14.01.2015 Views

ASIAN SIIRTO - Aluehallintovirasto

ASIAN SIIRTO - Aluehallintovirasto

ASIAN SIIRTO - Aluehallintovirasto

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Suomen talousvyöhykkeellä noin 322 km:n matkalla kaapeli upotetaan merenpohjaan.<br />

Kaapelin upotuksessa möyhennettävän sedimentin kokonaistilavuus<br />

on 180 000 m 3 .<br />

Leviävien sedimenttien enimmäismäärä Suomen talouvyöhykkeellä kaapelireitillä<br />

naara-ankkuria käytettäessä on noin 150 tonnia. Kaapeliaura aiheuttaa<br />

sedimentin leviämistä 1 850 tonnia.<br />

15<br />

Ravinteet<br />

Haitalliset aineet<br />

Ravinteet (fosfori, typpi), jotka vapautuvat pohjakerroksista kaapeliauran<br />

möyhentäessä pohjaa ja lyhytaikaisesti nostaessa kiintoainetta veteen, eivät<br />

pysty kiihdyttämään kasviplanktonin kasvua (koska ne eivät ylety valoisiin<br />

kerroksiin) eivätkä lisää biomassan kasvua ja vastaavasti happikatoa<br />

orgaanisen aineksen lahotessa. Happea kuluttavien aineiden päästöt kaapelia<br />

laskettaessa eivät heikennä merenpohjan happitilannetta. Töiden<br />

mahdollisesti aiheuttama ravinteiden pitoisuuksien kasvu on merkityksetön<br />

verrattuna Itämeren altaan ravinnekuormitukseen. Koska suuri osa merenpohjan<br />

ravinteista on sitoutunut hiukkasiin, ne eivät kiihdytä perustuotantoa,<br />

vaan laskeutuvat saman tien takaisin pohjaan. Ravinteiden kohoaminen<br />

pohjasta ei lisää niiden kokonaispitoisuuksia eikä niiden vaikutus pohjan<br />

veden laatuun ole merkittävä.<br />

Orgaaniset haitta-aineet pidättyvät meriveden orgaanisiin pienhiukkasiin ja<br />

kulkeutuvat sedimentaation seurauksena meren pohjaan ja varastoituvat<br />

sedimenttiin. Haitta-ainetta voi esiintyä myös veteen liuenneina. Yksittäiset<br />

meren pohjan kerrostumat sisältävät myrkyllisiä aineita, kuten rikkivetyä<br />

(H 2 S), joiden pitoisuudet voivat olla korkeita. Kaapelin laskun ja upottamisen<br />

aikana on mahdollista, että rikkivetyä vapautuu meren pohjasta, jolloin<br />

se reagoi veden hapen kanssa muodostaen H 2 SO 4 . Tämän johdosta vesikerroksen<br />

happipitoisuus voi laskea. Ilmiön vaikutus on tilapäinen, sillä veden<br />

vaihdunta korvaa happivajeen.<br />

Metallien ja pohjasedimenttien orgaanisten aineiden kohonneet pitoisuudet<br />

voivat vaikuttaa haitallisesti eliöihin. Pitoisuuksien haitallisuus riippuu aineesta<br />

ja vaikutuksen kohteesta (eläin, kasvi). Ollakseen toksikologisesti<br />

vaikuttava haitta-aineen on oltava biologisesti eliöiden ulottuvilla. Halokliinin<br />

ja termokliinin rajapinta estää haitta-aineiden siirtymisen pohjakerroksesta<br />

ylempiin vesikerroksiin, joissa biologinen toiminta on aktiivisempaa.<br />

Koska kaapelia laskettaessa ei tehdä varsinaisia kaivutöitä eikä läjitettäviä<br />

vedenalaisia maamassoja synny ja koska kaapelivakoa ei peitetä muualta<br />

tuodulla maamassalla, hankkeen rakentamisaikainen raskasmetallien ja<br />

dioksiinien kokonaismäärä on täysin verrannollinen Suomenlahden raskasmetalli-<br />

ja dioksiinipitoisuuteen ennen rakentamistyön aloittamista.<br />

Koska haitta-aineet liukenevat veteen hitaasti, voidaan olettaa, että rakentamistyöt<br />

aiheuttavat ainoastaan haitta-aineiden siirtymistä paikasta toiseen<br />

meren pohjalla. Pohjalle laskeutunutta sedimenttiä kohoaa veteen<br />

arviolta yhteensä noin 2 000 tonnia (naara-ankkurin ja kaapeliauran toiminnan<br />

yhteen laskettu vaikutus). Pohjasedimentin tulosten perusteella<br />

keskimääräinen dioksiinipitoisuus sedimentin pintakerroksessa (0–30 cm)<br />

on 10 pg/g (WHO-TEQ). Dioksiinit ovat päätyneet mereen viimeisten 100

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!