Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

Yhteenveto ja pohdintaa
Inhimillisiä tarpeita kokonaisvaltaisesti kartoittava ja jäsentävä hyvinvointiteoria
osoittautuu tärkeäksi hyvinvointivaltion arvioinnissa. Doyalin ja
Goughin teoria nostaa hyvinvointivaltion oikeutuksen arvioinnin uudelle
tasolle. Tuottaako hyvinvointivaltio hyvinvointia Doyalin ja Goughin
teoria vastaa tuohon kysymykseen perustellummin kuin mikään muu tiedossani
oleva teoria ja teorian pohjalle rakennettu mittaristo. Vastaus on
myönteinen. Kehittyneiden teollisuusmaiden vertailu Doyalin ja Goughin
teoriaa heijastelevin kriteerein osoittaa hyvinvointivaltion tuottavan hyvinvointia.
Hyvinvoinnin mittarit saavat laajoissa hyvinvointivaltioissa korkeampia
arvoja kuin suppeissa hyvinvointivaltioissa. Pohjoismainen hyvinvointivaltio,
ja siinä sivussa Suomi, pärjää mainiosti hyvinvoinnin mittauksissa.
Subjektiivisesti koettu tyytyväisyys elämään antaa korkeita arvoja Pohjoismaille.
Suomea on joskus kuvattu köyhän miehen Pohjoismaaksi. Hyvinvointivaltion
rakentaminen alkoi Suomessa muita Pohjoismaita myöhemmin
eikä Suomi ole saavuttanut muiden tasoa. Vaikka lähelle on päästy, ero näkyy
hyvinvointivertailuissa. Toisaalta taloudellisesti kehittyneiden maiden
vertailut osoittavat, että Suomi on oikeutettua lukea korkean hyvinvoinnin
Pohjoismaaksi.
Esitän lopuksi kolme näkökohtaa hyvinvoinnin ja hyvinvointivaltioiden
suhteiden tutkimuksen kehittämiseksi. Ensimmäinen koskee objektiivisen
ja subjektiivisen hyvinvoinnin suhteita. Doyal ja Gough kiinnittävät liian
vähän huomiota subjektiiviseen hyvinvointiin. Jotta hyvinvoinnin mittauksen
piiriin saataisiin yhteisölliset kysymykset, rakenteellinen ja henkinen
väkivalta, turvattomuus, sosiaalinen syrjäytyminen ja ”pieni kurjuus”, tulee
subjektiivisen hyvinvoinnin tutkimuksen asemaa vahvistaa objektiivisten
mittareiden rinnalla. Hyvinvoinnin tutkimusta tulee suunnata siten, että
subjektiivisia ja objektiivisia mittareita verrataan toisiinsa ja näin syvennetään
käsitystämme hyvinvoinnista ja hyvinvointivaltion oikeutuksesta.
Toinen koskee hyvinvoinnin tuottamisen prosesseja. Tutkimuskohteeksi
tulee nostaa hyvinvointivaltion ja hyvinvoinnin välillä olevat sosiaaliset
mekanismit. Tähdellisimpiä tutkimuskohteita ovat nykyisessä uusliberalistisessa
ilmapiirissä epämuodikas tasa-arvo ja olosuhteet, jotka luovat
84