Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

164
teiskunnan (taloudellisen) huipun integroimisesta saman kokonaisuuden
osaksi on sen sijaan jäänyt Suomessa vähemmälle huomiolle – osin koska
Suomessa ei tätä ilmiötä ole suuressa mittakaavassa olemassa. Giddensin
näkemyksen mukaan varakkuuden ja tulojen eriarvoistumista tulisi rajoittaa
progressiivisten kulutusverojen avulla. Progressiivisia kulutusveroja ei
Suomessa ole – eikä sen puoleen juuri muuallakaan maailmassa. Erilliset
verot kohdistuvat tupakkaan ja alkoholiin, mutta ne eivät ole hintaan progressiivisesti
sidottuja.
Third Way -kirjaa on kritisoitu eriarvoisuuden ohuesta käsittelystä. Niinpä
kirjan jatko-osassa (1998) teemaa käsitellään luvun verran. Lisäksi Giddens
(2001b) on julkaissut kyseistä teemaa käsittelevästä luvusta vielä edelleen
jalostetun version toimittamassaan kirjassa, jossa eriarvoisuutta käsittelevä
osuus on selvästi muita jaksoja laajempi. Siinä Giddens painottaa köyhyyden
dynaamisuutta. Paneeliaineistoihin perustuvat tutkimukset ovat
osoittaneet, että varsin monet kotitaloudet ovat vuosien mittaan tilapäisesti
köyhiä. Hänen mukaansa tämä köyhyyden dynaamisuutta alleviivaava teema
on jäänyt sivuun poikkileikkaukseen perustuvasta otospohjaisesta tutkimuksesta.
Suomessa tulos on ymmärrettävä, kun ottaa huomioon köyhän väestön
varsin pienen osuuden koko väestöstä ja tämän väestöryhmän sisäisen rakenteen.
Köyhistä suomalaisista noin puolet on opiskelijoita. Suomessa paneeliaineistoihin
perustuva tulonjako- ja köyhyystutkimus on vasta alussa.
Menetelmään perustuvat ensimmäiset sosiaalipoliittiset tutkimukset julkaistiin
vuosituhannen vaihteen jälkeen. Näissä tutkimuksissa on havaittu,
että 1990-luvun lama lisäsi (ehkä) yllättävän vähän pitkäaikaista tuloköyhyyttä
(esim. Penttilä, Kangas, Nordberg & Ritakallio 2003). Paneeliaineistoilla
on kuitenkin havaittu huono-osaisuuden periytyvyys ja vuosikymmenten
pituinen pitkä varjo myöhemmälle elämälle (Kainulainen 2006).
Sosiaaliturvajärjestelmä – erityisesti ansioihin suhteutettu työttömyysturva
– on osoittaututunut varsin toimivaksi keinoksi vähentää köyhyyttä. Huono
uutinen on sen sijaan se, että suomalaiset tulonsiirtojärjestelmät eivät
nosta köyhyydestä eräitä paikannettavissa olevia ryhmiä, ennen kaikkea
pitkäaikaistyöttömiä ja perusturvalla eläviä. Lisäksi paneeliaineistojen valossa
hakeutuminen toimeentulotukiasiakkaaksi on tavanomaisempaa ja
toistuvampaa kuin mitä poikkileikkausaineistojen perusteella voisi päätellä.