12.01.2015 Views

Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

vanhempien ja lasten tulojen välinen korrelaatio on anglo-amerikkalaisissa<br />

maissa korkeampi kuin Skandinavian maissa (OECD 2008; Wilkinson<br />

& Pickett 2009). Mikään maista ei ole rawlsilaisittain täysin avoin: lasten<br />

koulutus, sosiaalinen asema ja esimerkiksi tulot ovat yhteydessä vanhempien<br />

vastaaviin asemiin. Toiset maat (esim. Pohjoismaat) ovat kuitenkin<br />

vähemmän suljettuja kuin toiset (esim. Englanti ja Yhdysvallat).<br />

Osittain tämä tulos selittyy koulutusjärjestelmillä. Eräiden tahojen tasapäistäväksi<br />

väittämä suomalainen peruskoulu ainakin PISA-tulosten perusteella<br />

on kaikkea muuta kuin tasapäistävä. Suomessa tulokset ovat kautta<br />

linja erittäin hyvät: todella kehnoja alisuorittajia on kansainvälisesti katsottuna<br />

erittäin vähän, keskitaso on hyvä ja huippuja on muihin maihin verrattuna<br />

erittäin paljon (OECD 2008). Niin ikään vanhempien sosiaalinen<br />

tausta (koulutettu vs. ei-koulutettu) tai perherakenne (yksinhuoltaja vs.<br />

kahden vanhemman perhe) vaikuttavat Suomessa vähemmän kuin muissa<br />

maissa. Kaiken kaikkiaan PISA-vertailut antava suhteellisen myönteisen<br />

kuvan mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisesta Suomessa (Hämäläinen<br />

& Kangas 2010). Myös nämä vertailut soveltuvat hyvin Rawls-pohdintoihin<br />

ja lisäpontta keskustella Amartya Senin kyvykkyyksien (capabilities)<br />

käsitteestä tässä yhteydessä.<br />

Edellä esitetty analyysi on monin osin altis kritiikille. Ensinnäkin tässä<br />

on tarkasteltu oikeudenmukaisuutta vain yhdestä näkökulmasta. Toisekseen<br />

artikkelissa ei ole kovinkaan yksityiskohtaisesti tarkasteltu köyhyyden<br />

rakennetta, sitä ketkä missäkin maassa ovat köyhiä (ks. esim. Forssen 1998;<br />

Bradbury & Jäntti 1999; Jäntti & Ritakallio 2000; Kangas & Palme 2000;<br />

Bradbury, Jenkins & Micklewright 2001; Smeeding 2005). Tulevan tutkimuksen<br />

tehtävänä olisi tarkastella lähemmin sitä, miten edellä kuvatut<br />

yhteydet toimivat taloudellisissa nousu- ja laskukausissa eri väestöryhmissä<br />

eri maissa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta olisi ennen muuta<br />

tärkeää tutkia edellä esitettyä tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin, missä<br />

määrin köyhyys on eri maissa ja eri väestöryhmissä lyhytkestoinen ja missä<br />

määrin se on pitkäaikainen tai pysyvä ilmiö.<br />

Oikeudenmukaisuus monikulttuurisessa maailmassa<br />

Tämän luvun tarkoituksena oli luodata John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriaa<br />

ja sen sovellusmahdollisuuksia empiiriseen sosiaalitutkimukseen.<br />

55

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!