ASIAN SIIRTO - Aluehallintovirasto
ASIAN SIIRTO - Aluehallintovirasto
ASIAN SIIRTO - Aluehallintovirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
5) Museovirasto on lausunut, että Pietarin - Kaliningradin valokaapelihankkeella<br />
voi olla vaikutusta vedenalaiseen kulttuuriperintöön, erityisesti<br />
kulttuurihistoriallisiin laivanhylkyihin. Suomen muinaismuistolakia (295/63)<br />
sovelletaan vain Suomen aluevesillä. YK:n merioikeusyleissopimus, jonka<br />
Suomi on ratifioinut 1996, velvoittaa kuitenkin jäsenvaltiot suojelemaan<br />
merestä löytyneitä arkeologisia ja historiallisia esineitä (artikla 303) sekä<br />
säilyttämään kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilta merialueilta löytyviä<br />
arkeologisia ja historiallisia esineitä koko ihmiskunnan etua silmälläpitäen<br />
(artikla 149). Myös UNESCO:n valmistelemassa sopimuksessa vedenalaisen<br />
kulttuuriperinnön suojelusta, jota Suomi ei ole vielä ratifioinut, mutta<br />
jonka hyväksymisen puolesta Suomi äänesti UNESCO:n yleiskokouksessa<br />
2001, pidetään suojelua kansallisten vesien ulkopuolella tärkeänä.<br />
Valokaapelireitin on suunniteltu kulkevan Suomen talousvyöhykkeellä 374<br />
kilometrin matkan. Hakemuksessa kerrotaan, että kaapelireitti aurataan ja<br />
kaapeli upotetaan meren pohjaan tehtyyn yli metrin syvyiseen uraan 322<br />
kilometrin matkalla. Kaapeli lasketaan meren pohjan päälle 52 km:n matkalla.<br />
Vieraiden esineiden pois raivaamiseksi kaapelilaivan edellä kulkee<br />
naara-ankkuria hinaava alus. Jos naara-ankkuri tai aura osuu vedenalaiseen<br />
kulttuuriperintökohteeseen, kuten vanhaan puurakenteiseen hylkyyn,<br />
kohde vahingoittuu tai tuhoutuu, ja sen sisältämää tietoa menetetään.<br />
Myös kaapelin lasku kulttuuriperintökohteen päälle vahingoittaa kohdetta.<br />
Museovirastolla ei ole kattavaa tietoa vedenalaisten kulttuuriperintökohteiden<br />
sijainneista talousvyöhykkeellä. Kokemuksesta tiedetään, että talousvyöhykkeellä<br />
on em. kohteita. Esimerkiksi Venäjän–Saksan kaasuputkihankkeen<br />
alueelta löydettiin hankkeen toteuttamista edeltäneissä merenpohjan<br />
kartoituksissa useita kulttuuriperintökohteita. Vasta hankealueelta<br />
tehtävän vedenalaisinventoinnin perusteella voidaan tietää, onko hankkeella<br />
vaikutusta vedenalaiseen kulttuuriperintöön.<br />
Hakemuksessa todetaan, että hankealueella on tehty suunnittelu-, selvitysja<br />
tutkimustöitä vuosina 2008 ja 2009. Todetaan myös, että tutkimusten aikana<br />
ei ole havaittu kulttuuriperintökohteita kaapelille varatulla 500 metrin<br />
vyöhykkeellä ja että vaikutuksista kulttuuriperintökohteisiin on oltu yhteydessä<br />
Suomen viranomaisiin. Museovirastolle ei kuitenkaan ole toimitettu<br />
hakemuksessa mainittua merenpohjan arkeologisen kartoituksen raporttia<br />
tai muuta tutkimusaineistoa eivätkä hankkeen valmistelijat ole olleet yhteydessä<br />
Museovirastoon. Näin ollen Museovirastolla ei ole tietoa kartoitusaineiston<br />
sisällöstä ja laadusta. Museovirasto on katsonut katsoo, että hankkeelle<br />
myönnettävän luvan ehtona on syytä olla vedenalaisinventoinnin tekeminen<br />
Museoviraston hyväksymällä tavalla ennen hankkeen toteuttamista.<br />
6) Ahvenanmaan maakuntahallitus on lausunut, että koska Ahvenanmaa<br />
on yksikielinen ja ruotsinkielinen, sillä ei ole ollut mahdollisuutta tarkastaa<br />
koko hakemusta. Vain maakuntahallituksen ympäristövirasto on tarkastanut<br />
hakemuksen yhteenvedon. Jäljennökset on lähetetty tiedoksi maakuntahallituksen<br />
kalastustoimistolle ja museovirastolle.<br />
22
Change language