Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...
Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...
Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
oinen yhteys onnellisuuteen – fyysinen terveys saattaa lisätä onnellisuutta<br />
ja onnellisuus saattaa parantaa terveyttä. Kaikkien näiden tekijöiden analyysi<br />
osoittaa selkeästi, että vaikka absoluuttinen tulo on tärkeää köyhissä<br />
maissa, rikkaissa maissa suhteellinen tulo on todennäköisesti tärkein. Monilla<br />
muilla tekijöillä on voimakkaampi vaikutus onnellisuuteen. Niihin<br />
kuuluvat yhteisöllinen luottamus, työn laatu, valinnanvapaus ja poliittinen<br />
osallistuminen. Bruttokansantuote on arvokas tavoite, mutta sitä ei tulisi<br />
tavoitella siten, että se uhkaa talouden vakautta, turmelee yhteisön koheesiota,<br />
estää turvattomien tukemista, uhraa eettisiä normeja tai vaarantaa<br />
maapallon ilmastoa. Perustavat elinolot ovat olennaisia onnellisuuden ehtoja,<br />
mutta perustason saavuttamisen jälkeen onnellisuus on enemmän<br />
yhteydessä ihmissuhteiden laatuun kuin tuloihin. Poliittisiin tavoitteisiin<br />
tulisi sisältyä korkea työllisyysaste ja korkealaatuinen työ, korkeatasoista<br />
luottamusta ja keskinäistä kunnioitusta sisältävä vahva yhteisöllisyys, joita<br />
hallitus voi synnyttää osallistavan politiikan avulla, parantunut fyysinen ja<br />
henkinen terveys, perhe-elämän tukeminen ja asianmukainen koulutus kaikille.<br />
Neljä politiikkaa parantavaa askelta ovat onnellisuuden mittaaminen,<br />
onnellisuuden selittäminen, onnellisuuden asettaminen analyysin keskiöön<br />
ja onnellisuuden tutkimuksen muuntaminen palvelujen suunnitteluun ja<br />
jakeluun. (Helliwell ym. 2012, 10.)<br />
Helliwellin, Layardin ja Sachsin esittämät suuntaviivat ovat hyvin linjassa<br />
Doyalin ja Goughin suuntaviivojen kanssa. Valitettavasti he eivät esitä empiirisiä<br />
tilastoituja mittareita vaan kaavailevat niiden kehittämistä. Joudumme<br />
tyytymään taulukon 2 lukuihin parempia odotellessa. Niitä odotellessa<br />
voidaan todeta, että kolme mittaria (WISP, bkt ja onnellisuus) korreloivat<br />
heikosti keskenään. Se viittaa tarpeeseen kehitellä ja käyttää yhteisöllisyyttä<br />
ja subjektiivista hyvinvointia koskevaa mittaristoa WISP-tyyppisiin indekseihin<br />
sisältyvien mittareiden ohella. Samalla se antaa viitteitä siitä, ettei<br />
Doyalin ja Goughin teoria ja mittaristo ota riittävästi huomioon subjektiivisia<br />
tekijöitä. BKT-mittarin vähäinen yhteys muihin mittareihin tukee<br />
edellä esitettyä ajatusta, ettei henkeä kohti mitattu bruttokansantulo<br />
teollistuneissa maissa enää kovinkaan hyvin heijasta tarpeiden tyydytystä<br />
tai ihmisten tyytyväisyyteen perustuvaa ymmärrystä hyvinvoinnista. Tulos<br />
tukee Doyalin ja Goughin teoriakehittelyn yhtä lähtökohtaa. Se oli heidän<br />
kritiikkinsä sitä kohtaan, että bruttokansantuotteena mitattua talouskasvua<br />
pidetään hyvinvoinnin lisäämisen mittarina.<br />
79
Change language