Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

Sakari Taipale
8 Informaatioaika – Manuel Castells ja
verkostoituva hyvinvointivaltio
Sosiologian ja aluesuunnittelun emeritusprofessori Manuel Castells (syntynyt
1942) on tullut tunnetuksi vuosina 1996–1998 ilmestyneestä The
Information Age -trilogiastaan. Tässä teossarjassa hän tarkastelee talouden,
vallan ja identiteetin lähteitä sekä toimintamekanismeja globalisoituvassa
maailmassa. Teossarjan keskiössä ovat verkostot, jotka muodostavat Castellisin
mukaan sosiaalisen elämän uuden muoto-opin. Trilogia ilmestyi myös
hyvään aikaan, sillä 2000-luvun alussa sosiaalitieteiden klassikkoteorioiden
katsottiin tarjoavan huonosti välineitä uusien ja nopeasti muuttuvien yhteiskunnallisten
ilmiöiden selittämiseen (ks. esim. Esping-Andersen 2000;
Urry 2003). Myöhemmin Castells on tarkastellut informaatioajan ilmiöitä
tarkemmin muun muassa mobiiliviestinnän (Castells 2004) ja kommunikaatiovallan
näkökulmista (Castells, Fernández-Ardèvol, Qiu & Sey 2007;
Castells 2009; 2011).
Tässä luvussa tarkastelen Manuel Castellsin perusteesejä informaatioaikaan
siirtymiseen liittyvistä muutoksista suomalaisen hyvinvointivaltion näkökulmasta.
Tarkastelen muutoksia 1990-luvun alusta aina tähän päivään saakka.
Manuel Castellsin yhdessä Pekka Himasen (2001) 8 kanssa kirjoittamassa
Suomen tietoyhteiskuntamalli -kirjassa on samankaltainen näkökulma. Kyseinen
teos käsittelee Suomea eräänlaisena informaatioajan positiivisena poikkeustapauksena
yhdessä Kalifornian Piilaakson ja Singaporen kanssa. Kirja
ei kuitenkaan erittele kaikkia suomalaisen tietoyhteiskuntamallin eroja ja samankaltaisuuksia
suhteessa trilogiassa esitettyihin perusteeseihin.
8 Sittemmin hallitus on tilannut Himaselta eräänlaisia jatko-osia tälle teokselle (2004; 2012), joista jälkimmäinen
ilmestyi syksyllä 2012 niin myöhään, että sen tarkempi läpikäynti ei ollut tässä yhteydessä mahdollista. Lisäksi
Himanen on kirjoittanut kansallisen innovaatiostrategian ”Suomalainen unelma” (2007).
173