Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...
Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...
Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
via ja ylläpitäviä institutionalisoituja tuotannontekijämarkkinoita. Polanyi<br />
itse tosin oli sitä mieltä, että ainoa tapa lisätä kotitalouksien habitaatiota<br />
on tuotannontekijämarkkinoiden hävittäminen, koska hänen mukaansa<br />
markkinoiden sääntelyn ja habitaation yhteensovittaminen ei ole mahdollista.<br />
Tässä hän kuitenkin oli väärässä, kuten toisen maailmansodan jälkeinen<br />
kehitys länsimaissa on varsin kiistattomasti osoittanut.<br />
Toisin kuin Polanyi-kirjallisuudessa on joskus tulkittu (esim. Heiskala<br />
1992), markkinayhteiskunnallistuminen ei siis köyhdytä kotitalouksia. Polanyi<br />
lähestyy markkinoiden hyvinvointivaikutuksia toisesta näkökulmasta.<br />
Hänen mukaansa markkinat luovat ennennäkemättömästi vaurautta,<br />
mutta kukaan ei voi kestää itsesääntelevien markkinoiden aiheuttamaa<br />
ei-toivottua epäjatkuvuutta ja sopeutumispakkoa. Markkinoiden jatkuvat<br />
vaihtelut irrottavat toimijat kulttuurisista yhteyksistään samalla tavalla kuin<br />
nousu- ja laskuvesi tai tulva ja kuivuus tekevät luonnossa kasveille ja eläimille.<br />
Ne asettavat heidät markkinoiden ”saatanallisen myllyn” jauhinkivien<br />
väliin. Näin ollen itsesääntelevän markkinayhteiskunnan perushaaste ei<br />
ole niinkään materiaalisen elintason heikkeneminen vaan samanaikainen<br />
vaurastuminen ja kulttuurisen tai sosiaalisen yhteenkuuluvuuden heikentyminen.<br />
Näiden ajatusten kantamana Polanyi lähentyy sosiaalisen pääoman<br />
tutkimusta, jossa korostetaan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden myönteistä<br />
vaikutusta kotitalouksien hyvinvoinnille.<br />
Polanyin näkökulmasta ja käsitteillä (suomalainen) yhteiskunta on toimiva,<br />
jos kansalaiset ja organisaatiot ovat sulkeutuneet (embedded, suomessa<br />
käytetään myös käännöstä ”uppoutuneet”) niitä ympäröivään institutionaaliseen<br />
kehykseen, joka sääntelee markkinoiden toimintaa. Tässä suhteessa on<br />
tärkeää, että pitkäaikaiset, yhteiseen ymmärrykseen perustuvat sopimukset<br />
yhteiskunnassa yleensä ja tuotannontekijämarkkinoilla erityisesti tekevät<br />
yhteiskunnan muutoksesta ennustettavan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi<br />
on tärkeää, että sopimusten tekemiselle luodaan institutionaalinen kehys,<br />
joka tasapainottaa sopimusosapuolten välisiä valtasuhteita esimerkiksi<br />
työnantajan ja työntekijän, vuokranantajan ja vuokralaisen tai lainanantajan<br />
ja lainanhakijan välillä. <strong>Hyvinvointivaltion</strong> tehtävänä on luoda tämänkaltainen<br />
tasapainottava institutionaalinen kehys vahvistamalla alistetussa<br />
asemassa olevien asemaa ja heikentämällä vahvojen ryhmien neuvotteluvoimaa<br />
ja -asemaa (vrt. Breen 1997; Bowles & Gintis 1993; Goodin 1988).<br />
Pitkäaikaisten ja tasapuolisten sopimusten mahdollistama muutoksen en-<br />
95
Change language