Diplomityö

Mikko Siukkola
JÄTEVESIVIEMÄRISTÖN TULVIMISEEN LIITTYVÄT VASTUUT
SEKÄ VAHINKOJEN ESTO JA MINIMOINTI
Diplomityö
Tarkastajat: dos. Tapio Katko,
TkT. Pekka Pietilä
Tarkastajat ja aihe hyväksytetty
osastoneuvoston kokouksessa
9.11.2005

II
TIIVISTELMÄ
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO
Ympäristötekniikan osasto / Bio- ja ympäristötekniikka
SIUKKOLA, MIKKO: Jätevesiviemäristön tulvimiseen liittyvät vastuut sekä vahinkojen
esto ja minimointi
Diplomityö: 142 s., 14 liites.
Tarkastajat: dosentti Tapio Katko, tekniikan tohtori Pekka Pietilä
Rahoittajat: Kouvolan Vesi, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, Kaakkois-Suomen
ympäristökeskus, Oy Lining Ab, Maa- ja vesitekniikan tuki ry.
Hakusanat: vesihuolto, vesihuollon erityistilanteet, jätevesiviemäri, viemäritulva
Tammikuu 2007
Tämän diplomityön taustana on Kouvolassa syyskuun alussa 2004 tapahtunut rankkasateen
aiheuttama jätevesiviemäristön tulviminen, jonka seurauksena jätevesi virtasi takaisin
kymmeniin kiinteistöihin viemärilaitteiston kautta ja aiheutti kiinteistöjen omistajille
terveydellisiä riskejä ja taloudellisia vahinkoja. Tässä työssä käsitellään jätevesiviemärien
tulvia ja niiden aiheuttamia vahinkoja vesihuoltolaitoksen, kiinteistön ja viranomaisten
näkökulmasta. Kirjallisuusselvitysten, lainsäädännön sekä viranomaisten ja vakuutusalan
ammattilaisten haastattelujen perusteella tarkastellaan jätevesiviemäritulvien varautumista,
tulvatorjuntaa sekä korvausvastuita ja vakuuttamista. Kouvolan Veden aineiston ja
tiedonantojen perusteella käsitellään tulvatilannetta Kouvolan jätevesiviemäristössä
syyskuussa 2004. Tutkimuksen tarkoituksena on auttaa vesihuoltolaitoksia ja kiinteistön
omistajia varautumaan jätevesiviemäritulviin tutkimuksessa esitettävien menetelmien,
keinojen ja toimintatapojen avulla.
Jätevesiviemäritulvat toistuvat yleensä tasaisessa maastossa sijaitsevilla vanhoilla
asuinalueilla, joiden läpi johdetaan jätevesiä muilta asuinalueilta. Vesihuoltolaitos voi
ehkäistä viemäritulvariskiä viemäritulville riskialttiilla alueilla tekemällä jätevesiviemärien
kuntotutkimuksia sekä peruskorjauksia, ja -parannuksia. Kiinteistöt voivat varautua
viemäritulviin asentamalla kiinteistön viemärilaitteistoon jäteveden takaisinvirtauksen
estäviä varolaitteita tai järjestämällä jäteveden pumppaus kiinteistön kellarin
viemäröidyistä tiloista. Tutkimuksessa kehitettiin Kouvolan Veden käyttöön ohjeet
kiinteistöjen viemäritulvien ennakointia ja viemäritulvatorjuntaa varten.
Vakavan jätevesiviemäritulvatilanteen aikana vesihuoltolaitos turvaa ensisijaisesti
jätevesiviemäristön häiriöttömän toiminnan. Pelastuslaitos puolestaan vastaa
pelastustoiminnasta sekä asukkaiden varoittamisesta. Tutkimuksessa kehitettiin
vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten yhteistoimintamalli Kouvolan tilanteeseen vakavan
viemäritulvatilanteen varalta. Tällaisessa tilanteessa vesihuoltolaitoksen tiedotus ja
operatiivinen toiminta tulisi pitää erossa toisistaan. Tilanteen tulvatorjunnan johto ja
yleistiedotus tulisi järjestää pelastuslaitoksen muodostaman johtoryhmän kautta sekä
operatiivinen toiminta vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten yhteistyönä.
Rankkasateen aiheuttamien jätevesiviemäritulvien vahinkojen korvausvastuut riippuvat
tapauksen olosuhteista kuten sateen rankkuudesta sekä jätevesiviemäristön, tonttiviemärin
ja kiinteistön viemärilaitteiston kunnosta. Rankkasateen aiheuttamat viemäritulvavahingot
kuuluvat tällä hetkellä vain joidenkin vakuutusten laajan turvatason korvauspiiriin.
Vakuutuskäytäntöä tulisikin yhdenmukaistaa sisällyttämällä myös poikkeuksellisten
luonnonilmiöiden aiheuttamat jätevesiviemäritulvat yleisesti vakuutusten korvauspiireihin.

III
ABSTRACT
TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY
Master`s Degree Programme in Environmental and Energy Technology
Institute of Environmental Engineering and Biotechnology
SIUKKOLA, MIKKO: Liabilities Resulting from Sanitary Sewer Overflows and
Prevention and Minimization of the Harmful Effects of Sanitary Sewer Overflows
Master of Science Thesis: 142 p. + 14 p. app.
Supervisors: Tapio Katko, Adj.prof. and Pekka Pietilä, DScTech.
Funding: Kouvolan Vesi (Kouvola Water), Finnish Water and Waste Water Works
Association (FIWA), Southeast Finland Regional Environment Centre,
Lining Oy
Keywords: water and sewerage services, hazards in sewer system, prevention and
mitigation of risks in sewer overflows, sanitary sewer, sewer overflow
January 2007
A sanitary sewer overflow (SSO) due to heavy rainfall in the City of Kouvola in
September 2004 gave the impulse for this thesis. The SSO resulted in dozens of basement
floods in buildings causing health risks and financial loss to the properties. This thesis
considers SSOs and the related damages from the perspective of the water and sewerage
undertaking (WSU), property owners or occupants and public authorities. Preparedness for
SSOs, overflow prevention during the SSO, as well as liabilities and insurance coverage
related to SSOs was studied based on literature, legislation and interviews of authorities
and insurance professionals. The studied overflow of the sanitary sewer network of
Kouvola in September 2004 was analysed on the basis of research material and
notifications by Kouvola Water. The purpose of the study was to create practices and
methods for WSUs and properties that allow them to prevent and mitigate SSOs.
SSOs occur frequently in flat residential areas through which wastewater from other
residential areas is conveyed. WSU can prevent SSO risk in the high-vulnerability areas of
the network by inspecting, maintaining and rehabilitating sewers. Occupants can prevent a
backwater risk in the vulnerable buildings by installing check valves or pumps in their
sewer system. This study developed instructions for preventing basement floods and
controlling the situation during a basement flooding. The instructions were prepared for
Kouvola Water to be delivered to the properties in vulnerable areas of the city.
During a major SSO, the primary aim of the WSU is to secure the proper functioning of the
sanitary sewer system. The rescue department is responsible for warning the population
and rescue operations. This study developed an operational model for Kouvola Water to
facilitate cooperation between the WSU and authorities during a major SSO incident.
Whenever one takes place, the WSU should separate communication to customers from
other operational activities. Overflow prevention and communication with the public
should be directed by a special group set up by the fire department. The group should
consist of representatives of the WSU, the rescue department and relevant authorities.
Liabilities resulting from basement floods due to heavy rains depend on rainfall intensity
and the condition of the trunk and service sewers. In Finland there are presently only a few
comprehensive insurance policies that cover the damages to properties from SSOs caused
by heavy rainfall. In the future SSOs caused by extreme natural events like floods and
heavy rainfalls should be covered by comprehensive insurance policies.

IV
ALKUSANAT
Tutkimuksen aiheen laajuus teki diplomityön teosta sekä mielenkiintoista että haastavaa.
Punainen lanka löytyi lopulta. Työtä tehdessäni sain tutustua suomalaisen vesihuollon ja
vesihuoltolaitosten toimintaympäristöön, mistä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa
työuralla.
Työn ohjaajat Tapio Katko ja Pekka Pietilä innostivat minua vaikeina hetkinä ja toivat
esille uusia näkökulmia työhön liittyen. Dosentti Jarmo Hukka oli suhteillaan järjestämässä
tätä diplomityöpaikkaa Kouvolan Veteen ja osallistui myös työn ohjaukseen. Lämpimät
kiitokset koko kolmikolle!
Kouvolan Vesi toimi diplomityöni tilaajana ja yhtenä rahoittajista. Suuret kiitokset
vesihuoltopäällikkö Mikko Isakowille diplomityöpaikan tarjoamisesta, työn ohjauksesta ja
kärsivällisyydestä työn venyessä. Kiitokset myös putkimestari Esko Romppaselle ja
vesihuoltoinsinööri Jarkko Laitiselle materiaalin toimittamisesta ja arvokkaista
kommenteista. Haastattelemani asiantuntijat ja materiaalia toimittaneet laitetoimittajat
ansaitsevat myös kiitokset uhratessaan aikaansa työni hyväksi. Kiitokset myös tämän
diplomityön muina rahoittajina toimineille Vesi- ja viemärilaitosyhdistykselle, Kaakkois-
Suomen ympäristökeskukselle, Oy Lining Ab:lle ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry.:lle.
Vanhempani ja sisareni ovat tukeneet minua suuresti opintojeni aikana sekä henkisesti että
taloudellisesti. Paras tapa maksaa tuota kiitollisuuden velkaa takaisin lienee käyttää
parhaansa mukaan elämässä niitä tietoja ja taitoja, joita matkaan on opintiellä tarttunut.
Isoisäni Olli-pappa on järjestänyt ”saunavuoroni” kerran viikossa vuoden ajan. Hänelle
siitä ja vanhan kansan viisauksista erityiskiitokset!
”Kato, ystävyys se on kallista, se ei riipu hallintomallista.” Tämän Juice Leskisen riimin
paikkansa pitävyyden olen huomannut opiskeluaikanani sekä Suomessa että Keski-
Euroopassa. Kiitän ystäviäni sydämeni pohjasta hyvistä hetkistä vuosien varrella!
Kouvolassa 5. tammikuuta 2007
Mikko Siukkola

V
SISÄLLYS
1 JOHDANTO .............................................................................................................1
1.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet...............................................................1
1.2 Tutkimuksen suoritus ja rajaus .....................................................................2
2 TAUSTA ...................................................................................................................3
2.1 Jätevesiviemäröinti .........................................................................................3
2.1.1 Viemäröintijärjestelmät.........................................................................3
2.1.2 Viemärityypit........................................................................................4
2.2 Jätevesiviemäristön osat ja rakenteet ............................................................4
2.2.1 Viemäriputket .......................................................................................4
2.2.2 Tarkastuskaivo ......................................................................................5
2.2.3 Jätevedenpumppaamo ...........................................................................7
2.2.4 Tasausallas............................................................................................8
2.2.5 Tulvakynnyskaivo.................................................................................8
2.3 Jätevesiviemäristön mitoitus ..........................................................................9
2.3.1 Jäteveden mitoitusvirtaama ...................................................................9
2.3.2 Viettoviemärin mitoitus.......................................................................11
2.3.3 Paineviemärin mitoitus........................................................................12
2.3.4 Viemäreiden mallinnusohjelmat ..........................................................12
2.4 Kiinteistön viemärilaitteisto .........................................................................13
2.4.1 Tonttiviemäri ......................................................................................13
2.4.2 Padotuskorkeus...................................................................................13
2.5 Kouvolan Vesi...............................................................................................15
2.5.1 Jätevesiviemäristö ...............................................................................15
2.5.2 Jätevesiviemäristön ylläpidon resurssit................................................15
3 JÄTEVESIVIEMÄRITULVAT.............................................................................17
3.1 Jätevesiviemäritulvien syyt ja seuraukset....................................................17
3.1.1 Hydraulinen ylikuormitus....................................................................18
3.1.2 Viemäritukokset..................................................................................18
3.1.3 Muita syitä jätevesiviemäristön epäkuntoon ........................................20
3.1.4 Jätevesiviemäritulvien aiheuttamat vahingot........................................20
3.2 Taajamatulvia Suomessa viime vuosina ......................................................21
3.2.1 Vaasa ..................................................................................................21
3.2.2 Riihimäki ............................................................................................22
3.2.3 Helsinki ..............................................................................................22
3.2.4 Kotka..................................................................................................23
3.2.5 Pirkkala...............................................................................................24
4 JÄTEVESIVIEMÄRITULVIEN ENNAKOINTI.................................................25
4.1 Kunnan toimialojen vastuut ja tehtävät ......................................................25
4.1.1 Valmiussuunnittelu .............................................................................25
4.1.2 Maankäytön suunnittelu ......................................................................25
4.1.3 Kunnallistekniikan suunnittelu ............................................................26
4.1.4 Kunnan rakennusvalvonta ...................................................................26
4.1.5 Hulevesien hallinta..............................................................................26
4.2 Vesihuoltolaitoksen valvontaviranomaisten vastuut ja tehtävät.................27
4.2.1 Alueellinen ympäristökeskus...............................................................27
4.2.2 Kunnan ympäristöterveydenhuolto......................................................28

VI
4.2.3 Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.............................................28
4.3 Vesihuoltolaitoksen yleinen varautuminen..................................................28
4.3.1 Vesihuoltolaitoksen vastuu..................................................................28
4.3.2 Varautumissuunnittelu ........................................................................29
4.3.3 Yleinen tiedotus..................................................................................29
4.3.4 Kiinteistön ohjeistus............................................................................30
4.4 Vesihuoltolaitoksen tekninen varautuminen ...............................................31
4.4.1 Verkoston kunnon tutkiminen .............................................................31
4.4.2 Verkoston hydraulisen tilan seuranta...................................................33
4.4.3 Verkoston valvonta- ja ohjausjärjestelmät ...........................................35
4.4.4 Viemäriverkoston erityisrakenteiden toiminnan ylläpito......................36
4.4.5 Kunnossapito ......................................................................................37
4.4.6 Saneeraus............................................................................................38
4.5 Varautuminen riskialttiilla kiinteistöllä.......................................................42
4.5.1 Kiinteistön viemärilaitteistoa koskevat vastuut....................................42
4.5.2 Varolaitteita viemäritulvariskin poistoon.............................................44
5 TOIMINTA VIEMÄRITULVATILANTEEN AIKANA......................................55
5.1 Vesihuoltolaitoksen toiminta........................................................................55
5.1.1 Tulvatorjunnan käynnistys ..................................................................55
5.1.2 Toiminta tulvatilanteen aikana ............................................................57
5.1.3 Toimenpiteet tulvatilanteen jälkeen.....................................................57
5.2 Viranomaisten tehtävät viemäritulvatilanteen aikana ................................58
5.2.1 Pelastuslaitos.......................................................................................58
5.2.2 Hätäkeskus..........................................................................................59
5.2.3 Kunnan tekninen toimiala....................................................................60
5.2.4 Kunnan ympäristöterveydenhuolto......................................................60
5.2.5 Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.............................................60
5.2.6 Alueellinen ympäristökeskus...............................................................60
5.2.7 Poliisi..................................................................................................61
5.2.8 Sotilasviranomaiset .............................................................................61
5.2.9 Yhteenveto viemäritulviin liittyvistä viranomaisten tehtävistä .............62
5.3 Viestintä ........................................................................................................63
5.3.1 Ennakoiva tiedotus..............................................................................63
5.3.2 Vesihuoltolaitoksen tilanneviestintä ....................................................64
5.3.3 Viranomaisten tiedotusvastuut tulvatilanteen aikana............................66
5.4 Vastuut kiinteistöllä viemäritulvatilanteen aikana......................................69
5.4.1 Taloyhtiön asukkaan toimet.................................................................69
5.4.2 Kiinteistön hoitajan toimet ..................................................................69
6 VIEMÄRITULVAVAHINKOJEN KORVAUS....................................................70
6.1 Tulvavahinkojen korvaamisen lainsäädäntö ...............................................70
6.1.1 Laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ..
..........................................................................................................70
6.1.2 Ehdotettu tulvavakuutuslaki ................................................................70
6.2 Vesihuoltolaitoksen korvausvastuu..............................................................71
6.2.1 Lainsäädäntö.......................................................................................71
6.2.2 Korvausvastuusta vapauttavat tai sitä rajoittavat perusteet...................71
6.3 Kiinteistön omistajan korvausvastuu...........................................................73
6.3.1 Ohjeistus.............................................................................................73
6.3.2 Rakennuksessa tehtävät muutokset......................................................73
6.4 Jätevesiviemäritulvavahinkojen vakuuttaminen.........................................73

VII
6.4.1 Vakuutusyhtiöiden antama ohjeistus koskien viemäritulvia .................74
6.4.2 Kotivakuutukset ..................................................................................74
6.4.3 Kiinteistövakuutukset..........................................................................75
6.4.4 Yritysvakuutukset ...............................................................................76
6.4.5 Vesihuoltolaitoksen vastuuvakuutus....................................................77
6.4.6 Vahinkojen arviointi............................................................................77
7 JÄTEVESIVIEMÄRITULVA KOUVOLASSA SYYSKUUSSA 2004 ................78
7.1 Tulvatilanne ..................................................................................................78
7.1.1 Toiminta .............................................................................................78
7.1.2 Vahingot .............................................................................................79
7.1.3 Vahinkojen korvaus ............................................................................82
7.2 Tulvatilanteesta seuranneet toimenpiteet ....................................................85
7.2.1 Viemäreiden tarkastukset ....................................................................85
7.2.2 Jätevedenpumppaamojen ylivuotojen tarkastus ...................................85
7.2.3 Tutkimukset savukoneen avulla...........................................................86
7.2.4 Virtaamamittarin hankinta...................................................................87
7.2.5 Sademittarin hankinta..........................................................................88
7.3 Jätevesiviemäritulville riskialttiit alueet Kouvolan Veden verkostossa......90
7.3.1 Kaunisnurmi .......................................................................................90
7.3.2 Käpylä ................................................................................................91
7.3.3 Riihitie................................................................................................93
7.3.4 Runkotie .............................................................................................93
8 KEHITYSEHDOTUKSET TULEVAISUUTTA VARTEN .................................95
8.1 Viemäritulvariskien ennakointi ...................................................................95
8.1.1 Kunnan tehtävät ..................................................................................95
8.1.2 Vesihuoltolaitosten yleinen varautuminen ...........................................95
8.1.3 Vesihuoltolaitoksen tekninen varautuminen ........................................97
8.1.4 Kiinteistöjen omatoiminen varautuminen ............................................97
8.2 Toimintaperiaatteet tulvimistilanteisiin.......................................................99
8.2.1 Vesihuoltolaitoksen toiminta...............................................................99
8.2.2 Viranomaisyhteistyö viemäritulvatilanteen aikana.............................101
8.2.3 Toiminta riskialttiilla kiinteistöllä......................................................105
8.3 Viestintä ......................................................................................................106
8.3.1 Ennakoiva tiedotus............................................................................106
8.3.2 Vesihuoltolaitoksen tilanneviestintä ..................................................107
8.3.3 Viestintä johtoryhmän kautta.............................................................109
8.3.4 Tilanneviestintä vesihuoltolaitoksen ja sidosryhmien välillä..............110
8.4 Viemäritulvavahinkojen korvausjärjestelmä ............................................113
8.4.1 Tulvavakuutuslaki.............................................................................113
8.4.2 Vahinkojen korvausvastuut ja vakuuttaminen....................................113
8.5 Yhteenveto kehitysehdotuksista .................................................................114
9 JOHTOPÄÄTÖKSET..........................................................................................120
9.1 Tutkimuksen arviointi................................................................................120
9.2 Suositukset ..................................................................................................121
10 YHTEENVETO....................................................................................................124
LÄHDELUETTELO ...................................................................................................131

VIII
LIITE 1
LIITE 2
LIITE 3
LIITE 4
LIITE 5
LIITE 6
KOUVOLAN KAUPUNGIN JÄTEVESIVIEMÄRISTÖ
KAAVOITUKSEN VAIHEET KOUVOLASSA
KIINTEISTÖJEN VIEMÄRITULVIEN VARAUTUMISOHJE
KIINTEISTÖJEN VIEMÄRITULVIEN TORJUNTAOHJE
VESIHUOLTOLAITOKSEN JA SIDOSRYHMIEN VÄLINEN
YHTEYDENPITO VAKAVAN VIEMÄRITULVATILANTEEN
AIKANA KOUVOLASSA
HAASTATTELUJA

IX
LYHENTEET
ASCE
DHI
KUVENE
MMM
NEIWPCC
PVC
RTC
SPTOy
SYKE
U.S.EPA
Vakes
VVY
YLE
American Society of Civil Engineers
Danish Hydraulic Institute
Kunnallisen vesihuollon neuvottelukunta
Maa- ja metsätalousministeriö
New England Interstate Water Pollution Control Comission
Polyvinyylikloridi
Real Time Control
Suomen Putkisto Tarvike Oy
Suomen ympäristökeskus
United States Environmental Protection Agency
Vakuutusyhtiöiden keskusliitto
Vesi- ja viemärilaitosyhdistys
Yleisradio

1
1 JOHDANTO
Suomessa viime vuosina sattuneet poikkeuksellisen voimakkaat sateet ovat aiheuttaneet
vahinkoja etenkin kaupungeissa ja taajamissa, kun sadevettä on kerääntynyt kaduille tai
viemäriverkostoihin. Rankkasateista johtuvat runsaat sadevedet ovat aiheuttaneet ongelmia
vesihuoltolaitosten jätevesiviemärijärjestelmille ja niiden toimivuudelle.
Jätevesiviemärijärjestelmään päästyään hulevedet ovat voineet aiheuttaa
jätevesiviemäristön ylikuormitusta tai häiriöitä jätevedenpumppaamoilla. Seurauksena on
usein ollut jätevesien takaisinvirtausta vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäreistä
tonttiviemärien kautta sisälle kiinteistöihin lattiakaivojen tai muiden viemäripisteiden
kautta. Sisälle tulvineet jätevedet ovat aiheuttaneet kiinteistöjen omistajille terveydellisiä
riskejä ja taloudellisia vahinkoja.
Viemäritulvavahinkojen korvauskäsittelyissä vesihuoltolaitosten, kiinteistöjen ja
vakuutusyhtiöiden kesken on todettu, ettei selkeitä periaatteita eri osapuolten
korvausvastuista ole välttämättä olemassa. Kiinteistökohtaisten jätevesiviemäritulvien
aiheuttamia vahinkoja koskevat vahinkoilmoitukset on sen vuoksi jouduttu usein
käsittelemään tapauskohtaisesti. Kiinteistöjen viemärilaitteistoa koskevat määräykset ovat
kuitenkin muuttumassa ja samalla vahinkojen korvausvastuut tarkentuvat. Samoin
tulvavahinkojen korvaamista koskevaan lainsäädäntöön on esitetty muutoksia, jotta
korvausjärjestelmä kattaisi tulevaisuudessa myös rankkasateiden seurauksena tulvineen
jäteveden aiheuttamat vahingot.
1.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet
Tämän diplomityön päätavoitteena oli kehittää menetelmiä, käytäntöjä ja tapoja estää ja
minimoida jätevesiviemäritulvien aiheuttamia vahinkoja oikeanlaisella suunnittelulla,
teknisillä keinoilla, varautumisella, tiedotuksella, yhteistyöllä sekä ohjeistuksella.
Kehitysehdotuksissa painotetaan teknisten keinojen käyttövaihtoehtoja kiinteistöjen
viemäritulviin varautumisessa, vesihuoltolaitoksen ja kiinteistöjen välistä yhteistyötä,
tiedotuksen hyödyntämistä sekä korvausvelvollisuuden kohdentamista. Tavoitteena oli
myös kehittää vesihuoltolaitoksen ja vesihuoltolaitoksen sidosryhmien yhteistyötä ja luoda

2
toimintamalli viemäritulvatilanteeseen mahdollisimman nopean ja tehokkaan toiminnan
organisoimiseksi ja turvaamiseksi.
Diplomityöhankkeessa tutkittiin jätevesiviemärien tulvimiseen liittyvää lainsäädäntöä,
jätevesiviemäristön mitoitus- ja suunnitteluperusteita, vesihuoltolaitoksen antamaa
ohjeistusta ja kiinteistönomistajan varautumiskeinoja viemäritulvatilanteisiin,
viranomaisyhteistyötä viemäritulvatilanteiden torjunnassa sekä eri osapuolten vastuita
vahinkojen korvauskysymyksissä.
Case tapauksena työssä käytettiin Kouvolassa vuoden 2004 syyskuun alussa rankkasateen
johdosta tapahtunutta jätevesiviemärien tulvimista. Tapauksen avulla tutkittiin tulvimiseen
johtaneet tilanteet ja kartoitettiin viemäritulville riskialttiita alueita Kouvolan Veden
jätevesiviemäristössä.
1.2 Tutkimuksen suoritus ja rajaus
Tutkimuksessa keskityttiin jätevesiviemäreiden tulvimiseen rankkasateiden seurauksena
suomalaisten kaupunkien olosuhteissa. Hulevesiviemäreiden ja sekaviemäreiden
tulviminen sekä vesistönpinnan ja meriveden pinnan nousun aiheuttama
jätevesiviemäreiden tulviminen mainitaan työssä. Muutoin ne jätettiin tarkastelun
ulkopuolelle. Kirjallisessa osassa tarkastellaan jätevesiviemäröintiä, jätevesiviemäristön
mitoitusperusteita, jätevesiviemäritulvien syitä ja niiden seurauksia sekä esimerkkejä viime
vuosien jätevesiviemäritulvista Suomessa. Tutkimusosassa tarkastellaan
kirjallisuusselvitysten, lainsäädännön sekä viranomaisten, vesihuollon ja vakuutusalan
ammattilaisten haastatteluiden perusteella jätevesiviemäritulvien ennakointia ja
tulvatorjuntaa sekä eri osapuolten korvausvelvollisuuksia ja viemäritulvavahinkojen
vakuuttamista. Käytännöllisessä osassa tarkastellaan Kouvolan case tapausta, Kouvolan
Veden toimenpiteitä tapauksen johdosta ja ongelmakohtia Kouvolan Veden verkostossa.
Tulosten perusteella esitetään kehitysehdotuksia jätevesiviemäritulvatilanteen ennakoinnin,
tulvatorjunnan ja viestinnän parantamiseksi sekä viemäritulvavahinkoja koskevien
korvausvastuiden ja vakuutusten selkeyttämiseksi. Lisäksi kehitetään vesihuoltolaitoksen
ja viranomaisten yhteistyöhön perustuva toimintamalli viemäritulvatilanteeseen.

3
2 TAUSTA
2.1 Jätevesiviemäröinti
Jätevesiviemäristön tarkoituksena on kerätä ja kuljettaa jätevedenpuhdistamolle
puhdistettavaksi yhdyskunnan alueelta kertyvä jätevesi. Jätevesiviemäristöön kuuluvat
kaikki rakenteet ja laitteet, mitä tarvitaan yhdyskunnan alueella eri tarkoituksiin käytetyn
veden keräämiseen, johtamiseen pois alueelta, puhdistukseen ja luonnonympäristöön
palauttamiseen. Siihen ei kuitenkaan lueta kuuluvaksi vedenkäyttäjien kiinteistöissä olevia
sisäisiä johtoja ja laitteita. (Karttunen & Tuhkanen 2003, s. 49) Kiinteistöjen
viemärilaitteistojen rakenne ja toimintakunto vaikuttavat kuitenkin jätevesiviemäristön
toimintakykyyn ja päinvastoin.
Jätevesiviemäristön toiminnallisena tavoitteena on johtaa jätevedet niin, ettei ympäristössä
aiheudu välittömiä epäkohtia kuten hygieenisiä haittoja, hajuja tai tulvimista eikä
vähittäisestä likaantumisesta tai pilaantumisesta välillisestikään aiheutuvia haittoja. Lisäksi
keräys- ja johtamisjärjestelmän tulee olla vuotamaton ja tukkeutumaton sekä
mahdollisimman vähän kunnossapitotoimenpiteitä vaativa. (Karttunen & Tuhkanen 2003,
s. 50)
2.1.1 Viemäröintijärjestelmät
Jätevesiviemäristöt jaotellaan toimintaperiaatteensa mukaan seka- ja erillisjärjestelmiin.
Jakoperusteena on se, johdetaanko kaikki jätevedet sekoittuneina yhden järjestelmän kautta
vai jaotellaanko vedet syntytavan mukaan kahteen eri järjestelmään. Sekaviemäröinnissä
otetaan samaan viemärijohtoon yhdyskunnan alueelta kaikki jätevedet niiden alkuperään
katsomatta. (Karttunen & Tuhkanen 2003, s. 50) Jätevedet johdetaan erottelematta
jätevedenpuhdistamolle (Lindström 1996, s.87). Erillisviemäröinnissä käytetään kahta
viemäriverkkoa. Jätevedet johdetaan omassa viemärissään ja hulevedet johdetaan
omassaan. Jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Hulevedet
johdetaan joko sopivaan maaston kohtaan imeytettäväksi tai suoraan vesistöön. Nykyään
asutuskeskuksiin rakennetaan jätevesiviemäristöt etupäässä käyttämällä erillisjärjestelmää.
(Karttunen & Tuhkanen 2003, s. 50) Suomessa alettiin siirtyä sekaviemäröinnistä
erillisviemäröintiin 1960-luvun lopulla (Kiuru 2006, s. 42).

4
2.1.2 Viemärityypit
Viettoviemärit
Jätevesiviemäristö suunnitellaan niin, että mahdollisimman suuri osa viemäriputkista
kuljettaisi jätevettä painovoiman avulla. Viettoviemäröinnissä putkien tulee olla tietyssä
kaltevuudessa. Tämän kaltevuuden tulee antaa putkessa virtaavalle jätevedelle ainakin
kerran vuorokaudessa sellainen virtausnopeus, joka virtaaman ollessa suurimmillaan riittää
huuhtomaan putken pohjalle hitaamman virtaaman aikana laskeutuneen kiintoaineksen.
Viemärin tulee siis olla itsepuhdistuva. Virtauksen nopeus ei kuitenkaan saa kasvaa niin
suureksi, että viemärivesi ja sen mukana kulkeva kiintoaines alkaisivat mekaanisesti
kuluttaa putkimateriaalia. (Karttunen & Tuhkanen 2003, s. 50-51) Sukellusjohdot ovat
vesistön alituksiin käytettäviä viettoviemäreitä. (Kuva 2.1)
Inlet
structure
Stream
Outlet
structure
Depressed sewer
Kuva 2.1. Sukellusjohto (ASCE 2004, s. 106 (muokattu))
Paineviemärit
Paineviemäreitä käytetään johdettaessa viemärivettä alemmasta maastonkohdasta
ylempään tai maastoesteiden kuten kallioiden, jokien ja järvien yli tai ali. Viemäriveden
pumppausta ja paineviemäriä tarvitaan myös viemärikaltevuuden aikaansaamiseksi, kun
maasto on tasainen ja viemäripituus suuri, tai kun jätevesi on johdettava katuviemäriin,
joka on viemäröitävää kohtaa, esim. kellaria ylempänä. Paineviemäri alkaa kiinteistöltä tai
jätevedenpumppaamosta. (Karttunen et al. 2004, s. 470, 487)
2.2 Jätevesiviemäristön osat ja rakenteet
2.2.1 Viemäriputket
Pienen putkikoon jätevesiviemäreiden putkirakenteena muovia on viime vuosina käytetty
enemmän kuin betonia. Muoviputki on hydraulisesti edullinen, koska sillä on sileä

5
sisäpinta. Muoviputket ovat myös tiiviitä ja helposti liitettäviä. Muoviputkia käytetään sekä
viettoviemäreinä että paineviemäreinä. (Karttunen 2004, s. 472-473)
Betoni on monien vuosikymmenten ajan ollut perinteinen viemäreiden rakennusmateriaali.
Betoniputkia käytetään edelleen jätevesien johtamiseen vaikeissa maanpinnan
kuormitusolosuhteissa, suurissa syvyyksissä ja suurikokoisissa putkissa. (Lindström 1996,
s. 98) Nykyajan betoniputket ovat huomattavasti kestävämpiä kuin ennen, joten betonia
käytetään viemäreiden putkimateriaalina myös pienikokoisissa viemäreissä. (Laitinen
2006) Betoniputki on viemärinä pitkäikäinen, 30-50 vuotta, mutta vaatii hyvän
tuuletuksen. Huonosti tuuletetussa betoniputkessa jätevesi synnyttää rikkihappoa, joka
syövyttää betoniputkea. (Lindström 1996, s. 99)
Muita viemäriputkimateriaaleja ovat esimerkiksi saviseoksesta ja suojalasista valmistetut
lasitetut saviputket, teräs ja valurauta (Lindström 1996 s. 99).
Viemäreiden putkimateriaalit Suomessa vuosina 1970-2001
Kuva 2.2. Viemäreiden kokonaispituus putkilaadun mukaan Suomessa vuosina 1970-2001.
(Ympäristöhallinto 2006a (muokattu))
2.2.2 Tarkastuskaivo
Viemäriverkoston liittymiä ja ylläpitoa varten rakennetaan tarkastuskaivoja. Ne sijoitetaan
viemäreihin yleensä 50…80 m välein ja lisäksi jokaiseen viemärin pysty- ja vaakasuoran

6
taitteeseen. Viemäri rakennetaan tarkastuskaivon välillä suoraksi, mikä helpottaa
ylläpitotoimenpiteitä ja verkoston kunnon valvontaa. Tarkastuskaivon tulisi olla niin suuri,
sisähalkaisijaltaan vähintään 500 mm, että sen kautta voidaan viemäriä puhdistaa ja
tarkastaa. Materiaalina on joko betoni tai muovi. Betonikaivojen rakentamisessa käytetään
tehdasvalmisteisia pohjaelementtejä, kaivonrenkaita ja korotusrenkaita. Renkaiden koko on
yleensä 800 tai 1000 mm. Muoviset tarkastuskaivot ovat myös tehdasvalmisteisia ja ne
asennetaan yleensä kokonaisina valmiina kaivoina kohteeseen. (Kuva 2.3) (Karttunen
2004, s. 477-479)
Kaivon pohja varustetaan kourulla. Kaivosta lähtevä putki asennetaan suoraan läpi
menevässä kaivossa 1…2 cm tulevaa putkea alemmaksi. Jos viemärin suunta kaivon
kohdalla muuttuu 45…90 astetta, on putkien asennusväli 2…3 cm suunnanmuutoksesta
aiheutuvan padotuksen estämiseksi. (Karttunen 2004, s. 481)
Kuva 2.3. Muovinen tarkastuskaivo. (Wavin-Labko
2006 (muokattu))

7
2.2.3 Jätevedenpumppaamo
Jätevedenpumppaamo tehdään joko osittain tai kokonaan maanalaiseksi. Maanpinnan
yläpuolelle ulottuvalla rakennuksella varustettu pumppaamo on hoidon ja valvonnan
kannalta parempi kuin kokonaan maanalainen pumppaamo. Pumppaamon koon määrittävät
sinne asennettavat koneet ja laitteet, ennen kaikkea pumput. (Karttunen 2004, s. 487)
Suomessa käytössä olevissa jätevesipumppaamoissa käytetään yleisesti kahta
samanaikaisesti toimivaa pumppua. Suomessa kunnallisena jätevedenpumppaamona on
käytetty perinteisesti uppopumpuilla varustettua pakettipumppaamoa (Kuva 2.4).
(Grundfos, s. 10)
Vesiraja
Kuva 2.4. Uppopumpuilla varustettu pakettipumppaamo.
Septek 2006 (muokattu))

8
Viemäriveden pumppauksessa jätevedenpumppaamolla käytetään yleensä
keskipakopumppuja. Keskipakopumput jaetaan
• kuivanasennuksen pumppuihin: pumput on sijoitettu erilliseen maanpinnan alapuolella
olevaan pumpputilaan;
• märänasennuksen pumppuihin: pumput on upotettu itse imukaivoon moottorin ollessa
imukaivon yläpuolella olevassa huoneessa;
• uppopumppuihin: sekä pumppu että sen yhteydessä oleva moottori on upotettu
imukaivoon. (Kuva 2.4)
(Karttunen 2004, s. 487-491)
Pumppaamon pumppujen käynnistys järjestetään automaattisesti käyttämällä
pintarajakytkimiä. Nykyään yleisesti käytetyt pintarajakytkimet ovat kelluke- ja
elektrodikytkimiä. Toimintahäiriöiden toteamiseksi pumppaamot varustetaan usein
kaukohälytyksellä. (Karttunen 2004, s. 491)
2.2.4 Tasausallas
Tasausallasta voidaan tarvita tulvavirtaamien tasaamiseksi, jos yhdyskunnan kasvaessa
ylemmäs rakennetun uuden alueen hulevedet tai sekaviemäröidyt jätevedet joudutaan
johtamaan alemman alueen läpi käyttämällä putkia, jotka alkujaan on mitoitettu vain
alemman vanhan alueen tarpeita varten. (Karttunen 2004, s. 485) Tasausaltaita käytetään
lähinnä sekaviemäröinnissä isoissa kaupungeissa, joissa muodostuvan jäteveden määrä on
suuri. Ne voidaan sijoittaa esimerkiksi kallion sisään kuten Tukholmassa on tehty. (Isakow
2006a)
2.2.5 Tulvakynnyskaivo
Tulvakynnyskaivoja käytetään sekaviemäreissä ja hulevesiviemäreissä. Niiden avulla
johdetaan rankkasateiden aikana osa viemärivedestä tulvakynnysten kautta suoraan
vesistöön muun osan virratessa viemärissä käsittelylaitokseen. Tulvakynnyskaivot ovat
yleisimmin toteutettu reunapatona. Reunapatona toteutus tarkoittaa, että valitun virtaaman
ylittävä osuus viemärin kokonaisvirtaamasta johdetaan reunapadon yli. (Kuva 2.5)
(Karttunen 2004, s. 482-483)

9
Kuva 2.5. Tulvakynnyskaivo. (Karttunen 2004, s. 482)
2.3 Jätevesiviemäristön mitoitus
Jätevesiviemäristö tulee mitoittaa niin, että viemäriputkien halkaisijat ovat riittävän suuria
mitoitusvesimäärän johtamiseen. Viemäriputken minimikaltevuus tulee määrittää
huuhtoutumisen onnistumiseksi ja maksimikaltevuus eroosion ja putken kulumisen
välttämiseksi. Putkimateriaalien asettamat vaatimukset ja viemäröintijärjestelmän ja -
tyypin vaikutus tulee mitoituksessa myös ottaa huomioon. (Karttunen 2004, s. 467)
2.3.1 Jäteveden mitoitusvirtaama
Jätevesimäärien arviointi
Jätevesien mitoitusvirtaama kattaa asumisjätevedet, teollisuusjätevedet ja vuotovedet
(Uponor 1996a, s. 11). Jätevesiviemäreiden mitoituksessa asukasta kohden laskettu
keskimääräinen asumisjäteveden määrä lasketaan usein samaksi kuin vesijohdon mitoitettu
vesimäärä, koska vesijohtovedestä arviolta 80…90 % joutuu viemäriin (Luhanka 1996, s.
54). Jätevesivirtaaman vaihtelu vastaa vesijohtoveden käytön vaihtelua viiveellä
(Karttunen 2004, s. 458). Jätevesiviemäreiden mitoituksessa käytetty vesijohtoveden
ominaiskulutus on Suomessa noin 250 l/as•d (Ympäristöhallinto 2006b). (Kuva 2.6)

10
Vesijohtoveden ominaiskulutus Suomessa vuosina 1970-2001
Kuva 2.6. Vesijohtoveden ominaiskulutus liittyjää kohden vuorokaudessa Suomessa vuosina 1970-2001.
(Ympäristöhallinto 2006b (muokattu))
Mitoituksessa on otettava huomioon myös eri vuorokausina ja vuorokauden aikoina
tapahtuvan virtaaman vaihtelut (Karttunen 2004, s. 458). Vaihteluiden ilmaisemiseksi
käytetään suurinta vuorokausikulutuskerrointa ja suurinta tuntikulutuskerrointa. Edellisillä
tiedoilla voidaan asumisjätevesivirtaama ilmaista kaavana:
q jmit =
p • qdkeskim
• Cd
max
• Ch
max
• l / s
, (2-1)
3600 • 24
Missä p on vesijohtoverkkoon liitettyjen kiinteistöjen asukasluku (kpl), q dkeskim on veden
keskimääräinen ominaiskulutus vuorokaudessa, C dmax on suurin vuorokausikulutuskerroin
(1,0-1,7) ja C hmax on suurin tuntikulutuskerroin (1,0-1,7). (Luhanka 1996, s. 54)
Kaavalla (2-1) laskettuun arvoon lisätään vesihuoltolaitoksen viemäristöön liittyneiden
pienten ja keskisuurten teollisuuslaitosten tuottama jätevesivirtaama. Tämän
jätevesivirtaaman on arvioitu olevan keskimäärin 1,3 l/s • ha ja suurimmillaan 2,0 l/s • ha,
kun työtä tehdään 8 tuntia päivässä ja 250 päivää vuodessa. (Luhanka 1996, s. 55)
Vuotovesimäärien arviointi
Vuotovedet ovat tahattomasti jätevesiviemäriin ympäröivästä maaperästä tai kaivannon
täytteestä vuotavien putkiliitosten, särkyneiden putkien, huokoisten putkenseinämien tai

11
vioittuneiden tarkastuskaivorakenteiden kautta tulevia vesiä (Karttunen 2004, s. 464).
Vuotovesiin lasketaan myös jätevesiviemäristöön luvallisesti tai luvatta johdetut tonttien
hulevedet, jotka tulisi johtaa hulevesiviemäriin, ja kaivonkansien kautta tahattomasti
tulevat hulevedet (Luhanka 1996, s. 55). Runsaimmin vuotovesiä esiintyy keväällä lumen
ja roudan sulamisen aikaan ja syksyllä runsaiden sateiden vaikutuksesta (Ojala 1983, s. 2).
Suomessa vuotovesien vuotuinen määrä jätevesiviemärissä on keskimäärin noin 20…25 %
jätevedestä (Vehmaskoski 2006). Yleisin yksikkö vuotoveden määrän ilmoittamiseksi on
litraa sekunnissa johtokilometriä kohti (Karttunen 2004, s. 466). Tällä yksiköllä ilmaistuna
Kouvolan Veden viemäristön jätevesien vuotovesimäärä oli vuonna 2005 0,63 l/s/km
(Kouvolan Vesi 2005a, s. 21). Viemärin ikä, putkiliitosten materiaali ja tyyppi vaikuttavat
ratkaisevasti vuotovesien määriin (Karttunen 2004, s. 466).
2.3.2 Viettoviemärin mitoitus
Viettoviemäreissä minimikaltevuuden on tarkoitus varmistaa viemärin pohjalle
laskeutuneen kiintoaineksen ainakin kerran vuorokaudessa tapahtuva riittävä
vähimmäishuuhtoutuminen eli viettoviemärin itsepuhdistuvuus. Tähän tarvittavana veden
virtausnopeutena pidetään 0,6 m/s, eikä se saisi laskea alle 0,4 m/s. Toisaalta liian suuri
viettoviemärin kaltevuus johtaa suureen jäteveden virtausnopeuteen, joka taas kuluttaa
putkea mekaanisesti aiheuttaen siinä korroosiota sitä enemmän, mitä runsaammin vedessä
on kiintoainesta (Karttunen 2004, s. 467-468). Minikaltevuus ja suurin sallittu kaltevuus
riippuvat myös viemäriputken koosta. (Taulukko 2.1)
Taulukko 2.1. Viettoviemäreiden pienimmät ja suurimmat kaltevuudet
ja virtaama-arvot erikokoisille betoniviemäreille. (Luhanka 1996, s. 60)
Pienin suositeltava
Suurin sallittu
ds kaltevuus
vastaava
vastaava
kaltevuus
virtaama
virtaama
mm
0 / 00 l/s
0 / 00 l/s
225 4,5 3,5 280 200
300 3,0 6 160 420
400 2,5 9 120 700
500 2,0 14 70 1200
600 1,6 25 50 1750
800 1,0 60 50 2250
> 800 1,0 - 50 -

12
2.3.3 Paineviemärin mitoitus
Paineviemärit mitoitetaan samoin perustein kuin vesijohdot. Pienimmän putkikoon määrää
kuitenkin jäteveden laatu. Asumisjätevettä varten tarkoitetun paineviemärin on oltava
halkaisijaltaan vähintään 100 mm. (Karttunen 2004, s. 470) Suurin päivittäinen jäteveden
virtausnopeus ei paineviemäreissä saa olla pienempi kuin 0,7 m/s (Grundfos, s. 22).
2.3.4 Viemäreiden mallinnusohjelmat
Viemäreiden mitoituksen ja viemäritulvien mallintamisen apuna voidaan käyttää
viemäreiden mallinnusohjelmia. Suomessa käytetään lähinnä tanskalaisen DHI Water and
Environment konsulttiyhtiön kehittämiä MOUSE- ja Mike Urban-mallinnusohjelmia (DHI
Water & Environment 2006a). Ranta-Pereen (2006) mukaan suomalaiset
vesihuoltolaitokset eivät yleensä itse tee verkostojen mallinnuksia näillä ohjelmistoilla,
vaan niitä käyttävät Suomessa pääasiassa konsulttitoimistot. Mallinnusohjelmien käyttö
viemäritulvien mallinnukseen on Suomessa vielä uusi asia. Ohjelmistoja on käytetty
hyväksi vasta muutamassa tulvatarkastelussa. (Ranta-Pere 2006)
MOUSE- ja Mike Urban -mallinnusohjelmistoja käytetään sekä jätevesi- että
hulevesiviemäristöjen mallintamiseen. MOUSE:n apuvälineitä ovat säätietojen
ennakkovaroitusjärjestelmä eli Real Time Control (RTC) ja paikkatietoaineisto. Mike
Urban -mallinnusohjelma perustuu pidemmälle menevään paikkatietoaineiston
hyödyntämiseen. Mike Urban:n avulla voidaan mallintaa niin viemäriputken virtaamaa,
viemäriveden sisältämien aineiden kulkua kuin myös viemäriveden sisältämien haitallisten
aineiden biologista vaikutusta verkoston kuntoon. (DHI Water & Environment 2006a)
RTC:lla tarkoitetaan säätietojen hyödyntämistä viemäritulvien mallintamisessa
verkostossa. RTC:n avulla voidaan ennakoida verkoston tulvavaraston tarve, jotta
verkoston mitoituksen ylittävä osa jätevedestä voidaan päästää tarvittaessa oikea-aikaisesti
verkoston varastoaltaisiin tai tulvaputkiin. (DHI Water & Environment 2006b) RTC:a
käytetään apuvälineenä suurissa kaupungeissa maailmalla lähinnä sekaviemäristöjen
tulvamallintamisessa. Suomessa RTC:a ei ole vielä käytetty. (Ranta-Pere 2006)

13
2.4 Kiinteistön viemärilaitteisto
Kiinteistön viemärilaitteistolla tarkoitetaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon liitetyn
kiinteistön viemäreitä tarvikkeineen ja laitteineen (Vesihuoltolaki 119/2001). Siihen
kuuluvat rakennuksen sisäiset viemärilaitteet eli putket, yhteet, lattiakaivot, pesualtaiden
vesilukot, alipaineventtiilit ja tiivisteet sekä rakennuksen ulkopuoliset tonttiviemärit.
(Uponor 2006) Kiinteistön viemärilaitteiston tulee olla yhteensopiva sekä mitoitukseltaan
että materiaaliltaan vesihuoltolaitoksen yleisen viemäriverkon laitteiston kanssa
(Vesihuoltolaki).
2.4.1 Tonttiviemäri
Tonttiviemäri on rakennuksen seinän ja vesihuoltolaitoksen jätevesiviemärin välinen
jätevesiviemäri, jota pitkin tontilla olevien rakennusten jätevedet johdetaan yleiseen
jätevesiviemäriin (VVY 2001, s. 4). Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön
viemärilaitteistosta vesihuoltolaitoksen viemäristön liittämiskohtaan asti (Vesihuoltolaki
13 §). Liittämiskohtana on yleensä vesihuoltolaitoksen viemäristön kaivo. Tavallisesti
tonttiviemäreitä tehdään kiinteistöihin yksi, mutta suurista kiinteistöistä voidaan joskus
johtaa kaksi tai useampia viemäreitä. (Lindström 1996, s. 107-108)
2.4.2 Padotuskorkeus
Padotuskorkeudella tarkoitetaan korkeustasoa, jolle jätevesi voi verkostossa korkeintaan
nousta, kun veden virtaama on suurin (Tiainen 2006). Erillisviemäröinnissä
jätevesiviemärin padotuskorkeudeksi lasketaan yleisen katuviemärin sisäpuolisen laen
tasokorkeus tonttiviemärin liittämiskohdassa lisättynä 1000 millimetrillä. (Kuva 2.7)
Hulevesiviemärin samoin kuin sekaviemärin turvalliseksi padotuskorkeudeksi lasketaan
katutason korkeus lisättynä 100 millimetrillä tonttiviemärin liittämiskohdassa.
(Ympäristöministeriö 1993, s. 24) Padotuskorkeus on aina paikallinen ja se on saatavissa
joko kunnan viranomaisilta tai vesihuoltolaitokselta (Isakow 2006a, Laitinen 2006).

14
Katutaso
Katutaso
Erillisviemärin turvallinen padotuskorkeus
= viemärin sisäpuolinen laki + 100 cm
100 cm
Kiinteistön alin
viemäripiste
Yleinen katuviemäri
Kuva 2.7. Jätevesiviemärin padotuskorkeus kiinteistön tonttiviemärin liittämiskohdassa. (Oulun Vesi 2006
(muokattu))
Voimaan astuvien määräysten mukaan viettoviemärin alin viemäripiste on kiinteistöllä
sijoitettava padotuskorkeuden yläpuolelle. Jos alin viemäripiste sijoitetaan
padotuskorkeuden alapuolelle tai jos vaadittavaa viemärikaltevuutta ei saavuteta,
jätevesille täytyy järjestää pumppaus. (Ympäristöministeriö 2006, s. 21)

15
2.5 Kouvolan Vesi
2.5.1 Jätevesiviemäristö
Kouvolan Veden jätevesiviemäriverkoston johtopituus oli 31.12.2005 159 796 metriä.
Jätevedenpuhdistamolla vuonna 2005 käsitellyn jäteveden määrä oli 6 415 800 m 3 .
Keskimääräinen jätevesivirtaama verkostosta puhdistamolle oli 15 778 m 3 vuorokaudessa.
Vuotovesiä viemäristössä oli 0,62 l/s/km. Laskuttamattoman jäteveden osuus
jätevedenpuhdistamolle tulevasta jäteveden kokonaismäärästä oli vuonna 2005 49
prosenttia. (Kouvolan Vesi 2005a)
Kouvolan Veden ylläpitämässä jätevesiviemäristössä on kahdeksantoista
jätevedenpumppaamoa. Yksi pumppaamoista on malliltaan niin sanottu turvapumppaamo,
jossa huoltotila ja pumppaamotila on erotettu toisistaan. Muut seitsemäntoista ovat kuvan
2.4 mallisia pakettipumppaamoja. Kukin pumppaamo on varustettu kahdella
samanaikaisesti toimivalla kuivan asennuksen pumpulla. Kaikki kahdeksantoista
pumppaamoa ovat kaukovalvontajärjestelmän piirissä. (Nyyssönen 2006)
2.5.2 Jätevesiviemäristön ylläpidon resurssit
Jätevesiviemäristön toimintaa ylläpitää pääosin kolme henkilöä Kouvolan Veden
henkilökunnasta. Verkostotöiden työnjohtajana toimii putkimestari. Kaksi
verkostoasentajaa muodostaa työparin. Asentajat tarkkailevat ja huuhtelevat
viemäriverkostoa tarpeen mukaan sekä raportoivat havaitsemistaan vioista ja puutteista
työnjohdolle. Urakoitsijat tilataan tarpeen vaatiessa korjaamaan asentajien havaitsemia
vikoja sekä tekemään viemäriverkoston tutkimusta, kuten esimerkiksi videokuvausta,
veden korkeuden mittausta ja vuotoselvitystä. Muutoin asentajat korjaavat viemäristön
vikoja ja tekevät tutkimuksia. Asentajien käytössä on kevyt kuorma-auto, jonka lavalla on
kiinteästi asennettu 3 m 3 :n vesisäiliö. Autossa on myös pumppu, jolla saadaan tehostettua
huuhtelua. Auton sisältä löytyy viemäritöiden tarvikkeita kuten viemärinavauskeppejä.
Asentajat käyttävät lisäksi pakettiautoa, joka sisältää muun muassa viemäreiden
korjaukseen ja liikenteen ohjaukseen tarvittavia työkaluja ja tarvikkeita, metallinetsimen
sekä erilaisia käsityökaluja. (Kouvolan Vesi 2006a)

16
Kouvolan Vedessä päivystäviä verkostotöiden työnjohtajia on kaikkiaan viisi, joista yksi
päivystää kerrallaan. Verkostoasentajista päivystää kerrallaan yksi työpari, paitsi kesällä
kesälomista johtuen vain yksi asentaja. Päivystysvuoro kestää viikon alkaen perjantaina
kello 16. Jätevedenpuhdistamolla valvotaan jätevedenpuhdistamon toiminnan lisäksi
jätevedenpumppaamojen toimintaa kaukovalvontajärjestelmän kautta. Puhdistamolla
työskentelee viisi työntekijää, yksi käyttöteknikko ja neljä laitosmiestä. Näistä yksi toimii
kerrallaan päivystäjänä. (Laitinen 2006)

17
3 JÄTEVESIVIEMÄRITULVAT
Rankkasateen aiheuttama taajamatulva syntyy, kun rakennetun alueen kuivatusjärjestelmä
ei toimi suunnitellulla tavalla, jolloin hule- ja sekaviemäreiden mitoitukset ylittyvät, tai
kun hulevesien maanpäällinen hallinta ei toimi suunnitellulla tavalla. Tällöin hulevedet
kerääntyvät vääriin paikkoihin kuten kaduille ja pihoille tai muille alueille, ja viemärivedet
purkautuvat hallitsemattomasti aiheuttaen vahinkoa. Hulevedet pääsevät
jätevesiviemäristöön rakoilevien liitosten, vuotavien kaivojen ja halkeilevien
jätevesiviemäriputkien kautta. Jätevesiviemäritulva syntyy, kun padotus viemärissä kohoaa
niin suureksi, että jätevesi pääsee virtaamaan pois viemäristä kaivon kansien, lattiakaivojen
tai muiden viemäripisteiden kautta sisälle kiinteistöön, pihalle tai kadulle. (Vikman &
Arosilta 2006, s. 39)
3.1 Jätevesiviemäritulvien syyt ja seuraukset
Jätevesiviemäritulvien synnyssä on yleensä vaikuttamassa samanaikaisesti sekä
viemäreiden vedenjohtokykyä pienentäviä tekijöitä että vesimäärää lisääviä tekijöitä
(Soikkeli 1980, s. 33). Samanaikaisesti vaikuttavia tekijöitä ovat runsaan sateen tai nopean
lumen sulamisen aiheuttama virtaaman lisäys, viemärin puutteellinen toiminta, viemärin
vauriot ja kiinteistön epäedullinen sijainti (KUVENE 1983, s. 2).
Tiiviisti rakennetulla taajama-alueella rankkasateen aiheuttaman tulvan tai
viemäritukoksen seurauksena jätevedet voivat tulvia kaduille, pihoille ja puistoihin.
Jätevedet voivat joutua maahan imeytyessään kosketuksiin pohjaveden tai vesijohtoveden
kanssa. Viemärivedet voivat levitä myös pintavesiin, jos jätevedenpuhdistamoilla tai
jätevedenpumppaamoilla joudutaan ohijuoksutuksiin viemäritulvatilanteen aikana. (Raivio
et al. 2006, s. 52, Vikman & Arosilta 2006, s. 39)
Sisälle rakennuksiin jätevesi voi tulvia lattiakaivojen, muiden viemäripisteiden tai
vuotavien viemäriliitosten kautta (Värnamo kommun 2006, s. 4). Taajamissa
rankkasateiden tulvavahingot kohdistuvat yleensä kaupunkien vanhojen keskustojen
sekaviemäröidyille asuinalueille, koska siellä sadevesi täyttää viemärit nopeasti
(Ympäristö ja Terveys-lehti 2006, s. 30).

18
Seuraavassa käsitellään jätevesiviemäritulvien syitä, joita ovat viemärin hydraulinen
ylikuormitus, viemäritukokset sekä muut jätevesiviemäristön epäkuntoon johtavat syyt.
Jätevesiviemäritulvien seurauksina käsitellään ympäristövahinkoja ja vahinkoja
kiinteistöllä.
3.1.1 Hydraulinen ylikuormitus
Jätevesiviemäristön sisälle pääsee hulevesiä jatkuvasti muun muassa kaivojen kansien,
vaurioituneiden kaivojen, viemäriputkien liitosten tai viemäriputkien halkeamien kautta.
(U.S.EPA 2004, s. 8-10). Vuotovesien määrä jätevesiviemäristössä kasvaa, mikäli
viemäreiden tai kaivojen kunto on heikko. Myös huonosti tiivistettyjen kaivonkansien
kautta saattaa päästä hulevesiä sisään jätevesiviemäriin. Lopulta tämä voi johtaa viemärin
ylikuormitukseen ja padotukseen. Voimakkaiden rankkasateiden aikana jätevesiviemärien
vesimäärä voi jopa kymmenkertaistua. (Ympäristö ja Terveys-lehti 2006, s. 30)
Viemärin laskiessa ylemmältä asuinalueelta alemmalle kahden asuinalueen viemäreiden
välinen kaltevuuskulma saattaa jäädä liian jyrkäksi. Tämä aiheuttaa suuren jäteveden
virtausnopeuden muutoksen ylemmän ja alemman asuinalueen viemäreiden välillä, mikä
voi johtaa viemärin ylikuormittumiseen rankkasateiden aikana. (Laitinen 2005)
Yhdysvalloissa on kiinteistöjen viallisten tonttiviemärien todettu aiheuttavan merkittävän
määrän vuotovesiä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäristöön (U.S.EPA 2004, s. 8-10).
Suomessa johdetaan runsaasti hulevesiä rakennusten katoilta ja pihamailta luvattomasti
vain jätevesille tarkoitettuihin tonttiviemäreihin, josta ne päätyvät vesihuoltolaitoksen
jätevesiviemäristöön. Näin liitettyjen tonttiviemäreiden suuri määrä johtaa rankkasateen
aikana helposti vesihuoltolaitoksen jätevesiviemärin ylikuormitukseen, minkä seurauksena
jätevedet tulvivat takaisin kiinteistöön lattiakaivojen tai muiden viemäripisteiden kautta.
Seurauksena voi olla myös toimintahäiriöitä jätevedenpumppaamoilla ja ongelmia
jätevedenpuhdistamon toiminnassa.
3.1.2 Viemäritukokset
Viemäriin syntyvät osittaiset tai täydelliset tukokset alentavat viemäristön
vedenjohtokykyä, minkä seurauksena viemäri voi tulvia pitkällä aikavälillä.

19
Viemäritukoksia aiheuttavat
• heikosta kaltevuudesta johtuva jäteveden kiintoaineen liettyminen viemärin pohjalle;
• viemäriin joutuneet sinne kuulumattomat esineet ja aineet;
• viemäriin tunkeutuneet puiden juuret;
• viemärin rakenteellinen vika;
• teollisuusjätevesien sisältämät haitalliset kemikaalit;
• sortumat viemäristössä;
• alentuneet virtaamat viemäristössä.
(Soikkeli 1983, Vikman & Arosilta 2006, s. 72)
Erityisesti lehtipuiden ja pensaiden juuret voivat tunkeutua viemärin sisälle. Juuret
muodostavat suuria tupsuja tai paakkuja, jotka nopeuttavat viemäritukoksien
muodostumista. (Kuva 3.1) Kuiva maaperä edistää juurien kasvua viemärin sisään.
(Karttunen 2004, s. 642)
Kuva 3.1. Puun ja pensaiden juuria viemärin sisällä. (Kouvolan Vesi 2006a)

20
3.1.3 Muita syitä jätevesiviemäristön epäkuntoon
Vesihuoltolaitoksen viemäristö
Sähkökatkokset, automaation häiriöt, pumppujen häiriöt ja viemärin vedenjohtokyvyn
ylittävä kapasiteetti voivat johtaa häiriöihin ja toimintakatkoksiin jätevedenpumppaamoilla
(ASCE 2004, s. 109). Jätevedenpumppaamon imualtaaseen pumppaamon ylivuotojen
kautta pääsevä hulevesi johtaa pumppaamon ylikuormitukseen ja pumppaamon toiminnan
häiriöihin.
Viemäriputkien halkeilu ja syöpyminen edistävät vuotovesien pääsyä viemäreihin ja näin
lopulta myös viemäritulvien syntyä. Jäteveden alhainen pH saattaa aiheuttaa korroosiota
betoniputkissa, jotka ovat herkkiä korroosiolle. Rikkivetykorroosiota betoniputkissa
aiheuttaa viemärin heikko ilmanvaihto. Putken ulkopuolista korroosiota voi aiheuttaa
aggressiivinen pohjavesi betoniputken ympärillä. (Karttunen 2004, s. 642)
Kiinteistön tonttiviemäri
Huolimattomuus kiinteistön viemärikalusteiden asennustöissä voi johtaa siihen, että
asennustöissä käytettävät suojat ja muut esineet pääsevät viemäriin. Nämä voivat aiheuttaa
tukoksia tonttiviemärissä tai kiinteistön viemärijärjestelmässä. (Lindström 1996, s. 122)
Tonttiviemäreiden asennuksen virheet aiheuttavat myös vuotoja viemärin sisään, jos
putkien liitoskohdat on asennettu huonosti. Esimerkkinä tästä on tonttiviemärin
tarkastuskaivojen pohjan huono viimeistely etenkin putken liitoskohdassa. (Isakow 2006a)
3.1.4 Jätevesiviemäritulvien aiheuttamat vahingot
Jätevesiviemäristön tulviminen voi johtaa ympäristövahinkoihin, joista on haittaa myös
vesihuollolle itselleen. Jätevedenpuhdistamoilla tai jätevedenpumppaamoilla tulvatilanteen
aikana mahdollisesti tehtävät ohijuoksutukset voivat johtaa pintaveden pilaantumiseen
(Raivio 2006, s. 25). Jätevesipäästöt vesijohtoon ja pohjavedenottamoon voivat aiheuttaa
talousveden tautiepidemioita. Suuret pääviemäreiden vauriot tulvatilanteessa voivat
aiheuttaa haittaa myös katurakenteille. (Vikman & Arosilta 2006, s. 74) Kiinteistöillä
vahingot käsittävät yleensä puhdistustoimintoja, lattiapäällysteiden ja seinäpintojen
uusimista, pitkäaikaista kuivatusta ja irtaimiston tuhoutumista (Vikman & Arosilta 2006, s.
39).

21
3.2 Taajamatulvia Suomessa viime vuosina
Suomessa viime vuosina sattuneet poikkeuksellisen kovat rankkasateet ovat koetelleet
viemäristöjen vedenjohtokykyä. Loppukesän 2004 poikkeuksellisen suuret sademäärät
aiheuttivat tulvia monien taajamien hule- ja jätevesiviemäristössä. Seurauksena oli suuri
määrä vahinkoja kiinteistöillä. Riihimäellä sekaviemäreistä tulvinut jätevesi aiheutti
talousveden saastumisen (MMM 2005, s. 109). Toisaalta myrskyn seurauksena harvinaisen
korkealle noussut Itämeren merenpinta aiheutti tammikuun alussa 2005 vahinkoja rantaalueilla
sijainneilla kiinteistöillä pitkin etelärannikkoa (Tulvavahinkotyöryhmä 2006, s. 9).
Seuraavassa esitellään muutamia viime vuosien taajamatulvatapauksia Suomessa.
3.2.1 Vaasa
Heinäkuun 31. päivänä 2003 erittäin voimakkaan, mutta lyhytaikaisen ja paikallisen
rankkasateen seurauksena Vaasan kaupungin ja kiinteistöjen hulevesiviemärit
ylikuormittuivat paikoin ja tulvivat yli kaupungin keskustassa ja sen ympäristössä.
Merkittäviä vahinkoja syntyi kiinteistöillä, joissa kiinteistön omat viemärit eivät kyenneet
johtamaan vettä piha-alueelta pois. Myös sadevettä tulvi sisään maanpinnan alapuolella ja
sen tuntumassa oleviin tiloihin. Joillakin kiinteistöillä hulevesiverkoston täyttymisestä
aiheutunut vedenpaine rikkoi lisäksi kiinteistön sadevesiputkia, mikä lisäsi veden
tulvimista kellareihin. (Lonka & Raivio 2003, s. 4)
Vaasan pelastuslaitokselle veden tulvimiseen liittyviä avunpyyntöjä arvioidaan tulleen
kaiken kaikkiaan noin 20. Vaasan Veden suunnittelupäällikkö kirjasi saamiensa
yhteydenottojen perusteella 12 kohdetta, joista oli tullut ilmoituksia myrskyn aiheuttamista
vahingoista joko samana päivänä tai myöhemmin. Vaasan Veteen tulleet hälytyspuhelut
ohjautuivat normaaliin tapaan virka-aikana päivystävälle verkostomestarille, joka jakoi
tehtävät suurin piirtein saapumisjärjestyksessä työvuorossa olleille asentajille. (Lonka &
Raivio 2003, s. 5-8)
Myrskyn aiheuttamia vesivahinkoja havaittiin kuudellatoista kaupungin kiinteistöllä ja
kahdeksalla liikekiinteistöllä (Lonka & Raivio 2003, s. 6-14). Ylikuormittuneesta
hulevesiviemäristöstä tulvi vettä kadulle, josta vesi edelleen kulkeutui rakennusten
kellareihin. Osasyynä tähän oli viemärikaivojen ritiläkansien tukkeutuminen. Myös
jätevettä tulvi kellareihin viemärikaivojen kautta. (Ympäristö ja Terveys-lehti 2006, s. 29)
Pientaloasutuksen kärsimät myrskyvahingot olivat kokonaisuudessaan pienet.

22
Viemäriurakoitsijan asentaja oli käynyt 10-20 vahingoittuneessa kerrostalossa imemässä
pois kellariin päässyttä hulevettä. Yksityisasutuksen ja kaupungin kiinteistöjen
rankkasateen aiheuttamat yhteenlasketut vahingot olivat luokkaa kymmeniätuhansia euroja
ja liikekiinteistöjen vahingot nousivat satoihin tuhansiin euroihin. Vaasan Vedelle ei
syntynyt tilanteessa korvausvelvollisuutta. (Lonka & Raivio 2003, s. 6-14)
3.2.2 Riihimäki
Riihimäellä heinä-elokuun vaihteessa 2004 viisi vuorokautta kestänyt runsas sade aiheutti
tulvavahinkoja yhteensä 55 kiinteistöllä keskustassa ja Vantaanjoen varressa (Raivio 2006,
s. 6, Aulio 2006). Keskustassa ja sen ympäristössä sekaviemäristön ylikuormitus aiheutti
viemäritulvia kiinteistöillä. Vantaanjoen lähiympäristössä sijaitsevat kiinteistöt joutuivat
tulvaveden valtaan joen vedenpinnan noustessa 2,5 metriä. (Aulio 2006, Ympäristö ja
Terveys-lehti 2006, s. 29) Toisaalta jokiveden pinnan nousu aiheutti viemäriveden
suunnanmuutoksen takaisin kiinteistöjen pesutiloihin ja kellareihin (Raivio 2006, s. 15).
Pitkäaikaisimman ongelman muodosti pelloilta kaivon kautta pohjaveteen suotautunut
jätevesi, mikä johti pohjaveden pilaantumiseen eräällä kaupungin vedenottamolla. Tästä
johtuen Riihimäellä oli voimassa vedenkeittokehotus kuukauden ajan, ja talousvettä
kloorattiin reilun kahden kuukauden ajan tulvatilanteen jälkeen. (Raivio 2006, s. 49)
Riihimäen vesihuoltolaitos noudatti veden nopeaan desinfiointiin laadittua
erityistilannesuunnitelmaa. Suunnitelmassa oli huomioitu jätevedenpuhdistamon
biologisen prosessin turvaamisen tärkeys, ja sen mukaisesti järjestettiin mittavat jäteveden
ohijuoksutukset jätevedenpuhdistamon ohi suoraan vesistöön. Jätevedenpumppaamojen
toiminnan turvaamiseksi ei varsinaista toimintasuunnitelmaa Riihimäellä ollut olemassa.
Myöskään Riihimäen kaupungin valmiussuunnitelmassa taajamatulvaa ei ollut otettu
huomioon. (Raivio 2006, s. 46)
3.2.3 Helsinki
Helsingissä merivedenpinta nousi loppiaisviikonloppuna 2005 korkeammalle kuin koskaan
100 vuoden aikana eli noin 1,5 metriä keskivedenkorkeuden yläpuolelle (Vikman &
Arosilta 2006, s. 76, Niemi 2006). Uhkana oli meriveden tulviminen Helsingin kaduille.
Merentutkimuslaitoksen aloitteesta sisäministeriö ilmoitti perjantai-iltapäivänä 7.1.
Helsingin pelastuslaitokselle seuraavana sunnuntaiyönä saapuvasta myrskystä ja
mahdollisesta poikkeuksellisen korkeasta vedenpinnan noususta.

23
Tulvatorjunta aloitettiin pelastuslaitoksen johdolla. (Vikman & Arosilta 2006, s. 76)
Pelastuslaitos otti yhteyttä Helsingin vesihuollosta vastaavaan Helsingin Veteen ja tiedotti
tiedotussuunnitelmansa mukaisesti kaupungin asukkaille. Helsingin Vesi otti yhteyttä
vesihuollon aliurakoitsijoihin, joilta saatiin tulvatorjuntaan soveltuvaa kalustoa. (Niemi
2006) Helsingin Vedestä oli viikonlopun aikana töissä yli 50 henkilöä ja aliurakoitsijoiden
henkilöstöä yli 30. Helsingin Veden tehtävänä oli
• keskustan sekaviemäriverkon ja pumppaamoiden ylivuotorakenteiden tukkiminen
kumitulpilla, settiseinillä ja hiekkasäkeillä;
• meriveden pumppausjärjestelyt mm. Kauppatorilla;
• hiekkasäkkien täyttö ja kuljetus alavien maastokohtien suojarakenteisiin; ja
• alavien ranta-alueiden asukkaiden opastaminen kiinteistöjen kuivana pidossa.
(Vikman & Arosilta 2006, s. 76)
Helsingin Vesi osti vuorokautta ennen tulvatilannetta kaikki Suomesta löytyvät
viemäreiden tulppausvälineet. Näillä onnistuttiin tukkimaan keskustan alueella sijaitsevien
ylitulvimisputkien suuaukot siten, että merivesi ei päässyt viemäriin. Näin keskustan
sekaviemäreiden tulviminen kiinteistöjen kellareihin ja kaduille onnistuttiin estämään.
Aliurakoitsijat pumppasivat imuautoilla viemärivettä pois viemäristä Kauppatorilla sekä
itäisen Helsingin asuinalueilla Tammisalossa ja Marjaniemessä. Marjaniemi kärsi tulvasta
eniten, koska se ei ollut mukana Helsingin kaupungin varautumissuunnitelmassa
riskikohteiden listalla. (Ympäristö ja Terveys-lehti 2006, s. 36)
Helsingin Veden operatiivista toimintaa johtaneen Petteri Niemen (2006) mukaan
tulvatorjuntaorganisaatio onnistui kaiken kaikkiaan viemäritulvien estossa mainiosti, ja
tilanteen ripeä alulle pano osoitti Helsingin kaupungin varautumissuunnitelman
toimivuuden todellisessa vaaratilanteessa. Merivettä pääsi kuitenkin jonkin verran
viemäreihin. Korkea meriveden pinta hidasti virtausta puhdistettujen jätevesien
purkutunnelissa. Osa käsitellystä jätevedestä jouduttiin johtamaan
Vanhankaupunginlahteen, ja keskusta-alueella johdettiin käsittelemättömiä viemärivesiä
mereen. (Vikman & Arosilta 2006, s. 76)
3.2.4 Kotka
Itämeren merenpinnan nousu loppiaisviikonloppuna 2005 aiheutti merkittäviä vahinkoja
myös Kotkassa. Kolmen kaupunginosan jätevedenpumppaamot ylikuormittuivat

24
meriveden noustua poikkeuksellisen korkealle. Ylikuormittuneesta jätevesiviemäristöstä
jätevesi tulvi sisään yksityisten kiinteistöjen kellareihin jätevesiviemäreiden kautta.
Merennousun kanssa samanaikainen sade ja lumen sulaminen pahensivat tilannetta
entisestään. Merivesi oli poikkeuksellisen pitkään, lähes 10 tuntia, yli 1,60 metriä
keskivedenkorkeuden yläpuolella. Turvalan kaupunginosassa viemärivesi nousi Kotkan
Vedelle tulleiden ilmoitusten perusteella arviolta tasoon +1,50 metriä. Turvalassa tulvasta
kärsineiden kiinteistöjen alimmat viemäröidyt tasot ovat korkeusasemassa +0,70 m - +1,25
m. Tulviva jätevesi aiheutti Kotkassa vahinkoja yhteensä 77 kiinteistöllä. Näistä Kotkan
Veden päivystäjälle tuli ilmoituksia 62 kiinteistöltä ja pelastuslaitoksella oli
tulvapumppaustehtäviä 15 kiinteistöllä. (Kotkan Vesi 2006) Kotkan Vesi selvitti
vahinkojen korvausvastuuta vakuutusyhtiön kanssa ja keväällä 2005 saatiin vakuutusyhtiön
päätös, jossa tilanteen todettiin olleen vesihuoltolaitoksen kannalta niin sanotun
poikkeuksellisen esteen aiheuttama eikä Kotkan Vedelle syntynyt korvausvelvollisuutta
(Kotkan Vesi 2005).
Tulvan seurauksena Kotkan Vesi laati kevään 2005 aikana yhdessä pelastuslaitoksen ja
suunnitteluorganisaation kanssa Turvalan kaupunginosan tulvantorjuntasuunnitelman.
Turvalassa ja muissa tulvasta kärsineissä kaupunginosissa tehtyjä toimenpiteitä tulvien
torjumiseksi vuoden 2005 aikana olivat muun muassa kahden tulvapumppaamon rakennus
hulevesiä varten, kaivojen tiiviyden tarkastus, sulkuluukkujen rakennus estämään
meriveden tulviminen sekä sulkuluukun rakennus yhteen jätevesiviemärikaivoon. (Kotkan
Vesi 2006)
3.2.5 Pirkkala
Pirkkalassa elokuun alussa 2005 rankkasade aiheutti jätevesien tulvimisen kellareihin noin
40 kiinteistöllä kahdessa erillisviemäröidyssä taajamassa. Näissä taajamissa kiinteistöt ovat
pääosin 30-50 vuotta vanhoja omakotitaloja. Osaltaan jätevesiviemäritulviin olivat syynä
tukokset jätevesikaivoissa. Myös pelastuslaitoksen on epäilty tahattomasti edesauttaneen
jätevesiviemäritulvaa pumppaamalla tulvatorjuntatilanteessa hulevettä jätevesikaivoon.
(Leinonen 2006)

25
4 JÄTEVESIVIEMÄRITULVIEN ENNAKOINTI
4.1 Kunnan toimialojen vastuut ja tehtävät
4.1.1 Valmiussuunnittelu
Valmiuslain mukaan kunta on velvollinen laatimaan valmiussuunnitelman (Valmiuslaki
1080/1991). Valmiussuunnitelma on kaikkien kunnan toimialojen toimialasuunnitelmista
koottu yhteinen suunnitelma, jolla varaudutaan vakaviin kriisitilanteisiin, kuten sotiin.
(Vikman & Arosilta 2006, s. 45). Vesihuoltolaitos laatii valmiussuunnitelmaan oman
toimialasuunnitelmansa. Laissa säädetty valmiussuunnitelmavelvoite koskee toistaiseksi
vain kunnan teknisen toimialan osana toimivia vesihuoltolaitoksia (MMM 2005, s. 46).
Mikäli vesihuoltolaitos on itsenäinen tai täysin yksityinen laitos, kunta voi velvoittaa
vesihuoltolaitoksen laatimaan valmiussuunnitelman (Vikman & Arosilta 2006, s. 45).
4.1.2 Maankäytön suunnittelu
Kunnan kaavoitusviranomainen vastaa ensisijaisesti rakennuspaikan sopivuudesta
kaavaalueella (Ollila 1999). Kaavoituksessa tulee varmistaa, että kaikkien kiinteistöjen
viemäröinti on kohtuullisen kustannuksin mahdollista ja että rakennusten alimmat
huonetilat tulevat viemäröinnin kannalta riittävälle korkeudelle (KUVENE 1983, s. 7).
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti tulee kaavoitusviranomaisen velvoittaa myös
rakennushankkeeseen ryhtyvää ottamaan tulvavaara jo suunnittelussa huomioon (Ollila
1999).
Maakunta- ja yleiskaavoissa tulvimisriski voidaan huomioida rajaamalla tulvariskialueet,
joille annetaan rakentamiskielto tai -rajoituksia. Yksityiskohtaisissa kaavoissa, asema- ja
ranta-asemakaavoissa voidaan määrätä rakennuksille minimikorkeustaso meren tai
vesistön vedenpinnasta tai minimietäisyys rannasta. Tavoitteena kaavoittamisessa on, että
uusia rakennuksia, rakenteita ja muita toimintoja ei sijoiteta tulva-alueille niin, että tulva
aiheuttaa niille merkittävää vahinkoa. (Ala-Outinen et al. 2004, s. 33, 63-64)

26
4.1.3 Kunnallistekniikan suunnittelu
Suomessa kunnan tekniseen toimen kunnallistekniikan suunnitteluosasto vastaa usein
kunnan vesi- ja viemäriverkkojen suunnittelusta ja tekninen toimiala niiden rakentamisesta
(Raivio 2006, s. 21-22).
4.1.4 Kunnan rakennusvalvonta
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakennustoimintaa yleisen edun kannalta ja
huolehtii, että rakentamismääräyksiä noudatetaan. Rakennusvalvontaviranomainen
huolehtii myös rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta kunnassa. (Maankäyttöja
rakennuslaki, 124 §)
Rakennusvalvontaviranomainen käsittelee rakennushankkeeseen ryhtyvän
rakennuslupahakemuksen, tarkastaa rakennuskohteen vesi- ja viemärisuunnitelmat ja
asemakaava-alueella rakennuskohteen jätevesien hoitamisen sekä pyytää
vesihuoltolaitokselta tarvittavat lausunnot näihin liittyen (Virtanen 2006). Vesi- ja
viemärisuunnitelmien tulee noudattaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1
määräyksiä (Ympäristöministeriö 1993).
Rakentamisvaiheessa rakennusvalvontaviranomainen suorittaa katselmuksia rakennuksella
vastaavan työnjohtajan tai erityisalan työnjohtajan tilauksesta. Jos tarkastuksen kohteena
on kiinteistön viemärilaitteisto, voi LVI-töiden työnjohtaja tilata katselmuksen LVItarkastajalta.
Rakennustarkastaja laatii katselmuksesta katselmuspöytäkirjan, johon
merkitään tarvittavat toimenpiteet ja määräaika laiminlyönnin tai virheen poistamiselle tai
korjaamiselle. Rakennustarkastaja toimittaa pöytäkirjan rakennushankkeeseen ryhtyvälle
tai rakentajalle. (Virtanen 2006)
4.1.5 Hulevesien hallinta
Kunnan tekninen toimiala vastaa Suomessa yleensä katualueiden kunnossapidosta.
Katualueiden kunnossapidon osana tekninen toimiala voi vastata myös
hulevesiviemäröinnistä. Hulevesiviemäröinti voi kuitenkin olla myös vesihuoltolaitoksen
vastuulla. Suomessa vesihuoltolaitoksen ja teknisen toimialan keskinäiset vastuut kunnan
hulevesiviemäreistä eivät ole aina selkeästi määriteltyjä (Vikman & Arosilta 2006, s. 67).
Kouvolassa teknisen toimialan katu- ja puistolaitos vastaa hulevesiviemäristön

27
keräilykaivoista sekä keräilykaivon ja runkoviemärin välisestä johto-osuudesta. Kouvolan
Vesi vastaa hulevesiviemäristön runkoviemäreistä ja runkoviemäreiden kaivoista. (Laitinen
2006)
4.2 Vesihuoltolaitoksen valvontaviranomaisten vastuut ja
tehtävät
Vesihuoltolain 4 §:n mukaan vesihuoltolaitosten valvontaviranomaisia ovat alueellinen
ympäristökeskus, kunnan terveydensuojeluviranomainen ja kunnan
ympäristönsuojeluviranomainen. Valvontaviranomainen voi kieltää vesihuoltolain nojalla
annettujen määräysten rikkojaa jatkamasta tai toistamasta säännösten vastaista menettelyä
taikka määrätä hänet täyttämään velvollisuutensa. Tätä kieltoa valvontaviranomainen voi
tehostaa uhkasakolla, tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän
kustannuksella taikka että toiminta keskeytetään tai kielletään (Vesihuoltolaki, § 29-30).
Määräysten kohteena voivat olla kiinteistön omistaja tai haltija, vesihuoltolaitosta tai
kuntaa vastaan. Määräykset voisivat koskea esimerkiksi vesihuoltolaitosta, joka ei täytä
lakisääteisiä tehtäviään tai kiinteistön omistajaa, joka ei täytä velvoitettaan liittää kiinteistö
laitoksen verkkoon. Valvontaviranomaisena toimii osaltaan myös kuluttaja-asiamies, joka
valvoo vesihuoltolain kuluttajasäännösten noudattamista. (Tolvanen et al. 2002, s. 42-43)
4.2.1 Alueellinen ympäristökeskus
Alueellinen ympäristökeskus antaa kuntaa koskevat kiellot ja määräykset (Vesihuoltolaki,
§ 29). Ennakoiva toiminta muodostaa suurimman osan alueellisten ympäristökeskusten
viemäritulvia koskevasta tehtäväkentästä. Alueelliset ympäristökeskukset tiedottavat
harkintansa mukaan SYKE:n antamista vesistöjen tilaa koskevista tulvaennusteista ja
tulvavaroituksista. Yleinen tulvasuojelua ja vesihuoltoa edistävä toiminta kuten
vesihuoltolaitosten ympäristölupien valvonta, kuntien maankäytön ohjaus sekä
vesistörakentamisen suunnittelu ja sen toimenpiteisiin osallistuminen ovat osa alueellisten
ympäristökeskusten toimintaa. Alueellisten ympäristökeskusten tehtäväkenttään kuuluvat
myös vesistötulvan uhkaa pienentävät ennakkotoimet, kuten vesistöjen säännöstely, lumi-,
jää- ja vesitilanteen seuranta sekä varautuminen erityistilanteisiin. (Raivio 2006, s. 18-19,
Eskola 1999)

28
4.2.2 Kunnan ympäristöterveydenhuolto
Kunnan terveydensuojeluviranomainen laatii terveydensuojelulain mukaisen
erityistilannesuunnitelman oman toimialansa erityistilanteisiin varautumista varten.
Suunnitelma laaditaan yhteystyössä kunnan muiden viranomaisten ja laitosten kanssa.
Vesihuoltolaitoksen asiantuntemusta tarvitaan, kun erityistilanteessa on kyseessä
talousveden laadun heikkenemisestä ja mahdollisesta vesivälitteisestä epidemiasta.
(Vikman & Arosilta 2006, s. 46)
4.2.3 Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on paikallisesti saman tyyppisiä tehtäviä kuin
alueellisella ympäristökeskuksella. Se pitää yhteyttä alueelliseen ympäristökeskukseen ja
tekee sen kanssa yhteistyötä. Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviin kuuluu
kunnallisella tasolla vesiensuojelu, jätehuollon valvonta, tietyt ympäristöluvat, ympäristön
tilan seuranta ja ympäristön suojelun yleisen edun valvonta. (Naukkarinen 2006)
4.3 Vesihuoltolaitoksen yleinen varautuminen
4.3.1 Vesihuoltolaitoksen vastuu
Vesihuoltolain 9 §:n mukaan vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta toiminta-alueellaan
yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti kunnan tekemän toiminta-alueen hyväksymispäätöksen
mukaisesti. Jätevesiviemäristön osalta huolehtimisella tarkoitetaan
säännöksessä viemäriverkostojen rakentamista ja ylläpitämistä samoin kuin jäteveden
poisjohtamista sekä siihen liittyviä tehtäviä (Tolvanen 2002, s. 24).
Tonttiviemärin liittämiskohta vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäristöön määrittää
vesihuoltolaitoksen ja kiinteistön vastuun rajan. Liittämiskohdassa katsotaan
vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäristön kunnossapitovelvollisuus päättyväksi ja kiinteistön
viemärilaitteiston kunnossapitovelvollisuus alkavaksi. (VVY 2001) Liittämiskohtana on
yleensä vesihuoltolaitoksen viemäristön kaivo. Joissakin Suomen kaupungeissa
liittämiskohtana on tontin raja, jolloin tonttiviemäri liitetään suoraan vesihuoltolaitoksen
viemäriputkeen (Isakow 2006a).

29
4.3.2 Varautumissuunnittelu
Varautumissuunnitelma
Varautumissuunnitelman avulla vesihuoltolaitos varautuu vesihuollon erityistilanteisiin. Se
sisältää erityislainsäädännössä määrättyjen suunnitelmavelvoitteiden lisäksi riskien
tunnistamisen, haittojen ennaltaehkäisyn ja niiden vaikutusten minimoinnin, sekä
toimintamallin erityistilanteiden varalle. Varautumissuunnitelma tulee aina tehdä
vesihuoltolaitoksen henkilökunnan omana työnä. Näin riskeihin voidaan parhaiten
varautua. (Vikman & Arosilta 2006 s. 41, 42, 44-45) Varautumissuunnitelman tulisi olla
mahdollisimman yhteensopiva kuntien ja alueen pelastustoimen vastaaviin suunnitelmiin
(Hanski 2006). Tämä nopeuttaa ja tehostaa sidosryhmien yhteistyötä erityistilanteissa.
Vesihuollon erityistilannetyöryhmä ehdotti vuoden 2005 loppuraportissaan, että
varautumissuunnitelmavelvoite ulotettaisiin koskemaan kaikkia vesihuoltolaitoksia niiden
omistussuhteesta riippumatta. Varautumissuunnitelmavelvoite ei kuitenkaan edellytä
vesihuoltolaitokselta erillisen varautumissuunnitelman laatimista, jos laitoksella jo on
olemassa suunnitelmat, jotka täyttävät varautumissuunnitelmalle asetetut vaatimukset.
(Vikman & Arosilta 2006, s. 41, 45) Suurilla vesihuoltolaitoksilla on jo omat
varautumissuunnitelmansa, jotka voivat olla osa laitoksen toiminta- tai laatujärjestelmää
(MMM 2005, s. 46).
Valmiussuunnitelma
Valmiussuunnitelman kuten varautumissuunnitelmankin tarkoituksena on turvata
mahdollisimman hyvin vesihuollon toimivuus kaikissa olosuhteissa. Valmiussuunnittelu
palvelee vesihuollon toimivuutta kriisitilanteiden varalle. Pyrkimyksenä on tulla toimeen
normaaliolojen toimintatavoilla mahdollisimman pitkälle myös kriisioloissa, ja turvata
kriisinajan toiminta jo normaaliaikana. Vesihuollosta kriisinajan tehtävissä vastaavat
pääosin samat henkilöt kuin normaaliaikanakin. (MMM 2005, s. 44)
4.3.3 Yleinen tiedotus
Suomalaiset vesihuoltolaitokset jakavat tietoa toiminnastaan pääosin tiedotteiden ja
vuosikertomusten muodossa. Suurimmat vesihuoltolaitokset julkaisevat pari kertaa
vuodessa asiakastiedotelehtisen, jossa kerrotaan yleispiirteisesti kunnallisesta
vesihuollosta, sen osa-alueista ja laitteistosta sekä siitä, miten ihmisten omat toimet

30
vaikuttavat tonttiviemäreiden ja viemäriverkoston toimintakykyyn. Tarpeen tullen
asiakkaille jaetaan myös tiettyyn teemaan liittyviä tiedotteita. (Nevalainen 2006) Joillakin
suomalaisilla vesihuoltolaitoksilla on asiakaspalvelupisteitä, joista asiakkaat saavat tietoa
ja materiaalia halutessaan (Isakow 2006a). Monet vesihuoltolaitokset julkaisevat tiedotteita
ja tiedottavat omasta toiminnastaan myös internetin kautta.
Vesihuoltolaitokset ovat tiedottaneet asiakkaitaan tiedotekampanjoilla viemäritukoksiin
liittyvästä viemäritulvariskistä. Kampanjoilla asiakkaita on huomautettu jätevesiviemäristä
löytyvistä esineistä ja aineista, jotka eivät ole tarkoitettu viemäriin. (Taulukko 4.1)
Taulukko 4.1. Kiinteistöltä viemäriin joutuvia sinne kuulumattomia esineitä ja aineita. (Oulun Vesi 2006)
Viemäriin kuulumattomia esineitä
• tekstiilit
• vaipat ja terveyssiteet
• pumpulipuikot
• tulitikut ja tupakantumpit
• kondomit
Viemäriin kuulumattomia aineita
• bensiini
• öljy
• liuottimet
• muut palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavat aineet
• kuuma rasva
• ongelmajätteet
Taulukossa 4.1 esitetyt esineet ja aineet tukkivat pitkällä aikavälillä viemäreitä ja
aiheuttavat ongelmia jätevedenpumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamolla.
4.3.4 Kiinteistön ohjeistus
Vesihuoltolain 16§:ssä on säännös vesihuoltolaitoksen ja asiakkaan välisestä
tiedonvaihdosta. Säännöksen perusteella vesihuoltolaitoksen tulee antaa asiakkaan
haluamat tiedot esimerkiksi tehtävän sopimusten ehdoista ja mahdollisista vaihtoehdoista
jo ennen liittämissopimuksen tekemistä. Toisaalta lain mukaan asiakas on velvollinen
antamaan vesihuoltolaitokselle liittämistoimenpiteitä varten tarpeelliset tiedot kiinteistöstä
ja sen vesihuoltolaitteistosta sekä tarpeelliset tiedot jäteveden poisjohtamista varten.
(Vesihuoltolaki)
Vuonna 2001 voimaan tullut vesihuoltolaki mahdollisti sen, että vesihuoltolaitoksella voi
vaatia kiinteistön omistajaa täyttämään tämän jätevesien erottelua tontillaan koskevat
velvollisuudet (Vesihuoltolaki, 13 §). Tämä on mahdollistanut laittomasti
vesihuoltolaitoksen viemäriin liitettyjen tonttiviemärien määrän vähentämisen. Kiinteistön
omistajan velvollisuus erotella jätevedet sekä hulevedet ja perustusten kuivatusvedet
tontillaan mainitaan vesihuoltolaitoksen yleisissä toimitusehdoissa. Jos kiinteistönomistaja

31
jatkaa sekaviemäröintiä tonttiviemärissään, voi vesihuoltolaitos periä erillisviemäröinnin
maksua korkeampaa maksua laitoksen taksan mukaan. (VVY 2001, s. 5)
4.4 Vesihuoltolaitoksen tekninen varautuminen
Parhaiten viemäritulvat estetään vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston hyvällä
suunnittelulla ja rakentamisella, rakennettujen viemäreiden kuntoa seuraamalla sekä niiden
järjestelmällisellä kunnossapito- ja korjaustoiminnalla. Viemäriverkoston ylläpito käsittää
toimenpiteet, joita tarvitaan verkoston toiminnallisen ja rakenteellisen kunnon
säilyttämiseksi. Ylläpidon pääkohdat ovat: käyttö ja kunnossapito, peruskorjaus ja
perusparannus, saneeraus, muu rakentaminen. (Isakow 2006b, s. 7)
4.4.1 Verkoston kunnon tutkiminen
Jätevesiviemäristön kuntoa tutkimalla kartoitetaan kunnossapidon keskittämistä tiettyihin
kohteisiin sekä viemäristön saneeraustarvetta. (U.S.EPA 2004, s. 8-9 - 8-11) Taulukossa
4.2 esitetään viemäriverkoston kunnon tutkimisen menetelmiä sekä tutkimusmenetelmien
tavoitteita ja toteutustapoja.

32
Taulukko 4.2. Jätevesiviemäristön kunnon tutkimiseen käytettäviä menetelmiä. (Helenius 1998, Isakow
2006b, s. 26-28, Karttunen 2004, s. 660-662, NEIWPCC 2003, s. 7-2, 7-9 - 7-10, Uponor 1996b, VVY 2002)
Menetelmät Tavoitteet Toteutus
Viemäriputket
TV-kuvaus
Maatutka
Virtaamien mittaus
Savukokeet
Väriainetestit
Näytepalat
Sukeltaja
Viemärivesivirtaaman
silmämääräinen seuranta
Tarkastuskaivot
Silmämääräinen tarkastelu
Etsitään viemärin sisään työntyneitä
puidenjuuria, tukoksia, painumia,
siirtymiä, huonoja saumakohtia ja
korroosiovaurioita.
Saada tietoa putken ympärillä olevasta
maaperästä, pohjaveden
pinnankorkeudesta, muista johdoista
ja mahdollisesta tyhjästä tilasta,
onkaloista putken ympärillä.
vuotovesimäärän selvitys
• Virheellisesti liitettyjen
viemäreiden selvitys
• Putkiston tiiviyden tutkiminen
vuotavien verkosto-osuuksien selvitys
Saada kuva muun muassa putken
sisäisestä ja ulkoisesta kunnosta,
korroosiosta, saostumista sekä
vedenjohtokyvystä.
isojen viemäreiden kunnon arviointi,
puhdistus ja korjaus
saada arvio vuotavista johtoosuuksista.
Viemärikaivojen tiiviyden tarkastus
• Jätevesiviemärit kuvataan TVkameralla
tarkastuskaivojen
kautta.
• Digitaalinen tv-kamera
• Maatutka-ajo maanpinnalla
• Asennetaan virtausmittari
viemäriputkeen tai -kaivoon
• Sateisena kautena mittausjakson
tulisi olla useamman päivän
mittainen.
• Johdetaan viemäristöön savua ja
selvitetään, missä sopimattomissa
kohdissa sitä tulee ulos.
• Väriainetta syötetään veteen
viemärin ulkopuolelta
mahdollisissa vuotokohdissa ja
selvitetään alapuolisissa kaivoissa
pääseekö väriä viemäriveteen.
• Otetaan näytepaloja
viemäriputken materiaalista.
• Sukeltaja sukeltaa 800 mm tai sitä
suuremmissa viemäriputkissa.
• Seurataan viemärivesivirtaaman
muuttumista kaivo kaivolta
aamuyöllä pienen
jätevesivirtaaman aikana.
• Kaivon kansien kunnon selvitys
• Kaivorenkaiden liitosten tiiviyden
tarkastus
• Viemäriputkien liitosten ja
viemärikaivon välisen tiiviyden
tarkastus

33
4.4.2 Verkoston hydraulisen tilan seuranta
Virtausmittaus
Viemäriveden virtausnopeutta, virtaamaa sekä virtaaman pinnankorkeutta viemärissä
seuraamalla voidaan paikantaa verkoston vuotokohtia ja tukoksia sekä ennakoida
viemäritulvia. Edellä mainittujen suureiden seurantaan on saatavilla eri menetelmiin
perustuvia jäteveden virtaamamittareita. Virtaamamittari voi olla kiinteästi asennettava tai
akkukäyttöinen, jolloin sitä voidaan siirtää viemäriverkostossa tarkastelukohteesta toiseen.
Virtaamamittarin anturi voi olla mitattavaan veteen sijoitettava paineanturi. Paineanturi
asennetaan avokanavaan asennuspantojen avulla. (SPTOy 2006) (kuva 4.1)
Kuva 4.1. Paineanturin asennus. (SPTOy 2006)
Paineanturi mittaa veden pinnan korkeutta sekä virtaaman nopeutta. Pinnan korkeus
mitataan paineanturilla ja virtausnopeus elektromagneettisella anturilla. Virtaama Q
lasketaan kaavalla (4-1). (SPTOy 2006)
Q = V • A, (4-1)
Missä V on jäteveden virtausnopeus ja A viemäriputken poikkileikkauksen pinta-ala.
Saatavilla on virtausnopeusmittari, joka ultraäänianturin vastaanottamien signaalien
perusteella muodostaa veden nopeusprofiilin. Yhdistelmäanturissa voidaan samanaikaisesti
mitata myös virtaaman korkeus. (kuva 4.2) Kumpikin perustuu ultraäänimenetelmään.
(NIVUS 2006)

34
Vedenpinnan korkeus
A) putken yläpinnasta
B) putken alapinnasta
V keskim V max
Kuva 4.2. Yhdistetty virtausnopeuden ja virtaaman korkeuden mittaus. (NIVUS 2006, (muokattu))
Kuvan 4.2 virtausnopeusanturi lähettää signaalin kohti ilman ja nesteen rajapintaa.
Mittausväylällä olevat hiukkaset heijastavat takaisin pienen osan anturin lähettämistä
ultraäänistä. Hiukkasista heijastunut signaali muodostaa ainutkertaisia heijastuskuvioita,
jotka anturi vastaanottaa. Tämä toistuu jopa kaksi tuhatta kertaa sekunnissa.
Mittausjärjestelmän digitaalinen signaaliprosessori (DSP) vertailee heijastuskuvioita
keskenään ja tunnistaa samojen hiukkasten synnyttämät heijastukset. Näin saadaan tarkka
yksityiskohtakuva virtauksesta yhdessä mittapisteessä. Mittapisteitä eli ikkunoita on
kaikkiaan kuusitoista. DSP ketjuttaa eri ikkunoiden tiedot yhteen virtauksen
nopeusprofiiliksi mittauskohteessa. Tästä voidaan laskea poikkileikkauksen
virtausjakauma, kuten kaavassa (4-1) on esitetty. Pinnankorkeusanturi mittaa ultraäänen
kulkeman ajan anturin ja vedenpinnan välillä. Virtaaman korkeus on suoraan
verrannollinen ultraäänen kulkuaikaan. Anturi voidaan asentaa joko viemäriputken pohjaan
tai yläpintaan. (Wavin-Labko 2006)
Virtaamamittari ei välttämättä tarvitse erillistä anturia virtaavassa nesteessä. Tällöin
säästytään myös anturin putsaukselta, koska virtaavassa vedessä oleva anturi kerää
jäteveden kiintoainetta. Tällaisen virtaamamittarin toiminta perustuu lasertekniikkaan.
Pinnankorkeus mitataan ultraäänianturilla, joka mittaa ultraäänen kulkeman ajan
vedenpinnan ja anturin välillä. Virtaaman korkeus on suoraan verrannollinen tähän.
Virtaaman nopeus mitataan lasertutkalla. Laitteisto voidaan asentaa esimerkiksi kaivoon ja
sitä voidaan akkukäyttöisenä siirrellä viemäriverkostossa tarkastelukohteesta toiseen.
(Kuva 4.3) Virtaamatiedot on mahdollista siirtää luettavaksi vaikkapa valvomoon. (SPTOy
2006)

35
Kuva 4.3. Lasertekniikkaan perustuva virtaamamittari ja
sen asennusesimerkki kaivoon. (SPTOy 2006)
4.4.3 Verkoston valvonta- ja ohjausjärjestelmät
Jätevedenpumppaamot varustetaan yleisesti kaukovalvontajärjestelmällä
toimintahäiriöiden toteamiseksi. Kaukovalvontajärjestelmä koostuu pumppaamoiden
pumppujen ohjausyksiköiden muodostamista ala-asemista sekä
kaukovalvontaohjelmistolla varustetusta valvomotietokoneesta. Ala-asemien lähettämiä
tietoja voidaan seurata keskusvalvomosta tai järjestelmään liitetystä etäkäyttölaitteesta,
kuten kannettavasta tietokoneesta. Ala-asemilta tulevat hälytykset siirretään automaattisesti
huoltopäivystäjän GSM-puhelimeen tekstiviestinä. (Kuva 4.4) Kaikki valvomotietokoneen
ala-asemilta vastaanottamat tiedot tallentuvat tietokantaan myöhempää tarkastelua varten
ja analyysia varten. (Grundfos, s. 24)

36
Pumppujen ohjausyksiköt
Kaukovalvontaohjelmistolla
varustettu
valvomotietokone
Etäkäyttölaite
Hälytykset
Huoltopäivystäjän
matkapuhelin
Kuva 4.4. Jätevedenpumppaamojen kaukovalvontajärjestelmän toimintaperiaate.
4.4.4 Viemäriverkoston erityisrakenteiden toiminnan ylläpito
Vesihuoltolaitos voi varautua tulvavahinkoihin varustamalla jätevedenpumppaamot
riittävillä varolaitteilla ja asentamalla viemäriverkostoon tulva-altaita.
Tulva-allas
Tulva-altaita voidaan käyttää rankkasateiden aikana sekaviemäristössä tulvavirtaamien
tasaamiseksi. Viemäristön tulvakynnyskaivojen yli tulviva jätevesi johdetaan tulvaaltaaseen.
Tulva-altaasta jätevesi pumpataan jätevedenpuhdistamolle, kun rankkasade on
ohi. (U.S.EPA 2004, s. 8-11) Tulva-altaita käyttämällä viivytetään ja tasataan
jätevesivirtaamia sekä täten vähennetään sekä viemäristössä tapahtuvien ylivuotojen
määrää että tulvimisriskiä (KUVENE 1983, s. 9).
Jätevedenpumppaamo
Jätevedenpumppaamo tehdään yleensä niin suureksi, ettei sitä myöhemmin tarvitse
laajentaa, koska tämä ennen kaikkea vesitiiviiden maanalaisten rakenteiden takia on
erittäin vaikeaa. Pumppaamon imualtaan tilavuuden on oltava niin suuri, etteivät pumput
joudu epäedullisimmassakaan käyttötilanteessa käynnistymään useammin kuin 4…6 kertaa
tunnissa. Toisaalta imuallas ei saa olla niin suuri, että viemärivesi ehtii pilaantua

37
käynnistysten välillä, varsinkaan yöaikana. Imuallas tehdään alaosastaan kartiomaiseksi,
jotta sen pohjalle kokoontunut liete poistuu pumpatun veden mukana. (Karttunen 2004, s.
487-488) Pumppaamo varustetaan luukulla tai muulla järjestelyllä, jonka kautta imuallas
voidaan haitatta tyhjentää ja tarkastaa (Ympäristöministeriö 1993). Pumppaamoiden
pumput, putkisto ja venttiilit on varustettava tarvittavilla huuhteluliittimillä ja
puhdistusluukuilla. Pitkät painejohdot on varustettava sulkuventtiilillä korjaustöiden
helpottamiseksi. (Karttunen 2004, s. 491)
Ylivuoto on tilanne, jossa pumppaamoon tulee pienessä aikayksikössä enemmän jätevettä
kuin sieltä poistuu. Kun vedenpinta pumppaamossa nousee hälytysrajalle, aiheutuu hälytys,
joka pumppaamoiden kaukovalvonnan ansiosta nykyään usein välittyy vesihuoltolaitoksen
valvomoon (Pietilä 2006). Pumppaamoiden tulisi olla niin tiiviitä, ettei hulevesiä pääse
sisään pumppaamoon esimerkiksi pumppaamon kannen kautta. Jätevedenpumppaamoon ei
myöskään viemäreiden kautta saa johtaa hulevesiä (Ympäristöministeriö 1993).
Pumppaamoiden tehokas valvonta- ja hälytysjärjestelmä varmistaa nopean puuttumisen
mahdollisiin häiriötilanteisiin (Soikkeli 1980, s. 34). Järjestelmien toimivuus on erittäin
tärkeää tulvatilanteiden välttämiseksi.
4.4.5 Kunnossapito
Kunnossapidolla tarkoitetaan viemäriverkoston toimintakyvyn säilyttämiseen tarvittavia
toimenpiteitä, kuten huuhteluita, puhdistuksia, tarkastuksia ja pienimuotoisia mittauksia
(Isakow 2006b, s. 11). (Taulukko 4.3)
Taulukko 4.3. Viemäriputkien kunnossapitomenetelmiä. (Isakow 2006b, s. 24-25)
Menetelmä Tavoitteet Toteutus
Huuhtelu vedellä
• irrottaa löyhät saostumat ja • vesi johdetaan auton säiliöstä tai
tukkeumat
palopostista
Painehuuhtelu • saostumien ja tukkeumien poisto • vettä johdetaan kovalla paineella
Korkeapainehuuhtelu
• tiukemmin kiinni olevien
• laitteisto voi olla erillinen tai osana
saostumien, tukkeutumien ja osin
tankilla varustettua huoltoautoa
juuripaakkujen poisto
• painehuuhtelu
Juurten poisto
• poistaa viemäriin sisään • korkeapainehuuhtelu
tunkeutuneet juuret
• juurileikkurit
• höyryn syöttö viemäriin
Kaapimet • saostumien poisto • erilaiset mekaaniset kaapimet
Puhdistuspallot ja
–tulpat
• irrottaa sakka, epäpuhtauksia ja
saostumia
• viemäriveden mukana kulkevat
puhdistuspallot
• paineviemäreissä voidaan käyttää
vastaavanlaisia puhdistustulppia kuin
vesijohdoissa

38
4.4.6 Saneeraus
Saneerauksella tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla säilytetään tai parannetaan
olemassa olevien viemäriputkistojen toimintakykyä (Isakow 2006b, s. 11). Viemärin
saneerausmenetelmät voidaan jakaa kaivamalla tai kaivamatta tehtävään saneeraukseen.
Kaivamalla tehtävä saneeraus tarkoittaa uuden johdon rakentamista vanhan tilalle
kaivantoja käyttämällä (Uponor 1996a, s. 46). Kaivamattomalla tekniikalla tarkoitetaan
maanalaisten putkien, kaapeleiden ja laitteiden uusimista käyttäen hyväksi tekniikkaa,
joissa kaivantojen käyttö minimoidaan tai kokonaan vältetään (Isakow 2006b, s. 6).
Viemäreiden saneeraustarpeelle on sekä rakenteellisia että toiminnallisia syitä. (Taulukko
4.4) Rakenteellisen syyn seurauksena saattaa olla toiminnallinen syy. Esimerkiksi vuodot
aiheutuvat rakenteellisista syistä ja aiheuttavat osaltaan toiminnallisia syitä. (VVY 1995a)
Toisaalta rakenteellisten syiden korjaus vaikuttaa myös toiminnallisia syitä vähentävästi
esimerkiksi vuotovesien vähentymisen seurauksena (Isakow 2006b, s. 8).
Taulukko 4.4. Viemäreiden saneeraustarpeen syyt. (Isakow 2006b, s. 7-8)
Rakenteellisia syitä
Toiminnallisia syitä
• putken rakenteen kuluminen ja lujuuden heikkeneminen;
• putken hydraulisen karkeuden kasvu (saostumat),
mikä aiheuttaa putkiston välityskyvyn laskua;
• putkien rikkoutuminen esimerkiksi painumien • painumat, kaltevuuden muutokset, itsestään
seurauksena;
puhdistumisen heikkeneminen;
• tiivisteiden rappeutuminen;
• vuotovesien aiheuttamat kerrannaisvaikutukset
• putkiston sisä- tai ulkopuolinen korroosio; • putkiston mitoituksen vastaavuus tarvittavaan
• putkistoihin liittyvien laitteiden, kaivojen, kapasiteettiin nähden (ali- tai ylikuormitus);
venttiileiden jne. kunnon heikentyminen • putkiston osan olevien laitteiden toiminnan
häiriöt.
Viemäriputkien saneerausmenetelmiä
Viemäreiden saneerauksen tavoitteena on viemärin kapasiteetin lisäys, viemärin lujuuden
parannus, viemärin rappeutumisen esto, verkoston toiminnan parantaminen ja kustannusten
säätö (Isakow 2006b, s. 8). Taulukossa 4.5 esitetään jätevesiviemäriputkien
saneerausmenetelmiä.

39
Taulukko 4.5. Jätevesiviemäriputkien saneerausmenetelmiä. (Isakow 2006b, s. 30-71, Karttunen 2004, s.
665, Pietilä 2006, VVY 1995a)
Menetelmä Toteutus Etuja (+) / Haittoja (-)
Sujutusmenetelmät
Pitkäsujutus
Kuristussujutus
Pätkäsujutus
Pakkosujutus
Sukkasujutus
Muotoputkisujutus
Muut menetelmät
Elementtivuoraus
(panelointi)
Nesteinjektointi
Kohdeinjektointi
Korjausrobotin
käyttö
Mikrotunnelointija
porausmenetelmät
• Korjattavaan putkeen työnnetään tai vedetään
(sujutetaan) yhtenäiseksi liitetty muoviputki.
• Vanhan ja uudenputken väliin jää tila, joka sujutuksen
jälkeen täytetään.
• Sujutus tehdään kaivannosta tai tarkastuskaivosta.
• Sujutettavan PE-muoviputken halkaisijaa
pienennetään ennen sujutuksen aloitusta.
• Muotoonsa palautuva tai palautettava putki painautuu
korjattavan putken seinämää vasten.
• Sujutettava putki kootaan työn aikana lyhyistä
pätkistä.
• Yleisin käytettävä materiaali on PVC-muovi.
• Välitilan täyttö tehdään aina
• Vanha putki rikotaan ja uusi asennetaan putkessa
kulkevalla laitteella.
• Uuden putken koko voi olla sama kuin vanhan,
saneerattavan putken koko tai jonkin verran suurempi.
• Käytetään alueilla, joilla ei ole muiden putkistojen tai
rakenteiden vaurioitumisvaaraa
Saneerattavan putken sisään asennetaan hartsilla
kyllästetty sukka, joka kovetetaan kuumalla vedellä,
höyryllä tai ultraviolettivalolla.
Sujutusputki on taivutettu munuaismuotoon. Sujutuksen
jälkeen putki saatetaan poikkileikkaukseltaan pyöreäksi ja
alkuperäiseen kokoonsa.
• Esivalmistetuilla elementeillä suoritettava putken
panelointi.
• Materiaalina useimmiten lisäaineistettu lasikuitu.
• Putkikoolle 800 mm ylöspäin
Suljettu johto-osuus täytetään vuorotellen kahdella
nesteellä, jotka reagoivat toisiinsa maaperässä tiivistäen
vuotokohdat.
• Putken sisäpuolelta injektoidaan paineella yksittäisiin
vauriokohtiin sementtilaastia, polyuretaania, kaksikomponenttisia
massoja tai muuta soveltuvaa ainetta.
• Sovelletaan viemäreiden liitoksien, reikien ja pintavaurioiden
korjaukseen.
TV-kameran avulla kauko-ohjattava monitoimilaite, jolla
pystytään tekemään yksittäisiä korjauksia putken sisällä.
+ Tehtävissä myös
vesihuoltolaitoksen omana
työnä
- Jäykät ja suuret putket
vaativat sujutuspäässä
paljon tilaa.
+ Pitkät työpituudet ovat
mahdollisia
- Tonttiliittymät ja haaroituskohdat
on yleensä kaivettava
esiin.
+ Voidaan tehdä
useimmiten viemärikaivosta
ilman kaivantoa.
+ Nopea menetelmä
+ Putken sisähalkaisija ei
pienene
- Vaatii erikoiskalustoa
- Ohituspumppaus
järjestettävä
+ Sopii eri putkimuotoihin
- Vaatii erikoiskalustoa
- Ohituspumppaus
+ Ei vaadi kaivamista
- Vaatii erikoiskalustoa
- Ohituspumppaus
+ Soveltuu
kaikenmuotoisiin putkiin
- Hidas asentaa
- Ohituspumppaus
+ Nopea menetelmä
+ Ei vaadi kaivutyötä
- Erikoiskalusto
+ Nopea menetelmä
+ Ei pienennä viemäreiden
kapasiteettia
- Erikoiskalusto
+ Ei vaadi kaivutyötä
+Monenlaisten vaurioiden
korjaus
- Erikoiskalusto
- Ohituspumppaus
- Lisää rakenteellista
lujuutta vain korjatussa
kohdassa
Menetelmillä tarkoitetaan pienen kokoluokan putken uusimista tai korvaavan uuden
putken asentamista maaperään, esim. kauko-ohjattavalla laitteistolla. Käyttöolosuhteet
vaativat sopivan maaperän. Esimerkkinä näistä menetelmistä voidaan mainita
• tiivistysvasaran tai sukkuloiden käyttö maa-aineksen syrjäyttämiseen,
• suuntaporaus, puristusputkimenetelmä ja jyrsintämenetelmä uuden putken
asentamiseen,
• putkimurskain vanhan putken murskaamiseen ja uuden putken asentamiseen
vanhan tilalle.

40
Viemärikaivojen saneerausmenetelmiä
Viemärikaivoja saneerataan joko peruskorjaamalla vanhoja kaivoja tai uusimalla kaivo
osittain tai kokonaan. (Taulukko 4.6)
Taulukko 4.6. Viemärikaivojen yleisimpiä saneeraus- ja peruskorjausmenetelmiä. (Isakow 2006b, s. 77-95)
Menetelmä Toteutus Soveltuvuus
Ruiskubetonointi
Kaivon sisäpinnalle ruiskutetaan betonikerros.
Rakennetta voidaan vahvistaa teräsverkolla,
profiiliteräksellä tms.
Betoniset kaivot
Kaivon sisäpuolinen
pinnoitus polyuretaaniruiskutuksella
Sisäpuolisten korjauskaivojen
käyttö
Korjauselementtien käyttö
Routaliikkeen estäminen
• Käyttämällä kahta
muovikalvoa kaivon
ympärillä
• Eristämällä kaivo
ulkopuolelta
• Vaihtamalla tilalle
routimaton materiaali
Saumojen tiivistäminen
Kaivon sisäpintaan ruiskutetaan suojakerros
polyuretaanista.
Asennetaan vähintään 400 mm:n kokoinen
valmiskaivo tai putki kaivon sisälle. Uusi kaivo
on huomattavasti vanhaa kaivoa pienempi.
Kootaan polyeteenistä tms. materiaalista valmistetuista
elementeistä kaivon sisälle korjauskaivo.
Tarkoituksena on poistaa kaivon ulkopuolella
olevan maan jäätymisen aiheuttama kaivon liikkuminen
ja sen seurauksena tulevat vauriot.
Kaivetaan kaivon ulkopuolelta routiva maa pois
auenneiden saumojen tai pohjarenkaan sauman
alapuolelle. Kaivon tiivisteet uusitaan tarvittaessa
tai tiivistys tehdään bituminauhalla. Jos kaivon
renkaita täytyy uusia, kannattaa käyttää kiinteällä
tiivisteellä varustettuja betonirenkaita. Kaivo
voidaan eristää lämpöeristeellä tai pakkasmatolla.
Routimattomana materiaalina voidaan
käyttää kevytsoraa, sepeliä tai kumirouhetta.
Saumojen injektointia vuotojen poistamiseksi ja
kaivon renkaiden liikkumisen estämiseksi.
Kaikenkokoiset ja
muotoiset viemärikaivot
Lähes kaikki
viemärikaivot, jos
halkaisija on yli 800 mm
Kaikki betonirengaskaivot
Viemärikaivoille, joiden
renkaat, kannet tai tiivisteet
ovat liikkuneet
paikoiltaan routimisen
takia.
Betonirengaskaivot
Yksittäisten vaurioiden ja kaivon varusteiden korjaus
• Kansilaatan tai kehyksen vaihto uuteen
• Vaihtaminen säädettävään/kelluvaan kaivonkanteen
Kannen korjaus
• Kannen saumojen tiivistys
• Kannen reikien tulppaus
• Pohja voidaan korjata ja viimeistellä käsin sementtilaastilla.
Pohjan korjaus
• Pohjan pinnoitus ja muotoilu laatoittamalla
• Halkeamien injektoinnit ja yksittäisten vaurioiden korjaukset
Rakennetaan vanhan kaivon sisään uusi pienempi betonirengaskaivo.
Pienempi betonirengaskaivo
Käytetään erikoistapauksissa suurissa kaivoissa.
Erityistapauksissa vaurioitunut kaivo voidaan korjata poistamalla sen
kansiosa tai vaurioituneet renkaat. Tilalle asennetaan raudoitettu kansilaatta,
Kaivon tai sen osan poisto joko kaivon kannella tai ilman. Soveltuu viemärikaivoille, joihin ei tule
liittymiä, joissa todennäköinen huoltotarve on vähäinen tai kaivon sijainti
ongelmallinen.
Parannetaan kaivon ja viemäristön tuuletusta vähennetään betonin korroosiota
Kaivon tuuletuksen
aiheuttavien syövyttävien kaasujen määrää. Näin lisätään kaivon käyttöikää
parannus
usein merkittävästi.
Yksittäisten vuotokohtien
korjaus
Yksittäiset vuotokohdat viemärikaivossa voidaan korjata vauriosta riippuen
eri menetelmillä kuten injektoimalla, pinnoittamalla tai täyttämällä.

41
Jätevedenpumppaamojen saneeraus
Jätevedenpumppaamo voidaan joutua saneeraamaan muuttamalla pumppaamon
perusrakenteita nykyvaatimuksia vastaavaksi, jos pumppaamo on jo vanha ja aiheuttaa
häiriöitä ympäristöönsä. Toisaalta muuttuneet käyttötavat, kuten kaukovalvontalaitteiden
käyttöönotto, edellyttää pumppuohjauksen uusimista, joka edelleen johtaa saneeraukseen.
(Grundfos, s. 27) Saneerattavia kohteita pumppaamoissa ovat esimerkiksi pumput,
imusäiliöt sekä pumppaamon ohjauskeskus ja pintavalvontalaitteet. (Taulukko 4.7)
Taulukko 4.7. Jätevedenpumppaamojen saneerauskohteet. (Grundfos, s. 29)
Saneerauskohde Pumput Imusäiliöt
Toteutus
• Pumput valitaan samoin
perustein kuin
uudisrakennuspumppaamon
kohdalla.
• Asennustapa vaihdetaan
usein uppopumpuista kuivaasenteisiin
pumppuihin.
• Tiivistetään imusäiliön
reunoja tai imusäiliön
sisään asennetaan uusi
säiliö.
• Imusäiliön pohja
muotoillaan uusilla
viisteillä, jotka edistävät
veden liikettä ja
parantavat virtausta.
Ohjauskeskus ja
pintavalvontalaitteet
• Uusitaan usein
kokonaan
pumppaamon
saneerauksen
yhteydessä.
Tonttiviemäreiden saneerausmenetelmiä
Tonttiviemärit voidaan saneerata osin samoin menetelmin kuin vesihuoltolaitoksen
jätevesiviemärit, mutta tonttiviemäreiden saneeraukseen on kehitetty myös omia
menetelmiä (USEPA 2004, s. 8-9). Saneeraustarvetta tarkasteltaessa huomio kiinnittyy yli
40 vuotta vanhoihin tonttiviemäreihin, koska sen ikäisten tonttiviemäreiden tiedetään
olevan huonokuntoista betonia (VVY 2002). Vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen
mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa tonttiviemäreiden saneerauksesta (VVY
2001b).

42
4.5 Varautuminen riskialttiilla kiinteistöllä
Rankkasateen aiheuttama kiinteistökohtainen viemäritulvatilanne voi syntyä hyvin
nopeasti, jopa alle puolessa tunnissa. Sen vuoksi yksityisten henkilöiden varautuminen
kotitalouksiensa mahdollisiin tulvatilanteisiin jo ennakolta on hyvin tärkeää. (Ympäristö ja
Terveys-lehti 2006, s. 31) Kiinteistön rakentajien, asukkaiden, taloyhtiön ja kiinteistön
hoitajien on oltava selvillä vastuistaan koskien kiinteistön viemärijärjestelmää. Tärkeää on
myös selvittää varolaitteiden asentamistarve kiinteistökohtaisten viemäritulvien
estämiseksi.
4.5.1 Kiinteistön viemärilaitteistoa koskevat vastuut
Rakentajan vastuu
Rakennuksen suunnitteluvaiheessa rakennushankkeeseen ryhtyvän kiinteistön omistajan
tulee huomioida maankäyttö- ja rakennuslain 17.luvun 116 §:n ohjeet, joiden mukaan
rakennuspaikan kelpoisuutta pohdittaessa tulee varmistaa, ettei rakennuspaikalla ole tulvan
vaaraa. Vesistön läheisyyteen rakennettaessa on näiden seikkojen huomioon otto erityisen
tärkeää.
Ollilan (1999) mukaan asuinrakennukset tulee sijoittaa Suomen sisävesien ja Itämeren
rannoilla sellaiselle korkeudelle, ettei suurikaan tulva aiheuta rakennuksille vahinkoja.
Sisävesien rannoille on määrätty alin hyväksyttävä rakennuskorkeus, joka on kolmen
osatekijän summa:
• keskimäärin 50 vuodessa toistuva ylin vedenkorkeus (HW 1/50) +
• harkinnanvarainen lisäkorkeus vähintään 0,3 m … 1,0 m +
• avointen ulapoiden rannoilla harkinnanvarainen aaltoiluvara
(Ollila 1999)
Rakentaja on rakennuksen suunnitteluvaiheessa selvitettävä tonttiviemärin liittäminen
vesihuoltolaitoksen viemäristöön ja padotuskorkeus tontilla (KUVENE 1983, s. 12).
Rakentaja vastaa kiinteistön tonttiviemärien rakentamisesta, korjaamisesta ja uusimisesta
siten, ettei jätevesi tunkeudu rakenteisiin (Vakes 2005, s. 6). Padotuskorkeus on yleisesti
määritelty aiemmin kuvassa 2.7.

43
Kiinteistön sisäisten viemärijärjestelmien suunnittelussa ja asennuksessa tulee rakentajan
noudattaa laitteistosta annettuja määräyksiä (Vakes 2005, s. 7). Suomen
rakentamismääräyskokoelman osan D1 voimassa olevat määräykset eivät suosittele
viemäripisteiden sijoittamista padotuskorkeuden alapuolelle. Poikkeustapauksessa sinne
voidaan kuitenkin sijoittaa muu yksittäinen viemäripiste kuin WC-istuin, pisuaari tai
juoma-allas. Tällöin se on varustettava padotusventtiilillä tai vastaavalla itsestään
toimivalla ja käsin suljettavalla laitteella. Padotusventtiilin on oltava aina kiinni, kun
viemäriä ei käytetä. Padotuskorkeuden alapuolelle sijoitetun viemäripisteen jätevedet pitää
poistaa pumppaamalla, jos vaadittavaa viemärikaltevuutta viemäripisteen ja kunnallisen
viemärin liittämiskohdan välillä ei saavuteta. (Ympäristöministeriö 1993, s. 23-24)
Vesihuoltolaitos ei ole vastuussa mahdollisen viemäritulvan kiinteistölle aiheuttamasta
haitasta tai vahingosta, jos rakentaja on liittänyt viemäriin padotuskorkeuden alapuolisia
tiloja. (Oulun Vesi, s. 13).
Asukkaan ja taloyhtiön vastuu
Asukas tai taloyhtiö vastaa viemärilaitteistonsa kunnosta ja toimivuudesta
vesihuoltolaitoksen viemäriverkon liittämiskohtaan saakka (Vesihuoltolaki). Asukas vastaa
myös viemärijärjestelmään kohdistuvista vaikutuksista, kun kellaritiloja muutetaan
asumuskäyttöön. Tällöin kellarin varustetaso yleensä paranee ja viemäripisteitä saatetaan
sijoittaa padotuskorkeuden alapuolelle. Nämä seikat kasvattavat tulvariskiä kiinteistöllä.
(Ympäristö ja Terveys-lehti 2006, s. 32) Asukkaalla tulee olla rakennuslupa muutosten
tekemiseksi ja rakennustarkastajalle täytyy suoda mahdollisuus tarkastaa, että kiinteistön
viemärilaitteisto on määräysten mukainen. (Virtanen 2006) Taloyhtiön asukkaan on
ilmoitettava viemäriputkiston vioista isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle ja puhdistettava
säännöllisesti asuntonsa pesutilojen lattiakaivo ja viemärien vesilukot. (Vakes 2005, s. 11)
Kiinteistön hoitajan vastuu
Taloyhtiössä kiinteistön viemärilaitteiston kunnosta ja toimivuudesta vastaa joko
isännöitsijä tai huoltoyhtiö. He vastaavat, että viemäriputkistojen, viemärikaivojen
pumppujen, padotusventtiilien ja jätevesipumppaamojen hälytinjärjestelmien kunnosta
huolehditaan säännöllisesti (Vakes 2005, s. 7-15).

44
4.5.2 Varolaitteita viemäritulvariskin poistoon
Erilaiset varolaitteet suojaavat kiinteistöä yleisen katuviemärin jäteveden
takaisinvirtaukselta kiinteistön kellariin (Värnamo kommun 2006, s. 16). Jos kiinteistön
jätevedet johdetaan katuviemäriin viettoviemäröintinä, voidaan kiinteistön
padotuskorkeuden alapuolisten tilojen suojana käyttää muun muassa padotusventtiilejä,
sulkuventtiilillä varustettuja lattiakaivoja, kumisia takaiskuventtiilejä, tai automaattisella
sulkusysteemillä varustettuja tarkastuskaivoja. Jos vaadittavaa viemärikaltevuutta ei
saavuteta, jätevedet tulee pumpata kiinteistöltä katuviemäriin. Tällöin varolaitteina
käytetään jätevesipumppuja tai viemäripiste- tai huoneistokohtaisia pienpumppaamoja.
Laitteet voidaan varustaa hälytysjärjestelmillä.
Padotusventtiili
Padotusventtiili on halvin ja yksinkertaisin varolaite viemäritulvia vastaan. Se voidaan
asentaa kellarin lattian alapuolelle tai omaan kaivoon talon ulkopuolelle (Värnamo
kommun 2006, s. 16). Omassa kaivossa se on helposti huollettavissa ja poistettavissa.
Venttiili saa olla auki vain, kun vettä lasketaan. (Ympäristöministeriö 1993, s. 24)
Padotusventtiilissä on itsestään sulkeutuvan läpän lisäksi usein myös käsin suljettava
läppä. (Kuva 4.5) Huomioitavaa on, että kiinteistön viemärijärjestelmässä padotusventtiilin
yläpuolella olevat viemäripisteet ovat padottuina, kun venttiili on kiinni. Kiinteistön
omistajan tulee huolehtia padotusventtiilin kunnossapidosta, sillä huonosti hoidettu
venttiili ei välttämättä takaa suojaa viemäritulvia vastaan. (Värnamo kommun 2006, s. 16)
Padotusventtiilin
toimintaperiaate
Kuva 4.5. Valurautainen ja muovinen padotusventtiili. (Saint-Gobain Pipe Systems 2006a, Värnamo
kommun 2006 (muokattu))

45
Padotusventtiili voidaan varustaa hälyttimellä. Kuvan 4.6 täysautomatisoidussa
padotusventtiilissä on takaiskun varalle automaattisesti sulkeutuva läppä ja käsin suljettava
hätäsulku. Hälytyslaitteen vuoksi tällainen padotusventtiili on moninkertaisesti kalliimpi
kuin perinteinen padotusventtiili. (Saint-Gobain Pipe Systems 2006b) Täysautomaattinen
padotusventtiili voidaan asentaa joko lattiaan tai vapaasti putkeen (ACOttm 2006, s. 2).
Kuva 4.6. Täysautomaattinen padotusventtiili lattiaan
asennettuna. (Saint Gobain Pipe Systems 2006b)
Normaali tilanne
Jäteveden takaisinvirtaus
Normaalissa tilanteessa jätevesi virtaa rakennuksesta kiinteistön tonttiviemäriin ja siitä edelleen
yleiseen katuviemäriin. Padotusventtiilin moottoroitu läppä ja käsisulku ovat auki.
Kohonnut vedenkorkeus katuviemärissä aiheuttaa jäteveden takaisinvirtauksen katuviemäristä
tonttiviemäriä pitkin rakennuksen viemärijärjestelmään. Padotusventtiilin optinen lukija havaitsee
kohonneen vedenkorkeuden. Venttiilin moottoroitu läppä sulkeutuu automaattisesti ja tieto siitä
välittyy hälytysjärjestelmään. Käsin käytettävä hätäsulku voidaan sulkea vivusta lisäsuojauksen
varmistamiseksi.
Kuva 4.7. Täysautomaattisen padotusventtiilin toiminta. (ACOttm 2006, s. 2 (muokattu))

46
Takaiskusuluilla varustettu lattiakaivo
Takaiskusuluilla varustettujen lattiakaivojen avulla voidaan myös kohtuullisin
kustannuksin ehkäistä viemäritulvia. Kuvan 4.8 mallissa on kaksi sulkuläppää, jotka
normaalitilanteessa toimivat automaattisesti. Jos viemäriverkosto padottaa, lattiakaivon
läpät sulkeutuvat. Tarvittaessa voidaan tulvasuojaus varmistaa poistamalla lattiakaivon
kansi ja sulkemalla käsisulku. Tulvatilanteen aikana lattiakaivon kautta viemäriin liitettyjä
vesipisteitä ei saa käyttää. (Saint-Gobain Pipe Systems 2006b)
Kuva 4.8. Kaksinkertaisella takaiskusululla varustettu lattiakaivo. (Saint-Gobain Pipe Systems 2006b)
Tulvavarma taso
Katutaso
Padotuskorkeus
Tarkastuskaivo
Tulvavaaran alainen taso
Yleinen
katuviemäri
Tulvasuojaus sulkuventtiilikaivolla
Kuva 4.9. Takaiskusuluin varustetun lattiakaivon asennusesimerkki kellaritilaan. (ACOpassavant
2006, s. 29 (muokattu))

47
Muita viemärin sulkemisen mahdollistavia laitteita
Jäteveden takaisinvirtaus katuviemäristä rakennukseen voidaan estää asentamalla tontille
automaattisella tulvasululla varustettu kaivo. (Kuva 4.10) (Wapro 2006a)
PE Brunn - Kaivo PE-muovista
Tätningsplatta - Tiivistelevy
Flytrör - Normaalitilanteessa
jätevesi virtaa putken läpi.
Inlopp - Jäteveden normaali
virtaussuunta
Kuva 4.10. Automaattisella sulkuläpällä varustettu kaivo. (Wapro 2006a, s. 2 (muokattu))
Kaivo asennetaan osaksi tonttiviemäriä. Jäteveden normaali virtaussuunta on
rakennuksesta tonttiviemärin kautta katuviemäriin. (Kuva 4.11)
Kuva 4.11. Automaattisella sulkusysteemillä varustetun kaivon sijoittaminen
tontille. (Wapro 2006a, s. 2 (muokattu))

48
1. 2. 3.
Kuva 4.12. Automaattisesti sulkeutuvan kaivon toimintaperiaate. (Wapro 2006a, s. 3 (muokattu))
Sulkusysteemin toiminta (Kuva 4.12)
1. Normaalisti kaivo toimii kuten tarkastuskaivo. Jätevesi virtaa kaivon läpi
tonttiviemärissä kohti katuviemäriä.
2. Jätevesi kohoaa katuviemärin tarkastuskaivossa niin korkealle, että jätevesi virtaa
tonttiviemärissä takaisin kohti rakennusta. Putken suu nousee kaivossa pysyen
kuitenkin veden yläpuolella. Jätevesi ei pääse putkeen, eikä virtaa takaisin
rakennukseen.
3. Jätevesi nousee niin, että koko kaivo täyttyy vedellä. Putken suu painautuu vasten
tiivistelevyä. Nyt jätevesi voi nousta kaivossa jopa putken yläpuolelle, mutta se ei silti
tulvi sisään rakennukseen. Kun padotus lakkaa, laskeutuu putken suu alas
normaalitilaan.
(Wapro 2006a, s. 3)
Saatavilla on myös kumisia takaiskuventtiilejä. Kuvassa 4.13 esitetään malli, joka koostuu
putkesta ja sen sisään liitetystä kumisesta membraanikalvosta. Putki voidaan liittää osaksi
olemassa olevaa viemäriputkea, viemäriputken päähän tai tarkastuskaivosta alkavan
viemäriputken suulle. (Wapro 2006b, s. 3)
Kumiventtiilin asennus viemäriputken suulle.
Voidaan käyttää tonttiviemärin alku- tai
loppupäässä.
Kumiventtiilin asennus osaksi viemäriputkea.
Flödesriktning Jäteveden virtaussuunta
Befindene rör Olemassa oleva putki
Skarv koppling Nivelliitos
Kuva 4.13. Kumisen takaiskuventtiilin asennus. (Wapro 2006b, s. 3)

49
Jäteveden normaali virtaussuunta
Jäteveden takaisinvirtaus
1. Normaalitilanteessa jätevesi virtaa putken läpi virtaussuuntaansa aiheuttaen membraanikalvon
pintaan tietyn paineen, jolloin membraanikalvon yläosa painuu kasaan ja putken alaosa päästää
veden läpi.
2. Jäteveden virratessa takaisin ylöspäin viemäriputkessa membraanikalvo painautuu tiiviisti
putkea vasten ja muodostaa taskun, joka pidättää veden virtauksen.
Kuva 4.14. Kumisen takaiskuventtiilin toiminta viemäriputkessa. (Wapro 2006b, s. 2)
Kiinteistökohtainen jäteveden pumppaus
Jäteveden pumppaukseen rakennuksen sisällä on kehitetty etenkin Ruotsissa ja Saksassa
monenlaisia padotuskorkeuden alapuoliseen tilaan asennettavia pienpumppaamoja ja
vastaavia ratkaisuja. Tarkoituksena on johtaa padotuskorkeuden alapuolisista
viemäripisteistä kaikki jätevesi rakennuksen alimpaan kohtaan, josta se pumpataan
poistoputkessa padotuskorkeuden yläpuolelle ennen laskemista tonttiviemäriin. (KMB
2006). (Kuva 4.16)
Lattiaan upotettava jätevesipumppaamo sopii tonttiviemärin alapuolisten pesutilojen
jätevesien poistoon rakennuksen sisällä. (Kuva 4.15) Kaivon säiliö, joka on polyeteeniä,
valetaan betoniin. Säiliöön sijoitettava pumppu valitaan kaivoon tulevan virtamaan
mukaan. Esimerkiksi wc-vesille valitaan jätevesipumppu. Pumppu liitetään poistoputkeen,
joka viedään paikallisen padotuskorkeuden yläpuolelle. Jätevesikaivossa on automaattinen
pinnan säätö, joka kytkee pumpun päälle vedenpinnan vaihtelun mukaan. Jätevesikaivoa
voidaan käyttää sekä harmaille vesille että wc-vesille. Lisävarusteena kaivoon voidaan
asentaa pintakytkin ylärajahälytykselle. (Lining 2006a, s. 178-179)

50
Kuva 4.15. Jätevesipumppaamo. Mitat: suurin
korkeus 700 mm, suurin halkaisija 500 mm,
kansiston halkaisija 345 mm. (Lining 2006b, s. 1)
Poistoputki
viedään
padotuskorkeuden
yläpuolelle
Pumpun kaapeli
Kansiston
säätö max
100 mm
Pumppu
Kuva 4.16. Jäteveden pumppaus pois padotuskorkeuden alapuolella sijaitsevasta kylpytilasta. (Lining
2006b, s. 4 (muokattu))

51
Saatavilla on myös pakettipumppaamoja yksittäisten viemäripisteiden tai koko huoneiston
(Kuva 4.17) jätevesien pumppaamiseen pois rakennuksesta. Tällaiset pumppaamot
tarvitsevat suuren kokonsa vuoksi oman erillisen pumppaustilan. (Kuva 4.18) Ne sopivat
paremmin sijoitettavaksi uusiin rakenteilla oleviin tai peruskorjattaviin rakennuksiin kuin
vanhoihin akuutin tulvasuojauksen tarpeessa oleviin rakennuksiin. Kuvan 4.18
pakettipumppaamossa on polyeteenisäiliö varustettuna uppopumpulla ja se voidaan
halutessa varustaa hälyttimillä. Pumppaamo on täysin tulva- ja kaasutiivis, jonka vuoksi se
sopii hyvin tulvavaaran alaisiin tiloihin asennettavaksi. (Lining 2006a, s. 182-184)
Kuva 4.17. Pakettipumppaamo viemäripisteen tai koko huoneiston jäteveden
poistoon. (Lining 2006a, s. 184)

52
1. Tuuletusputki kattotason yläpuolella.
2. Ohjausyksikkö
3. Virransyöttö
4. Moottorin kaapeli
5. Pumpun tasosäädön letku
6. Uppopumppu
7. Jäteveden keruusäiliö
8. Mutkakappale, jonka alaosa on paikallisen padotuskorkeuden yläpuolella.
9. Paineputki
10. Putkiston sisältä valuvia ylimääräisiä vesiä poistavan pumpun pumppukaivo. (ei välttämätön)
Kuva 4.18. Rakennuksen padotuskorkeuden alapuolisten jätevesien pumppaus tonttiviemäriin
pumpputilassa. (ABS Group 2006, s. 2)
Jäteveden pumppaus pois rakennuksen tonttiviemärin alapuolisista tiloista voidaan
järjestää myös johtamalla jätevedet rakennuksen ulkopuoliseen pumppukaivoon.
Pumppukaivoon sijoitetaan uppopumppu, joka pumppaa jätevedet joko suoraan tai
tarkastuskaivon kautta tonttiviemäriin. (Kuva 4.19)

53
Padotuskorkeus
Katuviemärin
liittämiskohta
Tonttiviemäri
Jätevesi
Pumppu
Tarkastuskaivo
Pumppukaivo
Kuva 4.19. Padotuskorkeuden alapuolisten tilojen jätevesien pumppaus pumppukaivosta tonttiviemäriin.
(Värnamo kommun 2006, s. 17 (muokattu))
Kuvassa 4.20 esitetään esimerkki jätevesipumpusta, joka voidaan asentaa pumppukaivoon
jatkuvatoimiseksi pumpuksi. Pumpun maksimimaalinen upotussyvyys on 10 metriä ja
syöttökaapelin pituus 10 metriä. Pumppua voidaan käyttää myös siirreltävänä jätevesien
tyhjennykseen tulvivista tiloista. (Lining 2006a, s. 168)
Kuva 4.20. Upotettava jätevesipumppu. (Lining 2006a, s.
168-169 (muokattu))

54
Kuvassa 4.21 esitetään esimerkki uppopumpusta, joka on tarkoitettu harmaiden jätevesien
pumppaukseen. Normaalitilanteessa kiinteistön omistaja voi käyttää pumppua esimerkiksi
puutarhalammikoiden ja kotipuutarhojen kasteluun. Vahinkotilanteissa sitä voidaan käyttää
tulvivien tilojen kuten kaivojen, altaiden, kellareiden tai autotallien tyhjennykseen.
Pumpun maksimaalinen upotussyvyys on 5 m ja syöttökaapelin pituus on 10 m. (Lining
2006a, s. 162)
Kuva 4.21. Upotettava tyhjennys- ja harmaavesipumppu. (Lining 2006a, s. 162)

55
5 TOIMINTA VIEMÄRITULVATILANTEEN
AIKANA
Suunnitelmalliset, tehokkaat ja nopeat toimenpiteet minimoivat vahinkoja tehokkaasti
tulvatilanteissa. Tämä edellyttää riittävää valmiutta sekä tietoa ja tiedotusta siitä, miten
tulvatilanteessa tulee toimia. Vahinkojen minimoinnissa onnistutaan parhaiten
vesihuoltolaitoksen toimiessa tiiviissä yhteistyössä kiinteistöjen omistajien ja -haltijoiden
sekä viranomaisten kanssa. (KUVENE 1983, s. 3)
5.1 Vesihuoltolaitoksen toiminta
5.1.1 Tulvatorjunnan käynnistys
Kuvassa 5.1 esitetään Kouvolan Veden päivystävän työnjohtajan viemäritulvien
tiedonlähteet ja tahot, joille hän viestittää tilanteesta.
Jätevedenpumppaamojen
valvonta– ja
ohjausjärjestelmä
Vesihuoltolaitoksen
henkilökunta
Vesihuoltolaitoksen
päivystävät
asentajat, johto ja
muu henkilökunta
Hätäkeskus
Pelastuslaitos
Kiinteistöt
ja
yksityiset
henkilöt
Pelastuslaitos
Vesihuoltolaitoksen
päivystävä
työnjohtaja
Viestii
Urakoitsijat
Katu- ja puistolaitos
Katu- ja
puistolaitos
Muut
ulkopuoliset
tahot
Muut viranomaiset
Kuva 5.1. Kouvolan Veden päivystävän työnjohtajan viestintä viemäritulvatorjuntaa käynnistettäessä.
(Laitinen 2006, Isakow 2006a)

56
Tiedonlähteet
Päivystävä työnjohtaja voi saada tiedon viemäritulvasta
• vesihuoltolaitoksen organisaatiosta: henkilökunnalta tai jätevedenpumppaamojen
valvonta- ja ohjausjärjestelmän valvomosta;
• hätäkeskuksesta, johon on tullut hätäilmoitus kiinteistöltä;
• kiinteistöltä: kiinteistönomistajalta tai -haltijalta, isännöitsijältä tai huoltoyhtiöstä;
• pelastuslaitokselta, johon tieto on välitetty hätäkeskuksesta;
• katu- ja puistolaitoksen ilmoittamana runkohulevesiviemäreiden tulviessa kaduille; tai
• muilta ulkopuolisilta tahoilta.
Operatiivisen toiminnan käynnistys
Operatiivisen toiminnan käynnistämiseksi vesihuoltolaitoksen päivystävä työnjohtaja käy
paikan päällä selvittämässä viemäritulvan syyn ja vakavuuden. Tietojen perusteella
työnjohtaja päättää välittömistä toimenpiteistä.
Jos kyseessä on paikallinen tukos yhden kadunvälin runkoviemärissä tai tarkastuskaivossa,
tukoksen poisto pyritään tekemään mahdollisimman pitkälle vesihuoltolaitoksen omana
työnä. Tarvittaessa työnjohtaja ottaa yhteyttä urakoitsijoihin. Tässä tapauksessa
vesihuoltolaitos maksaa työstä aiheutuneet kustannukset. (Laitinen 2006) Jos kyseessä on
vesihuoltolaitoksen viemäristön vauriosta johtuva muu paikallinen viemäritulva,
työnjohtaja määrää päivystysvuorossa olevat asentajat korjaamaan vaurion niin, ettei
lisävahinkoja pääse syntymään. Urakoitsija korjaa vaurion lopullisesti myöhemmin.
(Kouvolan Vesi 2006e) Hulevesiviemäreiden keräilykaivojen vaurioista tai tukoksista
vesihuoltolaitoksen työnjohtaja ilmoittaa teknisen toimialan katu- ja puistolaitokselle, joka
Kouvolassa vastaa hulevesien keräilykaivoista. Mahdolliset korjaustyöt tekee kuitenkin
vesihuoltolaitos itse. (Laitinen 2006)
Rankkasateen aiheuttaman vakavan viemäritulvatilanteen aikana vesihuoltolaitoksen
päivystävä työnjohtaja määrää viemäriverkoston tulvatorjuntatöihin riittävän määrän
työvuorossa olevia asentajia. Työajan ulkopuolella hälytetään päivystävät asentajat töihin.
Työnjohtaja päättää missä vaiheessa tilanteesta viestitään pelastuslaitoksen kanssa
laajemman operatiivisen toiminnan käynnistämiseksi. (Laitinen 2006) Muita viranomaisia,
kuten kunnan ympäristö- ja terveysviranomaisia sekä alueellista ympäristökeskusta

57
tiedotetaan tilanteesta tarpeen mukaan (Isakow 2006a). Tulvatorjunnan käynnistyttyä
päivystävä työnjohtaja tiedottaa tilanteesta vesihuoltolaitoksen johdolle.
5.1.2 Toiminta tulvatilanteen aikana
Viemäritulvatilanteessa vesihuoltolaitoksen ensisijaisena tavoitteena on saada
jätevesiviemäristön tulvavedet laskeutumaan mahdollisimman nopeasti, poistaa mahdolliset
viemäritukokset ja turvata viemäristön sekä jätevedenpumppaamojen häiriötön
toiminta ja talousveden laatu. Toissijaisesti vesihuoltolaitoksen henkilökunta neuvoo
kiinteistöjen omistajia ja –haltijoita ja osallistuu jäteveden tyhjennyspumppaukseen
kiinteistöllä resurssien riittävyyden mukaan. Vesihuoltolaitoksella ei ole kovinkaan paljon
kalustoa erityistilanteita varten. Vakavan viemäritulvatilanteen aikana sen on sopivan
kaluston saamiseksi turvauduttava pelastuslaitokseen, armeijaan, urakoitsijoihin ja
tavarantoimittajiin. (Raivio et al. 2006, s. 61, 77, Vikman & Arosilta 2006, s. 75)
5.1.3 Toimenpiteet tulvatilanteen jälkeen
Viemäritulvatilanteen jälkeisinä päivinä vesihuoltolaitoksen henkilökunta tekee
tarkastuksia vesihuoltolaitoksen viemäristössä ja vahingoittuneilla kiinteistöillä.
Vesihuoltolaitoksen edustaja myös dokumentoi vahingot mahdollista korvauskäsittelyä
varten. Vahingoittuneiden kiinteistöjen kuivaus ja puhdistus ei kuulu vesihuoltolaitoksen
toimenkuvaan. Kuivauksen ja puhdistuksen hoitavat siihen erikoistuneet urakoitsijat.
(Isakow 2006a) Kuivaukseen ja puhdistukseen kuluneet kustannukset vesihuoltolaitos voi
korvata myöhemmin, jos kiinteistön tulvatilanne on johtunut häiriöstä vesihuoltolaitoksen
viemäristössä.

58
5.2 Viranomaisten tehtävät viemäritulvatilanteen aikana
Vesihuoltolaitos ja viranomaiset ovat tulvatorjuntatyöskentelyssä vastuussa (1) omasta
toimialastaan, (2) asiantuntija-avusta tilanteessa toimiville muille tahoille ja (3) omaa
toimialaansa koskevasta tiedotuksesta (Raivio 2006, s. 60). Pelastuslain (468/2003) 6§:n
mukaan pelastuslaitoksen lisäksi pelastustoimintaan osallistumaan velvolliset tahot, siten
kuin niiden tehtävistä kunkin toimialan säädöksissä tai muussa lainsäädännössä säädetään,
ovat
• hätäkeskus
• poliisi, rajavartiolaitos ja puolustusvoimat
• sosiaali- ja terveyshallintoviranomaiset
• ympäristöhallinnon viranomaiset (Suomen ympäristökeskus, alueelliset
ympäristökeskukset)
• liikenne- ja viestintähallinto
• lääninhallitus
• kunnan eri toimialoista vastaavat virastot ja laitokset
Paikallisessa viemäritulvatilanteessa operatiiviseen toimintaan osallistuvat
vesihuoltolaitos, pelastuslaitos ja mahdollisesti kunnan tekninen toimiala. Vakavassa
taajamatulvatilanteessa toimintaan voivat osallistua edellisten lisäksi myös hätäkeskus,
terveys- ja ympäristönsuojeluviranomaiset, alueellinen ympäristökeskus, poliisi sekä
sotilasviranomaiset.
5.2.1 Pelastuslaitos
Pelastusviranomaiset vastaavat pelastustoiminnasta. Taajama- ja viemäritulvatilanteen
aikana pelastuslaitoksen palomiehet suojaavat rakennuksia ja pumppaavat tulvineita
jätevesiä pois kiinteistöiltä (Tulvavahinkotyöryhmä 2006, s. 29). Pelastuslaitos voi
pelastuslain 45 §:n mukaan määrätä antamaan käytettäväksi pelastustoiminnassa
tarvittavaa kalustoa, välineitä ja tarvikkeita. Viemäritulvan aikana tämä koskee erityisesti
rakennuskonevuokraamojen ja kuivausurakoitsijoiden pumppaus- ja kuivauskaluston
käyttöönottoa tarvittaessa (Sarkasuo 2006).

59
Pelastuslain 44 §:n mukaan pelastustoiminnan yleisjohtovastuu on pelastustoiminnan
johtajalla eli pelastuslaitoksen edustajalla, jos pelastustoimintaan osallistuu useamman
toimialan viranomaisia. Jos viemäritulvatilanteen vakavuus sitä vaatii, voi
pelastustoiminnan johtaja muodostaa avukseen muiden viranomaisten ja laitosten
edustajista koostuvan johtoryhmän (Pelastuslaki, 44 §). Pelastuslaitoksen edustaja toimii
tällöin johtoryhmän johtajana. Muita sidosryhmiä johtoryhmässä viemäritulvan aikana
voivat olla vesihuoltolaitos, kunnan ympäristöterveydenhuolto, kunnan tekninen toimi ja
poliisi. (Raivio 2006, s.32-33, 43) Kunkin sidosryhmän edustaja vastaa organisaationsa
puolesta virka-avun antamisesta johtoryhmässä ja samalla myös oman organisaationsa
henkilöstön tulvatorjuntatoiminnan johdosta (Raivio 2006, s. 54).
Suomessa ei ole tällä hetkellä olemassa selkeitä yleisperiaatteita siitä millaisessa
tulvatilanteessa ja missä vaiheessa pelastustoimi ottaa tilanteen johtovastuun ja milloin
tilanteen johtoryhmä muodostetaan (Raivio 2006, s. 18). Sarkasuon (2006) mukaan
Kouvolassa rankkasateen aiheuttamissa viemäritulvatilanteissa Kouvolan Veden tulisi
hälyttää pelastuslaitos mukaan tulvatorjuntaan, kun kiinteistöjen tulvatilanteita on
havaittavissa useilla kiinteistöillä. Kouvolan Veden pumppauskaluston ja henkilöstön
määrä ei riitä jätevesien poispumppaamiseen useiden kiinteistöjen kellareista samaan
aikaan. Toisaalta viemäritulvan aikana vesihuoltolaitoksen ensisijainen tehtävä onkin
jätevesiviemäristön ja jätevedenpumppaamojen toiminnan turvaaminen. (Isakow 2006a)
5.2.2 Hätäkeskus
Hätäkeskuslain (157/2000) 4 §:n mukaan hätäkeskuksen tehtävä on vastaanottaa
hätäilmoituksia, välittömiä poliisin toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia ja muita ihmisten,
omaisuuden ja ympäristön turvallisuuteen liittyviä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä
ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköille, joille tehtävä voimassaolevan
lainsäädännön mukaan kuuluu. Operatiivisessa toiminnassa poliisi- sekä
pelastusviranomaiset vastaavat itse tiedotuksesta tilanteen mukaan. Hätäkeskus voi
kuitenkin toimia poliisi-, pelastus- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten tiedotteiden
teknisenä välittäjänä muun muassa median suuntaan. (Uusisilta et al. 2002, s. 28,
Hätäkeskuslaki 4 §)

60
5.2.3 Kunnan tekninen toimiala
Teknisen toimialan katu- ja puistolaitos vastaa viemäritulvatilanteessa kunnan omistamien
kiinteistöjen, yleisten alueiden ja katujen pintaveden poistoon liittyvästä infrastruktuurista
(Raivio 2006, s. 21).
5.2.4 Kunnan ympäristöterveydenhuolto
Kunnan ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on raaka- ja talousveden laadun valvonta
yhdessä vesihuoltolaitoksen kanssa sekä aktiivinen osallistuminen viemäritulvien
mahdollisesti aiheuttaman vesiepidemian selvitys- ja torjuntatyöhön. Se myös tiedottaa
näistä asioista asukkaille. Viemäriveden vahingoittamille kiinteistölle ympäristöterveydenhuolto
antaa ohjeistusta korjauksista ja puhdistuksista sekä toimittaa kuivausurakoitsijoiden
yhteystietoja (Pekkola 2006). Ympäristöterveydenhuolto vastaa myös
tulvan jälkeisiin puhdistustoimiin liittyvien terveysvaikutusten ja hygienia-asioiden neuvonnasta
(Raivio 2006, s. 21-22).
5.2.5 Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen antaa vakavan viemäritulvatilanteen aikana
paikallistuntemukseen pohjautuvaa asiantuntija-apua (Raivio 2006, s. 21-22). Tulvan
jälkeen voi ympäristönsuojeluviranomainen antaa kiinteistön omistajalle tämän kiinteistöä
koskevan puhdistusmääräyksen (Naukkarinen 2006).
5.2.6 Alueellinen ympäristökeskus
Alueellisten ympäristökeskusten asiantuntemus keskittyy lähinnä vesistötulviin. Taajamaja
viemäritulvatilanteessa suurimmat ongelmat muodostaa usein viemäriverkosto, jonka
teknisestä toiminnasta ympäristöhallinnolla ei ole asiantuntemusta. Vesistön pinnannousun
aiheuttaman viemäritulvan aikana alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin antaa
asiantuntija-apua tilanteen johdolle vesistöjen käyttäytymisestä. Tulvatilanteiden
jälkihoidossa ympäristökeskukset vastaavat jäteveden ohijuoksutusten jälkeisten
vesistönäytteiden oton organisoinnista, valvonnasta ja seurannasta. (Raivio 2006, s. 19-20)

61
5.2.7 Poliisi
Poliisi voi pelastuslaitoksen pyynnöstä ohjata liikennettä tulvakohteiden ohi, jos
viemäritulva on noussut tielle (Sarkasuo 2006).
5.2.8 Sotilasviranomaiset
Sotilasviranomaiset antavat pelastuslaitoksen tai poliisin pyynnöstä virka-apua muun
muassa rankkasateen aiheuttaman tulvan pelastustehtävissä, mikäli pelastustoimen omat
resurssit ovat riittämättömät. Kesällä 2004 Riihimäen kaupunkitulvatilanteessa
puolustusvoimilta saatiin aggregaatteja pumppujen toiminnan ylläpitoon. (Raivio 2006, s.
23)

62
5.2.9 Yhteenveto viemäritulviin liittyvistä viranomaisten tehtävistä
Vakava viemäritulvatilanne saattaa koskettaa monia viranomaisia ja laitoksia. (Taulukko
5.1) Sen vuoksi avoin yhteistyö viranomaisten ja laitosten kesken on viemäritulvatilanteen
aikana tärkeää.
Taulukko 5.1. Yhteenveto vakaviin viemäritulviin liittyvistä viranomaisten tehtävistä.
Viranomainen
Kunta
Katu- ja puistolaitos
Kunnan
ympäristöterveydenhuolto
Kunnan
ympäristönsuojeluviranomainen
Pelastusviranomaiset
Hätäkeskus
Alueellinen
ympäristökeskus
Toiminta tulvien
estämiseksi
• valmiussuunnitelma
• maankäytön suunnittelu
ja kaavoituksen
toteutus
• rakentamismääräysten
noudattamisen
valvonta
• vesihuollon kehittämissuunnitelma
• hulevesiviemärikaivojen
kunnossapito
Toiminta tulvatilanteen
aikana
• pintaveden poisto
kaduilta ja kunnan
omistamilta yleisiltä
alueilta
• raaka- ja talousveden
laaduntarkkailu ja
näytteiden otto
• julkinen tiedotus
talousveden laadun
muutoksista ja siitä
seuraavista toimenpiteistä
• ympäristön seuranta • asiantuntija-apu
• maankäytön ohjaus
ja suunnittelu
• vesivarojen seuranta
• vesistötulvien ennakointi
• tulvavahinkojen torjunta
• pelastustöiden johto
• kalustoapu
• tilannetiedotus
• hätäilmoitusten
vastaanotto ja välittäminen
eteenpäin
• asiantuntija-apu vesistöjen
käyttäytymisestä
Poliisi • liikenteen ohjaus
Sotilasviranomaiset
• virka-apu
pelastustehtävissä
• aggregaatit kalustoapuna
Tilanteen jälkihoito
• neuvonta puhdistustoimien
terveysvaikutuksista
• hygienia-asioiden
neuvonta ja tiedotus
• kiinteistön
puhdistusmääräys
• tilanteen
jälkiarviointi ja
johtopäätökset
• vesistönäytteiden
oton organisointi,
valvonta ja seuranta
jäteveden ohijuoksutustapauksissa

63
5.3 Viestintä
Vesihuollon erityistilanteissa tiedotuksen vastuutahot ja käytettävät tiedotuskanavat
vaihtelevat tilanteen vakavuuden ja kiireellisyyden mukaan (MMM 2005, s. 63).
Putkivuodot ja viemäritukokset vesihuoltolaitoksen viemärissä ovat vain vesihuollon
toimialaa koskevia paikallisia erityistilanteita, joiden tiedotuksesta asiakkaille
vesihuoltolaitos vastaa itsenäisesti. Vakavissa erityistilanteissa kuten vesistötulvan tai
rankkasateen aiheuttamien taajamatulvien aikana pelastusviranomainen on pelastustöiden
johtajana vastuussa yleistiedotuksesta ja voi määrätä myös jonkin muun viranomaisen
huolehtimaan tiedotuksesta. Vesihuoltolaitos vastaa vakavan viemäritulvatilanteen aikana
oman toimialansa ongelmatilanteita koskevasta tiedotuksesta asiakkailleen. (Uusisilta
2006, s. 24)
5.3.1 Ennakoiva tiedotus
Tällä hetkellä vesihuoltolaitosten jätevesiviemäristön toimintaa ja sen häiriöitä koskeva
ennakoiva tiedotus perustuu lähinnä vesihuoltolaitoksen asiakkaiden valistukseen
asiakastiedottein ja teemakampanjoin sekä ilmoituksiin asiakkaiden arkeen vaikuttavista
viemäritöistä. Tiedotus tapahtuu joko suoraan asiakkaille jaettavilla tiedotteilla,
paikallislehdessä julkaistavalla tiedotteella, asiakaslehden välityksellä tai
vesihuoltolaitoksen internet-sivuilla julkaistavalla tiedotteella. (Nevalainen 2006)
Vesihuoltoon vaikuttavista häiriötilanteista, jotka johtuvat sääolosuhteiden muutoksista
kuten rankkasateen aiheuttamista viemäritulvista eivät vesihuoltolaitokset toistaiseksi
juurikaan tiedota asiakkailleen ennakolta. Viime vuosien rankkasateiden aiheuttamien
taajamatulvien jälkitoimien yhteydessä tosin tällaiseen ennakoivaan tiedotukseen on alettu
kiinnittää vesihuoltolaitoksilla yhä enemmän huomiota.
Pelastuslaitos käyttää säätietojen seurantaan Ilmatieteen laitoksen palveluita (Sarkasuo
2006). Näin pelastuslaitos voi ennakoida sääolosuhteiden muutoksia ja varoittaa
vesihuoltolaitosta, kunnan viranomaisia ja väestöä esimerkiksi voimakkaan rankkasateen
aiheuttavasta viemäritulvariskistä ja sen todennäköisistä seurauksista jo ennakolta.
Tiedotuskanavana väestön varoittamisessa voidaan käyttää YLE:ta, jolla on velvollisuus
varautua kaikkina vuorokauden aikoina lähettämään välittömästi hätätiedotteita, mikäli
tämä on tarpeen ihmishengen tai omaisuuden pelastamiseksi. (Kymenlaakson
pelastuslaitos 2004, s. 3-4)

64
5.3.2 Vesihuoltolaitoksen tilanneviestintä
Kuvissa 5.2 – 5.4 esitetään kolme eri tapaa miten tilanneviestintä viemäritulvatilanteen tai
muiden erityistilanteiden aikana voidaan suomalaisilla vesihuoltolaitoksilla järjestää.
Vesihuoltolaitoksen
sidosryhmät
Kiinteistöt, yksityiset
henkilöt ja muut ulkopuoliset
tahot
Vesihuoltolaitoksen
henkilökunta
Päivystävä
työnjohtaja
(päivystysnumero)
Toimintaohjeita
Asiantuntemus
Työtehtävät
Tulvatorjunta
Kuva 5.2. Päivystävä työnjohtaja ottaa vastaan vesihuoltolaitoksen päivystysnumeroon tulevat ilmoitukset.
Ilmoitusten vastaanotto
Operatiivisen toiminnan käynnistys
Kiinteistöt, yksityiset henkilöt
sekä muut ulkopuoliset tahot
Pelastuslaitos
Vesihuoltolaitoksen
muu
henkilökunta
Tiedotus,
toimintaohjeet,
yhteystiedot
Nauhoite
(päivystysnumero)
Päivystävä työnjohtaja
(oma numero)
Tulvatorjunta
Kuva 5.3. Ilmoitusten vastaanottajana voi olla nauhoite vesihuoltolaitoksen päivystysnumerossa.

65
Ilmoitusten vastaanotto
Operatiivisen toiminnan käynnistys
Kiinteistöt, yksityiset
henkilöt ja muut
ulkopuoliset tahot
Pelastuslaitos
Vesihuoltolaitoksen
muu
henkilökunta
Tilanne,
toimintaohjeet
ja
yhteystiedot
Vesihuoltolaitoksen
palveleva puhelin
(päivystysnumero)
Ajaja
Tulvailmoitukset
ajantasainen tilannekuva
Päivystävä työnjohtaja
(oma numero)
Tulvatorjunta
Kuva 5.4. Palveleva puhelin voi ottaa vastaan tulvailmoitukset.
Päivystävä työnjohtaja
Kouvolan Veden päivystysnumero on käännetty päivystävän verkostotöiden työnjohtajan
matkapuhelimeen (Kouvolan Vesi 2006a). (Kuva 5.2) Tämä on yleinen käytäntö
suomalaisilla pienillä ja keskisuurilla vesihuoltolaitoksilla. Laajempaan viestintään tai
asiakaspalvelijan palkkaamiseen ei nähdä tarvetta tai siihen ei riitä resursseja. Vakavissa
erityistilanteissa kuvan 5.2 mukainen tapa saattaa tuottaa ongelmia sekä viestinnälle että
tulvatorjuntatoimille, koska päivystävä työnjohtaja toimii ilmoitusten vastaanottajana,
viestii kiinteistöjen omistajien ja vesihuoltolaitosten sidosryhmien kanssa sekä käynnistää
samaan aikaan vesihuoltolaitoksen tulvatorjunnan.
Nauhoite
Vesihuoltolaitoksen päivystysnumeroon voidaan kytkeä nauhoite helpottamaan
vesihuoltolaitoksen viestintää ja tulvatorjuntaa. (Kuva 5.3) Nauhoite voi ottaa kerralla
useita kymmeniä puheluita vastaan. Nauhoitteeseen sanellaan viesti, joka kertoo
tapahtuneen tilanteen, ensikäden toimintaohjeet, ja antaa tarpeelliset yhteystiedot

66
esimerkiksi hätäkeskukseen tai vesihuoltoalan urakoitsijoihin. (Nevalainen 2006)
Nauhoitteen jälkeen puhelu ohjautuu päivystävälle työnjohtajalle. Pelastuslaitoksella on
tiedossa vesihuoltolaitoksen päivystävien työnjohtajien yhteystiedot ja he ottavat
tarvittaessa yhteyttä suoraan päivystäjiin. Nauhoitteen käytöllä voidaan vähentää
asiakkaiden turhia yhteydenottoja päivystävään työnjohtajaan viemäritulvatilanteen aikana.
(Espoon Vesi 2006)
Vesihuoltolaitoksen palveleva puhelin
Vesihuoltolaitos voi perustaa palvelevan puhelimen, josta asiakkaat saavat tietoa
viemäritulvatilanteen aikana. Vesihuoltolaitoksen päivystysnumero käännetään
palvelevaan puhelimeen. (Kuva 5.4) Palvelevassa puhelimessa asiakkaille viestitetään
tilannetietoja ja ensikäden toimintaohjeita sekä annetaan vesihuoltoalan urakoitsijoiden
yhteystietoja. Hätätilanteessa asiakkaita kehotetaan ensisijaisesti ottamaan yhteyttä
hätäkeskukseen. Asiakkaan puhelu voidaan tarpeen mukaan yhdistää palvelevasta
puhelimesta päivystävälle työnjohtajalle. Pelastuslaitoksella on tiedossa
vesihuoltolaitoksen päivystävien työnjohtajien yhteystiedot ja he ottavat tarvittaessa
yhteyttä suoraan päivystäjiin.
5.3.3 Viranomaisten tiedotusvastuut tulvatilanteen aikana
Paikallisen viemäritulvan aikainen tiedotus
Paikallisen viemäritulvan tietyllä kadulla ja tämän kadun kiinteistöillä voi aiheuttaa vaurio
tai tukos tämän kadun kunnallisessa viemärissä (Isakow 2006a). Vesihuoltolaitos tiedottaa
itsenäisesti tilanteesta julkisuuteen. Tiedotuskanavina käytetään tällöin vahinkopaikalla
olevaa henkilökuntaa, päivystävää puhelinta ja vesihuoltolaitoksen internet-sivuja.
(Taulukko 5.2) Tiedotusta voidaan tehostaa myös suoraan vahinkoalueen kiinteistöille tai
taloyhtiöiden ilmoitustauluille jaettavin tiedottein. (Isakow 2006a, Nevalainen 2006)
Vakavan taajamatulvan / viemäritulvan aikainen tiedotus
Vakavan taajamatulvan aikana operatiivisen toiminnan johtajana toimii pelastuslaitos.
Tällöin pelastuslaitos vastaa asukkaiden hälyttämisestä, varoitusten ja ohjeiden antamisesta
sekä yleisestä tapahtumaa koskevasta tiedotuksesta. (MMM 2005, s. 63) Vesihuoltolaitos
tiedottaa vesihuoltoa koskevista asioista yhdessä pelastuslaitoksen kanssa (Isakow 2006a).
Toimintaa johtava pelastuslaitosviranomainen voi antaa radiossa toimintaohjeita tulva-

67
alueella asuville tai siellä oleskeleville ihmisille hätätiedotteella tai muulla
viranomaistiedotteella. (Taulukko 5.2) Hätätiedote annetaan, jos taajamatulvasta aiheutuu
välitöntä vaaraa ihmishengille tai huomattavat omaisuus- ja ympäristövahingot uhkaavat.
Muu viranomaistiedote voidaan antaa, jos ihmishengen menetyksen tai huomattavien
omaisuus-tai ympäristövahinkojen uhka ei ole välitön. (Valtioneuvoston kanslia 2002, s.
11-12) Hätätiedote luetaan kaikilla radiokanavilla ja julkaistaan YLE:n teksti-tv:ssä.
Viranomaistiedote luetaan YLE Radio Suomessa ja julkaistaan YLE:n teksti-tv:ssä.
(Uusisilta 2006, s. 27) Suomen oloissa taajamatulvat ovat harvoin niin vakavia, että edes
viranomaistiedote on tarpeellinen.
Taulukko 5.2. Tiedotuksesta vastaavien tahojen tiedotustehtävät eri viemäritulvatilanteiden aikana.
(Kotinurmi 2006, Nevalainen 2006, Sarkasuo 2006)
Tiedotettava asia Tiedottavat tahot Tiedotuskanavat
Paikallinen viemäritulva
• Paikallinen viemäritukos tai -vaurio Vesihuoltolaitos
Vakava taajamatulva / viemäritulva
• Asukkaiden hälyttäminen,
varoitusten ja ohjeiden antaminen
Pelastuslaitos,
(Vesihuoltolaitos)
• Paikalla oleva henkilökunta,
päivystävä puhelin, tiedotteet
suoraan kiinteistöille, Internet
• Radio
• Viranomaistiedote Pelastuslaitos
• YLE Radio Suomi, YLE tekstitv
• Hätätiedote Pelastuslaitos
• Kaikki radiokanavat, YLE
teksti-tv
• Tilanteen yleistiedotus Johtoryhmä • Paikallisradio, tiedotustilaisuus
• Oman toimialan tiedotus Vesihuoltolaitos
• Päivystävä puhelin, nauhoite
internet, lehdistötiedote
• Liikenteen ohjaus tulvivilla teillä Poliisi • Liikennetiedote: radio, teksti-tv
Tulvinut jätevesi saastuttanut talousveden
• Desinfiointimääräys
vesihuoltolaitokselle
Ympäristöterveydenhuolto • Puhelin
• Keittokehotus asukkaille Ympäristöterveydenhuolto
• Paikallisradio, lehdistötiedote,
Internet
• Viranomaistiedote Ympäristöterveydenhuolto
• YLE Radio Suomi, YLE tekstitv
Jos tilanteessa perustetaan torjuntatöitä johtamaan johtoryhmä, vastaa se tilanteen
yleistiedotuksesta (Vikman & Arosilta, s. 67). (Kuva 5.5) Johtoryhmässä toimivat
sidosryhmät tiedottavat itsenäisesti omaa toimialaansa koskevista asioista.
Vesihuoltolaitoksen päivystys viestittää kiinteistön omistajalle vahingoista
vesihuoltolaitoksen toimintayksiköissä ja niiden vaikutuksista laitoksen toimintaan
kappaleessa 5.3.2 mainituin keinoin. (Helsingin Vesi 2006, s. 5) Vesihuoltolaitoksen
päivystyksestä kiinteistön omistajan puhelu ohjautuu johtoryhmään. Johtoryhmä antaa

68
kiinteistön omistajalle toimintaohjeita ja tiedottaa avunsaannista. Tilanteen ajantasaisen
yleistiedotuksen johtoryhmä välittää paikallisradion kautta tai järjestää tiedotustilaisuuden.
Ilmoitusten perusteella johtoryhmä luokittelee toimenpiteet ja antaa toimintaohjeita
sidosryhmien operatiivisille toimijoille. Operatiiviset toimijat suorittavat oman toimialansa
vastuulle kuuluvia tulvatorjuntatehtäviä.
Akuutti tiedotus
Pelastuslaitos
Kiinteistön
omistaja
-ilmoittaja
Vesihuoltolaitos
-päivystys
Johtoryhmä
-viestittää
Toimintaohjeet
Vesihuoltolaitos
1) Tilanne
2) Ensikäden toimintaohjeet
3) Puhelu ohjautuu johtoryhmään
Sidosryhmät
Kuva 5.5. Johtoryhmän viestintä vakavan viemäritulvatilanteen aikana.
Paikallisen viemäritulvan aikana Helsingissä Helsingin Veden Viikinmäen
jätevedenpuhdistamon valvomo vastaanottaa vikailmoituspuhelinnumeroon tulevat
asiakkaiden puhelut. Valvomon henkilökunta ilmoittaa asiakkaalle vuodon syyn, sijainnin
ja seuraukset, sekä antaa toimintaohjeita tarvittaessa. Helsingin Veden viestintäyksikkö
tiedottaa tilanteesta Helsingin Veden internet-sivuilla. Vakavan viemäritulvatilanteen
aikana Helsingin Vesi antaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa lyhyen tiedotteen
YLE:on käyttäen hyväksi YLE:n ja Helsingin Veden välistä suljettua puhelinlinjaa.
Tiedote luetaan YLE:n paikallisradion seuraavissa uutisissa. Asiakkaille voidaan perustaa
erillinen päivystävä puhelinnumero, josta heitä ohjeistetaan toimimaan tilanteen vaatimalla
tavalla. Tiedotusta voidaan tehostaa jakamalla tiedotteita myös suoraan vahinkoalueen
kiinteistöille tai taloyhtiöiden ilmoitustauluille. Helsingin Veden ja toimittajien välisen
sopimuksen mukaan toimittajat ottavat tällaisissa tilanteissa yhteyttä vikailmoitusnumeron
sijasta suoraan Helsingin Veden viestintäyksikköön. (Nevalainen 2006)

69
Tiedotus talousveden saastumisesta
Kunnan ympäristöterveydenhuolto vastaa tiedotuksesta julkisuuteen, jos
jätevesiviemäritulvat ovat aiheuttaneet, tai jos niiden on epäilty aiheuttaneen, talousveden
pilaantumista tai muuta terveydellistä vaaraa (MMM 2005, s. 63). (Taulukko 5.2)
Pilaantumistapauksessa ympäristöterveydenhuolto antaa vesihuoltolaitokselle talousveden
desinfiointimääräyksen ja asukkaille keittokehotuksen mahdollisimman nopeasti.
Keittokehotuksesta tiedotetaan paikallisradiossa, sanomalehdessä ja kunnan internetsivuilla
sekä kohdekohtaisesti tietyllä alueella suoraan kiinteistöille jaettavin tiedottein.
(Kotinurmi 2006) Kiireellisissä tapauksissa keittokehotus voidaan antaa myös
terveysviranomaisen viranomaistiedotteena YLE Radio Suomen ja YLE:n teksti-tv:n
kautta (Uusisilta 2006, s. 27).
5.4 Vastuut kiinteistöllä viemäritulvatilanteen aikana
5.4.1 Taloyhtiön asukkaan toimet
Viemäritulvatilanteessa on asukkaan otettava heti yhteys kiinteistönhoidosta vastaavaan
tahoon kuten isännöitsijään tai huoltoyhtiöön. Asukkaan on itse kaikin keinoin estettävä
jäteveden tulviminen sulkemalla mahdollinen padotusventtiili tai muu sulkuventtiili. Jos
tulvimista ei voida estää, on sen leviämistä huonetiloihin pyrittävä rajoittamaan
tukkeamalla lattiakaivo. Asukkaan on aloitettava lattialle joutuneen jäteveden pumppaus ja
kuivaus välittömästi. Hätätilanteessa asukkaan tulee ottaa yhteyttä pelastuslaitokseen.
(Vakes 2005, s. 16)
5.4.2 Kiinteistön hoitajan toimet
Viemäritulvatilanteesta tiedon saatuaan kiinteistön hoidosta vastaavan isännöitsijän tai
huoltoyhtiön tulee antaa asukkaalle ensikäden tulvatorjuntaohjeistusta ja ilmoittaa
viemäritulvasta vesihuoltolaitokseen. Pumppaus- ja kuivauskalustoa vuokraaviin yrityksiin
tulee ottaa yhteyttä ja tilata kalustoa kiinteistöille lisävahinkojen minimoimiseksi.
Hätätilanteessa tulee ottaa yhteyttä pelastuslaitokseen. (Kouvolan Vesi 2006a) Akuutin
tulvatilanteen jälkeen kiinteistön hoitajan on tilattava paikalle kosteuskartoitus- ja
kuivausliike vahingoittuneiden tilojen kuivausta ja kosteuskartoitusta varten, sekä vakuutusyhtiön
edustaja vahinkojen tarkastusta varten (Vakes 2006, s. 16).

70
6 VIEMÄRITULVAVAHINKOJEN KORVAUS
6.1 Tulvavahinkojen korvaamisen lainsäädäntö
6.1.1 Laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta
Tulvavahinkolain mukaisten korvausten suoritusta varten valtion tulo- ja menoarvioon on
otettu vuodesta 1991 lähtien vuosittain viiden miljoonan markan eli noin 841 000 euron
suuruinen kolmen vuoden siirtomääräraha. Tulvavahinkolain nojalla korvataan vesistön
poikkeuksellisen tulvan johdosta lähinnä maataloudelle aiheutuneita vahinkoja. Korvausta
voidaan maksaa esimerkiksi korjatulle sadolle, kasvavalle puustolle, rakennuksille ja
rakennelmille sekä ammatin harjoittamisessa valmistuneille tuotteille tai siinä tarvittavalle
irtaimistolle aiheutuneista vahingoista. Korvausta voidaan maksaa enintään 80 prosenttia
arvioiduista vahingoista tai vahinkojen estämiseksi tehtyjen toimenpiteiden kustannuksista.
(Tulvavahinkolaki 284/1983) Tulvavahinkolain mukaan tulvan poikkeuksellisuuden
arviointi perustuu alueellisen ympäristökeskuksen tai Suomen ympäristökeskuksen
antamaan arvioon. Lakia sovelletaan käytännössä niin, että keskimäärin 20 vuodessa
esiintyvä tulva katsotaan poikkeukselliseksi (Tulvavahinkotyöryhmä 2006, s. 31).
6.1.2 Ehdotettu tulvavakuutuslaki
Maa- ja metsätalousministeriön asettama tulvavahinkotyöryhmä on ehdottanut, että valtion
nykyinen tulvavahinkojen korvausjärjestelmä korvattaisiin osittain vakuutusjärjestelmän
avulla. Vakuutusjärjestelmän kehittämiseksi säädettäisiin tulvavakuutuslaki, jonka
perusteella tietty palovakuutettu omaisuus olisi samalla vakuutettu rankkasateen sekä ojien,
norojen, vesistöjen ja meren vedenpinnan nousujen aiheuttamien tulvien varalta. Nykyinen
korvausjärjestelmä kattaa vain vesistön noususta aiheutuneet tulvat, joten korvauspiiristä
tulisi nykyistä kattavampi. Ottamalla tulvavakuutuslaki käyttöön saataisiin myös
viemäritulvat varmasti korvausten piiriin. (Tulvavahinkotyöryhmä 2006, s. 44-45)
Tulvavahinkotyöryhmän (2006, s. 44-45) mukaan vakuutuspohjainen järjestelmä voisi
toivottavalla tavalla lisätä kiinteistön omistajien riskitietoisuutta ja vastuunottoa tulviin
varautumisessa, koska ottamalla palovakuutuksen kiinteistön omistaja luontevasti huolehtii
myös omaisuuttaan uhkaaviin tulvavahinkoihin varautumisesta.

71
Tulvavahingon tai rankkasateen käsitteiden määrittelyn vaikeus ei poistuisi uuden lain
myötä. Kielteisenä asiana saatetaan nähdä se, että tulvavakuutusten kustannuksia
joutuisivat kattamaan myös sellaiset vakuutuksen ottajat, joiden kiinteistö sijaitsee
maastossa sellaisella korkeudella, ettei tulvavahinko voisi sitä uhata. Toisaalta
rankkasadetulvista aiheutuvien vahinkojen mukaan otto korvausjärjestelmään pienentää
tätä ongelmaa, koska rankkasateen aiheuttaman tulvan vahingot voivat kohdistua myös
muihin kuin vain vesistön läheisyydessä sijaitseviin kiinteistöihin. (Tulvavahinkotyöryhmä
2006, s. 45-47) Tästä esimerkkinä ovat taajamissa esiintyvät viemäritulvat.
6.2 Vesihuoltolaitoksen korvausvastuu
6.2.1 Lainsäädäntö
Vesihuoltolaitos on vastuussa vesihuollossa ilmenevästä virheestä. Vesihuoltolain 27§:n 1
momentin mukaan virhe on kyseessä silloin kun veden laatu tai vesihuoltolaitoksen palvelu
ei vastaa sitä mitä sopimusten ja säädösten perusteella voidaan edellyttää. Virhe on
kyseessä myös silloin, kun palvelu on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt eikä
keskeytystä voida pitää sen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä. (Vesihuoltolaki)
Virhe voisi olla vesihuoltolaitoksen pitkäaikaisen laiminlyönnin seurauksena yleiseen
viemäriin syntynyt tukos tai putkirikko, joka aiheuttaa kellaritulvia kiinteistöillä.
Ongelmat vesihuoltolaitoksen viemäristössä voivat aiheuttaa jäteveden takaisinvirtauksen
kiinteistöön ja siitä aiheutuvia vahinkoja. Vesihuoltolaitos on ylläpitämänsä
jätevesiviemäristön osalta oikeuskäytännön mukaan yleensä korvausvelvollinen.
Vesihuoltolaitoksen korvausvelvollisuus koskee henkilölle ja tämän yksityiselle
omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja. Laitoksilla on yleensä vastuuvakuutukset, joista
vahingot korvataan vakuutusyhtiöiden toimesta tietyissä rajoissa. (MMM 2005, s. 59,
Vesihuoltolaki 28 §)
6.2.2 Korvausvastuusta vapauttavat tai sitä rajoittavat perusteet
Ylivoimainen tapahtuma
Jos tulvan aiheuttanut sade on ollut poikkeuksellisen rankka, eikä viemäriverkoston
mitoituksessa ole voitu kohtuudella varautua sellaiseen, otetaan tämä oikeuskäytännössä
huomioon vesihuoltolaitoksen korvausvastuuta vähentävänä seikkana. Oikeuskäytännössä
vastuusta vapauttavaksi ylivoimaiseksi esteeksi on katsottu poikkeuksellinen rankkasade,

72
• kun tulvavaaralla ei ole ollut yhteyttä laitoksen käyttöön,
• kun tulvavaara ei ole ollut kohtuudella ennakoitavissa,
• kun verkoston mitoituksessa olisi ollut kohtuutonta edellyttää varautumista
kyseisenlaiseen rankkasateeseen,
• kun tulvavahinko ei johdu verkoston rakentamisessa tapahtuneesta virheestä.
(Tiainen 2006, KUVENE 1983, s. 23)
Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan rankkasade on harvinainen, jos sen
toistuvuusaika on 10-30 vuotta. Poikkeuksellisen rankkoina pidetään sateita, jotka toistuvat
tarkastelukohteessa keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. (Ilmatieteen laitos
2006a) (Kuva 6.1)
Eri pituisten sateiden rankkuus ja toistumisaika Suomessa
mm/10min mm/min
HARVINAINEN
POIKKEUKSEL-
LINEN
mm /
tunti
TOISTUMISAIKA
Kuva 6.1. Rankkasateen määritelmä. (Ilmatieteen laitos 2006b (muokattu))
Muut korvausvastuusta vapauttavat perusteet
Vahingonkorvauksen sovittelemiseen voidaan päätyä, kun vahinkoa kärsinyt on itse
myötävaikuttanut vahingon syntyyn tai itse aiheuttanut sen. Korvausvastuun rajoittamisen
lisäksi sovittelu voi johtaa jopa vesihuoltolaitoksen täydelliseen vapauttamiseen
korvausvastuusta. Viemärivahinkojen yhteydessä vahinkoa kärsineen oma tuottamus
saattaa ilmetä kiinteistön omistajan laiminlyöntinä padotuskorkeudesta annettujen

73
määräysten noudattamisesta, mikä edistää tulvavaaran syntymistä. Kiinteistön omistaja
saattaa myös laiminlyödä velvollisuutensa estää kaikin tavoin vahingon laajenemista.
Tilanteessa, jossa vesihuoltolaitos tai kiinteistön omistaja eivät kumpikaan ole syypäitä
viemärivahinkoon, voi viemärivahingon olla aiheuttanut kolmas osapuoli, joka tällöin on
korvausvelvollinen. Kyseessä saattaa olla ilkivaltatapaus. (KUVENE 1983, s. 24)
6.3 Kiinteistön omistajan korvausvastuu
6.3.1 Ohjeistus
Vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen mukaan asukas on velvollinen suojaamaan
padotuskorkeuden alapuolella sijaitsevat viemäröidyt tilansa (VVY 2001). Vesihuoltolaitos
ei vastaa mahdollisen viemäritulvan kiinteistölle aiheuttavasta haitasta tai vahingosta, jos
asukas viemäröi padotuskorkeuden alapuolisia tiloja. (Oulun Vesi, s. 13) Kiinteistön
sisäisen viemärilaitteiston ja tonttiviemärin kunnossapitämiseksi kiinteistön omistajan
tulisi puhdistaa lattiakaivot sekä tarkastaa viemärijohtojen ja –putkien kunto säännöllisesti
(Louhi 2006). Lisäksi viemäritukosten estämiseksi tulisi muistaa viemäriputkiston suojelu
jäätymistä vastaan (Lähivakuutus 2002, s. 7).
6.3.2 Rakennuksessa tehtävät muutokset
Vahingolliset tulvat esiintyvät yleensä vanhoilla asuinalueilla, joilla kiinteistöjen
tonttiviemärit voivat olla sekaviemäröityjä. Vanhojen kiinteistöjen kellaritiloissa tehtävät
muutokset saattavat heikentää tilannetta alkuperäisestä. Samalla tilat yleensä muuttuvat
korkealuokkaisimmiksi tai niissä säilytettävän omaisuuden arvo kohoaa, mikä vaikuttaa
tulvien aiheuttamien vahinkojen suuruuteen. (Soikkeli 1980, s. 33) Kiinteistön omistajalla
tulisi olla rakennuslupa kellarien käyttötarkoituksen muuttamiseen (Isakow 2006a).
6.4 Jätevesiviemäritulvavahinkojen vakuuttaminen
Vakuutusturvaa tarkasteltaessa tulvat voidaan jakaa vesistötulvaan, merenpinnan nousun
aiheuttamaan tulvaan ja rankkasateen aiheuttamaan tulvaan muualla kuin vesistössä
(Tulvavahinkotyöryhmä 2006, s. 16). Jätevesiviemäri voi tulvia kaikkien kolmen
tulvatyypin aiheuttamana.

74
6.4.1 Vakuutusyhtiöiden antama ohjeistus koskien viemäritulvia
Varsinaista ohjeistusta juuri viemäritulvavahinkojen ehkäisemiseksi vakuutusyhtiöt eivät
kiinteistöille anna. Vakuutusyhtiöiden ohjeita vesivuotovahinkojen ennaltaehkäisyyn
voidaan soveltaa kuitenkin myös viemäritulvien ehkäisemiseen. Suomen
vakuutusyhtiöiden keskusliiton antamissa ohjeissa vesivuotovahinkojen ja
kosteusvaurioiden ennaltaehkäisyyn on eritelty rakentajan vastuu kiinteistön
viemärijärjestelmän rakentamisesta, isännöitsijän ja huoltoyhtiön vastuu
viemärijärjestelmän hoidosta ja asukkaan vastuu viemärijärjestelmän vikojen
ilmoittamisesta (Vakes 2005).
Rakentajan tulee ohjeiden mukaan noudattaa kiinteistön sisäisten viemärijärjestelmien
suunnittelussa ja asennuksessa laitteistoa koskevia määräyksiä. Rakentajaa ohjeistetaan
padotuskorkeuden alapuolella sijaitsevien viemäreiden varustamisesta padotusventtiileillä
tai muilla riittävillä varolaitteilla sekä sulkuventtiilien huolellisesta merkitsemisestä.
Isännöitsijän tai huoltoyhtiön tulee ohjeiden mukaan huolehtia, että sulkuventtiileille on
esteetön pääsy. Muutoin isännöitsijän ja huoltoyhtiön vastuulla on viemäriputkistojen,
viemärikaivojen pumppujen, padotusventtiilien sekä jätevesipumppaamojen säännölliset
tarkastukset ja kunnossapito. Asukkaan tulee ohjeiden mukaan korjauttaa viemäriputkistojen
pienet ja rakenteelliset viat ja ilmoittaa niistä isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle.
Asukkaan tulee lisäksi puhdistaa pesutilan lattiakaivo ja viemärien vesilukot säännöllisesti.
Kiinteistön omistajaa tai sen hoidosta vastaavaa ohjeistetaan lisäksi pitämään kirjaa rakennuksessa
sattuneista vesivahingoista. Mahdolliset aikaisemmat vahingot vaikuttavat korvausten
käsittelyyn vahinkotilanteessa. (Vakes 2005, s. 6-17)
6.4.2 Kotivakuutukset
Kotivakuutukset vakuuttavat rakennukset kuten omakotitalon ja kesämökin sekä kotiirtaimiston
kotona ja vapaa-ajan asunnolla (Vakes 2006, s. 6). Kerros- tai rivitalossa
asuvien kotivakuutus koskee vain koti-irtaimistoa, koska asukas on osakkaana asuntoosakeyhtiössä,
jolla on kiinteistövakuutus (Fennia 2005, s. 15) Kotivakuutusten
korvauspiiri käsittää vakuutusehtojen perusteella korvattavat vahinkotapahtumat (Vakes
2006, s. 6). Korvauspiirin laajuus vaihtelee kotivakuutuksesta ja vakuutusyhtiöstä riippuen.
Vakuutusyhtiöiden tulkinnat kotivakuutusten korvausperusteista viemäritulvavahinkojen
varalle ovat vahvasti riippuvaisia tapauksen olosuhteista sekä vesihuoltolaitoksen

75
viemäriverkon ja kiinteistön tonttiviemärin kunnosta. Viemäritulvatilanteessa tapahtuman
mahdollinen äkillisyys ja ennalta arvaamattomuus kiinteistön omistajan kannalta
vaikuttavat myös ratkaisevasti kotivakuutuksesta saataviin korvauksiin. If
Vahinkovakuutusyhtiön (2006, s. 20) kotivakuutuksen ehdoissa äkillinen ja ennalta
arvaamaton vahinko määritellään seuraavasti: ”Nopeasti ja samalla ilman ennakko-oireita
sattuvan tapahtuman seurauksena syntynyt vahinko, jota normaalilla huolellisuudella ja
ennakoinnilla ei ole voitu välttää. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti,
yleisen elämänkokemuksen, tapahtumankulun poikkeuksellisuuden ja korvauksenhakijan
toiminnan perusteella. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.”
(If 2006, s. 20)
Taulukossa 6.1 esitetään vakuutusyhtiöiden yleinen kotivakuutuksien korvauskäytäntö
koskien viemäritulvaa eri vahinkotilanteissa.
Taulukko 6.1. Korvaukset kotivakuutuksista irtaimistolle ja rakennukselle eri vahinkotilanteissa. (Pohjola
2005, s. 10-11, Tulvavahinkotyöryhmä 2006, s. 16)
Korvataan
Ei korvata
• viemäriputkistojen äkillisten vikojen ja puutteiden
aiheuttamat vahingot irtaimistolle,
• rakennuksen kiinteässä jätevesiviemäriverkossa
hitaasti ja vähitellen syntyneen viemäritukoksen
• myrskyn seurauksena merenpinnan nousun
aiheuttamasta viemäritulvasta koituvat vahingot
aiheuttaman viemäritulvan vahinkoja rakennuksen
rakenteille,
rakennuksille ja irtaimistolle.
• lumen sulamisen tai vesistön nousun aiheuttamista
viemäritulvista koituvia vahinkoja rakennuksen
rakenteille.
Rankkasateen seurauksena suoraan lattiakaivojen tai muiden viemäripisteiden kautta
tulvineen jäteveden aiheuttamat vahingot jäävät nykyään yleisesti vakuutusyhtiöiden
korvauspiirin ulkopuolelle. Vesihuoltolaitos ei myöskään ole velvollinen korvaamaan
tällaisia vahinkoja, jos sillä ei ole tuottamusta vahingon syntyyn. Käytännössä vahinkojen
korvaaminen jää tällöin kiinteistönomistajan omalle vastuulle. Tosin irtaimistolle
aiheutuneet vahingot kuitenkin yleensä korvataan kotivakuutuksista. (Raivio 2006, s. 28,
MMM 2005, s. 60)
6.4.3 Kiinteistövakuutukset
Kiinteistövakuutuksella vakuutetaan muun muassa rakennus ja rakennukseen kuuluvat sen
käyttöä palvelevat alkuperäiset ja näitä vastaavat tai koko rakennukseen samantasoisena
jälkeenpäin kiinteästi asennetut viemäriputkistot vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäristön
liittymään saakka. Kiinteistövakuutuksenottaja voi olla omakotitaloissa kiinteistön

76
omistaja, rivi- ja kerrostaloissa asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö, asunto-osuuskunta tai
kunta. Asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön ja asunto-osuuskunnan kiinteistövakuutuksiin
sisältyy myös hallituksen jäsenten ja isännöitsijän vastuuvakuutus. (Lähivakuutus 2002, s.
3)
Kiinteistövakuutuksista korvataan vahinko vakuutetulle omaisuudelle äkillisen ja ennalta
arvaamattoman tapahtuman aiheuttamana (Lähivakuutus 2002, s. 3). Taulukossa 6.2
esitetään vakuutusyhtiöiden yleinen kiinteistövakuutusten korvauskäytäntö vakuutetulle
omaisuudelle koskien viemäritulvia eri vahinkotilanteissa.
Taulukko 6.2. Korvaukset kiinteistövakuutuksista vakuutetulle rakennukselle eri vahinkotilanteissa. (Louhi
2006, Lähivakuutus 2002, s. 4, Veritas 2006, Tulvavahinkolaki)
Korvataan
Ei korvata
• vahinkopaikalla valinneen myrskytuulen • vähitellen tapahtuneesta kiinteistön putkiston
aiheuttaman vedenpinnan nousun aiheuttama syöpymisestä ja kulumisesta aiheutuneita
vahinko rakennukselle,
viemärivahinkoja,
• vahinko, joka aiheutuu rakennukselle, kun jätevesi
virtaa rakennukseen kiinteistön viemärilaitteistosta
äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti.
• vesihuoltolaitoksen viemärijohdon vaurioitumisesta
tai tukkeutumisesta kiinteistölle aiheutuvia
viemärivahinkoja,
• vesistön nousun aiheuttaman tulvan seurauksena
kiinteistölle aiheutuneita viemärivahinkoja,
• rankkasateen aiheuttaman tulvan seurauksena
kiinteistölle aiheutuneita viemärivahinkoja.
Mikäli taloyhtiön viemärilaitteisto tulvii taloyhtiön kellarissa, ja siitä aiheutuu vahinkoa
asukkaan kellarissa säilötylle irtaimistolle, voi asukas hakea korvausta joko
kotivakuutuksestaan vai taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta. Huoltovelvollisuuden
laiminlyönti aiheuttaisi tässä tapauksessa korvausvastuun taloyhtiölle. (Louhi 2006)
6.4.4 Yritysvakuutukset
Pienten ja keskisuurten yritysten vakuutuksista ei yleisesti korvata vesistötulvista
aiheutuvia vahinkoja. Joillakin vakuutusyhtiöillä on erikseen ostettavissa lisäturvaa
rankkasateen aiheuttamien tulvavahinkojen varalta. Suurimmilla yrityksillä on
vakuutuksia, joiden korvauspiirissä on arvaamattoman tulvan aiheuttama vahinko.
Arvaamattomalla tulvalla tarkoitetaan vedenpinnan poikkeuksellista nousua myrskytuulen
aiheuttamana tai sitä, että hulevesiviemäreistä tai –kaivoista virtaa hulevettä siitä johtuen,
että rakennusmääräysten mukaiset viemärit, eristykset ja kallistukset eivät ehdi johtaa vettä
pois normaalisti. (Tulvavahinkotyöryhmä 2006, s. 17)

77
6.4.5 Vesihuoltolaitoksen vastuuvakuutus
Vesihuoltolaitoksen ylläpitämän viemärijohdon vaurioitumisesta tai tukkeutumisesta
aiheutuvia vahinkoja voidaan korvata kiinteistön omistajalle vesihuoltolaitoksen tai kunnan
vastuuvakuutuksesta, jos vahingon syynä on vesihuoltolaitoksen virheen aiheuttama
tilapäinen tapahtuma tai olosuhde tai vesihuoltolaitoksen viemäriputkeen tai johonkin
viemäristöön kuuluvaan laitteistoon äkillisesti ja arvaamattomasti syntynyt vika. (Veritas
2006)
6.4.6 Vahinkojen arviointi
Vahinkovakuutussopimuksien mukaan vakuutusyhtiöille tulee tarjota mahdollisuus
kiinteistön vaurioiden tarkastukseen, kun kiinteistöllä on tapahtunut tulvavahinko (If 2006,
s. 79). Kiinteistön omistajan tekemän vahinkoilmoituksen perusteella lähetetään
vakuutusyhtiöstä vahinkotarkastaja paikan päälle tarkastamaan näkyvät vauriot
kiinteistössä ja mahdollinen kiinteistön omistajan irtaimiston vahingoittuminen. Ennen
kuin vakuutusyhtiön tarkastaja tulee paikalle, kosteuskartoitusliike kuitenkin yleensä
puhdistaa likavedet pois lattioilta ja toteuttaa tarpeelliset desinfioinnit, minkä jälkeen
tehdään tarvittaessa kosteuskartoitus. (Kauppi 2006) Kosteuskartoitusliike voi myös
tarkastaa kiinteistön vauriot vakuutusyhtiön puolesta. Tällöin vakuutusyhtiö maksaa
arviointityön. (Backman 2006) Kosteuskartoitusliikkeet ovat valtakunnallisia
jälkivahinkojen torjuntaan ja vahinkojen dokumentointiin erikoistuneita Vakuutusyhtiöiden
keskusliiton hyväksymiä ja ohjeistamia yrityksiä (Pekurinen 2006).

78
7 JÄTEVESIVIEMÄRITULVA KOUVOLASSA
SYYSKUUSSA 2004
7.1 Tulvatilanne
Kouvolassa satoi vettä Valkealan Utin sääaseman mukaan torstaina 2.9.2004 kello 9 ja 21
välisenä aikana 32,5 millimetriä. Se oli kesän 2004 korkein sademäärä Kouvolassa. Monin
paikoin kaupunkia parin tunnin aikana satoi vettä kuitenkin enemmän kuin Utissa mitattu
12 tunnin sademäärä. Rankkasade aiheutti eri suuruisia vaurioita noin sadalla kiinteistöllä.
Sadevesiviemärit tukkeutuivat, jolloin vesi pääsi kellareihin. Sadevesi ylikuormitti myös
paikoin jätevesiviemäreitä, jolloin jätevesi tulvi viemäreistä kiinteistöjen kellareihin ja
autotalleihin. Rankkasadetta koskevia hätätehtäviä tuli Kaakkois-Suomen hätäkeskukseen
torstai-illan aikana lähes sata. Käytännössä näissä kaikissa pyydettiin pumppausapua.
(Kouvolan Sanomat 2004a, 2004b) Kouvolan Veden päivystysnumeroon tuli torstai-illan
aikana myös noin sata hätäilmoitusta. Hätäilmoitukset tukkivat päivystävän työnjohtajan
puhelimen, eikä hän voinut soittaa puhelimella. (Kouvolan Vesi 2006a)
7.1.1 Toiminta
Kymenlaakson aluepelastuslaitokselta työskenteli 22 yksikköä torstai-illan ja perjantain
vastaisen yön aikana. Pelastuslaitos teki pumppauksia kiinteistöillä omalla ja myös
vuokrafirmojen kalustolla. Pumppauksia jatkettiin useissa kohteissa vielä perjantain
aikana. (Kouvolan Sanomat 2004b)
Kouvolan Vedeltä torstai-iltana työskenteli normaali päivystyshenkilöstö eli yksi
päivystävä työnjohtaja, kaksi verkostoasentajaa ja yksi päivystäjä jätevedenpumppaamojen
valvomossa. Työnjohtaja kävi itse pumppaamassa uppopumpun kanssa jätevettä pois noin
kymmenellä kiinteistöillä. Lisäksi hän antoi kiinteistöjen omistajille puhelimitse
yhteystietoja pumppausapua tarjoavista urakoitsijoista. Molemmilla verkostoasentajilla oli
käytössään kaksi pakettiautoa, jotka sisälsivät pumppauskalustoa. Myös verkostoasentajat
auttoivat jäteveden pumppauksessa kiinteistöillä. Pumppausapu ei ollut koordinoitua, vaan
asentajat kävivät tietyllä alueella läpi niin monta apua tarvitsevaa kiinteistöä kuin ehtivät.
Laitospuolen päivystäjä kävi viemäritulvan aiheuttaman häiriön takia paikanpäällä
tekemässä huoltotoimenpiteitä kahdella jätevedenpumppaamolla. (Kouvolan Vesi 2006a)

79
Jäteveden pinnankorkeus viemäreissä laski normaalille tasolleen torstain ja perjantain
välisenä yönä. Kouvolan Veden viemäreistä vastaava putkimestari teki tarkastuksia
perjantain 3.9.2004 aikana alueilla, joilla viemärit olivat eniten tulvineet. Näillä alueilla
tarkastettiin samalla myös kiinteistöjen padotuskorkeudet. Tarkastetuilla kiinteistöillä
jätevettä ei enää ollut kellareissa. Jätevedet oli joko pumpattu illan ja yön aikana pois tai ne
olivat valuneet viemäriin ylikuormituksen laskeuduttua. (Kouvolan Vesi 2006a)
7.1.2 Vahingot
Rankkasateen aiheuttama jätevesiviemäritulva aiheutti Kouvolan Veteen tulleiden
vahinkoilmoitusten mukaan vahinkoja yhteensä yli viidelläkymmenellä kiinteistöllä.
Vahingot tapahtuivat lähinnä Kaunisnurmen, Kotkankallion, Sarkolan ja Käpylän
pientaloalueilla. Kouvola Veden päivystävä työnjohtaja oli tarkastanut jokaisen
vahingoittuneen kiinteistön muutaman päivän kuluttua rankkasateesta. (Kouvolan Vesi
2005c)
Kaunisnurmi
tulvimispiste
jv-pumppaamo
Kuva. 7.1. Jätevesiviemäristö Kaunisnurmessa. (Kouvolan Vesi 2006b)

80
Kaunisnurmessa Marjatien päässä sijaitseva jätevedenpumppaamo oli mennyt
tulvatilanteessa epäkuntoon, mikä aiheutti jäteveden takaisinvirtauksen yhteentoista
pumppaamon läheisyydessä sijainneeseen kiinteistöön (Kuva 7.1). Lisäksi Kaunisnurmen
yläpuoliselta asuinalueelta Kaunisnurmen läpi johdetut jätevedet mahdollisesti lisäsivät
kuormitusta etenkin Länsikaarella, Susikuopantiellä ja Uudenmaankadulla (Liite 1). (Kouvolan
Vesi 2005b)
Käpylä
tulvimispiste
Mutkakatu
Kuva 7.2. Jätevesiviemäristö Käpylässä. (Kouvolan Vesi 2006b)
Käpylässä Mutkakadulla jätevesiviemäristö tulvi johtuen kadun läpi yläpuolisilta
asuinalueilta johdettavan suuren jätevesimäärän aiheuttamasta ylikuormituksesta ja
padotuksesta. (Kuva 7.2) Mutkakadun alueella viemärivahinkoja aiheutui viidelle
kiinteistölle. Ongelmia lisäsi viemärijohdon Mutkakadulla tekemät käännökset.
Puistokadun alueella ylemmiltä asuinalueilta johdettavat jätevedet ylikuormittivat
viemärin. (Kouvolan Vesi 2006a) Viemärivahinkoja Käpylässä aiheutui yhdeksälle
omakotitalolle (Kouvolan Vesi 2005b).

81
Riihitie
tulvimispiste
Riihitie
Runkotie
jv-pumppaamo
Kuva 7.3. Jätevesiviemäristö Riihitien ja Runkotien alueella. (Kouvolan Vesi 2006b)
Riihitien runkoviemärin ylikuormitus aiheutti jätevesien takaisinvirtauksen kolmeen
omakotitaloon Laihotien ja Riihitien risteyksessä sekä Riihitien ja Vainiontien risteyksessä
(Kuva 7.3). Riihitien runkoviemäri johtaa kaikki jätevedet rautatien pohjoispuolelta
Tornionmäen, Viitakummun, Pikku-Palomäen ja Käpylän asuinalueilta (Liite 1). Rankkasade
aiheutti runsaasti vuotovesiä yli 40 vuotta vanhaan runkoviemäriin. Runkoviemäri ylikuormittui
ja aiheutti viemäritulvia etenkin alavissa viemärin käännöskohdissa, kuten Riihitien
ja Vainiontien risteyksessä. (Kouvolan Vesi 2005b)
Runkotie
Runkotiellä ja sen sivukaduilla ylikuormittunut runkoviemäri aiheutti jäteveden
takaisinvirtauksen kiinteistöihin. (Kuva 7.3) Vahingoista ilmoitettiin yhteensä
kolmellatoista kiinteistöllä. (Kouvolan Vesi 2005c) Vanha ja pitkä runkoviemäri
ylikuormittui sateen aikana runsaista vuotovesistä johtuen kulkemansa matkan aikana.
Runkotielle runkoviemäri tulee Riihitieltä. Runkotiellä runkoviemäriin liittyy Riihitietä
pitkin johdettavan runsaan jätevesimäärän lisäksi Mäntypuiston pientaloalueen jätevedet ja
Ojaniityn pumppaamon pumppaamat jätevedet Ojaniitystä sekä aina rautatien
pohjoispuolelta Tornionmäestä asti (Liite 1). Näin ollen jätevesien ja vuotovesien määrä on
ollut erittäin suuri Runkotien viemärissä rankkasateen aikana. (Kouvolan Vesi 2005b)

82
Penttilänkadun jätevedenpumppaamon viereisellä niityllä lainehtinut hulevesi pääsi
ylivuodon kautta Penttilänkadun jätevedenpumppaamoon. Pumppaamo pumppasi
jäteveden ohella hulevettä Penttilänkatua ja Virsupolkua pitkin Runkotien viemäriin. Tämä
aiheutti vahinkoja monille kiinteistöille Runkotien ja Virsupolun risteyksessä ja risteyksen
läheisyydessä. (Kouvolan Vesi 2005b, 2006a)
Keskusta
tulvimispiste
Kuva 7.4. Jätevesiviemäristö Keskustan Ahdinkadun alueella. (Kouvolan Vesi 2006b)
Keskustan Urheilupuiston alueella jätevesiviemärin tulvimisesta vahinkoja aiheutui neljällä
Ahdinkadun kiinteistöllä. Lisäksi yksi kiinteistön omistaja Ahdinkadulta teki
vahinkoilmoituksen sadevesien aiheuttamasta vahingosta. (Kouvolan Vesi 2005c) Kaikki
vahinkoilmoitukset jättäneet kiinteistöt olivat omakotitaloja. Urheilijankujan
jätevesiviemäristä virtasi paljon vettä suurella nopeudella Ahdinkadun viemäriin. (Kuva
7.4) Urheilijankujalta tulee suurempi viemäri kohti suoraan Ahdinkadun viemäriin.
Urheilijankujalta tuleva viemäri padotti Ahdinkadun viemärin. Vahinkoja kärsineet
kiinteistöt sijaitsivat näiden viemäreiden risteyskohdassa. (Kouvolan Vesi 2005b)
7.1.3 Vahinkojen korvaus
Vahinkoilmoitukset Kouvolan Vedelle jättäneistä viidestäkymmenestä kiinteistöstä
kymmenellä kiinteistöllä vahingot korvattiin kiinteistön omasta kotivakuutuksesta tai

83
Kouvolan Veden vastuuvakuutuksesta. Kouvolan Vedeltä korvauksia jätti vaatimatta
kaksitoista kiinteistöä. Korvausvaatimukset esittäneistä lopuista
kahdestakymmenestäkahdeksasta kiinteistöstä kahdellatoista kiinteistöllä oli
viemäripisteet padotuskorkeuden yläpuolella ja kahdellatoista alle padotuskorkeuden.
Kolmella kiinteistöllä vahinkoilmoitusten syynä olivat tulvineet sadevedet ja yksi kiinteistö
vaati korvattavaksi vain omavastuun osuuden vahingoistaan. (Kouvolan Vesi 2005c)
Padotuskorkeus oli rajaava tekijä Kouvolassa syyskuussa 2004 tapahtuneen
jätevesiviemärien tulvimisen korvausten käsittelyssä. Kouvolan Veden johtokunta päätti
2.11.2005 korvata harkinnanvaraisesti padotuskorkeuden yläpuolella sijainneille ja
vahinkohakemukset ajoissa jättäneille kiinteistöjen omistajille vahingontorjuntaan
käytettyjen tarvikkeiden kaikki kulut sekä vahingoittuneiden rakenteiden korjauskulut.
Padotuskorkeuden alapuolella sijainneille kiinteistöille päätettiin korvata vain 40 prosenttia
näiden tarvikkeiden kuluista. (Kouvolan Veden johtokunta 2005)
Kouvolan Vesi järjesti kahdenkeskisiä neuvotteluja vahingoista kärsineiden kiinteistöjen
omistajien kanssa pääosin vuoden 2005 ja alkuvuoden 2006 aikana. Kouvolan Vesi maksoi
korvauksia tulvavahingoista kaikkiaan kolmelletoista kiinteistölle. Korvaukset maksettiin
pääosin vuoden 2006 kevään aikana. Viimeisin korvaus maksettiin 20.9.2006. (Kouvolan
Vesi 2006c) Taulukossa 7.1 esitetään yhteenvetona Kouvolan Veteen tulleet
vahinkoilmoitukset koskien syyskuun alun 2004 viemäritulvaa ja Kouvolan Veden
ilmoitusten perusteella maksamat korvaukset.

84
Taulukko 7.1. Kouvolan Veteen jätevesiviemärin tulvimisesta syyskuussa 2004 tehdyt vahinkoilmoitukset ja
Kouvolan Veden maksamat tulvavahingot kaduittain. (Kouvolan Vesi 2005c, 2006c)
Kadunnimi
Yhteensä
Vahinkoilmoitukset Korvaussummat €
Ei
korvausvaatimusta
Vakuutusyhtiön
1)
korvaamat
Kouvolan
Vesi 2)
korvasi
Vaatimukset
Kouvolan
Vesi
Padotuskorkeus
ok 3)
Kaunisnurmi (Kuva 7.1)
Ohtarontie 3 3 3 815 ok
Marjatie 1 1 4 401 ok
Sutelantie 2 2 4 229 ok
Länsikaari 5 2 3 2 593 ok
Susikuopantie 1 1 2 774 ok
Uudenmaankatu 2 1 1 825 700 ok
Yhteensä 14 3 10 1 14 677 700 ok
Käpylä (Kuva 7.2)
Ketotie 1 1 ei tietoa
Mutkakatu 4 2 19 618 960 alle
Sammonkatu 1 1 618 618 ok
Kalevankatu 1 1 2 156 1 223 ok
Puistokatu 2 1 8 962 873 ok
Soininpolku 3 2 ok
Yhteensä 12 3 5 31 354 3 675 4 / 8
Kotkankallio (Kuva 7.3)
Laihotie 1 1 ei tietoa
Riihitie 1 2 587 ok
Vainiontie 1 1 ei tietoa
Yhteensä 3 2 2 587 1/ 1
Sarkola (Kuva 7.3)
Runkotie 11 2 4 18 987 7 498 2 kiinteistöä
Oksatie 1 1 1 550 1 550 ok
Virsupolku 1 2 120 alle
Yhteensä 13 2 5 22 657 9 048 3 / 11
Keskusta / Urheilupuisto (Kuva 7.4)
Ahdinkatu 4 2 2 3 948 3 046 ok
Vahinkoilmoitukset
yhteensä 46 12 10 13 74 223 16 470 21 / 33
1) Kouvolan Veden vastuuvakuutusyhtiö korvasi.
2) Kouvolan Vesi korvasi vapaaehtoisesti omista varoistaan.
3)
ok = kadun kaikissa vahingonkorvauksia vaatineissa kiinteistöissä viemäripisteet ovat padotuskorkeuden
yläpuolella. alle = kadun kaikissa vahingonkorvauksia vaatineissa kiinteistöissä viemäripisteet ovat
padotuskorkeuden alapuolella.

85
7.2 Tulvatilanteesta seuranneet toimenpiteet
Syyskuun alun 2004 rankkasadetulvatilanteen seurauksena Kouvolan Vesi ryhtyi
toimenpiteisiin, jotta viemäritulviin voitaisiin tulevaisuudessa paremmin varautua. Ensin
selvitettiin viemärin tukoskohtia viemärisukeltajan avulla. Pian tulvatilanteen jälkeen
käytiin läpi kaikkien jätevedenpumppaamojen ylivuodot ja tehtiin tv-kuvauksia
viemäritulville riskialttiiden alueiden viemäristössä. Kesinä 2005 ja 2006 Kouvolan Veden
palkkaamat kesätyöntekijät kartoittivat kiinteistöjen laittomia tonttiviemäreitä savukoneen
ja väriaineen avulla. Syksyllä 2005 aloitettiin tämä diplomityöhanke viemäritulviin
varautumisen parantamiseksi. Keväällä 2006 Kouvolan Vesi hankki virtaamamittarin
jätevesiviemäristön vuotovesien seuraamiseksi sekä sademittarin rankkasateiden ja
viemäritulvien ennakointia varten.
7.2.1 Viemäreiden tarkastukset
Syyskuun neljäntenätoista päivänä 2004 runkoviemärin tukoksia etsittiin Kotkankallion ja
Kankaronmäen kaupunginosissa viemärisukeltajan avulla ja muilla tulvasta kärsineillä
alueilla tv-kameralla. Tarkoituksena oli selvittää, onko aihetta alkaa viemäreiden pesuun ja
perkaamiseen. Kotkankalliossa Vainiontiellä sukeltaja havaitsi 25 senttimetriä paksun
hiekkakerroksen sekä joitain puunjuuria 800 millimetriä halkaisijaltaan olevassa
runkoviemärissä. Nämä patosivat omalta osaltaan veden kulkua viemäreissä. Hiekkakerros
oli varmasti muodostunut ajan mittaan runkoviemärin mukanaan tuomasta hiekasta. Kerros
ei siis muodostunut yksin 2.9.2004 sataneen rankkasateen aikana (Kouvolan Vesi 2006a)
7.2.2 Jätevedenpumppaamojen ylivuotojen tarkastus
Tulvatilanteen seurauksena tarkastettiin myös kaikkien Kouvolan Veden silloisen
seitsemäntoista jätevedenpumppaamon ylivuodot. Tarkastuksien tarkoituksena oli
varmistaa, ettei maastosta pääse hulevettä sisään pumppaamoon sen ylivuotojen kautta.
Suomessa on ollut tällaisia tapauksia. Tarkastuksien seurauksena jätevedenpumppaamoihin
tehtiin muutamia korjauksia. Esimerkiksi rankkasateen aikana ongelmia aiheuttaneiden
Penttilänkadun ja Kaunisnurmen jätevedenpumppaamon ylivuodot korjattiin. (Kouvolan
Vesi 2006a)

86
7.2.3 Tutkimukset savukoneen avulla
Vuosien 2005 ja 2006 kesällä Kouvolan Veden palkkaamat kolme kesätyöntekijää tekivät
tutkimuksia jätevesiviemäristössä savukoneen avulla. Tutkimusten tarkoituksena oli
selvittää ne kiinteistöt, pääosin kerrostalot, jotka johtavat salaojavesiä tai hulevesiä katolta
ja pihalta suoraan tonttiviemäriin ja sitä kautta Kouvolan Veden jätevesiviemäristöön.
Kerrostalot valittiin ensimmäiseksi tutkimuskohteeksi, koska niistä johdetaan eniten
jätevesiä vesihuoltolaitoksen viemäriin. Näin saadaan alustava kuva tonttiviemäriin
laittomasti johdettujen hulevesien määrästä. Myöhemmin vastaavia tutkimuksia tehdään
myös rivi- ja omakotitaloissa. (Kouvolan Vesi 2006a)
Savukoneella johdettiin savua jätevesiviemärin tarkastuskaivosta rakennuksen suuntaan.
Yksi työntekijä oli katolla toteamassa mahdollisen savun tulon ulos sadevesirännistä.
Joissain tapauksissa savu ei päässyt tulemaan rännistä ylös, koska rännissä tai kaivossa on
vesilukko. Tällöin käytettiin väriainetta, joka on usein violettia elintarvikepastaa.
Väriainetta laitettiin veteen rännin yläpäästä ja tarkastuskaivon kautta seurattiin näkyykö
väriainetta jätevedessä. (Kouvolan Vesi 2006a) Tutkimusten tulokset esitetään taulukossa
7.2.
Taulukko 7.2. Laittomat tonttiviemäriliittymät Kouvolassa. (Kouvolan Vesi 2006d)
Virheellisesti johdettuja
Tutkittuja
Asuinalue
Salaojavedet
kohteita
Katto –tai pihavedet
Yhteensä (kuivatusvedet)
jätevesiviemäriin
jätevesiviemäriin
Keskusta 90 24 11 13
Eskolanmäki 32 4 4
Kaunisnurmi 18 6 5 1
Kaunisnurmi /
Kasarmialue 30 17 15 2
Käpylä 35 4 3 1
Pikku-Palomäki 9 7 2 5
Viitakumpu 37 6 5 1
Tornionmäki 1 0
Yhteensä 252 68 45 23
Kesällä 2005 tutkittiin 140:n kerrostalon tonttiviemärit Keskustan, Kaunisnurmen,
Kaunisnurmen ja Kasarmin välisellä alueella, Käpylän ja Pikku-Palomäen alueilla. Näistä
viidessäkymmenessä taloyhtiössä salaoja- tai hulevesiä johdettiin tonttiviemäriin. Salaoja-

87
ja hulevesiä tonttiviemäriin johtaneille lähetettiin kirje tilanteen korjaamiseksi sakon uhalla
31.8.2006 mennessä. Kesällä 2006 savukonetestein tutkittiin 112:n kerrostalon
tonttiviemärit lähinnä kaupungin reuna-aleilla Eskolanmäessä, Pikku-Palomäessä ja
Viitakummussa. Näistä kahdeksallatoista kiinteistöllä oli saloja- tai hulevesiä johdettu
tonttiviemäriin. (Kouvolan Vesi 2006d)
7.2.4 Virtaamamittarin hankinta
Keväällä 2006 Kouvolan Vesi hankki virtaamamittarin jätevesiviemäristön vuotovesien
seurantaan. Kyseinen virtaamamittari mittaa sekä virtaaman nopeutta että
jätevesivirtaaman pinnan korkeutta. Virtaaman nopeus mitataan lasertutkalla. Pinnan
korkeus mitataan ultraäänianturilla, joka mittaa ultraäänen kulkeman ajan vedenpinnan ja
anturin välillä. Virtaaman korkeus on suoraan verrannollinen tähän. Laitteisto on akkukäyttöinen
ja sitä voidaan siirrellä viemäriverkostossa tarkastelukohteesta toiseen. Tällä
hetkellä virtaamamittari on asennettu jätevesiviemärikaivoon Runkotien ja Lehtitien
risteykseen Sarkolan pientaloalueelle (Kuvat 7.5 ja 7.6). (Kouvolan Vesi 2006a)
Virtaaama 28.8.2006
1000
Jateveden korkeus kaivossa [mm]
900
800
700
600
500
400
300
200
100
Viemäriputken halkasija 780 mm
0
15:50 16:50 17:50 18:50 19:50 20:50 21:50 22:50 23:50
Kuva 7.5. Jätevesivirtaaman pinnankorkeus Runkotien jätevesikaivossa rankkasateisen illan aikana.
(Kouvolan Vesi 2006b)
Aika
Sadevesi pääsee jätevesiviemäriin vuotovesinä. Kestää 30-45 minuuttia sateen alkamisesta
ennen kuin vuotovedet havaitaan jätevesiviemärin kohonneena virtaamana. Virtaaman

88
tasaantuminen normaaliksi kestää aikansa, koska sadevedestä kyllästyneestä maasta tulee
vuotovesiä jätevesiviemäriin vielä pitkään sateen lakattuakin. (Romppanen 2006)
Virtaama 27.8.2006
1000
Jäteveden korkeus kaivossa [mm]
900
800
700
600
500
400
300
200
100
Viemäriputken halkaisija 780 mm
0
15:50 16:50 17:50 18:50 19:50 20:50 21:50 22:50 23:50
Aika
Kuva 7.6. Jätevesivirtaaman pinnankorkeus Runkotien jätevesikaivossa kuivan illan aikana. (Kouvolan Vesi
2006b)
Kuvista 7.5 ja 7.6 nähdään selkeä ero viemärivirtaamassa rankkasateen ja kuivan kauden
aikana. Kuvasta 7.5 käy selvästi ilmi Runkotien jätevesiviemäriin sateella tulevien
vuotovesien runsas määrä.
7.2.5 Sademittarin hankinta
Rankkasateiden aiheuttamien viemäritulvien ennakoinnin helpottamiseksi Kouvolan Vesi
hankki keväällä 2006 myös sademittarin. Sademittari sijoitettiin esteettömään paikkaan
Kouvolan Veden toimipaikan katolle. Sademittari helpottaa sateiden rankkuuden
määrittämistä ja sitä kautta viemäritulvien ennakointia sateen aikana. Kouvolan Veden
putkimestari Esko Romppasen (2006) mukaan mahdollisia viemäritulvia on lähdetty
kartoittamaan viemäriverkostosta viimeistään, kun vettä on tullut rankasti 45 minuuttia.
Sademittarin hankinnan jälkeen kartoitusaikaa voidaan aikaistaa tilanteen mukaan.
Sademittari on tyypiltään astiamittari. (Kuva 7.7) Suojuksen halkaisija on 18 cm ja korkeus
30 cm. Keräysalueen ala on 200 cm 2 . Suojus kerää sadepisarat keräysalueelle.
Keräysalueelta vesi putoaa yhden kuutiomillimetrin pisaroina vaakaan, joka rekisteröi

89
jokaisen täyden kuutiomillimetrin, ja kippaa sen pois odottaen seuraavaa pisaraa
punnittavaksi. Mittari toimii lämpötila-alueella –20 ja +50 o C. (Novalynx 2006)
Kuva 7.7. Sademittari (Novalynx 2006)
Kuva 7.8. Kouvolassa Kouvolan Veden toimipaikalla sijaitsevan sademittarin ilmoittama sademäärä
28.8.2006 kello 15:00 ja 20:30 välisenä aikana. Mittari laskee ja ilmoittaa millimetreinä 15 minuutin aikana
sataneen veden määrän. Suurin vesimäärä satoi kello 16:15-16:30 välisenä aikana, jolloin vettä satoi
sademittarin mukaan 9,8 millimetriä. Koko 5,5 tunnin jakson aikana sademäärä oli 63 millimetriä. Koko
elokuun 2006 aikana satoi vettä Kouvolan Veden toimipaikalla sademittarin mukaan 87 millimetriä.
(Kouvolan Vesi 2006b) Sademäärä Ilmatieteen laitoksen Valkealan Utin mittauspisteessä 28.8.2006 oli 39
millimetriä ja koko elokuun 2006 83 millimetriä. (Ilmatieteen laitos 2006a).

7.3 Jätevesiviemäritulville riskialttiit alueet Kouvolan Veden
verkostossa
90
Kouvolan Veden jätevesiviemäristön viemäritulville riskialttiit alueet sijaitsevat
Kaunisnurmen ja Käpylän pientaloalueilla sekä Kotkankalliossa Riihitien ympäristössä ja
Sarkolassa Runkotien ympäristössä. Alueiden läpi kulkee suuria runkoviemäreitä, joita
pitkin johdetaan jätevesiä hyvinkin kaukaa muilta asuinalueilta. Alueet sijaitsevat
tasaisessa maastossa. Talot ovat pääosin 1950-70-luvuilla rakennettuja omakotitaloja.
Taloissa on viemäripisteitä sijoitettuna padotuskorkeuden alapuolelle. Kiinteistöjen
tonttiviemärit saattavat olla rakennettu aikoina, jolloin salaojavesiä johdettiin yleisesti
tonttiviemäriin. Kouvolan kauppalan viemärijohto-ohjesääntöjen (1938, s. 4) mukaan
”likavesijohtoihin ei saa johtaa pinta- tai pohjavettä, vaan ne on johdettava
sadevesijohtoihin, mikäli tällaisia on viereiseen katuun rakennettu”. Harmittava
historiallinen tosiasia on, että aikana, jolloin Kouvolan kaupungin katu- ja puistolaitos
vastasi jätevesiviemäreistä, hulevesiä johdettiin yleisesti jätevesiviemäriin. Hulevesiä
johdetaan edelleen monin paikoin kiinteistöiltä tonttiviemäriin.
7.3.1 Kaunisnurmi
Kaunisnurmen alhaisimmassa kohdassa Ohtarontien jätevedenpumppaamo pumppaa
jätevedet Marjatietä pitkin Länsikaaren risteykseen. (Kuva 7.1) Länsikaarta pitkin
johdetaan 400 mm:n putkessa Hämeentien pohjoispuolella sijaitsevan ylemmän
asuinalueen vedet Uudenmaankadulle. Eräpolun jätevedet johdetaan Länsikaaren
viemäriin. Susikuopantien, Ruotsulantien ja Koriankujan jätevedet johdetaan pääosin
Länsikaaren viemäriin. Uudenmaankadun ja Risustonpolun jätevedet yhdistetään katujen
risteyskohdassa ja johdetaan siitä edelleen rautatien eteläpuolelle Töröstintielle. (Kouvolan
Vesi 2005b)
Länsikaaren, Susikuopantien ja Sutelantien viemäreissä ongelmia saattaa aiheuttaa
Hämeentien toiselta puolelta johdettavan asuinalueen runsas jätevesimäärä. (Liite 1) Sama
ongelma voi ilmetä Susikuopantien alapuolisella Ruotsulantiellä ja Uudenmaankadulla.
Häiriöt Ohtarontien pumppaamon toiminnassa voivat aiheuttaa ylikuormituksen
Ohtarontien, Marjatien ja Sutelantien viemäreissä ja vahinkoja näillä kaduilla sijaitsevissa
kiinteistöissä. Taulukosta 7.3 nähdään, että alueen viemärit ovat osittain vanhoja

91
betoniviemäreitä, mikä aiheuttaa runsaasti vuotovesiä viemäreihin rankkasateella ja
keväällä lumien sulamisen aikaan.
Taulukko 7.3. Viemärijohtojen putkikoot, materiaalit ja käyttöönottovuodet Kaunisnurmen
pientaloalueella. (Kouvolan Vesi 2005b, Kuva 7.1)
Kadunnimi
Ohtarontie
Marjatie
Sutelantie
Eräpolku
Putkikoko
[mm]
225
160
300
500
400
160
225
300
Putkimateriaali
Betoni
Muovi
Betoni
Betoni
Muovi
Muovi
Betoni
Betoni
Käyttöönotto- tai
saneerausvuosi
1957
1987
1957
1987
1987
1987
1958
1958
Susikuopantie 300 Betoni 1953
Ruotsulantie 200 Muovi 1953
Koriankuja 300 Betoni 1952
Länsikaari 400 Muovi 1993
Uudenmaankatu 375 Betoni 1956
Risustonpolku 300 Betoni 1951
Muuta
Pumppaamo
(vuodesta 1987 lähtien)
Rautatien ali 375 Muovi 2000 Sukkasujutus
Töröstintie 400 Muovi 1996
Vuotovedet yhdessä runsaan tulevan jätevesimäärän kanssa aiheuttanevat ongelmia
erityisesti Eräpolulla, Susikuopantiellä sekä Uudenmaankadulla. (Kouvolan Vesi 2005b)
7.3.2 Käpylä
Käpylässä Ketotietä ja Mutkakatua pitkin johdetaan suuri jätevesimäärä, joka koostuu
Tornionmäen ja Käyrälammen asuinalueiden jätevesistä (Liite 1). Viemärin putkikoko
pienenee sen laskiessa Ketotieltä Mutkakadulle. (Taulukko 7.4)
Taulukko 7.4. Viemärijohtojen putkikoot, materiaalit ja
käyttöönottovuodet Käpylässä. Alue 1: Ketotie – Hongistontie –
Mutkakatu. (Kouvolan Vesi 2005b, Kuva 7.2)
Kadunnimi
Putkikoko
[mm]
Putkimateriaali
Käyttöönotto- tai
saneerausvuosi
Ketotie 400 Betoni 1984
Hongistontie 225 Betoni 1958
Mutkakatu
375 Betoni 1956
400 Muovi 1988
Vahtikatu
375 Betoni 1956
500 Muovi 1966

92
Mutkakadulla viemäri tekee kolme suhteellisen jyrkkää käännöstä. Mutkakadun
jätevesiviemäreiden iäkkyys lisää sade- ja sulamisvesiä vuotovesinä verkostossa ja sitä
kautta viemäritulvariskiä kyseisellä alueella. (Kuva 7.2)
Kalevankadun itäpäässä jätevedet johdetaan Puistokadun viemäriin katujen
risteyskohdassa. (Kuva 7.2) Samassa risteyksessä myös Pikku-Palomäen asuinalueelta
tulevat jätevedet johdetaan Puistokauden viemäriin. Pikku-Palomäki kerrostalovaltainen,
joten muodostuvan jäteveden määrä on varsin suuri. Soininpolun viemärin jätevedet
johdetaan Puistokadun viemäriin. Puistokadun loppupäässä Käpylän yläpuolen jätevedet
johdetaan Väinöläntietä pitkin Puistokadun risteykseen yhdeksänkymmenen asteen
kulmassa Puistokadun viemäriin nähden. Väinöläntien viemärissä on suuri vietto.
Väinöläntien viemäriputki on suurempi kuin Puistokadun alkupään viemäri (Taulukko
7.5). Puistokadun lopussa jätevedet jatkavat matkaansa 600 millimetrin betoniviemärissä
Terminaalikadulle ja siitä rautatien ali Kotkankallioon. (Kouvolan Vesi 2005b)
Kalevankadun ja Puistokadun risteyksessä ongelmia aiheuttaa Puistokadun viemäriin
etenkin Pikku-Palomäestä johdettava suuri jätevesimäärä. Puistokadun jätevesiviemäri voi
ylikuormittua koko pituudeltaan vuotovesien vaikutuksesta rankkasateiden aikana.
(Taulukko 7.5, Kuva 7.2)
Taulukko 7.5. Viemärijohtojen putkikoot, materiaalit ja käyttöönottovuodet
Käpylässä. Alue 2: Kalevankatu – Soininpolku – Puistokatu – Väinöläntie.
(Kouvolan Vesi 2005b, Kuva 7.2)
Kadunnimi
Putkikoko
[mm]
Putkimateriaali
Käyttöönotto- tai
saneerausvuosi
Kalevankatu 200 Muovi 1983
Soininpolku 225 Flexoren 1998
200 Flexoren 1998
Puistokatu 315 Muovi 1983
600 Betoni 1966
Väinöläntie 400 Betoni 1983
Muuta
sujutus
sujutus
Soininpolun loppupäässä on ollut jatkuvia ongelmia rankkasateella viemärikaivojen kautta
kadulle tulvivista hulevesistä, koska katu tässä kohdassa on hieman notkollaan. Maahan
imeytyessään hulevedet kohdistavat hydraulisen paineen myös jätevesiviemäriin. Hulevettä
pääsee vuotovesinä jätevesiviemäriin ja jätevedet saattavat tulvia läheisten talojen
kellareihin. (Kuronen 2005) Puistokadun ja Väinöläntien viemäreiden risteyskohdassa on
padotusriski rankkasateella. Väinöläntietä pitkin suurella nopeudella Puistokadun

93
viemäriin tuleva jätevesi voi padottaa Puistokadun viemärin. Näin jätevesi ei pääsisi
Puistokadun viemärissä eteenpäin ohi Väinöläntien. (Kuva 7.2)
7.3.3 Riihitie
Riihitietä pitkin runkoviemärissä johdettavat jätevedet tulevat jo kaukaa aina rautatien
pohjoispuolelta Tornionmäen, Viitakummun, Pikku-Palomäen ja Käpylän asuinalueilta.
(Liite 1) Rankkasateen aikana vanhaan jätevesiviemäriin helposti vuotavat hulevedet
nostavat hydraulisen kuorman korkeaksi jo Riihitien yläpuolisilla viemärinosilla.
(Taulukko 7.6, Kuva 7.3)
Taulukko 7.6. Viemärijohtojen putkikoot, materiaalit ja käyttöönottovuodet Riihitien
ympäristössä. (Kouvolan Vesi 2005b, Kuva 7.3)
Kadunnimi
Putkikoko
[mm]
Putkimateriaali
Käyttöönotto- tai
saneerausvuosi
Muuta
Laihotie 180 Muovi 2001 pätkäsujutus (vip-liner)
Riihitie 800 Betoni 1960
Vainiontie 800 Betoni 1960
Riihitien kohdalla runkoviemäri saattaa ylikuormittua. Riihitiellä viemärin viettokaltevuus
on varsin suuri. Nämä tekijät aiheuttavat viemäritulvariskin etenkin Riihitien ja
Vainiontien risteyksessä, jossa viemäri tekee käännöksen.
7.3.4 Runkotie
Runkotiellä runkoviemärissä johdetaan Riihitieltä tulevien jätevesien lisäksi Ojaniityn
jätevedenpumppaamon jopa Tornionmäestä asti pumppaama runsas jätevesimäärä sekä
Penttilänkadun jätevedenpumppaamon pumppaamat Mäntypuiston asuinalueen jätevedet.
(Liite 1)
Rankkasateella vuotovedet pääsevät helposti vanhaan runkoviemäriin (Taulukko 7.7).
Hydraulinen kuormitus runkoviemärissä kasvaa suureksi jätevesien tullessa jo kaukaa
samassa viemärissä. Hydraulinen ylikuormitus aiheuttaa viemäritulvariskin koko
Runkotien pituudelta. Ennen kaikkea riski korostuu Runkotien ja Virsupolun risteyksessä.
Viemärijohto tekee tässä käännöksen. Käännöskohtaan johdetaan jätevedet Penttilänkadun
pumppaamolta Penttilänkatua ja Virsupolkua pitkin. (Kuva 7.3)

94
Taulukko 7.7. Viemärijohtojen putkikoot, materiaalit ja käyttöönottovuosi Runkotien ympäristössä.
(Kouvolan Vesi 2005b, Kuva 7.3)
Kadunnimi
Runkotie
Putkikoko
[mm]
200
800
Putkimateriaali
Muovi
Betoni
Käyttöönotto- tai
saneerausvuosi
1994
1960
Juuritie 200 Muovi 1994
Penttilänkatu 110 Muovi 1990
Virsupolku 110 Muovi 1990
Lehtitie 200 Muovi 1994
Oksatie 200 Muovi 1993-94
Latvatie 200 Muovi 1993
Muuta
Kouvolan Veden virtaamamittari
FLO-DAR jätevesikaivossa
toistaiseksi kesäkuusta 2006 lähtien.
Penttilänkadun pumppaamo sijaitsee niityn laidassa, johon voi rankkasateella kerääntyä
paljon hulevesiä. (Kuva 7.3) Sen vuoksi on huolehdittava, ettei hulevesiä pääse
pumppaamon ylivuotojen kautta sisälle pumppaamoon. Muutoin pumppaamo johtaa
jätevesien lisäksi suuren määrän hulevesiä Penttilänkadun jätevesiviemärissä Virsupolun ja
Runkotien risteykseen. (Kouvolan Vesi 2005b)

95
8 KEHITYSEHDOTUKSET TULEVAISUUTTA
VARTEN
8.1 Viemäritulvariskien ennakointi
8.1.1 Kunnan tehtävät
Tulvavesien hallinta tulee huomioida jo kaavoituksessa maankäyttöä suunniteltaessa.
Kaavoitusviranomaisten ja vesihuoltolaitoksen tulee toimia yhteistyössä kaavoitettaessa
uusia asuinalueita. Kouvolassa kaavoitusyhteistyötä on kehitetty niin, että vesihuoltolaitos
ottaa osaa kaavan suunnittelukokouksiin sen vireilletulo-, valmistelu-, ja
toteuttamisvaiheissa (Liite 2). Hulevesiviemärit tulee suunnitella ja rakentaa niin, ettei
hulevesiviemäreistä pääse hulevesiä jätevesiviemäriin. Vastuut hulevesien hallinnasta tulee
kunnassa järjestää selkeästi. Vastuu kunnan hulevesiviemäristöstä tulisi olla joko kokonaan
teknisen toimialan tai vesihuoltolaitoksen. Hulevesien hallinnan vastuiden jako kunnan eri
toimialojen kesken vaikeuttaa yhteistyötä taajamatulvatilanteessa sekä tulvatilanteen
jälkeistä vahinkojen korvausvelvollisuuksien selvitystä.
8.1.2 Vesihuoltolaitosten yleinen varautuminen
Varautumissuunnitelma
Suomalaisilla vesihuoltolaitoksilla varautumissuunnitelmat ovat yleisesti vanhentuneet.
Varautumissuunnitelmia tulee päivittää säännöllisesti. Suunnitelman tulee olla ajantasainen
sekä realistinen ja sitä tulisi voida nopeasti ja yksinkertaisesti soveltaa häiriötilanteissa.
Päivitetyn varautumissuunnitelman etu on, että erityistilanteissa toiminta voidaan
käynnistää nopeasti. Vesihuoltolaitoksen on toimitettava suunnitelma alueellisen
hätäkeskuksen, pelastusviranomaisten ja kunnan ympäristöterveydenhuollon tietoon.
(Raivio 2006, s. 62-63, 75) Varautumissuunnitelmassa tulee olla vesihuoltolaitoksen
yhteystiedot ja vesihuoltolaitoksen hätäkeskukselle antamat ohjeet vesihuollon
erityistilanteiden varalle (Vikman & Arosilta 2006, s. 67).

96
Kiinteistön ohjeistus
Vesihuoltolaitoksien tulee omalla toiminnallaan vähentää jätevesiviemäristöön laittomasti
liitettyjen tonttiviemärien määrää. Kiinteistön omistajille, isännöitsijätoimistoille ja
huoltoyhtiöille tulee painottaa, että hulevesien johtaminen tonttiviemäriin on vakava riski
jätevesiviemäristön johtokyvylle. Se saattaa koitua kiinteistönomistajan itsenä harmiksi
kiinteistöön takaisinvirtaavana jätevetenä. Ohjeistusta voidaan tehostaa määräämällä
uhkasakko, jos tontilta tulevien hulevesien viemäröintiä ei ole järjestetty oikein
määräaikaan mennessä. Kiinteistön omistajan yleistä vastuuta tonttiviemärinsä
kunnossapidosta tulee myös painottaa viemäritulvariskiä vähentävänä tekijänä.
Ennen odotettavissa olevia voimakkaita rankkasateita voidaan viemäritulvariskialttiilla
alueilla kiinteistöjen omistajille, isännöitsijätoimistoille ja huoltoyhtiöille antaa
varautumisohjeita viemäritulvatilanteen torjuntaa varten. (Liite 4) Ohjeissa tulee painottaa
oikeanlaisten apuvälineiden varaamista ennakolta, niiden käyttämistä tulvatilanteessa sekä
avun pyytämistä vesihuoltolaitokselta, urakoitsijoilta ja pelastuslaitokselta. (Taulukko 8.1)
Taulukko 8.1. Varautumisohjeita riskialttiille kiinteistölle viemäritulvia varten. (Kouvolan Vesi 2006a,
Ympäristöhallinto 2006c)
Yleinen ohjeistus Viemäritulvatilanteen ennakointi Viemäritulvatilanteessa toimiminen
• Huolehdi, ettei
tonttiviemäriin
johdeta muita
kuin jätevesiä.
• Huolehdi
tonttiviemäriesi
kunnosta
säännöllisesti
• Selvitä
padotuskorkeus
tontillasi ja
viemärijärjestelmän
varolaitteiden
asennustarve.
• Älä säilytä
arvokasta
omaisuutta tai
haitallisia aineita
tulvavaarallisissa
tiloissa.
• Selvitä mitä teknisiä keinoja on
käytettävissä viemäritulvavahinkojen
minimointiin.
• Selvitä viemärien
tukkeamismahdollisuudet.
• Hanki viemärin tukkeamiseen
tarvittavat välineet
o tiivistekalvoa;
o teräslevy tai vahva puulevy;
o lattiasta kattoon ulottuva
lankku tai metallitanko.
• Hanki hiekkasäkkejä ja pumppu, jolla
voit tarvittaessa pumpata vettä talosi
kellarista. Perehdy pumpun käyttöön.
• Selvitä etukäteen, miten viemärivesi
voi levitä ja mihin voit jätevettä
pumpata.
• Laadi pumppaussuunnitelma.
• Selvitä etukäteen kotiseutusi
urakoitsijat, jotka tarjoavat apua ja
kalustoa tulvineen viemäriveden
pumppaamiseksi pois rakennuksesta ja
vahingoittuneiden tilojen kuivaukseen.
• Selvitä vaaravyöhykkeessä olevat
sähkölaitteet.
• Varmista, että viemärin
mahdollinen padotusventtiili on
suljettuna.
• Sulje kaikki sähkövirta
vahingoittuneista tiloista.
• Pyri rajoittamaan veden
tulvimista tukkeamalla lattiakaivo
tiivisteellä ja levyllä sekä
tukemalla tukos tangolla tai
lankulla kattoon, jotta kaivo
pysyy tukossa.
• Vakavissa viemäritulvatilanteissa
ota yhteyttä pelastuslaitokseen.
• Ilmoita viemäritulvasta
vesihuoltolaitoksen
päivystysnumeroon.
• Aloita lattialle ja rakenteisiin
joutuneen veden poispumppaus ja
kuivaus välittömästi.
• Pyydä apua kuivaukseen alan
urakoitsijoilta.
• Ota hygienia-asiat huomioon
ollessasi kosketuksissa jäteveden
kanssa.

97
8.1.3 Vesihuoltolaitoksen tekninen varautuminen
Verkoston mallinnusohjelmien käyttö
Vesihuoltolaitokset voisivat käyttää viemäriverkostojen mallinnusohjelmia nykyistä
enemmän hyväksi jätevesiviemäristöjen suunnitteluvaiheessa. Mallinnusohjelmien käyttö
helpottaa jätevesiviemäristöjen mitoitusta ja tulvariskialttiiden alueiden paikannusta.
Viemäritulville riskialttiilla alueilla vesihuoltolaitos voisi tarkastaa viemäristön
mitoituksen mallinnusohjelmien avulla. Tulvatarkastelu ja muut viemäriverkostojen
mallinnusohjelmilla tehtävät suunnittelutyöt voidaan teettää vesihuollon
konsulttitoimistoilla, joilla on tarvittavat mallinnusohjelmat ja asiantuntemus niiden
käytöstä. Suomessa tällä hetkellä käytettäviä mallinnusohjelmia on esitelty aiemmin
kappaleessa 2.3.4.
Verkoston hydraulisen tilan seurannan lisäys
Vesihuoltolaitos voi hankkia virtaamamittareita ja sademittareita viemäritulvien
ennakoinnin helpottamiseksi. Jätevesivirtaamien seuranta edistää viemäriverkoston
vuotokohtien ja tulvariskialttiiden kohteiden selvitystä. Näin voidaan kohdentaa verkoston
saneeraustarvetta viemäritulvien kannalta oikeille alueille. Sademittareiden avulla voidaan
sateen määrää seurata reaaliaikaisesti vesihuoltolaitoksen toimipaikasta. Näin voidaan
ennakoida jätevesivirtaaman pinnankorkeuden nousu riskialttiilla alueilla ja lähettää
henkilökuntaa paikan päälle torjumaan vahinkoja jo ennalta.
Tutkimus- ja saneeraustoiminnan tehostus riskialttiilla alueilla
Suomen kaupunkien jätevesiviemäristöissä rankkasateilla tulvariskialttiita alueita ovat
usein vanhat asuinalueet. Näillä alueilla jätevesiviemärit ovat yleensä 30-40 vuotta vanhoja
betoniviemäreitä. Tulvariskiä näillä alueilla lisää entisestään suuri määrä tonttiviemäreitä,
joissa johdetaan sekaisin jäte- ja hulevesiä. Vesihuoltolaitosten tulisi tehostaa
jätevesiviemäreiden peruskorjaus-, -parannus-, sekä uudistamistoimintaa näillä
tulvariskialttiilla alueilla. Kouvolassa jätevesiviemäristön kunto on parantunut esimerkiksi
tehtyjen viemäreiden tv-kuvausten ja viemärisukeltajan tarkastusten seurauksena.
8.1.4 Kiinteistöjen omatoiminen varautuminen
Viemäritulville riskialttiilla kiinteistöillä tulee tulvatilanteisiin varautua ennalta.
Varolaitteiden kuten padotusventtiilien avulla voidaan estää jäteveden takaisinvirtaus

98
kiinteistön sisälle. Saatavilla on useita hyviä varolaitteita kiinteistön viemäritulvaongelman
poistoon. Taulukossa 8.2 esitetään aiemmin kappaleessa 4.5.2 esitellyistä varolaitteista
suositeltavimmat.
Taulukko 8.2. Suositeltavat varolaitteet asennettavaksi viemäritulville riskialttiisiin kiinteistöihin.
Varolaite Edut Huomautukset
Alin viemäripiste padotuskorkeuden yläpuolella
Käsin suljettava
padotusventtiili yksinkertainen ja edullinen
(Kuva 4.5)
Takaiskusuluilla
varustettu lattiakaivo
(Kuva 4.8)
Automaattisesti
sulkeutuva
padotusventtiilikaivo
(Kuva 4.6)
Automaattisella
sulkuläpällä varustettu
kaivo
(Kuva 4.10)
Kuminen
takaiskuventtiili
(Kuvat 4.13 ja 4.14)
yksinkertainen ja edullinen
automaattinen sulku,
varmistus käsisululla
automaattisesti toimiva sulkuläppä
yksinkertainen
Alin viemäripiste padotuskorkeuden alapuolella
Jätevesipumppaamokaivo
(Kuvat 4.15 ja
4.16)
Pumppukaivoon
rakennuksen
ulkopuolelle
sijoitettava pumppu
(Kuvat 4.19 ja 4.20)
Pakettipumppaamo
(Kuvat 4.17 ja 4.18)
sopii sekä harmaille
vesille että wc-vesille
helppo ja edullinen
toteuttaa
Soveltuu parhaiten uusiin
kerrostaloihin ja liikekeskuksiin.
• Sopii vain harmaiden vesien
viemäröintiin.
• Suljettava aina, kun vettä ei lasketa.
• Sopii vain harmaiden vesien
viemäröintiin.
• Tulvasuojaus voidaan varmistaa
sulkemalla käsisulku.
• Sopii vain harmaiden vesien
viemäröintiin.
• Voidaan varustaa hälytyksellä.
• Kaivo asennetaan rakennuksen
ulkopuolelle osaksi tonttiviemäriä.
• Kaivo toimii normaalisti kuten
tarkastuskaivo
• Vaatii viemäriputken katkaisun, jos
asennetaan osaksi olemassa olevaa
viemäriä.
• Pumpun poistoputki tulee johtaa
padotuskorkeuden yläpuolelle.
• Valetaan lattian alle.
• Hintava
• Pumpun poistoputki tulee johtaa
padotuskorkeuden yläpuolelle.
• Vaatii erillisen tilan
• Soveltuu huonosti jo olemassa oleviin
rakennuksiin.
• Pumpun poistoputki tulee johtaa
padotuskorkeuden yläpuolelle.
• Melko hankala ja kallis toteuttaa
omakoti- tai rivitaloissa.

99
8.2 Toimintaperiaatteet tulvimistilanteisiin
8.2.1 Vesihuoltolaitoksen toiminta
Tulvatorjunnan käynnistys vesihuoltolaitoksella
Saatuaan tiedon viemäritulvasta vesihuoltolaitos käynnistää tulvantorjuntatoimet
tulvatilanteen laajuuden mukaan. Kuvassa 8.1 esitetään ehdotus tavasta käynnistää
Kouvolan Veden tulvatorjunta.
TAPAHTUMA
SIDOSRYHMÄ
Tieto
viemäritulvasta
Tulvatorjunta
Pelastuslaitos
Palvelukset
Urakoitsijat
Vesihuoltolaitoksen
päivystävä
työnjohtaja
Viestii
Hulevesien
hallinta
Katu – ja
puistolaitos
• ongelman paikallistaminen
• ja laajuuden arviointi
• välittömät toimenpiteet
Talousvesi
saastunut
Ympäristöterveydenhuolto
Työtehtävät
Liikenne
Poliisi
Vesihuoltolaitoksen
henkilökunta
Yhteys
Vesihuoltolaitoksen
johto
Kuva 8.1. Vesihuoltolaitoksen päivystävän työnjohtajan toimintamalli viemäritulvatorjunnan
käynnistämiseksi Kouvolassa.
Vesihuoltolaitoksen päivystävän työnjohtajan tulvatorjunnan käynnistys voidaan jakaa
kahteen vaiheeseen: (1) vesihuoltolaitoksen sisäisen toiminnan käynnistys ja (2) viestintä
sidosryhmien kanssa. (Kuva 8.1)
Päivystävä työnjohtaja saa tiedon viemäritulvasta. Työnjohtaja käy paikan päällä
toteamassa tulvan syyn ja määrittää välittömät toimenpiteet. Tarvittavien toimenpiteiden

100
perusteella hän määrittää työtehtävään tarvittavan henkilöstön ja kaluston määrän.
Tarvittaessa työnjohtaja määrää tulvatorjuntatehtäviin päivystysvuorossa olevien
verkostoasentajien lisäksi myös muissa työtehtävissä kiinni olevaa henkilökuntaa.
Hälytyksen tullessa työajan ulkopuolella työnjohtaja hälyttää päivystävät verkostoasentajat
töihin ja jakaa heille työtehtävät.
Päivystävä työnjohtaja päättää yhteydenotoista vesihuoltolaitoksen sidosryhmiin.
Urakoitsijoihin tulee ottaa yhteyttä niiden töiden tekemiseksi, joihin vesihuoltolaitoksella
ei ole ammattitaitoa tai tarvittavaa kalustoa. Tällaisia ovat esimerkiksi maansiirto ja
viemäreiden tukosten avaaminen. Myös kalustoapua voidaan pyytää urakoitsijoilta.
Pelastuslaitos tulee hälyttää tulvatorjuntatöihin, kuten pumppaamaan jätevettä pois
kiinteistöistä ja kadulta. Ympäristöterveydenhuoltoon tulee välittömästi ilmoittaa, jos
jätevettä epäillään joutuneen kosketuksiin talousveden kanssa. Hulevesiviemäristön
keräilykaivojen vaurioista tai tukoksista tulee vesihuoltolaitoksen päivystävän työnjohtajan
ilmoittaa kaupungin katu- ja puistolaitokseen.
Vesihuoltolaitoksen toiminta tulvatilanteen aikana
Viemäritulvatilanteen aikana vesihuoltolaitoksen tulee ensisijaisesti turvata
jätevesiviemäristön, jätevedenpumppaamojen ja jätevedenkäsittelylaitoksen toiminta sekä
talousveden laatu. Tulvatorjuntatöiden aikana vesihuoltolaitoksen tulee empimättä pyytää
pelastuslaitokselta kalustoapua esimerkiksi jäteveden pumppauksessa, kun
vesihuoltolaitoksen omat resurssit eivät siihen riitä. Vesihuoltolaitoksen päivystykseen
tulevat kiinteistöjen tulvailmoitukset tulee kirjata. Kiinteistöille tulee antaa toimintaohjeita
lisävahinkojen estoon. Tulvatilanteen salliessa voi päivystävä työnjohtaja käydä
kiinteistöllä toteamassa tilanteen ja verkostoasentajat voivat auttaa kiinteistön omistajaa
pumppaamaan pois kiinteistöön tulvinutta jätevettä.
Vesihuoltolaitoksen toimet viemäritulvatilanteen jälkeen
Vesihuoltolaitoksen tulee tarkastaa ja dokumentoida vahingot sekä omassa viemäristössä
että vahingoittuneilla kiinteistöillä mahdollisimman pian viemäritulvatilanteen jälkeisinä
päivinä. Viemäristössä tulee erityisesti tarkastaa pumppaamoiden ylivuodot. Kiinteistöillä
on tärkeää tarkastaa, että tonttiviemäreissä johdetaan vain jätevesiä. Vesihuoltolaitoksen
edustajan tulee dokumentoida kiinteistön vahingot kameralla. Vesihuoltolaitoksen
vastuuvakuutuksen vahinkotarkastaja voidaan kutsua tarkastamaan kiinteistön vahingot,

101
jos vahingon epäillään aiheutuneen virheestä tai häiriöstä vesihuoltolaitoksen
jätevesiviemäristössä.
8.2.2 Viranomaisyhteistyö viemäritulvatilanteen aikana
Tulvatorjunnan käynnistys
Vakavan viemäritulvatilanteen alussa kiinteistöjen omistajat, isännöitsijät, huoltoyhtiöt tai
muut yksityiset henkilöt ilmoittavat havaitsemistaan viemäritulvista vesihuoltolaitokseen ja
alueelliseen hätäkeskukseen. (Kuva 8.2) Hätäkeskuksesta tieto viestitetään edelleen niille
yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu (Hätäkeskuslaki,
4 §). Jätevesiviemäritulvien tapauksessa nämä yksiköt ovat pelastuslaitos, vesihuoltolaitos
tai kunnan ympäristöterveydenhuolto. Pelastuslaitos viestii vesihuoltolaitoksen,
ympäristöterveydenhuollon ja muiden tarpeellisten viranomaisten kanssa ja muodostaa
tulvatorjunnan johtoryhmän katsoessaan sen tilanteen vakavuuden kannalta tarpeelliseksi
(Pelastuslaki, 44 §). Paikallisissa viemäritulvatilanteissa ei johtoryhmää muodosteta, vaan
siirrytään suoraan operatiiviseen toimintaan.
Vesihuoltolaitos
Tieto
viemäritulvasta
Alueellinen
hätäkeskus
Pelastuslaitos
Johtoryhmä
Ympäristöterveyden
huolto
Kuva 8.2. Hätäilmoitusten kulku vakavan viemäritulvatilanteen alussa.

102
Toiminnan johtaminen
Vakavan viemäritulvatilanteen edetessä pelastuslaitos muodostaa johtoryhmän johtamaan
tulvatorjuntaa. Kuvassa 8.3 esitetään viemäritulvailmoitusten käsittely, johtoryhmän
tehtävät ja johtoryhmään osallistuvat sidosryhmät.
Alueellinen hätäkeskus ja vesihuoltolaitoksen päivystys ottavat vastaan viemäritulvia
koskevia ilmoituksia, ja antavat ilmoituksentekijöille toimintaohjeita lisävahinkojen estoa
varten. Kiireelliset ilmoitukset tulee ohjata johtoryhmään, kun johtoryhmä on perustettu.
Tieto
viemäritulvasta
Viemäritulvailmoitusten
vastaanotto ja toimitus
johtoryhmään
• alueellinen
hätäkeskus
• vesihuoltolaitoksen
päivystys
Johtoryhmä
Pelastuslaitos muodostaa tarvittaessa viranomaisista ja
vesihuoltolaitoksen edustajasta tulvatorjunnan johtoryhmän.
Samalla pelastuslaitos ottaa tilanteessa yleisjohtovastuun.
• viemäritulvatilanteen
kokonaiskuvan
hahmotus
• toimenpiteiden
priorisointi
• kaluston ja henkilöstön
kokoaminen
• pelastuslaitos
• vesihuoltolaitos
• tekninen toimiala
• ympäristöterveydenhuolto
• poliisi
Päivitetty
tilannekuva
Toiminta
ohjeet
Akuutti
tiedotus
Radio, teksti-tv,
internet
Operatiiviset
toimijat
Kiinteistön omistajat
ja -haltijat
Kuva 8.3.
Kouvolassa.
Toiminnan johtaminen rankkasateen aiheuttaman vakavan viemäritulvatilanteen aikana
Johtoryhmä kokoontuu johtokeskuksessa, joka on paras sijoittaa alueelliselle
pelastuslaitokselle, koska siellä on tilannekeskus yhteydenpitovälineineen jo valmiina

103
(Sarkasuo 2006). Johtokeskuksesta käsin toimimalla saadaan johdolle sekä aikaa
johtamiseen että asiantuntemuksen keskitys yhteen paikkaan. Johtoryhmässä toimivat
sidosryhmät vaihtelevat tulvatilanteen mukaan. (Raivio 2006, s. 74) Kuvassa 8.3 esitetyssä
johtoryhmässä on mukana kunnan ympäristöterveydenhuollon edustaja, jos tulvineen
jäteveden epäillään saastuttaneen talousveden. Paikallispoliisin edustaja puolestaan
järjestää liikenteen ohjauksen tulvivien katualueiden ohi, jos siihen on aihetta.
Johtoryhmän tehtävänä on
• hahmottaa viemäritulvatilanteen kokonaiskuva tulvailmoitusten ja operatiivisten
toimijoiden tilannetietojen perusteella;
• priorisoida toimenpiteet;
• koota kalustoa ja henkilöstöä ennakoivasti;
• antaa operatiivisille toimijoille toimintaohjeita; ja
• järjestää ajantasainen tiedotus julkisuuteen.
(Raivio 2006, s. 54-56)

104
Operatiivinen toiminta
Johtoryhmässä toimiva sidosryhmän edustaja antaa toimintaohjeita sidosryhmän
operatiivisille toimijoille. Viemäritulvatilanteen aikaisen operatiivisen toiminnan osaalueet
ja niihin liittyvät tehtävät tulee olla selkeästi määritettyjä jo ennakolta. Jokaisen
sidosryhmän tulee tietää oma vastuualueensa. (Kuva 8.4)
Operatiivinen toiminta
Tieto
viemäritulvasta
OSA-ALUEET TEHTÄVÄT SIDOSRYHMÄ
Jätevesijärjestelmän
toiminnan ylläpito
Viemäristön,
pumppaamojen ja
puhdistamon
toiminnan
turvaaminen
Vesihuoltolaitos
Pelastustyöt
Torjuntatöiden
johto,
yleistiedotus
Pelastuslaitos
Kiinteistövahinkojen
ehkäiseminen
Tyhjennyspumppaus,
neuvonta,
tarkastukset
kalustoapu,
kuivaus
Kiinteistöt,
pelastuslaitos,
vesihuoltolaitos,
yksityiset
urakoitsijat
Katualueiden
kunnossapito
Liikenne
Pintaveden
pumppaus,
hulevesien
hallinta
Liikenteen ohjaus
tulvivien
katualueiden ohi
Pelastuslaitos,
katu- ja
puistolaitos
Poliisi
Talousveden
saastuminen
tai epäily
Näytteenotto ja
laadun seuranta,
tiedotus laadun
muutoksista
Ympäristöterveydenhuolto,
vesihuoltolaitos
Desinfiointimääräys
Keittokehotus
Ympäristö
terveyden
huolto
Vesihuoltolaitos
Asukkaat
Kuva 8.4. Sidosryhmien operatiivinen toiminta ja sidosryhmien vastuualueet viemäritulvatilanteen aikana
Kouvolassa. (Vikman & Arosilta 2006, s. 67 (muokattu))

105
8.2.3 Toiminta riskialttiilla kiinteistöllä
Viemäritulvatulvatilanteen aikana
Kiinteistökohtaisten viemäritulvien torjunnassa on tärkeää, että kiinteistön omistaja tai
haltija tiedostaa olevansa ensisijaisesti itse vastuussa kiinteistönsä viemärijärjestelmästä.
Apua on kuitenkin tarvittaessa saatavissa. Asukkaan tulee ryhtyä tulvatorjuntaan heti
viemärin tulvimistilanteen havaittuaan. Tärkeitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi
• padotusventtiilin sulkeutumisen varmistus,
• sähkövirran sulku riskialttiista tiloista,
• lattiakaivon tukkeaminen käytettävissä olevin välinein,
• lattioille ja rakenteisiin joutuneen jäteveden pumppauksen ja kuivauksen aloitus
välittömästi,
• viemäritulvailmoituksen jättö vesihuoltolaitokseen ja avun pyyntö hätänumerosta tai
yksityisiltä urakoitsijoilta. (Kuva 8.5)
Avun tarve
Apua tarjoaa
Viemäritulvailmoitus
Vesihuoltolaitos
Kiinteistön
omistaja,
isännöitsijä,
huoltoyhtiö
Pumput ja pumppausapu
Kosteusvaurioituneiden
tilojen kuivaus ja
desinfiointi
Yksityiset urakoitsijat
Pelastuslaitos (112)
Kosteus- ja
kuivauskartoitus
urakoisijat
Ympäristöterveydenhuolto
Vaurioituneiden tilojen
tarkastus
Vakuutusyhtiö(t)
Vesihuoltolaitos
Kuva 8.5. Kiinteistöjen mahdollisuudet saada apua viemäritulvatilanteen aikana ja sen jälkeen.

106
Viemäritulvatilanteen jälkeen
Kun kiinteistön sisälle tulvineet jätevedet on pumpattu pois kiinteistöstä, tulee kiinteistön
omistajan tai –haltijan aloittaa kosteusvaurioituneiden tilojen kuivaus ja desinfiointi
välittömästi. Tähän ohjeita antaa kunnan ympäristöterveydenhuolto. Kuivaukseen apua voi
saada kuivaukseen ja kosteuskartoitukseen erikoistuneilta urakoitsijoilta. (Kuva 8.5)
Kiinteistön omistajan, –haltijan tai isännöitsijän tulee tehdä vahinkoilmoitus
vakuutusyhtiöönsä ja kutsua paikalle vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja niin pian kuin
mahdollista. Vahinkotarkastaja tai vakuutusyhtiön valtuuttama kosteuskartoitusurakoitsija
tarkastaa kiinteistön vaurioituneet tilat. Vesihuoltolaitoksen edustaja pyrkii tarkastamaan
kaikki vahingoittuneet kiinteistöt muutaman päivän sisällä viemäritulvatilanteen
päättymisestä. Samalla selvitetään vesihuoltolaitoksen korvausvelvollisuus kiinteistölle
tulvimistilanteessa aiheutuneihin vahinkoihin. (Kuva 8.5)
8.3 Viestintä
8.3.1 Ennakoiva tiedotus
Pelastuslaitos ja vesihuoltolaitos voisivat tiedottaa asukkaille odotetuista erityisen
voimakkaista myrskyistä ja sateista sekä niiden vaikutuksista jätevesiviemäristön
toimintaan jo ennakolta. (Kuva 8.6)
Ilmatieteen
laitos
Rankkasadevaroitus
Pelastuslaitos
Vesihuoltolaitos
Radio
Lehdistötiedote,
radio,
(internet)
Asukkaat
Kuva 8.6. Ennakoiva tiedotus koskien voimakkaan rankkasateen aiheuttamaa viemäritulvaa.

107
Tällä hetkellä Kouvolan aluepelastuslaitos hyödyntää sääennusteiden seurannassa
Ilmatieteen laitoksen tarjoamaa rankkasadevaroituspalvelua (Sarkasuo 2006). Erityisen
voimakkaan rankkasateen uhatessa pelastuslaitoksen tulisi viestiä vesihuoltolaitoksen
kanssa siitä, miten ennakkotiedotus julkisuuteen tulisi järjestää ja tulvatorjuntaan varautua.
Pelastuslaitoksen vastuulla on asukkaiden yleinen varoittaminen. Se tiedottaa radion tai
muun tiedotusvälineen kautta tiedotussuunnitelmansa mukaisesti odotetusta voimakkaan
rankkasateen uhasta ja sen aiheuttamista onnettomuusriskeistä. Vesihuoltolaitoksen tulee
tiedottaa odotetun rankkasateen vaikutuksista erityisesti tulvariskialttiiden asuinalueiden
jätevesiviemäreiden ja kiinteistöjen viemärijärjestelmien toimintaan. Tiedotuskanavina
vesihuoltolaitos voi käyttää esimerkiksi lehdistötiedotetta, radiota tai internetiä.
Lehdistötiedotetta voidaan käyttää, jos voimakkaan rankkasateen on ennustettu satavan
päivän tai parin kuluttua. Radiossa voidaan antaa tiedote, jos voimakas rankkasade on
odotettavissa saman päivän aikana tai seuraavana päivänä. Vesihuoltolaitoksen internetetusivulle
näkyvälle paikalle voidaan laittaa linkki ohjeeseen kiinteistökohtaisten
viemäritulvien torjunnan varotoimenpiteitä varten. (Liite 4)
8.3.2 Vesihuoltolaitoksen tilanneviestintä
Viemäritulvatilanteen aikainen viestintä täytyy järjestää olemassa olevan henkilökunnan
toimesta niillä vesihuoltolaitoksilla, joilla ei ole asiakaspalvelijoita tai erillistä
tiedotusosastoa. Seuraavassa esitetään ehdotukset, miten vesihuoltolaitoksen
tilanneviestintä viemäritulvatilanteessa voidaan järjestää työaikana ja työajan ulkopuolella.
Ensisijaisena tavoitteena on pitää erillään asiakkaiden ja sidosryhmien yhteydenotot
päivystävään työnjohtajaan. Toisena tavoitteena on asiakkaiden ohjeistus omatoimiseen
tulvatorjuntaan. Näin edistetään työnjohtajan ja muiden päivystäjien työrauhaa
tulvatorjuntatehtävissä. Ehdotuksissa kyseessä olevalla vesihuoltolaitoksella
normaalitilanteessa päivystysnumeroon tulevat ilmoitukset tulevat päivystävän
työnjohtajan matkapuhelimeen. Kyseisellä vesihuoltolaitoksella ei ole
asiakaspalveluhenkilökuntaa tai erillistä tiedotusosastoa.

108
Vesihuoltolaitoksen tilanneviestintä työaikana
Vakavan viemäritulvatilanteen tapahtuessa työaikana vesihuoltolaitoksen
päivystysnumeroon perustetaan palveleva puhelin asiakkaiden palvelua varten. (Kuva 8.7)
Viemäritulvailmoitus
Päivystävä
työnjohtaja
(päivystysnumero)
Paikallinen
viemäritulva
Kiinteistöt,
yksityiset
henkilöt ja
muut
ulkopuoliset
tahot
Toimintaohjeet
ja
yhteystiedot
Palveleva
puhelin
Vakava
viemäritulva
Esim.
ryhmätekstiviesti
Vesihuoltolaitoksen
sidosryhmät
Päivystävät
työnjohtajat
ja
päivystävät
asentajat
(oma numero)
Kuva 8.7. Vesihuoltolaitoksen tilanneviestintä viemäritulvatilanteen tapahtuessa työaikana.
Viemäritulvatilanteen muuttuessa paikallisesta vakavaksi vesihuoltolaitos perustaa
palvelevan puhelimen asiakkaita varten. Päivystäjä kääntää päivystysnumeron palvelevaan
puhelimeen. Palvelevassa puhelimessa toimiva henkilö kirjaa asiakkaiden ilmoitukset,
antaa ensikäden toimintaohjeita ja hätätilanteessa kehottaa asiakasta ottamaan yhtyettä
hätäkeskukseen. Vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäristön tulvimista koskevista
ilmoituksista voidaan tiedottaa päivystäjiä esimerkiksi ryhmätekstiviestipalvelun avulla.
Tekstiviestissä mainitaan tapahtumapaikka ja lyhyt kuvaus tapahtumasta. Päivystäjät
viestivät torjuntatöiden etenemisestä johtoryhmässä toimivan vesihuoltolaitoksen edustajan
kanssa. Vesihuoltolaitoksen sidosryhmillä tulee olla tiedossa vesihuoltolaitoksen
päivystysvuorolista ja päivystävien työnjohtajien puhelinnumerot. Sidosryhmät ottavat
tarvittaessa suoraan yhteyttä päivystävään työnjohtajaan.

109
Vesihuoltolaitoksen tilanneviestintä työajan ulkopuolella
Vakavan viemäritulvatilanteen tapahtuessa työajan ulkopuolella kytketään nauhoite osaksi
vesihuoltolaitoksen päivystysnumeroa. (Kuva 8.8)
Viemäritulvailmoitukset
Päivystävä
työnjohtaja
(päivystysnumero)
Paikallinen
viemäritulva
Kiinteistöt,
yksityiset
henkilöt ja
muut
ulkopuoliset
tahot
Toimintaohjeet
ja
yhteystiedot
Nauhoite
Vakava
viemäritulva
Ohjautuu
Vesihuoltolaitoksen
sidosryhmät
Päivystävä
työnjohtaja
(oma numero)
Kuva 8.8. Vesihuoltolaitoksen tilanneviestintä viemäritulvatilanteen tapahtuessa työajan ulkopuolella.
Päivystävä työnjohtaja sanelee viestin nauhoitteeseen ja kytkee nauhoitteen
vesihuoltolaitoksen päivystysnumeroon. Päivystysnumeroon soitettaessa nauhoite
kytkeytyy päälle. Kuunnellun nauhoitteen jälkeen puhelu ohjautuu päivystävälle
työnjohtajalle. Nauhoitteeseen sanellussa viestissä kerrotaan erityistilanteen syy, annetaan
kiinteistön omistajille ensikäden toimintaohjeet ja kehotetaan hätätilanteessa ottamaan
yhteyttä hätäkeskukseen. Vesihuoltolaitoksen sidosryhmät ottavat tarvittaessa suoraan
yhteyden päivystävään työnjohtajaan. Tulvatorjuntatilanteen päätyttyä päivystävä
työnjohtaja kytkee nauhoitteen pois päältä ja vesihuoltolaitoksen päivystys jatkuu
normaaliolojen mukaisesti.
8.3.3 Viestintä johtoryhmän kautta
Viemäritulvatilanteen aikainen viestintä tulee koordinoida johtoryhmän kautta, kun se on
perustettu. (Kuva 8.9) Vesihuoltolaitoksen päivystyksessä kehotetaan asiakkaita ottamaan
hätätilanteessa yhteyttä hätäkeskukseen. Hätäkeskuksesta viemäritulvia koskevat
hätäilmoitukset tulee ohjata johtoryhmään. Hätäilmoitusten perusteella johtoryhmä

110
priorisoi toimenpiteet, antaa toimintaohjeita sidosryhmien operatiivisille toimijoille ja
ilmoittaa tulvatorjunta-avusta kiinteistöille. Operatiiviset toimijat tiedottavat
tulvatorjuntatöiden edistymisestä johtoryhmässä toimivalle toimialansa edustajalle.
Hätäilmoitusten ja operatiivisilta toimijoilta saamien tietojen perusteella johtoryhmä
hahmottaa viemäritulvatilanteen kokonaiskuvan ja antaa yleistiedotuksen tilanteesta
radion, teksti-tv:n tai muun tiedotusvälineen kautta. Yleistiedotteita voidaan antaa
tulvatilanteen aikana useita. Tilanteen edistyessä voidaan yleisölle järjestää myös
tiedotustilaisuus.
Kiinteistön
omistajat,
isännöitsijät,
huoltoyhtiöt,
muut yksityiset
henkilöt
Toimintaohjeet,
yhteystiedot
Vesihuoltolaitoksen
päivystys
Pelastuslaitos
Tekninen
toimiala
Hätäkeskus
Ympäristöterveydenhuolto
Tulvatorjuntaapu
Johtoryhmä
Paikallispoliisi
Yleisö
Radio, teksti-tv, tiedotustilaisuus
Yleistiedotus
Kuva 8.9. Johtoryhmän kautta tapahtuva viestintä viemäritulvatilanteen aikana Kouvolassa.
8.3.4 Tilanneviestintä vesihuoltolaitoksen ja sidosryhmien välillä
Viemäritulvatilanteen operatiivisen toiminnan aikana vesihuoltolaitoksen päivystävän
työnjohtajan ja sidosryhmien operatiivisten toimijoiden välillä tulee olla suora
viestintäyhteys. Tämä nopeuttaa yhteydenpitoa vesihuoltolaitoksen ja sidosryhmien välillä.
Suora viestintäyhteys edellyttää, että vesihuoltolaitoksella ja sidosryhmillä on tiedossa
toistensa yhteystiedot. Seuraavassa esitetään ehdotukset siitä, miten vesihuoltolaitoksen ja
sidosryhmien välinen tilanneviestintä voidaan järjestää Kouvolan tilanteessa.

111
Sidosryhmien yhteydenpito vesihuoltolaitoksen päivystävään työnjohtajaan
Vesihuoltolaitoksen tulee toimittaa jokaiselle sidosryhmälle päivystäjävuorolista, johon on
merkitty vesihuoltolaitoksen päivystysvuorot ja päivystävien työnjohtajien yhteystiedot.
Pelastuslaitoksen, katu- ja puistolaitoksen sekä ympäristöterveydenhuollon operatiiviset
toimijat voivat ottaa yhteyttä vesihuoltolaitokseen viemäritulvatilanteen aikana.
Sidosryhmien operatiivisten toimijoiden tulee ottaa yhteyttä suoraan vesihuoltolaitoksen
päivystävään työnjohtajaan. Vesihuoltolaitoksen päivystysnumero on varattu kiinteistön
omistajien, isännöitsijöiden, huoltoyhtiöiden sekä muiden yksityisten henkilöiden tekemiä
ilmoituksia varten. (Kuva 8.10)
Sidosryhmä
Yhteydenottotarve
Pelastuslaitos
Katu- ja
puistolaitos
Vesihuollon
asiantuntemus
Ympäristöterveydenhuolto
Kiinteistövahinkojen
ehkäiseminen
Hulevesien
hallinta
Vesihuoltolaitos
vuorollaan
päivystävät työnjohtajat
-päivystäjä 1 (puhelin)
-päivystäjä 2 (puhelin)
-päivystäjä 3 (puhelin)
-päivystäjä 4 (puhelin)
-päivystäjä 5 (puhelin)
Talousveden
saastuminen tai
epäily
Kuva 8.10. Sidosryhmien yhteydenotot vesihuoltolaitoksen päivystävään työnjohtajaan viemäritulvatilanteen
aikana Kouvolassa.
Vesihuoltolaitoksen päivystävän työnjohtajan yhteydenpito sidosryhmiin
Vesihuoltolaitosten sidosryhmien on vastaavasti toimitettava omat yhteystietonsa
vesihuoltolaitoksen päivystäjien tietoon. Yhteystiedoissa tulee ilmoittaa sidosryhmän
päivystystoiminta myös työajan ulkopuolella. Sidosryhmiä, joihin vesihuoltolaitos voi
ottaa yhteyttä viemäritulvatilanteen aikana, ovat kunnan tekninen toimiala, urakoitsijat,
pelastuslaitos, katu- ja puistolaitos, ympäristöterveydenhuolto ja paikallispoliisi.
Pelastuslaitoksella, poliisilla ja urakoitsijoilla on päivystys myös normaalityöajan
ulkopuolella. (Kuva 8.11)

112
Yhteydenottotarve
Sidosryhmien yhteystiedot
Maansiirto
Pumppauskalusto
Painehuuhtelukalusto
Konevuokraus
Kaupungin varikko
Varikkopäällikkö
puhelin
matkapuhelin
Yksityiset urakoitsijat
Vesihuoltolaitos
päivystävä
työnjohtaja
Pelastustyöt
Pintaveden
pumppaus
Hulevesien
hallinta
Pintaveden
pumppaus
Pelastuslaitos
Päällystöpäivystäjä
puhelin
matkapuhelin
Asemamestari
puhelin
matkapuhelin
Katu- ja puistolaitos
Kunnossapitomestari
puhelin
matkapuhelin
Kunnallistekniikan
suunnittelija (sijainen)
Talousveden
saastuminen
tai epäily
Ympäristöterveydenhuolto
Terveysvalvonta
puhelin 1
puhelin 2
Liikenteen
ohjaus tulvivien
katualueiden ohi
Paikallispoliisi (112)
Kuva 8.11. Vesihuoltolaitoksen päivystävän työnjohtajan yhteydenotot sidosryhmiin viemäritulvatilanteen
aikana Kouvolassa.

113
8.4 Viemäritulvavahinkojen korvausjärjestelmä
8.4.1 Tulvavakuutuslaki
Tällä hetkellä tulvavahinkojen korvaamiseen käytettävän tulvavahinkolain korvauspiiriin
kuuluvat vain vesistön nousun aiheuttaman tulvan seurauksena lähinnä maataloudelle
koituneet vahingot (Tulvavahinkolaki). Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot
rankkasateen ja meriveden nousun aiheuttamien tulvien seurauksena. Nämä sen sijaan
sisältyisivät tulvavahinkotyöryhmän (2006) ehdottamaan tulvavakuutuslakiin.
Tulvavakuutuslaissa poikkeuksellinen rankkasade voitaisiin määritellä Ilmatieteen
laitoksen määritelmän mukaan. Tällöin tulvavakuutuslakia sovellettaisiin niin, että
poikkeuksellisen rankkoina pidettäisiin sateita, jotka toistuvat tarkastelukohteessa
keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa (Ilmatieteenlaitos 2006a). (Kuva 6.1)
Tulvavakuutuslain mukaisen vakuutusjärjestelmän on kaavailtu nostavan palovakuutusten
hintoja, koska tulvavakuutukset sisällytettäisiin osaksi palovakuutuksia. Kiinteistöjen
omistajat voivat kokea kielteisenä myös sen, että tulvavakuutusten maksuun korotetun
palovakuutuksen muodossa joutuisivat myös ne kiinteistöt, jotka eivät sijaitse
tulvavaarallisilla alueilla. Tulvavakuutuslain etuna voidaan pitää, että sen käyttöönoton
myötä vakuutusten korvauspiiriin sisällytettäisiin myös rankkasateen seurauksena
kiinteistöön lattiakaivojen tai muiden viemäripisteiden kautta tulvineen jäteveden
aiheuttamat vahingot.
8.4.2 Vahinkojen korvausvastuut ja vakuuttaminen
Rankkasateen seurauksena lattiakaivojen tai viemäriputkien kautta kiinteistöön tulvivien
jätevesien aiheuttamien vahinkojen korvausvastuut riippuvat tällä hetkellä vahvasti
tapauksen olosuhteista, kuten sateen rankkuudesta sekä jätevesiviemäristön, tonttiviemärin
ja kiinteistön viemärilaitteiston kunnosta. Vakuutusyhtiöt korvaavat jätevesiviemäritulvien
vahinkoja tällä hetkellä tapauskohtaisesti, vaikka ne eivät yleisesti kuulu vakuutusten
korvauspiiriin. Joidenkin vakuutusten laaja turvataso vakuuttaa kiinteistön myös
jätevesiviemäritulvien aiheuttamien vahinkojen varalta. Korvausjärjestelmän selkeyden
parantamiseksi jätevesiviemäritulvien aiheuttamia vahinkoja tulisi korvata koti- ja
kiinteistövakuutuksista myös silloin, kun on kyse olosuhteista, joihin vesihuoltolaitos tai
kiinteistön omistaja ei ole voinut ennakolta varautua. Tällöin olisi kyse poikkeuksellisesta
rankkasateesta tai tulvasta.

114
Taulukossa 8.3 esitetään kiinteistön omistajan, vakuutusyhtiöiden ja vesihuoltolaitoksen
korvausvastuut koskien rankkasateen aiheuttaman kiinteistökohtaisen viemäritulvatilanteen
vahinkoja, kun rankkasateen aiheuttamat jätevesiviemäritulvat on sisällytetty vakuutusten
korvauspiiriin.
Taulukko 8.3. Korvausvastuut koskien rankkasateen seurauksena kiinteistökohtaisessa
viemäritulvatilanteessa syntyneitä vahinkoja.
Korvattava tapahtuma
Mitä korvataan
Kiinteistön omistaja
• Viemärivahingon syntyä on auttanut pitkällä
aikavälillä tonttiviemäriin tai kiinteistön
viemärilaitteistoon muodostunut tukos
• Tonttiviemärin tai kiinteistön viemärilaitteiston muu
epäkunto, joka olisi voitu välttää huoltotoimenpiteillä.
• Padotuskorkeuden alapuolisia tiloja on viemäröity tai
ne on jätetty suojaamatta.
Kiinteistölle aiheutuneet vahingot maksaa
kiinteistön omistaja itse.
Vakuutusyhtiöt
Kiinteistön omistajan kotivakuutus
• Jätevesi tulvii kiinteistön viemärilaitteistosta
äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti.
Kiinteistön omistajan kiinteistövakuutus
• Jätevesi tulvii kiinteistön viemärilaitteistosta
äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti.
Vesihuoltolaitoksen vastuuvakuutus
• Vesihuoltolaitoksen virhe tai vika vesihuoltolaitoksen
laitteistossa on aiheuttanut viemärivahingon
kiinteistöllä tai edesauttanut sen syntyä.
Vesihuoltolaitos
• Harkinnanvaraisesti maksettavat korvaukset
kiinteistön omistajien kanssa käytävien korvausneuvottelujen
perusteella.
Kiinteistön omistajan irtaimiston vahingot
Kiinteistön rakenteille aiheutuneet vahingot
Kiinteistön rakenteiden siivous- ja korjauskulut
Voidaan korvata kiinteistön rakenteiden
siivous- ja korjauskuluja.
8.5 Yhteenveto kehitysehdotuksista
Kunnan varautuminen
Viemäritulvariskeihin tulee varautua jo uusia asuinalueita kaavoitettaessa. Kunnan
kaavoitusyksikön ja vesihuoltolaitoksen yhteistyön lisääminen kaavoituksen eri vaiheissa
edistää viemäritulvariskien ennakointia. Hulevesiviemärit tulee suunnitella ja rakentaa niin,
että hulevedet eivät pääse jätevesiviemäriin. Hulevesien hallinnan vastuut tulee olla
selkeästi järjestetty vesihuoltolaitoksen ja kunnan teknisen toimialan kesken.

115
Vesihuoltolaitosten varautuminen
Vesihuoltolaitosten tulee päivittää vanhentuneita varautumissuunnitelmiaan ja toimittaa ne
kunnan muiden viranomaisten tietoon. Tämä helpottaa nopeaa toiminnan käynnistystä
erityistilanteissa. Jätevesiviemäristön mallinnusta, mitoitusta, tutkimusta, peruskorjaus-,
perusparannus-, sekä uudistamistoimintaa ja hydraulisen tilan seurantaa kehittämällä
vesihuoltolaitokset voivat vähentää viemäristön tulvariskiä lisääviä tekijöitä.
Vesihuoltolaitosten tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää nykyistä enemmän hyväksi
viemäriverkostojen mallinnusohjelmia ja niitä tuntevia konsulttitoimistoja
jätevesiviemäristöjen mitoituksessa ja mallinnuksessa. Viemäriverkoston hydraulisen tilan
seurantaa voidaan parantaa hankkimalla sademittareita ja virtaamamittareita. Verkoston
tutkimustoimintaa kuten tonttiliittymien tarkastuksia savukone- ja väriainetestein,
viemäreiden tv-kuvauksia, viemärisukeltajan hyödyntämistä ja jätevedenpumppaamojen
tarkastuksia tulee painottaa viemäritulville riskialttiille asuinalueille. Jätevesiviemäristöjen
peruskorjaus-, -parannus-, sekä uudistamistoiminta tulee myös ensisijaisesti keskittää näille
asuinalueille.
Kiinteistöjen ohjeistus
Vesihuoltolaitoksen tulee yleisessä ohjeistuksessaan kiinteistöille painottaa tonttiviemärin
kunnossapidon ja padotuskorkeuden alapuolisten viemäröityjen tilojen suojaamisen
merkitystä viemäritulvariskiä vähentävinä tekijöinä. Viemäritulville riskialttiilla
asuinalueilla kiinteistöjen omistajien tulee harkita varolaitteiden asennusta
viemärilaitteistoon. Suositeltavia varolaitteita on esitetty taulukossa 8.2. Ennen
odotettavissa olevia rankkasateita vesihuoltolaitoksen tulee antaa ohjeita kiinteistöjen
omistajille, isännöitsijöille ja huoltoyhtiöille viemäritulviin varautumista ja tulvatilanteen
torjuntaa varten. Ohjeissa tulee painottaa kiinteistön vastuuta omasta
viemärijärjestelmästään, apuvälineiden varaamista ennakolta, niiden käyttöä
tulvatilanteessa ja avun pyyntöä tarvittaessa.

116
Viranomaisyhteistyö viemäritulvatilanteen aikana
Kuvassa 8.12 esitetään toimintakaavio vesihuoltolaitoksen ja sidosryhmien yhteistyön
käynnistämiseksi vakavan viemäritulvatilanteen aikana Kouvolassa. Kaavion tilanteessa
pelastuslaitos tai vesihuoltolaitoksen päivystävä työnjohtaja saa tiedon viemäritulvasta.
.
Tieto
viemäritulvasta
Tulvatorjunnan
käynnistys
Hätäkeskus
Vesihuoltolaitoksen
päivystävä työnjohtaja
Viestii
Muodostaa
Urakoitsijat
Katu- ja
puistolaitos
Pelastuslaitos
Ympäristöterveydenhuolto
Paikallispoliisi
Johtoryhmä
• pelastuslaitos
• vesihuoltolaitos
• kunnan tekninen toimiala
• ympäristöterveydenhuolto
• poliisi
Toiminnan johto
Operatiivinen toiminta
Jätevesijärjestelmän
toiminnan
ylläpito
Torjuntatöiden
johto,
yleistiedotus
Kiinteistön
vahinkojen
ehkäisy
Liikenteen
ohjaus
Talousveden
saastuminen
tai epäily
Vesihuoltolaitos
Pelastuslaitos
Kiinteistöt,
pelastuslaitos,
vesihuoltolaitos,
yksityiset
urakoitsijat
Paikallispoliisi
Ympäristöterveydenhuolto,
vesihuoltolaitos
Kuva 8.12. Toimintakaavio viranomaisyhteistyön toteuttamiseksi vakavan viemäritulvatilanteen aikana
Kouvolassa.
Pelastuslaitos käynnistää oman toimintansa toimintamalliensa mukaisesti.
Vesihuoltolaitoksen päivystäjän työnjohtajan tulee käynnistää vesihuoltolaitoksen sisäinen
toiminta ja toisaalta päättää, mihin vesihuoltolaitoksen sidosryhmiin tulee tilanteessa ottaa

117
yhteyttä. Vesihuoltolaitoksen tulisi nykyistä herkemmin ottaa yhteyttä pelastuslaitokseen,
koska pelastuslaitos vastaa pelastustöistä ja päivystää ympäri vuorokauden.
Pelastuslaitos muodostaa johtoryhmän. Johtoryhmän tulee hahmottaa viemäritulvatilanteen
kokonaiskuva, priorisoida toimenpiteet, koota kalustoa ja miehistöä ennakoivasti, antaa
operatiivisille toimijoille toimintaohjeita ja järjestää ajantasainen tiedotus julkisuuteen.
Johtoryhmä voi koostua esimerkiksi kuvan 8.12 mukaisista sidosryhmistä.
Viemäritulvatilanteen aikana kukin sidosryhmä on vastuussa tietyistä jo ennalta
määritellyistä operatiivisen toiminnan osa-alueista ja tehtävistä. Kuvassa 8.4 on esitetty
esimerkki näiden vastuiden jaosta.
Toiminta kiinteistöllä viemäritulvatilanteen aikana
Kiinteistöjen omistajien tulee tietää, että he ovat viemäritulvatilanteen aikana ensisijaisesti
itse vastuussa kiinteistönsä viemärijärjestelmästä ja tonttiviemäristä. Apua on kuitenkin
tarvittaessa saatavissa. Apua torjuntatöissä tarjoavat pelastuslaitos, vesihuoltolaitos
resurssiensa rajoissa sekä yksityiset urakoitsijat. Viemäritulvatorjunnan jälkeen
kosteusvaurioituneiden tilojen kuivaukseen ja desinfiointiin apua on saatavissa kosteus- ja
kuivauskartoitusurakoitsijoilta sekä kunnan ympäristöterveydenhuollosta. Mahdollisimman
pian viemäritulvatilanteen jälkeen kiinteistön omistajan tulee tehdä vahinkoilmoitus
vakuutusyhtiöönsä sekä tarjota vakuutustarkastajalle ja vesihuoltolaitoksen edustajalle
mahdollisuus vahingoittuneiden tilojen tarkastukseen myöhempää vahinkojen
korvauskäsittelyä varten.

118
Viestintä viemäritulvatilanteen aikana
Vakavan viemäritulvatilanteen aikana kiinteistöjen omistajien tiedotus tulee pitää erossa
tulvatorjuntatyöhön liittyvästä vesihuoltolaitoksen sisäisestä ja viranomaisten välisestä
tilanneviestinnästä. Viemäritulvatorjunnassa toimivien viranomaisten ja laitosten
keskinäinen viestintä ja yhteinen tiedotus julkisuuteen tulee vakavan viemäritulvatilanteen
aikana toteuttaa johtoryhmän kautta. (Kuva 8.13)
Ennakoiva tiedotus
Ilmatieteenlaitos
Pelastuslaitos
Radio
Asukkaat
Vesihuoltolaitos
Radio,
lehdistötiedote
Tilanneviestintä
Pelastuslaitos
Kiinteistö
• omistaja
• isännöitsijä
• huoltoyhtiö
Toimintaohjeet,
yhteystiedot
palveleva puhelin, nauhoite
Hätäkeskus
Vesihuoltolaitoksen
päivystys
Johtoryhmä
Kunnan
tekninen
toimiala
Ympäristöterveydenhuolto
Akuutit
toimintaohjeet
Paikallispoliisi
radio, teksti-tv, internet
Yleistiedotus
Kuva 8.13. Viranomaisten viestintä viemäritulvatilanteen aikana.
Viemäritulvavahinkojen korvausjärjestelmä
Tulvavahinkotyöryhmä (2006) ehdotti nykyisen tulvavahinkojen korvausjärjestelmän
korvaamista erityisellä tulvavakuutuslailla. Tulvavakuutuslaki sisällyttäisi
tulvavakuutukset osaksi palovakuutusta. Tämä luultavasti nostaisi palovakuutusten hintoja,

119
minkä vakuutuksenottajat voisivat kokea kielteisenä. Tulvavakuutusten maksuun korotetun
palovakuutuksen muodossa joutuisivat myös ne kiinteistöt, jotka eivät sijaitse
tulvavaarallisella alueilla. Toisaalta tulvavakuutuslain etuna olisi nykyisin vakuutusten
korvauspiirien ulkopuolelle jäävien rankkasateiden aiheuttamien tulvien sisällytys osaksi
vakuutuskäytäntöä.
Vakuutusten korvauspiireihin tulisi sisällyttää myös jätevesiviemäritulvien aiheuttamat
vahingot kiinteistöille rankkasateen tai tulvan seurauksena. Tällöin kiinteistön omistaja
voisi saada korvauksia koti- tai kiinteistövakuutuksestansa perusteella kiinteistöön
tulvineen jäteveden vahingoittaneille irtaimistolle tai kiinteistön rakenteille silloinkin, kun
jäteveden takaisinvirtaukseen kiinteistöön ei liity kiinteistön omistajan omaa tai
vesihuoltolaitoksen tuottamusta. Tällainen tilanne olisi esimerkiksi poikkeuksellisen
voimakkaan rankkasateen aiheuttama kiinteistökohtainen viemäritulva.

120
9 JOHTOPÄÄTÖKSET
9.1 Tutkimuksen arviointi
Tämän diplomityön tavoitteista parhaiten toteutui varautumiskeinojen kehittäminen
kiinteistökohtaisten viemäritulvien varalta. Kappaleeseen 4.5.2 on koottu varolaitteita,
joiden avulla viemäritulvariskiä voidaan vähentää kiinteistöllä. Kouvolan Veden käyttöön
laadittiin kaksi ohjetta kiinteistön viemäritulviin varautumista varten. Toinen ohje on
tarkoitettu jaettavaksi tulvariskialttiilla asuinalueilla sijaitseville kiinteistöille
liittymissopimuksen mukana tai näiden kiinteistöjen isännöitsijöille ja huoltoyhtiöille.
Lisäksi se julkaistaan Kouvolan Veden internet-sivuilla yleisenä viemäritulvien
ennakointiohjeena etenkin ennen sateisia ajanjaksoja (Liite 2). Toinen ohje on tiedote
kiinteistöjen omistajille viemäritulvatilanteen aikaisen tulvatorjunnan varalta (Liite 3).
Tämä ohje julkaistaan Kouvolan Veden internet-sivuilla. Se voidaan jakaa suoraan
kiinteistöille ennen odotettavissa olevia rankkasateita. Mahdollisuuksien mukaan Kouvolan
Veden päivystävä työnjohtaja jakaa ohjeen suoraan kiinteistöjen omistajille myös
viemäritulvatilanteen aikana. Ohjeet voidaan helposti muokata soveltuviksi jokaisen
suomalaisen vesihuoltolaitoksen käyttöön.
Vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten yhteistyön parantamiseksi vakavan
viemäritulvatilanteen aikana Kouvolassa kehitettiin vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten
yhteinen toimintamalli tulvatorjuntaan ja siihen liittyvään viestintään.
Viemäritulvatorjunnan käynnistämiseksi Kouvolan Veden päivystävän työnjohtajan
toimesta kehitettiin toimintamalli. Lisäksi tutkittiin eri vaihtoehtoja järjestää Kouvolan
Veden viemäritulvatilanteen aikainen tiedotus asiakkaille. Näiltä osin tutkimuksen
tavoitteet toteutuivat ja toimintamallit ovat yleisesti sovellettavissa.
Viemäritulvavahinkojen korvausvastuihin ja vakuuttamiseen liittyvänä tutkittiin
vesihuoltolaitoksen ja kiinteistön omistajan korvausvelvollisuutta, eri vakuutusmuotoja
sekä vakuutustarkastusta. Tavoitteena oli kohdentaa eri osapuolten korvausvelvollisuutta ja
kehitysehdotuksissa selvittää keinoja lisätä vakuutusyhtiön vastuuta. Tarkastelu jäi
kuitenkin suppeaksi erityisesti vakuutusyhtiön roolin osalta. Toteutunutta laajemmalla
otoksella vakuutusalan asiantuntijoiden haastatteluja olisi voitu päästä kattavampaan

121
tulokseen. Toisaalta viemäritulvatapauksen aiheuttamiin vahinkoihin vaikuttaa yleensä niin
moni tekijä, että viemäritulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen on vaikea kehittää
pysyviä korvausperiaatteita. Tulevaisuudessa olisi kuitenkin tärkeää sekä kiinteistön
omistajan että vesihuoltolaitoksen kannalta kehittää tällaiset korvausperiaatteet.
Kouvolan syyskuun 2004 viemäritulvatapauksen tutkiminen jäi suppeammaksi kuin
diplomityössä oli asetettu tavoitteeksi. Viemäritulvatilanteen aikaista tulvatorjuntaa,
vahinkoja, vahingoittuneita alueita ja viemäritulvasta Kouvolan Vedessä seuranneita
toimenpiteitä tutkittiin riittävästi. Riskialttiita alueita Kouvolan Veden
jätevesiviemäristössä tutkittiin Kouvolan tapauksen tietojen perusteella. Lisäksi olisi ollut
tarpeen selvittää muita riskialttiita alueita ja mahdollisia muita viemäritulvariskiä lisääviä
tekijöitä Kouvolan Veden jätevesiviemäristössä sekä Kouvolan Veden kalustoavun tarvetta
viemäritulvatilanteen aikana.
Tutkimuksen alkuvaiheessa tehdyt asiantuntijahaastattelut, viemäritulvien varautumista
koskevan tiedon keräys ja Kouvolan syyskuun 2004 viemäritulvatapauksen tutkiminen
olisivat tuoneet laajemman näkökulman viemäritulvien korvausvelvollisuuksista,
vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten yhteistyöstä viemäritulvatilanteen aikana sekä
Kouvolan Veden jätevesiviemäristön viemäritulvariskeistä ja niihin varautumisesta. Nyt
tutkimushankkeen alussa jouduttiin paneutumaan yleiseen jätevesiviemäristöjä, kiinteistön
viemärilaitteistoja ja viemäritulvia koskevaan aineistoon.
9.2 Suositukset
Jätevesiviemäritulvien ennakointi vesihuoltolaitoksilla
Vesihuoltolaitosten tulee päivittää tarpeellisin väliajoin erityistilanteiden
varautumissuunnitelmiaan. Näistä suunnitelmista tulee käydä ilmi, mistä henkilöstöä ja
kalustoa on hätätilanteessa saatavissa, silloin kun vesihuoltolaitoksen omat resurssit eivät
tilanteessa riitä. Jätevesiviemäristön kunnontutkimukseen ja hydraulisen tilan seurantaan
on saatavilla runsaasti erilaisia menetelmiä. Vesihuoltolaitosten tulee käyttää näitä
menetelmiä jätevesiviemäristönsä kunnon parantamiseksi. Viemäreiden peruskorjaus-,
perusparannus-, sekä uudistamistoiminta tulee ensisijaisesti kohdistaa vanhoille ja
viemäritulvien kannalta riskialttiille alueille.

122
Kiinteistöjen ohjeistus
Vesihuoltolaitosten tulee lisätä ohjeistusta kiinteistöjen omistajille kiinteistökohtaisiin
viemäritulviin varautumista varten etenkin ennen odotettavissa olevia rankkasateita.
Ohjeissa tulisi korostaa kiinteistön omistajan omaa vastuuta viemäritulviin varautumiseksi
sekä esittää keinoja ja varolaitteita, joiden avulla viemäritulvariskiä voidaan vähentää
viemäritulville riskialttiilla kiinteistöllä. Näistä varolaitteista padotuskorkeuden yläpuolella
sijaitsevan kiinteistön viemärijärjestelmään suositetaan asennettavaksi käsin suljettava
padotusventtiili. Padotuskorkeuden alapuolisten viemäripisteiden suojaamiseksi
suositetaan pumppaamokaivon rakentamista rakennuksen ulkopuolelle. Uusiin
kerrostaloihin ja liikekeskuksiin voidaan kellariin erilliseen tilaan asentaa
pakettipumppaamo, joka pumppaa padotuskorkeuden alapuoliset jätevedet tonttiviemäriin.
Vesihuoltolaitoksen antamissa ohjeissa tulisi olla myös tulvatorjuntaohjeita hätätilanteen
varalta.
Toiminta viemäritulvatilanteen aikana
Vesihuoltolaitoksen yhteydenottokynnystä pelastuslaitokseen paikallisessakin
viemäritulvatilanteessa tulee madaltaa nykyisestä. Pelastuslaitoksella on kuitenkin jatkuva
päivystys vuorokauden ympäri sekä tarvittava kalusto suurtenkin jätevesimäärien
pumppaukseen. Tulvatorjuntaa vakavan viemäritulvatilanteen aikana tulee johtaa
pelastuslaitoksen muodostaman johtoryhmän kautta. Tämän ryhmän tulee olla tiiviisti
yhteydessä viemäritulvatilanteen aikana tulvatorjuntatöitä tekeviin operatiivisiin
toimijoihin.
Viestintä
Pelastuslaitos saa tiedon odotettavissa olevasta erityisen voimakkaasta rankkasateesta
Ilmatieteen laitoksen sääpalvelun kautta. Pelastuslaitoksen tulisi tiedottaa
vesihuoltolaitosta rankkasateen mahdollisuudesta mahdollisimman pian. Vesihuoltolaitoksen
suositetaan tiedottavan ennakolta asukkaita lehdistötiedotteella, radiossa tai
internet-etusivullaan erityisen voimakkaiden rankkasateiden seurauksena mahdollisesti
syntyvistä viemäritulvista. Tiedotuksen ja viemäritulvatorjunnan erottamiseksi vakavan
viemäritulvatilanteen aikana vesihuoltolaitoksen tiedotus asiakkaille suositetaan
järjestettäväksi joko vesihuoltolaitoksen päivystysnumerossa toimivan palvelevan
puhelimen tai päivystysnumeroon kytketyn nauhoitteen kautta. Viemäritulvatorjunnan
käynnistyksen ja operatiivisen toiminnan aikana vesihuoltolaitoksen päivystävän

123
työnjohtajan ja sidosryhmien operatiivisten toimijoiden välillä tulee olla suora
viestintäyhteys yhteydenottojen helpottamiseksi. Vakavan taajama- tai
viemäritulvatilanteen aikana yleistiedotus asukkaille sekä tulvatorjunnan johtoon liittyvä
viestintä tulee koordinoida johtoryhmän kautta.
Jätevesiviemäritulvien aiheuttamien vahinkojen korvauskäytäntö
Tulvavahinkotyöryhmän ehdottama tulvavakuutuslaki on viemäritulvien kannalta
suositeltava otettavaksi käyttöön tulevaisuudessa, koska siinä vakuutusten korvauspiiriin
sisältyisivät myös rankkasateen aiheuttamat tulvat muualla kuin vesistön läheisyydessä.
Vakuutusyhtiöiden suositetaan sisällyttävän vakuutustensa korvauspiiriin rankkasateiden
aiheuttamat kiinteistökohtaiset viemäritulvavahingot. Tällöin poikkeuksellistenkin
rankkasateiden seurauksena kiinteistöön tulvineen jäteveden aiheuttaneita vahinkoja
tullaan korvaamaan, kun jätevesi virtaa takaisin kiinteistöön ilman kiinteistön omistajan tai
vesihuoltolaitoksen tuottamusta.

124
10 YHTEENVETO
Tämän diplomityön taustana oli Kouvolassa syyskuun alussa 2004 tapahtunut rankkasateen
aiheuttama jätevesiviemäristön tulviminen, minkä seurauksena jätevesi virtasi kymmeniin
kiinteistöihin viemäripisteiden kautta. Tämä aiheutti kiinteistöjen omistajille terveydellisiä
riskejä ja taloudellisia vahinkoja. Vastaavanlaisia jätevesiviemäristön tulvimistapauksia on
viime vuosina sattunut muissakin Suomen kaupungeissa. Monissa tapauksissa vahinkojen
suuruutta olisi voitu pienentää tai vahingot jopa estää varautumalla tilanteeseen paremmin.
Diplomityön tavoitteena oli kehittää menetelmiä, käytäntöjä ja tapoja estää ja minimoida
jätevesiviemäritulvien aiheuttamia vahinkoja oikeanlaisella suunnittelulla, teknisillä
keinoilla, varautumisella, tiedotuksella, yhteistyöllä sekä ohjeistuksella. Diplomityössä
kehitettiin kiinteistön omistajien varautumista sekä vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten
yhteistyötä, luotiin vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten yhteinen toimintamalli
viemäritulvatilanteeseen Kouvolan tapauksessa sekä tutkittiin jätevesiviemäritulvia
koskevia korvausvastuita.
Diplomityö tehtiin Kouvolan Veden toimeksiantona osana Kouvolassa syyskuun alussa
2004 tapahtuneen viemäritulvatilanteen jälkeisiä toimenpiteitä. Tutkimus perustui
pääasiassa kirjallisuuteen, lainsäädäntöön, Kouvolan Veden aineistoon, Kouvolan Veden
henkilökunnan tiedonantoihin, Kouvolan viranomaisten ja vakuutusalan asiantuntijoiden
haastatteluihin sekä yritysten toimittamiin tietoihin. Lisäaineistoa saatiin Wavin-Labko
Oy:n järjestämästä jätevesien virtausmittausseminaarista sekä Kouvolan Veden
järjestämästä tilaisuudesta Kouvolan viranomaisille viemäritulvatilanteen aikaisen
viranomaisyhteistyön parantamiseksi.
Jätevesiviemäritulvien ennakointi
Kunnan ja viranomaisten vastuu
Kaavoituksella, kunnallistekniikan suunnittelulla ja rakennusvalvonnalla voidaan vaikuttaa
viemäritulvariskiä vähentävästi jo uusia asuinalueita ja rakennuksia suunniteltaessa.
Vesihuoltolaitoksen valvontaviranomaisia ovat alueellinen ympäristökeskus, kunnan
ympäristöterveydenhuolto ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Alueellinen
ympäristökeskus edistää tulvasuojelua ja vesihuoltoa valvomalla vesihuoltolaitosten

125
ympäristölupia, ohjaamalla kuntien maankäyttöä sekä suunnittelemalla vesistörakentamista.
Kunnan ympäristöterveydenhuolto valvoo talousveden laatua yhdessä vesihuoltolaitoksen
kanssa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on paikallisesti samantyyppisiä
tehtäviä kuin alueellisella ympäristökeskuksella.
Vesihuoltolaitoksen varautuminen
Toimiva varautumissuunnitelma helpottaa vesihuoltolaitoksen varautumista vesihuollon
erityistilanteisiin. Kiinteistöjen omistajien viemärijärjestelmää koskevalla tiedotuksella
vesihuoltolaitos pyrkii vähentämään viemäritulvariskiä aiheuttavia tekijöitä sekä
tonttiviemäreissä että jätevesiviemäristössä. Viemäritulvariskiä vähentäviä toimenpiteitä
jätevesiviemäristössä ovat viemäristön kuntotutkimukset, kunnossapito, hydraulisen tilan
seuranta ja viemäreiden peruskorjaus, -parannus sekä uudistaminen.
Varautuminen riskialttiilla kiinteistöllä
Rakennushankkeen LVI-suunnittelija vastaa rakennuksen viemärilaitteiston ja
tonttiviemärin suunnittelusta. LVI-suunnittelijan on selvitettävä padotuskorkeus tontilla ja
vältettävä rakennuksen viemäripisteiden sijoitusta padotuskorkeuden alapuolelle.
Rakennushankkeesta vastaava vastaa rakennuksen viemärilaitteiston ja tonttiviemärin
rakentamisesta, korjauksesta ja uusinnasta siten, että jätevesi ei tunkeudu rakenteisiin.
Kiinteistön omistaja, isännöitsijä tai huoltoyhtiö vastaa kiinteistön viemärilaitteiston ja
tonttiviemärin kunnosta ja toimivuudesta. Muuttaessaan kellarinsa käyttötarkoitusta
asumistarkoitukseen sopivaksi on kiinteistön omistaja velvollinen hankkimaan
rakennusluvan, jotta viemäritulvariski voidaan arvioida. Padotuskorkeuden alapuoliset tilat
kiinteistöllä voidaan suojata varolaitteilla jäteveden takaisinvirtauksen varalta. Kiinteistön
viemärilaitteistoon voidaan asentaa esimerkiksi padotusventtiilejä, takaiskuventtiilillä
varustettuja lattiakaivoja ja pumpulla varustettuja lattiakaivoja. Rakennuksen ulkopuolelle
tonttiviemäriin voidaan asentaa jäteveden takaisinvirtauksen estävä tarkastuskaivo,
kuminen takaiskuventtiili tai jätevesipumppu sijoitettuna kaivoon.
Toiminta viemäritulvatilanteen aikana
Vesihuoltolaitoksen toiminta
Päivystävä työnjohtaja käynnistää vesihuoltolaitoksen tulvatorjunnan viemäritulvatilanteen
aikana. Viemäritulvatilanteen perusteella työnjohtaja päättää tarvittavan kaluston ja

126
henkilökunnan määrän sekä ne viranomaiset ja urakoitsijat, joihin tulee ottaa yhteyttä.
Vakavan viemäritulvatilanteen aikana vesihuoltolaitos ensisijaisesti turvaa
jätevesiviemäristön, jätevedenpumppaamojen ja jätevedenkäsittelylaitoksen häiriöttömän
toiminnan. Vakavan viemäritulvatilanteen jälkeen vesihuoltolaitoksen henkilökunta tekee
tarkastuksia sekä vesihuoltolaitoksen viemäristössä että vahingoittuneilla kiinteistöillä.
Viranomaisten tehtävät
Vakavan taajama- ja viemäritulvatilanteen aikana pelastuslaitos vastaa pelastustoiminnasta.
Tarvittaessa pelastuslaitos voi muodostaa johtoryhmän johtamaan tulvatorjuntatoimintaa
useiden toimialojen viranomaisista. Tulvatorjuntatoimina pelastuslaitos pumppaa jätevesiä
pois vahingoittuneilta kiinteistöiltä. Muita viemäritulvatorjuntaan osallistuvia viranomaisia
voivat olla esimerkiksi kunnan ympäristöterveydenhuolto talousveden
saastumistapauksessa, alueellinen ympäristökeskus vesistötulvatilanteessa sekä
paikallispoliisi liikenteen ohjauksessa.
Viestintä
Paikallisista viemäritulvista vesihuoltolaitos tiedottaa asiakkailleen itsenäisesti. Vakavan
taajama- ja viemäritulvatilanteen aikana pelastuslaitos vastaa tilanteen yleistiedotuksesta
tiedotussuunnitelmansa mukaisesti. Jos tulvatorjuntaan osallistuu usean toimialan
viranomaisia, voidaan viestintä järjestää johtoryhmän kautta. Tällöin johtoryhmä antaa
yleistiedotusta asukkaille ja toimintaohjeita operatiivisille toimijoille.
Viemäritulvatilanteen aikana vesihuoltolaitos voi vastata tiedotuksesta asiakkailleen
päivystävän työnjohtajan, päivystävän puhelimen tai nauhoitteen välityksellä. Kunnan
ympäristöterveydenhuolto vastaa talousveden saastumista koskevasta tiedotuksesta.
Tällöin se voi antaa talousveden desinfiointimääräyksen vesihuoltolaitokselle ja
keittokehotuksen asukkaille.
Viemäritulvavahinkojen korvausvastuut ja vakuuttaminen
Tulvavahinkojen korvausta koskeva lainsäädäntö
Voimassa olevan tulvavahinkolain nojalla korvataan valtion tulo- ja menoarvioon otetun
siirtomäärärahan turvin vesistön poikkeuksellisen tulvan johdosta lähinnä maataloudelle
aiheutuneita vahinkoja. Tulvavahinkotyöryhmä ehdotti kuluvana vuonna valtion nykyisen
tulvavahinkojen korvausjärjestelmän korvaamista osittaisella vakuutusjärjestelmällä, jonka

127
kehittämiseksi säädettäisiin tulvavakuutuslaki. Tulvavakuutuslain perusteella tietty
palovakuutettu omaisuus olisi samalla vakuutettu vesistötulvan, rankkasadetulvan ja
merenpinnan nousun aiheuttaman tulvan varalta.
Vesihuoltolaitoksen korvausvastuu
Vesihuoltolaitos on ylläpitämänsä jätevesiviemäristön osalta yleensä korvausvelvollinen.
Vesihuoltolaitoksen aiheuttamat vahingot henkilölle tai yksityiselle omaisuudelle
korvataan yleensä laitosten vastuuvakuutuksista tietyissä rajoissa. Vesihuoltolaitoksen
vastuusta vapauttavaksi seikaksi oikeuskäytännössä on katsottu poikkeuksellinen
rankkasade, kun vesihuoltolaitoksella ei ole tuottamusta viemäritulvavahingon syntyyn. Jos
kiinteistön omistaja on myötävaikuttanut vahingon syntyyn tai itse aiheuttanut sen, voidaan
päätyä vahingonkorvauksien sovittelun kautta vesihuoltolaitoksen korvausvastuun
rajoittamiseen tai jopa täydelliseen vapauttamiseen.
Kiinteistön omistajan korvausvastuu
Kiinteistön omistaja vastaa vahingoista, kun jäteveden takaisinvirtaus kiinteistöön on
aiheutunut kiinteistön omistajan virheen tai kiinteistön viemärilaitteiston tai tonttiviemärin
huonon kunnon seurauksena, tai kun nämä seikat ovat olleet edistämässä vahingon syntyä.
Jätevesiviemäritulvavahinkojen vakuuttaminen
Rankkasateen kiinteistöille aiheuttamien viemäritulvavahinkojen korvaaminen
vakuutusyhtiön toimesta riippuu tällä hetkellä jokaisen yksittäisen tapauksen olosuhteista.
Vesihuoltolaitoksen vastuuvakuutus korvaa kiinteistölle aiheutuneet vahingot, jos
jäteveden takaisinvirtaus kiinteistöön on aiheutunut virheestä vesihuoltolaitoksen
toiminnassa tai viasta sen jätevesiviemäristössä. Vahinko korvataan kiinteistön omistajan
kotivakuutuksesta tai kiinteistövakuutuksesta, jos jätevesi on tulvinut sisään kiinteistöön
kiinteistön viemärilaitteistoon äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti syntyneen vian
seurauksena. Vakuutusehdoissa mainittava äkillisyys ja ennalta arvaamattomuus riippuu
tapauksesta. Toisaalta kotivakuutusten ja kiinteistövakuutusten vesivahinkojen
korvauspiirien laajuus riippuu vakuutusyhtiöstä ja vakuutuksen turvatasosta. Epäselvissä
tapauksissa voidaan korvauksia sopia kiinteistön omistajan ja vesihuoltolaitoksen välillä.
Tällöin vesihuoltolaitos voi harkinnanvaraisesti korvata kiinteistön omistajalle osan
kiinteistölle aiheutuneiden vahinkojen korjauskustannuksista, kuten meneteltiin Kouvolan
syyskuun 2004 viemäritulvatapauksen jälkeisissä korvauskäsittelyissä.

128
Jätevesiviemäritulva Kouvolassa syyskuussa 2004
Tilanne
Kouvolan syyskuun 2004 taajamatulvatilanteen aikana pelastuslaitos ja vesihuoltolaitos
tekivät torjuntatöitä kumpikin omalla tahollaan. Pelastuslaitos teki jäteveden
tyhjennyspumppauksia kiinteistöillä omalla ja vuokrausyritysten kalustolla. Kouvolan
Veden päivystäjät auttoivat toisistaan riippumatta tyhjennyspumppauksessa niin monella
kiinteistöillä kuin illan aikana ehtivät. Viemäritulvatilanteen jälkeisinä päivänä Kouvolan
Veden henkilökunta tarkasti vahinkoja ja kiinteistön padotuskorkeuksia alueilla, joilla
viemärit olivat tulvineet.
Vahingot ja korvaukset
Rankkasade aiheutti viemäritulvavahinkoja pääasiassa Kaunisnurmen, Käpylän,
Kotkankallion ja Sarkolan pientaloalueilla. Viemäritulvien pääasiallisia syitä olivat
jätevedenpumppaamojen meno epäkuntoon Kaunisnurmella sekä runkoviemärin
ylikuormittuminen Sarkolassa Runkotien ympäristössä, Käpylässä ja Kotkankalliossa
Riihitiellä. Vahinkoilmoituksen viemäritulvasta teki Kouvolan Veteen 46 kiinteistön
omistajaa. Näistä kaksitoista jätti vaatimatta korvauksia Kouvolan Vedeltä, kymmenen
kiinteistön vahingot korvasi Kouvolan Veden vastuuvakuutus ja kolmellatoista kiinteistöllä
osa vahingoista korvattiin Kouvolan Veden toimesta korvausneuvottelujen jälkeen.
Kiinteistön omistajien vahinkoilmoituksiin perustuva korvaussumma oli noin 74 000
euroa, josta Kouvolan Vesi itse korvasi noin 16 500 euroa.
Tulvatilanteesta seuranneet toimenpiteet
Viemäritulvatilanteen seurauksena Kouvolan Vesi tilasi viemärisukeltajan selvittämään
viemäristön tukoskohtia. Kaikkien jätevedenpumppaamojen ylivuodot tarkastettiin ja tvkuvauksia
tehtiin viemäritulville riskialttiiden alueiden viemäristössä. Kiinteistöjen
laittomia tonttiviemäreitä kartoitettiin kahtena kesänä tutkimuksilla savukoneen ja
väriaineen avulla. Keväällä 2006 Kouvolan Vesi hankki virtaamamittarin
jätevesiviemäristön vuotovesien seuraamiseksi sekä sademittarin rankkasateiden ja
viemäritulvien ennakointia varten. Myös tämä diplomityöhanke on yksi tulvatilanteesta
seuranneista toimenpiteistä.

129
Jätevesiviemäritulville riskialttiit alueet
Kouvolan jätevesiviemäristön viemäritulville riskialttiit alueet sijaitsevat Kaunisnurmen ja
Käpylän pientaloalueilla sekä Kotkankalliossa Riihitien ympäristössä ja Sarkolassa
Runkotien ympäristössä. Näiden alueiden riskialttiuteen on monia syitä. Alueiden läpi
kulkee suuria ja vanhoja betonisia runkoviemäreitä, joita pitkin johdetaan jätevesiä hyvinkin
kaukaa muilta ylempänä sijaitsevilta asuinalueilta. Vanhoihin huonokuntoisiin
runkoviemäreihin syntyy helposti tukoksia ja hulevedet pääsevät vuotovesinä sisään viemäriin.
Alueet sijaitsevat tasaisessa maastossa, jossa on pääosin iäkkäitä 1950-70-luvuilla
rakennettuja omakotitaloja. Taloihin on rakennettu kellareita, joissa viemäripisteitä on
sijoitettuna padotuskorkeuden alapuolelle. Lisäksi monien kiinteistöjen tonttiviemäreissä
saatetaan johtaa hulevesiä jätevesien seurana.
Kehitysehdotukset ja johtopäätökset
Vesihuoltolaitosten tulee lisätä jätevesiviemäristön kuntotutkimuksia ja hydraulisen tilan
seurantaa sekä kohdistaa viemäreiden peruskorjaus-, -parannus-, sekä uudistamistoimintaa
viemäritulville riskialttiille alueille. Nämä toimet vähentävät selvästi viemäristön
tulvariskiä. Viemäritulville riskialttiilla alueilla sijaitseville kiinteistöille voidaan jakaa
ohjeita viemäritulviin varautumisen keinoista ja varolaitteista. Diplomityön osana
kehitettiin tällaiset ohjeet Kouvolan Veden käyttöön viemäritulviin varautumista ja
viemäritulvatorjuntaa varten (Liite 3 ja liite 4).
Tässä diplomityössä kehitettiin toimintamalli vakavaan viemäritulvatilanteeseen
vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten yhteistyön parantamiseksi Kouvolassa. Kehitetyssä
toimintamallissa tulvatorjunnan käynnistää joko vesihuoltolaitoksen päivystävä työnjohtaja
tai pelastuslaitos. Pelastuslaitoksen muodostama johtoryhmä johtaa tulvatorjuntatoimintaa
ja antaa toimintaohjeita sidosryhmien operatiivisille toimijoille.
Pelastuslaitoksen ennakoivaa tiedotusta voimakkaista rankkasateista tulee kehittää niin,
että vesihuoltolaitos saisi pelastuslaitokselta tiedon rankkasateesta mahdollisimman
aikaisin. Tiedon saatuaan vesihuoltolaitoksen tulisi tiedottaa asiakkaitaan rankkasateiden
seurauksena odotettavissa olevista viemäritulvista. Vesihuoltolaitoksen vakavan
viemäritulvatilanteen aikainen tiedotus asiakkaille suositetaan järjestettäväksi joko
vesihuoltolaitoksen päivystysnumerossa toimivan palvelevan puhelimen tai

130
päivystysnumeroon kytketyn nauhoitteen kautta. Tilanteen aikana yleistiedotus asukkaille
sekä tulvatorjuntatoimien johtamiseen liittyvä viestintä tulee koordinoida johtoryhmän
kautta. Sidosryhmien välisten yhteydenottojen helpottamiseksi viemäritulvatorjunnan
käynnistyksen ja toiminnan aikana tulee vesihuoltolaitoksen päivystävän työnjohtajan ja
sidosryhmien operatiivisten toimijoiden välillä olla päivystyksistä riippumaton suora
viestintäyhteys. (Liite 5)
Viemäritulvien korvausjärjestelmän parantamisen kannalta tulvavahinkotyöryhmän
ehdottama tulvavakuutuslaki on suositeltava otettavaksi käyttöön tulevaisuudessa, koska
näin saataisiin rankkasateen aiheuttamat tulvat mukaan vakuutusten korvauspiiriin.
Kiinteistökohtaiset viemäritulvavahingot rankkasateiden seurauksena suositetaan myös
sisällytettäväksi tulevaisuudessa vakuutusten korvauspiiriin. Tällöin esimerkiksi
poikkeuksellisen rankkasateen aiheuttamat kiinteistön viemäritulvavahingot, joihin ei liity
kiinteistön omistajan tai vesihuoltolaitoksen tuottamusta, korvattaisiin kiinteistön
omistajalle tämän koti- tai kiinteistövakuutuksen perusteella.

131
LÄHDELUETTELO
Kirjallisuus
Eskola, T. 1999. Kymijoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus.
Grundfos. Jätevesipumppaamot, mitoitus ja saneeraus. Vantaa. 32 s.
Helenius, T. 1998. Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteiden kuntotutkimusohje. Suomen
LVI-Liitto ry, julkaisu 7. Teknillinen korkeakoulu, LVI-tekniikan laboratorio. s. 100.
Helsingin Vesi. 2006. Kriisitiedottaminen Helsingin Vedessä. Ohje. 26.1.2006. Helsingin
Veden viestintä/Ari Nevalainen. s. 9.
Ilmatieteen laitos. 2006a. Ilmastokatsaus: Elokuu 2005. Helsinki. 11 s.
Isakow, M. 2006b. Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraus. 101 s.
Karttunen, E. & Tuhkanen, T. 2003. Vesihuolto 1. RIL 124-1-2003. Suomen
rakennusinsinöörien liitto RIL ry. Helsinki. 314 s.
Karttunen, E., Kiuru, H. & Tuhkanen, T. 2004. Vesihuolto 2. RIL 124-2-2004. Suomen
rakennusinsinöörien liitto RIL ry. Helsinki. 684 s.
Kiuru, H. 2006. Tekniikka ja kunta. numero 6/2004. s. 42-43.
Kouvolan kauppala. 1938. Kouvolan kauppalan viemärijohto-ohjesäännöt. Kouvolan kirja-
ja kivipaino osakeyhtiö. Kouvola. 17 s.
Kouvolan Vesi. 2005b. Virastokartta. Jätevesiviemäriverkosto. Mittakaava 1:10 000.
Kouvola.
Kouvolan Veden johtokunta 2005. Johtokunnan kokous 2.11.2005. Kokouspöytäkirja.

132
KUVENE. 1983. Viemäritulvat. 2. painos. Helsinki. 30 s.
Kymenlaakson pelastuslaitos. 2004. Tiedotussuunnitelma 1.1.2004. 9 s.
Lindström, K. 1996. LVI vesi- ja viemäritekniikka. Opetushallitus. Helsinki
Luhanka, J. 1996. Betoniviemärit: Suunnittelijan käsikirja. Rakennustuoteteollisuus RTT
ry. Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä. 117 s.
Lähivakuutus. 2002. Lähi-kiinteistö-vakuutus. Vakuutusehdot 5122/02. Voimassa 1.1.2002
alkaen. 14 s.
Ojala, M. 1983. Jätevesiviemärien vuotovesitutkimus. Rakennushallituksen raportti
9:1983.
Ollila, M. 1999. Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa;
suositus alimmista rakentamiskorkeuksista. Ympäristöopas. Suomen ympäristökeskus.
Helsinki. 54 s.
Oulun Vesi. 2006. Oulun Veden asiakastiedote 2006. Tornion kirjapaino. 15 s.
Soikkeli, A. 1980. Viemäritulvat ja niihin liittyvät vastuukysymykset. Vesitalous 4/1980. s.
33-35.
Uponor. 1996a. Kunnallistekniset putkistot; Suunnittelijan käsikirja. Nastola. 216 s.
Uponor. 1996b. Kunnallistekniset putkistot; Asentajan käsikirja. Nastola. 96 s.
Veritas 2002. Veritas Optimal Kotivakuuus. Vakuutusehdot. Voimassa 1.1.2002 alkaen. 25
s.
Veritas. 2006. Veritas kiinteistön täysarvovakuutus. Vakuutusehdot. Voimassa 1.1.2006
alkaen.

133
Vikman, H. & Arosilta, A. 2006. Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen.
Helsinki. 118 s.
VVY. 2002. Kiinteistöjen tonttivesijohtojen ja –viemäreiden saneeraus, KTVVS-tutkimus
2001. Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen monistesarja Nro 9. Helsinki
VVY. 1995a. Vesijohtojen ja viemäreiden saneerausmenetelmät ’95. Ympäristöministeriö.
Suomen Kuntaliitto. Helsinki
Ympäristö ja Terveys-lehti. 2006. numero 3/2006. Ilmansuojelu ja ilmastonmuutos, tulvat.
nro 3/2006. s. 22-40.
Ympäristöministeriö. 1993. Suomen rakentamismääräyskokoelma D1, vesi- ja
viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet 1987. 4. painos. Helsinki. 39 s.
Ympäristöministeriö. 2006. Suomen rakentamismääräyskokoelma D1, kiinteistön vesi- ja
viemärilaitteistot; määräykset ja ohjeet. Ehdotelma lähtenyt lausuntokierrokselle 7.9.2004.
60 s.

134
SÄHKÖISET LÄHTEET
ABS Group. 2006. Piranhamat jätevesipumppaamo. Tuote-esite. 4 s. [viitattu 10.9.2006].
Saatavissa: http://www.absgroup.com/absgroup/default.aspiLanguageID=12
ACO-passavant. 2006. Schutz gegen Rückstau. Tuote-esite. 30 s. [viitattu 10.6.2006].
Saatavissa: http://www.aco-passavant.de/gebaeude/service/rueckstau/Rueckstau.pdf
ACOttm. 2006. Univa FKA. Bakvattenventil för fekaliehaltigt avloppsvatten. ACO TTM
AB. Tuote-esite 3 s. [viitattu 6.6.2006]. Saatavissa:
http://www.acottm.se/filer/va_pb_fka.pdf
Ala-Outinen, T., Harmaajärvi, I., Kivikoski, H., Kouhia, I., Makkonen, M., Saarelainen, S.,
Tuhola, M. & Törnqvist, J. 2004. Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennettuun
ympäristöön. VTT-tiedotteita 2227. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. VTT Rakennus- ja
yhdyskuntatekniikka. Espoo. 83 s. [viitattu 6.4.2006]. Saatavissa:
http://virtual.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2004/T2227.pdf
ASCE. 2004. Sanitary Sewer Overflow Solutions. EPA Cooperative Agreement CP-
828955-01-0. s. 159. [viitattu 8.12.2005]. Saatavissa:
http://www.epa.state.oh.us/dsw/permits/sso%20solutions%20asce%20epa%20guidance%2
02004.pdf
DHI Water & Environment. 2006a. Urban Software. [viitattu 2.11.2006]. Saatavissa:
http://www.dhigroup.com/Software/Urban.aspx
DHI Water & Environment. 2006b. Real Time Control, Operation and Management.
[viitattu 2.11.2006]. Saatavissa:
http://www.dhi.dk/Consulting/WaterInTheCity/realTimeControl.htm
Fennia. 2005. Fenniaturvan vakuutusehdot. Voimassa 1.2.2005 alkaen. 63 s. [viitattu
30.5.2006] Saatavissa:
http://lomakkeet.fennia.fi/lomakepalvelu/servlet/fi.efennia.lomakepalvelu.LomakeHandler
open=370&contentType=application/pdf&url=0F612F5EA0538E7D61576D8F9A010CB
A&sessTransfer=owb0o0nljvx5rwytmn42lwnj

135
Hätäkeskuslaki. 157/2000 4§. [viitattu 21.3.2006]. Saatavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000157search%5Btype%5D=pika&search%5
Bpika%5D=h%C3%A4t%C3%A4keskuslaki
If. 2006. If Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Kodin ja perheen vakuutusehdot, voimassa 1.2.2006
alkaen. 83 s. [viitattu 25.1.2006]. Saatavissa:
http://www.if.fi/web/fi/private.nsf/noframes/359501B907598672C1256CA9004A287F/$FI
LE/57823KodinJaPerh.pdf
Ilmatieteen laitos. 2006b. Rankkasateen määritelmä. [viitattu 20.9.2006]. Saatavissa:
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_38.html
KMB. 2006. Kommunal-Wirtschaft Mittlere Bergstrasse. Rückstausicherung. [viitattu
5.6.2006]. Saatavissa: http://www.kmb-bensheim.de/html/ruckstausicherung.html
Kotkan Vesi. 2005. Toimintakertomus 2005. [viitattu 28.10.2006]. Saatavissa:
http://www.kotkanvesi.fi/index.phppage=1051
Kouvolan Sanomat. 2004a. Rankkasade turmeli kellareita ja autotalleja.
Sanomalehtiartikkeli 3.9.2004. [viitattu 26.8.2006]. Saatavissa:
http://www.kouvolansanomat.fi/arkisto/vanhat/2004/09/03/index.html
Kouvolan Sanomat. 2004b. Rankkasateen jäljistä vaivaa, korvauksia ja kustannuksia.
Sanomalehtiartikkeli 4.9.2004. [viitattu 27.8.2006]. Saatavissa:
http://www.kouvolansanomat.fi/arkisto/vanhat/2004/09/04/index.html
Kouvolan Vesi. 2005a. Kouvolan Veden vuosikertomus 2005. [viitattu 22.9.2006].
Saatavissa:
http://www.kouvola.fi/domino/webbi/Koti_kute.nsf/Kehykset/KouvolanVedenkehys
Kouvolan Vesi. 2006b. Kouvolan kaupungin opaskartta. Tiedonanto. Vesihuoltoinsinööri
Jarkko Laitinen. 1.11.2006.
Lining. 2006a. Tuoteluettelo-luonnos (s. 149-188) 23.5.2006. pdf-tiedosto. Oy Lining Ab.
s. 40. Tiedonanto sähköpostitse. Mikko Ojanen. 5.6.2006.

136
Lining. 2006b. Tuote-esite. Baufix 100 jätevesikaivo. pdf-tiedosto. Oy Lining Ab. 5 s.
Tiedonanto sähköpostitse. Mikko Ojanen. 4.9.2006.
Lonka, H. & Raivio, T. 2003. Case-selvitys Vaasan kaupunkitulvasta 31.7.2003. Gaia
Group Oy. [viitattu 8.11.2005]. Saatavissa: http://www.gaia.fi/vaasa_flood.pdf
Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. [viitattu 24.1.2006]. Saatavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132search%5Btype%5D=pika&search%5
Bpika%5D=maank%C3%A4ytt%C3%B6-%20ja%20rakennuslaki
MMM. 2005a. Vesihuollon erityistilannetyöryhmän loppuraportti: Ehdotukset
toimenpiteiksi vesihuollon varautumisen kehittämiseksi. Helsinki. 97 s. [viitattu
29.11.2005]. Saatavissa:
http://www.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2005/trm2005_7.pdf
NEIWPCC. 2003. Optimizing Operation, Maintenance, and Rehabilitation of Sanitary
Sewer Collection Systems. Lowell, Massachusetts. [viitattu 11.1.2006]. Saatavissa:
http://www.epa.gov/npdes/pubs/sso_optimizing_toc.pdf
NIVUS. 2006. Product Catalogue 1.1.2006. Tuote-esite. CD-rom.
Novalynx. 2006. Tuote-esite. Rain Gauge. [viitattu 27.9.2006]. Saatavissa:
http://www.novalynx.com/pdf/260-52202-6011.pdf
Pelastuslaki. 468/2003. [viitattu 20.3.2006]. Saatavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030468search%5Btype%5D=pika&search%5
Bpika%5D=pelastuslaki
Pohjola. 2005. Pohjolan Mittaturvan vakuutusehdot. Voimassa 1.1.2005 alkaen. 36 s.
[viitattu 25.1.2006]. Saatavissa:
http://www.pohjola.fi/NR/rdonlyres/ec7niatxynn3y2ympo3mzi426fwcet46xm6cyfoy76lrm
oz7aqxotdh7ydh6i5lhqhkoorc4ukh4co7zpfnawmzjhcg/1039051.pdf

137
Raivio, T., Gilbert, Y. & Lonka, H. 2006. Viranomaisten varautuminen
rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten
yhteistoiminnan kehittämistarpeet. Gaia-Group Oy. Helsinki. 81 s. [viitattu 14.3.2006].
Saatavissa: http://www.pelastustoimi.fi/media/raportit/tulva06/fi_tulva06.pdf
Saint-Gobain Pipe Systems. 2006a. Tuoteluettelo. Kiinteistötekniikka: VSS-ventiilit ja
tulvasuojaus. [viitattu 5.6.2006]. Saatavissa:
http://www.sgps.fi/captum.asptid=406&id=46&taso=2&sivu=
Saint-Gobain Pipe Systems. 2006b. Tuotetiedosto. Suojaa talosi tulvimiselta. [viitattu
6.9.2006]. Saatavissa: http://www.sgps.fi/tuotetiedosto.aspr=3&nimi=a182.pdf
Septek. 2006. Maanalaiset pumppaamot. Alkovi. Tuote-esittely. [viitattu 14.6.2006].
Saatavissa: http://www.septek.fi/tuotteet/pumppaamot/index.htm
SPTOy. 2006. Jätevesimittarit. [viitattu 29.6.2006]. Saatavissa:
http://www.sptoy.com/jatevesimittarit.htm
Tolvanen, J., Kaatra K. & Maunula, M. Vesihuoltolakiopas. 2002. Maa- ja
metsätalousministeriö. Helsinki. 45 s. [viitattu 11.11.2005]. Saatavissa:
http://www.mmm.fi/julkaisut/julkaisusarja/MMMjulkaisu2002_1.pdf
Tulvavahinkolaki. 284/1983. Laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen
korvaamisesta. [viitattu 22.5.2006]. Saatavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830284search%5Btype%5D=pika&search%5
Bpika%5D=laki%20poikkeuksellisista%20tulvista
Tulvavahinkotyöryhmä. 2006. Työryhmämuistio mmm 2006:16. Maa- ja
metsätalousministeriö. Helsinki. 62 s. [viitattu 19.5.2006]. Saatavissa:
http://www.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2006/trm2006_16.pdf
U.S.EPA. 2004. Report to Congress: Impacts and Control of CSOs and SSOs. [viitattu
4.1.2006]. Saatavissa: http://cfpub.epa.gov/npdes/cso/cpolicy_report2004.cfm

138
U.S.EPA. 2005. Guide for Evaluating Capasity, Management, Operation, and Maintenance
(CMOM) Programs at Sanitary Sewer Collection Systems. 124 s. [viitattu 11.1.2006].
Saatavissa: http://www.epa.gov/npdes/pubs/cmom_guide_for_collection_systems.pdf
Uusisilta, K., Hauta, J. & Manninen, T. 2006. Tehostettu viestintä sisäasianhallinnossa.
Valmiusviestintätyöryhmän raportti. Sisäasianministeriön julkaisuja 21/2006. Helsinki. 71
s. [viitattu 17.5.2006]. Saatavissa:
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/vwByTema/7EBAED97C094D12FC225715A0
02F1AAEOpenDocument
Vakes. 2005. Vesivuotovahinko-ohje 2005. 19 s. [viitattu 27.5.2006]. Saatavissa:
http://www.vakes.fi/asp/system/empty.aspP=1638&VID=default&SID=93404351282995
7&S=0&C=25219
Vakes. 2006. Vakuutusopas: Kodin vakuutukset – varmuuden vuoksi. 23 s. [viitattu
25.1.2006].Saatavissa:
http://www.vakes.fi/asp/system/empty.aspP=329&VID=default&SID=112882991740128
&S=0&C=20554
Valmiuslaki 1080/1991. [viitattu 2.4.2006]. Saatavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911080search%5Btype%5D=pika&search%5
Bpika%5D=valmiuslaki
Valtioneuvoston kanslia. 2002. Valtioneuvoston kanslian suositukset valtionhallinnan
viestinnässä noudatettavista periaatteista ja toimintatavoista. Helsinki 23.5.2002. 18 s.
[viitattu 16.5.2006]. Saatavissa: http://192.49.226.41/files/pdf/viestintasuositus.pdf
Wapro. 2006a. WaBack Bakvattenstopp. Wapro AB. Tuote-esite. 4 s. [viitattu 6.6.2006].
Saatavissa: http://www.wapro.se/files/Wapro_WaBack_hi.pdf
Wapro. 2006b. WaStop Backventil. Wapro AB. Tuote-esite. 4 s. [viitattu 6.6.2006].
Saatavissa: http://www.wapro.se/files/Wapro_WaStop_hi.pdf
Wavin-Labko. 2006. Jätevesien virtausmittausseminaari 2006. Wavin-Labko Oy. Tuoteesite
ja seminaariesityksiä. CD-rom.

139
Vehmaskoski, T. Suomen vesihuollon nykytila ja tulevaisuuden haasteet. MS-Powerpointesitys
seminaarissa: Vesihuollon nuorten ammattilaisten tulevaisuusseminaari. Tampere
20.1.2006. [viitattu 8.2.2006]. Saatavissa:
http://www.vvy.fi/Nuoret/Tulevaisuusseminaari/Nuoret_esitykset.htm.
Vesihuoltolaki 119/2001. [viitattu 13.1.2006]. Saatavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010119search%5Btype%5D=pika&search%5
Bpika%5D=vesihuoltolaki
Vesilaki 264/1961. [viitattu 26.1.2006]. Saatavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610264search%5Btype%5D=pika&search%5
Bpika%5D=vesilaki
VVY. 2001. Vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot 29.6.2001. [viitattu 10.3.2006].
Saatavissa:
http://www.kouvola.fi/domino/webbi/Koti_kute.nsf/a5e3d9d14cc2efdec225687900390f9f/
5c1aacefe4bd485c42256e3d003e1b56OpenDocument
Värnamo kommun. 2006. Viktigt att veta om källaröversvämningar. s. 22. [viitattu
5.6.2006]. Saatavissa:
http://www.varnamo.se/download/18.16e4ddd109d374f40a80001408/Kallaroversvamning
ar_tsj+060328.pdf
Ympäristöhallinto. 2006a. Viemäreiden kokonaispituus putkilaadun mukaan Suomessa
vuosina 1970-2001. [viitattu 7.3.2006]. Saatavissa:
http://www.ymparisto.fi/default.aspnode=4829&lan=fi
Ympäristöhallinto. 2006b. Veden ominaiskäyttö liittyjää kohden vuorokaudessa Suomessa
vuosina 1970-2001. [viitattu 8.2.2006]. Saatavissa:
http://www.ymparisto.fi/default.aspnode=4822&lan=fi.
Ympäristöhallinto. 2006c. ”Mitä teen tulvan uhatessa”. [viitattu 6.4.2006]. Saatavissa:
http://www.ymparisto.fi/default.aspnode=5743&lan=fi

140
HAASTATTELUT JA TIEDONANNOT
Aulio, S. 2006. Suunnitteluinsinööri. Riihimäen kaupunki. Haastattelu 24.2.2006.
Riihimäki.
Backman, A. 2006. Rakennusinsinööri. Veritas vahinkovakuutus. Haastattelu 25.4.2006.
Helsinki.
Espoon Vesi. 2006. Pekka Lång. Tiedonanto puhelimitse. 19.10.2006.
Hanski, M. 2006. Maa- ja metsätalousministeriö. Erityistilannetyöryhmän mietintö.
Vesihuollon erityistilanteisiin varautumisen teemapäivä. Luentomateriaali. 15.5.2006.
Helsinki.
Isakow, M. 2005. Vesihuoltopäällikkö. Kouvolan Vesi. Tiedonanto 15.12.2005. Kouvola.
Isakow, M. 2006a. Vesihuoltopäällikkö. Kouvolan Vesi. Tiedonantoja 20.2.-18.9.2006.
Kouvola.
Kauppi, A. 2006. Korvausasiantuntija. Tapiola-ryhmä: omaisuuden ja toiminnan
vakuutukset. Tiedonanto sähköpostitse 22.6.2006.
Kotinurmi, R. 2006. Terveystarkastaja. Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä.
Haastattelu 3.5.2006. Kouvola.
Kotkan Vesi. 2006. Tammikuun alun 2005 merivesitulvan vahinkotietoja. Tiedonanto
sähköpostitse 12.4.2006. Vesihuoltoinsinööri Maria Heiskanen
Kouvolan Vesi. 2005c. Kouvolan rankkasadetulvien 2.9.2004 vahinkoilmoitukset.
Tiedonanto. Putkimestari Esko Romppanen. 4.11.2005. Kouvola.
Kouvolan Vesi. 2006a. Tiedonantoja. Vesihuoltopäällikkö Mikko Isakow ja
vesihuoltoinsinööri Jarkko Laitinen 4.9.2006. Putkimestari Esko Romppanen. 7.9.-
6.10.2006. Putkimestari Markku Haapasilta. 11.10.2006. Kouvola.

141
Kouvolan Vesi. 2006b. Sademittarin ja virtaamamittarin mittaustuloksia. Tiedonanto.
Putkimestari Esko Romppanen. 15.9.2006. Kouvola.
Kouvolan Vesi. 2006c. Tiedonanto Kouvolan Veden maksamista
viemäritulvakorvauksista. Putkimestari Esko Romppanen. 21.9.2006. Kouvola.
Kouvolan Vesi. 2006d. Savukonetestien tuloksia. Tiedonanto. Putkimestari Esko
Romppanen. 22.9.2006. Kouvola.
Kuronen, M. 2005. Kiinteistön omistaja. Soininpolku Kouvola. Suullinen tiedonanto.
2.12.2005 ja 10.1.2006. Kouvola
Laitinen, J. 2005. Vesihuoltoinsinööri. Kouvolan Vesi. Tiedonanto 16.11.2005. Kouvola.
Laitinen, J. 2006. Vesihuoltoinsinööri. Kouvolan Vesi. Tiedonantoja 11.4.-4.9.2006.
Kouvola.
Leinonen, R. 2006. Teknisen toimen johtaja. Pirkkalan kunta. Haastattelu 1.2.2006.
Pirkkala.
Louhi, H. 2006. Riskipäällikkö. Fennia. Haastattelu 2.5.2006. Helsinki.
Naukkarinen, M. 2006. Ympäristösihteeri. Kouvolan seudun kansanterveystyön
kuntayhtymä. Tiedonanto 3.5.2006. Kouvola.
Nevalainen, A. 2006. Viestintäpäällikkö. Helsingin Vesi. Haastattelu 10.5.2006. Helsinki.
Niemi, P. 2006. Kehitysjohtaja. Lokapalvelu H. Eerola Oy. Haastattelu 27.2.2006. Espoo.
Nyyssönen, V. 2006. Käyttöteknikko. Kouvolan Vesi. Haastattelu 21.4.2006. Kouvola.
Pekkola, V. 2006. Terveysinsinööri. Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä.
Tiedonanto sähköpostitse 29.5.2006.
Pekurinen, S. 2006. Vahingontorjuntapäällikkö. Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliitto.
Haastattelu 6.2.2006. Helsinki.

142
Pietilä, P. 2006. Tekniikan tohtori. Tampereen teknillinen yliopisto. Bioympäristötekniikan
laitos. Tiedonanto 11.4.2006. Kouvola.
ja
Ranta-Pere, T. 2006. Vesihuoltosuunnittelija. Suunnittelukeskus Oy. Tiedonanto
sähköpostitse. 1.6.2006.
Romppanen, E. 2006. Putkimestari. Kouvolan Vesi. Tiedonantoja. 7.9.-28.9.2006.
Kouvola.
Sarkasuo, Y. 2006. Palopäällikkö. Kymenlaakson pelastuslaitos. Tiedonanto 4.4.2006.
Kouvola.
Soininkallio, J. 2006. Vakuutustarkastaja. Kymen Lähivakuutusyhdistys. Haastattelu
26.4.2006. Kouvola
Tiainen, A. 2006. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys. Tiedonanto sähköpostitse. 16.2.2006.
Virtanen, A. 2006. LVI-tarkastusinsinööri. Rakennusvalvonta. Kouvolan kaupunki.
Haastattelu 20.4.2006. Kouvola.

LIITE 1 / (6)
Kouvolan kaupungin
jätevesiviemäristö
jv-pumppaamo
Viitakumpu
Käpylä
Ahdinkatu
Kaunisnurmi
Kotkankallio
Riihitie
Runkotie
jv-pumppaamo
Tornionmäki
Ojaniityn
pumppaamo

LIITE 2 / (6) s. 1/2
KAAVOITUKSEN VAIHEET KOUVOLASSA
VIREILLETULO
ALOITE
Kaavoitustarpeen
arviointi
Päätös kaavan
laatimisesta
Suunnittelukokoukset
KAAVOITUS-
OHJELMA
ILMOITUS
VIREILLE-
TULOSTA
OAS:STÄ
TIEDOTTA-
MINEN
Suun. ohjelmointi
Alustavat tavoitteet
Selvitystarpeet
Vaikutusarvioinnin
laajuus
OAS
Aloituskokous
ALOITUSVAIHEEN
VIRANOMAIS-
NEUVOTTELU
OSALLISTUMIS
TILAISUUKSIA
VALMISTELU
VAIHEEN
KUULEMINEN
Muistutukset
VALMISTELU /
LUONNOSVAIHE
Suunnittelukokoukset
Perusselvitykset
Tavoitteet
Vaihtoehdot
Vaikutusten
selvittäminen ja arviointi
KAAVALUONNOS
Palautteen käsittely
KAAVANEUVOTTELU

LIITE 2 / (6) 2/2
NÄHTÄVILLE
EHDOTUSVAIHE
KAAVAEHDOTUS
VIRANOMAIS-
NEUVOTTELU
Muistutukset
Vastineet
muistutuksiin ja
lausuntoihin
KAUPUNGIN-
VALTUUSTO
MUUTOKSEN-
HAKU
HYVÄKSYMIS-
VAIHE
Tiedottaminen kaavan
hyväksymisestä
Kuulutus
voimaantulosta
TOTEUTTAMINEN
Kunnallistekniikan
suunnittelu
Rakentaminen
Tontinmuodostus ja
luovutus
Rakentamisen ohjaus
Ympäristölupa
Rakennusvalvonta
SEURANTA
Palautteen
hankkiminen
Kaavojen
ajanmukaisuuden
seuranta
Suunnittelukokoukset
KAAVATYÖ-
RYHMÄ

LIITE 3 / (6) s. 1/2
Viemäritulviin varautuminen riskialttiilla kiinteistöllä
Teknisiä keinoja ongelman poistamiseksi:
• Padotusventtiili
(Esimerkkimalleja,
Saint-Gobain
Pipe Systems myy
Suomessa)
Valurauta
Mitat (valurauta)
Putken sisähalkaisija
Putken ulkohalkaisija
Putken pituus
Korkeus pohjasta kahvaan
Leveys kahvan ja putken
liitososassa
Paino
70 mm
75 mm
338 mm
314 mm
146 mm
8 kg
Muovi
• Takaiskusuluilla
varustettu
lattiakaivo
(Esimerkkimalleja
Saint-Gobain
Pipe Systems myy
Suomessa)
• Jätevesipumppaamokaivo
o betoniin valettava
kaivo,
o normaaliviemärin
alapuolelle jäävien
jätevesien poisto
o voidaan varustaa
ylärajahälyttimellä
(Oy Lining Ab myy Suomessa)
Poistoputki
viedään
padotuskorkeuden
yläpuolelle
Pumpun kaapeli
Kansiston
säätö max
100 mm
Mitat
Suurin korkeus: 700 mm, Suurin halkaisija: 500 mm, Kansiston halkaisija: 345 mm
Pumppu
• Muita keinoja: padotusventtiili hälyttimillä, kuminen takaiskuventtiili, kiinteistökohtainen
pakettipumppaamo (uusiin rakennuksiin, lähinnä kerrostaloihin tai liikehuoneistoihin), rakennuksen
ulkopuolinen pumppukaivo, josta jätevesi pumpataan tonttiviemäriin.
Hanki ennalta seuraavat tarvikkeet:
• lattiakaivon tukkeamiseen tarvittavat välineet
o tiivistekalvoa (esim. muovi)
o teräslevy tai vahva puulevy
o lankku tai metallitanko (pituus: lattiasta kattoon)
• uppopumppu
• hiekkasäkkejä
Akuutit toimenpiteet viemäritulvatilanteen aikana:
• Varmista, että viemärin mahdollinen padotusventtiili on suljettuna.
• Sulje kaikki sähkövirta vahingoittuneista tiloista.
• Pyri rajoittamaan veden tulvimista tukkeamalla lattiakaivo tiivisteellä ja levyllä sekä
tukemalla tukos tangolla kattoon, jotta kaivo pysyy tukossa.
• Aloita lattioille ja rakenteisiin joutuneen veden kuivaus välittömästi. Apua saat
tämän ohjeen kääntöpuolella olevista yrityksistä.
• Ota hygienia-asiat huomioon ollessasi kosketuksessa jäteveden kanssa.

Pumppaus- ja kuivausurakointia sekä pumppaus- ja kuivauskaluston vuokrausta
Kouvolan seudulla tarjoavia yrityksiä
kuivauskaluston
pumppausurakointi
vuokraus urakointi
pumppujen kuivaus-
Yritys Osoite Puhelin
vuokraus
VTM
Putkistohuolto Oy
Loka-auto
Tielinen Jari
Puhdistusliike
R. Jokimäki Ky
Rakentajain
konevuokraamo
Ramirent
Munters Kuivaustekniikka
Kymen Kuivaussaneeraus
Oy
Marttilankatu 23
45720
Kuusankoski
Maurinkuja 10
46800
Anjalankoski
Radanvarsi 4
45910 Voikkaa
Kaupinkatu 3
45130 Kouvola
Kaupinkatu 19
Kouvola
Tehontie 16
45200 Kouvola
Tornatorintie
13 A 13
48100 Kotka
0400 156046
(24h)
imuautot
0400 550455 imuautot
LIITE 3 / (6) 2/2
05 388 8040,
0400 550 859 imuautot
(24h)
010 661 2109
(24h) X X X
020 750 2340,
0400 551 244
X
X
(24h)
05 742 0700
(7:30-16:00),
0400 739 964
X X
(24h)
040 732 8828
(24h) X X

LIITE 4 / (6)
Mitä tehdä vahinkojen minimoimiseksi jätevesiviemärin tulviessa rankkasateella
Liittämiskohta:
Kiinteistön tonttiviemäri liittyy yleiseen viemäriin yleisen viemärin tarkastuskaivossa.
Liittämiskohdassa katsotaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston (jäte- ja hulevesiverkosto)
kunnossapitovelvollisuus päättyväksi ja kiinteistön viemärilaitteiston (kvv-laitteisto)
kunnossapitovelvollisuus alkavaksi.
(Kouvolan Veden yleiset toimitusehdot)
Vastuut tulvatilanteessa:
• Kouvolan Vesi turvaa ensisijaisesti jätevesiviemäristön, jätevedenpumppaamojen ja
jätevedenkäsittelylaitoksen toimintaa lisävahinkojen estämiseksi.
• Kiinteistön omistaja on itse vastuussa kiinteistöön mahdollisesti tulvineiden jätevesien
tyhjennyspumppauksesta ja vahingoittuneiden tilojen kuivauksesta sekä näihin liittyvän
kaluston ja avun hankinnasta.
• Kouvolan Vesi tarkastaa vahingoittuneet kiinteistöt vahinkotilassa ja korvaa pumppaus- ja
kuivaustyön kustannukset kiinteistön omistajalle myöhemmin, jos vahingon kiinteistöllä
katsotaan aiheutuneen virheestä Kouvolan Veden toiminnassa.
Ota yhteyttä:
• Kouvolan Veteen ilmoittaaksesi viemäritulvasta. Kouvolan Veden päivystys (05) 8296 540
(ympäri vuorokauden kaikkina päivinä)
• Urakoitsijoihin kiinteistön sisätiloihin tulvineiden jätevesien poispumppaamiseksi ja
vahingoittuneiden tilojen kuivaamiseksi.
• Kymenlaakson aluepelastuslaitokseen (112) kiinteistön sisätiloihin tulvineiden jätevesien
poispumppaamiseksi.
• Vakuutusyhtiöösi vahinkotarkastuksen järjestämiseksi.
Pumppaus- ja kuivausurakointia sekä pumppaus- ja kuivauskaluston vuokrausta
Kouvolan seudulla tarjoavia yrityksiä
kuivauspumppaus-
pumppujen kuivaus-
Yritys Osoite Puhelin
kaluston
urakointi vuokraus urakointi
vuokraus
VTM
Putkistohuolto
Oy
Loka-auto
Tielinen Jari
Puhdistusliike
R.Jokimäki Ky
Rakentajain
konevuokraamo
Ramirent
Munters
Kuivaustekniikka
Kymen Kuivaussaneeraus
Oy
Marttilankatu 23
45720 Kuusankoski
Maurinkuja 10
46800 Anjalankoski
Radanvarsi 4
45910 Voikkaa
Kaupinkatu 3
45130 Kouvola
Kaupinkatu 19
Kouvola
Tehontie 16
45200 Kouvola
Tornatorintie
13 A 13
48100 Kotka
0400 156046
(24h)
imuautot
0400 550455 imuautot
05 388 8040,
0400 550 859
(24h)
010 661 2109
imuautot
(24h) X X X
020 750 2340,
0400 551 244
X
X
(24h)
05 742 0700
(7:30-16:00),
0400 739 964
(24h)
040 732 8828
(24h) X X
X
X

LIITE 5 / (6) s.1/2
Vesihuoltolaitoksen ja sidosryhmien välinen yhteydenpito vakavan
viemäritulvatilanteen aikana Kouvolassa.
Vesihuoltolaitoksen päivystävän työnjohtajan yhteydenotot sidosryhmiin.
Yhteydenottotarve
Sidosryhmien yhteystiedot
.3.4 Operatiivisen toiminnan jälkeinen Maansiirto tiedonkulku
Pumppauskalusto
Painehuuhtelukalusto
Konevuokraus
Kaupungin varikko
• Varikkopäällikkö
Teuvo Rantala
puh. (05) 8296 517
GSM: 0400 558 978
Yksityiset urakoitsijat
Vesihuoltolaitos
päivystävä
työnjohtaja
-Päivystys myös
normaalityöajan
ulkopuolella
Pelastustyöt
Pintaveden
pumppaus
Hulevesien
hallinta
Pintaveden
pumppaus
Pelastuslaitos
• Päällystöpäivystäjä
puh. (05) 231 6313,
GSM: 044 702 6313
• Asemamestari
puh. (05) 231 6314
GSM: 044 702 6314
Katu- ja puistolaitos
• Katujen
kunnossapitomestari
Erkki Immonen
puh. (05) 8296495,
GSM: 0400 750 495
• Sijainen
Hannu Lehtiö
GSM: 040 5572514
Talousveden
saastuminen tai
epäily
Ympäristöterveydenhuolto
• Terveysvalvonta
puh. (05) 8858 757, 8858
758
Liikenteen
ohjaus tulvivien
katualueiden ohi
Paikallispoliisi
• Hätänumero 112

LIITE 5 / (6) 2/2
Sidosryhmien yhteydenotot vesihuoltolaitoksen päivystävään työnjohtajaan
Sidosryhmä
Pelastuslaitos
Katu- ja
puistolaitos
Yhteydenottotarve
Vesihuollon
asiantuntemus
Ympäristöterveydenhuolto
Kiinteistövahinkojen
ehkäiseminen
Hulevesien
hallinta
Talousveden
saastuminen
tai epäily
Vesihuoltolaitos
päivystävät työnjohtajat
• Vesihuoltoinsinööri
Jarkko Laitinen
puh. (05) 8296 526
matkapuh. 040 7021 526
• Putkimestari
Esko Romppanen
puh. (05) 8296 527
matkapuh. 0400 551 479
• Putkimestari
Markku Haapasilta
puh. (05) 8296 542
matkapuh. 0400 559 585
• Verkostoteknikko
Timo Patjas
puh. (05) 8296 541
matkapuh. 040 5246 541
• LVI-insinööri
Risto Aalto
puh. (05) 8296 524
matkapuh. 0400 556 099

LIITE 6 / (6) s.1/6
HAASTATTELUJA
Esimerkkejä viime vuosien taajamatulvista
Kunta Riihimäki Helsinki Pirkkala
Ajankohta syyskesä 2004 loppiainen 2005 elokuun alku 2005
Yhteyshenkilö
Sirpa Aulio
suunnitteluinsinööri
tekninen toimi
Petteri Niemi
kehitysjohtaja
Lokapalvelu H. Eerola Oy
Reijo Leinonen
teknisen toimen johtaja/
vesihuoltolaitoksen johto
Kysymykset
Minkälainen tilanne
Tapahtuiko
jätevesiviemärin
tulvimista
Aiheuttiko
jätevesiviemärin
tulviminen terveydellisen
riskin
Millaiset tuhot tulva
aiheutti kiinteistöille
Korvasiko
vesihuoltolaitos/kaupunki
vahinkoja kiinteistölle
Entä vakuutusyhtiö
Onko tulvatilanteita
varten
valmiussuunnitelma
Noudatettiinko sitä
Rankkasateen aiheuttama sekaviemäreiden ja
Vantaanjoen tulviminen
Riihimäen keskustan sekaviemäröity viemäristö
tulvi.
Kyllä: Riihimäen Herajoen alueella jätevesi oli
päässyt suotautumaan maan läpi talousveteen,
josta seurasi veden kloorausta monia viikkoja.
yht. 55 kiinteistöllä kellaritulvia. Kiinteistöt
pääosin 50-60-luvulla rakennettuja. Yksi
kerrostaloalue kärsi Vantaanjoen tulvimisesta
Kaupungin vastuuvakuutuksesta ei korvattu
mitään.
Kotivakuutusten korvauksista SA:lla ei tietoa.
Osa kiinteistöjen omistajista kuitenkin sai
MMM:ltä korvauksia.
On, mutta se on vanhentunut. => tulisi uusia.
Valmiussuunnitelmaselvitys valmistuu
10.3.2006.
Kesän 2004 tilanteen jälkeen vesihuollon
toimintaohjeet ja harjoituskaaviot on uusittu.
Merivedenpinnan nousun aiheuttama
tulvatorjuntatilanne Helsingin keskustassa ja
ranta-alueilla.
Helsingin keskustan sekaviemärit saatiin tukittua
lähes täydellisesti, mutta ranta-alueilla pintavedet
aiheuttivat tulvimista kiinteistöjen kellareissa.
Ei.
Vakavia vaurioita asutukselle sattui lähinnä
itäisen Helsingin ranta-alueilla.
Ei. ”poikkeuksellinen luonnonilmiö”
Vedennousu oli myrskytuulen aiheuttama =>
kaikki vakuutusyhtiöt korvasivat vahinkoja
kotivakuutuksista.
Helsingin kaupungilla on pelastus- /
valmiussuunnitelma.
Kyllä suuntaa antavasti. Muutoin tehtävät jaettiin
sen mukaan mitä kukin osaa. Kriittiset paikat
katsottiin valmiussuunnitelmasta.
Jäte- ja hulevesitulva
Kyllä: 40 kiinteistöllä Haikan ja
Killon vanhoilla (50-, 60-, 70-
luvuilla rakennetuilla) kiinteistöillä
Vesihuoltolaitoksen vastuuvakuutus
ei korvannut.
Kotivakuutukset korvasivat 14
kiinteistöä yhteensä
neljästäkymmenestä
Ei varsinaisesti. Ainoastaan
kunnille pakollinen
vesihuoltolaitoksen
kehittämissuunnitelma

LIITE 6 / (6) 2/6
Onko akuutteihin
tilanteisiin
tiedotussuunnitelma
Miten ko. tilanteessa
tiedotus hoidettiin
Ei varsinaisesti.
Pelastuslaitos hoiti tiedottamisen.
Asiakastiedoteprojekti käynnissä.
1.asiakastiedote ilmestyy toukokuussa. Jatkossa
2 kpl / vuosi.
Pelastuslaitoksella on suunnitelma ulkoista
tiedottamista varten. Helsingin Vedellä on
kriisitiedotusohje.
Sisäinen: ilmatieteenlaitos / merentutkimuslaitos
(tieto 24 h ennen veden nousua) =>
sisäasiainministeriö => pelastuslaitos =>
vesilaitos => urakoitsijat
Ulkoinen: pelastuslaitos tiedotti tv:ssa, radiossa,
lehdissä, STT:ssa
Ei.
Pelastuslaitos tiedotti tilanteen
aikana
Pirkkalan kunnan tekninen toimi
järjesti tiedotustilaisuus
korvauksista kiinteistöille
myöhemmin.

LIITE 6 / (6) 3/6
Viranomaisten ja vesihuoltolaitoksen yhteistyö viemäritulvien aikana –tilaisuuden osanottajat 4.4.2006
Henkilö / taho
Yrjö Sarkasuo
palopäällikkö
Erkki Becker
kaupungininsinööri
Ritva Kotinurmi, vs. terveystarkastaja
Marleena Naukkarinen, ympäristösihteeri
Toimipaikka Kymenlaakson pelastuslaitos Katu- ja puistolaitos
Kysymykset
Toiminta
viemäritulvatilanteessa
Onko
valmiussuunnitelmassa
otettu
viemäritulvatilanteen
mahdollisuus huomioon
Tiedotus
• Jos on valtuudet,
missä tapauksissa
Asiantuntija-apu
vesihuoltolaitokselle
Kalustoapu- ja
materiaaliapua
vesihuoltolaitokselle
Pelastustöiden operatiivinen johto.
Kaduilla ja kiinteistöissä olevan
viemäriveden poispumppaus.
Hydraulisten tulppien käyttö
tilanteessa, jossa tulva on voitu
ennakoida (esim. vesistön pinnan
nousu)
Uusi valtakunnallinen
varautumissuunnitelma
”elintärkeiden toimintojen
turvaaminen” ottaa tämänkin
huomioon. Pelastuslaitoksella on
alettu kiinnittää aiempaa enemmän
huomiota luonnononnettomuuksien
ennakoimiseen.
Tilannetiedotus medialle.
Päinvastoin asiantuntemus
viemäristön toiminasta tarvitaan
vesihuoltolaitokselta.
Viemärivesien pumppauksen
muodossa.
Ei ota osaa
operatiiviseen
toimintaan.
Kunnan kiinteistöjen,
yleisten alueiden ja
katujen hoidosta.
Kouvolan seudun kansanterveystyön
kuntayhtymä, ympäristöpalvelut
Raaka- ja talousveden laadun seuranta yhteistyössä
vhl:n kanssa. Yhteys terveysvalvonnan labraan,
josta tieto mahd. veden aiheuttamista
sairastumisista. Tarvittaessa määräys vhl:lle
talousveden desinfiointiin ja asukkaille
keittokehotus.
Tiedotus asukkaille talousveden laadun muutoksista
sekä desinfioinnista (klooraus) ja
keittokehotuksesta.
Raaka- ja talousveden laadun seurannasta ja sen
saastumisen terveysvaikutuksista.
Tilanteen jälkihoito
Neuvonta puhdistustoimien terveysvaikutuksista.
Neuvonta ja tiedotus hygienia-asioista.
Esa Houni
Kaakkois-Suomen
ympäristökeskus
Organisoi
vesistönäytteiden oton
viemäriveden
ohijuoksutustapauksissa.
Pohjaveden pilaantumisen
seuranta ja näytteidenotto.

LIITE 6 / (6) 4/6
Vakuutusyhtiöiden edustajia
Yhtiö Tapiola Veritas Fennia Kymen lähivakuutusyhdistys
Henkilö / taho
Ari Kauppi
korvausasiantuntija
Andars Backman
rakennusinsinööri
Harri Louhi
riskipäällikkö
Aarre Aaltonen
korvauspäällikkö
Juha Soininkallio
vahinkotarkastus
Kysymykset
Kotivakuutuksien
korvauskäytäntö
rankkasateen
aiheuttamassa
viemäritulvatilanteessa
Kotivakuutuksien
korvauskäytäntö
viemäritukoksen
aiheuttamassa
viemäritulvatilanteessa
Kotivakuutuksien
korvauskäytäntö vesistön
nousun aiheuttamassa
viemäritulvatilanteessa
Mikä ero normaalin ja
laajan kotivakuutuksen
ehdoissa
Ei korvata. Ei korvata.
Korvataan äkillisestä ja ennalta
arvaamattomasta tukkeutumisesta, jos
esimerkiksi viemärin rikkoutuminen on
aiheuttanut tukkeutumisen tai jos
vaikkapa lapsi on heittänyt jonkin
esineen wc:n pönttöön.
Ei korvata. Ainoastaan myrskytuulen
aiheuttamasta veden pinnan noususta
aiheutuneet putkiston tulvimisvahingot
korvataan.
Laajalla turvan tasolla vakuutettaessa
vakuutuksesta korvataan äkillisestä ja
ennalta arvaamattomasta
vahinkotapahtumasta aiheutuneet
suoranaiset esinevahingot. Perusturvan
tasolla vakuutettaessa vakuutuksesta
korvataan nesteen, höyryn tai kaasun
aiheuttama suoranainen esinevahinko,
kun aine on vuotanut äkillisesti ja
ennalta arvaamattomasti suoraan
rakennuksen kiinteästä johtoverkostosta,
Tonttiviemärin tukos
korvataan. Kunnallisen
viemärin tukos menee
kunnan
vastuuvakuutuksesta.
Ei korvata. Jos myrsky
pinna nousun
aiheuttajana, korvataan.
Veritaksella 3
vakuutusten suojatasoa.
Poikkeuksellisen rankkasateen
aiheuttamana Laaja Fenniaturva
korvaa => kiinteistön kanalta
”äkillinen ja ennalta arvaamaton”
tapahtuma. Pienemmän
rankkasateen tapauksessa ei
korvaa.
Tonttiviemärin tukos korvataan,
ellei kyseessä ole kiinteistön
viemärin käyttövirhe tai muu
tuottamus. Huollon laiminlyönti
katsotaan käyttövirheeksi.
Vahinkopaikalla vallitsevan
myrskytuulen aiheuttamana on
korvattava, muuten ei.
Fenniaturvassa 3 tasoa:
Palovakuutus, peruskotivakuutus,
joka on ilmiöpohjainen
esinevakuutus sekä laaja
kotivakuutus, joka on AResinevakuutus.
Korvataan ”äkillisenä ja ennalta
arvaamattomana tapahtumana”, jos
kiinteistöllä muuten kaikki
kunnossa.
Tonttiviemärin tukoksesta
irtaimistolle aiheutuneet vahingot
korvataan. Jäätyneen putken
tukoksesta korvataan putken
rikkoutumisen irtaimistolle
aiheuttamat vahingot.
Jätevedenpumppaamon
vioittumisesta aiheutuneet
kellaritulvat korvataan
mahdollisesti, mutta
vesihuoltolaitoksen tuottamuksesta
käydään keskusteluja.
Lähivakuutuksella on 3 suojatasoa
(laaja, perusturva ja suppea) + 1
”lisätaso” (uusi).

LIITE 6 / (6) 5/6
Miten eroaa
kiinteistönomistajan
vastuu omakotitalon ja
kerrostaloasunnon
välillä
Miten vakuutustarkastus
toimii
Millaisia ohjeita
vakuutusyhtiö antaa
kiinteistöjen omistajille
viemäritulvien
sisäpuolisesta sadevesiputkistosta,
kiinteistä käyttölaitteista tai
pesukoneesta.
Vuotovahingon kannalta näiden kahden
turvantason välillä ei käytännössä ole
eroa.
Vastuussa sinänsä ei ole tällaisissa
vahingoissa eroa. Kiinteistön edustajan
olisi esimerkiksi muistutettava asukkaita
puhdistamaan lattiakaivot ja vesilukot
säännöllisesti putkitukosten
välttämiseksi. Hänen olisi annettava
toimintaohjeet myös asukkaille
vesivahinkotilanteiden varalle.
Tapiolan korvausosastolta pyydetään
Tapiolassa vakuutetulta kiinteistöltä tai
asukkaalta tulleen vahinkoilmoituksen
(ilmoitus että viemärit tulvineet tai vesi
nousee kellariin yms.) perusteella
tarkastajaa menemään paikalle
tarkastamaan mm. näkyvät vauriot
kiinteistössä ja mahdollinen irtaimiston
vahingoittuminen. Kartoitusliike
puhdistaa ensin likavedet pois lattioilta
ja toteuttaa tarpeelliset desinfioinnit,
minkä jälkeen tehdään tarvittaessa
kosteuskartoitus.
Kotivakuutus vakuuttaa
asukkaan irtaimiston.
Kiinteistövakuutus
vakuuttaa asuntoosakeyhtiön
kiinteistön.
Jos kiinteistöllä on
epäselvää,
kuivausfirmat tekevät
arvion, jonka Veritas
maksaa. Asukkaan
halukkuudesta
vakuutustarkastaja
saapuu paikalle
antamaan neuvoja.
Veritaksella käytäntö:
Kaikki vesivahingot
tarkastetaan!
Kerran vuodessa laskun
mukana ilmestyvä
lehtinen kiinteistön
vesi- ja
viemärilaitteista.
Kotivakuutus vakuuttaa asukkaan
irtaimiston.
Kiinteistövakuutuksesta
korvataan pääsääntöisesti
viemäriverkoston
tukkeutumisesta aiheutuneita
vesivahinkoja rakennuksille.
Voidaan korvata myös paikallisen
myrskytuulen aiheuttaman
vedenpinnan nousun vakuutetulle
omaisuudelle aiheuttamat
suoranaiset esinevahingot.
Kaikki vahingot pyritään
tarkastamaan. Paikalle joko
vakuutustarkastaja tai
kosteuskartoituksia tekevä yritys.
Tarvittaessa tiedotekampanja
ajankohtaisesta aiheesta.
Kotivakuutus vakuuttaa asukkaan
irtaimiston. Kiinteistövakuutus
vakuuttaa asunto-osakeyhtiön
kiinteistön. Kiinteistön sisäpinnat
kuuluvat kuitenkin kotivakuutuksen
piiriin.
Vakuutustarkastus paikan päälle
mahdollisimman nopeasti.
Lähivakuutuksella ei ole erillisiä
sopimuksia jvk-liikkeiden kanssa.
Eipä juuri mitään.

LIITE 6 / (6) 6/6
estämiseksi
Myykö yhtiö
vastuuvakuutuksia
kunnille /
vesihuoltolaitoksille
Näkemys Kouvolan
Casesta 2004
Myy. Vakuutuksesta ei tosin korvata
vahinko, joka aiheutuu huleveden
aiheuttamasta tulvimisesta.
Vakuutuksesta korvataan kuitenkin
äkillinen vahinko, jonka syynä on ollut
satunnainen ja yksittäinen virhe tai
laiminlyönti tai laitteeseen äkillisesti tai
odottamatta syntynyt vika tai puute.
Myy. Voi olla tilanne,
jossa kunnan
vastuuvakuutus ja
asukkaan kotivakuutus
molemmat Veritaksesta.
Kyllä. Vastuuvakuutukset ovat
osa yritysvakuutuksia.
Ei. Lähivakuutus vakuuttaa lähinnä
pk-yrityksiä.
8 Lähivakuutuksen vakuuttamaa
kiinteistöä. Maksetut korvaukset
keskim. 2800€. Lähivakuutuksen
tulkinnan mukaan Kouvolan
Vedellä ei ollut tuottamusta
tilanteeseen.