Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

More documents

Recommendations

Info

esssä syksyllä 2012 on yhä epäselvää, kuinka maailmaa mullistavaksi tuo kriisi osoittautuu. Eräiden tulkintojen mukaan se vertautuu 1930-luvun ja 1970-luvun talouskriiseihin, toiset näkevät enemmän yhtymäkohtia maailmanjärjestelmän muutoksiin, kun taas kolmannet pitävät murrosta pitkällä aikavälillä loppujen lopuksi suhteellisen vähäisenä. Joka tapauksessa on liian aikaista arvioida kriisin merkitystä. Havainnollista on, että 1990-luvun alun kriisiä koskevat, kestäviksi osoittautuneet sosiaalipoliittiset tulkinnat valmistuivat vasta 2000-luvun alussa. 1. TEOREETTISET MALLIT JA YLEISET HYPOTEESIT C A 2. HYVINVOINTIVALTIOT JA SOSIAALIPOLITIIKAN INSTITUUTIOT B 3. SUOMEN MALLI Kuvio 1. Kokoelman perusasetelma Kokoelman perusasetelma on tiivistetty kuvioon 1. Kokoelmassa tarkasteltavat teoriat ovat jo aikaisempien tutkimusten valossa osoittautuneet mielenkiintoisiksi hyvinvointivaltiotutkimuksessa joko yleisenä, esimerkiksi vanhat OECD-maat kattavana viitekehyksenä tai tiettyjä hyvinvointivaltioita koskevien tapaustutkimusten perusteella (kaksisuuntainen A-nuoli). Niitä on siis systemaattisesti ja toistuvasti hyödynnetty joko vertailevassa tutkimuksessa tai tapaustutkimuksessa. Kokoelman kannalta keskeinen yhteys on näiden hyvinvointivaltiotutkimuksessa jo hyödynnettyjen yleisten teorioiden soveltaminen suomalaisen hyvinvointivaltion institutionaaliseen rakenteeseen (B-nuoli). Pitkän aikavälin tavoitteena on näiden teorioiden soveltamisesta saatujen kokemusten liittäminen osaksi muuta hyvinvointivaltiota koskevaa teoreettista keskustelua. Palautesilmukan rakentuminen 19
20 riippuu siitä, missä määrin muut hyvinvointivaltiotutkijat integroivat tämän kokoelman tulokset omiin teoreettisiin malleihinsa (C-nuoli). Teorian sovellettavuuden korostus on rajannut teoksen kirjoittajien liikkumavaraa. Rajaaminen voidaan kuitenkin tulkita kahdella tavalla. Yhtäältä rajaaminen voi merkitä joidenkin mielenkiintoisten lähestymistapojen tai teemojen ulosrajaamista, jolloin oman päänsä valtaa korostava tutkija voi kokea rajaukset turhauttavina. Toisaalta rajaamalla lukujen tehtävänasettelua sekä kirjoittajaa että lukijaa suunnataan niiden kysymysten pariin, jotka ovat aikaisemman kokemuksen valossa mielekkäitä ja kokoelman tavoitteenasettelun kannalta keskeisiä. Tässä mielessä rajaukset palvelevat kokoelman sisäistä johdonmukaisuutta. Parhaimmillaan tämänkaltaiset katsaukset avaavat ovia merkittävällä empiiriselle jatkotutkimukselle, luovat mahdollisuuden uusille teoreettisille näkökulmille sekä kytkevät teoreettiset mallit, empiiriset tulokset (konkreettiset sosiaalitutkimukset) ja sosiaalipoliittiset tutkimukset aikaisempaa tiiviimmin toisiinsa. Viime vuosina on julkaistu lukuisia arvioita hyvinvointivaltion tilasta ja tulevaisuudesta. On monella tapaa perusteltua, että sosiaali- ja yhteiskuntapoliitikot osallistuvat näiden teosten kautta aktiivisesti hyvinvointivaltion ja sosiaalipolitiikan tilaa, tulevaisuutta ja strategisia linjauksia koskeviin pohdintoihin, ja yhdistävät pohdinnoissaan hyvinvointivaltion ja sosiaalipolitiikan teoriaa, politiikkaa (ja instituutioita) ja empiirisiä tutkimustuloksia. Tilanne on selkeästi parantunut, kun osallistumisen muutosta tarkastellaan viimeisen kymmenen–viidentoista vuoden aikajänteellä. Sosiaalipoliitikot menettivät sananvaltaansa sosiaalipolitiikassa 1990-luvun laman jälkeen. Sosiaalipolitiikalle antoivat suuntaa julkistalouden tilaa koskevat arviot ja varsin yksioikoiset, taloustieteelliset argumentit kannustinloukuista ja kannustavuudesta. Sosiaalipoliitikkojen suurella enemmistöllä ei ollut tarjolla tuolle hegemoniselle näkemykselle vaihtoehtoista käsitystä sosiaalipolitiikan tulevaisuudesta. Kuvaavaa on, että samaan aikaan kun valtionvarainministeriössä valmisteltiin kannustamiseen tähtääviä uudistuksia vuosina 1993–1995, sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli perusturvan tason korottamista. Lamavuosien jälkeen empiirisen sosiaalitutkimuksen vahvistumisen ja institutionaalisen rakenteen paremman tuntemisen seurauksena sosiaalipolitiikkojen asema on vahvistunut. 2000-luvulla sosiaalipolitiikan tutkijoilla on ollut jo painava sanansa sanottavansa hyvinvointivaltion tilasta ja tulevaisuudesta. Tämä näkyi esimerkiksi sosi-
Page 1 and 2: Diakonia-ammattikorkeakoulu A TUTKI
Page 3 and 4: DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAI
Page 5 and 6: vointivaltion kehityksen kanssa. Se
Page 7: nish welfare state. Next, the book
Page 10 and 11: Hyvinvointivaltio ja talouskasvu...
Page 12 and 13: Vallan uusi metapeli...............
Page 14: Universaalit ja selektiiviset sosia
Page 17 and 18: jokaisen luvun osalta. Luvut on nyt
Page 19: 18 valtion ja sosiaalipolitiikan tu
Page 23 and 24: 22 vointivaltio- kuin hyvinvointi-
Page 25 and 26: 24 sa. Klassikkotutkijoista Gunnar
Page 27 and 28: sen kytkeytymistä tuotannontapojen
Page 29 and 30: itse on korostunut sitoutumistaan t
Page 31 and 32: sairausvakuutusta. Vähävaraisille
Page 33 and 34: aallon riskinhallintajärjestelmiä
Page 35 and 36: 34 kinoilla. Näitä kolmea markkin
Page 37 and 38: Elinkeinoelämä Ennen lamaa Metsä
Page 39 and 40: 38 Kokoelman toisessa osassa hyödy
Page 41 and 42: 40 Saari, Juho (toim.) 2010. Tuleva
Page 44 and 45: Olli Kangas 2 Kiistanalaista oikeud
Page 46 and 47: tensa ja vaikuttavuuteensa nähden
Page 48 and 49: Kenties enemmän ja suoranaisemmin
Page 50 and 51: den, tai laajemmin yhteiskunnallise
Page 52 and 53: individualisteja, jotka jakavat kes
Page 54 and 55: sivät olevan tuhoisia köyhille, o
Page 56 and 57: vanhempien ja lasten tulojen välin
Page 58 and 59: Kirjallisuus Arthur, John & Shaw Wi
Page 60: Sen, Amartya 2009. The Idea of Just
Page 63 and 64: 62 muista talouden tasapainoon ja k
Page 65 and 66: UNIVERSAALI PÄÄMÄÄRÄ OSALLISTU
Page 67 and 68: Doyal ja Gough esittävät periaatt
Page 69 and 70: 68 Mittaria ja indeksiä laskettaes
Page 71 and 72:
70 Maslow’llakin - mukana hyvinvo
Page 73 and 74:
• virkistymiseen, leikkiin ja luo
Page 75 and 76:
74 Kyse on siitä, miten tutkimustu
Page 77 and 78:
WISP 2000-2009 BKT/capita 2010 Onne
Page 79 and 80:
78 mihin maa sijoittuu parhaan ja h
Page 81 and 82:
Hyvinvointivaltio ja hyvinvointi Hy
Page 83 and 84:
kuntapoliittinen valinta laajan hyv
Page 85 and 86:
Yhteenveto ja pohdintaa Inhimillisi
Page 87 and 88:
Kirjallisuus Alderfer, Clayton P. 1
Page 90 and 91:
Juho Saari 4 Hyvinvointi markkinayh
Page 92 and 93:
Taloudellisten lakien dominoima mar
Page 94 and 95:
Riskin ja epävarmuuden välinen er
Page 96 and 97:
via ja ylläpitäviä institutional
Page 98 and 99:
yhteiskunnallistumisen polulle. Sel
Page 100 and 101:
oksen asettamalla taloudelliselle t
Page 102 and 103:
Ajanjaksot Sääntelyn purkamisen a
Page 104 and 105:
ka erilaiset aikahorisontit voidaan
Page 106 and 107:
vakinaistamista, työ- ja perhe-el
Page 108 and 109:
ole systemaattista empiiristä tutk
Page 110 and 111:
Perez, Carlota 2003. Technological
Page 112 and 113:
Jyri Liukko 5 Vakuutusyhteiskunta:
Page 114 and 115:
keinen teesi on, että vakuutuksen
Page 116 and 117:
jossain määrin tiedostamaton soli
Page 118 and 119:
ja ideoiden sekä näitä ilmentäv
Page 120 and 121:
sioiden vakuuttamisen suuntaan. Kys
Page 122 and 123:
SATA-komitea (2009) otti esille aja
Page 124 and 125:
sekä alaikärajan (vuoden 1993 lai
Page 126 and 127:
tään yksilöllisenä säästämis
Page 128 and 129:
kupuolen, iän ja terveydentilan pe
Page 130 and 131:
ja sairausvakuutuksen ansiosidonnai
Page 132 and 133:
lä universaalia kansanvakuutusta j
Page 134 and 135:
Hinrichs, Karl & Kangas, Olli 2003.
Page 136 and 137:
J. P. Roos 6 Taistelusta yhteistoim
Page 138 and 139:
Näin Bourdieun teoria siis selitt
Page 140 and 141:
kävi myös Suomessa vuonna 2009 ke
Page 142 and 143:
hyvinvointivaltiomallia, vieläpä
Page 144 and 145:
artikkeleita eri puolilta Eurooppaa
Page 146 and 147:
taa sosiaalipolitiikan kautta, onki
Page 148 and 149:
että ”evoluutioteoria” on yht
Page 150 and 151:
Kirjallisuus Bennett, Tony; Savage,
Page 152 and 153:
II JAKSO - HYVINVOINTIVALTION AIKAL
Page 154 and 155:
Juho Saari 7 Kolmas tie ja hyvinvoi
Page 156 and 157:
Third Way (1998), The Third Way and
Page 158 and 159:
Kolmas tie ja politiikan agendat Gi
Page 160 and 161:
Taulukossa 1 on verrattu Giddensin
Page 162 and 163:
Samankaltaisen analyysin voi tehdä
Page 164 and 165:
sovellettavuuteen Suomessa. Teemat
Page 166 and 167:
Sosiaalinen investointivaltio Hyvin
Page 168 and 169:
luovaa jättiläistä aktiivisempaa
Page 170 and 171:
suomalaisen yhteiskuntapolitiikan t
Page 172 and 173:
Kirjallisuus Arthur, W. Brian 2007.
Page 174 and 175:
Sakari Taipale 8 Informaatioaika -
Page 176 and 177:
sijakoinen. Yhtäältä se nostaa e
Page 178 and 179:
siaalisten ongelmien aiheuttamaa k
Page 180 and 181:
Informaatioteknologian vallankumous
Page 182 and 183:
ja tavoitteenasettelutkin olivat m
Page 184 and 185:
Pyöriä 2001; Julkunen, Nätti & A
Page 186 and 187:
Eräänä mittarina siirtymisestä
Page 188 and 189:
Ahon hallitusohjelman keskeisenä t
Page 190 and 191:
ti valtaa ihmisten mielipiteisiin j
Page 192 and 193:
yhtä merkittävästi päätösvalt
Page 194 and 195:
tyneen. Hitaasti muuttuvien teollis
Page 196 and 197:
Kirjallisuus Anttonen, Anneli & Sip
Page 198 and 199:
Tilastokeskus 2011b. Tutkimus- ja k
Page 200 and 201:
Raija Julkunen 9 Ensimmäisestä to
Page 202 and 203:
Riskiyhteiskunta Samoin kuin feodaa
Page 204 and 205:
kilökseen tulo on vuosisatoja pitk
Page 206 and 207:
Tällöin lähtökohtana on lähinn
Page 208 and 209:
siolla on kolme pilaria: kansalaisa
Page 210 and 211:
modernissa. Uudemmissa kirjoituksis
Page 212 and 213:
Power in the Global Age -teoksessa
Page 214 and 215:
Eurooppa on ajateltava uudestaan. V
Page 216 and 217:
Sitä voisi kutsua sosiaalipolitiik
Page 218 and 219:
Globalisierung. Edition Zweite Mode
Page 220 and 221:
Jani Erola, Anne Birgitta Pessi ja
Page 222 and 223:
puolisia rakenteita tai instituutio
Page 224 and 225:
Populaariteos 4 % Klassikko 12 % It
Page 226 and 227:
Hyvinvointivaltion muutos Notkean m
Page 228 and 229:
valtion purkamisen pitäisi olla em
Page 230 and 231:
jakavilla ja automaattisesti vakaut
Page 232 and 233:
laisdiagnoosin arviointia. Tiedämm
Page 234 and 235:
sa 2000-luvun alkupuoliskolla tehok
Page 236 and 237:
myös aikalaisdiagnoosien ongelma.
Page 238 and 239:
Frey, Bruno S. & Stutzer, Alois 200
Page 240 and 241:
III JAKSO - ERIARVOISUUS HYVINVOINT
Page 242 and 243:
Pasi Moisio ja Jani Erola 11 Luokat
Page 244 and 245:
oimaan omaa menestystään tärkeim
Page 246 and 247:
littävät kaiken) ja metodologinen
Page 248 and 249:
jolla ei voida selittää suurinta
Page 250 and 251:
kohtaavat erilaisia ulkoisia rajoit
Page 252 and 253:
vien naisten kohdalla. Ammattitaito
Page 254 and 255:
Sosiaalinen liikkuvuus Suomessa Sos
Page 256 and 257:
Miehet 1975 1980 1985 1990 1995 200
Page 258 and 259:
ohjaavat muut arvot ja tavoitteet k
Page 260 and 261:
korostavien teorioiden sekä korkea
Page 262 and 263:
Esping-Andersen, Gøsta 1999. Socia
Page 264 and 265:
Ossi Rahkonen ja Eero Lahelma 12 Te
Page 266 and 267:
tion ja sosiaalisen syrjäytymisen
Page 268 and 269:
in johtama konservatiivihallitus (1
Page 270 and 271:
seen liikkuvuuteen että todettuihi
Page 272 and 273:
kiinnitetään elämänkaaren eri v
Page 274 and 275:
Elinajanodote, vuotta 48 46 44 42 4
Page 276 and 277:
2000). Mutta hyvinvointivaltioissa
Page 278 and 279:
hyvinvointi- ja terveyseroja” (Va
Page 280 and 281:
valikoitumisprosesseja sosiaalisen
Page 282 and 283:
Mackenbach, Johan 2012. The persist
Page 284 and 285:
Juho Saari 13 Sosiaaliset oikeudet
Page 286 and 287:
Kansalaisuuden neljä ulottuvuutta
Page 288 and 289:
Neljänneksi kansalaisuus on kehitt
Page 290 and 291:
Neljänneksi Marshallia on moitittu
Page 292 and 293:
silön panos yhteisön hyvinvoinnil
Page 294 and 295:
mina välttämättöminä. Samalla
Page 296 and 297:
lutuksen ja terveydenhuollon kansal
Page 298 and 299:
Itsekkyys Valta Byrokratia Demokrat
Page 300 and 301:
suhteellista asemaa sekä luokkajä
Page 302 and 303:
naatioasetuksen toimintaperiaatteet
Page 304 and 305:
Kirjallisuus Anttonen, Anneli 1997.
Page 306 and 307:
IV JAKSO - HYVINVOINTIVALTION UUDET
Page 308 and 309:
Raija Julkunen ja Juho Saari 14 Hyv
Page 310 and 311:
Näiden hypoteesien lisäksi on kok
Page 312 and 313:
mista, niukkuus, ristiriidat ja sop
Page 314 and 315:
(Esping-Andersen 1996). Mannereuroo
Page 316 and 317:
Duane Swank (2001) tiivisti The New
Page 318 and 319:
masi huoli köyhyydestä ja eriarvo
Page 320 and 321:
perus- ja vähimmäisturvan mataluu
Page 322 and 323:
sointi ja rahoitus ovat yhä kipeä
Page 324 and 325:
(2010b) manner-Euroopasta kuvaamaa
Page 326 and 327:
Immergut, Ellen, M. & Anderson, Kar
Page 328 and 329:
Mikko Mäntysaari 15 Hyvinvointival
Page 330 and 331:
eugeenisen orientaationsa kautta h
Page 332 and 333:
universaalien palvelujen ideaa ja t
Page 334 and 335:
Verenluovutuksilla kerättävän ve
Page 336 and 337:
ja vastavuoroiseen vaihtoon, saava
Page 338 and 339:
Sosiaalihuolto ja sosiaalityö Titm
Page 340 and 341:
muokkaavat suuren yleisön käsityk
Page 342 and 343:
sosiaalihuolto ei ole liiemmin viim
Page 344 and 345:
Kirjallisuus Alcock, Peter 2004. Ri
Page 346 and 347:
Kirjoittajat Jani Erola, professori
Page 348 and 349:
8 Launonen, Pekka 2004 Nuorisonohja
Page 350 and 351:
27 Hiilamo Heikki & Saari Juho (toi
Page 352 and 353:
SARJOJEN KRITEERIT A Tutkimuksia: S
Page 354:
353
show all

Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?