ASIAN SIIRTO - Aluehallintovirasto
ASIAN SIIRTO - Aluehallintovirasto
ASIAN SIIRTO - Aluehallintovirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
LUPAPÄÄTÖS<br />
Nro 58/11/1<br />
Dnro PSAVI/217/04.08/2010<br />
Annettu julkipanon jälkeen<br />
27.7.2011<br />
1<br />
ASIA<br />
LUVAN HAKIJA<br />
Enontekiön lentoaseman ympäristölupa, Enontekiö<br />
Finavia Oyj<br />
PL 50<br />
01531 Vantaa
SISÄLLYSLUETTELO<br />
2<br />
HAKEMUS ........................................................................................................................................... 4<br />
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ............................................................................................................... 4<br />
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ......................................................................................................... 4<br />
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA .................................................................................................. 4<br />
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ........................ 5<br />
Toimintaa koskevat luvat ...................................................................................................................... 5<br />
Sopimukset .......................................................................................................................................... 5<br />
Kaavoitustilanne .................................................................................................................................. 5<br />
TOIMINTA............................................................................................................................................ 5<br />
Yleiskuvaus toiminnasta ....................................................................................................................... 5<br />
Historia ja nykyinen toiminta ....................................................................................................... 5<br />
Lentoasemalla toimivat tahot ............................................................................................................... 6<br />
Lentoasema-alue ................................................................................................................................. 6<br />
Lentoliikenne ........................................................................................................................................ 6<br />
Liikennemäärät ja lentokalusto ............................................................................................................. 7<br />
Nykytilanne ................................................................................................................................. 7<br />
Liikenteen kehittyminen .............................................................................................................. 7<br />
Lentoaseman tekniset tiedot ................................................................................................................ 8<br />
Kenttäalue .................................................................................................................................. 8<br />
Ilmatila ja lentoreitit ..................................................................................................................... 8<br />
Lentoaseman kunnossapito ............................................................................................................... 10<br />
Lentokoneiden jäänesto ja -poisto ...................................................................................................... 10<br />
Kemikaalit .......................................................................................................................................... 11<br />
Polttoaineet ........................................................................................................................................ 12<br />
Energian käyttö .................................................................................................................................. 13<br />
Vedenhankinta ja viemäröinti ............................................................................................................. 13<br />
Maaliikenne ja järjestelyt .................................................................................................................... 13<br />
Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet ............................................................................................... 13<br />
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ........................ 14<br />
Ympäristöjohtamisjärjestelmä ............................................................................................................ 14<br />
YMPÄRISTÖKUORMITUS ................................................................................................................ 15<br />
Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen ................................................................................. 15<br />
Päästöt ilmaan ................................................................................................................................... 16<br />
Melu ................................................................................................................................................... 17<br />
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ....................................................................................... 17<br />
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ............................................................................................ 18<br />
Ympäristön maankäyttö ..................................................................................................................... 18<br />
Ympäristön laatu ................................................................................................................................ 18<br />
Maaperä ................................................................................................................................... 18<br />
Pohjavesi .................................................................................................................................. 19<br />
Pintavesi ................................................................................................................................... 19<br />
Luonnonolosuhteet ................................................................................................................... 19<br />
Ilmanlaatu ................................................................................................................................. 19<br />
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN .................................................................................. 19<br />
Vaikutus luonnonympäristöön ............................................................................................................ 19<br />
Vaikutus maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin ................................................................................. 20<br />
Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus .................................................................................................. 21<br />
Melun ja tärinän vaikutus ................................................................................................................... 21<br />
Vaikutus terveyteen ........................................................................................................................... 21<br />
PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMET ....................................................................... 22<br />
Jäänesto ja liukkaudentorjunta ........................................................................................................... 22<br />
Ilmapäästöjen hallinta ........................................................................................................................ 22<br />
Melun hallinta ..................................................................................................................................... 22<br />
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ........................................................................... 23<br />
Käyttötarkkailu ................................................................................................................................... 23<br />
Ympäristötarkkailuohjelma ................................................................................................................. 24<br />
Pintavesitarkkailu ...................................................................................................................... 24
3<br />
Jätteet ....................................................................................................................................... 24<br />
Päästöt ilmaan .......................................................................................................................... 24<br />
Melu .......................................................................................................................................... 24<br />
Raportointi ......................................................................................................................................... 24<br />
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN ...................................................... 25<br />
Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet ................................................................................ 25<br />
Riskinarviointi ..................................................................................................................................... 25<br />
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY .................................................................................................... 25<br />
Lupahakemuksen täydennykset ......................................................................................................... 25<br />
Lupahakemuksesta tiedottaminen ...................................................................................................... 25<br />
Lausunnot .......................................................................................................................................... 26<br />
Hakijan kuuleminen ja vastine ............................................................................................................ 27<br />
A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U ................................................................. 28<br />
LUPAMÄÄRÄYKSET ......................................................................................................................... 28<br />
Päästöt vesiin ja maaperään .............................................................................................................. 28<br />
Melu ................................................................................................................................................... 29<br />
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ....................................................................................... 29<br />
Polttoaineet, kemikaalit ja varastointi ................................................................................................. 30<br />
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ................................................................................. 30<br />
Tarkkailu ja raportointi ........................................................................................................................ 31<br />
Käyttö- ja päästötarkkailu .......................................................................................................... 31<br />
Ympäristövaikutusten tarkkailu ................................................................................................. 31<br />
Mittausten laadunvarmennus .................................................................................................... 31<br />
Kirjanpito ja raportointi .............................................................................................................. 31<br />
Toiminnan lopettaminen ............................................................................................................ 32<br />
RATKAISUN PERUSTELUT .............................................................................................................. 32<br />
Luvan myöntämisen edellytykset ....................................................................................................... 32<br />
Lupamääräysten perustelut ................................................................................................................ 34<br />
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ...................................................................................... 36<br />
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ............................................... 37<br />
Päätöksen voimassaolo ..................................................................................................................... 37<br />
Lupamääräysten tarkistaminen .......................................................................................................... 37<br />
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen .................................................................................. 37<br />
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO .................................................................................................. 37<br />
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET .......................................................................................................... 37<br />
KÄSITTELYMAKSU ........................................................................................................................... 38<br />
Ratkaisu ............................................................................................................................................. 38<br />
Perustelut .......................................................................................................................................... 38<br />
Oikeusohje ......................................................................................................................................... 38<br />
MUUTOKSENHAKU .......................................................................................................................... 39
4<br />
HAKEMUS<br />
Ilmailulaitos Finavia Oyj on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon<br />
28.6.2010 toimittamassaan hakemuksessa hakenut toistaiseksi voimassa<br />
olevaa ympäristölupaa Enontekiön lentoaseman nykyiselle ja ennustetun<br />
kehityksen mukaiselle toiminnalle.<br />
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI<br />
Ympäristölupahakemus koskee Enontekiön lentoaseman toimintaa. Lupaa<br />
haetaan nykyiselle ja vuoteen 2025 saakka ennustettavissa olevalle toiminnalle.<br />
Ympäristölupahakemukseen kuuluu Finavian Oyj:n toiminta lentoasemalla.<br />
Hakemukseen kuuluvat seuraavat lentoaseman toiminnot:<br />
– lentoaseman kenttäalueen liikenne (ilma-alukset ja maaliikenne) ja niiden<br />
aiheuttamat ympäristövaikutukset lentoaseman välittömässä läheisyydessä,<br />
– asematasojen, rullausteiden ja kiitoteiden kunnossapito,<br />
– kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta,<br />
– ilma-alusten jäänesto- ja jäänpoistokäsittely,<br />
– kenttäalueiden palo- ja pelastuspalvelut,<br />
– Finavia Oyj:n käyttämien kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja<br />
käyttö,<br />
– Finavia Oyj:n tilojen energiankulutus ja vedenhankinta sekä<br />
– toiminnassa syntyvät jätteet.<br />
Enontekiön lentoasema sijaitsee Enontekiön kunnassa noin kuusi kilometriä<br />
Hetan taajaman länsipuolella.<br />
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE<br />
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 12 b) mukaan lentopaikalla<br />
on oltava ympäristölupa.<br />
Lapin ympäristökeskus on 20.12.2006 päivätyssä kirjeessään edellyttänyt<br />
Ilmailulaitos Finaviaa hakemaan ympäristölupaa Enontekiön lentoaseman<br />
toiminnalle.<br />
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA<br />
<strong>Aluehallintovirasto</strong> on toimivaltainen lupaviranomainen lentoasemaa koskevissa<br />
ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n<br />
1 momentin 12 b) kohdan nojalla.
5<br />
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI-<br />
LANNE<br />
Toimintaa koskevat luvat<br />
Sopimukset<br />
Enontekiön lentoasemalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Toimintaan<br />
liittyvät muut aiemmat päätökset ja sopimukset ovat seuraavat:<br />
Jätevedenpuhdistamot ja maakaluston jakelualue<br />
Kunnan rakennustarkastaja on 19.12.2005 myöntänyt Enontekiön lentoaseman<br />
jätevedenpuhdistamoille ja maakaluston jakelualueelle rakennusluvat.<br />
Lintujen ja rauhoitettujen ja rauhoittamattomien eläinten torjuntaluvat<br />
– Lapin ympäristökeskus on vuonna 2005 myöntänyt lentoasemalle luvan<br />
poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä. Lupa on voimassa<br />
vuoden 2010 loppuun.<br />
– Maa- ja metsätalousministeriö on vuonna 2005 myöntänyt Ilmailulaitos<br />
Finavialle luvan tappaa lentoasemilla lentoliikennettä vaarantavat rauhoitetut<br />
ja rauhoittamattomat eläimet. Lupa on voimassa vuoden 2010<br />
loppuun.<br />
Lentoaseman maa-alueet omistaa Finavia Oyj. Oy Shell Ab:llä on maanvuokrasopimus<br />
lentoaseman alueella ilmailuhuoltoaseman alueesta.<br />
Kaavoitustilanne<br />
Ympäristöministeriön 23.6.2010 vahvistamassa Tunturi-Lapin maakuntakaavassa<br />
lentoasema on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL). Lentoliikennettä<br />
on kehitettävä kasvavien kotimaisten tarpeiden lisäksi myös kansainvälisesti<br />
painottaen matkailua ja muita elinkeinoja tukevien lentoyhteyksien<br />
kehittämistä.<br />
Lentoasema sijoittuu Hetan ympäristön ranta-alueiden osayleiskaavan<br />
alueelle merkinnällä LL (lentoliikenteen alue).<br />
Lentoaseman alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lähimmät<br />
asemakaavoitetut alueet sijoittuvat Hetan taajaman alueelle noin 6,5 kilometrin<br />
etäisyydelle lentoaseman itäpuolelle.<br />
TOIMINTA<br />
Yleiskuvaus toiminnasta<br />
Historia ja nykyinen toiminta<br />
Enontekiön kunta aloitti 800 m x 23 m kokoisen pienlentokentän rakentamisen<br />
vuonna 1977. Kenttä valmistui vuonna 1980. Kiitotie jatkettiin<br />
1 500 metrin pituiseksi 1980-luvun puolivälissä. Valtion omistukseen lentoasema<br />
siirtyi vuonna 1988. Ensimmäinen reittiliikennelento lentoasemalta
6<br />
lennettiin vuonna 1989. Kiitotie jatkettiin ja levennettiin 1990-luvun alussa<br />
nykyiseen kokoonsa, 2 001 m x 45 m. Asematasoa laajennettiin vuonna<br />
2003 vastaamaan lisääntyvää paikoitustarvetta. Kiitotie on varustettu nykyaikaisilla<br />
lähestymis- ja kiitotievalojärjestelmillä sekä Cat1 ILStarkkuuslähestymisjärjestelmällä.<br />
Uudistukset on tehty voimakkaasti kehittyneen<br />
charter-liikenteen mahdollistamiseksi.<br />
Matkustajaterminaali rakennettiin ensi vaiheessa palvelemaan alle 50-<br />
paikkaisia liikennekoneita. Rakennusta oli tarkoitus myöhemmin laajentaa,<br />
mutta hanke ei ole toteutunut. Varsinainen matkustajaliikenne hoidetaan<br />
1990-luvulla rakennetun lentokonehallin ja sen viereen vuonna 2005 rakennetun<br />
"kausiterminaalin" kautta.<br />
Lentoasemalla toimivat tahot<br />
Enontekiön lentoasemalla toimivat Finavia Oyj:n lisäksi seuraavat toiminnanharjoittajat<br />
joko Finavia Oyj:n tiloissa tai erillisissä tiloissa Finavia<br />
Oyj:ltä vuokratulla alueella:<br />
Toiminta<br />
Sotilasliikenne<br />
Valvonta- ja pelastuslentotoiminta<br />
Lentoyhtiöt<br />
Yleisilmailu<br />
Maapalvelut lentoyhtiöille<br />
Polttoaineiden jakelu<br />
Muut yritykset/tahot<br />
Taho<br />
Lapin lennosto ja Utin helikopteripataljoona,<br />
satunnaista toimintaa<br />
Rajavartiolaitos<br />
Finnish Commuter Airlines Oy<br />
Ulkomaiset lentoyhtiöt<br />
Satunnaisia vierailijoita<br />
Airpro Oy<br />
Oy Shell Ab Ilmailu<br />
Matkamuistomyymälä/kahvila<br />
Autovuokraamo<br />
Lentoasema-alue<br />
Lentoasema-alue koostuu maaliikenne- ja kenttäalueesta.<br />
Lentoaseman maaliikennealue käsittää maaliikenneyhteydet ja pysäköintialueet.<br />
Aseman tieyhteyksistä päätieverkkoon vastaa Finavia Oyj. Yhtiö<br />
vastaa sisäisistä kulkuyhteyksistä ja lentoaseman pysäköintipalveluista ja<br />
luo edellytykset taksi-, joukkoliikenne- ja autonvuokrauspalveluille.<br />
Lentoaseman kenttäalue muodostuu asematasosta ja liikennealueesta.<br />
Finavia Oyj hoitaa asematasolla maaliikenteen ohjausta ja opastaa asematasolla<br />
liikkuvia ja pysäköiviä lentokoneita. Kiito- ja rullaustiet muodostavat<br />
lentoaseman liikennealueen, jonka turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta<br />
Finavia Oyj vastaa. Finavia Oyj tukeutuu kenttäalueiden palo- ja pelastuspalveluissa<br />
Lapin pelastuslaitokseen.<br />
Lentoliikenne<br />
Säännöllistä reittiliikennettä Helsingistä Enontekiön lentoasemalle lentää<br />
tällä hetkellä Finncomm Airlines kerran viikossa kevättalvella. Kansainvälisiä<br />
charter-lentoja lennetään pääasiassa Brittein saarilta. Charter-lentojen<br />
määrä on noin 60–80 vuodessa.
7<br />
Enontekiö tekee yhdessä Norjan Kautokeinon alueen kanssa yhteistyötä<br />
lentoaseman kehittämiseksi ja säännöllisen reittiliikenteen vakiinnuttamiseksi<br />
ympärivuotiseksi.<br />
Sotilasilmailu Enontekiön lentoasemalla on vähäistä. Asemalla ei järjestetä<br />
säännöllisesti lentotoimintaharjoituksia. Viime vuosina on järjestetty satunnaisesti<br />
noin yhden viikon kestäviä helikoptereiden harjoituksia. Ilmavoimien<br />
kuljetus- ja yhteyskonekalusto käyttää lentoasemaa vuosittain vähäisiä<br />
määriä lähinnä lentoharjoitusten yhteydessä. Torjuntahävittäjät (Hornet) ja<br />
suihkuharjoitushävittäjät (Hawk) operoivat kentällä satunnaisesti käyttäen<br />
sitä lähinnä varakenttänä tai lähestymisharjoitteluun. Sotilasilmailun aiheuttamat<br />
ympäristövaikutukset lentoaseman lähialueella ovat nykyisin ja tulevaisuudessa<br />
vähäiset.<br />
Liikennemäärät ja lentokalusto<br />
Nykytilanne<br />
Enontekiön lentoasema on matkustajamäärältään Suomen seitsemänneksi<br />
pienin (noin 17 700 matkustajaa vuonna 2009). Liikenneilmailun operaatiomäärät<br />
ovat pienet: 146 operaatiota vuonna 2009. Vuosikeskiarvona<br />
päivässä on 0,4 operaatiota. Matkailun kausivaihteluista johtuen vilkkaimmat<br />
ajankohdat ajoittuvat talvikaudelle joulu–huhtikuulle. Hiljaisimmat kuukaudet<br />
ajoittuvat kesään ja loppusyksyyn. Liikenneilmailun operaatiomääristä<br />
78 % on kansainvälisiä charter-lentoja ja matkustajamääristä 73 % on<br />
kansainvälisiä matkustajia.<br />
Vuonna 2009 yleisin ilma-alustyyppi matkustajaliikenteessä oli Airbus A320<br />
-sarjan koneet, joilla tehtiin keskimäärin 0,24 operaatiota vuorokaudessa.<br />
Kaupallisia lentoja lennetään pääasiallisesti klo 7–23. Näistä suurin osa on<br />
päiväaikana klo 10–21.<br />
Enontekiön lentoasemalla on yleisilmailun lentoja hyvin vähän. Vuonna<br />
2009 näitä oli 26 eli 7 % kaikista operaatioista.<br />
Sotilasliikenteen osalta vuosi 2009 oli poikkeuksellinen edellisiin vuosiin<br />
verrattuna. Helmikuussa 2009 lentoasemalla pidettiin Utin jääkärirykmentin<br />
helikopteripataljoonan lentoharjoitus. Vuonna 2009 kokonaisoperaatiomäärä<br />
oli 238, joista helikoptereilla lennettyjä oli 234, yhteys- ja kuljetuskoneilla<br />
lennettyjä 2 ja hävittäjäoperaatioita 2. Vuonna 2004 sotilasoperaatioiden<br />
määrä oli 30 ja vuosina 2005–2008 operaatioiden määrä oli 0–8.<br />
Liikenteen kehittyminen<br />
Matkustajamäärän arvioidaan kasvavan vähintään neljä prosenttia vuodessa.<br />
Kokonaismatkustajamäärän arvioidaan moninkertaistuvan noin<br />
50 000, jopa 70 000 matkustajaan vuodessa vuoteen 2025 mennessä.<br />
Kasvun edellytyksenä on matkailun ja Norjan kanssa tehtävän yhteistyön<br />
myönteinen kehitys ja markkinoinnin onnistuminen. Kaupallisen liikenteen<br />
operaatioiden arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 600 operaatioon. Lennot<br />
ajoittuvat pääsääntöisesti keskipäivälle ja alkuiltaan. Poikkeamat myöhäisemmäksi<br />
ovat satunnaisia.<br />
Yleisilmailun laskeutumismäärän oletetaan kasvavan jonkin verran vuoteen<br />
2025 saakka.
8<br />
Sotilaslentojen määrän arvioidaan kasvavan maltillisesti lähitulevaisuudessa,<br />
mutta pysyvän silti melko vähäisenä. Vuoteen 2025 mennessä sotilaslentojen<br />
määrä tulee olemaan korkeimmillaan 50 operaatiota vuodessa.<br />
Poikkeuksena ovat satunnaisesti kerran vuodessa järjestettävät helikoptereiden<br />
lentoharjoitukset.<br />
Lentoaseman tekniset tiedot<br />
Kenttäalue<br />
Enontekiön lentoaseman kiitotien pituus on 2 001 metriä ja leveys<br />
45 metriä. Kiitotien kokonaispinta-ala on noin 11 hehtaaria. Koko asfaltoidun<br />
kenttäalueen (kiitotie, rullaustiet, asematasot) pinta-ala on noin<br />
13,5 hehtaaria.<br />
Ilmatila ja lentoreitit<br />
Ilmatila on jaettu valvottuun ja valvomattomaan ilmatilaan sekä lentotiedotusvyöhykkeisiin<br />
(FIZ). Valvottu ilmatila on ala-, ylä- ja sivurajoiltaan määritetty<br />
ilmatila, jossa annetaan eriasteista lennonjohtopalvelua ja lentämiseen<br />
vaaditaan lennonjohtoselvitys. Lennonjohto vastaa porrastamisesta<br />
eli ilma-alusten välisen turvallisen etäisyyden säilymisestä valvotussa ilmatilassa.<br />
Valvotun ilmatilan rajat määritellään yleensä kaupallisen lentoliikenteen<br />
tarpeiden pohjalta. Tämä käyttää mittarilentosääntöjä (IFR) eli navigointi<br />
tapahtuu mittarinäyttämien perusteella.<br />
Lentopaikan lentotiedustelupalvelu AFIS (Aerodrome Flight Information<br />
Service) on osa ilmaliikennepalvelujärjestelmää. AFIS-palvelu on järjestetty<br />
IFR-lentoliikenteen turvaamiseksi lentoasemilla, joilla lennonjohtopalvelun<br />
järjestämistä ei liikennemäärien vuoksi ole katsottu tarpeelliseksi. Palvelun<br />
antamisesta vastaa tehtävään koulutettu lennontiedottaja. AFISlentoasemalla<br />
ja sitä ympäröivässä ilmatilassa ilma-aluksille annetaan liikennetiedotuksia.<br />
Liikennetiedotusten tarkoitus on aikaansaada sujuva ja<br />
turvallinen lentoliikenne. AFIS antaa myös tiedot säästä, kiitotieolosuhteista<br />
ja lentopaikan laitteiden toimintakunnosta. Tiedotuksiin perustuen ilmaaluksen<br />
päällikkö tekee ratkaisunsa ja ilmoittaa menettelytapansa, joilla<br />
säilyttää turvallisen etäisyyden muuhun liikenteeseen. Lennontiedottaja<br />
seuraa tilannetta ja antaa uusia tiedotuksia tarvittaessa. Laitteiden käytön<br />
ja ajoneuvoliikenteen osalta menetelmät ovat samat kuin lennonjohtokentillä.<br />
Enontekiön lentoasemalla annetaan AFIS-palvelua.<br />
Valvomattomassa ilmatilassa saa vastaavasti lentää ilman lennonjohtoselvitystä<br />
lentosääntöjä noudattaen. Siellä lentävät pääsääntöisesti yleisilmailijat,<br />
jotka vastaavat itse ilma-alusten välisen turvaetäisyyden säilymisestä.<br />
Tämä liikenne käyttää pääasiassa näkölentosääntöjä eli navigointi tapahtuu<br />
karttojen ja näköhavaintojen avulla.<br />
Enontekiön lentotiedotusvyöhyke (FIZ) ulottuu maasta lentopinnalle 95<br />
(9 500 jalkaa). Korkeudet on määritelty QNH:lla (korkeustaso merenpinnasta).<br />
AFIS<br />
AFIS saa Suomen aluelennonjohdolta (ACC) reittiselvityksen, jonka se välittää<br />
ilma-alukselle. Selvitykseen sisältyy pääsääntöisesti matkalentoreitti
9<br />
määränpäähän ja lupa nousta tietylle korkeudelle. Kotimaan liikenteessä<br />
olevan ilma-aluksen jättäessä Enontekiön ilmatilan AFIS luovuttaa ilmaaluksen<br />
Suomen aluelennonjohdolle. Kansainvälinen tilauslentoliikenne tulee<br />
ja lähtee yleensä suoraan Ruotsin ilmatilan kautta, jolloin AFIS luovuttaa<br />
lähtevän ilma-aluksen Ruotsin aluelennonjohdon taajuudelle.<br />
AFIS:in vastuulla ovat sen vastuualueella toimivat ilma-alukset. Lentotiedotusvyöhykkeelle<br />
saavutaan ja siitä poistutaan näkölentosäännöllä lennettäessä<br />
määrättyjen tulo- ja menoporttien kautta, jotka on esitetty muun<br />
muassa näkölähestymiskartassa.<br />
AFIS vastaanottaa luovutettavan ilma-aluksen suoraan aluelennonjohdolta.<br />
Liittymäpintana lähilennonjohdolta aluelennonjohdolle on lentopinta 100<br />
(10 000 jalkaa) tai lentotiedotusvyöhykkeen raja. Päinvastoin toimivat tuloportit.<br />
Tuloporteilta on määritetty alkulähestymisreitit, jotka johtavat loppulähestymisen<br />
alkuun noin 20 kilometrin etäisyydelle kiitotien päästä. Loppulähestymisen<br />
ennen kiitotielle laskeutumista ilma-alus suorittaa joko mittarilähestymismenetelmän<br />
(RNAV, NDB) mukaisesti tai hyvällä säällä näköyhteydessä<br />
kiitotiehen (näkölähestyminen). Näkölähestymisessä loppuosa<br />
eli kiitotien suuntaisesti lennetty lähestymisen vaihe on yleensä lyhyempi<br />
kuin mittarilähestymisessä, lyhimmillään muutamia kilometrejä. Lentoonlähdöissä<br />
ilma-alukset säilyttävät yleensä kiitotien suunnan tiettyyn<br />
korkeuteen asti ennen kuin kaartavat reitille tai annettuun määräsuuntaan.<br />
Aluelennonjohdon ilmatila koostuu yksisuuntaisista lentoväylistä ja RNAVmääritellyistä<br />
lentoreiteistä. Ilma-alukset lentävät näitä reittejä pitkin määrätyllä<br />
korkeus-, sivuttais- tai pitkittäiserolla toisiinsa.<br />
Navigointiteknologia<br />
Ilma-aluksen suunnistus on mittarilentosääntöjen mukaan lennettäessä perustunut<br />
maassa olevien laitteiden ohjaamon näyttölaitteisiin antamien signaalien<br />
mukaan toimimiseen. Tärkein navigaatiolaite on monisuuntamajakka<br />
(VOR), johon liittyy myös etäisyyden mittauslaite (DME).<br />
Ilma-alusten navigointi perustuu enenevässä määrin satelliittipaikannuksen<br />
hyödyntämiseen eli RNAV-tekniikkaan (Area Navigation). Lentokoneen<br />
suunnistuslaitteet keräävät tietoa erinäisistä tietolähteistä, jotka voivat sijaita<br />
maanpinnalla (VOR, DME), avaruudessa (GPS- ja GLONASS-satelliitit)<br />
tai lentokoneessa itsessään (INS eli inertia). Näistä tai niiden yhdistelmistä<br />
saatujen tietojen perusteella lentokoneen suunnistustietokone määrittää<br />
lentokoneen paikan ja avustaa navigoinnissa ennalta määrättyjen reittiohjeiden<br />
mukaisesti.<br />
Kun RNAV-laitteisto on kytketty lentokoneen lennonhallintajärjestelmään<br />
eli FMS:ään (Flight Management System), lentokoneen suoritusarvoja pystytään<br />
hyödyntämään optimaalisesti eri lennon vaiheissa ja saavuttamaan<br />
merkittäviä polttoainesäästöjä ja vähentämään päästöjä. Lentoreitit lentoasemien<br />
lähialueen ulkopuolella on määritetty RNAV-pohjaisesti.<br />
Lentoreitit<br />
Ilmatilan rakennetta ja lentoreittejä koskevat tiedot laaditaan ja julkaistaan<br />
kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n määrittelemien menettelyiden<br />
mukaisesti käyttäen sen standardoimaa esittämistapaa.
Lentoaseman kunnossapito<br />
10<br />
Finavia Oyj:n kunnossapitoyksikkö vastaa lentoasema-alueen, rakennusten<br />
ja maakaluston kunnossapidosta. Yksikkö vastaa alihankkijana lentopolttonesteiden<br />
laadunseurannasta ja tankkauksista. Lentoaseman kunnossapitoon<br />
kuuluu muun muassa kiitoteiden liukkaudentorjunta ja muu<br />
talvikunnossapito. Yksikkö sijaitsee lentoaseman teknisellä alueella.<br />
Kunnossapitoyksiköllä on lentoaseman kunnossapitoa varten kolme henkilöautoa,<br />
neljä pakettiautoa, kaksi pyöräkuormaajaa, kolme lumilinkoa,<br />
kolme harjapuhallinta, yksi moottorikelkka ja yksi mönkijä.<br />
Talvikunnossapito<br />
Kiitotien liukkaudentorjunta on talviaikana välttämätöntä. Laskeutuva kone<br />
koskettaa kiitotietä 200–300 kilometrin tuntinopeudella, ja koneen on pystyttävä<br />
pysähtymään turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Jokainen lentoonlähtö<br />
ja laskeutuminen tarkastetaan ja arvioidaan erikseen. Arviolaskelmissa<br />
keskeisiä tekijöitä ovat kiitotien pinnan kitka ja pinnan tila.<br />
Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä,<br />
harjausta ja aurausta. Harjaus aloitetaan kiitotien keskeltä ja lunta<br />
poistetaan reunoille päin. Näin lumi saadaan jakautumaan tasaisesti kiitotien<br />
molemmille puolille, mikä hidastaa korkeiden lumivallien syntymistä<br />
reuna-alueille. Kiitotien reunaan siirretty lumi kootaan kiitotien reunavalorivin<br />
sisäpuolelle valliksi, joka heitetään suurteholumilingolla pois kiitotieltä.<br />
Kiitotien ulkopuolella on määritelty lumiprofiilit, joita korkeampia lumivalleja<br />
ei sallita. Heti kiitotievalojen ulkopuolella lumikerroksen paksuus ei saa olla<br />
yli 30 senttimetriä. Lunta saa 15 metrin etäisyydellä olla korkeintaan 1 metri,<br />
20 metrin etäisyydellä 1,5 metriä ja 25 metrin etäisyydellä 3 metriä. Kiitotieltä<br />
talven aikana lingottu lumi on noin 50–60 metriä leveänä mattona kiitotien<br />
molemmin puolin. Jos talven lumensyvyys on 80 senttimetriä, reunaalueilla<br />
on lunta keskimäärin 1,2 metriä. Asematasoalueella reunavallille ei<br />
ole korkeusrajoituksia. Kiitotieltä ja asematasolta kertyneitä lumia ei kuljeteta<br />
eikä varastoida muualle.<br />
Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran<br />
ja jään poistoon sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. Sääolosuhteiden<br />
mukaan kiitotielle levitetään kemikaaleja 10–40 g/m 2 eli yhdellä levityskerralla<br />
1–4 tonnia. Kemikaalit levitetään kiitotien 30–40 metrin levyiselle keskikaistalle.<br />
Lentoasemien talvikunnossapitoa Suomessa koskee ilmailumääräys AGA<br />
M3-10 "Lumenpoisto ja liukkaudentorjunta", joka perustuu kansainvälisen<br />
siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen (Annex 14) normeihin ja suosituksiin<br />
sekä kansainvälisen ilmailujärjestön ICAOn julkaisuihin ”Airport Services<br />
Manual” ja ”Air Navigation Plan – European Region”. Talvikunnossapitoon<br />
liittyviä määräyksiä on myös yleisissä määräyksissä lentoaseman ylläpidosta<br />
(AGA M3-3) ja määräyksissä AGA M3-8 "Kenttäalueen liikenteen ohjaus<br />
ja valvonta". Ilmailumääräysten pohjalta laadittu Finavia Oyj:n sisäinen<br />
ohjeistus on koottu Kenttätoimialan kunnossapito-ohjeistoon.<br />
Lentokoneiden jäänesto ja -poisto<br />
Suomen talven olosuhteissa lentokoneen pintaan kerrostuu usein lunta ja<br />
jäätä. Lumi ja jää on poistettava koneen pinnasta turvallisuussyistä. Jäänestokäsittelyllä<br />
estetään lumen kiinnittyminen ja jääkerroksen muodostu-
11<br />
minen koneen pintaan lähtökiihdytyksen ja nousun aikana. Koneen lentäessä<br />
matkakorkeudella ilmankosteus ja ilmanpaine ovat alhaisia, eikä jäätä<br />
yleensä muodostu. Tätä varten ovat lentokoneen omat sähköiset tai mekaaniset<br />
jäänpoistolaitteet.<br />
Glykoliliuosten käyttömäärä kasvaa lentoliikenteen lisääntymisen myötä.<br />
Käyttömääriin vaikuttavat merkittävästi myös talven sääolosuhteet, erityisesti<br />
sadanta. Kun lämpötila on alle -10 ºC ja ilmankosteus on alhainen,<br />
koneen pintaan ei pääse muodostumaan jäätä, eikä jäänesto- tai jäänpoistokäsittelyjä<br />
tarvita. Sen sijaan konetyypeissä, joissa polttoainesäiliöt on sijoitettu<br />
siipiin, kylmenneen siiven pintaan voi muodostua ohut jääkerros,<br />
vaikka lämpöasteita olisi useita.<br />
Kemikaalit<br />
Lentoasemalla käytetään liukkaudentorjunnassa pääasiassa nestemäistä<br />
kaliumformiaattia (HCOOK) ja rakeista natriumasetaattia (CH 3 COONa).<br />
Urean käyttöä on pyritty minimoimaan, ja sitä ei ole käytetty kauden 2007–<br />
2008 jälkeen. Nestemäinen formiaatti varastoidaan ulkona 15 m 3 :n terässäiliössä.<br />
Rakeinen asetaatti varastoidaan 500 kg:n suursäkeissä kylmävarastossa.<br />
Lentoasemalla tehdään kunnossapitokaluston ja muiden laitteistojen huolto-<br />
ja korjaustöitä, joissa käytetään liuotinpohjaisia pesuaineita ja muita<br />
puhdistusnesteitä. Lisäksi lentoasemalla varastoidaan ajoneuvo- ja työkonekaluston<br />
huolloissa tarvittavia aineita ja toiminnassa syntyviä ongelmajätteitä.<br />
Kemikaalit ja ongelmajätteet säilytetään kunnossapitohallissa<br />
tynnyreissä ja kanistereissa. Jäteöljyt varastoidaan 3 m 3 :n terässäiliössä.<br />
Lentokoneiden deicing-käsittelyjä (jäänpoisto ja jäätymisen esto) lentoasemalla<br />
tekee Airpro Oy. Käsittelyihin käytetään propyleeniglykolipohjaisia<br />
(C 3 H 6 (OH) 2 ) nesteitä. Propyleeniglykolia varastoidaan 24 m 3 :n terässäiliössä<br />
ulkona. Lisäksi propyleenigykolia varastoidaan muutamissa nestekonteissa<br />
(à 1 m 3 ) ulkona ja sisätiloissa. Deicing-käsittelyt tehdään asematasolla.
Kemikaali<br />
tai valmiste<br />
Kaliumasetataattiliuos<br />
(Clearway<br />
F1)<br />
Natriumasetaattirae<br />
(Clearway<br />
6S)<br />
Safewing<br />
MP I<br />
Safewing<br />
MP IV<br />
Kevyt polttoöljy<br />
Koostumus<br />
12<br />
Seuraavassa taulukossa on esitetty lupahakemukseen kuuluvat lentoasemalla<br />
käytettävät keskeiset kemikaalit.<br />
Osuus<br />
(%)<br />
CAS-nro<br />
Luokitus ja lausekkeet<br />
Enimmäismäärä<br />
prosessissa<br />
ja<br />
varastossa<br />
(t, l)<br />
Keskimääräinen<br />
käyttö<br />
(t/a, l/a)<br />
Käyttötarkoitus<br />
ja -<br />
kohde<br />
kaliumformiaatti n. 50 590-29-4 Ei luok. vaarallis. 20 t 10 t liukkauden<br />
lisäaineet 1–2<br />
torjunta<br />
vesi n. 50<br />
natriumasetaatti n. 100 Ei luok. vaarallis. 8 t 0,5 t liukkauden<br />
torjunta<br />
lisäaineet 1–2<br />
vesi n. 20<br />
propyleeniglykoli n. 80 57-55-6 Ei luok. vaarallis. 24 000 l 20 000 l lentokoneiden<br />
jäänesto/-<br />
poisto<br />
Kevyt polttoöljy >99 68476-30-2 Xn, N, carc. cat 3;<br />
R40, R65, R66,<br />
R51/53<br />
Diesel diesel >99 68334-30-5 Xn, N, carc. cat 3;<br />
R40-65-66-51/53<br />
propyleeniglykoli n. 60 57-55-6 Ei luok. vaarallis. 5 000 l 5 000 l lento-<br />
lisäaineet 1–2<br />
vesi n. 40<br />
koneiden<br />
jäänesto/-<br />
poisto<br />
25 000 l 40 000 l KT: 27, polttoaineet<br />
10 000 l 9 000 l KT: 27, polttoaineet<br />
Polttoaineet<br />
Kohde<br />
Kunnossapitoyksikkö käyttää kaluston polttoaineena kevyttä polttoöljyä ja<br />
dieseliä. Polttoöljyn kulutus vuonna 2009 oli noin 15 m 3 ja dieselin kulutus<br />
noin 9 m 3 . Bensiinin kulutus oli noin 1 m 3 . Maakaluston polttonesteen tankkauspaikka<br />
on kunnostettu kauppa- ja teollisuusministeriön vaarallisten<br />
kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla annetun päätöksen<br />
mukaiseksi vuonna 2006. Jakelualueella on kunnan rakennustarkastajan<br />
vuonna 2005 myöntämä rakennuslupa. Jakelualueen vedet johdetaan<br />
hälyttimellä varustetun öljynerottimen kautta imeytysaltaaseen. Hälytys ohjautuu<br />
kunnossapidon huoltorakennukseen.<br />
Lentoaseman polttonestesäiliöiden tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa.<br />
Polttoaineen<br />
laatu<br />
Säiliön<br />
tilavuus (m 3 )<br />
Sijainti<br />
Valumaallas<br />
Materiaali<br />
Valm.<br />
vuosi<br />
tankkauspaikka kevyt polttoöljy 10 maanpäällinen ei teräs 1) 2005<br />
tankkauspaikka diesel 10 maanpäällinen ei teräs 1) 2005<br />
lentokonehalli, lämmitys kevyt polttoöljy 4 x 1,5 sisätiloissa on muovi 1994<br />
kausiterminaali, lämmitys kevyt polttoöljy 2 x 1,5 sisätiloissa on muovi 2004<br />
huoltorakennus, varavoima kevyt polttoöljy 5 maanpäällinen ei teräs 1) 1991<br />
huoltorakennus, varavoima kevyt polttoöljy 1 sisätiloissa on teräs 1991<br />
huoltorakennus jäteöljy 3 maanpäällinen ei teräs -<br />
1) 2-vaippainen<br />
Lisäksi Oy Shell Ab Ilmailulla on polttoaineen varastoalue ja jakelupiste<br />
lentoasemalla, mutta ne eivät kuulu lentopaikan ympäristöluvan<br />
piiriin. Niissä varastoidaan kerosiinia.
Energian käyttö<br />
13<br />
Enontekiön lentoasemalla on sähkölämmitys terminaalirakennuksessa ja<br />
huoltorakennuksessa. Kausiterminaalissa ja lentokonehallissa lämpö tuotetaan<br />
omilla kevyellä polttoöljyllä toimivilla lämminilmakehittimillä. Vuonna<br />
2009 lämmitysöljyä kului noin 25 m 3 ja sähkö- ja lämpöenergiaa kului<br />
1 005 MWh.<br />
Vedenhankinta ja viemäröinti<br />
Lentoaseman käyttövesi saadaan kahdesta aseman alueella olevasta porakaivosta.<br />
Kausiterminaalin läheisyydessä sijaitsevan kaivon vettä käytetään<br />
terminaalirakennuksessa, kausiterminaalissa ja lentokonehallissa.<br />
Toinen kaivo sijaitsee aseman kunnossapidon alueella, ja kaluston huoltorakennuksen<br />
käyttövesi otetaan siitä.<br />
Terminaaleilla ja lentokonehallilla käytettävä vesi käsitellään kabinettisuodattimella<br />
(HOH, Orwa J-CAB) raudan ja mangaanin poistamiseksi ja<br />
veden pehmentämiseksi. Lisäksi suodattimeen lisätään suolatabletteja<br />
suodatinmassan elvyttämiseksi. Huoltorakennuksen läheisyydessä sijaitsevan<br />
porakaivon vettä ei tarvitse käsitellä. Kunnan terveystarkastaja tutkii<br />
porakaivojen vedenlaadun kerran vuodessa.<br />
Lentoasemalla on kaksi vuonna 2006 rakennettua jätevedenpuhdistamoa.<br />
Toinen sijaitsee kausiterminaalin ja lentokonehallin läheisyydessä. Puhdistamossa<br />
käsitellään terminaalirakennuksen, kausiterminaalin ja lentokonehallin<br />
jätevedet. Toinen puhdistamo on rakennettu huoltorakennuksen<br />
läheisyyteen käsittelemään huoltohallista tulevia jätevesiä. Jätevesien<br />
puhdistusmenetelmänä on biologis-kemiallinen puhdistus. Puhdistamot<br />
ovat pienpuhdistamoja, joiden mitoitusvesimäärät ovat 7,5 m 3 ja 9,5 m 3<br />
vuorokaudessa.<br />
Puhdistamot koostuvat sakokaivoista, biosuodattimesta ja selkeyttimestä.<br />
Fosforin saostukseen käytetään polyalumiinikloridia, joka syötetään jäteveden<br />
sekaan ennen biosuodatinta. Selkeyttimestä vedet ohjataan jakokaivon<br />
kautta rakennettuun imeytyskenttään. Imeytyskentissä on sepelikerros,<br />
johon vedet imeytetään imeytysputkien avulla. Imeytysputkien päissä<br />
on tuuletusputket. Sakokaivoihin imetyt lietteet kuljetetaan imuautolla kunnan<br />
jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamoiden toimintaa ei tarkkailla.<br />
Maaliikenne ja järjestelyt<br />
Lentoasema sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kentälle suuntautuva<br />
liikenne on lähinnä matkustaja- ja työmatkaliikennettä. Lentoaseman<br />
liikennemäärät vaihtelevat hyvin paljon vuoden aikana: joulukuussa liikennemäärä<br />
on 150–200 ajoneuvoa vuorokaudessa ja muina aikoina 20–100<br />
ajoneuvoa vuorokaudessa.<br />
Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet<br />
Lentoaseman alueella ei ole mahdollisesti pilaantuneita alueita.
14<br />
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön ka nnalta paras käytäntö<br />
(BEP)<br />
Lentoaseman teknisille toimintaratkaisuille ei ole laadittu parhaan käyttökelpoisen<br />
tekniikan arvioimiseen sovellettavaa BAT-vertailuasiakirjaa<br />
(BREF).<br />
Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä,<br />
harjausta ja aurausta. Lisäksi hiekoittaminen on mekaaninen<br />
menetelmä. Tutkimusten mukaan hiekoittaminen lisää kitkaa vain kertaluonteisesti<br />
ja hyvin marginaalisesti. Osa lentokalustosta (esimerkiksi suihkumoottorit<br />
ja potkurit) on hyvin vaurioherkkää. Hiekoittaminen on vain<br />
poikkeuksellinen erikoistoimenpide.<br />
Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan määrätyissä sääolosuhteissa kiitotien<br />
pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon tai ennakoivaan liukkaudentorjuntaan<br />
estämään kosteuden jäätymistä. Tekninen urea on ollut aikaisemmin<br />
perinteinen ja ainoa lentoasemille soveltuva sulatusaine. Se ei<br />
aiheuta metallien korroosiota kuten tiesuolat. Asetaateilla on eräissä tilanteissa<br />
paremmat ominaisuudet kuin urealla. Asetaattien käyttö on lisääntynyt<br />
1990-luvun jälkipuolelta alkaen.<br />
Suorien ympäristövaikutusten kannalta parhaita markkinoilla olevia tuotteita<br />
ovat asetaatit ja formiaatit. Formiaatteja pidetään ympäristölle vähemmän<br />
haitallisina kuin ureaa ja asetaatteja. Euroopan lentoasemilla käytetään<br />
yleisimmin asetaatteja ja formiaatteja. Useat lentoasemat käyttävät<br />
muun muassa glykoli- ja alkoholipohjaisia tuotteita. Suorien ympäristövaikutusten<br />
lisäksi käytettäviä aineita valittaessa otetaan huomioon aineiden<br />
vaikutukset lentokoneiden eri materiaaleihin ja päällysteeseen, millä on<br />
merkitystä lentoturvallisuuden kannalta.<br />
Ennakoiva liukkaudentorjunta vähentää kemikaalien käyttömääriä. Kiitotien<br />
sulana pitämiseen tarvitaan vain puolet siitä kemikaalimäärästä, joka tarvitaan<br />
saman jäätyneen vesimäärän sulattamiseen. Liukkausvaroitusjärjestelmien<br />
avulla pystytään tekemään keliä koskevia ennusteita ja soveltamaan<br />
ennakoivaa liukkaudentorjuntaa.<br />
Talvikunnossapidon menetelmiä tutkitaan ja kehitetään aktiivisesti. Menetelmien<br />
yhtenä oleellisena valintakriteerinä ovat niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset.<br />
Muita menetelmiä ovat muun muassa kiitotien sulattaminen<br />
lämmityslaitteistolla, kiitotien pinnan kuivaaminen imurilla ja asfalttipäällysteiden<br />
kuumentamiseen käytettävät laitteet. Lisäksi on testattu uusia<br />
liukkaudentorjunta-aineita kuten betaiinia lentokoneiden korroosiovaikutusten<br />
vähentämiseksi.<br />
Ympäristöjohtamisjärjestelmä<br />
Finavia Oyj:n ympäristötyötä koordinoi ympäristöjohtoryhmä. Yhtiö hyödyntää<br />
toiminnassaan ISO 14001 -standardin mukaista ympäristöjohtamisjärjestelmää.<br />
Lentoaseman päällikkö vastaa lentoaseman toiminnasta ja on vastuussa<br />
asetettujen ympäristötavoitteiden toteuttamisesta sekä ympäristöasioiden<br />
hoidosta lentoasemalla. Lentoaseman päällikön määräämä ympäristövastaava<br />
ylläpitää ympäristöjärjestelmän dokumentaatiota lentoasemalla ja<br />
vastaa ympäristötietojen toimittamisesta raportointia varten.
15<br />
Lentoaseman muun henkilöstön tehtävänä on ilmoittaa toimintatapoja tai<br />
järjestelmää koskevista puutteista ja syntyvistä kehittämisideoista sekä<br />
toimia annetun ohjeistuksen mukaisesti.<br />
Finavia Oyj:n ympäristöpolitiikassa on määritelty toiminta ilmailun ja yhteiskunnan<br />
parhaaksi, osaaminen ja vastuuntunto, ympäristön kuormittumisen<br />
ehkäiseminen, ympäristöasioiden hallinta ja kansainvälinen yhteistyö.<br />
YMPÄRISTÖKUORMITUS<br />
Enontekiön lentoaseman toiminnassa merkittäviä päästöjä ja ympäristövaikutuksia<br />
aiheutuu lentoaseman kenttä-alueen kunnossapidosta, kunnossapitokaluston<br />
käytöstä ja huollosta, lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyistä,<br />
lentokoneiden liikkumisesta ja lentoaseman rakennusten ylläpidosta.<br />
Kiitoteiden talvikunnossapidossa käytetään liukkaudentorjunta-aineita, jotka<br />
valumavesien kautta aiheuttavat vesistökuormitusta.<br />
Kunnossapitokaluston käyttö, huolto ja korjaus ovat verrattavissa raskaiden<br />
ajoneuvojen käyttöön ja ylläpitoon, jossa käsitellään polttoaineita ja<br />
syntyy jätteitä.<br />
Lentokoneiden käyttöhuollossa merkittävin toiminto on lentokoneiden pintojen<br />
jäänesto ja -poisto talviaikana. Toiminnassa käytetty propyleeniglykoli<br />
voi valumien kautta aiheuttaa vesistökuormitusta.<br />
Lentotoiminnasta aiheutuu melua ja pakokaasupäästöjä.<br />
Lentoasema-alueen rakennusten ylläpidosta aiheutuu ympäristövaikutuksia<br />
energian käytöstä ja jätteistä.<br />
Lentokoneiden tankkaustoiminta edellyttää polttonesteiden varastointia ja<br />
käsittelyä, mihin sisältyy vahinkoriski. Lentopolttonestehuollosta vastaa öljy-yhtiö.<br />
Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen<br />
Talvikunnossapito<br />
Talvikauteen 1999–2000 asti Enontekiön lentoasemalla liukkaudentorjunnassa<br />
käytettiin pelkästään ureaa. Sen rinnalla on käytetty formiaattia ja<br />
asetaattia vuodesta 2001 lähtien. Urean käyttö on loppunut vuonna 2008.<br />
Talvikaudella 2009–2010 liukkaudentorjuntaan käytettiin nestemäistä kaliumformiaattia<br />
8,1 tonnia kiitotielle, rullaustielle ja asematasolle, yhteensä<br />
13,5 hehtaarille. Liukkaudentorjunta-aineiden käyttö on kasvanut liikennemäärän<br />
kasvaessa. Toisaalta talven sääolot vaikuttavan käyttömäärään<br />
paljon, ja säiden lauhtuminen on kasvattanut kemiallisen liukkaudentorjunnan<br />
tarvetta.<br />
Liukkaudentorjuntakemikaalien aiheuttama biologinen hapenkulutus on<br />
kaudella 2009–2010 ollut noin 1,2 tonnia. Vuonna 2025 liukkaudentorjuntakemikaalien<br />
käyttömäärän on arvioitu olevan noin 40 tonnia ja biologisen<br />
hapenkulutuksen noin 6 tonnia.
Ilma-alusten jäänpoisto ja -esto<br />
16<br />
Sekä jäänpoistoon (deicing) että jäänestoon (anti-icing) käytetään propyleeniglykolia.<br />
Enontekiön lentoasemalla käytettiin talvikautena 2009–2010<br />
glykolinesteitä 20 m 3 . Jäänpoistoon käytetään kuumaa vettä ja tyypin I glykolinestettä.<br />
Jäänestoon käytetään tyypin I tai paksunnettua tyypin IV glykolinestettä.<br />
Tyypin I nesteen kulutus oli 17 m 3 ja tyypin IV nesteen kulutus<br />
3 m 3 . Glykolinesteiden aiheuttama biologinen hapenkulutus on kaudella<br />
2009–2010 ollut noin 14 tonnia. Vuonna 2025 glykolinesteiden kulutuksen<br />
on arvioitu olevan noin 65 m 3 ja glykolinesteiden aiheuttaman biologinen<br />
hapenkulutuksen noin 46 tonnia.<br />
Polttonesteet<br />
Lentokoneiden tankkaustoiminta edellyttää polttonesteiden varastointia ja<br />
käsittelyä, mihin sisältyy vahinkoriski. Lentopolttonestehuollosta vastaa öljy-yhtiö.<br />
Suihku- ja potkuriturbiinikoneissa käytetään lentopetrolia eli kerosiinia.<br />
Lentopetrolia varastoidaan säiliöissä Finavia Oyj:ltä vuokratuilla varastoalueilla.<br />
Lentokoneet tankataan asematasolla autosta käsin.<br />
Kunnossapitokaluston polttoaineena käytetään pääasiassa kevyttä polttoöljyä<br />
ja dieseliä. Öljysäiliöiden vuodon tai täytön yhteydessä voi öljyä päästä<br />
maaperään, mutta vuodon todennäköisyys on pieni. Vuotojen varalta Oy<br />
Shell Ab:llä ja lentoasemalla on öljyvahingon toimenpideohjeet, joiden<br />
avulla öljyn kulkeutuminen maaperään ja pintavesiin voidaan ehkäistä.<br />
Päästöt ilmaan<br />
Lentoasema-alueella ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat kenttäalueella<br />
operoivat lentokoneet ja maakalusto, maaliikennealueen autoliikenne ja<br />
rakennusten lämmitys.<br />
Suihku- ja potkuriturbiinimoottoreiden pakokaasut sisältävät typen oksideja<br />
(NO X ), palamattomia hiilivetyjä (HC), hiilimonoksidia eli häkää (CO), hiilidioksidia<br />
(CO 2 ), vesihöyryä (H 2 O), rikin oksideja (SO X ) ja hiukkasia. Typen<br />
oksidien, palamattomien hiilivetyjen ja hiilimonoksidin määrä vaihtelee lennon<br />
eri vaiheissa lentomenetelmästä ja moottoritehosta riippuen. Rullausten<br />
aikana palamistehokkuus on pienin ja suhteellinen hiilivetypäästö<br />
on suurimmillaan.<br />
Enontekiön lentoaseman lentoliikenteen ja maakaluston laskennalliset<br />
päästöt vuonna 2009 ja ennustetilanteessa vuonna 2025 on esitetty seuraavassa<br />
taulukossa.<br />
LTOsyklimäärä<br />
CO<br />
[t/a]<br />
HC<br />
[t/a]<br />
NO x<br />
[t/a]<br />
Hiukkaset<br />
[t/a]<br />
SO 2<br />
[t/a]<br />
CO 2<br />
[t/a]<br />
Polttoaine<br />
[t/a]<br />
Lentoliikenne v. 2009 1) 100 1 0,1 0,3 - 0,0 100 30<br />
Lentoliikenne ennustetilanteessa 2) 320 3 0,3 1,9 - 0,2 570 180<br />
Maakalusto v. 2009 1) - 0,3 0,1 0,5 0,03 0,001 70 20<br />
Maakalusto ennustetilanteessa 3) - 0,5 0,2 0,8 0,04 0,001 100 30<br />
1)<br />
Finavia Oyj, ympäristöraportti 2009.<br />
2)<br />
Ennustetilanne on laskettu siten, että liikenneilmailun arvioidaan noin nelinkertaistuvan ja muun ilmailun kasvavan hieman.<br />
3)<br />
Ennustetilanteen päästöt on laskettu siten, että polttoöljyn kulutuksen arvioidaan olevan 50 % suurempi kuin vuonna 2009.
Melu<br />
17<br />
Lentokoneiden melu<br />
Finavia Oyj ei ole katsonut tarpeelliseksi laatia Enontekiön lentoasemalle<br />
lentokoneiden melun leviämistä koskevaa laskennallista selvitystä. Lentoaseman<br />
siviililiikenteen operaatiomäärät ovat hyvin vähäiset ja ajoittuvat<br />
talvikuukausiin pääosin päivä- ja ilta-aikaan. Myös sotilasliikenteen operaatiomäärät<br />
ovat vähäiset ja vaihtelevat vuosittain alueella pidettävien helikopterilentoharjoitusten<br />
mukaan. Lentoasema-alueen läheisyydessä ei ole<br />
asutusta. Lähin asutus sijaitsee lentoasemasta lounaaseen yli kolmen kilometrin<br />
etäisyydellä. Lähin taajama-alue, Hetta, sijaitsee noin kuuden kilometrin<br />
etäisyydellä lentoasemasta koilliseen ja noin viisi kilometriä sivuun<br />
kiitotiestä. Lentoliikenteen aiheuttamasta melusta ei ole tullut yhteydenottoja<br />
lentoasemalle.<br />
Enontekiön lentoaseman operaatiomäärät ovat olleet vuosina 2000, 2005,<br />
2008 ja 2009 sekä ennustetilanteessa seuraavat:<br />
Vuosi<br />
2000<br />
Vuosi<br />
2005<br />
Vuosi<br />
2008<br />
Vuosi<br />
2009<br />
Vuosi<br />
2025<br />
ennuste<br />
Liikenneilmailu 219 110 158 142 600<br />
Yleisilmailu 44 11 6 26 40<br />
Sotilasilmailu 166 0 0 238 50–300<br />
Yhteensä 429 121 164 406 370–620<br />
Meluisan MD80-kaluston arvioidaan poistuvan liikenteestä. Konekannan<br />
rakenne säilyy muilta osin vuoden 2009 konetyyppijakauman mukaisena.<br />
Konekaluston meluominaisuudet kehittyvät positiivisesti.<br />
Yleisesti laskennallisten melualueiden kärjet kiitoteiden suunnassa aiheutuvat<br />
lähestymisistä ja melualueen sivusuuntaiset laajentumat kiitotien välittömässä<br />
läheisyydessä lentoonlähdöistä. Enontekiön lentoasemalla siviililentoliikenne<br />
jakautuu pääosin tasaisesti molempiin suuntiin kiitotieltä. Sotilaslentoliikenne<br />
jakautuu vaihtelevasti satunnaisten helikopterilentoharjoitusten<br />
harjoitusalueiden mukaisesti.<br />
Kokemusten perusteella on arvioitu, että Enontekiön lentoaseman siviililiikenteen<br />
vuositason laskennallinen L den >55 dB melualue sekä vuoden<br />
2009 että vuoden 2025 ennustetulla kokonaisliikenteen määrällä jää hyvin<br />
pieneksi. Lentokonemelun L den >55 dB melualue ei todennäköisesti ulotu<br />
lentoaseman liikkumisrajoitetun alueen ulkopuolelle.<br />
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen<br />
Finavia Oyj:n jätehuoltoon tukeutuvat kaikki lentoasemalla toimivat tahot.<br />
Ne toimittavat jätteensä jäteastioihin, jotka tyhjennetään tarvittaessa. EU:n<br />
ulkopuolelta tulevan jätteen varastoinnista ja käsittelystä lentoasemalla<br />
huolehtii Airpro Oy. Lentoasemalla kertyvä jäte on pääosin normaalia yhdyskuntajätettä.<br />
Ongelmajätteitä muodostuu lähinnä ajoneuvojen ja kunnossapitokaluston<br />
huolto- ja korjaustoiminnasta. Suihkukoneiden huoltoja<br />
ja korjauksia tehdään lentoasemalla vain poikkeustapauksissa.
Jätemäärät vuonna 2009 olivat seuraavat:<br />
18<br />
Jätelaji Määrä Yksikkö<br />
Sekajäte<br />
Keräyspaperi<br />
5 280<br />
2 000<br />
kg<br />
l<br />
Kaivojen tyhjennysjäte 10 000 l<br />
Pienakut ja paristot 3 kg<br />
Ajoneuvojen renkaat 8 kpl<br />
Ajoneuvojen akut 22 kpl<br />
Jätelajien lajittelu ja keräyspisteet ovat seuraavat:<br />
Jätelaji Lajittelu Keräyspiste<br />
Sekajäte lajittelematon kaatopaikkajäte Terminaali<br />
Toimistopaperi keräyspaperi ja toimistopaperi Terminaali<br />
Pahvi<br />
ei erilliskeräilyä<br />
Biojäte<br />
ei erilliskeräilyä<br />
Lasi<br />
ei erilliskeräilyä<br />
Metalliromu oma keräyspiste Terminaali, kunnossapito<br />
Jäteöljy jäteöljysäiliö Kunnossapito<br />
Kiinteä öljyinen jäte erilliset astiat Kunnossapito<br />
Maalit purkin yms. pohjat Kunnossapito<br />
Liuottimet erilliset astiat Kunnossapito<br />
Akut/paristot erilliset astiat Kunnossapito<br />
Loisteputket erillinen astia Terminaali<br />
Elektroniikkaromu erillinen astia/lava Kunnossapito<br />
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ<br />
Ympäristön maankäyttö<br />
Lentoasema sijaitsee Muotkajärven pohjoispäädyn ja kantatien 93 pohjoispuolella.<br />
Lentoaseman ympäristössä on pääosin suo- ja metsävaltaisia<br />
alueita. Lähimmät asuintalot sijoittuvat noin 2,5 kilometrin etäisyydelle kiitotien<br />
itäpuolelle ja noin kolmen kilometrin etäisyydelle kiitotien lounaispuolelle.<br />
Hetan keskustaajama sijaitsee noin kuuden kilometrin etäisyydellä<br />
lentoaseman itäpuolella.<br />
Ympäristön laatu<br />
Maaperä<br />
Lentoasema-alueen luontainen maaperä on pääosin moreenia. Alueen<br />
eteläosassa on myös hiekkavaltainen muodostuma. Alueen ympäristössä<br />
on runsaasti suoalueita, joita halkovat moreenipeitteiset kummut ja selänteet.<br />
Lentoaseman läheisyydessä olevat vaarat kohoavat noin 340–400<br />
metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle. Alueen kallioperä on pääosin<br />
arkoosigneissiä ja kvartsiittia.<br />
Lentoaseman kiitotien koillispääty on tasolla noin +306 mpy ja lounaispääty<br />
tasolla noin +304 mpy. Kiitotie on alimmillaan tasolla noin +303 mpy.<br />
Terminaalirakennuksen ja asematason alueella maaperä on tasolla noin<br />
+306–+308 mpy.
Pohjavesi<br />
19<br />
Lentoaseman päällystetyillä alueilla ja moreenipeitteisillä alueilla ei muodostu<br />
merkittäviä määriä pohjavettä. Alueella muodostuva pohjavesi purkautuu<br />
lentoasema-aluetta ympäröiville suoalueille ja puroihin.<br />
Lentoasema-alueen kaakkoisosaan ulottuu III-luokan pohjavesialue Iso Ingijärvi<br />
A (12047251A). Sen kokonaispinta-ala on 0,24 km 2 ja muodostumisalueen<br />
pinta-ala on 0,14 km 2 . Alueella muodostuvan pohjaveden määrä<br />
on arviolta 100 m 3 /vrk. Lentoaseman läheisyydessä on myös Muotkajärven<br />
III-luokan pohjavesialue (12047252A ja 12047252B).<br />
Pintavesi<br />
Lentoasema sijoittuu kokonaisuudessaan Muotkajärven valuma-alueelle<br />
65.633, jonka pinta-ala on noin 80,5 km 2 . Lentoasema-alueen pintavedet<br />
kulkeutuvat valuma-alueen pääjärven, Muotkajärven, pohjoisosaan.<br />
Lentoaseman hulevedet ohjataan ympäristöön neljästä pisteestä, jotka sijoittuvat<br />
kiitotien itä- ja länsipuolelle. Vedet ohjautuvat purkupisteistä suoalueille,<br />
ojiin ja puroihin, joista ne kulkeutuvat pääosin kiitotien alitse kulkevan<br />
Ingijoen kautta Muotkajärveen ja Pahkurinojan kautta Pahkuri-järveen.<br />
Ingijoki saa alkunsa pohjoispuolella olevasta Iso Ingijärvestä.<br />
Lentoaseman läheisyydessä sijaitsee seuraavia pintavesiä: Pikku Ingijärvi,<br />
Iso Ingijärvi, Kalaton Ingijärvi, Pahkurijärvet, Kihlankijärvet, Myllyrovanjärvi,<br />
Muotkajärvi ja Pahkuri. Lisäksi alueen läheisyydessä on pieniä suolampia.<br />
Järvet ovat pinta-alaltaan pääosin melko pieniä, 1–10 hehtaaria. Muotkajärven<br />
pinta-ala on noin 4,3 km 2 .<br />
Luonnonolosuhteet<br />
Ilmanlaatu<br />
Lentoasema sijaitsee Tunturi-Lapissa. Kasvimaantieteellisesti alue sijoittuu<br />
pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen. Lentoasema on poronhoitoalueella.<br />
Lentoaseman välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura- tai muita suojelualueita.<br />
Noin 20 kilometrin säteellä sijaitsevat suojelu- ja Natura-alueet<br />
ovat Tornionjoen ja Muonionjoen vesistöalue, Sotkavuoma, Pallas-<br />
Ounastunturi, Luppokurun lehto, Pyörisjärven erämaa, Ounasjoki ja Tervantovaara.<br />
Enontekiön lentoaseman lähialueen ilmanlaatu on yleisesti ottaen hyvä, sillä<br />
alueella ei ole raskasta teollisuutta tai laajoja taajama-alueita. Alueen<br />
asukastiheys on alhainen ja liikennemäärät pieniä. Kantatie 93:n keskimääräinen<br />
vuorokausiliikenne vuonna 2006 oli noin 570 ajoneuvoa.<br />
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN<br />
Vaikutus luonnonympäristöön<br />
Noin 2,5 kilometrin etäisyydellä lentoasemasta sijaitsevat Natura-alueet<br />
Tornionjoen-Muonionjoen vesistö ja Sotkavuoman alue. Tornionjoen-<br />
Muonionjoen vesistöalueella esiintyy luontodirektiivin liitteen II mukaisia
20<br />
lajeja. Sotkavuoman alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen II ja lintudirektiivin<br />
liitteen I mukaisia lajeja. Lisäksi Sotkavuoman alue kuuluu soidensuojeluohjelmaan.<br />
Finavia Oyj:llä ei ole tiedossa, että melulla olisi havaittavaa vaikutusta lentoaseman<br />
läheisyydessä olevaan luonnonympäristöön ja linnustoon. Lentotoimintaa<br />
on harjoitettu lentoasemalla 1980-luvulta lähtien.<br />
Linnut eivät erityisesti karkotu lentoasemien ympäristöstä. Pikemminkin<br />
eräät lajit esiintyvät runsaina lentoaseman avoimessa elinympäristössä.<br />
Ennustetilanteessa vuonna 2025 lentoliikenteen määrä kasvaa, minkä<br />
vuoksi riski törmätä lintuihin suurenee. Lintujen karkottaminen lentokoneiden<br />
operoidessa kentällä kuuluu lentoasemien rutiinitoimintoihin.<br />
Vaikutus maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin<br />
Lapin olosuhteissa suurin osa liukkaudentorjunta-aineista päätyy aurojen<br />
ja lumilinkojen heittämänä kiitotien vierustan nurmetetulle alueelle. Arviolta<br />
20 % liukkaudentorjunta-aineista kulkeutuu sadevesiviemäriin ja 80 %<br />
nurmialueille.<br />
Jäänpoistoon ja -estoon käytettävistä glykolinesteistä arviolta 80 % jää<br />
asematasolle ja loput kulkeutuvat koneiden mukana kiitotielle. Asematasolle<br />
jääneestä glykolista arviolta 20 % kulkeutuu sadevesiviemäriin ja 80 %<br />
lumen mukana nurmialueelle.<br />
Talvikaudella 2009–2010 maaperään kohdistuva happea kuluttava kuormitus<br />
oli yhteensä 12,4 tonnia ja pintavesiin kohdistuva kuormitus oli yhteensä<br />
noin 3 tonnia.<br />
Koska asetaatit ja formiaatit ovat nopeasti hajoavia yhdisteitä ja niiden<br />
haittavaikutus kestää melko lyhyen ajan, niiden vaikutuksia pinta- ja pohjaveden<br />
laatuun voidaan pitää vähäisinä.<br />
Vuoden 2025 ennustetilanteessa glykolinesteiden ja liukkaudentorjuntaaineiden<br />
kulutus talvikaudella olisi arviolta 2,5-kertainen viimeisten viiden<br />
vuoden keskiarvokulutukseen verrattuna. Ennustetilanteessa liukkaudentorjunta-aineiden<br />
kulutus on arviolta 40 tonnia ja glykolinesteiden kulutus<br />
noin 65 m 3 . Käyttömäärien perusteella laskettu hapenkulutuskuormitus olisi<br />
noin 52 tonnia, josta kuormitus pintavesiin olisi noin 10 tonnia. Oletuksena<br />
on, että liukkaudentorjunnassa käytetään kaliumformiaattia. Vaikutukset<br />
pinta- ja pohjavesiin eivät tule merkittävästi kasvamaan ennustetilanteessa<br />
viime talvien tasoon nähden.<br />
Liukkaudentorjunta- ja jäänpoistoaineiden vaikutuksia pintavesien laatuun<br />
ei tarkkailla Enontekiön lentoaseman ympäristössä, koska käyttömäärät<br />
ovat vähäisiä.<br />
Arviolta noin 20 % lentoasemalla käytetyistä kemikaaleista kulkeutuu hulevesien<br />
mukana suoalueille, ojiin ja puroihin, joista vedet kulkeutuvat pääosin<br />
Ingijoen kautta Muotkajärveen ja Pahkurinojan kautta Pahkuri-järveen<br />
ja edelleen Ounasjärveen. Lentoasema-alueelta tulevat hulevedet joko<br />
suodattuvat suoalueille tai laimenevat kulkeutuessaan Muotkajärveen, joten<br />
on oletettavaa, että vesistön happipitoisuus pysyy hyvällä tasolla ja kalatalousvaikutukset<br />
jäävät hyvin vähäisiksi ja ovat lähinnä teoreettisia.<br />
Polttonesteiden pääsyä maaperään ja vesiin on vähennetty tekemällä<br />
tankkauspaikoilla kauppa- ja teollisuusministeriön jakeluasemia koskevan<br />
päätöksen nro 415/1998 mukaiset suojaukset. Finavia Oyj:n maakaluston<br />
polttoaineiden jakeluasemalta tulevat vedet johdetaan hälyttimellä varuste-
21<br />
tun öljynerottimen kautta viemäriin, josta vedet ohjautuvat jätevedenpuhdistamon<br />
imeytyskenttään. Öljynerottimen hälytys ohjautuu kunnossapitoon.<br />
Oy Shell Ab:n lentokoneiden polttoaineen jakeluasemalta tulevat vedet<br />
johdetaan hälyttimellä varustetun öljynerottimien kautta sadevesiviemäriin<br />
ja vedet imeytetään maastoon. Öljynerottimen hälytysvalo näkyy alueella<br />
sijaitsevan huoltokopin seinällä.<br />
Lentoaseman kiitotie ja asematasoalue eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.<br />
Lentoaseman hulevedet kulkeutuvat puroveden mukana lentoaseman<br />
koillispuolella sijaitsevan III-luokan pohjavesialueen kautta. Puro<br />
saa alkunsa kiitotien pohjoispuolella olevasta Iso Ingijärvestä. Lisäksi<br />
kuormitus ajoittuu lähinnä lumien sulamisvaiheeseen, jolloin ympäristöstä<br />
tulee paljon laimentavia sulamisvesiä. Kemikaalipitoisuus purovedessä jää<br />
pieneksi, eikä liukkaudentorjunnalla tai asematason toiminnalla katsota<br />
olevan vaikutusta Iso Ingijärven pohjavesialueen pohjaveden tilaan. Pohjavesialueella<br />
ei ole vedenottamoa, eikä pohjaveden laatua ole katsottu tarpeen<br />
seurata säännöllisesti. Lentoaseman toiminnalla ei arvioida olevan<br />
vaikutusta ihmisten terveyteen juomaveden pilaantumisen tai laadun huonontumisen<br />
kautta.<br />
Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus<br />
Lentoasematoiminnasta syntyvät suurimmat ilmapäästöt ovat lentoliikenteen<br />
päästöt, joiden aiheuttamat pitoisuudet voivat muodostua merkittäviksi<br />
vain lentoaseman kenttäalueella. Joissakin pitoisuuksien leviämisolosuhteissa<br />
lentoasema-alueella voi olla mahdollista hetkellisesti aistia kerosiinin<br />
makeahko tuoksu. Polttoaineen komponentit voivat olla peräisin esimerkiksi<br />
käynnistys- tai tyhjäkäyntipäästöistä. Pitoisuudet ovat vähäisiä, eikä niillä<br />
oletettavasti ole mitään vaikutuksia terveyteen.<br />
Ennustetun liikennemäärän kasvun ja päästöjen lisääntymisen ei arvioida<br />
aiheuttavan merkittävää ilmanlaadun heikkenemistä lentoasemalla tai sen<br />
välittömässä ympäristössä.<br />
Melun ja tärinän vaikutus<br />
Lentoasemaa käyttävät lentokoneet aiheuttavat ympäristöön melua, jonka<br />
syntymistä ei voida välttää. Pienitaajuinen hyvin voimakas melu (ääni) voi<br />
aiheuttaa kevytrakenteisten rakenteiden, esimerkiksi löyhästi puitteissaan<br />
kiinni olevien ikkunalasien, räminää, joka melun lisäksi saattaa herättää<br />
tunteen tai havainnon rakennusosan tärinästä eli mekaanisesta värähtelystä.<br />
Vaikutus terveyteen<br />
Liukkaudentorjunnalla tai asematason toiminnalla ei katsota olevan vaikutusta<br />
Iso Ingijärven pohjavesialueen pohjaveden tilaan. Pohjavesialueella<br />
ei ole vedenottamoa. Lentoaseman toiminnalla ei katsota olevan vaikutusta<br />
ihmisten terveyteen juomaveden pilaantumisen tai laadun huonontumisen<br />
kautta.<br />
Lento- ja maaliikenteen ilmapäästöillä ei arvioida olevan vaikutusta ihmisten<br />
terveyteen, koska päästöt ovat lentoliikenteen laajuuden vuoksi vähäisiä.
22<br />
Lentoaseman läheisyydessä ei ole kouluja tai laitoksia, joiden toimintaan<br />
lentomelu saattaisi vaikuttaa haitallisesti. Mahdollisia yöaikaisia unihäiriöitä<br />
aiheuttavia siviililiikenteen operaatioita (potkuriturbiinikoneita suurempia)<br />
oli vuonna 2009 vuosikeskiarvona klo 22–07 alle 0,1 kappaletta yössä.<br />
Myös tulevaisuudessa operaatioiden arvioidaan ajoittuvan päivään ja iltaan.<br />
Finavia Oyj:n käsityksen mukaan näin pieni lentojen määrä ei aiheuta<br />
merkittäviä tai mitattavissa olevia unihäiriöitä melun piirissä asuville.<br />
PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMET<br />
Jäänesto ja liukkaudentorjunta<br />
Kiitotien talvikunnossapidon vaikutuksia on vähennetty käyttämällä vähemmän<br />
kuormittavia sulatusaineita ja -menetelmiä, hyödyntämällä säänseurantajärjestelmiä<br />
ja huolehtimalla kiitoalueen nurmetuksesta. Orgaaninen<br />
aines maaperässä edistää merkittävästi sulatusaineita hajottavien<br />
bakteerien toimintaa.<br />
Lentoasema hyödyntää talvikunnossapidossa ulkopuolista sää- ja kelitietopalvelujärjestelmää.<br />
Sen avulla saadaan tietoa säätilan ja kelin kehittymisestä,<br />
jolloin voidaan suunnitella tarvittavat toimenpiteet ja välttää turhaa<br />
liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä. Merkittävä osuus liukkaudentorjunnan<br />
onnistumisessa ja kemikaalien käytön optimoinnissa on kokeneella henkilöstöllä.<br />
Lentokoneiden pintojen jäänestoon ja -poistoon käytetyn glykolin aiheuttamaa<br />
vesistökuormitusta on kohtuullisin kustannuksin vaikea estää, mutta<br />
ohjeistamalla sallitut käsittelypaikat, läjittämällä glykolipitoiset lumet ja johtamalla<br />
valumavedet suunnitelmallisella tavalla voidaan kuormitusta vähentää.<br />
Tarpeet ja mahdollisuudet vesien talteenottoon tarkastellaan lentoasemakohtaisesti.<br />
Glykolipitoisten vesien keräilyä ei ole järjestetty Enontekiön<br />
lentoasemalla, koska talvi on Lapissa kylmä ja imuauton käyttö on<br />
Enontekiön olosuhteissa ongelmallista.<br />
Ilmapäästöjen hallinta<br />
Lentoyhtiöiden konekalusto uusiutuu vähemmän polttoainetta kuluttaviin<br />
koneisiin. Teknisen kehityksen vuoksi typenoksidipäästöjen on arvioitu vähenevän,<br />
hiilivetypäästöjen pysyvän ennallaan ja hiilimonoksidipäästöjen<br />
kasvavan suhteessa kulutettuun polttoainemäärään. Finnair Oyj:n Airbuskoneisiinsa<br />
valitsema moottorityyppi on esimerkki vähäpäästöisestä moottoritekniikasta.<br />
Kaksoispolttokammiotekniikan (Dual Annular Combustor,<br />
DAC) ansiosta esimerkiksi typenoksidipäästöjä polttoainekiloa kohti täydellä<br />
teholla on Airbus 320-koneella 32 % vähemmän kuin MD-82 koneella.<br />
Melun hallinta<br />
Ilma-alusten melupäästöjä säännellään kansainvälisen siviiliilmailujärjestön<br />
ICAO:n normeilla tai standardeilla. Myös EU sääntelee jossain<br />
määrin eri meluluokkiin kuuluvien ilma-alusten käyttöä.<br />
ICAO antaa ilma-aluksia koskevat melunormit. Ne ovat Suomessa osa lentokelpoisuusvaatimuksia,<br />
ja niitä valvoo Liikenteen turvallisuusvirasto.<br />
Normit julkaistaan teknisesti kansainvälisen ilmailusopimuksen liitteinä niin
23<br />
sanotussa Annex 16 -dokumentissa. Melumääräykset eivät koske sotilasilma-aluksia.<br />
Melutasonormit on annettu ilma-aluksen painon ja moottoreiden lukumäärän<br />
funktiona erikseen lentoonlähdölle kahdessa eri tarkastelupisteessä ja<br />
yhdessä pisteessä lähestymiselle laskeutumista varten. Matkustajaluokan<br />
ilma-aluksille on määritelty meluluokat 2, 3 ja 4. Meluluokan 2 koneet on<br />
kielletty Euroopassa 1.4.2002 lähtien. Uusin meluluokka 4 on tullut voimaan<br />
vuoden 2006 alusta. Se on kolmen tarkastelupisteen yhteenlaskettujen<br />
vaatimusten osalta 10 EPNdB tiukempi verrattuna meluluokan 3 vaatimuksiin.<br />
Esimerkiksi Finnair Oyj:n käyttöönottamat uudet Airbus 320- ja<br />
319-koneet täyttävät meluluokan 4 vaatimukset.<br />
Merkittävin meluntorjuntakeino on lentoyhtiöiden siirtyminen käyttämään<br />
uudempaa vähämeluista konekantaa. Muilla keinoilla voidaan lähinnä hienosäätää<br />
melualueiden laajuutta lentoasemien lähiympäristössä. Laskeutuvan<br />
lentokoneen melun pienentämiseen on vain vähän käytäntöön sopivia<br />
keinoja. Lentoliikenteen meluntorjunnan keinoja ovat:<br />
– lentokoneiden moottoritekniikan ja muiden meluun vaikuttavien ominaisuuksien<br />
kehittäminen,<br />
– melun kannalta edullisten kiitoteiden käyttö, meluisimpia koneita ja<br />
vuorokauden aikoja koskevat rajoitukset,<br />
– lentoreittien ja lentomenetelmien optimointi lentoonlähdöissä sekä<br />
– näkölähestymisen käyttö laskeutumisissa.<br />
Tulevaisuudessa lentokoneiden melun vähentyminen on hitaampaa, sillä<br />
teknisesti tehokkaimmat keinot suihkumoottoreiden melupäästöjen pienentämiseksi<br />
ovat jo käytössä. Jatkossa melun väheneminen on merkittävämpää<br />
lentoonlähdöissä kuin laskeutumisissa. Melualueen leviämiseen lentoonlähdöissä<br />
voidaan vaikuttaa muuttamalla lentoreittejä tai lentomenetelmiä.<br />
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU<br />
Käyttötarkkailu<br />
Finavia Oyj tarkkailee liukkaudentorjuntakemikaalien ja lentokoneiden<br />
jäänestoaineiden käyttömääriä, maakalustonsa polttoaineiden hankintamääriä,<br />
ongelmajätteiden määrää sekä matkustaja- ja operaatiomääriä,<br />
laskee lentoliikenteen pakokaasupäästöjä sekä seuraa energian ja veden<br />
kulutusta sekä tapettujen lintujen ja muiden eläinten määrää.<br />
Finavia Oyj hoitaa lentoasema-alueen asematasolla maaliikenteen ohjausta<br />
ja opastaa asematasolla liikkuvia ja pysäköiviä lentokoneita. Lähestymislennonjohto<br />
johtaa lähtevää konetta ja järjestää laskeutuvat koneet ilmatilassa.<br />
Lähilennonjohto johtaa lentoliikennettä lentoasemien lähialueilla<br />
ja maaliikennettä lentoaseman lentoliikennealueilla.<br />
Lentoaseman lennonjohto tallentaa tiedot operaatiomääristä konetyypeittäin<br />
henkilö- ja rahtiliikenne eriteltynä Finavia Oyj:n Cognos-järjestelmään.
Ympäristötarkkailuohjelma<br />
24<br />
Pintavesitarkkailu<br />
Liukkaudentorjunta- ja jäänpoistoaineiden vaikutuksia pintavesien laatuun<br />
ei tarkkailla lentoaseman ympäristössä. Liukkaudentorjunta- ja jäänpoistoaineiden<br />
käyttömäärät ovat vähäisiä, joten pintavesitarkkailua ei ole katsottu<br />
jatkossakaan tarpeelliseksi.<br />
Jätteet<br />
Lentoasemalla muodostuvien jätteiden määrää ja laatua seurataan ja jätteet<br />
lajitellaan laadun mukaan. Käsittely ja mahdollinen hyötykäyttö suunnitellaan<br />
jätejakeittain. Ongelmajätteistä huolehditaan Lapin Jätehuolto kuntayhtymän<br />
jätehuoltomääräysten ja ympäristöviranomaisen antamien velvoitteiden<br />
mukaisesti. Ongelmajätteistä pidetään kirjaa jätejakeittain.<br />
Päästöt ilmaan<br />
Finavia Oyj suorittaa vuosittain lentokoneiden päästölaskennan omasta liikennetietokannasta<br />
saatavien lentokoneiden laskeutumisten määrän perusteella.<br />
Laskentamallista saadaan lentoasemalla operoivien lentokoneiden<br />
hiilimonoksidi- (CO), hiilidioksidi- (CO 2 ), hiilivety- (HC), typen oksidi-<br />
(NO X ) ja rikin oksidipäästöt (SO X ) sekä polttoaineen kulutus.<br />
Finavia Oyj:n mukaan ilmanlaadun tarkkailu lentoaseman läheisyydessä ei<br />
ole tarpeen.<br />
Melu<br />
Lentoaseman lentoliikenteen määrät ovat vähäiset, joten Finavia Oyj ei<br />
katso tarpeelliseksi mitata melua eikä laatia melun leviämistä koskevaa<br />
laskennallista selvitystä.<br />
Raportointi<br />
Finavia Oyj toimittaa konsernitasoisen ympäristöraportin vuosittain ELYkeskuksille<br />
ja lentoasemien lähialueiden ympäristöviranomaisille. Raportti<br />
sisältää myös lentoasemakohtaisia ympäristötietoja.<br />
Lentoasemakohtaisessa raportoinnissa Finavia Oyj toimittaa vuosittain liikennemäärätiedot<br />
Lapin ELY-keskukselle, Enontekiön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle<br />
ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Raportointi<br />
laaditaan vuosittain edellisestä vuodesta huhtikuun loppuun mennessä.<br />
Lentoliikennetiedot sisältävät tiedot lentoaseman kokonaisoperaatio-, laskeutumis-<br />
ja matkustajamääristä.<br />
Finavia Oyj:n vuosittaisessa päästötietoraportissa esitetään lentoasemalla<br />
operoivien lentokoneiden laskennalliset hiilimonoksidi- (CO), hiilidioksidi-<br />
(CO 2 ), hiilivety- (HC), typen oksidi- (NO X ) ja rikin oksidipäästöt (SO X ) sekä<br />
polttoaineen kulutus. Myös yhtiön omaa kalustoa varten hankitun polttoaineen<br />
määrä ja sen perusteella lasketut hiilimonoksidi- (CO), hiilidioksidi-<br />
(CO 2 ), hiilivety- (HC), typen oksidi- (NO X ), hiukkas- (PM) ja rikin oksidipäästöt<br />
(SO X ) raportoidaan.
25<br />
Onnettomuuksista ja muista poikkeuksellisista päästöjä aiheuttaneista tapahtumista<br />
raportoidaan Lapin ELY-keskukselle ja Enontekiön kunnan<br />
ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain.<br />
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VAR AUTUMINEN<br />
Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet<br />
Ilmailumääräyksissä säädetään lentoaseman pelastussuunnitelman laatimisesta<br />
ja pelastustoiminnan järjestämisestä. Kiito- ja rullaustiet muodostavat<br />
lentoaseman liikennealueen, jonka turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta<br />
vastaa Finavia Oyj. Se tukeutuu kenttäalueiden palo- ja pelastuspalveluissa<br />
Lapin pelastuslaitokseen. Lento-operaatioiden aikana Lapin<br />
pelastuslaitoksen henkilökunta on toimintavalmiudessa, ja hälytyksen saatuaan<br />
pelastusautojen on saavutettava mikä tahansa kiitotien kohta kolmessa<br />
minuutissa.<br />
Lentoaseman alueet omistaa Finavia Oyj. Finavia Oyj on vuokrannut maaalueita<br />
myös muille toimijoille. Vuokralainen on maanvuokrasopimuksen<br />
perusteella ja toiminnanharjoittajana vastuussa vuokra-aikana aiheutuneesta<br />
maaperän pilaantumisesta. Finavia Oyj on vastuussa hallitsemiensa<br />
alueiden maaperän suojelusta lentoaseman kenttäalueella. Vastuu siirtyy<br />
toimijalle, jos toimija rikkoo lentoaseman määräyksiä. Muilla lentoaseman<br />
alueilla vahingon aiheuttaja on vastuussa.<br />
Mahdollisten ympäristövahinkotilanteiden varalle Finavia Oyj on laatinut<br />
ohjeistuksen. Varastoalueensa mahdollisten öljyvahinkojen varalle ja öljyvahinkojen<br />
ennalta ehkäisemiseksi Oy Shell Ab on laatinut kirjalliset ohjeet.<br />
Riskinarviointi<br />
Enontekiön lentoasemalla on tehty toukokuussa 2010 ympäristöriskien kartoitus.<br />
Kartoituksessa tarkasteltuja toimintoja olivat polttoaineen varastointi,<br />
lentokoneiden tankkaus, jäänesto ja -poisto, liukkauden torjunta sekä<br />
maakaluston tankkaus, huolto ja korjaus. Tunnistetuista riskeistä merkittävimmät<br />
liittyvät kemikaalien ja polttoaineiden varastointiin ja käsittelyyn.<br />
Kemikaaleista ympäristölle vaarallisimpia ovat polttoaineet.<br />
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY<br />
Lupahakemuksen täydennykset<br />
Hakemusta on täydennetty 5.8.2010 asianosaistiedoilla ja 23.9.2010 lisäkappaleilla.<br />
Lupahakemuksesta tiedottaminen<br />
<strong>Aluehallintovirasto</strong> on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa<br />
suomeksi ja Enontekiön kunnassa suomeksi ja pohjoissaameksi<br />
4.10.–3.11.2010 ja kirjeellä asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta<br />
on ilmoitettu 6.10.2010 Enontekiön Sanomissa.
26<br />
<strong>Aluehallintovirasto</strong> on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Lapin elinkeino-,<br />
liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) Ympäristö ja<br />
luonnonvarat -vastuualueelta ja Elinkeino, työvoima, osaaminen ja kulttuuri<br />
(kalatalous) -vastuualueelta, Enontekiön kunnalta, Enontekiön kunnan ympäristönsuojelu-,<br />
kaavoitus- ja terveydensuojeluviranomaisilta, liikenne- ja<br />
viestintäministeriöltä sekä puolustusministeriöltä.<br />
Lausunnot<br />
1. Lapin ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat<br />
ELY-keskus on todennut, että lupahakemuksessa esitettyyn kaavoitustilanteeseen<br />
ei ole huomauttamista. Lentoaseman lähiympäristössä ei ole tiedossa<br />
olevia ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmän mukaisia uhanalaisten<br />
lajien esiintymiä.<br />
ELY-keskus ei ole pitänyt tarpeellisena erillisen lentomeluselvityksen tekemistä,<br />
koska lentoaseman läheisyydessä ei ole asutusta eikä muitakaan<br />
häiriintyviä kohteita.<br />
Lentoaseman toiminnalla ei ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia lentoaseman<br />
kaakkoispuolella sijaitsevan Iso Ingijärven III-luokan pohjavesialueeseen.<br />
Vettä pilaavien aineiden (poltto-, liukkaudentorjunta- ja jäänestoaineet sekä<br />
muut puhdistuksiin ja huoltoihin käytettävät kemikaalit) varastoinnin, käsittelyn<br />
ja käytön yhteydessä tulee toteuttaa riittävät suojaustoimenpiteet<br />
maaperän ja vesien suojelemiseksi sekä ympäristön saastumisen estämiseksi.<br />
Kaikkien edellä mainittujen aineiden säiliöiden yhteydessä tulee olla<br />
riittävän suuret valuma-altaat tai muut toimivat suojarakenteet tarvittavine<br />
vuodonilmaisujärjestelmineen.<br />
Liikennealueiden liukkaudentorjunnassa kemikaalien käyttö tulee rajoittaa<br />
mahdollisimman vähäiseksi ja suosia ympäristölle vähiten haitallista formiaatin<br />
käyttöä. Torjunnan tulee painottua mekaanisten menetelmien käyttöön<br />
niin suuressa määrin kuin se vain on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.<br />
Lentoaseman kunnossapitokaluston korjaus- ja huoltotyöt tulee tehdä kyseiseen<br />
tarkoitukseen rakennetuissa tiloissa, joissa ympäristönsuojelunäkökohdat<br />
on otettu riittävästi huomioon. Öljyjä ja muita kemikaaleja<br />
käytettäessä tulee toimintaa valvoa paikan päällä.<br />
Lentoaseman jätevedenpuhdistamoiden käyttöä ja toimintaa tulee tarkkailla<br />
erityisesti sesonkiaikoina.<br />
2. Enontekiön kunta ja ympäristönsuojeluviranomainen<br />
Enontekiön kunta on vaatinut, että mikäli lentotoiminta alueella lisääntyy<br />
vuositasolla merkittävästi, lupamääräykset tulee tarkistaa heti.<br />
3. Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto<br />
Terveydensuojeluviranomainen on todennut, että Enontekiön lentoaseman<br />
vedenhankintaa koskevat tiedot ovat suppeat.<br />
Ympäristölupaan tulee sisällyttää pohjavesien tarkkailuohjelma. Muilta osin<br />
hakemuksesta ei ole ollut huomautettavaa.
4. Liikenne- ja viestintäministeriö<br />
27<br />
5. Puolustusministeriö<br />
Liikenne- ja viestintäministeriö on puoltanut ympäristöluvan myöntämistä.<br />
Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole pysyvää asutusta, ja lentoasemalta<br />
on matkaa Hetan taajamaan noin 6,5 kilometriä. Vaikka lentoasema<br />
on tällä hetkellä käytössä vain kausittain ja lentoaseman vaikutusalueella<br />
pysyvästi asuvien määrä ei ole suuri, lentoyhteydellä on merkitystä alueen<br />
liikennejärjestelmässä ja elinkeinotoiminnassa. Lentoaseman tarjoamat<br />
lentoyhteydet ovat merkittäviä kotimaan liikenteessä. Lisäksi lentoasemalla<br />
on turismin ja kansainvälisen matkailun kannalta merkitystä.<br />
Puolustusministeriö on todennut, että Enontekiön lentoasema ei ole keskeisiä<br />
sotilasilmailun keskuksia, mutta lentoaseman käyttö on sotilasilmailun<br />
kannalta perusteltua. Lapin Lennostolla ja Utin helikopteripataljoonalla<br />
on alueella satunnaista toimintaa. Puolustusvoimien toiminta lentokenttäalueella<br />
on niin vähäistä, ettei ympäristövaikutuksia ole tarpeen rajoittaa<br />
sotilasilmailua koskevilla määräyksillä. Hakemuksessa esitetty vuosi 2009<br />
on ollut sotilasilmailun osalta poikkeuksellisen vilkas. Melun kannalta merkittävimpiä<br />
hävittäjäoperaatioita on kuitenkin vain kaksi kappaletta.<br />
Mikäli viranomainen kuitenkin katsoo sotilasilmailun määräysten antamisen<br />
välttämättömäksi tai lentoaseman toimintaa yleisesti koskevat määräykset<br />
muodostuisivat niin ankariksi, että ne vaarantaisivat puolustusvoimien toiminnan<br />
lentoasemalla, tarvittavin osin tulisi soveltaa ympäristönsuojeluasetuksen<br />
4b §:ää.<br />
Hakijan kuuleminen ja vastine<br />
Finavia Oyj on 24.11.2010 aluehallintovirastoon toimittamassaan vastineessa<br />
esittänyt lausunnoista seuraavaa:<br />
1. Lapin ELY-keskus<br />
Finavia Oyj on todennut, että lentoasemalla urean käyttöä liukkaudentorjuntaan<br />
on pyritty minimoimaan talvikaudesta 2000–2001 alkaen. Urean<br />
rinnalla liukkaudentorjuntaan on käytetty formiaattia ja asetaattia vuodesta<br />
2001 lähtien ja urean käyttö on loppunut vuonna 2008. Viime vuodet käytössä<br />
on ollut pääasiassa nestemäinen formiaatti. Eroa asetaattien ja formiaattien<br />
ympäristöön vaikuttavissa ominaisuuksissa on jonkin verran. Yhtiö<br />
on katsonut, ettei ympäristövaikutusten osalta ole perusteltua rajoittaa<br />
liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä pelkästään formiaattiin, vaan myös<br />
asetaattien käyttö on sallittava. Ympäristöluvassa ei tule antaa määräystä,<br />
jolla rajoitetaan liukkaudentorjunnassa käytettävä kemikaali yhteen aineeseen.<br />
3. Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymä ympäristöterveydenhuolto<br />
Finavia Oyj on todennut, että alueen pohjavesien tarkkailulle ei ole tarvetta<br />
nykytilanteessa. Lentoaseman läheisyydessä sijaitseva pohjavesialue on<br />
luokiteltu luokkaan III eli muu pohjavesialue. Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa.<br />
Pohjaveden arvioidaan purkautuvan pohjavesialueen lounaisja<br />
etelärajalla kulkevaan Ingijokeen. Lentoaseman toiminnalla ei ole odotettavissa<br />
haitallisia vaikutuksia pohjavesialueeseen.
28<br />
Lentoaseman talousvesi saadaan kahdesta porakaivosta, joiden veden<br />
laadussa ei ole havaittu lentoasemalla käytettävien kemikaalien vaikutusta.<br />
Finavia Oyj laatii porakaivoille talousveden valvontatutkimusohjelman ja<br />
toimittaa sen Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveydenhuoltoon<br />
tarkastettavaksi 28.2.2011 mennessä.<br />
Muut lausunnot<br />
Finavia Oyj:llä ei ole ollut muista lausunnoista huomautettavaa.<br />
A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U<br />
<strong>Aluehallintovirasto</strong> myöntää Finavia Oyj:lle ympäristöluvan Enontekiön<br />
kunnassa sijaitsevan Enontekiön lentoaseman toimintaan. Luvanvaraisella<br />
toiminnalla tarkoitetaan lentoasemaa ja sen aputoimintoja (maaliikenteen<br />
jakeluasema), lentotoimintaa lentoasemalla ja lähialueella (CTR-alue), ilma-aluksia<br />
palvelevia käyttöhuoltotoimintoja asematasoalueilla sekä ilmavoimien<br />
satunnaista helikoptereiden ja muun lentokaluston harjoitus- ja<br />
lentotoimintaa.<br />
LUPAMÄÄRÄYKSET<br />
Päästöt vesiin ja maaperään<br />
1. Lentoaseman kenttäalueelta ja asema-alueelta tulevat hulevedet saadaan<br />
johtaa viidestä pisteestä seuraavasti ottaen huomioon määräykset<br />
2–3:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
kiitotien länsipuolella olevaan Ingijokeen, joka laskee Muotkajärven<br />
Inginperään,<br />
kiitotien länsipuolella olevaan ojaan, joka laskee suoalueen kautta<br />
Pikku Ingijärveen,<br />
kiitotien itäpuolella olevaan Ingijokeen, joka laskee Muotkajärven<br />
Inginperään ja<br />
kiitotien pohjoisosan itäpuolella oleviin ojiin, jotka laskevat Pahkurinvuoma-nimiselle<br />
suoalueelle.<br />
Hulevesistä ympäristöön kohdistuvan kuormituksen pienentämistä koskeva<br />
teknistaloudellinen selvitys on liitettävä tämän päätöksen lupamääräysten<br />
tarkistamista koskevaan hakemukseen.<br />
2. Luvan saajan on 31.1.2012 mennessä toimitettava Lapin ELYkeskukselle<br />
glykolipäästöjen hallintasuunnitelma, jossa esitetään Enontekiön<br />
lentoaseman olosuhteissa ympäristön kannalta parhaan käytännön<br />
mukaiset menetelmät ja toimenpiteet glykolipäästöjen tai niiden vaikutusten<br />
minimoimiseksi. Suunnitelman mukaiset menetelmät ja toimenpiteet on<br />
otettava käyttöön talvikaudella 2011–2012. Käytetyn glykolin määristä ja<br />
glykolipäästöjen hallintasuunnitelman käytännön toteuttamisesta on raportoitava<br />
vuosittain vuosiraportin yhteydessä.<br />
Asematasoalueen glykolipitoiset lumet ja sohjot on läjitettävä viimeistään<br />
syksystä 2012 alkaen asematason koillislaitaan, josta vedet valuvat Pahkurinvuoman<br />
suoalueelle.
29<br />
3. Liukkaudentorjunnassa on käytettävä ensisijaisesti mahdollisuuksien<br />
mukaan mekaanisia keinoja, kuten aurausta ja harjausta.<br />
Mikäli mekaaniset keinot eivät ole riittäviä, liukkaudentorjuntaan on käytettävä<br />
kulloinkin markkinoilla olevia ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa<br />
tai pilaantumisen vaaraa aiheuttavia kemikaaleja. Kenttäalueella liukkaudentorjunnassa<br />
käytettävien kemikaalien valinta ja käyttö lentoturvallisuus<br />
ja sääolosuhteet huomioon ottaen sekä kenttäalueelta tulevien hulevesien<br />
käsittely on järjestettävä siten, että liukkaudentorjunta-aineiden aiheuttama<br />
ravinne- ja happea kuluttava kuormitus vesiin ei olennaisesti lisäänny<br />
nykyisestä. Liukkaudentorjunnassa ei saa kuitenkaan käyttää ureaa<br />
tai muita siihen pohjautuvia kemikaaleja.<br />
Luvan saajan on seurattava markkinoille tulevia liukkaudentorjuntaan käytettäviä<br />
uusia kemikaaleja. Uudet ympäristölle haitattomammat kemikaalit<br />
tulee ottaa käyttöön, jos se on lentoturvallisuus ja kohtuullisuus huomioon<br />
ottaen mahdollista.<br />
4. Lentoasemalla syntyvät jätevedet on käsiteltävä vähintään nykyisen tasoisilla<br />
puhdistamoilla ennen niiden johtamista ympäristöön. Sakokaivojen<br />
liete on poistettava riittävän usein, ja imeytyskenttiä on huollettava säännöllisesti.<br />
Puhdistamosta vastaavan hoitajan yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ELYkeskukselle.<br />
Toiminnassa muodostuvat talousjätevedet on käsiteltävä 1.1.2014 lähtien<br />
talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla<br />
alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen nro 542/2003 mukaisesti.<br />
5. Maakaluston polttonesteiden tankkauspaikalta tulevat hulevedet ja kunnossapitoyksikön<br />
huoltohallin vedet on johdettava öljynerottimien kautta.<br />
Öljynerottimet on varustettava jatkuvatoimisilla hälyttimillä. Hälytykset on<br />
ohjattava paikkaan, jossa ne voidaan välittömästi havaita. Sulkumekanismin<br />
käyttöön on oltava esteetön pääsy.<br />
Öljynerotuskaivo on tarkastettava ja tyhjennettävä säännöllisesti, kuitenkin<br />
vähintään kerran vuodessa. Öljynerottimen hälyttimen toimivuus on testattava<br />
vähintään kaksi kertaa vuodessa.<br />
Huoltohallin öljynerottimen, josta poistuvat vedet johdetaan lentoaseman<br />
jätevedenpuhdistamoon, on viimeistään 1.1.2020 mennessä oltava standardin<br />
SFS-EN-858-1 mukainen I luokan öljynerotin, josta poistuvan veden<br />
hiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l.<br />
Melu<br />
6. Enontekiön lentoaseman ilmailuliikenne on järjestettävä siten, että siitä<br />
aiheutuva lentomelu ehkäistään asuin- ja loma-asutusalueilla mahdollisimman<br />
tehokkaasti.<br />
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen<br />
7. Lentoaseman toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman<br />
vähän. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä aineena ja toissijaisesti<br />
energian tuotannossa. Toiminnassa muodostuvat jätteet, joiden<br />
käsittelystä ei ole erikseen määrätty, on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan
30<br />
erillään siten, että jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia ei jätteitä sekoittamalla<br />
heikennetä. Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä<br />
ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen<br />
vaaraa. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi<br />
ja muut jätteet loppusijoitettavaksi laitokseen, käyttökohteeseen tai<br />
kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on<br />
hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely.<br />
Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi<br />
toimijoille, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Luovutettaessa<br />
ongelmajätteet ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla<br />
merkittyyn pakkaukseen. Ongelmajätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja,<br />
josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen nro 659/1996 mukaiset<br />
tiedot ongelmajätteistä.<br />
Lentoasemalle EU:n ulkopuolelta tulevan ruokajätteen varastoinnissa ja<br />
käsittelyssä on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta<br />
(EY) N:o 1774/2002.<br />
Polttoaineet, kemikaalit ja varastointi<br />
8. Lentoaseman työkoneissa ja varavoimalaitoksessa käytettävän kevyen<br />
polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.<br />
9. Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja niitä on käsiteltävä<br />
lentoasemalla siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä,<br />
hajuhaittaa tai maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen<br />
vaaraa tai muutakaan haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Polttoaine-<br />
ja kemikaalisäiliöiden yhteydessä on oltava riittävän suuret valumaaltaat<br />
tai muut toimivat suojarakenteet tarvittavine vuodonilmaisujärjestelmin.<br />
Nykyinen jäteöljysäiliö on 30.9.2013 mennessä sijoitettava sisätilaan tiiviille<br />
betonialustalle paikkaan, josta mahdolliset vuodot kulkeutuvat öljynerottimen<br />
kautta ennen viemäriverkostoon joutumista, tai tilaan, josta ei ole viemäröintiä<br />
tai viemäri on suljettu esimerkiksi tiiviillä kannella. Muussa tapauksessa<br />
nykyinen ulkotiloissa oleva jäteöljysäiliö on korvattava kaksoisvaippasäiliöllä.<br />
10. Polttoaineiden varasto-, tankkaus- ja käsittelyalueilla sekä jäänestoon<br />
ja jäänpoistoon tarkoitetuissa glykolipitoisten kemikaalien käyttöpaikoissa<br />
on oltava tiivis alusta. Päällysteen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja<br />
mahdolliset vauriot on korjattava viipymättä. Tehdyt toimenpiteet on kirjattava<br />
määräyksessä 17 tarkoitettuun kirjanpitoon.<br />
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet<br />
11. Häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista, vahingoista ja<br />
onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle<br />
tai terveydelle tai joissa kemikaaleja, öljyjä tai muita aineita pääsee vuotamaan<br />
maaperään, pohja- tai pintavesiin tai viemäriin, on ilmoitettava viipymättä<br />
Lapin ELY-keskukselle ja Enontekiön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.<br />
Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava myös Lapin pelastuslaitokselle.<br />
12. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle luvan saajalla on oltava riittävä<br />
määrä imeytysmateriaalia ja muuta torjuntakalustoa aina helposti saa-
31<br />
tavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, öljyt ja muut aineet on<br />
kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.<br />
13. Riskinhallintasuunnitelma on kokonaisuutena pidettävä ajan tasalla ja<br />
siinä on oltava myös viranomaisten yhteystiedot. Todetuista riskeistä, toimenpiteistä<br />
niiden poistamiseksi ja riskinhallintasuunnitelman muutoksista<br />
on raportoitava Lapin ELY-keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä<br />
muun vuosiraportoinnin yhteydessä.<br />
Tarkkailu ja raportointi<br />
Käyttö- ja päästötarkkailu<br />
14. Enontekiön lentoaseman käyttötarkkailu on tehtävä edellä tämän päätöksen<br />
sivulta 23 alkaen kohdan "Käyttötarkkailu" mukaisesti.<br />
Puhdistamoilta lähtevän veden laatua on tarkkailtava kolmen vuoden välein<br />
kaksi kertaa vuodessa Lapin ELY-keskuksen kanssa sovittuina ajankohtina.<br />
Näytteistä on analysoitava ainakin BOD 7 , kiintoaine, kokonaisfosfori,<br />
kokonaistyppi ja ammoniumtyppi.<br />
Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa Lapin<br />
ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla siten, että muutokset eivät heikennä<br />
tulosten luotettavuutta ja tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta.<br />
Ympäristövaikutusten tarkkailu<br />
15. Lentoasemalla muodostuvien hulevesien laatua ja niiden vaikutusta<br />
pintavesiin on tarkkailtava Ingijokeen laskevista kahdesta huleveden purkupisteestä<br />
ja maantien 958 Ingijoen ylittävän sillan kohdalta Ingijoesta.<br />
Näytteet otetaan kolmen vuoden välein kaksi kertaa vuodessa sulamisvesien<br />
aikaan ja/tai lokakuussa. Näytteistä määritetään lämpötila, happipitoisuus,<br />
sähkönjohtavuus, alkaliteetti, pH, kemiallinen hapenkulutus<br />
COD Mn , kokonaisfosfori, kokonaistyppi, orgaanisen hiilen kokonaismäärä<br />
TOC ja biologinen hapenkulutus. Lapin ELY-keskus voi tarvittaessa tarkentaa<br />
tarkkailusuunnitelmaa.<br />
Pintavesitarkkailun tulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua Lapin<br />
ELY-keskukselle ja Enontekiön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle<br />
hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan sähköisiä menetelmiä.<br />
Mittausten laadunvarmennus<br />
16. Kaikki mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava CEN-,<br />
ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti<br />
käytössä olevan standardin mukaisesti. Mikäli käytössä ei ole standardia,<br />
on käytettävä Lapin ELY-keskuksen hyväksymiä menetelmiä.<br />
Kirjanpito ja raportointi<br />
17. Finavia Oyj:n on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava<br />
Lapin ELY-keskukselle Enontekiön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle<br />
edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat<br />
Enontekiön lentoaseman toimintaa koskevat tiedot:
- Lentoaseman vuosittainen matkustajamäärä.<br />
- Ilma-alusten kuukausittaiset laskeutumismäärät (reittiliikenne, tilausliikenne,<br />
yleisilmailu, sotilasilmailu).<br />
- Ilma-alusten kuukausittainen konetyyppijakauma.<br />
- Ilma-alusten liikenteen vuorokausijakauma (päivä, ilta, yö).<br />
- Liukkaudentorjunta-aineiden kuukausittaiset käyttömäärät.<br />
- Ilma-alusten jäänestoaineiden kuukausittaiset käyttömäärät.<br />
- Luvan saajan maakaluston polttoaineen laatu- ja kulutustiedot sekä<br />
niistä aiheutuneet laskennalliset päästöt ilmaan (NO x , SO 2 ,<br />
CO 2 , CO, H x C y , hiukkaset, t/a).<br />
- Ilma-alusten vuosittaiset polttoaineen kulutustiedot ja laskennalliset<br />
vuosittaiset LTO-syklin aikaiset päästöt ilmaan (NO x , SO 2 , CO 2 ,<br />
CO, H x C y , t/a).<br />
- Liukkaudentorjunta- ja jäänestoaineista aiheutuneet teoreettiset<br />
päästöt vesiin (kokonaistyppi, BOD 7 , COD Cr , kg/a) ja propyleeniglykolin<br />
talteenottoaste laskentaperusteineen.<br />
- Lentoaseman toiminnasta muodostuneet hyötykäyttöön tai kaatopaikalle<br />
toimitetut jätteet ja ongelmajätteet, niiden alkuperä, laatu,<br />
määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen (toimituskohteet,<br />
kuljettajat, kuljetusajankohdat).<br />
- Jätevedenpuhdistamon tarkkailu.<br />
- Päästö- ja vaikutustarkkailutiedot.<br />
Vuosiraportissa on lisäksi esitettävä tiedot ympäristönsuojelun kannalta<br />
merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio<br />
päästöistä vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut<br />
toimenpiteet).<br />
18. Lentoaseman toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava<br />
muun muassa edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot,<br />
esimerkiksi tiedot poikkeuksellisista tilanteista, öljynerotuskaivojen tarkkailusta<br />
ja tyhjennyksestä, polttonesteiden varaston polttoaineiden käytön<br />
seurannasta ja muut vastaavat tiedot. Kirjanpito on tarvittaessa esitettävä<br />
ympäristöluvan valvontaviranomaisille.<br />
32<br />
Toiminnan lopettaminen<br />
19. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta<br />
ennen toiminnan lopettamista, esitettävä toimivaltaiselle lupaviranomaiselle<br />
suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa<br />
koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.<br />
RATKAISUN PERUSTELUT<br />
Luvan myöntämisen edellytykset<br />
Lupaharkinta on perustunut hakemuksessa esitettyyn toiminnan laajuuteen<br />
ja esitettyyn arvioon toiminnan nähtävissä olevasta muutoksesta lupamääräysten<br />
voimassaoloaikana. Hakemuksessa, lausunnoissa ja hakijan vastineessa<br />
on esitetty lupa-asian ratkaisemisen kannalta riittävät tiedot.<br />
Ympäristölupa käsittää hakemuksen mukaisen lentoaseman toiminnan, johon<br />
kuuluvat lentoaseman kenttäalueen liikenne (ilma-alukset ja maaliikenne)<br />
ja niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset lentoaseman välittömässä<br />
läheisyydessä, asematason, rullausteiden ja kiitotien kunnossapito,
33<br />
kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta, ilma-alusten jäänesto- ja<br />
jäänpoistokäsittely, kenttäalueiden palo- ja pelastuspalvelut, Finavia Oyj:n<br />
käyttämien kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja käyttö, Finavia Oyj:n<br />
tilojen energiankulutus ja vedenhankinta, päästöt vesistöön ja toiminnassa<br />
syntyvät jätteet. Lentoliikenne lentoaseman lähialueen (control zone, CTR)<br />
ulkopuolella ei kuulu lentoaseman ympäristölupaan. Edellä esitetyn mukaisesti<br />
tämä lupapäätös ei koske muun muassa seuraavia toimintoja:<br />
- kaupallisten lentoyhtiöiden muu kuin lentotoiminta lentoasemalla,<br />
- lentokoneiden satunnainen huolto- ja korjaustoiminta sekä niihin liittyvät<br />
hallitilat,<br />
- muiden toiminnanharjoittajien toiminta lentoasemalla,<br />
- Tiehallinnon hallinnoimat lentoasemien tieyhteydet päätieverkkoon,<br />
- Oy Shell Ab Ilmailun teollisen polttoaineen varastointi ja tankkaustoiminta,<br />
- Puolustusvoimien asematason ulkopuolella tapahtuvat toiminnot, kuten<br />
kemikaalien ja polttoaineiden varastointi, toiminta puolustusvoimien rakennusten<br />
sisällä tai muu sotilaallinen toiminta.<br />
Lentotoiminta on jatkunut Enontekiön lentoasemalla noin 30 vuotta. Nykyisin<br />
lentoasema on Suomen seitsemänneksi pienin. Matkailun kausivaihteluista<br />
johtuen vilkkaimmat lentotoiminnan ajankohdat ajoittuvat talvikaudelle<br />
joulu–huhtikuulle. Vuonna 2009 liikenneilmailun operaatioita oli 146 ja<br />
yleisilmailun operaatioita 26. Sotilasliikenteen osalta vuosi 2009 oli poikkeus,<br />
238 operaatiota, kun vuonna 2004 operaatioiden määrä oli 30 ja vuosina<br />
2005–2008 vain 0–2.<br />
Siviililiikenteen operaatiomäärät ovat vähäiset ja ne sijoittuvat talvikauteen<br />
pääosin päivä- ja ilta-aikaan. Lisäksi sotilasliikenteen operaatiomäärät ovat<br />
vähäisiä ja vaihtelevat vuosittain. Lähimmät lentoaseman läheisyydessä<br />
olevat lomarakentamiseen kaavoitetut alueet sijaitsevat noin 1,5 kilometrin<br />
etäisyydellä ja Hetan taajama noin 6,5 kilometrin etäisyydellä. Toiminnan<br />
laajuus ja lupamääräykset huomioiden toiminnasta ei melun vuoksi aiheudu<br />
sellaista terveyshaittaa, kohtuutonta rasitusta tai merkittävää pilaantumista,<br />
etteivät luvan myöntämisen edellytykset täyttyisi.<br />
Toiminnassa käytetään lentoaseman koko huomioon ottaen ympäristön<br />
kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytäntöjä.<br />
Vuoteen 2015 hyväksytyn Kemijoen vesienhoitosuunnitelman mukaan<br />
Muotkajärveä ei ole luokiteltu. Muotkajärven pinta-ala on 421 hehtaaria,<br />
keskisyvyys 3,58 metriä ja se kuuluu tyypiltään pieniin humusjärviin. Vuosien<br />
2006–2007 vedenlaatuhavaintojen (kokonaisravinteet, klorofylli-a)<br />
mukaan järvi on erinomaisessa tilassa. <strong>Aluehallintovirasto</strong> arvioi, että<br />
Enontekiön lentoaseman toiminta ei heikennä Muotkajärven tämänhetkistä<br />
tilaa.<br />
Enontekiön lentoaseman toiminnasta ei aiheudu tämän päätöksen mukaisesti<br />
toimittaessa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista<br />
tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten<br />
luonnonolosuhteiden huonontumista, naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa<br />
kohtuutonta rasitusta eikä vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta<br />
tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella.<br />
Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla<br />
annettujen asetusten vaatimukset.
Lupamääräysten perustelut<br />
34<br />
1. Lentoaseman alueelta tulevien hulevesien johtamista koskeva määräys<br />
on hakemuksessa esitetyn mukainen, mutta sitä on tarkennettu karttatarkastelun<br />
perusteella.<br />
2. Jäänestossa ja -poistossa käytettävän propyleeniglykolin tehdasliuoksen<br />
käyttömäärät Enontekiön lentoasemalla ovat olleet melko pienet, 20 m 3<br />
kautena 2009–2010. Vuoden 2025 ennustetilanteessa käyttömäärä olisi<br />
noin 65 m 3 . On mahdollista, että propyleeniglykolia, sen hajoamistuotteina<br />
syntyneitä muita hiilivetyjä tai käyttöliuoksessa lisäaineina olevia ympäristölle<br />
vaarallisia aineita kertyisi maaperään asfaltoidun alueen ulkopuolelle.<br />
Tämän takia on määrätty läjittämään glykolipitoiset lumet ja sohjot asematason<br />
koillislaitaan, josta ne sulaessaan ohjautuvat suoalueelle eivätkä<br />
vaaranna pohjaveden laatua.<br />
3. Määräys mekaanisen liukkaudentorjunnan ensisijaisuudesta on tarpeen,<br />
jotta lentoaseman ympäristön vesistöjä tai pohjavesiä ei kuormitettaisi tarpeettomasti.<br />
Toiminnanharjoittajan on voitava valita käytettävät liukkaudentorjuntamenetelmät<br />
ja -aineet lentoaseman palvelutason ja hyvän lentoturvallisuuden<br />
mukaisesti. Käytettävät aineet ja käyttömäärät riippuvat muun muassa lentoliikenteen<br />
määrästä ja lentoasemaa käyttävistä ilma-aluksista, lentoliikenteessä<br />
tapahtuvista muutoksista ja sääolosuhteista.<br />
Määräyksen mukaan liukkaudentorjuntakemikaalien valinnassa on pyrittävä<br />
aina käyttämään ensisijaisesti ympäristöä vähiten kuormittavia kemikaaleja.<br />
Runsaasti typpeä sisältävien kemikaalien, kuten urean käytöstä, on<br />
aiemmin aiheutunut voimakasta typpikuormitusta aseman lähialueen ojiin,<br />
vesistöihin ja maaperään. Markkinoilla on saatavilla ureaa korvaavia kemikaaleja,<br />
jotka ovat yleisesti käytössä lentoasemilla. Näin ollen urean käyttö<br />
Enontekiön lentoasemalla on kielletty.<br />
Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä markkinoilla olevista kemikaaleista<br />
ja otettava käyttöön parhaat tuotteet ympäristön kannalta parhaan käytännön<br />
mukaisesti, jotta kemikaalien käytössä voidaan minimoida ympäristöhaitat.<br />
4. Jäteveden käsittely biologis-kemiallisilla pienpuhdistamoilla ja imeytyskentillä<br />
sekä niiden säännöllinen huolto on tässä tapauksessa parasta<br />
mahdollista tekniikkaa.<br />
Määräys jätevedenpuhdistamojen hoitajasta on tarpeen, koska puhdistamojen<br />
huolellisella ja asiantuntevalla hoidolla voidaan ehkäistä ympäristön<br />
pilaantumista ja sen vaaraa.<br />
Kyseessä on asukasvastineluvultaan alle sadan henkilön jätevesien käsittely,<br />
joka ei edellytä ympäristölupaa. Koska jätevesien käsittely ei edellytä<br />
ympäristölupaa, toimintaa koskee valtioneuvoston asetus talousjätevesien<br />
käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla<br />
(542/2003), jossa on annettu jätevesien yleiset käsittelyvaatimukset. Ne on<br />
annettu lupamääräyksenä asetuksen mukainen siirtymäaika huomioon ottaen.
35<br />
5. Polttonesteiden jakeluasemalle tehdyt suojaustoimet täyttävät pääosin<br />
valtioneuvoston asetuksen nro 444/2010 vaatimukset.<br />
Polttonesteiden jakeluaseman ja huoltohallin hulevesiä koskeva määräys<br />
on tarpeen maaperän ja vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Öljynerottimet<br />
ja niistä saatavat hälytykset ovat tarpeen, jotta toiminnassa voidaan<br />
puuttua poikkeuksellisiin tilanteisiin riittävän ajoissa. Huoltohallin vedet<br />
johdetaan nykyisin II luokan öljynerotuskaivon kautta lentoaseman jätevedenpuhdistamoon.<br />
<strong>Aluehallintovirasto</strong> on katsonut, ettei ölljynerotin ole hiilivetyjen<br />
erotustarkkuudeltaan riittävä, joten öljynerotuskaivo on uusittava.<br />
Erottimen uusimiselle annettu aika on kohtuullinen.<br />
6. Lentoaseman toiminnasta aiheutuvaa melua on pyrittävä ehkäisemään<br />
parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön<br />
mukaisesti.<br />
7. Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista<br />
ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna<br />
muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään<br />
jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Jätehuolto<br />
on järjestettävä muun muassa siten, että jätteistä ei aiheudu vaaraa<br />
tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään<br />
jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle<br />
tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon<br />
asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti<br />
ja taloudellisesti mahdollista.<br />
Jätelain 3 §:n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen<br />
tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa<br />
terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt, öljyiset jätteet ja loisteputket<br />
ovat jäteasetuksen 3a §:n mukaisesti ympäristöministeriön asetuksen<br />
(1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta<br />
tarkoittamia ongelmajätteitä, joiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen<br />
edellyttää käsittelyä laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain<br />
mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen käsittely<br />
on hyväksytty. Valtioneuvoston öljyjätehuollosta antaman päätöksen<br />
(101/1997) 2 §:n mukaan öljyjäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti<br />
mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna<br />
muulla tavalla järjestettyyn öljyjätehuoltoon. Öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään<br />
ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana.<br />
Jätelain 6 §:n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja vastaavat, että<br />
ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyn<br />
avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen<br />
hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan.<br />
8. Raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän<br />
kaasuöljyn rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen<br />
(689/2006) 4 §:n mukaan Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus<br />
saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Määräys on annettu mainitun<br />
asetuksen soveltamiseksi.<br />
9. ja 10. Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden joutuminen maaperään ja<br />
mahdollisesti edelleen pinta- tai pohjaveteen voi aiheuttaa maaperän tai<br />
pinta- ja pohjavesien pilaantumista ja sitä kautta haittaa tai vaaraa ympäristölle.<br />
Varastoinnissa ja käsittelyssä tulee kiinnittää huomiota tiiviisiin suojarakenteisiin<br />
ja viemäröintien suojaukseen, jotta mahdollisten häiriötilanteidenkin<br />
aikana suoja-altaisiin, lattialle tai muulle alustalle päässeet vuodot<br />
voidaan kerätä talteen ja käsitellä hallitusti.
36<br />
11. Häiriötilanteita koskeva määräys on tarpeen ympäristön pilaantumisen<br />
ehkäisemiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. Valvontaviranomainen voi ilmoituksen<br />
saatuaan antaa tarpeellisia määräyksiä muun muassa ympäristön<br />
pilaantumisen ehkäisemisestä, tarkkailusta ja tiedottamisesta.<br />
12. Määräys on tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja maaperän ja pohjaveden<br />
pilaantumisen ehkäisemiseksi poikkeuksellisissa tilanteissa.<br />
13. Ympäristöriskejä ja riskinhallintasuunnitelmaa koskeva määräys perustuu<br />
ympäristönsuojelulain 5 §:ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on<br />
muun muassa oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista<br />
ja -riskeistä.<br />
14. ja 15. Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan tulee<br />
olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Lentoasemalla<br />
varastoidaan ja käsitellään vuosittain polttoaineita ja pilaantumisen vaaraa<br />
aiheuttavia aineita, joten ympäristöluvassa on määrätty pintavesien tarkkailu.<br />
Pohjaveden tarkkailulle ei ole tarvetta, koska glykolipitoiset lumet ja<br />
sohjot on määrätty läjittämään asematason koillispuolelle, josta vedet eivät<br />
ohjaudu pohjavesialueelle päin.<br />
16. Ympäristönsuojelulain 108 §:n mukaan muun muassa kaikki mittaukset<br />
ja selvitykset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin<br />
menetelmin.<br />
17. ja 18. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan<br />
ja tarkkailun toteuttamiseksi. Enontekiön lentoasemaa koskeva<br />
vuosiraportointi voidaan tehdä myös tarvittavilta osin osana Finavia Oyj:n<br />
Suomen lentoasemia koskevaa yhteistä ympäristöraportointia.<br />
19. Määräyksellä varmistetaan, että toiminnan päätyttyä ryhdytään tarvittaviin<br />
toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja asianmukaisen jätehuollon<br />
toteuttamiseksi. Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan luvassa<br />
on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista.<br />
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN<br />
1. Lapin ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat<br />
Vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista<br />
ilmenevästi.<br />
2. Enontekiön kunta ja ympäristönsuojeluviranomainen<br />
Mikäli lentotoiminta alueella lisääntyy vuositasolla merkittävästi, lupamääräyksiä<br />
voidaan muuttaa ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan luvanhaltijan,<br />
valvontaviranomaisen, yleistä etua valvovan viranomaisen tai haitankärsijän<br />
hakemuksesta.<br />
3. Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto<br />
Vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista<br />
ilmenevästi. Pohjaveden tarkkailu ei ole tarpeen, koska glykolipitoiset vedet<br />
on määrätty johtamaan suoalueelle poispäin pohjavesialueesta. Lisäksi<br />
jätevedenpuhdistamon imeytyskenttä on paikassa, josta vedet johtuvat Ingijokeen.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN<br />
37<br />
Päätöksen voimassaolo<br />
Tämä lupa on voimassa toistaiseksi.<br />
Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava ympäristölupa.<br />
Lupamääräysten tarkistaminen<br />
Luvan saajan on toimitettava lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten<br />
tarkistamiseksi 30.4.2025 mennessä.<br />
Hakemuksessa on esitettävä soveltuvin osin ympäristönsuojeluasetuksen<br />
9–13 §:ssä mainitut selvitykset.<br />
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen<br />
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä<br />
tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta,<br />
asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain<br />
56 §:n nojalla.<br />
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO<br />
Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.<br />
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET<br />
Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 45 § 1<br />
momentti, 46 § 1 ja 4 momentti, 52 § 3 momentti, 55 § 2 momentti, 62 §,<br />
90 § ja 108 §<br />
Jätelaki 4 §, 6 §, 7 §, 15 §, 19 § ja 51 § 2 ja 3 momentti<br />
Jäteasetus 5 § ja 6 §<br />
Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §<br />
Valtioneuvoston asetus (689/2006) raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn<br />
ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta<br />
Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista<br />
sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä<br />
Ympäristöministeriön asetus (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden<br />
luettelosta<br />
Valtioneuvoston asetus (444/2010) polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista
KÄSITTELYMAKSU<br />
38<br />
Ratkaisu<br />
Lupa-asian käsittelymaksu on 23 676,60 euroa. Lasku lähetetään erikseen<br />
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.<br />
Perustelut<br />
Ympäristöministeriön asetuksen (1145/2009) maksutaulukon mukaan lentoaseman<br />
ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus<br />
on 23 500 euroa.<br />
Maakaluston polttonesteiden jakelutoiminnan (10 m 3 kevyttä polttoöljyä ja<br />
10 m 3 dieselöljyä) maksu määräytyy Enontekiön kunnan kunnanvaltuuston<br />
11.12.2008 hyväksymän taksan mukaisesti. Kyseisen taksan mukaan ympäristöluvan<br />
käsittelystä peritään 353,25 euroa. Koska lentoaseman maakaluston<br />
polttonesteiden jakelutoiminta ja varastointi ovat osa lentoasemalla<br />
olevien luvanvaraisten toimintojen teknistä ja toiminnallista kokonaisuutta,<br />
asetuksen nro 1145/2009 mukaan lentoaseman lupamaksuun lisätään<br />
toiminnon osalta 50 % Enontekiön kunnan maksutaksan mukaisesta maksusta<br />
eli 176,60 euroa.<br />
Lupa-asian käsittelymaksu on siten 23 676,60 euroa.<br />
Oikeusohje<br />
Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)
39<br />
MUUTOKSENHAKU<br />
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.<br />
Paavo Liimatta<br />
Sami Koivula<br />
Tarja Savela<br />
Päätöksen ovat ratkaisseet puheenjohtajana ympäristöneuvos Paavo Liimatta<br />
ja johtaja Sami Koivula. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Tarja<br />
Savela.<br />
Tiedustelut: Sami Koivula, puh. 040 525 6778 tai 020 636 1020.<br />
TS/am<br />
Liitteet<br />
Liite 1.<br />
Valitusosoitus<br />
Päätös tiedoksi<br />
Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat<br />
Lapin ELY-keskus / Kalatalous<br />
Enontekiön kunta<br />
Enontekiön kunta / Kaavoitusviranomainen<br />
Enontekiön kunta / Terveydensuojeluviranomainen<br />
Enontekiön kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen<br />
Liikenne ja viestintäministeriö<br />
Puolustusministeriö<br />
Suomen ympäristökeskus
Liite<br />
VALITUSOSOITUS<br />
Valitusviranomainen<br />
Valitusoikeus<br />
Valitusaika<br />
Valituksen sisältö<br />
Valituksen liitteet<br />
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta<br />
Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen<br />
Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon.<br />
Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia<br />
saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun<br />
tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt,<br />
asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset<br />
ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.<br />
Valitusaika päättyy 26.8.2011 klo 16.15, jolloin valituksen on viimeistään oltava<br />
perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.<br />
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava<br />
- aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta<br />
- valittajan nimi ja kotikunta<br />
- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa<br />
koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat,<br />
on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa,<br />
sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi)<br />
- miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta<br />
- mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi<br />
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan<br />
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää<br />
toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)<br />
Valituskirjelmään on liitettävä<br />
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin<br />
toimitettu viranomaiselle<br />
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys<br />
asiamiehen toimivallasta<br />
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse)<br />
Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon<br />
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon.<br />
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä<br />
ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse,<br />
telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun<br />
valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa<br />
tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen<br />
virka-ajan päättymistä.<br />
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot<br />
käyntiosoite: Linnankatu 1–3<br />
postiosoite:<br />
PL 293, 90101 Oulu<br />
puhelin: vaihde 020 6361 020<br />
telekopio: 08 - 3140 110<br />
sähköposti:<br />
kirjaamo.pohjois@avi.fi<br />
aukioloaika: klo 8–16.15<br />
Oikeudenkäyntimaksu<br />
Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu<br />
90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten<br />
suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä<br />
tapauksista, joissa maksua ei peritä.