KIINA - Finpro

KIINA 

Syyskuu 2010

Kiinan maaraportti 2 (56) 

Kiinan maaraportti 

Sisällysluettelo 

Maaprofiili ......................................................................................................................................... 4 

Maa ja väestö...................................................................................................................... 4 

Infrastruktuuri ...................................................................................................................... 5 

Politiikka ja hallinto .............................................................................................................. 6 

Talouden avaintiedot ........................................................................................................... 6 

Liiketoiminta ...................................................................................................................................... 7 

Maan vahvuudet ja heikkoudet ............................................................................................ 7 

Potentiaalisia toimialoja ....................................................................................................... 7 

Myynti ja markkinointi .......................................................................................................... 8 

Rahoitus ja takuut ............................................................................................................... 9 

Talous ............................................................................................................................................... 9 

Makrotalous ........................................................................................................................ 9 

BKT .............................................................................................................. 10 

Inflaatio ........................................................................................................ 10 

Talouspolitiikka ................................................................................................................. 10 

Työvoima .......................................................................................................................... 11 

Ulkomaankauppa ............................................................................................................................ 12 

Kokonaiskauppa ............................................................................................................... 12 

Ulkomaankaupan rakenne ........................................................................... 14 

Ulkomaankauppa maittain ............................................................................ 14 

Kauppa Suomen kanssa ................................................................................................... 15 

Suomen vienti .............................................................................................. 15 

Suomen tuonti .............................................................................................. 16 

Ulkomaiset investoinnit ..................................................................................................... 17 

Suomalaiset investoinnit ................................................................................................... 19 

Rakentaminen, logistiikka & koneiden valmistus ............................................................................. 20 

Rakentaminen ................................................................................................................... 20 

Logistiikka ......................................................................................................................... 22 

Valmistava teollisuus ....................................................................................................................... 24 

Autoteollisuus.................................................................................................................... 24 

Energia-, ympäristö- ja metsäsektori ............................................................................................... 24


Energiasektori ................................................................................................................... 24 

Energiantuotanto ja -hankinta ...................................................................... 24 

Energiankulutus ........................................................................................... 25 

Sähköntuotanto ............................................................................................ 26 

Sähkönsiirto ja -jakelu sekä sääntely............................................................ 30 

Sähkönkulutus ............................................................................................. 30 

Nestemäiset biopolttoaineet ......................................................................... 31 

Ympäristösektori ............................................................................................................... 32 

Vesihuolto .................................................................................................... 32 

Jätevesihuolto .............................................................................................. 32 

Jätehuolto .................................................................................................... 33 

Metsäsektori ..................................................................................................................... 33 

Life Sciences ja elintarvikesektori .................................................................................................... 34 

Terveydenhoitopalvelut ..................................................................................................... 35 

Terveydenhoidon teknologia (lääkintälaitteet) ................................................................... 36 

Bioteknologia ja lääkkeet .................................................................................................. 36 

Hyvinvointipalvelut ............................................................................................................ 37 

Maatalous- ja elintarvikesektori ......................................................................................... 38 

Tieto- ja viestintätekniikka ............................................................................................................... 40 

Verkot ja laitteet ................................................................................................................ 40 

Ohjelmistot ........................................................................................................................ 43 

Tietotekniset palvelut ........................................................................................................ 44 

Digitaalinen media ............................................................................................................ 45 

Palvelusektori .................................................................................................................................. 45 

Vähittäiskauppa ................................................................................................................ 46 

Rahoituspalvelut ............................................................................................................... 47 

Yrityspalvelut..................................................................................................................... 49 

Matkailu- ja vapaa-ajan palvelut ........................................................................................ 49 

Tapakulttuuri ................................................................................................................................... 52 

Linkkejä ........................................................................................................................................... 54 

Finpron vientikeskusten osoitteet ...................................................................................... 56


Maaprofiili 

Maa ja väestö 

Pinta-ala: 9 596 960 neliökilometriä 

Luonnonvarat: Kivihiili, öljy, maakaasu, rautamalmi, kupari, antimoni, volframi, tina, 

suola, fosfaatti, lyijy, mangaani, elohopea, sinkki 

Rajanaapurit: Afganistan, Bhutan, Myanmar, Intia, Kazakstan, Pohjois-Korea, Kirgisia, 

Laos, Mongolia, Nepal, Pakistan, Venäjä, Tadzhikistan, Vietnam sekä itsehallintoalueet 

Hongkong ja Macao 

Aika: GMT+8 

Asukasluku: 1,33 miljardia (07/2010); (noin 22 % koko maailman väestöstä). Väestö 

kasvaa 1,39 miljardiin vuoteen 2015 mennessä. 

Pääkaupunki: Peking (7,6 milj.) 

Suurimmat kaupungit: Miljoonakaupunkeja Kiinassa on 160. Suurimmat kaupungit 

ovat (2010, miljoonat, ennuste 2025): 

2010 2025 

Shanghai 16,6 20,0 

Peking 12,4 15,0 

Chongqing 9,45 11,1 

Shenzhen 9,0 11,1 

Guangzhou, Guangdong 8,9 11,0 

Tianjin 7,9 9,7


Wuhan 7,7 9,3 

Dongguan 5,3 6,9 

Shenyang 5,2 6,5 

Foshan 5,0 6,2 

Chengdu 5,0 6,2 

Xi’an, Shaanxi 4,7 5,7 

Nanjing, Jiangsu 4,5 5,8 

Haerbin 4,3 5,1 

Hangzhou 3,9 4,7 

Virallinen kieli: Putonghua (perustuu Pekingin alueen murteeseen eli ns. mandariinikiinaan), 

lisäksi puhutaan mm. kantonin kiinaa, eri murteita sekä etnisiä kieliä 

Etniset ryhmät: Han-kiinalaiset 91,9 %, lisäksi mm. uiguurit, zhuang- ja manchukiinalaiset, 

tiibetiläiset, mongolit, korealaiset ja muut kansallisuudet 8,1 %. 

Uskonnot: Virallisesti ateistinen maa, mutta uskontoja suvaitaan, jos ne eivät uhkaa 

laillista valtiojärjestystä. Kannattajia on mm. seuraavilla uskonnoilla: taolaisuus, kungfutselaisuus, 

buddhalaisuus, islam, kristinusko. 

Infrastruktuuri 

Puh. suuntanumerot: +86, suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Peking 10, 

Shanghai 21, Guangzhou 20, Tianjin 22 

Matkapuhelinstandardi: GSM 900, GPRS, CDMA 2000 1X, IS-95A 

Sähköverkko: 220V, 50 Hz, AC 

Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 21,7 % (2010) 

Matkapuhelintiheys: 64,2 % (2010) 

Internet-tiheys: 36,1 (2010) 

Laajakaistatiheys: 5 % (2009) 

Tieverkosto: 60,300 km moottoriteitä 

Rautatieverkosto: 78 000 km 

Lentokenttiä: 502 (2010) 

Tärkeimmät satamat: Shanghai, Nigbo, Qinhuangdao, Dalian, Tianjin, Qingdao, 

Xiamen, Guangzhou, Shenzhen


Politiikka ja hallinto 

Virallinen nimi: Zhonghua Renmin Gonghe Guo (Kiinan kansantasavalta) 

Maatunnus: CN 

Valtion päämies: Presidentti Hu Jintao. Kiinan kansankongressi eli maan parlamentti 

valitsi Hun maan uudeksi presidentiksi 15.3.2003. Kommunistisen puolueen puheenjohtajaksi 

Hu nimitettiin marraskuussa 2002. Valtion ja puolueen merkittävimmät virat 

on keskitetty vähitellen Hulle. 

Hallituspuolue: Kiinan kommunistinen puolue 

Pääministeri: Wen Jiabao, kansankongressi valitsi hänet uudeksi pääministeriksi 

16.3.2003. 

Seuraavat vaalit: presidentin ja varapresidentin vaalit 2013. 

Aluehallinto: 23 provinssia (Kiina pitää Taiwania yhtenä maan provinssina), 4 keskushallinnon 

alaista kaupunkia, 5 autonomista aluetta 

Merkittäviä vuosilukuja: Kiinan kulttuurin synty ajoittuu n. 2000 eKr. Vuonna 1842 

Kiina luovutti Hongkongin Iso-Britannialle oopiumsodassa kärsityn tappion jälkeen. 

Vuonna 1877 Macao vuokrattiin Portugalille. Kiinan kommunistinen puolue perustettiin 

1927, puolueella on maan hallinnossa johtava asema. Kiinan kansantasavalta perustettiin 

1.10.1949. Uusi perustuslaki säädettiin vuonna 1982. Vuonna 1993 perustuslakia 

muutettiin korvaamalla suunnitelmatalous käsitteellä sosialistinen markkinatalous. 

APEC:in jäsen vuonna 1994, kaksi vuotta myöhemmin Kiina allekirjoitti ydinkoekieltosopimuksen 

1996. Iso-Britannia luovutti Hongkongin takaisin Kiinalle 

1.7.1997. Portugali luovutti Macaon takaisin Kiinalle 20.12.1999. Kiinasta tuli Maailman 

kauppajärjestön WTO:n jäsen 11.12.2001. 

Itsenäistynyt: Kiinan kansantasavalta perustettiin v.1949 

Kansallispäivä: 1.10 (Kansantasavallan perustaminen) 

Talouden avaintiedot 

Rahayksikkö: renminbi (RNB) = 100 feniä 

Valuuttakurssi: 1 USD = 6,79 RNB (2010) 

Bruttokansantuote:5625 mrd USD (2010) 

BKT/capita: käyvin hinnoin 4200 USD, ostovoimakorjattuna 7690 USD (2010) 

Verotus: Henkilöverotus: tulovero on progressiivinen 5-45 %; sivutuloista verotetaan 

5-35 %. Yritysvero 25% (ulkomaalaisia yrityksiä koskeva uudistus tapahtui vuoden 

2008 alussa); erityiskäytäntö pienten yritysten verotuksessa (20%). 

Työttömyys: 9,3 % (2010) 

Inflaatio: 3,0 % (2010) 

Pääteollisuustuotteet: rauta, teräs, hiili, koneet ja laitteet, tekstiilit, kemikaalit, elintarvikkeet, 

öljy, sementti, kemialliset lannoitteet, jalkineet, lelut, autot, kulutuselektroniikka, 

telekommunikaatiolaitteet 

Päävientituotteet: toimistokoneet ja tietoliikennelaitteet, vaatteet, puhelinlaitteet, 

sähkökoneet 

Päätuontituotteet: sähkökoneet, raakaöljy ja polttoaineet, toimistokoneet ja tietoliikennelaitteet, 

teollisuuden erikoiskoneet


Tärkeimmät kauppakumppanit: Yhdysvallat, Hongkong, Japani, Etelä-Korea, ASE- 

AN-maat, Taiwan, EU-maat 

Liiketoiminta 

Maan vahvuudet ja heikkoudet 

Kiinan markkinoiden kehitysnäkymiä ja mahdollisuuksia: 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

modernisoituminen ja länsimaisistuminen nopeaa 

liiketoimintaa voi miettiä useilla aloilla jo pelkästään ulkomaalaisomisteisten yritysten 

varaan 

laajat kotimarkkinat 

panostus koulutukseen 

sääntelyä ja rajoituksia ollaan purkamassa 

valtavat luonnonvarat 

mittavat infrastruktuurin kehittämishankkeet, infrastruktuurinhankkeet tuetaan valtion 

toimesta voimakkaasti 

nousu vakavasti otettavaksi tekijäksi kansainvälisessä taloudessa ja politiikassa 

palvelusektori kehittyy 

terveys- ja hyvinvointiala, terveysvaikutteiset elintarvikkeet 

100 % ulkomaalaisomisteinen yritys on helppo perustaa lähes kaikille toimialoille. 

Kumppani tarvitaan markkinoille pääsyn nopeuttamiseen. 

Markkinoiden riskejä ja uhkia: 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

lainsäädännön huono taso heikentää liiketoimintaympäristöä 

ulkomaankaupan säännöt vaihtelevat alueittain 

takuiden saanti epäselvää 

päätösprosessin mutkikkuus 

hallinnon läpinäkymättömyys (yritysnäkökulmasta) 

osaavan henkilöstön (keski- ja ylempi johto) hankinta, ja heidän pitäminen 

työttömyys ja yhteiskunnallinen levottomuus kasvaa 

maantieteelliset ja palkkaerot valtavat 

korruption taso korkea 

IPR ongelmat, laiton kopiointi 

puutteellinen ja ylikuormitettu liikenneverkosto, itärannikolla infrastruktuuria rakennettu 

voimakkaasti 

Potentiaalisia toimialoja 

Liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille: 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1,3 miljardia kuluttajaa - kysyntä lähes kaikesta. Kuluttajia varten rakennetaan 

tuotantoa monenlaisille tuotteille, eli kone- ja laiteteollisuus myy Kiinaan jatkossakin 

informaatio- ja kommunikaatiotekniikka 

metsitys 

ympäristönsuojeluteknologia 

telakkateollisuuden laitteet 

puunjalostusteollisuuden koneet ja laitteet 

automaatio 

rakennusmateriaalit 

puurakentaminen, (standardit ja normit puuttuvat) 

lääketieteen ja elintarvikkeiden tuotannon tekniikka


 

 

 

 

 

mahdollisuudet terveys- ja hyvinvointialalla – väki ikääntyy nopeammin kuin vaurastuu 

biotekniikka 

ympäristöala – vesi, ilma, monitorointi, jätteen käsittly/kierrätys/hyötykäyttö/poltto 

uudet energiamuodot 

satelliittipaikannus 

Myynti ja markkinointi 

Maahantuontia voi Kiinassa hoitaa vain kiinalainen tuonti/vienti -lisenssin omaava yritys. 

Ulkomaalainen yritys voi tuoda maahan tarvitsemiaan raaka-aineita, jotka pitää 

olla erikseen mainittu yrityksen perustamissopimuksessa. WTO-sopimuksen puitteissa 

tuontioikeuksia vapautetaan. 

Tässä yhteydessä korostuu valittu yritysmuoto. Edustusto voi vain markkinoida suomalaista 

tuotetta Kiinassa, mutta kaikki myyntiin, maahantuontiin, jakeluun ja jälleenmyyntiin 

liittyvät toiminnat hoitaa paikallinen partneri (agentti/maahantuoja/ jakelija). 

Kaikki tarvittava paperityö hoidetaan suomalaisen päämiehen ja kiinalaisen ostajan 

välillä. Myös after-sales vastuu jää suomalaiselle päämiehelle. 

Yhteisyritys tai täysin ulkomaalaisten omistama yritys voi tuoda maahan tarvitsemiaan 

raaka-aineita ja voi myös hoitaa valmistamiensa tuotteiden jakelun sekä after-sales - 

palvelut. Jälleenmyynnin hoitaa kiinalainen yritys. 

Lähtökohtana Kiinassa toimimiselle kannattaa muistaa, että ilman partneria ei pärjää. 

Vaikkakin perustettaisiin täysin ulkomaisten omistama yritys, tarvitaan kuitenkin paikallinen 

partneri hoitamaan markkinointia, jakelua ja jälleenmyyntiä. Tässä yhteydessä 

korostuu hyvän ja luotettavan partnerin valinta. 

Sama pätee myös markkinointiin. Kiinassa yleisimmät markkinointimuodot ovat tuotteista 

riippuen TV ja lehdistö (kulutustavarat), erilaiset messut (b-to-b) sekä erilaiset 

kutsuvierastapahtumat. Kiinalainen markkinointi poikkeaa erittäin paljon suomalaisesta, 

joten kannattaa luottaa paikalliseen agenttiin/jakelijaan/mainostoimistoon markkinointia 

suunniteltaessa. 

Brandin luominen Kiinassa ei ole helppoa. Se markkina-/kohderyhmä, jolla suomalaiset 

yritykset toimivat, on erittäin kilpailtu. Vastassa ovat samat kilpailijat, jotka meillä 

ovat vastassa muillakin markkinoilla. Tämä riippumatta siitä onko tuote kulutustavara 

vai investointihyödyke. Kiinalaiset ovat erittäin hintatietoisia, mutta usein tuontituote 

arvostetaan vastaavaa Kiinassa valmistettua paremmaksi ja siitä ollaan valmiita maksamaan 

hieman enemmän. Tämä kannattaa muistaa, suunniteltaessa valmistustoiminnan 

käynnistämistä Kiinassa. 

Toisaalta täytyy myös muistaa, että hyvin kaupaksi käyvä tuote kopioidaan ennemmin 

tai myöhemmin, joten erilaiset suojaustoimenpiteet täytyy olla suunniteltu ennen 

markkinoille tuloa. Siinä vaiheessa, kun kopio on jo markkinoilla, voidaan tehdä hyvin 

vähän ja se vie aikaa ja rahaa.


Rahoitus ja takuut 

Finnvera 

Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään 

Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä 

rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan 

mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin 

liittyviä takauksia ja lainoja. 

Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), 

takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. 

Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta 

www.finnvera.fi 

Finnvera luokittelee Kiinan suhteellisen alhaisen riskin maaluokkaan 2/7. Maan talouskehitys 

on ollut voimakasta, valtion velkaantuneisuus on hallinnassa ja valuuttavarannot 

vahvat. Kiinan valtio on hoitanut moitteettomasti ulkomaiset velanhoitomenonsa. 

Kiinalle myönnettäviin vientitakuisiin liittyvät riskit löytyvätkin lähinnä kaupalliselta 

puolelta, esim. yritysten luottokelpoisuuden arviointi on vaikeaa. Kiina on lisäksi toimintaympäristönä 

haasteellinen, maan oikeusjärjestelmä sekä viranomaisten valvonta- 

ja ohjausmenetelmät ovat kehittymättömät. Lisätietoja:Aluepäällikkö Anja Pakkala, 

puh. 020 4607 277, sähköposti: anja.pakkala@finnvera.fi 

Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) 

Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja 

ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. 

Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös 

hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai 

tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, 

mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, 

metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu 

Suomesta tehtäviin hankintoihin. 

Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja 

ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa 

(www.finnpartnership.fi). Lisätietoja: Investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) 

3484 3355, sähköposti: helena.arlander@finnfund.fi, www.finnfund.fi 

Talous 

Makrotalous 

Tärkeimmät talousluvut 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e 

BKT (mrd. USD) 2781 3457 4415 4909 5625 6446


BKT, muutos (%) 12,7 14,2 9,6 9,1 9,9 8,3 

Yksityinen kulutus, muutos (%) 9,8 11,0 8,6 10,4 9,5 8,6 

Investoinnit kiinteään pääomaan, muutos (%) 13,3 14,3 10,4 21,2 10,4 9,0 

Kuluttajahintojen muutos % 1,8 4,8 6,0 -0,7 3,0 3,3 

Työttömyysaste (%) 9,5 9,2 9,2 9,3 9,3 9,2 

Vaihtotase (% BKT:stä) 9,1 10,8 9,6 6,1 4,2 3,5 

Valuuttakurssi Rmb / 1 USD 7,97 7,61 6,95 6,83 6,79 6,63 

Lähde: EIU, 08/2010, e =ennuste 

Kiinan talouskavu alkoi 70 luvun lopun talousreformien seurauksena ja kasvu on jatkunut 

onnistuneesti sitä lähtien jo kolmatta vuosikymmentä. Kiinan talouden avauduttua 

vuonna 1980 sen osuus maailman BKT:stä on kasvanut silloisesta 2 prosentista 

12 prosenttiin vuonna 2009. IMF ennusteen mukaan Kiinan osuus ylittäisi 15 prosenttia 

maailman BKT:stä jo vuonna 2014. 

BKT 

Vuonna 2007 Kiinan BKT:n kasvu saavutti huipun (13 %) ja sen jälkeen lähti laskuun 

vuonna 2008 saavuttaen pohjansa vuoden 2009 alussa (6,2 %).Talous oli pahimmassa 

vaiheessa vuoden 2008 loppu- ja vuoden 2009 alkupuolella, jolloin maassa laajasti 

suljettiin yrityksiä ja ulkomaalaisyritykset vetäytyivät pois. Tammikuussa 2009 IMF 

ennusti Kiinan talouskasvun ollen 6,7 prosenttia vuonna 2009, ja lokakuussa korjasi 

ennusteen 8,5 prosenttiin v. 2009 ja 9 prosenttiin vuonna 2010. Vuoden 2009 tulos oli 

8,7 prosentin talouskasvu. Eri ennustelaitosten antamat kasvuennusteet vuosille 

2010-2011 vaihtelevat 9-11 % (2010) ja 9-10 % (2011) välillä. 

Inflaatio 

Kiina on taistellut vuosia tasapainottaakseen hintojen epävakaan kehityksen. Kiinan 

valtionvarainministeriö piti inflaation torjumista ykköstavoitteenaan vuonna 2008. 

Pankkeja määrättiin hillitsemään luotonantoaan ja Kiinan keskuspankki kiristi rahapolitiikkaa. 

Inflaatio hidastui vuoden 2008 aikana ja useita vuosia korkeana pysynyt inflaatio 

muuttui päinvastaiseen suuntaan deflaatioksi. Kuluttajahinnat laskivat helmikuussa 

2009 ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2002 lähtien. Deflaation pohja saavutettiin 

elokuussa 2009 ja sen jälkeen kohti loppuvuotta hinnat kääntyivät nousuun. Hienoinen 

hintanousu kuluttajahintojen puolella jatkui vuoden 2010 alussa, tuottajahinnat 

samalla jatkoivat nopeampaa kasvua. 

Talouspolitiikka 

Kiina näyttää saaneen kuriin valtiontalouden mittavan alijäämän, mikä oli keskeinen 

valtiontalouden ongelma 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa.


Kiinan valuuttavarannato ovat maailman suurimmat, noin 2000 miljardin dollarin luokkaa. 

Suurin osa varannosta on tällä hetkellä sijoitettuna Yhdysvaltojen valtionvelkakirjoihin 

ja muihin pienituottoisiin ja -riskisiin kohteisiin. Vuodesta 2007 varantoja on alettu 

siirtää uudelle valtion sijoitusyhtiölle. Uusi sijoitusyhtiö ostaa mm. osuuksia pääomasijoitusyhtiöistä 

ja tekee sijoituksia strategisiin raaka-aineisiin. 

Valtionyritykset ja yksityistäminen 

Valtionyritysten uudistus on yksi Kiinan suurimmista haasteista. Kiinan talouskasvulle 

aiemmin niin elintärkeät valtionyritykset muuttuivat 1990-luvun lopulla talouskehityksen 

jarruiksi sekä monien sosiaalisten ongelmien aiheuttajiksi. Yritysten osuus koko 

maan teollisuustuotannosta on pudonnut rajusti viimeisten kahdenkymmenen vuoden 

aikana. Vielä 1970-luvun lopulla valtionyritykset tuottivat noin 80 prosenttia teollisuustuotannosta, 

mutta 1990-luvun lopulla niiden osuus oli supistunut kolmannekseen. 

Tappiollisia lienee noin 49 prosenttia suurista ja keskisuurista valtionyrityksistä. Työvoima 

ei ole vähentynyt tuotannon mukana vaan on pysynyt suhteellisen korkeana. 

Valtionyritykset työllistävät edelleen noin puolet Kiinan työvoimasta. 

Valtionyritysten kilpailukyvyn kohentaminen on tarkoittanut käytännössä mm. fuusioita, 

tehtaiden lopettamisia, omistusmuodon muutoksia, markkinavetoisen johtamistyylin 

omaksumista ja työntekijöiden sosiaalietuuksien leikkauksia. Suurin osa yrityksistä 

on yhtiöitetty, valtaosa (81 %) pienimmistä valtionyrityksistä on siirtynyt työntekijöiden 

omistukseen. Pörssiin on listattu reilut 1200 yritystä, joista suurin osa on valtionyrityksiä. 

Suurimmassa osassa valtionyrityksiä vain 25 prosenttia osakekannasta on yksityistetty. 

Poliittisesti vaikea reformiohjelma on onnistunut vain osittain. Valtionyritysten 

lukumäärä on supistunut kolmannekseen kaikista yrityksistä, mutta yhtiöitettyinäkin 

yritykset ovat edelleen laajasti ottaen tappiollisia ja niiden tuottavuus huono verrattuna 

muihin yrityksiin. Niiden velat muodostavat mittavan osan pankkien roskalainoista. 

Työvoima 

 

 

pula koulutetuista osaajista kasvaa 

vastavalmistuneiden kielitaito ja työkokemus ei riitä ulkomaisille yrityksille 

Pula kielitaitoisista, hyvän koulutuksen ja työkokemuksen omaavista työntekijöistä on 

Kiinassa kasvava ongelma. Vaikein tilanne Guangdongin maakunnassa, jossa työvoimapulasta 

kärsivät sekä kiinalaiset että ulkomaiset yritykset. Osaajapula on levinnyt 

teollisuudesta voimakkaasti kasvavalle rahoitusalalle. Ammattitaitoisen ja koulutetun 

työvoiman osuus on noin viisi prosenttia. 

Koulutusministeriön mukaan valmistuneista työllistyy vuosittain keskimäärin vain 70 

prosenttia. Heikohkoon työllistymiseen on syynä mm. työnhakijoiden liian korkeat 

odotukset ensimmäisestä työpaikasta, Kiinan sisäistä muuttoa hillitsevä hukoujärjestelmä 

ja perhesyyt. 

Konsulttitoimisto McKinseyn arvioi, että vain 10 prosenttia vastavalmistuneista opiskelijoista 

omaa riittävästi työkokemusta ja kielitaitoa voidakseen työskennellä korkeaa 

ammattitaitoa vaativissa tehtävissä ulkomaisissa tai yhteisyrityksissä. Kilpailu osaajis-


ta kovenee lähivuosina. McKinseyn mukaan Kiinassa toimivat ulkomaiset yritykset ja 

yhteisyritykset tarvitsevat seuraavien viiden vuoden kuluessa vähintään 3 miljoonaa 

uutta työntekijää. Näistä kolmannekselta vaaditaan yliopistotutkinto. Kiinan yliopistoista 

valmistuu vuosittain 1,2 miljoonaa työmarkkinoiden vaatimukset täyttävää opiskelijaa, 

joista pitäisi riittää osaajia myös ulkomaisten yritysten / yhteisyritysten lisäksi 

myös kotimaisiin yrityksiin. 

Maassa on siis liikatarjonta valmistuneista. Noin 1,5 miljoonaa vuonna 2008 valmistuneista 

on yhä työttömänä. Maassa yksinkertaisesti ei riitä heille sopivia työpaikkoja. 

Maailmanlaajuiseen rahoituskriisiin yhteydessä tilanne on pahentunut. Noin joka kolmas 

valmistuneista kohtaa työttömyyden aiheuttamat ongelmat. 

Kiinan viranomaiset ovat avanneet koulutussektorin ulkomaisille kouluille ja instituutioille. 

Tavoitteena on parantaa koulutuksen laatua ja lisätä huippuosaajien määrää. 

Kiinan työmarkkinat ovat viimeisten vuosien aikana muuttuneet voimakkaasti. Julkisen 

sektorin alasajo on leikannut työpaikkoja. Vuodesta 2000 lähtien on työpaikkojen 

määrä valtionyrityksissä vähentynyt 20 prosentilla ja kollektiiveissa 40 prosentilla. Yksityissektorin 

yrityksissä on työpaikkojen määrä sen sijaan kaksinkertaistunut. Sama 

trendi näkyy myös maaseudun yrityksissä. Vuonna 2006 Kiinan tilastoviranomainen 

raportoi ensimmäistä kertaa, että kaupunkialueiden yksityissektori työllisti enemmän 

kuin valtionyhtiöt. Virallisen tilaston mukaan yksityisellä sektorilla työskenteli 41 prosenttia 

kaupunkien työvoimasta. 

Maasta lähtenyttä koulutettua työvoimaa parhaillaan houkutetaan takaisin Kiinaan. 

Maan hallitus panostaa niin sanottujen ”merikilpikonnien” paluuseen – tämän takana 

on talouden stabilisointi osaavan työvoiman avulla. Viime vuonna aloitettu jopa aggressiivinen 

kampanja on suunnattu taittavien sijoittajien, pankkiirien, tutkijoiden ja insinöörien 

takaisintuloon Kiinaan. 

Ulkomaankauppa 

Kokonaiskauppa 

Kauppapolitiikka 

Kiina hyväksyttiin 15 vuoden neuvotteluiden jälkeen Maailman kauppajärjestön 

(WTO) jäseneksi joulukuussa 2001. Jäsenyys merkitsee Kiinan avautumista kansainväliselle 

kilpailulle, ja huomattavaa rakennemuutosta maan elinkeinoelämään. WTOjäsenyys 

on näkyvin merkki Kiinan uudesta aktiivisesta kauppapolitiikasta. Kiina on 

osoittanut voimakasta kiinnostusta laajentaa vaikutusvaltaansa koko Aasian- 

Tyynenmeren alueelle ja myös Eurooppaan. Vuonna 2001 Kiina esitti Kaakkois- 

Aasian maiden järjestölle ASEAN:ille yhteisen vapaakauppa-alueen perustamista 10 

vuoden kuluessa. Kiina on myös APEC:in (Aasian-Tyynenmeren alueen taloudellinen 

yhteistyöfoorumi) jäsen. EU:n kanssa Kiina aloitti yhteistyön jo vuonna 1985.


Kaupan kehitys 

Kiinan ulkomaankaupan kehitys vuosina 

2005-2010 (mrd. USD) 

1600 

1400 

1200 

1000 

800 

600 

400 

200 

0 

2005 2006 2007 2008 2009 2010 

Tavaravienti Tavaratuonti Kauppatase 

Lähde: EIU, 08/2010 

Kiinan ulkomaankaupan kehitys 2005-2010 (mrd. USD) 

2005 2006 2007 2008 2009 2010 

Tavaravienti 762,5 969,7 1220 1420 1136 1142 

Tavaratuonti 628,3 751,9 905 1069 857 898 

Kauppatase 134,2 217,7 315 360 278 243 

Lähde: EIU, 2010 

Kiinan ulkomaankauppa kasvoi 27 prosentin vuosivauhtia vuosina 2003-2008. Viennin 

osuus bruttokansantuotteesta oli noin 40 prosenttia. 

Vuonna 2009 ulkomaankaupan kokonaisarvo oli USD 2,2 miljardia ja ulkomaankauppa 

supistui edellisvuodesta 13,9 prosenttia. Vuonna 2009 vienti supistui 16 prosenttia 

edellisestä vuodesta ja oli arvoltaan USD 1,2 miljardia. Kiinan tuonti supistui 11,2 

prosenttia ja oli arvoltaan USD 1,01 miljardia. Näin Kiinan ulkomaankauppa supistui 

lähes 14 prosenttia edellisvuodesta kauppataseen ylijäämä pysyy kuitenkin suurena. 

Kiinaan investoineet ulkomaiset yritykset hallitsevat edelleen Kiinan ulkomaankauppaa. 

Niiden osuus viennin ja tuonnin arvosta oli lähes 60 prosenttia. Kiinalaisten yksityisten 

yritysten osuus ulkomaankaupasta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. 

Guangdong, Jiangsu ja Shanghai ovat Kiinan kolme suurinta ulkomaankauppaa käyvää 

aluetta. Niiden yhteenlaskettu osuus Kiinan ulkomaankaupasta on noin 60 prosenttia.


Ulkomaankaupan rakenne 

Vienti 2009 % 

Koneet ja kuljetuslaitteet 49,1 

Erinäiset tavarat 24,9 

Valmistetut tavarat 15,3 

Kemialliset aineet ja -tuotteet 5,2 

Source: EIU, 2010 

Tuonti 2009 % 

Koneet ja kuljetuslaitteet 40,5 

Raaka-aineet 14,0 

Poltto-aineet 12,3 

Kemialliset aineet ja -tuotteet 11,2 

Source: EIU, 2010 

Ulkomaankauppa maittain 

Tärkeimmät vientimaat % 

Yhdysvallat 18,4 

Hong Kong 13,8 

Japani 8,1 

Etelä-Korea 4,5 

Muut 55,2 

Lähde: EIU, 2010 

Tärkeimmät tuontimaat % 

Japani 13,0 

Etelä-Korea 10,2 

Taiwan 8,5 

Yhdysvallat 7,7 

Muut 60,6 

Lähde: EIU, 04/2009


Kauppa Suomen kanssa 

5000,0 

SUOMEN JA KIINAN VÄLINEN KAUPPA, 2006-2010 (I-VI), MILJOONAA 

EUROA 

4000,0 

3000,0 

2000,0 

1000,0 

0,0 

-1000,0 

2006 2007 2008 2009 2010 (I-VI) 

vienti 

tuonti 

tase 

-2000,0 

-3000,0 

Lähde: Tullihallitus, 09/2010 

Suomen vienti 

Suomen Kiinan-viennin rakenne v. 2009 

Muut tavarat; 

0,34 % 

Elintarvikkeet ja Raaka- ja 

juomat; 1,20 % polttoaineet; 

Erinäiset valmiit 

11,09 % 

tavarat; 4,07 % 

Kemiaaliset 

aineet; 4,71 % 

Valmistetut 

tavarat; 13,10 % 

Koneet, laitteet 

ja kuljetusväl.; 

65,49 % 


Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Kiinaan vuonna 2009 

SITC-nimike Milj. e Osuus % Muutos % 

1 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 362,9 19,5 -11 

2 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 289,6 15,6 24 

3 71 Voimakoneet ja moottorit 206,9 11,1 -3 

4 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 159,1 8,6 -46 

5 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 152,1 8,2 -20


6 25 Paperimassa 120,0 6,5 -12 

7 68 Muut metallit 91,0 4,9 46 

8 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 85,5 4,6 -5 

9 87 Kojeet, mittarit yms. 64,4 3,5 -10 

10 67 Rauta ja teräs 43,3 2,3 -48 

10 tärkeintä yhteensä 1574,8 84,8 -12 

Suomen tuonti 

Koko vienti 1857,5 100,0 -10 


Suomen Kiinan-tuonnin rakenne v. 2009 

Elintarvikkeet 

ja juomat 

Muut tavarat 

0,40 % 

0,70 % 

Erinäiset valmiit 

ja muut tavarat 

27,33 % 

Raaka-aineet ja 

polttoaineet 

0,20 % 

Poltto- ja 

voiteluaineet, 

sähkövirta 

0,20 % 

Kemialliset 

aineet ja 

tuotteet 

1,40 % 

Valmistetut 

tavarat 

7,11 % 

Koneet, laitteet 

ja kuljetusväl. 

62,66 % 


Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Kiinasta vuonna 2009 

SITC-nimike Milj. e Osuus % Muutos % 

1 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 1238,9 35,7 -28 

2 84 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 454,5 13,1 -4 

3 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 404,4 11,6 -26 

4 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 349,1 10,0 -13 

5 89 Muut valmiit tavarat 212,3 6,1 6 

6 69 Tuotteet epäjalosta metallista 106,8 3,1 -29 

7 85 Jalkineet 82,1 2,4 -6 

8 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 73,9 2,1 -31 

9 82 Huonekalut ja niiden osat 52,4 1,5 -17 

10 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 45,6 1,3 -31 

10 tärkeintä yhteensä 3020,1 86,9 -21 

Koko tuonti 3474,8 100,0 -21 

Lähde: Tullihallitus, 09/2010

mrd. USD 


Ulkomaiset investoinnit 

Vuonna 2008 Kiinaan tehtiin ulkomaisia investointeja 95,3 miljardin dollarin arvosta. 

Tämä on 21,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat sijoitusten alkuperämaat 

ovat Hongkong 43%, Brittilläiset Neitsytsaaret 16,7% ja Singapore 4,7%. 

Globaali talouskriisi on vähentänyt kysyntää kansainvälisillä markkinoilla. Tästä johtuessa 

myös yritysten investointikapasiteetti on heikentynyt. Investointien määrä on 

laskenut seitsemän peräkkäistä kuukautta ja Q1 2009 investointien määrä laski noin 

21 prosenttia vuodentakaisesta. 

Vaikka ulkomaalaisten investointien noin vuonna 2009 uskotaan puotoavan noin. 83 

miljardiin dollariin, Kiina näyttäisi säilyttävän maailmantärkeänä ulkomaisen investoinnin 

kohteena. 

Ulkomaisten investointien virta Kiinaan 2002-2007 

(vuoden 2006 ja 2007 hyväksyttyjä sijoituksia ei ole saatavilla) 

200 

180 

160 

140 

120 

100 

80 

60 

40 

20 

0 

189,1 

153,5 

115,1 

82,7 

52,7 53,5 

60,6 

72,4 69,5 

37 

0 0 

2002 2003 2004 2005 2006 2007 I-VII 

toteutuneet sijoitukset 

hyväksytyt sijoitukset 

Lähde: Kiinan kauppaministeriö 

Kiina ei ole enää pelkkä edullinen tuotantolaitos, vaan myös voimakkaasti kasvava 

kulutusmarkkina. Kansainväliset suuryritykset perustavat Kiinaan yhä enenevässä 

määrin 700 tutkimus- ja kehityskeskuksia sekä alueellisia pääkonttoreita. Kiinasta on 

kehittymässä uusi kansainvälinen teknologiakeskus. Noin 85 prosenttia ulkomaisista 

sijoituksista on tehty Kiinan itärannikolle. 

Kiinalaiset sijoitukset ulkomaille 

Kiina on noussut maailman viidenneksi suurimmaksi maaksi ulkomaille tehdyissä investoinneissa. 

Vuonna 2009 Kiinasta tehtiin suoria investointeja ulkomaille 44 miljardin 

euron arvosta. Vuodesta 2002 lähtien Kiinan investoinnit ulkomaille ovat kasvaneet 

keskimäärin 50 prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2009 loppuun mennessä 13 000 

kiinalaisyritystä oli tehnyt suoria investointeja kaikkiaan 177 maahaan. Suurin osa investoinneista 

on mennyt Tyynenmeren puoleisen Aasian alueelle. Toiseksi eniten kiinalaiset 

yritykset ovat sijoittaneet Eurooppaan ja kolmanneksi eniten Afrikkaan. Afrikka 

on noussut yhdeksi Kiinan huomattavimmista kiinnostuksenkohteista. Investoinnit 

kohdistetaan mm. maanteihin, rautateihin, sairaaloihin sekä kaasu- ja öljyputkiin. Euroopassa 

suosituimmat maat ovat Saksa ja Venäjä. Kiinnostava osuus kiinalaisten ul-


komaille tekemistä sijoituksista on rakennusalan yritysten toiminta Venäjällä. Pietarin 

alue on yksi kiinalaisten rakennusalan yritysten pääkohteista. 

Kiinalaisten investoinnit ulkomaille ovat luonteeltaan kahdenlaisia. Isot kiinalaiset 

energiayhtiöt ostavat ulkomailta energia- ja raaka-aineyrityksiä, joiden avulla halutaan 

varmistaa pitkällä tähtäimellä Kiinan riittävä energiansaanti. Toinen investoijaryhmän 

muodostaa valmistusteollisuus, joka haluaa laajentaa toimintojaan Kiinan ulkopuolelle. 

Teollisuusyritykset etsivät ulkomaista partneria, jolla on oikeanlainen tietotaito sekä 

sopiva markkinaosuus Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kiinalaisten sijoitusten päävirta 

onkin kääntynyt teollisuusmaissa teollisuuteen, kauppaan ja rakentamiseen. 

Hongkong on kiinalaisten sijoitusten pääasiallinen kohde. Yli 90 prosenttia eli lähes 

300 ulkomaille menneestä kiinalaisesta pörssiyhtiöstä on listautunut Hongkongiin. 

Vuonna 2003 kiinalaisia investointeja virtasi Hongkongiin reilut 1,2 miljardia dollaria, 

arvon uskotaan kasvavan voimakkaasti lähivuosina. Hongkongiin ovat sijoittaneet 

keskeiset ulkomaantoimistonsa mm. Lenovo, Younger, Midea ja Galanz. Listautumisantien 

(IPO) kannalta Hongkong on osoittautunut kiinalaisyrityksille edulliseksi 

paikaksi. 

Maan omistaminen 

Yksityishenkilöt ja yritykset eivät voi omistaa maata, heillä on vain oikeus käyttää 

maata tiettyyn tarkoitukseen. Maankäyttöoikeudet voivat siirtyä uuteen omistukseen 

liikesopimusten, avointen tarjousten tai huutokauppojen kautta. Käyttöoikeuden umpeuduttua 

voi käyttöoikeutta anoa pidennettäväksi. 

Maankäyttölain mukaan sekä kotimaiset että ulkomaisten yritysten maankäyttöoikeuden 

pituus vaihtelee sen tarkoituksen mukaan: 

asuntorakennusta varten maankäyttöoikeuden saa 70 vuodeksi 

teollisuustuotantoa varten maankäyttöoikeuden saa 50 vuodeksi 

kaupallista liiketoimintaa varten maankäyttöoikeuden saa 40 vuodeksi 

Maankäyttöoikeudesta perittävät maksut vaihtelevat eri puolilla maata. 

Tekijänoikeudet 

Tekijänoikeustilanne oli Kiinassa pitkään heikko, kuten monet suomalaisyrityksetkin 

ovat saaneet kokea. Kiina on teollisoikeuksia valvovan Pariisin konvention jäsen. 

Tänä päivänä tekijänoikeusalalla tapahtuu huomattava edistys. Vuonna 2008 maassa 

anottiin reilut 800 000 patenttihakemuksia, tämä merkitsee noin 19,4 prosentin kasvua 

verrattuna edelliseen vuoteen. Paikallisten keksintöjen hakemusmäärä nousi 27 

prosentilla. 411 000 patenttia vahvistettiin ja vahvistettujen patenttien määrä nousi 17 

prosentilla verrattuna edelliskauden vastaavaan aikaväliin. Kiina on kansainvälisen 

PCT-Patent Cooperation Treaty osapuoli vuodesta 1994 (tämä koskee myös Hongkongia 

vuodesta 1997 alkaen, ei Macao). 

Lainsäädännön osalta on edistystä tapahtunut viime vuosina. WTO:n jäsenyysneuvotteluissa 

Kiina sitoutui noudattamaan TRIPS-sopimusta heti kauppajärjestön jäsenyy-


den tultua voimaan. Ongelmana on tällä hetkellä lakien heikko toimeenpano ja sanktioiden 

riittämättömyys. Yrityksillä on mahdollisuus viedä immaterialiaalioikeussuojassa 

havaitut puutteet WTO:n riitojenratkaisuelinten käsiteltäväksi. Teollis- ja tekijänoikeusrikkomustapauksissa 

yritysten tulisi pyrkiä hyödyntämään Suomen suurlähetystön, 

EU-edustuston, Suomen ja EU:n kauppakamareiden sekä kiinalaisten itsensä 

tarjoamia selvitys- ja toimintamahdollisuuksia. 

Erityistalousalueet 

Kiinassa on lukuisia erityistalousalueita, jotka tarjoavat yrityksille erilaisia vero- ja tullietuja. 

Suomalaiset investoinnit 

Suomalaisten yritysten investoinnit Kiinaan ovat noin 8 miljardia euroa. Yritysten liikevaihto 

on noin 10 miljardia dollaria. Kiinassa toimii noin 260 suomalaista yritystä, ja 

toimipisteidän määrä on reilu 400. Yrityksistä puolella on Kiinassa tuotannollista toimintaa 

ja puolella edustuksia ja myyntikonttoreita. Suurimpia työllistäjiä ovat Nokia, 

Elqotec ja Salcomp, joilla on 6000-7000 työntekijää. 

Markkinoille etabloituvien uusien yritysten määrä kasvaa keskimäärin kymmenellä joka 

vuosi. Valmistusta Kiinassa on mm. Nokialla, Elqotecillä, Koneella, Perloksella ja 

Nesteellä. Nokialla on myös tutkimuskeskus Hangzhouhussa, Zhejianginissa. 

Suurin osa suomalaisista yrityksistä on sijoittunut Pekingin ja Shanghain alueille sekä 

etelässä Hongkongin ja Helmijoen ympäristöön. Toimintaa on vähän Länsi- ja Koillis- 

Kiinassa. Itä-Kiinan vetovoimatekijöitä ovat markkinoiden läheisyys, korkeasti koulutettu 

edullinen työvoima, parantunut logistiikka ja viranomaisten tuki. Lisäksi alueella 

sijaitsee useita erityistalousalueita, jotka kilpailevat investoinneista. Yhtenä kilpailukeinona 

on maan halpa vuokrahinta. Vientiyritykset voivat myös perustaa tehtaansa 

vapaasatama-alueille, jolloin tavaroiden tuonti ja vienti on tullivapaata. Suomalaiset 

yritykset ovat investoineet Itä-Kiinaan reilut 1,2 miljardia dollaria ja uusia investointeja 

tehdään jatkuvasti. 

Kiinaan vie tavaroita satoja suomalaisia yrityksiä. Lisäksi Suomen ja Kiinan välinen 

kulttuurivaihto on vilkasta, tiede- ja teknologiasektorilla on laajaa yhteistyötä, ja maiden 

välinen matkailu on vilkasta. 

Sopimukset Suomen kanssa 

Suomi ja Kiina allekirjoittivat marraskuussa 2004 maiden välisen uuden sijoitusten 

edistämistä ja molemminpuolista suojaamista koskevan sopimuksen. Sopimus korvaa 

edellisen, vuonna 1984 tehdyn investointisuojasopimuksen. Sopimus suojaa suomalaisia 

sijoituksia poliittisilta riskeiltä ja edellyttää suomalaisten sijoitusten syrjimätöntä 

kohtelua. Sopimuksella varmistetaan sijoitettujen varojen ja niiden tuottojen vapaa 

siirto maahan ja sieltä pois. Sopimus velvoittaa myös korvaamaan pakkolunastuksesta, 

takavarikosta ja vahingon aiheuttamisesta syntyvät menetykset.


Rakentaminen, logistiikka & koneiden valmistus 

Toimialavastaava: Agnese Klavina-Kontkanen, agnese.klavina-kontkanen@finpro.fi, puh. 020 4695 322 

Rakentaminen 

 

 

 

markkinoiden vapauttaminen luo mahdollisuuksia ulkomaisille sijoittajille 

laajat infrastruktuurimarkkinat, investointeja suunnataan rakentamiseen Keski- ja 

Länsi-Kiinassa 

nousukausi hotelli- ja rautatierakentamisessa 

Rakennusalan yritykset ovat pääosin valtion omistuksessa. Valtio omistaa noin 9000 

rakennusalan yritystä, ulkomaalaisomistuksessa on vain 400 yritystä. Ulkomaiset rakennusalan 

yritykset saavat perustaa Kiinaan yhteisyrityksiä. Ne ovat oikeutettuja 

osallistumaan rakennustöiden kilpailutuksiin vain, jos projektin rahoitus tulee kokonaan 

ulkomailta tai paikallinen yritys ei kykene toteuttamaan sitä. Tällä hetkellä ulkomaiset 

yritykset eivät saa tehdä rakennus-, suunnittelu- tai konsultointitöitä yksin. Kuitenkin 

joka vuosi ulkomaisille yrityksille on tarjolla suuria (arvioltaan noin 50 miljardia 

USD) infrastruktuurihankkeita (vesi ja liikenne). Rakentamisen fokuspaikat ovat Peking, 

Shanghai ja provinssit maan länsiosissa. 

Suurimmat paikalliset yritykset ovat: 

China Railway Construction Corporation 

China Communications Construction (tie- ja satamarakentaja, liikevaihto 21,5 miljardia 

USD, 2007) 

China’s Railway Major Bridge Engineering Group 

Rakennusalan kiivaan tahdin vuoksi kotimaiset raaka-aineet eivät enää pysty tyydyttämään 

niiden kysyntää. Kiina kuluttaa noin puolet globaalista sementtituotannosta, 

kolmasosan metalli- ja neljäsosan alumiinituotannosta. 

Hallituksen noin 430 miljardin euron tukipaketista merkittävä osuus käytetään infrastruktuurirakentamiseen, 

etenkin maaseudulla. Hallitus investoi mm. edullisiin asuntoihin 

vähätuluoisille, uusiin teihin maaseudulla, sekä vesi- ja sähköverkostoon. 

Hotellirakentamisessa on käynnissä kiivas vaihe, maahan rakennetaan noin 190 

uutta hotellia, joista 145 on neljän ja viiden tähden isohkoja hotelleja. Kiina on jo 

noussut maailman neljänneksi suosituimmaksi turistikohteeksi, ja lähivuodet näyttävät 

vielä paremmalta. Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organisation) ennusteen 

mukaan seuraavien kymmenen vuoden aikana Kiina nousee jo toiseksi suositummaksi 

Ranskan jälkeen ja vuoteen 2020 mennessä olisi jo maailman suosituin 

matkailukohde. 

Kiinan hallitus on investoinut maa- ja vesirakentamiseen huomattavasti viimeisten 

kahden vuosikymmenen aikana. Taloustaantuma ei ole saanut sitä jarruttamaan, 

päinvastoin on ilmoitettu uusista hankkeista. Yleisesti katsoen, liikenneinfrastruktuuri


on parhaiten kehittynyt itärannikon kaupungeissa. Sisämaassa se on edelleen puutteellinen 

ja ylikuormitettu. 

Tieverkosto on erittäin laaja. Moottoriteiden pituus on yhteensä 60,300 kilometriä ja 

rautateiden 78,000 kilometriä. Hallitus pyrkii kehittämään liikennejärjestelmiä teollisuusmaiden 

tasolle. Viisivuotissuunnitelmissa on suunnattu runsaasti pääomaa teiden, 

rautateiden, sekä lentoliikenteen ja satamien rakentamiseksi ja uudistamiseksi. 

Rautatiet ovat Kiinan liikennejärjestelmän selkäranka. Rautatieverkosto ei kuitenkaan 

kata koko maata ja rautateiden kunto on monin paikoin huono. Lisäksi rautatiet ovat 

ylikuormitettuja sekä rahtiliikenteen, että matkustajaliikenteen osalta. 

Kiinan hallitus on kertonut suunnitelmistaan laajentaa rautatieverkkoa 100 000 kilometriin 

vuoteen 2020 mennessä (tällä hetkellä 78 000 km). Investointien arvo on yhteensä 

noin 245 miljardia dollaria. Maan itäosiin rakennetaan noin 2 000 kilometriä ratoja 

joilla junat voivat ajaa 200 kilometrin tuntinopeudella. Uusia ratoja rakennetaan 

muun muassa Pekingin ja Shenyangin sekä Qingdaon ja Jinanin välille. Pekingin ja 

Shanghain välinen luotijunarata on Kiinan lähihistorian suurin yksittäinen rakennushanke. 

1318 km pituinen rata valmistuu vuoteen 2013 mennessä. 

Kiinan liikenneministeriön raportin mukaan Sinchuanin maanjäristyksen seurauksena 

vahingoittui noin 53 000 km maantietä ja osa rautateistä. Korjausrakentamisen arvoksi 

on arvioitu noin 8,3 miljardia dollaria. 

Metroliikennettä on nykyään Pekingissä, Shanghaissa, Guangzhoussa, Nanjingissa, 

Wuhanissa ja Shenzhenissa. Pikaraitiotiet on Tianjinissa, Dalianissa, Changchunissa 

ja Chongqingissa. Metroliikennettä rakennetaan myös Chengduhun, Harbiniin, 

Quingdaohon, Xi’aniin ja Shenyangiin. 

Kiinan vilkkaasti liikennöidyt satamat kärsivät samoista ongelmista kuin maantie- ja 

rautatieverkosto. Satamat ovat liian ahtaita, ja osa teknologiasta on vanhanaikaista. 

Vilkkaimmat kansainväliset satamat ovat Shanghai ja vuonna 1994 avattu Shenzhen. 

Lentoliikenne on pitkän aikaa ollut alikehittynyt. Lentokoneteollisuutta ovat vaivanneet 

turvallisuuteen liittyvät ongelmat, ja hallitus on kehottanut lentoyhtiöitä yhteistyöhön ja 

yhdistymiseen. Lentoliikennettä kehitetään parhaillaan. 

Kiinan hallitus on ilmoittanut, että vuosina 2009-2010 noin 58,5 miljardia dollaria 

suunnataan lentokenttärakentamiseen. Suunnitelmissa on rakentaa noin 50 uutta ja 

korjata 90 muuta lentokenttää kahden kuluvan vuoden sisällä. Painopisteenä on 

maan länsialueen kehittäminen. Lentokenttiä korjataan provinssien pääkaupungeissa 

Chengdussa, Xi’anissa, Urumqui’ssa, Xiningissa, Chongquingissa, Guiyangissa ja 

Lanzhoussa. 

Pekingin uusi kansainvälinen lentokenttä on käymässä jo nyt, muutaman toimintavuoden 

jälkeen, ahtaaksi. Kentän matkustajamäärän odotetaan nousevan vuoteen 

2015 mennessä nykyisestä 23 miljoonasta 60 miljoonaan matkustajaan vuodessa.


Kolmas terminaali valmistui vuonna 2007. Pekingiin suunnitellaan rakennettavaksi 

uusi kansainvälinen lentokenttä. 

Logistiikka 

logistiikka-ala tuottaa noin 21 % BKT:stä 

toimialan vuosittainen kasvu on noin 10-15 % 

ulkomaisten investoinnit kasvusuunnassa 

Tänä päivänä Kiina on yksi maailman lupaavimmista kasvualueista logistiikkapalveluiden 

tarjoajille. Logistiikkamaana Kiina alkoi kasvaa 2000-luvun alussa, jolloin ensimmäisiä 

alan yrityksiä ja logistiikkakeskuksia perustetiin maahan. Vaikka logistiikkaala 

Kiinassa on kokenut hetkellisesti hyvin rajua kasvua, suurin osa yli 700 000 alalla 

toimivista yrityksistä on kuitenkin hyvin pieniä ja heikkoja. Näistä pienistä yrityksistä 

moni on vain tavaraa siirtäviä rekkakuskeja. 

Kiinan suurimmat logistiikka-alan yritykset v.2008, liikevaihto RMB mrd. 

Suurimmat logistiika-alan yritykset 

liikevaihto RMB mrd. 

China Ocean Shipping, Group 145,97 

China Shipping Group, 61,79 

China National Foreign Trade Transportation 

Group Corp. (Sinotrans) 

46,29 

China National Materials Storage and 

Transportation Corp (CMST) 

9,04 

China Railway Express 8,13 

China Railway Container Transport 6,98 

International Cargo transport 6,44 

Guandong Nan Yue Logistics 5,70 

Yuan Cheng Group 4,62 

Shandong int. Transportation Corp. 

Maritime, Group 

4,33 

Kerry EAS Logistics 4,27 

Orient International Logistics, Holding 3,92


SINOPEC Pipeline Transport & Storage 

3,88 

China Petroleum Transportation 

Group 

3,74 

China Merchants Logistics Group 3,32 

Qingdao Haier Logistics 3,09 

Chongqing Port Logistics Group 3,08 

Qingdao Fuxingxiang Logistics 3,01 

China Railway Material 2,79 

DHL-Sinotrans 2,51 

Lähde, EIU 

Kiinan ennakoidaan nousevan maailman logistiikkakeskukseksi. Kiina tuottaa myösvaltavat 

mahdollisuudet koko globaalille toimialalalle. Alan vuosikasvun arvioidaan 

säilyvän lähivuosien aikana jopa 20 prosentissa. 

WTO-jäsenyys avaa Kiinan logistiikkamarkkinat kansainväliselle yhteistyölle. WTOsopimuksen 

puitteissa Kiinan on mm. avattava markkinat maantietavaliikenteeseen, 

varastointiin, valtamerialusliikeenteelle, varustamo- ja pikapalveluiden toimintaan. 

Vientiin suuntautuvan logistiikan suurimmat yritykset ovat ulkomaisia, ja niiden toiminta 

sijoittuu Shanghaihin, Tianjiniin ja Dalianiin. Kiinassa toimivat ulkomaiset yritykset 

kuten TNT, UPS, Datong, KINTETSU, HAVI, Maersk, EAC, Hutchison, Whampoa, Inchape, 

Sea-Land, Huashang. Valtiollisia palvelutarjoajia ovat COSCO ja Sinotrans. 

Yksi keskeisistä trendeistä on ollut kolmannen osapuolen hoitaman logistiikan (thirdparty 

logistics, 3PL) yleistyminen. Logistiikan ulkoistamisen vauhti Aasian kehittyvillä 

alueilla on nopeaa. Kiinassa 3PL on viimeisen kuuden vuoden ajan lisääntynyt voimakkaasti. 

Vuosikasvu on ollut 25-20 prosenttia, mutta vauhdin odotetaan hieman hiljenevän. 

Suuret kansainväliset yritykset ovat jo hakeutumassa Kiinasta uusille halvan 

tuotannon alueille (Vietnam). 

Talouskriisi tuo logistiikkapalveluiden tarjoajille haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. 

Asiakkaat kiinnittävät entistä tarkempaa huomiota hintaan. Toisaalta tiukka taloudellinen 

tilanne saa yritykset etsimään keinoja kustannustehokkuuden parantamiseksi.


Valmistava teollisuus 

Autoteollisuus 

 

 

Kiinan autoteollisuus osoiti 49 prosentin kasvua vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 

ja oli arvoltaan jo USD 308 miljardia. 

Autoteollisuuden vienti- ja tuontiluvut on ovat kasvaneet 84 prosenttia edelliseen 

vertailukauteen nähden. 

Kiina on noussut maailman suurimmaksi automarkkinaksi Yhdysvaltojen ohi. Vuonna 

2009 Kiinassa myytiin noin 14 miljoonaa autoa ja ennuste kuluvalle vuodelle on 15 

miljoonaa uutta autoa. Vuonna 2009 autokanta oli 76,2 miljoonaa autoa ja sen arvioidaan 

kaksinkertaistuvan vuoden 2020 mennessä. Samalla ympäristövastuu työllistää 

Kiinan viranomaisia. Nopean autoistumisen mukana liikennepäästöt kasvavat ja ovat 

huomattava ilman laatua heikentävä tekija Kiinan suurkaupungeissa. 

Energia-, ympäristö- ja metsäsektori 

Toimialavastaava Juha Wilén juha.wilen@finpro.fi 

Energiasektori 

 

 

 

 

Kiina on maailman toiseksi suurin energiantuottaja ja -kuluttaja USA:n jälkeen. 

Yhdysvallat ohitetaan energiankulutuksessa 2010-alkupuoliskolla 

Sähköntuotanto ja -kulutus kasvavat nopeasti. Maahan rakennetaan monia uusia 

hiili-, kaasu- ja ydinvoimaloita. 

Energia-alalla on runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia. Kiinassa tarvitaan mm. 

lämmön ja sähkön yhteistuotantoa ja sen vaatimaa teknologiaa, kattiloita asuinrakennusten 

ja teollisuustilojen lämmitykseen, lämmitys- ja ilmastointijärjestelmiä, 

hukkalämmön talteenottoa, moottoreita, pumppuja, automaatio- ja ohjausjärjestelmiä 

sekä kondensaattoreita ja taajuusmuuntimia. 

Energiantuotanto ja -hankinta 

Kiinassa tuotettiin IEAn mukaan primäärienergiaa 1,75 miljardin öljyekvivalenttitonnin 

eli 73,24 miljardin gigajoulen verran vuonna 2006. (Yksi öljyekvivalenttitonni on n. 

41,87 gigajoulea.) Energiantuotanto on maailman toiseksi suurinta Yhdysvaltain jälkeen. 

Kun energian talteenotto, tuonti, vienti sekä varastojen muutos otetaan huomioon, 

Kiinan energianhankinta oli IEAn mukaan 1,88 miljardia öljyekvivalenttitonnia 

vuonna 2006. 

Hiilen osuus Kiinan energiantuotannosta oli 76,7 prosenttia, raakaöljyn 11,9 prosenttia, 

maakaasun 3,5 prosenttia sekä vesivoiman, ydinvoiman ja tuulivoiman 7,9 prosenttia 

vuonna 2006.


Kiinan hiilivarannot ovat maailman kolmanneksi suurimmat ja hiilen tuotanto maailman 

suurinta. Noin 80 prosenttia kivihiilivaroista sijaitsee Länsi-Kiinassa ja vain kymmenesosa 

tiheästi asutuilla ja eniten energiaa kuluttavilla rannikkoseuduilla. Kivihiili 

joudutaan kuljettamaan Itä-Kiinan voimaloihin rautateitse. Kuljetukset vaativat runsaasti 

aikaa, rahaa ja vaunukapasiteettia. Kivihiili on pääosin huonolaatuista. Sen 

poltto on suurimpia ilmansaastumisen syitä. Tästä huolimatta hiilen tuotanto kasvaa 

nopeasti seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kysyntää on energiatuotannon lisäksi 

mm. teräs- ja sementtiteollisuudessa. Hiilenkaivu on osittain avattu ulkomaisille sijoittajille. 

Kiinan todennetut öljyvarannot olivat 18,3 miljardia barrelia vuoden 2006 tammikuussa. 

Varannot ovat pääasiassa hankalasti tavoitettavilla seuduilla, minkä vuoksi 

merenpohjassa olevaa öljyä pyritään hyödyntämään entistä paremmin. Offshorekenttien 

hyödyntämistä vaikeuttavat kuitenkin porausteknologian suhteellinen kehittymättömyys 

ja kiistat Etelä-Kiinan meren omistusoikeuksista muiden valtioiden kanssa. 

Silti raakaöljyn poraus merialueilta on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. 

Vuonna 2006 Kiinan öljyntuotanto kasvoi 1,7 prosenttia 184 miljoonaan tonniin. Öljyn 

tuonti kasvoi 14,5 prosenttia 145 miljoonaan tonniin. Lähivuosina öljyntuotantoa voidaan 

lisätä korkeintaan 2 prosentin vuosivauhtia. Tämä merkitsee tuonnin voimakasta 

kasvua. Hallitus arvioi, että vuonna 2020 on tuontiöljyn osuus jo 60 prosenttia kulutuksesta. 

Kiinan kaasuvarannot olivat Oil & Gas Journalin mukaan 53,3 biljoonaa kuutiojalkaa 

vuoden 2006 tammikuussa. Cedigazin mukaan reservit olivat selvästi suuremmat, 83 

biljoonaa kuutiojalkaa. Suurin osa kaasusta sijaitsee Länsi- ja Luoteis-Kiinassa. Länsiosissa 

tuotetun kaasun hinta on korkea hiileen verrattuna. Tämän vuoksi China 

Offshore Oil Corporation (CNOOC) on aloittanut halvemman kaasun tuotannon Itä- 

Kiinan merellä. 

Kiinan öljy- ja kaasuteollisuudessa on toteutettu useita mittavia uudistuksia viimeisen 

vuosikymmenen aikana. Vuonna 1998 hallitus yhdisti valtion öljy- ja kaasuyhtiöitä 

kahdeksi merkittäväksi yksiköksi nimiltään China National Petroleum Corporation 

(CNPC) ja China Petrochemical Corporationiksi (Sinopec). CNPC toimii pääasiassa 

öljyn ja kaasun etsinnässä ja tuotannossa ja Sinopec on keskittynyt öljynjalostukseen 

ja öljytuotteiden jakeluun. Lisäksi luotiin kolmas, kahta edellistä pienempi valtionyhtiö 

China Offshore Oil Corporation, joka on keskittynyt offshore-kenttien etsintään ja 

hyödyntämiseen. CNOOC:n osuus Kiinan kotimaisesta öljyntuotannosta on noin 10 

prosenttia. Ulkomaiset öljy-yhtiöt ovat saaneet ostaa vähemmistöosuuksia näistä 

kolmesta yhtiöstä. 

Energiankulutus 

Kiina on maailman toiseksi suurin energiankuluttaja Yhdysvaltojen jälkeen. Tämän 

selittävät hyvin suuri väkiluku sekä BKT:n ja etenkin teollisuustuotannon nopea kasvu 

vuoden 1979 jälkeen.


Energian kokonaiskulutus jakautuu loppukulutukseen ja hävikkiin. Loppukulutus oli 

IEAn mukaan 1,20 miljardia öljyekvivalenttitonnia eli 50,32 miljardia gigajoulea vuonna 

2006. Luku on erittäin suuri Suomen 1,47 miljardiin gigajouleen verrattuna. Kulutus 

henkeä kohti on toisaalta paljon Suomea pienempi. Teollisuus on Kiinan suurin energiaa 

kuluttava sektori. Hävikit ovat suuria. 

Hiilen osuus primäärienergian kysynnästä oli 70,4 prosenttia vuonna 2007. Öljyn 

osuus oli 19,7 prosenttia, kaasun runsaat 3 prosenttia, vesivoiman 5,9 prosenttia ja 

ydinvoiman 0,8 prosenttia. 

Kiina on maailman suurin hiilen kuluttaja. Kiinassa kulutettiin hiiltä noin 1,97 miljardia 

tonnia vuonna 2007. Luku oli yli kolmannes maailman luvusta. 

Business Monitor International ennustaa, että hiilen osuus primäärienergian kysynnästä 

on 69,4 prosenttia vuonna 2013. Öljyn osuus laskenee 16,1 prosenttiin. Kaasun 

osuus noussee 3,7 prosenttiin ja ydinvoiman 1,1 prosenttiin. Vesivoiman osuuden 

ennustetaan nousevan 9,2 prosenttiin. 

Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi World Energy Outlook 2007 -raportissaan 

Kiinan energiankulutuksen kasvavan yli 60 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015 ja 

yli 100 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2030. Kulutusta lisää etenkin teollisuuden ja 

liikenteen nopea kasvu. Kiina ohittaa Yhdysvallat energiankulutuksessa 2010-luvun 

alkupuolella. Valtaosa kulutuksen kasvusta katetaan hiilivoiman käyttöä lisäämällä. 

Kiina on maailman toiseksi suurin öljynkuluttaja Yhdysvaltojen jälkeen. Kansainvälinen 

energiajärjestö odottaa öljyn kysynnän kasvavan 50 prosenttia vuosina 2005– 

2015. Koska kulutus kasvaa kotimaista tuotantoa nopeammin, Kiinasta tulee entistä 

riippuvaisempi ulkomaisesta öljystä. Myös maakaasun tuonti kasvaa, vaikka kotimainen 

kaasuntuotanto kaksinkertaistunee vuodesta 2005 vuoteen 2015. 

Sähköntuotanto 

Kiinan sähköntuotantokapasiteetti oli Business Monitor Internationalin (BMI) arvion 

mukaan runsaat 480 gigawattia vuonna 2007. Lähes kolme neljäsosaa kapasiteetista 

oli lämpövoimaloissa. Kapasiteetti kasvaa Yhdysvaltain energiatietohallinnon (EIA) 

mukaan 692 gigawattiin vuonna 2010, 890 gigawattiin vuonna 2015 ja 1132 gigawattiin 

vuonna 2020. Keskimääräinen kasvu on 5,3 prosenttia vuodessa vuosina 2005– 

2030. 

Vuonna 2007 Kiinassa tuotettiin sähköä Business Monitor Internationalin mukaan 

3278 terawattituntia. Sähköntuotanto yli kaksinkertaistui 2000-luvun alusta. Lämpövoimaloissa 

tuotettiin sähköä 2660 TWh vuonna 2007. Vuonna 2008 sähköä tuotettiin 

alustavien tietojen mukaan n. 3430 terawattituntia. 

Sähköä tuotetaan etupäässä hiilellä ja vesivoimalla. Hiilen osuus tuotannosta oli arviolta 

68,5 prosenttia, vesivoiman 16,9 prosenttia ja maakaasun 4,4 prosenttia vuonna 

2007. Maakaasun osuus on noussut 2000-luvulla, mutta se oli vain 0,2 prosenttia


suurempi kuin öljyn 4,2 prosenttia. Ydinvoiman osuus oli 2,1 prosenttia. Uusiutuvia 

energialähteitä vettä lukuun ottamatta käytetään vain vähän sähköntuotannossa. 

Kiinan sähköntuotantoa hallitsee viisi suurta valtion kontrolloimaa holding-yhtiötä nimiltään 

China Huaneng Group, China Datang Group, China Huadian, China Guodian 

Corporation ja China Power Investment Corporation. Näiden viiden osuus sähköntuotantokapasiteetista 

on noin 80 prosenttia. Suuri osa jäljellejäävästä 20 prosentista on 

itsenäisten sähköntuottajien hallussa. 

Kiinan sähköntuotanto supistui vuoden 2008 kolmen viimeisen kuukauden ja vuoden 

2009 tammikuun aikana edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta. Tammikuussa 

tuotettiin sähköä vain 250,3 terawattituntia, mikä oli 13 prosenttia vähemmän kuin 

vuoden 2008 tammikuussa. 

Sähköntuotanto kasvaa kuitenkin Business Monitor Internationalin mukaan 5436 terawattituntiin 

vuonna 2013, keskimäärin 9,8 prosenttia vuodessa vuodesta 2007. 

Lämpövoiman tuotanto kasvanee 3932 terawattituntiin. 

Kiinan yhdestoista viisivuotissuunnitelma (2006–2010) vaatii maakaasun ja uusiutuvien 

energialähteiden kasvattamista energiantuotannossa. Yhdysvaltain energiatietohallinto 

ennustaa, että kaasua käyttävien sähkövoimaloiden kapasiteetti kasvaa 16 

gigawatista vuonna 2005 58 gigawattiin vuonna 2010, 102 gigawattiin vuonna 2015 ja 

191 gigawattiin vuonna 2020. BMI toisaalta ennustaa, että maakaasun osuus sähköntuotannosta 

kasvaa 4,9 prosenttiin vuonna 2013. Kaasulla tuotettaneen silloin 265 terawattituntia 

sähköä. 

Lämpövoimaloiden rakentamismenot vähenivät 22 prosenttia vuonna 2008 vuoteen 

2007 verrattuna. Fossiiliset polttoaineet säilyvät kuitenkin sähköntuotannon tärkeimpinä 

polttoaineina lähitulevaisuudessa. Rakenteilla ja suunnitteilla on monia hiili- ja 

kaasuvoimaloita. Toisaalta hallitus aikoo sulkea tai modernisoida useita pieniä ja tehottomia 

voimaloita keskikokoisten ja suurten yksiköiden eduksi. 

Ydinvoima 

Kiinassa oli vuoden 2009 tammikuussa kaupallisessa käytössä neljä ydinvoimalaa, 

joissa oli yhteensä 11 reaktoria. Niiden nimelliskapasiteetti oli 9,07 gigawattia ja nettomääräinen 

kapasiteetti 8587 megawattia. Nimelliskapasiteetti oli n. 1,3 prosenttia 

maan koko sähköntuotantokapasiteetista. 

Yksiköiden nimet 

Reaktorin 

Netto- 

Kaupallinen toiminta alkoi 

tyyppi 

kapasiteetti 

Daya Bay 1 & 2 PWR 2 x 944 MW 1994 

Qinshan 1 PWR 279 1994 

Qinshan 2 & 3 PWR 2 x 610 2002, 2004 

Qinshan 4 & 5 PHWR 2 x 665 2002, 2003 

Lingao 1 & 2 PWR 2 x 935 2002, 2003


Tianwan 1 & 2 PWR (VVER) 2 x 1000 2007 

Lähde: World Nuclear Association 

Tammikuussa 2009 oli rakenteilla seitsemän ydinreaktoria ja 10 reaktorin suunnittelu 

edennyt pitkälle, lähes rakentamisvaiheeseen. Lisää ydinvoimaa on suunnitteilla. 

World Nuclear Associationin mukaan Kiinan hallituksen tavoite on nostaa kapasiteetti 

50–60 gigawattiin vuonna 2020 ja edelleen 120–160 gigawattiin vuoteen 2030 mennessä. 

Wikipedian mukaan luvut ovat vielä suuremmat. Hallitus haluaa maan omavaraiseksi 

reaktoreiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Nyt käytetään vielä länsimaisten 

yritysten, mm. Arevan apua. 

Kiinassa on huomattavat uraanireservit, jotka riittävät ydinvoiman kasvattamiseen lähivuosina. 

Kiina tuo kuitenkin ydinpolttoainetta ulkomailta ja tuonnin tarve kasvaa pitkällä 

aikavälillä ydinohjelman laajuuden vuoksi. Investoinnit ydinvoimaan kasvoivat 72 

prosenttia vuonna 2008 ja kasvuvauhti pysyy nopeana. 

Vesivoima 

Vesivoiman osuus sähköntuotannosta oli 16,9 prosenttia vuonna 2007. Vuonna 2008 

uutta vesivoimakapasiteettia asennettiin n. 20,1 gigawatin edestä. Tästä huolimatta 

vesivoimalla tuotetun sähkön osuus laski arviolta 16,4 prosenttiin koko tuotannosta. 

Kiinan maaseudulla on n. 50 000 pientä vesivoimalaa, jotka toimittavat sähköä noin 

neljäsosalle väestöä. 

Joulukuussa 2007 aloitti toimintansa Longtanin vesivoimala Hongshui-joella. Longtan 

on Kiinan kolmanneksi suurin vesivoimala ja tarjoaa sähköä maan itäosiin, etenkin 

rannikkoalueelle. Kun kaikki yhdeksän generaattoria ovat käytössä vuoden 2009 loppuun 

mennessä, voimalan kapasiteetti on 6,3 gigawattia ja sähköä voi syntyä 18,7 terawattituntia 

vuonna 2010. 

Vesivoiman osuus nousee maailman suurimman vesivoimalan, Kolmen rotkon padon 

(The Three Gorges Dam) valmistumisen myötä. Hankkeen alkuperäiset osat 

valmistuivat vuoden 2008 lokakuussa, jolloin 26. generaattori otettiin kaupalliseen 

käyttöön. Parhaillaan asennetaan maan alle kuutta lisägeneraattoria, jotka otettaneen 

käyttöön vuonna 2011. Jokaisen 32 generaattorin kapasiteetti on 700 MW. Kun otetaan 

lisäksi huomioon padon omiin tarpeisiin tarkoitetut kaksi 50 MW:n generaattoria, 

yhteenlaskettu sähköntuotantokapasiteetti nousee 22,5 gigawattiin. Ensimmäiset 26 

generaattoria pystyvät tuottamaan 84,7 terawattituntia sähköä vuonna 2009. Patohankkeen 

kokonaiskustannukset ovat n. 30 miljardia Yhdysvaltain dollaria. 

Kolmen rotkon pato vähentää huomattavasti tulvia, jotka ovat historian aikana peittäneet 

suuria maa-aloja alleen. Pato voi toisaalta lisätä muita ympäristöongelmia, ja sen 

vaikutusalueelta on joutunut muuttamaan pois pari miljoonaa ihmistä.


Vesivoimaa kasvatetaan entisestään rakentamalla patoja Keltaisen joen länsiosiin. 

Shanxin, Qinghain ja Gansun provinssit ovat luoneet the Yellow River Hydro-electric 

Development Corporationin, joka aikoo rakentaa 25 vesivoimalaa. Niiden kapasiteetti 

olisi yhteensä 15,8 gigawattia. BMI ennustaa, että Kiinan vesivoimatuotanto kasvaa 

1304 terawattituntiin vuonna 2013. 

Tuulivoima 

Kiinan tuulivoimakapasiteetti kasvoi 6300 megawatista 12210 megawattiin vuoden 

2008 aikana. Suhteellinen kasvu oli maailman nopein ja nopeampi kuin maan hallitus 

oli odottanut. Investoinnit tuulivoimaan kasvoivat alustavien laskelmien mukaan 88 

prosenttia vuonna 2008. Kapasiteetti oli vuoden lopussa maailman neljänneksi suurin 

Yhdysvaltojen, Saksan ja Espanjan jälkeen. Tavoite on nostaa kapasiteetti 100 gigawattiin 

vuonna 2020. 

Kiinan energianeuvoston mukaan tuulivoiman osuus maan koko sähköntuotantokapasiteetista 

oli kuitenkin vain 1,1 prosenttia ja osuus sähköntuotannosta vain 0,3 

prosenttia vuonna 2008. Vaikka tuulivoimaloiden rakentaminen onkin edennyt hyvin, 

voimaloiden kytkeminen siirtoverkkoon on edennyt hitaammin. Kiinan laki vaatii, että 

maan kaksi sähkönsiirtoyhtiötä (ks. alla Sähkönsiirto) liittävät uusiutuvia energialähteitä 

käyttävät voimalat verkkoon ja ostavat kaiken niiden tuottaman sähkön. Näin ei ole 

kuitenkaan vielä täysin tapahtunut. Monien tuulipuistojen sijainti kaukana teollisuus- ja 

asutuskeskuksista vaikuttaa paljon asiaan. Toinen ongelma on se, että tuulivoimatoimilupien 

myöntämismalli suosii matalaa hintaa, joten kaikkien tuulipuistojen tekninen 

laatu ei ole riittävän korkea. 

Kansallisen energiahallinnon johtaja Zhang Guobao kuitenkin lupasi, että suurten tuulipuistojen 

syntymistä ja niiden verkkoon kytkemistä tuetaan entistä paremmin. Suuria 

puistoja suunnitellaan Gansun, Hebein ja Jiangsun provinsseihin sekä Sisä- 

Mongolian autonomiselle alueelle. 

Aurinkovoima 

Aurinkovoiman osuus Kiinan sähköntuotannosta on pieni. Tärkeimmät syyt ovat aurinkokennoteknologian 

nuori ikä ja hallituksen heikot kannusteet aurinkovoimalle. Valtioneuvoston 

eli hallituksen neuvos Shi Dinghuan on sanonut suoraan, että Kiinassa 

ei ole markkinoita aurinkosähkölle, jos hallitus ei myönnä tukiaisia eikä luo kehittynyttä 

hinnoittelumekanismia verkkoon kytketylle sähkölle. Vuoden 2008 lopussa Kiinassa 

oli yli 70 verkkoon kytkettävää aurinkopaneelihanketta, mutta vain kaksi niistä sai 

syöttötariffeja. 

Vaikka aurinkosähkön tuotanto on pientä, Kiina on maailman suurin aurinkopaneelien 

valmistaja. Vuonna 2007 paneeleita valmistettiin China Solar Associationin mukaan 

1180 megawatin edestä. Lähes kaikki tuotteet menevät vientiin. Kysyntää on ollut 

etenkin Espanjassa ja Saksassa. Talouden laskusuhdanne on kuitenkin vähentynyt 

ulkomaista kysyntää huomattavasti. Kennoja ja paneeleita ostavilla sähköyhtiöillä on 

vaikeuksia saada projektirahoitusta lähes koko maailmassa, ja kiinalaiset valmistajat


ovat joutuneet vaikeuksiin. Vuosi 2009 on kennojen ja paneelien valmistajille vaikea. 

Alalla on nyt selkeästi ylikapasiteettia, minkä vuoksi yhtiöt, mm. suuri Suntech Power 

vähentävät työvoimaansa ja tuotantoaan. Pieniä kennojen ja paneelien valmistajia voi 

mennä konkurssiin tai yhdistyä, ennen kuin ala toipuu vuodesta 2010 eteenpäin. 

Kennojen valmistuksen pitäisi kasvaa ainakin vuonna 2011, koska Yhdysvaltain uusi 

hallinto suhtautuu myötämielisesti aurinkovoimaan ja tukee investointeja siihen ja 

muihin uusiutuviin energialähteisiin. 

Vuoden 2009 aikana uusiutuvat energialähteet vesivoimaa lukuun ottamatta eivät 

kasvata osuuttaan Kiinan koko sähköntuotannosta tai kasvu jää ainakin hyvin pieneksi. 

Öljyn ja hiilen suhteellisen alhaiset hinnat tekevät vaihtoehtoiset energialähteet vähemmän 

houkutteleviksi. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevat hankkeet 

vähenevät ja etenevät hitaasti tänä vuonna. Sähköyhtiöiden investointeja hillitsevät 

pörssin alamäki sekä luotonsaamisen vaikeutuminen ja kiristyneet lainaehdot. 

Kiinan hallitus toisaalta lupasi lisää tukea uusiutuvien energialähteiden käytölle. Vuoden 

2009 alkupuoliskolla julkistetaan suunnitelma tukiaisista sähköntuotantohankkeille. 

Rahoituskriisi on laskenut raaka-aineiden, esim. teräksen ja piin kysyntää 

ja hintoja. Tämä on hyvä uutinen tuuliturbiinien ja aurinkopaneelien valmistajille. 

Sähkönsiirto ja -jakelu sekä sääntely 

Sähkönsiirrosta ja -jakelusta vastaavat State Grid Corporation of China (SGCC) ja 

China Southern Power Grid Company. SGCC on maailman suurin sähkönsiirto- ja jakeluyhtiö. 

Sillä on jakelua hoitavat tytäryhtiöt maan pohjois-, koillis-, itä-, keski- ja luoteisosissa. 

China Southern Power Grid Company siirtää ja jakelee sähköä viidessä 

eteläisessä provinssissa Guangdongissa, Guangxissa, Yunnanissa, Guizhoussa ja 

Hainanissa. 

Kiinan hallitus aikoo yhdistää erilliset siirtoverkot kolmeksi suureksi alueelliseksi verkoksi 

ja myöhemmin yhdeksi kansalliseksi verkoksi. Integroidun verkon pitäisi syntyä 

vuonna 2020. Siirtoverkkoa on laajennettu ja kunnostettu, mutta toimenpiteet ovat olleet 

riittämättömiä sähköntuotannon kasvuun verrattuna. Tuotantoyhtiöt ovat menettäneet 

huomattavia tuloja pullonkaulojen ja siirtohävikin vuoksi. 

Sähkösektorin sääntelystä vastaa State Electricity Regulatory Commission. SERC 

edistää alan reformeja ja pyrkii hajottamaan monopoleja, lisäämään tehokkuutta, vähentämään 

energiankulutusta ja rakentamaan hintamekanismin, joka sopii markkinatalouteen. 

Ulkomaisia yrityksiä päästetään rakentamaan ja hallinnoimaan siirtoverkkoja, 

mutta niiden omistus tai ainakin enemmistöomistus pidetään kotimaisten yhtiöiden 

käsissä. 

Sähkönkulutus 

Kiinassa kulutettiin sähköä Kiinan sähköneuvoston (CEC) alustavien laskelmien mukaan 

3427 terawattituntia vuonna 2008. Kulutus kasvoi 5,2 prosenttia edellisvuodesta. 

Kulutuksen kasvu oli hitainta vuoden 2000 jälkeen. CEC ennustaa, että kasvu jää


viiteen prosenttiin myös vuonna 2009 monien tehtaiden sulkemisen ja tuotannonsupistusten 

vuoksi. Kasvuvauhti kuitenkin kiihtyy ensi vuonna ja pysyy nopeana BKT:n 

nopean kasvun ja maaseudun köyhälistön asuntojen sähköistämisen myötä. Kasvulle 

on varaa, koska kulutus henkeä kohti on vain kolmannes maailman keskitasosta. 

Ydinsähköä kulutettiin 62,9 terawattituntia vuonna 2007. Kysynnän ennustetaan kasvavan 

150,0 terawattituntiin vuonna 2013. Vesisähkön kulutus oli 483 TWh vuonna 

2007. Kysynnän ennustetaan kasvavan 1196 terawattituntiin vuonna 2013. 

Teollisuus on suurin sähkönkuluttaja, sen osuus oli 2000-luvun taitteessa noin 70 

prosenttia kokonaisluvusta. Kotitalouksien määrän kasvun ja vaurastumisen sekä 

palvelusektorin kasvun vuoksi teollisuuden osuus on laskenut noin 65 prosenttiin. 

Nestemäiset biopolttoaineet 

Frost & Sullivan mukaan kiinan biopolttoainesektori kasvaa maltillisesti vuonna 2009. 

Sektori jakautuu bioetanoli- ja biodiesel-segmentteihin. Kiinan biopolttoainemarkkinat 

ovat maailman kolmanneksi suurimmat Yhdysvaltain ja Brasilian jälkeen. Kiinassa 

tuotettiin arviolta yli 360 000 tonnia biodieseliä ja 1 620 000 tonnia bioetanolia vuonna 

2008. Kiina on luonut lakeja ja hallintojärjestelmän biopolttoaineita, etenkin bioetanolia 

varten. 

Frost & Sullivanin Frank Xien mukaan maailmanlaajuisella rahoituskriisillä on suuria 

vaikutuksia Kiinan biopolttoaineteollisuuteen lyhyellä aikavälillä. Kasvun hidastuminen 

asiakastoimialoilla on vähentänyt polttoaineen kysyntää. Logistiikka-alan kasvu pysähtyi 

vuonna 2008. Henkilöautojen myynti kehittyi heikosti vuoden viimeisellä neljänneksellä. 

Raakaöljyn edullisuus laskee myös biopolttoaineiden hintaa, mikä tekee 

tilanteen vaikeammaksi Kiinassa. 

Vuonna 2009 ja 2020 raaka-ainepula pysyy teollisuuden pahimpana haasteena. Pulat 

voidaan kuitenkin ratkaista, kun alalle tulee uusia yrittäjiä. Bioetanolin osalta siirtymä 

maissista ja vehnästä ei-ravintoperäiseen selluloosaan ja perunaan saa suuret bioetanolin 

valmistajat hyödyntämään vaihtoehtoisia raaka-aineita. Biodieselin osalta 

käytetyn keittoöljyn epävakaa tarjonta voi uhata tuotantoa. Vain muutamat suuret 

tuottajat ovat tehokkaasti hallinneet toimitusketjua taatakseen raaka-aineiden vakaan 

tarjonnan. 

Xien mukaan hallituksen tuki on erittäin tärkeää, jotta biopolttoaineteollisuus voi kehittyä 

kunnolla. Tukiaiset, verovapautukset ym auttavat lisäämään tuottajien kilpailukykyä 

sekä takaamaan niiden jatkuvan kehityksen. 

Vuosina 2007 ja 2008 biopolttoainemarkkinat kasvoivat keskimäärin 15,5 prosenttia 

vuodessa volyymin suhteen. Kasvu on nyt hidastunut ja jäänee 9 prosenttiin vuonna 

2009, mutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tuotanto ja kysyntä kasvavat kohtuullista 

vauhtia. Hallitus ei pakota tuottaja välittömästi käyttämään ei-ravintoperäisiä raakaaineita. 

Se on laatinut suunnitelman, jossa hahmotetaan asteittaista siirtymää.


Uusia raaka-aineita ovat makea peruna eli bataatti ja sokeriruoko bioetanolia varten 

ja Jatropha biodieseliä varten. Niiden CO2 päästöt ovat pienemmät ja ne kestävät hyvin 

kylmää. Näitä on käytettävissä suuria määriä v. 2010-2012 eteenpäin. 

Kiinan suurin bioetanolin tuottaja on China National Cereals, Oils & Foodstuffs Corp 

(COFCO). Suurin biodieselin tuottaja on Gushan Environmental Technologies Co Ltd. 

Osuus maan tuotannosta oli yli 60 prosenttia vuonna 2008. Yhtiö pysyi kannattavana 

vuonna 2008. Se pystyi kontrolloimaan raaka-ainetoimituksia, ja sillä on innovatiivinen 

jalostusteknologia 

Lyhyellä aikavälillä biodiesel-segmentin odotetaan menestyvän paremmin kuin bioetanolin, 

koska sitä säännellään vähemmän ja jalostusteknologiat ovat paremmat. 

Ympäristösektori 

Kiinan nopea talouskasvu, sen vaatimat toimet ja seuraukset ovat heikentäneet ympäristön 

tilaa huomattavasti. Suurten kaupunkien ja teollisuuskeskusten ilmanlaatu on 

huono, joet ovat saastuneet ja rannikkovesistä noin 80 prosenttia on saastunut. Viranomaiset 

ovat kuitenkin tiedostaneet ongelmat ja päättäneet panostaa ympäristönsuojeluun. 

Hallituksen 4000 miljardin renminbi yuanin (581,86 miljardia USD) talouden tukipaketista 

käytetään 350 miljardia yuania (50,9 miljardia USD) ympäristöhankkeisiin. Rahoja 

käytetään energiansäästötoimenpiteisiin, kaupunkien jätevesien käsittelyyn, jätevesiverkon 

rakentamiseen ja roskien hävitykseen. Lisäksi estetään suurten jokialtaiden 

saastumista ja edistetään kierrätystä. 

Asuntoministeri Jiang Weixinin mukaan hallitus aikoo saada jätevedet käsiteltyä yli 90 

prosentissa piirikuntakaupungeissa. Ympäristönsuojeluministeri Zhou Shenxian sanoi, 

että Kiina keräisi yli 1000 miljardia yuania ympäristönsuojeluun seuraavan viisivuotissuunnitelman 

(2011–2015) mukaisesti. Siitä 75,3 miljardia yuania käytetään jätevedenpuhdistamoiden 

rakentamiseen. 

Vesihuolto 

Kiinan vesivarannot olivat 2533 miljardia kuutiometriä vuonna 2006. Pintavesivarannot 

olivat 2436 miljardia ja pohjavesivarannot 764 miljardia kuutiometriä. Kaksinkertaisen 

laskennan osuus oli 667 miljardia kuutiometriä. Henkeä kohti vettä oli 1932 

kuutiometriä. 

Veden tarjonta oli 580 miljardia kuutiometriä vuonna 2006. Veden kulutus oli samansuuruinen. 

Maatalous käytti 366 miljardia, teollisuus 134 miljardia ja kotitaloudet 69 

miljardia kuutiometriä. 

Jätevesihuolto 

Kiinan tilastoviraston mukaan Kiinassa syntyi 53,68 miljardia tonnia jätevettä vuonna 

2006. Teollisuuden jätevesimäärä oli 24,02 miljardia tonnia ja yhdyskuntajäte-


vesimäärä 29,66 miljardia tonnia. Teollisuuden jätevesistä 1,32 miljardia tonnia laskettiin 

käsittelemättä mereen. Kiinassa oli samana vuonna 75830 jätevedenkäsittelylaitosta, 

joiden koko ja tyyppi vaihtelivat suuresti. 

Mittava jätevesien puhdistusohjelma on käynnissä eteläisessä Guangzhoun kaupungissa. 

Kaupunginhallitus sanoi joulukuussa 2008, että 48,6 miljardia yuania (n. 7,1 

miljardia USD) käytetään Pearl Riverin (Helmijoen) ja sen sivuhaarojen puhdistamiseen 

vuoden 2010 puoliväliin mennessä. Kaupunki on tehnyt ohjelman jätevesien käsittelystä 

ja jokien laajasta tervehdyttämisestä. Joulukuussa alkoivat pahasti saastuneen 

Shijinghe-joen jätevedenpuhdistamon rakentamistyöt. 

Guangzhoun vesitoimiston johtaja Zhang Hu sanoi joulukuussa, että rahaa käytetään 

myös vedensääntelyyn, vettyneiden katujen kunnostamiseen sekä sadeveden jakeluun 

ja käsittelyyn. Kaupunki rakentaa 30 jätevedenpuhdistamoa lisätäkseen jätenveden 

käsittelykapasiteettia 2,25 miljoonalla tonnilla päivässä. 121 pientä jokea tai puroa, 

joiden yhteispituus on 388,5 kilometriä, puhdistetaan. Kaupunki tavoittelee kotien 

jätevesien 85-prosenttista käsittelyä ja vesijärjestelmän oleellista parantamista, ennen 

kuin se järjestää Aasian kisat marraskuussa 2010. 

Jätehuolto 

Kiinan tilastoviraston mukaan maassa kerättiin ja kuljetettiin 148 413 000 tonnia yhdyskuntajätettä 

vuonna 2006. Jätteitä käsiteltiin 419 laitoksessa. Niistä 324 oli kaatopaikkoja 

ja 69 polttolaitoksia. Laitosten käsittelykapasiteetti oli 258 048 tonnia päivässä. 

Kaatopaikkojen kapasiteetti oli 206 626 tonnia ja polttolaitosten 39 966 tonnia päivässä. 

Hävitetyn yhdyskuntajätteen määrä oli 78 726 000 tonnia vuonna 2006. 

Eniten yhdyskuntajätettä kerättiin ja kuljetettiin Guangdongin, Heilongjiangin ja Shandongin 

alueilla. Shanghaissa ja Pekingissä määrät olivat 6,58 miljoonaa ja 5,38 miljoonaa 

tonnia vuonna 2006. 

Teollisuuden kiinteitä jätteitä syntyi 1,52 miljardia tonnia. Tästä vaarallista jätettä oli 

10,84 miljoonaa tonnia. Teollisuuden kiinteistä jätteistä hyödynnettiin 926 miljoonaa 

tonnia (60,2 prosenttia). 

Metsäsektori 

Kiinassa on erityyppisiä metsiä ja lukuisia puulajeja. Maan pohjoisella vyöhykkeellä 

on havumetsiä, niiden eteläpuolella sekametsiä ja lämpimällä vyöhykkeellä lehtimetsiä, 

joiden puut pudottavat lehtensä talvisin. Subtrooppisella vyöhykkeellä on lehtipuita, 

jotka säilyttävät lehtensä talvellakin, ja trooppisella vyöhykkeellä on sademetsää. 

Kiinan jäljellä olevat luonnonmetsät sijaitsevat maan koillisosassa sekä luoteis- ja 

lounaisosan harvemmin asutuilla seuduilla. Maan tärkeimmät puut ovat punamänty, 

tammi, lehtikuusi ja kiinankuusi (Picea asperata). 

Kiinassa on suoritettu parin viimeisen vuosikymmenen aikana laajoja metsityksiä ja 

metsäpinta-ala on kasvanut. Puun käytön nopea kasvu etenkin teollisuuden raaka-


Life Sciences ja elintarvikesektori 

aineena on kuitenkin johtanut siihen, että Kiinasta on tullut maailman suurimpia puun 

ja puunjalostustuotteiden tuojia. Näitä tuodaan mm. Venäjältä, Malesiasta, Indonesiasta, 

Thaimaasta, Gabonista, Papua Uudesta-Guineasta ja Myanmarista. Sellua, jota 

kotimaan tehtaat tuottavat vajaan kolmanneksen maan tarpeesta, tuodaan etenkin 

Kanadasta, Indonesiasta, Venäjältä, Chilestä ja Yhdysvalloista. Sellun lisäksi Kiinaan 

tuodaan yhä enemmän myös kierrätyspaperia sanoma- ja pakkauspaperin sekä kartongin 

raaka-aineeksi. 

Vuonna 2007 Kiinassa oli 3500–4000 rekisteröityä paperiyritystä. Niiden tuotanto oli 

73,5 miljoonaa tonnia, 13,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2006. Paperinkulutus 

nousi 10,5 prosenttia 72,9 miljoonaan tonniin vuonna 2007. Kulutus oli 55 kilogrammaa 

henkeä kohti, viisi kiloa enemmän kuin vuonna 2006. 

Paperintuotanto kasvoi 141,0 prosenttia ja -kulutus 103,9 prosenttia vuodesta 2000 

vuoteen 2007. Pahvin ja kartongin tuotanto kasvoi 13,4 prosenttia ja kulutus 10,7 prosenttia 

samalla ajanjaksolla. Keskimääräistä nopeammin kasvoivat mm. sanomalehtipaperin, 

päällystetyn paperin sekä kotitalous- ja aaltopaperin tuotanto. Keskimääräistä 

nopeammin kasvoi mm. sanomalehti- ja aaltopaperin kulutus. 

Paperiteollisuudella on Kiinassa hyvät mahdollisuudet kehittyä. Syitä on kaksi. Ensimmäinen 

on nopea kysynnän kasvu ja alhainen paperinkulutus henkeä kohti verrattuna 

esim. Länsi-Eurooppaan. Toinen syy on se, että yuanin revalvoituminen laskee 

teollisuuden kustannuksia, kun raaka-aineita saa ulkomailta entistä edullisemmin. valuutan 

revalvoituminen on toisaalta haitta, koska merkittävä osa puunjalostustuotteista 

viedään ulkomaille ja laskutus tapahtuu dollareissa. 

Vuonna 2008 ennustettiin, että paperin tuotanto voi kasvaa 91,35 miljoonaan tonniin 

vuonna 2009 ja yli 100 miljoonaan tonniin vuonna 2010. Talouskasvun hidastuminen 

ja investointeihin liittyvät epävarmuudet saattavat kuitenkin hidastaa paperintuotannon 

ja -kulutuksen kasvuvauhtia. 

Toimialavastaava Niina Touré, niina.toure@finpro, 0205 695 356 

Kiinan terveydenhuollon markkinat ovat keskittyneet hyvin voimakkaasti maan itärannikolle 

Shanghain, Pekingin ja Guangzhoun alueille. Maassa on parhaillaan käynnissä 

terveydenhuollon uudistus. Sen perimmäisenä tarkoituksena on tasoittaa perusterveydenhuoltopalveluiden 

saatavuutta maaseudun väestön ja kaupunkilaisten välillä. 

Tällä hetkellä maaseudulla on palveluita erittäin heikosti tarjolla. 

Uudistuksen myötä Kiinan markkinoilla avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia innovatiivisille 

tuotteille, palveluille ja tietotaidolle. Ennen kaikkea syrjäseuduilla on hyödyntämätöntä 

potentiaalia sekä koti- että ulkomaisille terveydenhuollon teknologialaitteille.


Kiinan terveydenhuoltosektoria puhuttavat elintasoja pitkäaikaissairaudet. Suurimmat 

kuolinsyyt ovat sydän- ja syöpäsairaudet sekä diabetes. Maaseutuväestön keskuudessa 

tuberkuloositartunnat ovat valitettavan yleisiä. 

Myös väestön ikääntyminen aiheuttaa paineita. Vanhukset ovat räjähdysmäisesti 

kasvava ryhmä, joka tarvitsee uudenlaisia palveluita. Kiinassa on perinteisesti hoidettu 

vanhuksia kotona, mutta voimakas muuttoaalto maalta kaupunkiin sekä yhden lapsen 

politiikka asettavat paineita iäkkäiden hoitamiseen. Tarve itsehoitovälineille sekä 

kotihoitokonseptille kasvanee lähitulevaisuudessa. 

Terveydenhoitopalvelut 

Terveydenhuoltomenojen osuus BKT:sta 7 % 

Noin 60 000 sairaalaa ja klinikkaa 

5,3 miljoonaa terveydenhuollon ammattilaista 

Terveydenhuoltosektori kasvaa Kiinassa kovaa vauhtia. Sen osuus BKT:sta on tällä 

hetkellä noin 7 prosenttia, ja se on kasvanut viime vuosien aikana noin 11 prosentin 

vuosivauhdilla. WHO:n määrittämien indikaattoreiden mukaan maa on noussut terveystilastoissa 

melkein kehittyneiden maiden tasolle. 

Valtaosa, noin 80 prosenttia Kiinan sairaaloista on julkisia. Valtio rahoittaa niiden toimintaa 

vain osittain ja loppuosan sairaalat hankkivat lääkkeiden myynnillä sekä kalliilla 

lääkärintarkastuksilla. 

Vuodesta 2000 lähtien valtion omistamia sairaaloita on myyty yksityisille investoijille. 

Kiinan hallitus on houkutellut myös ulkomaisia investoijia sairaalasektorille mm. Yhdysvalloista 

ja Taiwanista. Maassa toimiikin lukuisia yksityisiä ulkomaalaisomistuksessa 

olevia sairaaloita ja klinikoita. Niiden asiakkaita ovat pääasiassa kansainvälisten 

yritysten ulkomaalaiset työtekijät, heidän perheenjäsenensä sekä ulkomailla asuneet 

kiinalaiset. 

Vuoden 2003 SARS-epidemian ja lintuinfluenssan jälkeen terveydenhuollon uudistus 

nousi Kiinan keskushallinnon prioriteettilistan kärkeen. Kiinassa 80 prosenttia sairaanhoitoresursseista 

on kaupungeissa, vaikka 60 prosenttia väestöstä asuu maalla. 

Uudistuksen lähtökohta on ollut perusterveydenhuollon räikeiden erojen tasoittaminen 

kaupunkien ja maaseudun välillä. 

Yritysten yksityistämisen myötä suurin osa kiinalaisista on jäänyt ilman sairausvakuutusta. 

Tänä päivänä kaupungeissa asuvista noin 50 prosentilla ja maalaisväestöstä 

noin 13 prosentilla on vakuutus, joten monessa tapauksessa ihmiset maksavat itse 

sairaanhoitokulunsa. Keskushallituksen tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 

jokainen kiinalainen olisi kuitenkin sairausvakuutuksen piirissä ja kaikilla olisi mahdollisuus 

käyttää perusterveydenhuoltopalveluita. Tuodakseen terveydenhuoltopalveluita 

lähemmäksi käyttäjiä Kiinan terveysministeri lupaa valtionapua uusien julkisten sairaaloiden 

ja terveydenhuoltolaitosten rakentamiseen etenkin syrjäseuduille. Kiinan 

maakuntiin, joita on yli 1 600, on tarkoitus rakentaa n. 2 000 uutta sairaalaa vuoteen


2012 mennessä. Myös laitehankintoihin sekä hoitohenkilökunnan koulutukseen on luvattu 

avustusta. 

Kiinan talouden kasvun myötä myös terveydenhuollon painopiste on siirtynyt elintasoja 

pitkäaikaissairauksien hoitoon sekä ennaltaehkäisevän hoidon lisäämiseen. Länsimaissa 

jo pitkään hoidetut sairaudet kuten diabetes, liikalihavuus, syöpä ja sydänsairaudet 

ovat verrattain uusia, mutta vakavia haasteita Kiinassa. Suomella on vankka 

kokemus kansantautien hoidossa, joten yhteistyötä Kiinan ja Suomen välillä voisi kehittää 

mm. viranomaisten neuvonnassa. 

Terveydenhoidon teknologia (lääkintälaitteet) 

 

 

 

Aasian toiseksi suurin markkina 

kasvuennuste 7 % /vuosi 

7 240 paikallista lääkintälaitteiden valmistajaa, joilla on SFDA (State Food and 

Drug Association) sertifikaatti 

Lääkintälaitemarkkinoille odotetaan hurjaa kasvua seuraavien viiden vuoden aikana. 

Tähän vaikuttavat pääasiassa talouden nopea kehitys sekä ikääntyvien ihmisten 

määrän lisääntyminen. Myös yksityisten sairausvakuutusten määrän kasvu vaikuttaa 

markkinoiden kasvuun. 

Paikallisia lääkintälaitteiden valmistajia on 7 240 ja kilpailu niiden välillä on kovaa. 

Oma tuotanto suuntautuu lähinnä keskitason markkinoille, kun taas tuontituotteet 

higher-end markkinoille. Tosin Kiinan oman teknologisen kapasiteetin myötä tarve 

kalliille tuontilaitteille vähenee lähivuosien aikana. 

SARS-epidemian, lintuinfluenssan sekä lisääntyvien HIV-tartuntojen johdosta in vitro - 

diagnostiikalle sekä muille laboratoriolaitteille on paljon kysyntää. Suuret kansainväliset 

yritykset kuten Abbot Diagnostics, Bayer, Perkin Elmer ja Johnson&Johnson havittelevat 

yhä suurempia markkinaosuuksia laboratoriolaitesegmentillä lähitulevaisuudessa. 

Syrjäseuduilla on tarvetta mm. telediagnostiikkalaitteille pitkien välimatkojen vuoksi, 

mutta infrastruktuuri ei ole vielä tarpeeksi kehittynyt. 

Viime vuosien aikana paikallishallinnolle on siirretty enemmän vastuuta ostopäätösten 

tekemisessä. Henkilötasolla hallintohenkilöstö on avainasemassa. Tavallisesti uuden 

laitteen rekisteröinti kestää noin vuoden, ja siitä on niin ikään vastuussa paikallishallinto. 

Haasteita Kiinan markkinoilla ovat piratismi sekä alueittain vaihtelevat ulkomaankauppaa 

koskevat säädökset. Menestyäkseen Kiinan markkinoilla verkottuminen viranomaisten 

kanssa on äärimmäisen tärkeää. 

Bioteknologia ja lääkkeet 

 

lääketeollisuus muodostaa 1 prosentin BKT:stä


 

3 700 GMP (good manufacturing practice) sertifioitua lääkevalmistajaa 

Kiinan lääketeollisuuden koko on volyymiltaan suuri, 33,9 miljardia USD, mutta vastaa 

vain alle 1 prosenttia BKT:sta. Sektorin arvioitu vuosittainen kasvu vuoteen 2012 asti 

on noin 16 prosenttia, mutta maailman heikon taloustilanteen vuoksi vuodelle 2010 

arvioidaan 0,25 – 0,75 prosenttiyksikön laskua. 

Kiinan lääkemarkkinat ovat Japanin jälkeen Aasian suurimmat, ja Kiina on viiden suurimman 

lääketeollisuusmaan joukossa. Yliopistoista valmistuu vuosittain huomattava 

määrä päteviä tutkijoita. Lisäksi valtio on perustanut rahaston houkutellakseen ulkomailla 

opiskelleita huippututkijoita takaisin. 

Kiinassa suositaan kotimaista lääketeollisuutta ja suurin kysyntä on halvoilla ns. peruslääkkeillä. 

Ne dominoivat markkinoita muodostaen 95 prosenttia kotimaan tuotannosta. 

Länsimaiset synteettiset lääkkeet ovat kasvattaneet suosiotaan hyvin toimeentulevien 

ihmisten keskuudessa, koska ne ovat laadultaan parempia. 

Maassa on 3 700 GMP-sertifioitua lääkevalmistajaa. Suurin lääkkeiden ostajaryhmä 

ovat sairaalat (80 %), jotka tekevät ostopäätöksensä tarjouskilpailujen perusteella. Ne 

ostavat lähinnä halpoja peruslääkkeitä. Sairaalat puolestaan myyvät lääkkeitä edelleen 

potilailleen kattaakseen kulujaan, mutta hallituksen tavoitteena on vähentää niiden 

osuutta lääkemyynnissä ja keskittää myyntiä apteekkeihin. 

Viime vuosien aikana monet suuret kansainväliset lääkeyritykset ovat perustaneet 

tutkimusyksiköitä Kiinaan. Voimakkaimmin on investoitu Shanghain alueelle, jonne 

noin 1 500 ulkomaista lääkeyritystä on perustanut yhteisyrityksen paikallisen partnerin 

kanssa. Esimerkkejä ovat tanskalainen Novo Nordisk, Novartis ja Pfizer. 

Kiinassa on 53 tiedepuistoa, joissa toimii noin 38 000 yritystä. 

Perinteinen kiinalainen lääketiede (TCM) 

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen osuus Kiinan lääketeollisuuden kokonaistuotannosta 

on noin neljännes. Lääkkeiden laadunvalvontaa on pyritty kehittämään 1990- 

luvulta lähtien, ja paikalliset viranomaiset ovat antaneet hyväksynnän noin 9 000 tuotteen 

myymiseen. Perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen perustuvien lääkkeiden 

tuotannossa hyödynnetään biotekniikkaa. 

Perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen perustuva teollisuus on yksi maan prioriteeteista, 

ja sektoria pyritään valjastamaan vientiin modernisoimalla sitä. Ongelmia ovat 

kuitenkin sektorin heikko säätely sekä hajanaisuus. 

16 prosenttia Kiinan sairaaloista on TCM sairaaloita. 

Hyvinvointipalvelut 

Talouden kasvu sekä ihmisten uudet kulutustottumukset ovat vaikuttaneet terveys- ja 

hyvinvointituotteiden kysynnän kasvuun. Painonnousu ja siihen liittyvät sairaudet ovat


lisänneet laihdutusruokien suosiota. Niiden myynti keskittyy pääasiassa suuriin kaupunkeihin, 

koska maaseudulla ei ole ostovoimaa. 

Kehon hyvinvointia edistävät harrastusmuodot herättävät kiinnostusta hyvin toimeentulevien 

keskuudessa. Yksityisiä kuntosaleja on avattu suurimpiin kaupunkeihin. Ne 

ovat suurimmaksi osaksi ulkomaisia ketjuja, joiden asiakkaista noin 60 prosenttia on 

korkeasti koulutettuja naisia. 

Uusia haasteita sektorille asettaa myös väestön ikärakenteen muutos. Eritoten suurkaupunkien 

väestö vanhenee kovaa vauhtia. Vanhuksia arvioidaan olevan lähes 200 

miljoonaa vuoteen 2025 mennessä. Yhden lapsen politiikka muodostaa vanhuksista 

yksinäisen ryhmän, joten he tulevat tarvitsemaan uusia palveluita. Tarve hoiva-alan 

osaamiselle sekä itsenäistä asumista tukevalle tekniikalle kasvanee lähitulevaisuudessa. 

Suomalaisille firmoille voisi löytyä uusia mahdollisuuksia mm. tietotaidon ja 

hyvinvointiteknologiakonseptin levittämisessä. 

Kiinan yhden lapsen politiikka on toisaalta johtanut lapsille suunnattujen vapaaajanviettoon 

liittyvien tavaroiden kysynnän lisääntymiseen. Vanhemmat tuhlaavat 

merkittäviä summia lasten kirjoihin, peleihin, leluihin jne. Myös oppimiseen liittyvillä 

tavaroilla on kova kysyntä. 

Maatalous- ja elintarvikesektori 

maatalouden osuus BKT:sta noin 12 % 

omavaraisuusaste elintarvikkeissa pieni 

hallituksen uuden ohjelman tavoite on tehostaa maataloutta mahdollisimman nopeasti 

ruuankulutus kasvaa 58 % vuoteen 2013 mennessä 

elintarvikesektori kasvaa 20 % /vuosi 

Maatalous 

Maatalouden osuus Kiinan kokonaistuotannosta on viime vuosina supistunut merkittävästi. 

Tämän hetkisestä maailman taloustilanteesta johtuen Kiinan keskushallinto 

ennustaa vuoden 2009 olevan surkea maataloudelle ja lupaa maan 750 miljoonalle 

maanviljelijälle hillitä tuonnin määrää sekä suojella viljelysmaita. Eritoten tukea ja 

apua on luvassa soijan- ja rypsinviljelijöille. 

Maataloustuotanto jakaantuu neljään pääluokkaan: viljelyyn, kotieläintuotantoon, kalastukseen 

ja metsätalouteen. Merkittäviä viljelykasveja ovat riisi, vehnä, maissi, durra, 

ohra, hirssi, öljykasvit, hedelmät, tee, puuvilla ja soija. Viljelymaan ja tuotannon 

väheneminen sekä saastuminen, erityisesti kasteluvesien pilaantuminen, ovat suuria 

ongelmia. Tuotannon kasvua rajoittavat myös vesivarojen väheneminen ja jokien kuivuminen. 

Viljelymaata katoaa yhä kasvavalla vauhdilla kaupunkien ja uusien teollisuuspuistojen 

sekä maanteiden ja rautateiden alle. Lisää vahinkoa aiheuttavat suuret 

tulvat. Vuodesta 1996 lähtien on viljelykelpoinen maa vähentynyt noin 6,7 miljoonalla 

hehtaarilla 123,4 miljoonaan hehtaariin. Kiina on maailman suurin vehnän, riisin ja


maissin kuluttaja. Kiinan riippuvuus maataloustuotteiden tuonnista on voimakkaassa 

kasvussa. 

Kiina on yksi maailman suurimmista kalan- ja muun meriruuan kasvattajista sekä yksi 

suurimmista kalastusmaista. Kiinan osuus maailman kalastusteollisuuden tuotannosta 

on noin 70 prosenttia. 

Maan viljavarannot ovat valtion salaisuus, mutta useat tarkkailijat uskovat niiden olevan 

kriittisessä tilassa. Sadot ovat jääneet ennakoitua pienemmiksi vuodesta 1998 

lähtien ja viljan tuontia on jouduttu lisäämään. Toisaalta bioteknologian käyttö maa- ja 

metsätaloudessa on lisännyt omien satojen määrää. Kiina on aloittanut laajoja metsitysohjelmia 

raaka-ainehuollon parantamiseksi. Istutuksilla pyritään ehkäisemään 

myös aavikoitumista ja eroosiota. Istutuksien ansiosta metsän osuus pinta-alasta on 

kasvanut noin 16,5 prosenttiin. 

Elintarviketeollisuus 

Melamiiniskandaalista huolimatta Kiinan elintarviketeollisuus jatkaa kasvuaan. Itse 

asiassa se on yksi voimakkaimmin kasvavista aloista 20 prosentin vuosivauhdilla. Yhteistyö 

paikallisten ja kansainvälisten firmojen välillä on nopeuttanut sektorin kehitystä. 

Mm. suomalainen FIC Fish Innovation Centre on aloittanut yhteisprojektin Kiinan 

kanssa, jossa markkinoidaan suomalaista osaamista ja palveluita kalanviljely- ja kalanjalostusyrityksille. 

Kiinan keskushallinto on tietoinen vaativista ruokaturvallisuuden haasteista ja pyrkii 

löytämään niihin ratkaisuja. Puutteiden vuoksi ulkomaisille yrityksille on avautunut uusia 

markkinamahdollisuuksia mm. elintarvike- ja ympäristöteknologiassa sekä einesteollisuudessa. 

Terveystietoisuus on kasvanut viime vuosien aikana kiinalaisten keskuudessa. Tämän 

vuoksi terveyttä edistävät ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovat saavuttaneet 

yhä enemmän suosiota kuluttajien keskuudessa. Funktionaalisen ruoan markkinat 

ovat kuitenkin pienet, koska vain hyvin toimeentulevilla on varaa maksaa korkeampia 

hintoja. 

Elintarviketeollisuuden alasektoreista eniten kasvua ennustetaan lähivuosina korkealuokkaisille 

tuotteille kuten meijerivalmisteille, alkoholi - ja virvoitusjuomille, leipomotuotteille 

sekä lihavalmisteille. 

Tärkeimmät messut ja konferenssit: 

Terveydenhuolto 

China Med http://www.chinamed.net 

Lääketeollisuus


Tieto- ja viestintätekniikka 

Pharmchina http://en.pharmchina.com.cn/ 

Cisile http://www.cisile.com.cn/ 

Cihie - China International Healthcare Industry Exhibition http://www.jianbohui.com/ 

Analytica China http://www.analyticachina.com/ 

Hyvinvointi 

Outdoor and Leisure Guangzhou http://outdoor.fairwindow.com/en/ 

Ispo China http://www.ispochina.com/ 

Elintarviketeollisuus 

China Drinktec http://www.adsale.com.hk/en/index.asp 

Qindao Food Processing Expo http://en.cmef.com.cn/ 

Quindao Food Expo http://www.china-jinnuo.com/ 

Bakery China http://www.bakery-china.de/ 

China International Green Food & Organic Food Exhibition 

http://www.gnfexpo.com.cn/ 

Terveydenhuollon teknologia 

China Medical Equipment Fair http://en.cmef.com.cn 

Toimialavastaava Eeva Nuutinen, eeva.nuutinen@finpro.fi, puh. 0204 695 317 

Tieto- ja viestintätekniikan kehityksestä ja sääntelystä vastaa Kiinassa Teollisuus- ja 

tietotekniikan ministeriö (MIIT). Ministeriö perustettiin vuonna 2008 ja korvaa alaa aiemmin 

valvoneen tietotekniikan ministeriön (MII). 

Verkot ja laitteet 

Kiinan tietoliikennesektorin kehitys vuosina 2006-2010 

2006 2007 2008a 2009e 2010e 

Kiinteät linjat (milj. kpl) 371 365 357 349 340 

Kiinteät linjat (per 100 henkeä)) 28,0 27,3 26,5 25,7 24,9 

Matkapuhelinliittymät (milj. kpl.) 461 547 653 751 834 

Matkapuhelinliittymät (per 100 henkeä) 34,8 40,9 48,5 55,4 61,0 

Internet-käyttäjät (milj.) 137 167 185 208 229 

Internet-käyttäjät (per 100 henkeä) 10,3 12,5 13,8 15,4 16,7 

Lähde: Business Monitor International (04/2009) 

Kiina on maailman suurin ja yksi nopeimmin kasvavista matkapuhelinmarkkinoista ja 

samalla Aasian suurin IT-markkina. Vuoden 2008 lopussa maassa oli noin 642 mil-


joonaa matkapuhelinliittymää. Tammikuussa 2009 Kiina julkisti pitkään odotetun päätöksen 

kolmannen sukupolven matkapuhelinverkoista. Ennakko-odotusten mukaisesti 

Kiina ottaa käyttöön kolme eri laajakaistateknologiaa samanaikaisesti: eurooppalaisen 

wcdman, amerikkalaisen cdma 2000:n ja kiinalaisten oman td-scdman. Toimiluvat 

myönnettiin kolmelle kiinalaiselle puhelinjätille China Mobile (td-scdma), China 

Unicom (wcdma) ja China Telecom (cdma 2000). 

Kiinan talousvaikeuksien uskotaan olevan merkittävin syy siihen, että Kiina päätti 

käynnistää liiketoiminnan 3G-verkoissa nyt eikä jatkanut oman td-scdmateknologiansa 

kehittämistyötä. Verkkolupien odotetaan lisäävän infrastruktuuriinvestointeja 

ja kotimaista kulutusta mm. uusiin puhelimiin ja erilaisiin langattomiin 

laajakaistapalveluihin. Kiinalaiset odottavat uusiin toimilupiin liittyvien investointien 

nousevan kaiken kaikkiaan 900-1500 miljardiin renminbiin (96-162 mrd. EUR). Seuraavien 

kolmen vuoden aikana operaattoreiden uskotaan investoivan yli 30 miljardia 

euroa langattomiin laajakaistaverkkoihin. Uudet verkot kattanevat koko maan vuoteen 

2011 mennessä. Kiinalaisten teknologiayritysten Huawei Technologies ja ZTE lisäksi 

liiketoimintamahdollisuuksia avautuu myös ulkomaisille verkkoyrityksille kuten Alcatel- 

Lucatent Technologies, Nokia Siemens Networks ja Ericsson. 

Operaattoreiden välinen kilpailu kiihtyy uusien toimilupien jaon jälkeen. 2Gaikakaudella 

China Mobile on ollut markkinajohtaja (70 %:n markkinaosuus). Tilanteeseen 

odotetaan nyt muutoksia, sillä kuluttajat voivat tehdä valintoja kolmen erilaisen 

laajakaistateknologian ja palveluntuottajan välillä. 3G-markkinoiden odotetaan 

kehittyvän nopeasti ja nousevan 2G-markkinan ohi 3-5 vuoden kuluessa. 

Ulkomaisten yritysten osuus Kiinan tietoliikennemarkkinoista on toistaiseksi rajoittunut 

infrastruktuuriratkaisuihin ja koneiden sekä laitteiden valmistukseen. Palveluiden tuottajina 

ei ulkomaisia yrityksiä juuri ole, johtuen aikaisemmin tiukasti säädellyistä markkinoista, 

paikallisten sisäänlämpiävyydestä ja byrokratiasta. 

Tärkeimmät toimijat 

Kiinan tietoliikennesektori on viimeisten kymmenen vuoden aikana kokenut lukuisia 

yritysjärjestelyitä, joissa varsinkin markkinajohtaja China Telecomia on pilkottu ja fuusioitu 

moneen kertaan. Kiinteää verkkoa hallitsevat China Telecom, China Netcom, 

China Tietong (entinen China Railcom) ja China Unicom. China Unicom on perustettu 

jo vuonna 1993 tarjoamaan kilpailuvastusta China Telecomille. Yritysten toimintaa on 

keskitetty maantieteellisesti siten, että China Telecom hallitsee maan etelä- ja länsiosien 

verkkoa ja China Netcom maan pohjoisosien verkkoa. 

Matkapuhelinsektoria hallitsevat China Telecomista irrotettu China Mobile ja China 

Unicom, joka tarjoaa myös kiinteän verkon palveluita. Molemmilla on ulkomailla listattuja 

liiketoimintayksikköjä. China Mobile on maailman suurin matkapuhelinoperaattori. 

Satelliittiverkkoa hallitsee China Satcom, joka on myös alun perin China Telecomista 

pilkottu osa.


Kiinan eri osien välillä on suuret puhelintiheys ja -infrastruktuurierot. Yli puolet puhelinliittymistä 

on maan rikkaimmalla ja kehittyneimmällä alueella itärannikolla. Itärannikolla 

on maan paras puhelininfrastruktuuri ja parhaimmat alan palvelut. Kiinan vähän 

kehittynyt länsi kärsii erittäin heikosta puhelininfrastruktuurista ja alhaisesta puhelintiheydestä. 

Länsiosien puhelininfrastruktuurin kehittäminen on yksi hallituksen keskeisistä 

tavoitteista. 

Internet 

Vuoden 2009 lopussa Kiinassa oli 298 miljoonaa internet-käyttäjää, joista 270 miljoonalla 

oli käytössään langaton laajakaista. Kiina on internetin käytössä aavistuksen 

maailman keskitason yläpuolella. Kiinassa käyttöaste on 22,6 prosenttia kun se muualla 

on 21,9 prosenttia. Suurin osa (74,6 %) langattoman laajakaistan käyttäjistä on 

80-luvulla syntyneitä miehiä, mutta saman ikäisten naisten osuus on kasvussa. 

Internetin tilaajia odotetaan olevan vuoden 2009 lopulla 200 miljoonaa. Penetraatio 

on varsin alhainen, 13,8 prosenttia. Internetin käyttö on yleisintä kotona, 68 prosenttia 

kaikista käyttäjistä menee nettiin kotikoneeltaan. Internet-kahviloiden suosio on kasvussa, 

tällä hetkellä internetin käyttö niissä on 34 prosenttia. Kiinan hallitus valvoo internetin 

käyttöä. Suurin osa (75 %) käyttää laajakaistaa. 

Kasvava osa internetin käytöstä tapahtuu matkapuhelimilla. Langattoman netin käyttäjiä 

on noin 24 prosenttia kaikista käyttäjistä. Suosituin palvelu on pikaviestit, jotka 

muodostavat reilun kolmanneksen kaikista langattomista nettipalveluista. Langattomien 

verkkoyhteisöjen suosio on kasvussa, myös erilaisten viihdepalveluiden kuten kuten 

musiikki ja pelit, suosio on kasvussa. 3G-verkot lisäävät langattoman verkon käyttöä 

ja erilaisten sisällöntuottajien määrä on voimakkaassa kasvussa. 

China Mobile on operaattoreista aktiivisin langattoman internetin palvelujen kehittäjä. 

China Mobilella on langaton portaali, josta pääsee sekä nettiin että viestipalveluihin. 

Kiinalaiset verkkoportaalit ja kauppapaikat kiinnostavat ulkomaisia investoijia, mm. 

Yahoo on ollut aktiivinen ostaja. 

Puhelimet 

Kiinassa toimii 40 matkapuhelinvalmistajaa. Suurimmat valmistajat ovat ulkomaiset 

Nokia (noin 39 %:n markkinaosuus), Samsung (20 %) ja Motorola (7,5 %). Paikallisista 

valmistajista suurimpia ovat Tianyu (6,3 %) ja Lenovo (4,4 %). Kilpailu valmistajien 

kesken on kova ja viime aikoina varsinkin kiinalaiset valmistajat ovat ilmoittaneet tappioista. 

Vuonna 2008 Kiinassa myytiin 162 miljoonaa puhelinta, mikä oli 8,8 prosenttia vähemmän 

kuin edellisenä vuonna. Arvioiden mukaan vuosittain myydyistä matkapuhelimista 

10 prosenttia on kopioita. 

3G-markkinoiden odotetaan piristävän ohjelmien ja palveluiden lisäksi puhelinten 

myyntiä.


Tietokoneet 

Kiinan tietokoneala avattiin ulkomaisille sijoittajille 1980-luvun lopulla. Kiina on noussut 

yhdeksi maailman johtavista tietokoneiden valmistusmaista. Kilpailutekijä muihin 

verrattuna on ollut lähinnä kustannustehokkuus. Suurin osa alan ulkomaisista sijoittajista 

tulee Hongkongista, Taiwanilta, Yhdysvalloista ja Euroopasta. 

Kiinan IT-markkinat ovat tietokonepainotteiset. Tietokoneiden osuus IT-markkinoista 

on tällä hetkellä noin 73 prosenttia, mutta osuuden odotetaan laskevan vuoteen 2012 

mennessä 66 prosenttiin. Kiina on jo nyt maailman toiseksi suurin tietokonemarkkina, 

markkinoiden odotetaan kasvavan edelleen lähitulevaisuudessa, sillä maan tietokonepenetraatio 

on suhteellisen alhainen. Pienet kaupungit ja laaja maaseutu ovat seuraavan 

kasvuaallon kohteita. Koko maan penetraation odotetaan kasvavan 22 prosenttiin 

vuonna 2010. 

Markkinajohtajia ovat kiinalaisten oma Lenovo, Dell, HP ja Founder. Suurista valmistajista 

BMI kasvaa nopeimmin maaseudulla. Kaupunkien markkinoita hallitsevat paikalliset 

jakelijat. Kansallisen tason jakelijoilla on yleensä tiiviit siteet suurimpiin valmistajiin. 

Valmistajat kilpailevat keskenään ennen kaikkea hinnoilla, kaikki suuret toimijat ovat 

ilmoittaneet laskevansa hintojaan ainakin Kiinan kotimarkkinoilla. 

Ulkomaiset investoinnit 

Ulkomaisille yrityksille avautui vuoden 2003 lopussa mahdollisuus 50 prosentin omistusosuuteen 

tietoliikenteen palveluja tuottavissa yrityksissä. Samalla poistettiin maantieteelliset 

toimintarajoitukset. Matkapuhelinpalveluissa tuli voimaan 49 prosentin 

omistusosuus vuoden 2004 lopussa Maantieteelliset rajoitukset poistuivat vuoden 

2006 loppuun mennessä. Kiinteän verkon palveluissa sallittiin 25 prosentin ulkomainen 

omistus vuoden 2004 lopussa Pekingissä, Shanghaissa ja Guangzhoussa. Vuoden 

2007 lopussa omistusoikeus nousi 49 prosenttiin ja toiminta-aluerajoitukset poistuivat. 

Käytännössä investoinnit esim. matkapuhelinverkkoon eivät ole helppoja. Investointiluvan 

saaminen voi kestää jopa vuoden ja partnereiksi voi valita vain joko 

China Mobilen tai China Unicomin. 

Ohjelmistot 

Kiinan ohjelmistoala on kasvanut 2000-luvulla noin 40 prosentin (CAGR) vuosivauhtia. 

Kasvuvauhdin odotetaan puolittuvan (CAGR) seuraavien neljän vuoden aikana. 

Vuonna 2008 alan arvo oli 2,9 miljardia dollaria ja tuotot noin 110 miljardia dollaria. 

Tuotot kasvoivat noin 30 prosenttia edellisvuodesta. Globaalin talouskriisin vaikutukset 

alkoivat näkyä vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin kasvu alkoi hidastua. 

Vuodelle 2009 odotetaan noin 20-25 prosentin kasvua. Ohjelmistoalan merkitys on 

erittäin suurin Kiinan kansantaloudelle, sillä se vastaa noin 48 prosentilla maan teollisuustuotannosta.


Maassa toimii yli 10 000 alan yritystä, joista noin reilut 5 prosenttia on ulkomaisia. Ala 

on hyvin sirpaloitunut, sillä sata suurinta yritystä vastaa vain 30 prosentista alan tuotoista. 

Tulevaisuuden näköpiirissä on ohjelmistoalan väistämätön tehostaminen mm. 

yritysfuusioiden avulla. 

Kiinan ohjelmistoteollisuus on vahvasti ulkomaisten yritysten, isojen monikansallisten 

yritysten kuten IBM, Microsoft, Oracle ja SAP, hallussa. Markkinajohtaja on Microsoft 

China. Kiinalaisilla yrityksillä, joista suurin osa kuuluu pk-sektoriin, on 30 prosentin 

osuus markkinoista. Kiinalaiset ohjelmistoyritykset ovat vahvoja sovelluksissa ja ulkomaiset 

yritykset puolestaan systeemiohjelmistoissa. Suurimmat odotukset ovat tällä 

hetkellä 3G-verkkojen avautumisessa. Langattomien laajakaistapalveluiden uskotaan 

avaavan myös ohjelmistoalalle uusia mahdollisuuksia. Myös SaaS-palveluiden odotetaan 

kasvavan lähivuosina nopeasti. SaaS-palvelut ovat tällä hetkellä kiinalaisten yritysten 

hallussa. Alan globaali johtaja Salesforce.com toimii myös Kiinassa, sillä on 

noin 10 prosentin markkinaosuus. 

Ohjelmistoteollisuuden keskuksia ovat Peking, Jiangsun ja Guangdongin provinssit ja 

niissä toimivat ohjelmistoalan teollisuuspuistot. Muita merkittäviä osaamis- ja tuotantokeskittymiä 

on Zhejiangin, Shandongin ja Liaoningin provinsseissa. Shanghaihin on 

keskittynyt ohjelmistojen vientiteollisuus ja ulkoistamispalvelut. Alueen veturi on 

Shanghai Pudong Software Park, jonne suuret monikansalliset yritykset (mm. Infosys, 

Satyam, EDS) ovat siirtäneet toimintojaan. Japani on ohjelmistoalan suurin vientimarkkina. 

Keskeisiä ohjelmistoalan sovellusalueita ovat valmistusteollisuus, finanssisektori, puhelinpalvelut 

ja julkinen sektori, joiden osuus alan tuotoista on noin 60 prosenttia. Ohjelmistoala 

on yksi Kiinan hallituksen määrittelemistä avaintoimialoista. Tietyt toimialueet 

kuten julkinen sektori ja pankkitoiminta on käytännössä varattu kiinalaisille yrityksille, 

kuten Kingdee. Vuonna 2003 Kiina hyväksyi lain, jonka mukaan hallituksen 

pitää tehdä ohjelmistohankinnat paikallisilta yrityksiltä. Tätä on tosin ollut vaikea toteuttaa. 

Alan suurimpia ongelmia ovat edelleen kopiointi ja muut tekijänoikeusloukkaukset. 

Kiinan viranomaiset eivät ole lukuisista yrityksistä huolimatta onnistuneet saamaan 

laitonta toimintaa kuriin. 

Tietotekniset palvelut 

Kiinan IT-palvelumarkkinoiden odotetaan kasvavan noin 18 prosentin (CAGR) vuosivauhtia 

2008-2013. Vuonna 2008 markkinan arvo kasvoi 15 miljardiin dollariin. Kasvua 

vauhdittivat pankkien, puhelinoperaattoreiden ja valmistusteollisuuden palveluinvestoinnit. 

Alan arvon odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2013 mennessä. Eräiden 

arvioiden mukaan Kiinan IT-palvelut kasvavat nyt jopa kaksi kertaa nopeammin 

kuin Intian. Merkittävin kehitys on tapahtunut ulkoistamispalveluissa, joiden arvon 

odotetaan nousevan 30 prosenttiin IT-palveluiden markkinoista vuoteen 2010 mennessä.


Markina on sirpaleinen. 10 suurinta toimijaa tuottaa noin 20 prosenttia IT-palveluiden 

markkinoista. Suurimpia yrityksiä ovat IBM, HP, Digital China, Neusoft ja CS&S. Ulkomaisia 

alan yrityksiä kiinnostaa erityisesti Kiinan ulkoistamismarkkinat. Viimeaikaisista 

tulijoista suurimpia on EDS, joka on perustanut Wuhaniin palvelukeskuksen, joka 

tähtää paitsi Kiinan myös globaaleille markkinoille. Toinen globaali jätti CSC rakentaa 

Tianjingiin palvelukeskuksen, jonka toimintaan kuuluu ohjelmistosovellusten kehittäminen 

ja niiden ylläpito. 

Kiina pyrkii IT-palvelujen globaaliksi ulkoistamiskeskukseksi. Kilpailutekijöitä ovat 

edullinen työvoima, työvoiman hyvä saatavuus ja hyvä tietoliikenneverkosto. Kiinan 

ulkoistamispalvelut ovat kuitenkin melko rajalliset, sillä ne ovat keskittyneet tietyille 

toimialoille, provinsseihin ja kohdemaita ovat lähinnä Japani ja Yhdysvallat. Ulkoistamispalvelujen 

keskuksia on eniten seuraavissa: Peking, Fujian, Jiangsu ja Shanghai. 

Ala on myös keskittynyt, 14 yritystä vastaa 80 prosentista alan tarjonnasta. 

Suurin osa Kiinan IT-palveluista tuotetaan Japanilaisille ja muille aasialaisille yrityksille. 

Asiakaspohjaa pyritään laajentamaan Yhdysvaltoihin. Siellä asiakaskohderyhmä 

on erityisesti terveydenhuoltoala, jonne tarjotaan mm. laskutuspalveluita. 

Digitaalinen media 

Kiinan erittäin kilpaillut pelimarkkinat ylsivät 54 miljardin renminbin (8 mrd. USD) tulokseen 

vuonna 2008. Online-pelimarkkinoilla toimii noin 550 isoa yritystä, niiden tuotot 

olivat noin 20 mrd. renmibiä (37 % koko pelimarkkinasta). Kasvua oli lähes 80 prosenttia 

edellisestä vuodesta. Pelikonsolit ja vastaavat vastasivat 32 miljardin renminbin 

tuotoillaan noin 59 prosenttia koko alan tuloista. Kännykkäpelien ja erilaisten koulutuspelien 

tuotot olivat noin 2 miljardia renminbiä. Kiinan pelimarkkinoita hallitsevat 

70 prosentin osuudella kiinalaiset peliyritykset. Online-peleillä on merkittävä vaikutus 

Kiinan puhelinalalle. Vuonna 2008 noin 32 miljardia renminbiä puhelinalan myynnistä 

tuli online-peleistä. Pelialan kylkeen syntyneet virtuaalimarkkinat tuottivat noin 10-13 

miljardia renminbiä. Online-pelaajia on Kiinassa noin 60 miljoonaa. Heistä valtaosa on 

alle 22 vuotiaita, vähän koulutettuja ja vähätuloisia. 

Kiinalaiset peliyritykset ovat kehittyneet nopeasti sekä teknisesti että kaupallisesti. 

Vuonna 2008 yli 30 kiinalaista online-peliä lanseerattiin 40 maassa. Niitä myytiin mm. 

Yhdysvalloissa, Euroopassa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Kaakkois-Aasiassa. Pelivientiä 

harjoitti 15 kiinalaista yritykstä, parheiten ovat onnistuneet kansainvälisillä 

markkinoilla Perfect World, Shanda, Tencent ja NetDragon. 

Palvelusektori 

Toimialavastaava: Sonja Antell, sonja.antell@finpro.fi, puh. 0205 695 457 

Palvelusektorin merkitys Kiinassa on kautta linjan kasvussa. Suuri ulkomainen tuotantoteollisuus 

Kiinassa (joka muodostaa n. 60 prosentia kiinalaisesta viennistä) odottaa 

palveluntarjoajiltaan samaa palvelutasoa kuin kotimarkkinoillaan. Tämän lisäksi myös 

ulkomaille siirtyvät kiinalaiset yritykset tarvitsevat apua brandien ja jakelukanavien ra-


kentamisessa, johtamistaitojen kehittämisessä ja läntisten markkinoiden ymmärtämisessä. 

Tämän kaksisuuntaisen kasvavan kysynnän myötä Kiina on jatkossakin houkutteleva 

markkina-alue suomalaisille palvelualan yrityksille. 

Vähittäiskaupan yrityksille suurin haaste on brandin ja markkinanäkyvyyden 

rakentaminen kasvavan kiinalaisen keskiluokan houkuttelemiseksi. 

Kiinassa järjestetään vuonna 2010 suuria tapahtumia. Pekingissä pidettyjen olympialaisten 

jälkeen huomio on kääntynyt Shanghaissa järjestettävään maailmannäyttelyyn 

World Expo 2010. Kantonissa järjestetään 16.kertaa Aasian kisat (Asian Games). Tapahtuma 

toimii moottorina kaupungin infrastruktuurin, mm. teiden, hotellien ja urheilupaikkojen 

kehittämiselle. Kantonilla on myös tarvetta kehittää palvelusektoriaan kilpailujen 

alla, erityisesti mainonnan, tietoliikenteen ja pitopalveluiden osalta. 

Vähittäiskauppa 

Viennin hidastuessa on Kiinan talous vuonna 2009 aiempaa riippuvaisempi kotimaan 

kuluttajamarkkinoiden kehityksestä. Erityisesti vähittäiskaupan merkitys yhtenä talouden 

tukijalkana kasvaa. 

Vuoden 2009 tammi-helmikuussa Kiinan vähittäismyynti kasvoi 15,2 prosenttia edellisen 

vuoden vastaavasta ajankohdasta. Ilman hallituksen toimenpiteitä kotimaisen 

kasvun tukemiseksi olisi luku ollut pienempi. Kiina käyttää useita satoja miljardeja dollareita 

kulutuksen kiihdyttämiseen erityisesti maaseudulla, missä noin 60 prosenttia 

väestöstä asuu. Talouskasvu keskittyy tällä hetkellä kiivaimmin infrastruktuurin rakentamiseen 

maaseudulle, kuten kuljetusverkostoon, varastointilaitoksiin, moderneihin 

inventaario- sekä hallintajärjestelmiin. 

Kiinan hallitus julkisti vuonna 2005 suunnitelman rakentaa supermarketti- ja lähikauppaverkoston 

maaseudulle tarjoamalla tukia jälleenmyyjille. Verkoston odotetaan kattavan 

75 prosenttia syrjäseutujen pienistä kaupungeista ja maakunnista. Vuoden 

2008 lopussa oli rakennettu 260 000 myymälää. Helmikuussa 2009 Kiinan hallitus julkaisi 

suunnitelman nopeuttaa syrjäseutujen myymäläverkoston rakennusprojektia. 

Vuoden 2009 ja 2010 aikana Kiinan hallituksen tavoitteena on rakentaa toiset 250 

000 uutta myymälää. Uusien myymälöiden tarkoituksena on synnyttää 770 000 uutta 

työpaikkaa. 

Kiinan vähittäiskauppa jatkaa taantumasta huolimatta nopeaa kehittymistään. Isot 

maailmanlaajuiset vähittäismyyntiketjut jatkavat kunnianhimoista laajentumista Kiinassa. 

Myymälöitä sekä ostoskeskuksia perustetaan kolmen suurimman kaupungin, 

Pekingin, Guangzhoun ja Shanghain ulkopuolelle. Markkinoilla tapahtuu paljon konsolidointia, 

kun isoimmat toimijat ostavat pienempiä toimijoita markkinoilta. 

Ennusteiden mukaan verkkokauppa jatkaa nopeaa kasvuaan vuonna 2009, kun kuluttajat 

ja myyjät hakevat säästöä internetistä talouden laskusuhdanteen aikana. Sähköinen 

maksaminen kasvoi Kiinassa 180 prosenttia 40 miljardiin dollariin vuonna 

2008. Vain noin 15 prosenttia verkko-ostoksista maksetaan luottokortilla. Tästä johtu-


en maksupalveluiden tarjonta (esim. Bill99 Corp sekä Alipay) on hyvin laaja luotto- ja 

pankkikorteista suoriin pankkisiirtoihin tai kolmannen osapuolen prepaid-kortteihin. 

Kiina on maailman toiseksi suurin yleellistuotteiden markkina Japanin jälkeen ja ennen 

USA:a. Kiinan luksus-markkinat ovat kärsineet vähemmän kuin muualla maailmassa 

maailmanmarkkinoiden talouden hidastumisesta. Ylellisyystuotteiden myynti 

laski Kiinassa vain 5 prosenttia vuonna 2008, kun Euroopassa lasku oli 25 prosenttia 

ja Yhdysvalloissa 25 prosenttia. Kiinan uskotaan nousevan suurimmaksi yleellisyystavaroiden 

kulutusmarkkinaksi vuoteen 2015 mennessä, halliten tällöin vähintäänkin 

32 prosenttia markkinoista. 

Rahoituspalvelut 

Pankkitoiminta 

 

 

 

 

Ongelmaluotot vähentyneet 

Pankkisektoria hallitsee neljä suurta valtion omistamaa pankkia 

WTO-jäsenyys avaa Kiinan kansainväliselle pankkikilpailulle 

Kiinan pankki- ja rajoitusmaailman keskus on Shanghai 

Kiinan pankkijärjestelmä on jatkuvassa muutoksessa. Viimeisimmät rakenteelliset 

muutokset koskevat WTO:n vaatimusten täyttämistä ja nykyaikaiseen pankkijärjestelmään 

siirtymistä. Vuonna 2003 perustettiin pankkivalvontavirasto (CBRC), jolle siirrettiin 

valvontavastuu ja keskuspankille (Kiinan kansanpankki) jäi Yhdysvaltojen mallin 

mukaan rahapolitiikan tekeminen. 

Kiinan pankkisektori on useisiin muihin kehittyviin talouksiin verrattuna suuri, sillä lainakanta 

on 170 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sektori myös kasvaa nopeasti. 

Valtion omistamien pankkien tase on 55 prosenttia Kiinan pankkijärjestelmästä. Ulkomaisessa 

omistuksessa olevien pankkien osuus on 14 prosenttia. 

Pankkisektoria hallitsevat neljä valtion omistamaa pankkia: Agricultural Bank of China, 

Bank of China, China Construction Bank, Industrial and Commercial Bank of China. 

Neljän suuren valtionpankin osuus pankkisektorin luotonannosta on reilut 60 prosenttia 

ja osuus varoista reilut 50 prosenttia. Neljä suurta on myöntänyt Kiinan yrityslainoista 

80 prosenttia. Suurin asiakasryhmä ovat valtionyritykset, joiden osuus luottokannasta 

on 70 prosenttia. Kiinan suurin pankki Industrial and Commercial Bank of 

China (ICBC) on sekä pääomalla että osakkeiden markkina-arvolla mitattuna yksi 

maailman suurimmista pankeista. 

Uuteen valtion sijoitusyhtiöön valuuttavarannosta siirretystä 200 miljardista dollarista 

noin kolmannes käytetään kolmen valtionpankin tukemiseen. Erittäin huonokuntoinen 

Agricultural Bank of China sai tukea 40 miljardia dollaria. Vastaavilla järjestelyillä tuettiin 

vuosina 2003-2005 kolmea suurta valtionpankkia (ICBC, Bank of China ja China 

Construction Bank) yhteensä 60 miljardilla dollarilla. Näiden hoitamattomien luottojen 

suhde lainakantaan on painettu alle kahdeksan prosenttiin. Agricultural Bank of Chi-


nan hoitamattomien luottojen määrä on yli 20 prosenttia sen lainakannasta. Suurin 

osa suurten pankkien vanhoista ongelmaluotoista on siirretty erillisiin varainhoitoyhtiöihin. 

Kiinalaisten viranomaisten tietoja ongelmaluottojen määrästä pidetään epäluotettavina 

ja niiden osuus lainakannasta saattaa olla edelleen huomattava. 

WTO-sopimuksen mukaan ulkomaiset liikepankit ovat voineet vuoden 2007 alusta 

lähtien perustaa tytäryhtiöitä Kiinaan. Ulkomaisten pankkien määrän odotetaan kasvavan 

reiluun viiteenkymmeneen vuoteen 2011 mennessä. Ulkomaisten pankkien 

toimintaa vaikeuttaa edelleen konttorien perustamiseen liittyvät suuret pääomavaatimukset. 

Viisitoista suurta pankkia muodostaa reilut 70 prosenttia pankkisektorin kokonaistaseesta. 

Kiinan pankkisektoriin kuuluu lisäksi yli sata kaupunkitason pankkia ja noin 30 

000 maaseudun pankkia. Suuret pankit ovat markkinoilla määräävässä asemassa, 

mutta pienet pankit kilpailevat tehokkuudellaan. Laillisten pankkien lisäksi Kiinassa 

toimii lukuisia laittomia pankkeja. Vuonna 2006 viranomaiset paljastivat yli 70 laitonta 

pankkia tai valuutanvaihtoyritystä. Laitonta pankkitoimintaa kannustaa Kiinan asettamat 

rajoitukset pääoman liikkeelle. Lisäksi pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on edelleen 

vaikeuksia saada lainaa laillisilta pankeilta. 

Pörssitoiminta 

Kiinan arvopaperipörssit toimivat Shanghaissa (vuodesta 1990) ja Shenzenissä (vuodesta 

1991). Alun perin ne on perustettu valtionyhtiöiden yksityistämistä varten vuonna 

1990. Osakemarkkinoiden arvo on tällä hetkellä yli 70 prosenttia bruttokansantuotteesta, 

mikä on jo merkittävää, mutta selvästi lukuisia teollisuusmaita alhaisempi luku. 

Osakekauppaa käydään noin 30 prosentilla yritysten osakkeista, sillä valtio omistaa 

enemmistöosuuden lähes kaikista listatuista yrityksistä. Valtion merkittävän roolin takia 

on pörssien merkitys maan teollisuudessa ja rahoitussektorilla rajallinen. Hallitus 

julkisti alkuvuodesta 2004 ohjelman, jonka tarkoituksena on tehostaa pääomamarkkinoita 

ja lisätä pääomamarkkinoiden likviditeettiä. Tavoitteena on helpottaa valtion 

omistusosuuksien myymistä. 

Osakkeet on jaettu A- ja B-sarjoihin. Kotimaisille sijoittajille varattu ja renminbimääräisenä 

käytävä A-sarjan osakekauppa avattiin vuoden 2002 lopussa myös ulkomaisille 

sijoittajille, joskin sijoitusten pituudelle ja koolle on asetettu tiukkoja vaatimuksia. 

Dollarimääräisillä B-sarjan osakkeilla voivat käydä kauppaa sekä ulkomaiset 

että kotimaiset sijoittajat. B-sarjan osakkeiden osuus yritysten osakekannasta on pieni. 

Shenzhenin pörssissä aloitti 25.6.2004 pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu 

kasvuyritysten lista. Uuden listan odotetaan helpottavan pk-yritysten rahoituksen hankintaa. 

Uusi lista on yhdistetty päälistaan ja listautumisvaatimukset sekä kauppasäännöt 

ovat samat kuin päälistan. Kasvuyritysten lista on välivaihe prosessissa, jonka 

tavoitteena on muodostaa päälistasta erillään oleva NASDAQ-tyyppinen kasvuyrityksiä 

sisältävä lista.


Osakemarkkinoiden pelättiin ylikuumenevan vuonna 2007, kun pörssikurssit nousivat 

erittäin voimakkaasti. Shanghain A-osakeindeksi nousi vuonna 2007 lähes 100 prosenttia 

ja Shenzhenin A-osakeindeksi lähes 170 prosenttia. Vuonna 2007 useita suuria 

valtion omistamia yhtiöitä listautui pörsseihin. Ulkomaalaisten rooli Kiinan markkinoilla 

on edelleen suhteellisen pieni. Vuoden 2007 lokakuusta lähtien pörssikurssit 

ovat reagoineet kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuuteen ja kurssit ovat 

laskeneet. 

Yrityspalvelut 

Yrityspalvelut pitävät sisällään mm. kielenkääntämis-, laki-, PR-, ja rekrytointipalveluita 

sekä teknistä konsultointia. Koska kansainväliset yritykset laajentavat toimintaansa 

nopeasti ja yritysten määrä kasvaa, myös korkeatasoisten palvelujen kysyntä on kasvussa. 

Monet markkinoille tulevista uusista yrityksistä palvelevat jo asiakkaitaan kotimaissaan 

ja niiden toiminnan käynnistäminen Kiinassa johtuu usein asiakkaiden 

pyynnöstä saada paikallista tukea Kiinan markkinoille. Myös palvelujentuottajat selvästi 

näkevät mahdollisuuden kasvaa asiakkaan Kiinan toimintojen laajentamisen 

mukana. Kun kiinalaiset yritykset laajentavat toimintaansa ulkomaille, myös ne tarvitsevat 

lisää yrityspalveluja, mikä todennäköisesti johtaa näiden markkinoiden kukoistamiseen 

lähivuosien aikana. 

Esimerkkejä: 

Kiinan siirtyessä ylemmän tason tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja yritysten 

sitä myötä muuttuessa moniulotteisemmiksi, henkilöstöjohtaminen vaatii yhä enemmän 

huomiota. Pätevistä johtohenkilöistä on pulaa, ja innovatiivisia ratkaisuja yritetään 

löytää. 

Toinen mielenkiintoinen piirre on vihreiden tuotteiden ja palveluiden kasvava markkinointi. 

Samaan aikaan Kiinassa on tapahtumassa merkittäviä muutoksia B2B ja government 

to business tasoilla. Yritysten on menestyäkseen sisällytettävä kestävä kehitys 

strategiaansa. 

Shanghain vuoden 2010 World Expo saattaa tarjota liiketoimintamahdollisuuksia 

suomalaisille palvelusektorin yrityksille. Tämä on ensimmäinen kerta kun kehittyvä 

maa toimii maailmannäyttelyn isäntänä. Näyttely, joka esittelee maailman tekniikan, 

tieteen ja kaupallisten innovaatioiden saavutuksia, pidetään 1.5.-31.10.2010, ja sen 

odotetaan houkuttelevan n. 70 miljoonaa kävijää. 

Matkailu- ja vapaa-ajan palvelut 

 

 

Vuonna 2009 matkailualan liikevaihto kasvoi 16,4 prosenttia paikallismatkustuksen 

myötä ja ja laski 2,7 prosenttia ulkomaalaisten matkustajien osuudelta. 

Kiinan hallitus pyrkii jatkuvasti kehittämään matkailua ja siihen liittyviä palveluja. 

Hallitus investoi alalle 29 miljardia dollaria vuonna 2005 ja arviolta 58 miljardia 

dollaria vuonna 2008. Valtion tuki on kaksiteräinen miekka, koska se heikentää 

kilpailua pitkällä aikavälillä.


 

 

 

 

 

Maailman matkailujärjestön (UNWTO) mukaan Kiina saattaa ohittaa Espanjan ja 

tulla maailman toiseksi suosituimmaksi turismikohteeksi vuoteen 2010 mennessä. 

Uskonnollisen turismin, eko- sekä terveysmatkailun odotetaan lisääntyvän tulevien 

vuosien aikana. 

Ostos-, ravintola- ja sightseeing-palveluja tarjoavien yritysten odotetaan kaikkien 

hyötyvän tämän markkinasektorin kasvusta. 

Kehittymätön infrastruktuuri on kuitenkin edelleen keskeinen este turismin kehittymiselle. 

Vuosina 2008-2009 aikana useampi luonnonkatastrofi sekä maailmanlaajuinen 

talouskriisi ovat jonkin verran jarruttaneet matkailun kysyntää. 

Kiinan WTO-jäsenyyden ehtoihin liittyi velvollisuus vapauttaa matkailualaa vuoteen 

2005 mennessä, mutta vapauttamisprosessi käynnistyi jo aikaisessa vaiheessa. Tähän 

liittyy merkittäviä kannusteita ulkomaisille investoijille, ja huomattava osa ulkomaisista 

investoinneista kohdistuu majoitussektorille. Ensimmäinen ulkomaalaisomistuksessa 

oleva hotelli Jianguo avasi ovensa jo 1982, mutta ulkomaisten investointiaktiviteettien 

räjähdysmäinen kasvu on kuitenkin verrattain uusi ilmiö. Turistihotellit ja 

erityisesti tähtiluokitellut sellaiset ottavat vastaan suurimman osan Kiinaan kohdistuvasta 

ulkomaalaisten virrasta huolehtien majoituksen lisäksi myös ruokailusta ja muista 

palveluista kansainvälisten standardien mukaisesti. 

Rakennusurakoitsijoiden ja hotelliyritysten läheiset suhteet altistavat kuitenkin herkästi 

hotelliyrittäjiä rakennusalan mahdollisen spekulaatiokuplan riskeille. 

Pekingin olympialaisten alla Kiinan turismiteollisuuden piirissä toimivat virkamiehet ja 

yritykset keskittyivät uusien hotellien avaamiseen ja infrastruktuurin rakentamiseen 

olympiakisojen tarpeiden täyttämiseksi. Seuraava suuremman luokan ulkomaisia kävijöitä 

houkutteleva tapahtuma on Shanghain maailmannäyttely vuonna 2010. Kiinan 

viralliset tahot toivovat, että tämä tapahtuma käynnistäisi entistä vilkkaamman vuosikymmenen 

paikalliselle turismielinkeinolle. 

Kiinan matkailluviranomaisten heinäkuussa 2008 julkistamien alustavien tietojen mukaan 

saapuvien matkailijoiden määrä nousi 3,8 prosentilla tammi-toukokuun välisenä 

aikana. Saapuvien matkailijoiden määrä tällä ajanjaksolla nousi näin ollen 5,5 miljoonaan. 

Jos erityishallintoalueet Hongkong ja Macao lasketaan mukaan, saapuvien turistien 

määrä nousi käytännössä 9,3 prosenttia, mikä indikoi myös kotimaisen matkailun 

nousua. 

Elintason nousun myötä kiinalaisten kiinnostus matkustaa ulkomaille on jatkuvassa 

kasvussa. UNWTOn vuonna 2006 julkistetun raportin mukaan ulkomaille matkustavien 

kiinalaisten määrän arvioidaan nousevan 100 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. 

Määrä nousi jo vuosina 2003-2005 20 miljoonasta 31 miljoonaan. Viime vuosien 

aikana kiinalaisten matkat ovat kohdistuneet erityisesti Lounais-Aasiaan ja Eurooppaan. 

Tämän kehityksen myötä ulkomaisten matkatoimistojen aktiviteetti Kiinassa on 

luonnollisesti nopeassa kasvussa.


Kantonissa järjestetään vuonna 2010 Aasian kisat "Asian Games" (Guangzhou). Kantonissa 

järjestettävistä kilpailuista odotetaan suurimmat kautta aikojen, mikä saattaa 

tarjota uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Tapahtuma toimii moottorina 

kaupungin infrastruktuurin ja palvelujen kehittämiselle. 

Uskonnollisen turismin odotetaan kasvavan nopeasti Länsi-Kiinassa. Tiibetiin järjestetään 

yhä enemmän uskonnollisia matkoja. Monet kiinalaiset matkustavat kaukaisille 

läntisille alueille, Tiibetin lisäksi mm. Xinjiangin autonomiselle alueelle, sitä myötä kun 

uusia lentokenttiä rakennetaan ja pääsy alueelle helpottuu. Alue tarjoaa ml. moskeijoita 

ja islamilaista kulttuuria, joita ei löydy muualla maassa. Hainanin ja Guilinin kaltaiset 

kaupungit ovat houkuttelevia eko- ja terveysturisteille. 

Extreme-urheiluun liittyvät matkajärjestelyt ovat tulossa uutena markkinasegmenttinä 

nuorille yläluokkaan kuuluville kiinalaisille. Nämä matkat ajoitetaan useimmiten pitkiin 

paikallisiin lomiin ja pyhiin. 

Verrattuna muihin vapaa-ajan palveluihin kylpylät eivät vielä ole vielä kovin suosittuja 

Kiinassa. Yksi syy tähän saattaa olla vähäinen markkinointi ja edistämistoiminta. Terveys- 

ja wellness-yrityksiä on kehitetty ensisijaisesti kiinalaisen eliitin ja suurkaupunkien 

ulkomaisten liikenaisten korkean luokan rentoutuspalveluja varten. Tulevaisuuden 

mahdollisuuksia on terveystietoisten kotimaisten ja ulkomaisten turistien kohtuuhintaisiin 

SPA-palveluihin kohdistuva kysyntä. 

On arvioitu, että vuonna 2007 Kiinassa oli n. 40 "brandi"-kylpylää. Vuonna 2003 vastaava 

luku oli 25. Noin 30 % näistä sijaitsee Pekingissä, 40 % Shanghaissa ja 70 % 

hotellien yhteydessä. 

Kylpyläturismin odotetaan tarjoavan merkittäviä ansioita SPA-palveluihin kytketyillä 

aloilla (vähittäiskauppa, ravitsemustoiminta, kiertoajelut), koska terveys- ja hyvinvointimatkat 

kohdistuvat useimmiten paikkoihin, joissa turisteille on tarjolla myös muita 

houkutuksia. 

Hainan Island ja Yunnan ovat esimerkkejä sekä kiinalaisten, että ulkomaalaisten keskuudessa 

suosituista paikoista alkuperäisille ja perinteisille kylpyläpalveluille ja hoidoille. 

Suurin ongelma alalla on riittävän pätevän henkilökunnan rekrytoiminen ja sitä kautta 

sellaisen palvelutason saavuttaminen, että pystyttäisiin kilpailemaan huipputason kylpyläelämysten 

tarjoamisesta esim. Indonesian ja Thaimaan kanssa. 

Toinen vapaa-ajanpalveluihin liittyvä sektori on kasinotoiminta, joka Kiinan osalta on 

keskittynyt Macaoon. Vuonna 2004 Macaon kasinotoiminnan tulot ylittivät Las Vegasin 

tason. Saareen saapuvien turistien määrä on kasvanut massiivisesti. The Gaming 

Inspection and Coordination Bureau:n mukaan Macaossa on tällä hetkellä (2009) 31 

kasinoa. Yksi alue, joka tarjoaa erinomaiset kasvumahdollisuudet Macaon pelialalle, 

on elektronisten peliautomaattien kehittäminen.


BMI:n Asia Travel and Tourism Business Environment rankkauksen mukaan Kiina sijoittuu 

viidenneksi suhteessa lähialueisiin (Hongkong, Singapore, Malesia, Thaimaa, 

Intia, Indonesia, Vietnam sekä Sri Lanka). BMI uskoo Kiinan matkailutulojen kasvavan 

vahvasti. Sen sijaan Kiina sijoittuu suhteellisen huonosti pitkän aikavälin riskitekijöiden 

osalta, mikä saattaa muodostua haitaksi elinkeinolle pitkällä aikavälillä. Pandemiariskiä 

pidetään keskeisenä uhkatekijänä koko alueen turismille. 

Matkailumessut 2009 

Nanjing Travel EXPO’2009 Nanjing,China Mar.21—22,2009 

Guangzhou International Travel Fair (GITF) Guangzhou,China Mar.26—29,2009 

World Travel Fair (WTF) Shanghai,China Apr.09—11,2009 

IT & CM China 2009 Shanghai,China Apr.15—17,2009 

China Outbound Travel and Tourism Market Beijing,China 

Apr.22—24,2009 

(COTTM) 

South Africa INDABA Durban,S.Africa May.09—12,2009 

Asia Tourism Property and Attraction 2008 Shanghai,China May.11—13,2009 

Beijing International Tourism Expo (BITE) Beijing,China Jun.18—20,2009 

Qingdao International Tourism Expo (QITE) Qingdao,China Aug.21—23,2009 

China Incentive Business Travel & Meetings Beijing,China 

Sep.08—10,2009 

Exhibition 

(CIBTM) 

World Travel Market (WTM) London,UK Nov.09—12,2009 

China International Travel Mart (CITM) Kunming,China Nov.19—22,2009 

Lähde : China National Tourist office (www.cnta.gov.cn) 

Tapakulttuuri 

Guanxi 

Guanxi on moniulotteinen käsite, joka tarkoittaa ihmisten, yritysten tai valtion muodostamaa 

verkostoa, suhteita ja yhteyksiä. Guanxi on tunnusomaisin piirre kiinalaiselle 

liike-elämälle ja tarkoittaa kahden osapuolen välistä suhdetta, jossa osapuolet eivät 

sinänsä sitoudu vaan palvelus maksetaan palveluksella. Guanxi syntyy automaattisesti 

palvelusten ja vastapalvelusten verkoksi. Guanxin sisäistäminen on erittäin tärkeää, 

kun halutaan ymmärtää kiinalaisten sosiaalista käyttäytymistä ja liiketoiminnan 

kulkua. 

Kuten Japanissa, myös Kiinassa hyvien henkilösuhteiden luominen on ratkaisevaa 

kaupankäynnissä ja niitä on rakennettava määrätietoisesti ja ylläpidettävä jatkuvasti. 

Esittely 

Muodollinen esittely on arvostettua Kiinassa. Esittelyn tulisi aina tapahtua arvojärjestyksessä 

alkaen seurueen arvokkaimmasta tai vanhimmasta jäsenestä. Kättely on tavallinen 

esittäytymis- ja tervehtimismuoto.


Kiinalaisessa nimessä on ensimmäisenä sukunimi. Ulkomailla asuvat kiinalaiset ovat 

omaksuneet nimikäytännön, jonka mukaan sukunimi on viimeisenä. Puhuteltaessa 

käytetään arvonimen yhteydessä sukunimeä tai sekä suku- että etunimeä. 

Käyntikortit 

Käyntikortit ovat välttämättömiä ja niitä tarvitaan kaikkialla. Paikallisen käytännön mukaan 

käyntikortit ovat kaksikielisiä, vieraille riittävät englanninkieliset. Ojentaminen ja 

vastaanottaminen tapahtuvat kaksin käsin ja korttia ojennettaessa sen tulee olla 

käännettynä vastaanottajaa kohti. Korttia tarkastellaan ja nimi sekä titteli on hyvä pistää 

muistiin heti. Neuvottelun ajaksi kortti asetetaan pöydälle. 

Liikelahjat 

Liikelahjoilla on tärkeä merkitys. Ne ovat kiitoksen ja ystävyyden osoitus isäntiä kohtaan. 

Hinnalla ei niinkään ole väliä, sillä ele on lahjan antamisessa tärkeintä. Parhaita 

lahjoja virkamiehille ovat omaan yritykseen tai kotimaahan liittyvät käyttöesineet, astiat, 

ja taide-esineet. Lahjan arvoa nostaa, jos se on omistettu ko. vierailulle. Muita sopivia 

liikelahjoja ovat korut, CD-levyt, postimerkki- ja kolikkolajitelmat sekä puukot 

(Huom. EXPO 2010 aikana turvajärjestelyjä on tehostettu). Pikkulahjoiksi sopivat kynät, 

avaimenperät, vyöt, huvit, liinat, suklaa, makeiset ja alkoholi. Kelloa taas ei katsota 

sopivaksi liikelahjaksi. 

Neuvottelut 

Tapaamiset on sovittava etukäteen ja täsmällisyyttä on syytä noudattaa. Aikakäsitys 

on Kiinassa erilainen kuin länsimaissa, aikaa on varattava paljon ja aikataulut muuttuvat 

jatkuvasti. 

Neuvottelussa molempien osapuolien edustajat istuvat eri puolilla pöytää. Isäntien 

kokoonpanon on vastattava vieraiden arvoasteikkoa. 

Kiinalaisilla on tapana jakaa sopimus pieniin osa-alueisiin. Pääkysymyksenä neuvotteluissa 

on yleensä hinta, joka hajotetaan osiin ja jokaisesta yksikköhinnasta tingitään 

mahdollisimman paljon. Neuvottelun päätyttyä isännät odottavat, että vieras poistuu 

ensimmäisenä. 

Pukeutuminen 

Pukeutuminen on Kiinassa muuttunut vapautuneemmaksi ja länsimaisemmaksi. Sää 

määrää asusteiden valintaa, kerrospukeutuminen on suositeltavaa. Pukeutuminen on 

rennompaa verrattuna Japaniin, mutta silti kannattaa pukeutua muodollisesti. Puku on 

liikematkalla sopiva valinta. Juhlatilaisuuksiin usein pukeudutaan arkiasuun. Naiset 

käyttävät iltapukuja riippuen tilaisuuden luonteesta. Iltapuku voi olla länsimäinen tai 

perinteinen kiinalainen. 

Käyttäytymistapoja 

Kiinalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin on äärimmäisen vieraanvaraista ja he ovat 

erinomaisia isäntiä. Perinteisiin kuuluvat juhlaillalliset eli banketit ja vastabanketit. Kii-


nalaiset kutsuvat harvoin ulkomaalaisia omaan kotiinsa, tapaamiset järjestetään 

yleensä kiinalaiseen ravintolaan. Päivälliset ovat yleisempiä kuin liikelounaat. 

Ruokailuun liittyy Kiinassa tapoja, jotka on kohteliasta tuntea. Ruokailu tapahtuu pyöreän 

pöydän ääressä, jossa kaikki osapuolet näkevät toisensa hyvin. Istumajärjestys 

on tarkoin säädetty. Isäntä ottaa ruokaa aina viimeisenä ja huolehtii siitä, että vierailla 

on riittävästi ruokaa ja juomaa. Tuoremehu, tee ja paikallinen olut ovat tavanomaisia 

ruokajuomia ja niitä voi juoda janonsa mukaan. Viinejä juodaan sen sijaan vain maljojen 

yhteydessä. Päivällinen kestää pari tuntia ja päättyy hedelmien tarjoiluun. Tämän 

jälkeen ei jäädä enää istuskelemaan vaan kiitetään ja poistutaan. 

Liikematkaajan on syytä tuntea Kiinan pitkä historia ja kulttuuri pääpiirteissään. On 

hyvä tietää missä asioissa Kiina on ollut edellä ennen Eurooppaa ja muita länsimaita. 

Esimerkiksi paperinvalmistus alkoi Kiinassa jo tuhat vuotta ennen Eurooppaa. Kiinan 

lähihistoriasta ja politiikasta (etenkin suhteet naapurimaihin) puhumista kannattaa 

välttää. Samoin alue- ja paikallishallinto on kiinalaisille kielletty puheenaihe, koska 

Kiina pitää edelleen esim. Taiwania itselleen kuuluvana alueena. Tapoja ja epäkohtia 

kiinalaisessa elämänmenossa ei saa arvostella. 

Linkkejä 

Viranomaisia, organisaatioita, tilastoja 

http://english.mofcom.gov.cn/ Kiinan kauppaministeriö 

http://www.cqc.com.cn/English/Index.asp Kiinan sertifiointitoimisto 

http://www.stats.gov.cn/english/index.htm Kiinan tilastokeskus 

http://www.china.org.cn/e-company/index.htm tilastoja Kiinasta 

www.CCPIT.org China Council for the Promotion of International Trade 

http://www.clii.com.cn/english China National Light Industry Council 

http://www.cpirc.org.cn/en/eindex.htm China Population Information and Research 

Centre 

http://www.hktdc.com Hong Kong Trade Development Council 

www.adb.org Asian Development Bank 

www.worldbank.org World Bank 

http://www.euccc.com.cn/index.php European Union Chamber of Commerce in China 

Liiketoiminta- ja investointitietoa 

www.fdi.gov.cn/pub/FDI_EN/default.htm Invest in China 

http://www.bjinvest.gov.cn/english/ Invest Beijing 

http://www.cbbc.org/ China-Britain Business Council 

http://www.sfisc.com/ Shanghai Foreign Investment Service Center 

http://www.made-in-china.com Chinese Suppliers 

http://www.chinabidding.org Chinese Purchase 

http://www.cntrades.net China Trade 

http://www.supplierlist.com Chinese suppliers 

Laki


http://www.lawinfochina.com 

http://english.mofcom.gov.cn/aarticle/policyrelease/internationalpolicy/200705/200705 

04715845.html Foreign Trade Law of The People's Republic of China (2004) 


04715852.html Arbitration Law of China 


04715851.html Regulations of the People's Republic of China on Import and Export 

Duties 


04715792.html Law of the People's Republic of China on Foreign-capital Enterprises 


04715787.html Law of the People's Republic of China on Wholly Foreign-Owned Enterprises 


04715781.html Law of the People's Republic of China on Sino-Foreign Cooperative 

Enterprises 

http://english.mofcom.gov.cn/aarticle/policyrelease/domesticpolicy/200502/20050200 

016557.html Management Measures on Credentials of Labor Service Cooperation 

with Foreign Countries 


04715813.html Rules for Taxation Administrative Review (interim) 

http://english.mofcom.gov.cn/aarticle/policyrelease/domesticpolicy/200502/20050200 

016557.html Management Measures on Credentials of Labor Service Cooperation 

with Foreign Countries 


04715756.html Rules for the Administration of Employment of Foreigners in China 


04715848.html Customs Law of the People's Republic of China 

Uutisia Kiinasta 

http://english.peopledaily.com.cn/ People´s Daily 

http://www.eeo.com.cn/en Economic Observer 

http://www.chinaview.cn Kiinan uutistoimisto Xinhua 

www.classifieds.chinadaily.com.cn China Daily 

http://www.china.org.cn China Internet Information Center 

http://www.bjreview.com.cn/ Beijing Review 

http://www1.cei.gov.cn/ce China Economy (Kiinan taloustiedon verkosto) 

http://www.chinaonline.com (Kiinan tietoverkosto) 

http://www.scmp.com/ South China Morning Post, maksullinen lehti netissä 

http://www.shanghaidaily.com/ Shanghai Daily, maksullinen lehti netissä 

Maksullisia maa- ja markkinatietolähteitä 

www.eiu.com Economic Intelligence Unit EIU, kansainvälistä maksullista markkinatietoa


Finpron vientikeskusten osoitteet 

Peking 

Eija Tynkkynen, 

Head of Trade Center 

Finland Trade and Technology Center, Embassy of Finland 

Kerry Centre, South Tower, Level 14 

1 Guang Hua Road, Chaoyang District 

BEIJING 100020 

People’s Republic of China 

puh: +86 10 8529 8625, faksi: +86 10 8529 8654 

s-posti: beijing(at)finpro.fi 

Guangzhou 

Esa Rantanen, 


Finpro China, Guangzhou 

Finland Trade Center 

Main Tower 

339 Huanshi Dong Road 

Guangdong International Building 

510098 GuangZhou 

P.R.CHINA 

s-posti: guangzhou@finpro.fi 

puh + 86 20 8331 5301, faksi+ 86 20 8337 4183 

guangzhou(at)finpro.fi 

Hongkong 

Esa Rantanen 

Head of Trade Center based in Guangzhou 

Finland Trade Center, Consulate General of Finland 

Unit 1010, 10/F, Wing On Plaza 

62 Mody Road, Tsim Sha Tsui, Kowloon, 

HONG KONG 

puh: +85 2 2521 3316, faksi: +85 2 2525 0420 

s-posti: hongkong@finpro.fi 

Shanghai 

Mauri Francke 


Finpro China, Shanghai 

Finland Trade Center 

Consulate General of Finland 

Room 402, Building 2 

690 Bi Bo Road, Pudong, Zhangjiang Hi-Tech Park 

SHANGHAI 201203 

People’s Republic of China 

puh:+86 21 6104 2280, faksi: +86 21 6104 2289 

s-posti: shanghai@finpro.fi

KIINA - Finpro

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?