Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...
Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...
Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Pyöriä 2001; Julkunen, Nätti & Anttila 2004). Niin sanotun tietotyön ominaispiirteiksi<br />
on yleisesti luettu tietotekniikan käyttö, luovuus ja kouluttautuneisuus.<br />
Riippumatta laskenta- ja tilastointitavoissa olevista eroista, tietotyön<br />
määrä on noussut Suomessa aina 1980-luvulta vuosituhannen vaihteeseen<br />
saakka huomattavasti. Verkostoyhteiskunnalle on erityistä juuri uusien informaatio-<br />
ja kommunikaatioteknologioiden käyttö tiedon ja informaation<br />
käsittelyssä (Castells 2000a; ks. myös Cortada 1998).<br />
Kolmas uuden talouden erityispiirre on talouden verkostoituneisuus. Verkostoituneessa<br />
taloudessa tuottavuus synnytetään ja kilpailua käydään globaaleissa<br />
liike-elämän verkostoissa. Verkostoituneisuutta voidaan selvittää<br />
esimerkiksi yritysten alihankkijoiden määrän kasvulla tai klusteriajattelun<br />
kautta, mutta tällöin ongelmaksi nousee vahvan empiirisen näytön hankkiminen.<br />
Luotettavan ja yli ajan kestävän vertailutiedon hankkiminen<br />
alihankkijoista ja klustereiden rakenteista on liki mahdotonta. Castells<br />
(2000a) pohjaa omat ajatuksensa verkostoituneisuudesta pitkälti yksittäisiin<br />
yritysesimerkkeihin, verkostoyrityksen käsitteen lanseeraamiseen ja<br />
Suomi-analyysissa muun muassa teknologiaklusterin esittelyyn. Onnistunut<br />
verkostokäsitteen tai sen johdannaisten soveltaminen empiiriseen analyysiin<br />
edellyttää käsitteen tarkempaa ja yksiselitteisempää määrittelyä.<br />
Kolmen talouselämän uudistuksen tarkastelu osoittaa, että Suomi siirtyi<br />
1990-luvulla kohti uutta taloutta Castellsin piirtämiä suuntaviivoja mukaillen.<br />
Hallitusten strategisissa linjauksissa nousivat 1990-luvun alussa esiin<br />
lähinnä työntekoon kannustavat veroratkaisut, valtionvelan lyhentäminen<br />
ja valmistautuminen Euroopan talous- ja rahaliittoon. Vasta kun 1990-luvun<br />
taloudellinen lama alkoi jäädä taakse, nousivat Lipposen II ja Vanhasen<br />
I ja II hallitusohjelmissa esiin globalisaatio ja siihen liittyvät ongelmat.<br />
Kyseiset hallitukset joutuivat ottamaan kantaa muun muassa siihen, miten<br />
oikeudenmukaista ja vastuullista globalisaatiota voitaisiin edistää. Hallitusten<br />
linjaukset tukevat siis sitä käsitystä, jonka mukaan Suomen talouden<br />
globalisoituminen tapahtui suurilta osin vasta 1990-luvulla, erityisesti sen<br />
loppupuolella. Samalla käy ilmi, että pelkkien suurten linjojen seuraaminen<br />
ei paljasta koko kuvaa talouselämän muutosten ja hyvinvointivaltion<br />
suhteesta. Tarkastelun ulkopuolelle jää paitsi se, kuinka talouselämän uudistukset<br />
on tuotettu myös se, kuinka ne on koettu.<br />
Uuteen talouteen siirtymiseen on liittynyt Suomessa niin kipeitä rahapoliittisia<br />
valintoja, kilpailukyvyllistämistä kuin joukkoirtisanomisiakin.<br />
183
Change language