Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

Hyvinvointivaltio ja hyvinvointi
Hyvinvointivaltio ja talouskasvu
Uusliberalismi nojaa uusklassiseen talousteoriaan, jonka ytimenä on ajatus
täydellisistä markkinoista. Täydelliset markkinat muodostuvat mieltymyksiään
(talousteorian kielellä preferenssejään) rationaalisesti toteuttavista
kuluttajista, voittoa maksimoivista yrityksistä ja täydellisen kilpailun synnyttämästä
markkinatasapainosta. Kuluttajien oletetaan käyttävän tulojaan
siten, että ne tyydyttävät mahdollisimman hyvin heidän tarpeitaan. Tuottajien
oletetaan suuntautuvan sellaisten hyödykkeiden tuotantoon, jossa
kysyntä ylittää tarjonnan ja josta siten saa parhaan voiton.
Kun kuluttajien kysyntä ja yritysten tarjonta kohtaavat täydellisesti toimivilla
markkinoilla, syntyy kuluttajien tarpeet optimaalisesti toteuttava
markkinatasapaino. Uusklassisen talousteorian mukaan hyvinvointi on sitä,
että kuluttajien tarpeet tyydytetään markkinoille tarjottavilla tuotteilla. Jos
kuluttajien tarpeet eivät tyydyty markkinoilla optimaalisesti, optimin ja
toteutuneen tilanteen eroa kutsutaan hyvinvointitappioksi (welfare loss).
Uusklassisen talousteorian kehyksessä ihminen on työntekijän ja tuottajan
roolin ohella kuluttaja, jonka ainoa ominaisuus on tyydyttää tarpeitaan
markkinoille tarjottavilla hyödykkeillä. Täydellisesti toimivat markkinat
puolestaan johtavat parhaaseen mahdolliseen tulokseen eli kulutusvalinnoissa
ilmenevän hyvinvoinnin optimiin. Vapaat työmarkkinat johtavat
myös työn ja kulutuksen optimaaliseen jakoon. Ihminen tekee työtä niin
kauan kuin työn tuottama mahdollisuus lisätä kulutusta on ihmiselle arvokkaampi
kuin työn aiheuttama vapaa-ajan menetys.
Näin uusklassinen talousteoria on rakentanut elegantin mallin Adam
Smithin (1723–1790) ajattelun pohjalta. Uusklassisen talousteorian mukaan
keskeisin hyvinvointitappioita tuottava valtion interventio on tulojen
tasaus. Hyvinvointivaltio toteuttaa tulojen tasausta sosiaalisina tulonsiirtoina
ja ilmaisilla tai alihinnoitetuilla julkisilla palveluilla. Niiden seurauksena
syntyy kannustinloukkuja. Lisäksi tulonsiirtojen ja julkisten palvelujen
rahoittamiseksi tarvittavat korkeat verot aiheuttavat monenlaista haittaa.
Työmarkkinoiden tulisi puhdasoppisen uusklassisen teorian mukaan toimia
ilman sosiaali- ja työttömyysturvan aiheuttamia häiriöitä. Lisäksi
tehokkaasti toimivat työmarkkinat vaativat tuntuvia tuloeroja, jotta työ-
80