Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...
Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...
Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
SATA-komitea (2009) otti esille ajatuksen työmarkkinatuen tarveharkinnan<br />
poistamisesta ja työttömyysturvan muuttamisesta jälleen yhtenäiseksi perusturvaetuudeksi<br />
– lähemmäs kansanvakuutuksen ideaa. Ehdotus johti myös<br />
käytännön toimenpiteisiin. Vuoden 2013 alusta lähtien puolison tulot eivät<br />
enää ole vaikuttaneet työmarkkinatukeen. Julkusen tulkinnan mukaisesti<br />
voidaan sanoa, että 1990-luvun sosiaalipolitiikan tuloksena on ollut sosiaaliturvan<br />
jakautuminen yhtäältä vakuutusmaksuja maksavien sosiaalivakuutettujen<br />
sisäpiiriin ja toisaalta tarveharkintaisen sosiaaliavun saajiin. Samalla<br />
universaali kansanvakuutus on jäänyt marginaalisempaan rooliin.<br />
Eräs toteutumatta jäänyt esimerkki 1990-luvulla esiin nousseesta sosiaalivakuutuksen<br />
läpinäkyväistämiseen liittyvästä ajattelusta on keskustelu<br />
pakollisista henkilökohtaisista eläke- ja sosiaalitileistä. Chilen, Ruotsin tai<br />
Viron eläkeuudistukset mainitaan usein esimerkkinä eläketilien käyttöönotosta.<br />
Suomessakin ne herättivät jonkin verran keskustelua 2000-luvun<br />
alkupuolella: erilaisten tilimallien ominaisuuksia ja soveltamismahdollisuuksia<br />
pohdittiin tarkemmin muun muassa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen<br />
(ETLA), Valtiovarainministeriön ja Eläketurvakeskuksen voimin<br />
(Korkman, Lassila, Määttänen & Valkonen, 2007; Lassila & Valkonen<br />
1999; Knuuti & Vidlund 2006; Huopaniemi 2007). Olennaista tässä on<br />
se, että tilimalliajattelu pyrkii muuttamaan sosiaalivakuutusta lähemmäs<br />
yksityisvakuutusmaista läpinäkyvyyttä maksajien ja saajien suhteen, mutta<br />
menee vielä pidemmälle: tilimallit typistävät vakuutusajattelun tiliajatteluksi,<br />
jossa sosiaalivakuutus siirtyy tavallaan kansallisen tai palkansaajien<br />
välisen solidaarisuuden erityisestä ilmentymästä yksilölliseksi säästömuodoksi<br />
muiden joukossa.<br />
Toteutuneiden käytäntöjen tasolla sosiaalivakuutuksen suunnanmuutos<br />
ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi ollut kovin radikaali. Sosiaalivakuutus<br />
ei Suomessa ole merkittävällä tavalla lähentynyt kaupalliselle yksityisvakuutukselle<br />
ominaisia periaatteita, vaikka esimerkiksi maksujen ja<br />
etuuksien yhteyden vahvistaminen on hieman tähän suuntaan vienytkin.<br />
Aiheesta käydystä keskustelusta huolimatta sosiaalivakuutus ei myöskään<br />
ole siirtynyt lähemmäs henkilökohtaista säästämistä esimerkiksi erilaisten<br />
tilimallien muodossa, vaikka esimerkiksi työeläkkeen laskentaan tehdyt<br />
muutokset korostavat eläke-etuuksien mieltämistä itse ansaittuina säästöinä.<br />
Suomessa ehkä universaalin kansanvakuutuksen aseman kaventuminen<br />
on selkein merkki siitä yleisemmästä ajatuksesta, että sosiaalivakuutus ei<br />
121
Change language