Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

Titmussin välillä olevan myös temaattisia yhteneväisyyksiä (Reisman 2001,
1274–1275.)
Sosiaalipolitiikka oli ja on aivan liian laaja kenttä yhden ihmisen hallittavaksi.
Titmuss tiesi tämän hyvin, mutta siitä huolimatta suostui puhumaan
monenlaisista kysymyksistä, sillä ”jos ihmiset puhuisivat vain niistä asioista,
joissa he ovat asiantuntijoita, kuolettava hiljaisuus peittäisi maailman” (Titmuss
1973e, 25). Hänen tuotantonsa monialaisuus tekee tieteenalaperusteisen
lokeroinnin vaikeaksi. Titmuss oli sosiaalipoliitikkona kiinnostunut
muun muassa väestötieteellisistä ja terveydenhuollon hallintoon kytkeytyvistä
teemoista, vaikka hänen virkansa oli sosiaalihallinnon professuuri.
Itse pidän häntä sosiaalihuoltotutkimuksen modernina klassikkona, ja tästä
syystä painotan tässä Titmussin sosiaalihuollollista kirjoittelua.
Aloitan henkilöhistorialla. Sen jälkeen esittelen hänen tuotantonsa eräitä
teemoja, ja sen jälkeen koetan pohtia, mitä Titmuss merkitsee tämän hetken
Suomessa ja suomalaisessa sosiaalipoliittisessa keskustelussa. Titmussin
tuotantoa voisi käsitellä kovin monesta viitekehyksestä, sosiaalipolitiikan
teorian kehittelijänä, sosiaalitalouden tutkijana, ja vaikkapa terveydenhuollon
hallinnon tutkijana. Olen valinnut tämän luvun tarkastelunäkökulmaksi
sosiaalipolitiikan nykytutkimuksen kannalta “residuaalisen” näkökulman,
joka kuitenkin Titmussin itsensä kannalta oli varsin keskeinen.
Tarkastelen Titmussin merkitystä sosiaalihuollon ja sosiaalityön tutkijana.
Vähävaraisesta perheestä professoriksi
Richard M. Titmuss syntyi pientilallisen poikana Bedfordshiressa. Isän
kuoleman ja pesän varattomuuden vuoksi Richard joutui jättämään
koulunkäynnin 14-vuotiaana ja puolen vuoden mittaisen kirjanpitokurssin
jälkeen hakeutumaan vakuutusvirkailijaksi palovakuutusyhtiöön. (Reisman
2001, 5.) Vuonna 1937 Titmuss avioitui sosiaalityöntekijä Kathleen (Kay)
Millerin kanssa. Avioituminen merkitsi käännekohtaa Titmussin elämässä:
Kay Miller oli toiminut työttömien yhdistyksissä, ja sai myös Titmussin
kiinnostumaan sosiaalipoliittisista kysymyksistä. Puolisoille syntyi vuonna
1944 tytär, Ann, josta aikanaan isänsä tavoin tuli yhteiskuntatieteilijä,
professori Ann Oakley. Titmuss liittyi vuonna 1937 Eugenics Societyn
jäseneksi. Hän oli uransa loppuun saakka kiinnostunut eugeniikasta, eli
ihmislajin valikoivasta lisääntymisestä, ja väestötieteellisesti suuntautuneen
328