Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

sosiaalihuolto ei ole liiemmin viime vuosina kiinnostanut. Itse asiassa Erkki
Kemppaisen (2001) teos on yksi harvoista, ellei suorastaan ainoa viime
vuosina ilmestynyt sosiaalihuoltoa koskeva suomalainen tutkimus. Sosiaalityön
tutkimuksessa sosiaalihuoltoa ei käsitellä enää juuri laisinkaan.
Titmuss ja suomalainen hyvinvointivaltio
Suomalainen hyvinvointivaltio on osin luopunut universalismin periaatteistaan.
Poliittisissa keskusteluissa suurin piirtein kaikkien poliittisten
puolueiden tavoitteena on hyvinvointivaltion tai hyvinvointiyhteiskunnan
puolustaminen. Silti titmusslainen universalismi on vaikeuksissa. Ilmaispalvelujen
sijalle tulee yhä useammin maksullisia palveluita, ja EU-jäsenyyden
myötä julkisten palvelujen rajankäynnistä neuvotellaan myös Suomessa.
Tulisiko uimahallit yksityistää, onko yleinen ja yhtäläinen peruskoulu riittävän
houkutteleva älykkäimmille lapsille Tulisiko erikoissairaanhoidon
yksityistä palvelutuotantoa lisätä Tulisiko asunnottomille järjestää omat
terveydenhuoltopalvelut Tuskin kyse on siitä, että yhteiskunnallinen kylmyys
ja antisolidaarisuus olisivat levinneet aikaisempaa laajemmalle Suomelle.
Pyrkimyksenä lienee luoda taloudellisesti mahdollisimman tehokas
palvelutuotanto.
Titmuss oli hyvin epäileväinen talousargumenttien ylivaltaa kohtaan.
Kustannushyötyanalyysi ei sovi sosiaalipoliittisen päätännän ohjenuoraksi,
väitti hän, jo siksikin, että sosiaalipalvelujen kustannuksia ja hyötyjä on
usein vaikea mitata. Lopulta sosiaalipolitiikassa on kyse arvovalinnoista.
Suomalainen poliittinen julkisuus on pitkälti sopeutunut taloudellisten
argumenttien ensisijaisuuteen, politiikka on vaihtoehdotonta. Titmussia
lukemalla valitut vaihtoehdot tulevat näkyviksi, samoin mahdollisuudet
valita toinen tie.
Miten Titmussin ideoille on käynyt sosiaalipolitiikan tutkimuksessa
Reismanin mukaan ei toistaiseksi kovin hyvin. Kymmenen vuotta hänen
kuolemansa jälkeen useimmat hänen teoksensa myytiin loppuun eikä uusia
painoksia enää otettu. Opiskelijat tuntevat hänen ideansa hajanaisesti
toisen käden lähteiden kautta, kokemukseni mukaan näin myös Suomessa.
Reismannin mukaan tähän on useita syitä: Yhdistyneissä Kuningaskunnissa
pääministeri Thatcherin aikana harjoitettu talous- ja sosiaalipolitiikka
kulkivat päättäväisesti toiseen suuntaan kuin mitä Titmuss oli pitänyt hy-
341