Arkiston kokoelmapolitiikka - Suomen rakennustaiteen museo
Arkiston kokoelmapolitiikka - Suomen rakennustaiteen museo
Arkiston kokoelmapolitiikka - Suomen rakennustaiteen museo
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
arkkitehtuuri<strong>museo</strong>n<br />
arkiston <strong>kokoelmapolitiikka</strong><br />
2012
sisällys<br />
1. Lait ja asetukset 3<br />
1.a. Museolaki 1992 3<br />
1.b. Kansainvälisen <strong>museo</strong>neuvoston, ICOMin eettisessä ohjeistuksessa 3<br />
1.c. Kokoelmapoliittinen ohjelma 3<br />
2. <strong>Suomen</strong> Arkkitehtuuri<strong>museo</strong>n toiminta-ajatus 4<br />
2.a. Kokoelmien luonne 4<br />
3. Kokoelmien merkitys <strong>museo</strong>n toiminnassa 4<br />
4. Kokoelmien historia 4<br />
5. Kokoelmien edustavuus 5<br />
5. a. Valokuvakokoelma 5<br />
5.b. Valokuvakokoelman puutteet 5<br />
5.c. Piirustuskokoelma 6<br />
5.d. Piirustuskokoelman puutteet 6<br />
5.e. Pienoismallikokoelma 7<br />
5.f. Pienoismallikokoelman puutteet 7<br />
5.g. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvä materiaali 7<br />
5.h. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvän materiaalin puutteet 7<br />
6. Kokoelman kartutuskäytännöt 8<br />
6.a. Valokuvakokoelman kartuttaminen 8<br />
6.b. Piirustuskokoelman kartuttaminen 8<br />
6.c. Kilpailuihin liittyvän materiaalin kartuttaminen 9<br />
6.d. Kartuttamisen kehittäminen 9<br />
7. Poistoperiaatteet 9<br />
8. Yhteistyö <strong>museo</strong>iden ja muiden tahojen kanssa 10<br />
9. Kokoelmien säilyvyys 11<br />
9.a. Nykyiset tilat 11<br />
9.b. Tilatarpeet tulevaisuudessa 11<br />
9.c. Kokoelmatilojen olosuhteet ja turvallisuus 11<br />
9.d. Kokoelmien konservointitilanne ja konservointitarpeet 12<br />
9.e. Kokoelmien inventointi 12<br />
10. Kokoelmien saavutettavuus 12<br />
10.a. Asiakaspalvelu 12<br />
10.b. Luettelot ja tietokannat 13<br />
10.c. Digitointi 13<br />
10.d. Tiedon välittäminen 13<br />
10.e. Maksullisen palvelutoiminnan periaatteet 13<br />
10.f. Kokoelmien tunnetuksi tekeminen 14<br />
11. Resurssitarkastelu 14<br />
11.a. Henkilöresurssit 14<br />
11.b. Tilaresurssit 15<br />
Kansi: Pysyvä näyttely ”Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900-1970”. Kuva: Voitto Niemelä.
<strong>Suomen</strong> arkkitehtuuri<strong>museo</strong>. Kuva: Voitto Niemelä.<br />
1. Lait ja asetukset<br />
1.a. Museolaki 1992<br />
3.8. 1992 voimaan tulleessa <strong>museo</strong>laissa todetaan,<br />
että <strong>museo</strong>iden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä<br />
koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla<br />
ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä<br />
tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen<br />
liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä<br />
näyttely- ja julkaisutoimintaa.<br />
Valtionosuuden saamiseksi <strong>museo</strong>ilta edellytetään<br />
muun muassa, että: “Museon näyttely-, työ- ja<br />
yleisötilat sekä kokoelmien hoitoon ja säilytykseen<br />
tarkoitetut tilat ovat tarkoituksenmukaisia”, “<strong>museo</strong>n<br />
toiminta on ympärivuotista ja sen kokoelmat ovat<br />
<strong>museo</strong>n käyttäjien tavoitettavissa” ja että “<strong>museo</strong>lla<br />
on toiminta- ja taloussuunnitelma sekä muut toimintaa<br />
ohjaavat suunnitelmat siten kuin valtioneuvoston<br />
22.12. 2005 annetulla asetuksella säädetään.”<br />
Asetuksessa <strong>museo</strong>ista määritellään, että <strong>museo</strong>illa<br />
tulee olla kokoelmapoliittinen ohjelma. “Museolla<br />
on suunnitelmat <strong>museo</strong>n tavoitteista ja painopisteistä<br />
sekä siitä, kuinka tutkimus ja konservointi sekä<br />
kokoelmien esittäminen, tallennus, kartuttaminen ja<br />
säilyttäminen on <strong>museo</strong>ssa järjestetty.”<br />
Samalla asetuksella määriteltiin valtakunnallisten<br />
erikois<strong>museo</strong>iden asema. <strong>Suomen</strong> <strong>rakennustaiteen</strong><br />
<strong>museo</strong>n nimettiin yhdeksi 17:sta erikois<strong>museo</strong>sta,<br />
joiden tehtävänä on edistää ja ohjata <strong>museo</strong>toimintaa<br />
erikoisalallaan sekä huolehtia samaa erikoisalaa<br />
edustavien <strong>museo</strong>iden keskinäisestä yhteistyöstä.<br />
Erikois<strong>museo</strong>t vastaavat myös erikoisalansa <strong>museo</strong>kokoelmiin<br />
liittyvän tiedon saatavuudesta.<br />
Vuonna 2012 valtakunnallisesta erikois<strong>museo</strong>järjestelmästä<br />
tehdyssä selvityksessä todetaan,<br />
että samalla alueella Arkkitehtuuri<strong>museo</strong>n kanssa<br />
toimivat lähinnä Alvar Aalto-<strong>museo</strong> ja Hvitträskin<br />
koti<strong>museo</strong>.<br />
1.b. Kansainvälisen <strong>museo</strong>neuvoston, ICOMin<br />
eettisessä ohjeistuksessa<br />
todetaan, että <strong>museo</strong>iden kokoelmat muodostavat<br />
merkittävän julkisen perinnön, jolla on erityisasema<br />
lain edessä ja jota kansainvälinen lainsäädäntö suojaa.<br />
Tämä julkinen luottamus edellyttää kokoelmien<br />
oikeudenmukaista omistamista, pysyvyyttä, dokumentointia,<br />
saavutettavuutta ja poistojen suorittamista<br />
vastuullisesti. Jokaisen <strong>museo</strong>n hallintoelimen<br />
tulee laatia ja julkistaa kirjallinen toimintaohje, joka<br />
koskee kokoelmien hankkimista, hoitamista ja käyttöä.<br />
Siinä tulee selvittää kaiken sellaisen aineiston<br />
asema, jota ei luetteloida, konservoida tai aseteta<br />
näytteille.<br />
Ohjeistuksen mukaan kokoelmat ovat pysyviä ja<br />
esineen poistamista kokoelmista on vältettävä. Kokoelmista<br />
poistamisen periaatteet on määriteltävä ja<br />
vastuuhenkilö nimettävä. Museologiset perusteet kokoelmasta<br />
poistamiselle ovat: esine on rikkoutunut,<br />
kadonnut, varastettu tai loppuun kulutettu. Ohjeissa<br />
myös edellytetään, että poistettavaa esinettä tarjotaan<br />
ensisijaisesti toiselle <strong>museo</strong>lle.<br />
1.c. Kokoelmapoliittinen ohjelma<br />
Kokoelmapoliittisessa ohjelmassa määritellään<br />
kokoelmien luonne, kartunta - ja poistoperiaatteet,<br />
kokoelmien historia, kokoelmien saavutettavuus ja<br />
lainausperiaatteet. Ohjelma on menettelytapaohjeisto,<br />
johon on kirjattu kokoelmaan tulevan aineiston<br />
säilytys, luettelointitavat sekä siihen liittyvät prosessit.<br />
Ohjelmaan kirjataan myös pitkän tähtäyksen<br />
suunnitelmat. Ohjeisto on <strong>museo</strong>n sisäisessä käytössä,<br />
mutta palvelee myös päättäjiä ja asiakkaita.<br />
Kokoelmapolitiikkaa päivitetään tarpeen mukaan.<br />
Kokoelmapoliittisesta ohjelmasta vastaa <strong>museo</strong>n<br />
hallitus. Kartunnasta vastaa kokoelmien päällikkö eli<br />
arkistotoimen esimies, jonka toimenkuvaan kuuluu<br />
kartuntaperiaatteiden määrittely ja noudattaminen.<br />
3
Pysyvä näyttely ”Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900-1970”. Kuva: Voitto Niemelä.<br />
Lastennäyttely ”Mitta ja järjestys”.<br />
2. <strong>Suomen</strong> Arkkitehtuuri<strong>museo</strong>n<br />
toiminta-ajatus<br />
<strong>Suomen</strong> arkkitehtuuri<strong>museo</strong> on valtakunnallinen<br />
erikois<strong>museo</strong>, jonka toiminta painottuu vuoden 1900<br />
jälkeiseen arkkitehtuuriin. Sen tehtävänä on tallentaa<br />
ja levittää tietoa suomalaisesta arkkitehtuurista<br />
ja tukea arkkitehtuurin tutkimusta. Museon pyrkimyksensä<br />
on lisätä arkkitehtuurin ymmärtämystä<br />
niin suuren yleisön kuin asiantuntijoidenkin parissa,<br />
samalla se toimii aktiivisesti myös kansainvälisellä<br />
kentällä.<br />
Toiminnan kehittämisessä painotetaan erityisesti<br />
<strong>museo</strong>n tehtävää avata arkkitehtuuriin ja rakentamiseen<br />
liittyvää tietoa moninaisille kohderyhmille,<br />
kuten lapsille ja koululaisille, perinteisen alan ammattilaisyleisön<br />
rinnalla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi<br />
<strong>museo</strong> järjestää opastuksia, luentoja,<br />
kaupunkikävelyjä ja kohdevierailuja näyttelyihinsä<br />
liittyen sekä julkaisee alan kirjallisuutta ja arkkitehtuurikarttoja.<br />
Lähitulevaisuudessa pyritään panostamaan<br />
entistä voimakkaammin eri kohderyhmille<br />
suunnattujen tapahtumien ja työpajojen toteuttamiseen<br />
sekä kouluyhteistyön ja arkkitehtuurikasvatuksen<br />
kehittämiseen.<br />
2.a. Kokoelmien luonne<br />
<strong>Suomen</strong> arkkitehtuuri<strong>museo</strong>n kokoelmat ovat jo<br />
alusta lähtien painottuneet vuoden 1900 jälkeiseen<br />
suomalaiseen arkkitehtuuriin. Kokoelmiin on tallennettu<br />
<strong>rakennustaiteen</strong> piiriin katsottavien kohteiden<br />
kuvia, piirustuksia, pienoismalleja ja dokumentteja.<br />
Kokoelmat ovat karttuneet pääasiassa arkkitehtien<br />
ja heidän omaistensa lahjoituksista. Museon tehtäviin<br />
ei kuulu rakennusfragmenttien tallentaminen.<br />
3. Kokoelmien merkitys<br />
<strong>museo</strong>n toiminnassa<br />
Kokoelmat muodostavat <strong>museo</strong>n toiminta-ajatuksen<br />
perustan. Kokoelmien hoito ja kartuttaminen sekä<br />
materiaalin tunnetuksi tekeminen laajalle yleisölle<br />
ovat tärkeä osa <strong>museo</strong>n valtakunnallista toimintaa.<br />
Valokuva-, piirustus- ja pienoismallikokoelmien hyödyntäminen<br />
mahdollistaa <strong>museo</strong>n oman tutkimus- ja<br />
julkaisutoiminnan, sekä näyttelyiden tekemisen.<br />
Museo 2015 -projektin yhteydessä on tarkoitus<br />
siirtyä käyttämään <strong>museo</strong>iden yhteistä kokoelmienhallintajärjestelmää,<br />
joka mahdollistaa tietokantoihin<br />
tallennetun tiedon viemisen Kansalliseen digitaaliseen<br />
kirjastoon ja mahdollisiin muihin digitaalisiin<br />
arkistoihin. Museon kokoelmien parempi saavutettavuus<br />
tulee lisäämään piirustusten ja kuvien käyttöä<br />
näyttelyissä, julkaisuissa, verkossa ja kulttuurihistoriallisissa<br />
inventoinneissa.<br />
Samalla kun kokoelmayksikkö valmistautuu<br />
<strong>museo</strong>iden yhteisen kokoelmanhallintajärjestelmän<br />
käyttöönottoon edistää se kokoelmahallinnan harmonisointia<br />
Alvar Aalto -<strong>museo</strong>n kanssa. Yhteistyötä<br />
tehdään CSC:n (Tieteen tietotekniikan keskus) 2012<br />
tekemän esiselvityksen pohjalta.<br />
4. Kokoelmien historia<br />
Valokuvakokoelma sai alkunsa kun <strong>Suomen</strong> Arkkitehtiliiton<br />
yhteyteen perustettiin 1949 kuva-arkisto.<br />
Kokoelman “pesämuna” oli Arkkitehti-lehdessä<br />
julkaistu mustavalkoinen kuvamateriaali, josta tuli<br />
vuonna 1956 toimintansa aloittaneen <strong>museo</strong>n peruskokoelma.<br />
Alkuperäisenä ajatuksena oli kuitenkin<br />
4
Eliel Saarinen: Memorial Hall, Detroitin ranta-alue 1924.<br />
kerätä myös historiallisia kohteita esittäviä kuvia.<br />
Tästä taustasta johtuen parhaiten edustettuna ovat<br />
tunnetuimpien arkkitehtien tunnetut työt, mutta sittemmin<br />
valikoima on laajentunut merkittävästi sekä<br />
ajallisesti että sisällöllisesti.<br />
Piirustukset on pääosin saatu lahjoituksina<br />
arkkitehtitoimistoilta, yksityisiltä arkkitehdeilta<br />
ja heidän omaisiltaan. Kokoelma sai alkunsa Eliel<br />
Saarisen omaisten lahjoittaessa vuonna 1953 Arkkitehtiliiton<br />
kuva-arkistolle 259 Saarisen piirustusta.<br />
1950- ja 70-lukujen aikana kartunta oli vuosittain<br />
vähäistä, mutta vuoden 1978 jälkeen määrä kasvoi<br />
kun <strong>museo</strong>lle saatiin Aarne Ervin ja Viljo Revellin<br />
jäämistöt. Tämän jälkeen aina 1990-luvulle asti kartunta<br />
oli kymmeniätuhansia piirustuksia vuodessa.<br />
1990-luvun hiljaisen jakson jälkeen kartunta taas<br />
kasvoi, kun Raili ja Annukka Pietilä lahjottivat 2002<br />
Pietilöiden piirustuskokoelman <strong>museo</strong>lle. Vuonna<br />
2005 saatiin Ole Gripenbergin kokoelma, joka on<br />
tähän asti suurin <strong>museo</strong>lle koskaan lahjoitettu<br />
jäämistö.<br />
5. Kokoelmien edustavuus<br />
5. a. Valokuvakokoelma<br />
Museon valokuvakokoelmassa on kuvia pääsääntöisesti<br />
vain suomalaisesta arkkitehtuurista. Luetteloituja<br />
mv- ja värikuvia on noin 120 000 ja luetteloimattomia<br />
mv-kuvia tai -negatiiveja sekä värikuvia<br />
– useimmat digitaalisia - on useita tuhansia. Väridioja<br />
on noin 45 000, joista 15 000 erikokoisia laakadioja,<br />
näistä on 12 300 luetteloitu. Kaiken kaikkiaan<br />
kuvia on digitoitu 26 400 (1.1.2012).<br />
Vaikka kokoelma ajallisesti painottuu vuoden<br />
1900 jälkeiseen arkkitehtuuriin, on arkistossa<br />
runsaasti kuvia myös keskiajan kirkoista, linnoista,<br />
1500-1700-luvun kirkoista, ruukeista ja talonpoikaisarkkitehtuurista.<br />
Ne on tallennettu <strong>museo</strong>lle erilaisten<br />
julkaisujen ja projektien yhteydessä.<br />
Arkkitehti-lehdestä saatujen kuvien lisäksi<br />
kokoelma on karttunut näyttelyiden ja julkaisujen<br />
yhteydessä hankituilla kuvilla. Viime vuosina se on<br />
täydentynyt valokuvaajilta hankituilla kokoelmilla.<br />
Tällä hetkellä valokuvakokoelmaan tulee pääasiassa<br />
digitaalisia, värillisiä kuvia. Nykyisiä haasteita ovat<br />
vanhan materiaalin saattaminen sähköiseen muotoon<br />
ja muualta saadun digimateriaalin soveltuvuus<br />
<strong>museo</strong>n käyttöön.<br />
Arkkitehtuuri<strong>museo</strong>n valokuvakokoelman erityispiirre<br />
on, että sitä on alusta lähtien kartutettu<br />
tiukasti valikoiden “korkeatasoisilla” kuvilla. Kokoelma<br />
kuvastaa sen vuoksi myös arkkitehtuurivalokuvauksen<br />
historiaa. Museon kuvakokoelmassa on<br />
erona muihin kokoelmiin runsaasti A4- ja A3-kokoon<br />
pienennettyjä kopioita arkkitehtuuripiirustuksista.<br />
Nämä teetettiin aikoinaan A4-kokoisista UNIPHOT<br />
-negatiiveista, joista saatiin hyvin tarkat, mutta<br />
sävyttömät kopiot originaaleista. Nykyään piirustuksista<br />
teetetään digitaalikopiot, jotka tallennetaan<br />
kokoelmienhallintajärjestelmään.<br />
5.b. Valokuvakokoelman puutteet<br />
Kokoelman suurin puute 1900-luvun osalta on eiarkkitehtien<br />
suunnittelemat rakennukset. Rakennusmestarien<br />
töistä on tuskin lainkaan kuvia. Myös kartutuksen<br />
alkuvaiheessa kaikkia Arkkitehti-lehdessä<br />
julkaistuja sisäkuvia ei jostain syystä kelpuutettu<br />
kokoelmaan. Valokuvia, jotka eivät ole läpäisseet<br />
alkuaikojen tiukkoja kriteerejä, on kokoelmassa kui-<br />
5
tenkin säilynyt negatiiveina ja paperikopioina, joita ei<br />
ole liimattu korteille. Näitä on harvemmin luetteloitu.<br />
1950-luvulta eteenpäin Arkkitehti-lehden toimituskunnan<br />
näkemys “edustavasta” arkkitehtuurista<br />
korostuu. Tämä heijastui myös valokuvakokoelmaan,<br />
johon ei saatu kuvia kohteista, joiden ei katsottu<br />
edustaneen oikeaoppista näkemystä suomalaisesta<br />
arkkitehtuurista. 1960-luvulla alkanut rakentamisen<br />
määrällinen kasvu ei sekään merkittävästi näy kuvien<br />
määrän kasvuna.<br />
5.c. Piirustuskokoelma<br />
Kokoelmassa on tällä hetkellä noin 500 000 piirustusta<br />
ja piirustuskopiota (700 suunnittelijanimikettä),<br />
kirjallisia dokumentteja, julisteita, taideartefakteja,<br />
huonekaluja ja joitakin rakennusfragmentteja. Piirustusten<br />
koot vaihtelevat A0:sta alaspäin, mikä aiheuttaa<br />
erityisvaatimuksia digitoinnissa ja sähköisen<br />
materiaalin säilyttämisessä.<br />
Olennaista kokoelmassa on, että se sisältää luonnoksia,<br />
vaihtoehtoisia suunnitelmia ja muuta vastaavaa<br />
aineistoa, jota muualla ei yleensä ole säilynyt.<br />
<strong>Arkiston</strong> vanhin piirustus on W. Arppen suunnitelma<br />
Somerniemen kirkoksi 1812. 1800-luvun lopun<br />
arkkitehtuuria edustavat ensimmäisten joukossa<br />
Suomeen oman arkkitehtitoimiston perustaneiden<br />
Theodor Höijerin ja Gustaf Nyströmin pienet kokoelmat.<br />
Vuosisadan vaihteesta lähtien kokoelma alkaa<br />
olla kattavampi. Se sisältää piirustuksia tärkeimmiltä<br />
arkkitehdeilta kuten Eliel Saarisen, Armas Lindgrenin<br />
ja Herman Geselliuksen yhteiseltä toimistolta,<br />
Lars Sonckilta, Selim A. Lindqvistiltä, Wivi Lönniltä<br />
jne. 1920-luku on myös hyvin edustettuna, mutta<br />
ajallisesti 1930-luvun arkkitehtuuri muodostaa<br />
runsaimman aineiston sisältäen Erik Bryggmanin,<br />
P.E. Blomstedtin, Erkki Huttusen ja Yrjö Lindegrenin<br />
jäämistöt. Sotien jälkeisen ajan merkittävimmät<br />
kokoelmat ovat Aarne Ervin Viljo Revellin ja Aulis<br />
Blomstedtin jäämistöt. 1950-luvun jälkeistä aikaa<br />
täydentävät Aarno Ruusuvuoren ja Reima Pietilän<br />
piirustuskokoelmat, jotka saatiin omaisten lahjoituksina<br />
2000-luvun alussa.<br />
Museolle on saatu myös joitakin lahjoituksia<br />
liikelaitoksilta. SOK ja Kulutusosuuskuntien Keskusliitto<br />
ovat lahjoittaneet <strong>museo</strong>lle osuuskauppojensa<br />
piirustuksia. Nordea pankki lahjoitti 2008 pankin<br />
kiinteistöihin liittyvän usean sadan piirustuksen kokoelman<br />
ja 2010 saatiin Fortum Oyj:ltä Aarne Ervin<br />
piirustuksia.<br />
Suurin haaste lähivuosina tulee olemaan nk. suurten<br />
ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Käytännössä<br />
tämä merkitsee sitä, että <strong>museo</strong>lle tullaan tarjoamaan<br />
suuria jäämistöjä, joiden säilytykseen ja luettelointiin<br />
tarvitaan lisäresursseja.<br />
5.d. Piirustuskokoelman puutteet<br />
Kuvakokoelman perustamisvaiheessa teki <strong>museo</strong>n<br />
johto periaatepäätöksen, ettei <strong>museo</strong> tallenna rakennusmestareiden<br />
jäämistöjä eikä insinöörien tekemiä<br />
rakennusteknisiä piirustuksia. Koska <strong>museo</strong>n varastotilat<br />
ovat rajalliset on 2000-luvulla lahjoituksesta<br />
riippuen otettu vain keskeisin materiaali. Karsinta<br />
pyritään tekemään ennen kuin piirustukset siirretään<br />
<strong>museo</strong>varastolle.<br />
Uno Ullberg: Viipurin taide<strong>museo</strong>- ja koulu 1930. Kuva: Aarne Pietinen.<br />
Carl Theodor Höijer: Vuorimiehenkadun vesitorni 1898.<br />
6
Pauliina Vihinen ja Juha Kronlöf: Kaupunkivisio 30 000 asukkaalle 1992-1993.<br />
Lars Sonck: Turun Mikaelinkirkon pienoismalli. Kuva: Jari Jetsonen.<br />
5.e. Pienoismallikokoelma<br />
Museon kokoelmassa on arviolta 600 pienoismallia<br />
1800-luvulta nykypäivään. Vanhin niistä on Lars<br />
Sonckin suunnitteleman Turun Mikaelin kirkon<br />
kipsimalli vuodelta 1895. Koska arkkitehdit eivät ole<br />
säilyttäneet pienoismalleja niiden suuren koon takia<br />
yhtä hyvin kuin piirustuksia, ovat tämänkaltaiset<br />
toistasataa vuotta vanhat mallit erityisen arvokkaita.<br />
Pienoismallit ovat tulleet hyvin satunnaisesti eri<br />
suunnittelijoiden kokoelmien mukana. Suurempia<br />
pienoismallikokonaisuuksia ovat Asuntosäätiön<br />
usean kymmenen mallin sarja sekä Rakennushallituksesta<br />
(nyk. Senaatti Kiinteistöt) saadut kilpailumallit.<br />
Viimeisimpänä laajana lahjoituksena on<br />
Juha Leiviskältä 2011 saatu kaksikymmentä mallia<br />
sisältävä kokonaisuus.<br />
Merkittävin tulevista haasteista pienoismallikokoelman<br />
suhteen on sen perusteellinen inventointi<br />
vuoden 2013 aikana. Inventointi sisältää myös valokuvauksen<br />
ja uudelleensijoituksen. Uudelleensijoitus<br />
merkitsee useissa paikoissa säilytettävien mallien<br />
keskittämisen Vantaan <strong>museo</strong>varaston luolastoon.<br />
5.f. Pienoismallikokoelman puutteet<br />
Pienoismallit tarvitsevat paljon tilaa. Suurimmat<br />
mallit ovat parin kuution kokoisia. Useat niistä ovat<br />
huonokuntoisia, sillä vain osalle löytyy myös säilytyslaatikko.<br />
Ilman säilytyslaatikkoa niitä ei myöskään<br />
voida säilyttää päällekkäin. Tulevan inventoinnin<br />
aikana joudutaan karsimaan joitakin malleja, jos<br />
niiden kontekstitietojen vajavuus ja huono kunto<br />
heikentävät olennaisesti niiden arvoa. Tilanpuutteen<br />
vuoksi tehtiin 2012 päätös, jonka mukaan kilpailujen<br />
mallikokonaisuuksia ei enää oteta vastaan, joitakin<br />
poikkeuksellisen tärkeitä kilpailuja lukuun ottamatta.<br />
Varsinkin uudemmista kilpailumalleista on<br />
mahdollista saada riittävät tiedot SAFA:n kilpailupöytäkirjoista.<br />
5.g. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvä materiaali<br />
Arkkitehtuuri<strong>museo</strong>on on tallennettu Suomessa<br />
1800-luvun puolestavälistä lähtien pidettyihin<br />
arkkitehtuurikilpailuihin liittyvä tieto. Kirjalliset<br />
dokumentit, kuvat, kuvakopiot piirustuksista ja<br />
liitteet on saatu Arkkitehtiliitolta ja osin arkkitehtien<br />
lahjoittamien jäämistöjen mukana. Liitolta on saatu<br />
materiaali niistä kilpailuista, joissa sen jäsen on ollut<br />
tuomaristossa.<br />
Kilpailuihin liittyviä asiakirjoja ovat: kilpailuohjelma,<br />
arvostelupöytäkirja ja liitteet sekä myöhemmältä<br />
ajalta myös “Arkkitehtuurikilpailuja” –julkaisu, joka<br />
on ilmestynyt Arkkitehti-lehden liitteenä. Voittaneista<br />
ehdotuksista on tallennettu mv-valokuvia ja<br />
dioja. 1980-luvulta lähtien on kilpailuista saatu myös<br />
pienoismalleja ja plansseja. Nykyään Arkkitehtiliitto<br />
toimittaa kilpailujen digitaalisen kuvamateriaalin<br />
<strong>museo</strong>lle CD-levyillä.<br />
Arkkitehtien jäämistöjen mukana tulleita, kilpailuihin<br />
liittyviä piirustuksia säilytetään arkkitehtien<br />
muiden töiden joukossa, näin yleensä silloin, jos<br />
kyseessä on palkinnoitta jäänyt ehdotus. Mikäli kilpailun<br />
järjestäjältä on saatu palkintosijoille yltäneet<br />
ehdotukset, on ne säilytetty kokonaisuutena. Näitä<br />
ovat muun muassa deponaatioina saadut kilpailut.<br />
Laajin kokoelma on Helsingin seurakuntien deponoimat<br />
kirkkokilpailut, jotka käsittävät yhteensä yli<br />
1400 piirustusta. Toinen merkittävä kokonaisuus on<br />
Stadion-säätiön deponoima vuoden 1933 stadionkilpailu.<br />
5.h. Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvän<br />
materiaalin puutteet<br />
Kutsukilpailujen osalta aineisto on puutteellista,<br />
koska kilpailuehdotuksista otetut jäljenteet ovat jääneet<br />
järjestäjille, eikä niistä ole tehty Arkkitehtiliiton<br />
toimesta julkaisua.<br />
7
6. Kokoelman<br />
kartutuskäytännöt<br />
6.a. Valokuvakokoelman kartuttaminen<br />
Kokoelma karttuu edelleenkin Arkkitehti-lehden<br />
materiaalilla. Se toimitetaan <strong>museo</strong>lle digitaalisessa<br />
muodossa kerran vuodessa. Materiaali kostuu pääasiassa<br />
värikuvista ja pdf- muodossa olevista piirustuskuvista.<br />
Kokoelmaa on lisäksi kartutettu aktiivisesti<br />
ostamalla arkkitehtuurivalokuvaajien kokoelmia.<br />
Arkistoon on ostettu muun muassa Heikki Havaksen<br />
ja Simo Ristan kuvia negatiiveineen ja käyttöoikeuksineen.<br />
Kartuntaa on myös lisätty erilaisilla yhteistyöprojekteilla<br />
eri toimijoiden kanssa.<br />
Suurena puutteena voidaan pitää arkiston budjettiin<br />
kirjatun kartutusrahan vähäisyyttä. Summa<br />
on pienentynyt vuosi vuodelta ja se on kartutuksen<br />
kannalta nykyään enää nimellinen. Arkkitehtuurin<br />
nykydokumentointia ovat viimevuosina tehneet<br />
Aalto-ylipiston valokuvauksen opiskelijat tuetussa<br />
korkeakouluharjoittelussa. Puutteena voidaan pitää<br />
sitä, että kuvaukset ovat keskittyneet pelkästään<br />
pääkaupunkiseudulle.<br />
Kuvakokoelmat karttuvat myös <strong>museo</strong>n yhteistyönä<br />
muiden toimijoiden kanssa toteuttamien<br />
näyttelyprojektien yhteydessä. Näyttelysopimuksiin<br />
kirjataan, että näyttelyyn ja julkaisuihin tuleva<br />
kuvamateriaali tallennetaan <strong>museo</strong>n kokoelmiin.<br />
Projektien rahoitussuunnitelmiin lisätään yleensä<br />
myös erillinen kuvautusraha.<br />
6.b. Piirustuskokoelman kartuttaminen<br />
Alkuperäinen kartutusidea oli kerätä vain yksittäisiä<br />
taideteoksiin verrattavia piirustuksia ja ottaa<br />
muusta materiaalista valikoidusti jäljenteet. Valikoiva<br />
aspekti todettiin melko pian ongelmalliseksi,<br />
sillä arkkitehtuurin arvostus ja näkemykset siitä<br />
mikä on tärkeää muuttuvat ajan myötä. Tulevan<br />
tutkimuksen takia on pyritty ottamaan vastaan<br />
mieluummin runsaasti aineistoa kuin liian vähän.<br />
Vasta tutkimuksen myötä piirustusten arvo todella<br />
selviää, joten liian aikaisia johtopäätöksiä niiden<br />
arvosta on syytä välttää. Kokoelmiin on hyväksytty<br />
jo vuosia laajoja kokonaisuuksia kuten yhden arkkitehdin<br />
koko jäämistö tai esimerkiksi SOK:n osuuskauppojen<br />
piirustukset.<br />
Piirustuskokoelma on tähän mennessä karttunut<br />
pääasiallisesti lahjoitusten kautta. Näyttelyiden<br />
yhteydessä tapahtuvaa kartuntaa on jonkin verran.<br />
Esimerkiksi pienoismalleja ja joitakin piirustuksia<br />
on lahjoitettu <strong>museo</strong>lle näyttelyn päätyttyä (esim.<br />
arkkitehti Erkki Kairamon luonnoksia).<br />
Tähän asti kokoelmiin hyväksymisen kriteerinä<br />
on ollut, että piirustuksen/jäämistön säilyttämistä on<br />
voitu harkita, mikäli se täyttää joitakin seuraavista<br />
ehdoista: jos tekijä on tunnettu, kohde on tunnettu,<br />
piirustus on laadukas, piirustuksella on dokumenttiarvoa<br />
(esimerkiksi ainoa säilynyt todistuskappale<br />
työstä, tällöin myös kopio voidaan säilyttää), piirustus<br />
kuvastaa hyvin omaa aikaansa tai piirustuksella<br />
on suhde jo olemassa olevaan kokoelmaan.<br />
Vesa Oja, Selina Anttinen: Keskustakampuksen kirjasto, Helsinki 2012. Kuva: Katariina Träskelin.<br />
Raili ja Reima Pietilä: Lieksan kirkko 1982. Erkki Kairamo: Marimekon<br />
tekstiilitehtaan laajennus 1981.<br />
8
Aktiivinen kartuttaminen eli piirustusten ostaminen<br />
on lähes olematonta, sillä piirustusten hinnat<br />
ovat kohonneet huutokaupoissa <strong>museo</strong>n tavoittamattomiin.<br />
Joitakin hankintoja on kuitenkin tehty.<br />
Yleensä niiden ostoon on saatu varat ulkopuoliselta<br />
tukijalta. Tähän mennessä ei kokoelmaa ole ollut<br />
tarve aktiivisesti kartuttaakaan, koska lahjoituksia<br />
on saatu kiitettävästi. Henkilöresurssien ja tilanpuute<br />
ovat nekin olleet aktiivisen kartuttamisen<br />
esteenä. Kokoelman kannalta tärkeiden aukkojen<br />
paikkaaminen ostoilla voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa<br />
esimerkiksi DAMY:n (Design<strong>museo</strong>n ja <strong>Suomen</strong><br />
arkkitehtuuri<strong>museo</strong>n ystävät) keräämillä varoilla.<br />
Museon ei ole kuitenkaan syytä hankinnoillaan nostaa<br />
jo korkeaa hintatasoa. Tähän asti on periaatteena<br />
ollut, ettei piirustuksista ole maksettu lahjoittajalle<br />
nimellistäkään korvausta.<br />
6.c. Kilpailuihin liittyvän materiaalin<br />
kartuttaminen<br />
Kilpailuihin liittyvä materiaali karttuu edelleenkin<br />
pääasiassa Arkkitehtiliiton lahjoituksina. Ongelmaksi<br />
on kuitenkin muodostunut se, että kilpailujen<br />
järjestäjät ovat halukkaita lahjoittamaan <strong>museo</strong>lle<br />
kaikkien sijoittuneiden ehdotusten originaalimateriaalin.<br />
Kilpailuja järjestetään runsaasti ja vaikka<br />
lahjoitukset rajoitettaisiin vain palkinnoille yltäneisiin<br />
ehdotuksiin on materiaalia runsaasti. Tästä syystä<br />
onkin tehty periaatepäätös, ettei <strong>museo</strong> tallenna<br />
kilpailuehdotusten pienoismalleja kuin poikkeustapauksissa.<br />
6.d. Kartuttamisen kehittäminen<br />
Museon tekemällä ja tukemalla perustutkimuksella<br />
on tärkeä merkitys, kun pyritään vastamaan kysymykseen:<br />
Mitä tulisi säilyttää Mitä enemmän<br />
suomalaista arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua<br />
tutkitaan, sitä enemmän on käytettävissä tietoa<br />
yksittäisten töiden arvosta ja merkityksestä, ja sitä<br />
varmemmin voidaan tehdä valintoja. Kartuttamisen<br />
kehittämisen kannalta onkin välttämätöntä tehdä<br />
pitkätähtäimen suunnitelma <strong>museo</strong>n kokoelmia hyödyntävästä<br />
tutkimussuunnitelmasta.<br />
Valokuvaamalla tehdyn nykydokumentoinnin<br />
tulee olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista ja liittyä<br />
myös muuhun <strong>museo</strong>n toimintaan. Projektit voivat<br />
olla lyhytkestoisia ja tarkasti rajattuja, jotta niiden<br />
läpivienti on realistista. Hankkeet tulee kirjata <strong>museo</strong>n<br />
vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan. Lisäresursseja<br />
ja yhteistyökumppaneita voi hakea <strong>museo</strong>n<br />
ulkopuoleltakin, kuten on jo tehtykin. Tällaiset<br />
yhteistyöprojektit tai erillisrahoituksella toteutettavat<br />
projektit näyttävät tulevaisuudessa olevan se<br />
tapa, jolla kokoelman “aukkoja” parhaiten pystytään<br />
paikkaamaan.<br />
Tulevaisuudessa on syytä määritellä tarkemmin<br />
<strong>museo</strong>n kokoelmat suhteessa muihin kokoelmiin. Eri<br />
vastuualueet tulee selkeästi kirjata päällekkäisyyksien<br />
välttämiseksi. Esimerkiksi mikä on Helsingin<br />
kaupungin<strong>museo</strong>n kuva-arkiston ja <strong>Suomen</strong> arkkitehtuuri<strong>museo</strong>n<br />
kuva-arkiston tehtävänjako Voisiko<br />
osan <strong>museo</strong>n laajasta piirustuskokoelmasta esimerkiksi<br />
lahjoittaa sopivaksi katsottuun maakuntaarkistoon<br />
tai <strong>museo</strong>on, ilman että <strong>museo</strong>n kokoelma<br />
painottuisi alueellisesti liikaa pääkaupunkiseudulle<br />
Liikelaitosten, rakennuttajien ja muden toimijoiden<br />
kanssa tehtävää yhteistyötä tulee kehittää.<br />
7. Poistoperiaatteet<br />
Lars Sonck: Turun Mikaelinkirkko, kilpailuehdotus, 1.palkinto 1894.<br />
Arkistokokoelmien valikointi edellyttää asiantuntemusta<br />
ja perusteellisen valinnan voi tehdä vain huolellisen<br />
aineistoon perehtymisen pohjalta. Arkkitehtuuri<strong>museo</strong>n<br />
näkökulmasta kokoelmien karttumisen<br />
hallitseminen ja poistot edellyttävätkin merkittävää<br />
resursointia tähän työhön.<br />
Tyypillisesti vähänkään suuremmasta rakennuskohteesta<br />
syntyy kolminumeroinen määrä piirustuksia.<br />
Museoammatillinen henkilökunta ei kykene<br />
oman asiantuntemuksensa pohjalta arvioimaan,<br />
mitkä piirustukset voivat esimerkiksi olla vuosikymmenten<br />
kuluttua ajankohtaisia peruskorjausten<br />
kannalta. Näin ollen kokoelmien hätiköidyllä seulonnalla<br />
voi olla Arkkitehtuuri<strong>museo</strong>n tapauksessa<br />
huomattavasti pelkkää museaalista arvoa laajemmat<br />
vaikutukset.<br />
Museolla oli pitkään periaatteena, että jäämistöt/<br />
lahjoitukset otetaan vastaan kokonaisuudessaan.<br />
Vasta tarkemmassa luettelointivaiheessa materiaalista<br />
saatettiin tehdä poistoja. Piirustusten osalta<br />
tilanne on kuitenkin muuttunut 2000-luvulla. Museolle<br />
tulevaa materiaalia pyritään karsimaan jo ennen<br />
kuin se liitetään kokoelmiin. <strong>Arkiston</strong> henkilökunta<br />
valitsee jäämistöstä/lahjoituksesta merkittävimmät<br />
9
Arkkitehtuuri<strong>museo</strong>n 2012 yksityishenkilöltä saama piirustuslahjoitus.<br />
ja aikaansa parhaiten edustavimmat työt. Lahjoittaja/arkkitehti<br />
saa näiden lisäksi itse valita 5-10<br />
omasta mielestään tärkeää työtä. Mikäli kyseessä on<br />
kansallisesti merkittävä jäämistö, karsintaa ei tehdä.<br />
Lahjoituskirjoihin lisätään kuitenkin aina kohta<br />
“Jäämistö lahjoitetaan kaikin omistusoikeuksin ja<br />
<strong>museo</strong>lla on oikeus karsia materiaalia”.<br />
Arkkitehtuuri<strong>museo</strong> pyrkii nykyään eroon deponaatioista.<br />
Tavoitteena on saada deponoitu materiaali<br />
pysyvästi kokoelmiin.<br />
Lahjoitusta ei oteta vastaan, mikäli säilyttäminen<br />
aiheuttaa kohtuuttomat varastointikustannukset.<br />
Tästä on esimerkkinä edellä mainitut kilpailuehdotusten<br />
pienoismallit.<br />
Valokuvakokoelman osalta poistoperusteena on<br />
ollut se, että mikäli valokuva on huonokuntoinen<br />
duplikaatti tai ei arkistoon kelpuutettava kohde tai<br />
kuva, joka sopii paremmin jonkun muun <strong>museo</strong>n kokoelmiin,<br />
on se poistettu. Digitaalisesta materiaalista<br />
karsitaan ne, jotka eivät täytä arkistomateriaalille<br />
asetettuja vaatimuksia. Piirustusten kohdalla kopio,<br />
mikäli originaali on olemassa. On myös mahdollista<br />
hävittää materiaalia, joka on saatavissa muualla.<br />
Esimerkkinä kilpailujen liitemateriaali kuten kartat<br />
ja tilastot.<br />
Poistoja ovat tietysti myös kadonneet tai varastetut<br />
kuvat ja piirustukset. Tällaisia tapauksia on<br />
<strong>museo</strong>n historiassa kirjattu muutamia. Loppuun<br />
kulutettua materiaalia ei arkistolla ole.<br />
8. Yhteistyö <strong>museo</strong>iden ja<br />
muiden tahojen kanssa<br />
<strong>Suomen</strong> Arkkitehtiliitto on ollut perinteisesti yksi<br />
<strong>museo</strong>n tärkeimmistä yhteistyökumppaneista,<br />
perustettiinhan kokoelmat alunperin liiton toimesta.<br />
Arkkitehti-lehteen tuleva materiaali sekä kilpailuihin<br />
liittyvä materiaali saadaan edelleenkin <strong>museo</strong>lle<br />
Arkkitehtiliiton kautta.<br />
Toinen tärkeä yhteistyökumppani on Alvar<br />
Aalto-<strong>museo</strong>, jonka kanssa <strong>museo</strong> kehittää yhteistä<br />
asiasanastoa ja standardeja sekä pohtii <strong>museo</strong>iden<br />
yhteisen kokoelmanhallintajärjestelmän vaatimusten<br />
määrittelyä. <strong>Arkiston</strong>hoitaja osallistuu lisäksi Museo<br />
2015- hankkeen luettelointityöryhmän työskentelyyn.<br />
Sen tehtävänä on kuvata luettelointiprosessi ja laatia<br />
<strong>museo</strong>ille ohjelmistoista riippumattomat, standardeja<br />
noudattavat luettelointiohjeet.<br />
Vuodesta 2005 ovat Arkkitehtiliitto, Säätiö ja <strong>museo</strong><br />
tehneet yhteistyössä suomalaisen nykyarkkitehtuurin<br />
katselmusnäyttelyitä (0304 ja 0506). Näyttelyiden<br />
materiaali on saatu arkistoon sähköisessä<br />
muodossa. Helsingin yliopiston taiteentutkimuksen<br />
laitoksen ja Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin<br />
historian laitoksen kanssa on oltu yhteistyössä<br />
opiskelijoiden ohjauksessa. Museon kokoelmia on<br />
hyödynnetty useissa opinnäytteissä, muun muassa<br />
monissa suomalaista arkkitehtuuria käsittelevissä<br />
väitöskirjoissa. Yliopistojen (Helsingin yliopisto,<br />
10
Alvar Aalto: Ateljeerakennus, Tiilimäki 20, Helsinki 1955. Nyk. Alvar Aalto-<strong>museo</strong>n Helsingin toimipiste. Kuva: Heikki Havas.<br />
Jyväskylän yliopisto ja Åbo Akademi) kautta on<br />
useana kesänä otettu opiskelijoita korkeakouluharjoittelun<br />
puitteissa luettelointi- ja dokumentointityöhön.<br />
Ammattikorkeakoulu Metropolian konservointilaitoksen<br />
kanssa on oltu yhteistyössä piirustusten<br />
konservoinnissa.<br />
Kansallisarkiston kanssa on tehty yhteistyötä<br />
originaalipiirustusten digitoinnissa. Esimerkiksi Art<br />
Nouveau -projektin yhteydessä digitoitiin vuonna<br />
2011 414 jugendpiirustusta. Digitointi rahoitettiin<br />
OKM:n myöntämällä erityisavustuksella.<br />
Design<strong>museo</strong>n ja Valtion taide<strong>museo</strong>n kanssa<br />
on jaettu entisessä <strong>Suomen</strong> pankin setelipainossa<br />
olevan <strong>museo</strong>varaston vuokra- ja henkilöstökustannukset.<br />
9. Kokoelmien säilyvyys<br />
9.a. Nykyiset tilat<br />
Kokoelmia säilytetään tällä hetkellä kahdessa eri<br />
rakennuksessa. Päätalossa Kasarmikatu 24:ssä<br />
ja <strong>Suomen</strong> pankin setelipainon talossa Vantaalla.<br />
Valokuvia säilytetään päätalossa 200 m 2 yleisötiloissa<br />
ja negatiiveja 20 m 2 tiloissa, joista noin puolet on<br />
kylmävarastotilaa. Piirustuksilla on Kasarmikadulla<br />
noin 145 m 2 ja Vantaan varastolla noin 1000 m 2 . Vantaan<br />
varaston luolasta on varattu tilat pienoismallien<br />
säilytykseen.<br />
9.b. Tilatarpeet tulevaisuudessa<br />
Suurin ongelma tällä hetkellä on piirustusten<br />
säilyttäminen ja käsittely, koska suuria jäämistöjä<br />
tarjotaan <strong>museo</strong>lle jatkuvasti. Tulevaisuudessa tulee<br />
varata riittävästi tilaa piirustusten varastointia ja<br />
käsittelyä varten oli sitten kyseessä Design<strong>museo</strong>n<br />
ja Arkkitehtuuri<strong>museo</strong>n lisärakennus tai jokin muu<br />
vaihtoehto. Negatiivit ja väridiamateriaali tarvitsevat<br />
myös asianmukaisemmat säilytystilat. Ulkopuolista<br />
varastotilaa tullaan myös tarvitsemaan enemmän<br />
kuin nykyään. Lopullista tilantarvetta ei ole vielä<br />
määritelty.<br />
Mikäli <strong>museo</strong>n uutta laajennusosaa ei rakenneta<br />
lähivuosina, tulisi yhdessä muiden <strong>museo</strong>iden kanssa<br />
kartoittaa arkistomateriaaleille sopivia varastotiloja.<br />
9.c. Kokoelmatilojen olosuhteet ja turvallisuus<br />
Vantaan varaston olosuhteet on suunniteltu taideteosten<br />
säilyttämiseen soveltuviksi, joten ne ovat<br />
paremmat kuin Kasarmikadun tilat. Piirustusten<br />
käsittelyä ja saatavuutta vaikeuttaa pitkä matka<br />
varaston ja päätalon välillä. Vantaan varastolla on<br />
tällä hetkellä noin 4/5 osaa piirustuskokoelmasta ja<br />
kaikki pienoismallit.<br />
Valokuvia ja negatiiveja säilytetään Kasarmikadulla.<br />
Tiloja ei ole suunniteltu kokoelmia silmällä<br />
pitäen. Negatiiveja säilytetään erilaisissa työtiloissa<br />
ja varastoissa, joissa lämmön ja kosteuden vaihtelut<br />
ovat suuret. Suurin osa vanhoista negatiiveista<br />
11
Selim A. Lindqvist: Kilpailuehdotus Stockmannin tavarataloksi 1916.<br />
Piirustus vaatii konservointia.<br />
on lisäksi tiloissa, joihin tulee suoraa päivänvaloa.<br />
Liimaamattomat ja luetteloimattomat valokuvat ovat<br />
pölyisissä olosuhteissa joko arkiston yleisötilassa tai<br />
kellarissa. Näiden tilojen paloturvallisuus ei vastaa<br />
arkistotiloilta vaadittavaa tasoa. Nk. originaalidiat<br />
ovat asianmukaisissa kuorissa Kasarmikadun kellarin<br />
nk. kylmähuoneessa, jonka kosteus ja lämpö on<br />
säädetty niille sopiviksi.<br />
Negatiivikokoelma tarvitsee pikimmiten asianmukaiset<br />
säilytystilat, samoin originaalipiirustukset,<br />
jotka tällä hetkellä on sijoitettu “parven” yleisötilaan.<br />
Nykyisen <strong>museo</strong>rakennuksen tilat ovat riittämättömät,<br />
eikä niitä voi muuttaa erikoisolosuhteita<br />
tarvitsevan materiaalin säilytykseen sopiviksi. Ihanteena<br />
olisi, että kaikkia piirustuksia säilytettäisiin<br />
suoristettuina metallisissa piirustuslaatikoissa. Tällä<br />
hetkellä suurta osaa säilytetään pahvikansioissa osin<br />
taitettuina tai rullilla.<br />
9.d. Kokoelmien konservointitilanne ja<br />
konservointitarpeet<br />
Arkkitehtuuri<strong>museo</strong>lla on Vantaan varastolla 100 m 2<br />
konservointitilat tarpeellisine laitteineen. Museon<br />
tilapäisin sopimuksin organisoitu konservointityö on<br />
kuitenkin tyrehtynyt varojen puutteeseen. Museon<br />
mittavan piirustuskokoelman konservointi ja materiaalin<br />
säilyttämiseen liittyvät toimenpiteet edellyttävät<br />
paperikonservaattorin palkkaamista. Mahdollista<br />
olisi myöskin konservaattorin palkkaaminen jonkun<br />
muun laitoksen kanssa, jolloin toimipiste olisi Arkkitehtuuri<strong>museo</strong>n<br />
tiloissa.<br />
Piirustuksia on voitu konservoida ainoastaan<br />
silloin, kun ne ovat tulleet näyttelykäyttöön, joko<br />
<strong>museo</strong>n omiin näyttelyihin tai kun ne on lainattu<br />
muille <strong>museo</strong>ille tai kuvautettu. Museon kokoelmasta<br />
on konservoitu vain murto-osa. Ammattikorkeakoulu<br />
Metropolian konservointilaitoksella on voitu korjauttaa<br />
vuosittain muutamia arvokkaita piirustuksia.<br />
Pienoismalleja on korjattu näyttelyiden ja lainojen<br />
yhteydessä sekä Kulttuurirahaston tätä tarkoitusta<br />
varten myöntämällä apurahalla vuosina 2006 ja<br />
2007. Valokuvia ei ole konservoitu lainkaan.<br />
Museon 500 000 piirustusta käsittävän kokoelman<br />
kunnossa pitäminen vaatisi kokopäiväistä konservaattoria.<br />
Tällaisen palkkaamiseen ei kuitenkaan ole<br />
toistaiseksi ollut mahdollisuutta, koska konservaattorin<br />
toimen perustamiseen ei ole ollut resursseja.<br />
Huomattava parannus tilanteeseen olisi, jos <strong>museo</strong><br />
voisi palkata yhteisen konservaattorin jonkun toisen<br />
paperikonservointia tarvitsevan tahon kanssa.<br />
9.e. Kokoelmien inventointi<br />
Piirustusten osalta on luultavasti mahdollista tehdä<br />
vain karkea arvio niiden määrästä. Lähivuosien<br />
yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on valokuvien,<br />
negatiivien ja pienoismallien inventointi. Se olisi<br />
tärkeää, jotta pystyttäisiin selvittämään kokoelman<br />
kannalta tärkeät puutteet. Näin voitaisiin hankinnat<br />
ja projektit kohdistaa oikein.<br />
10. Kokoelmien saavutettavuus<br />
Museon kokoelmien hallinta parani merkittävästi<br />
kun vanhat tietokannat integroitiin SIPIjärjestelmään.<br />
Sen sijaan kokoelmien selattavuus<br />
ja saatavuus verkon kautta on ollut puutteellista.<br />
Tämän puutteen toivotaan korjautuvan, kun Museo<br />
2015-hankeen puitteissa siirrytään <strong>museo</strong>iden yhteisen<br />
kokoelmienhallintajärjestelmän käyttöön. Kokoelmien<br />
saavutettavuutta lisätään myös laatimalla<br />
tietopaketteja verkkoon sekä kartoittamalla yhteistyömahdollisuuksia<br />
kansainvälisten kuva-kirjastojen<br />
kanssa (esim. ARTstore).<br />
10.a. Asiakaspalvelu<br />
Museon kokoelmia käyttävät asiakkaat ovat opiskelijoita,<br />
kirjojen ja näyttelyiden tekijöitä, <strong>museo</strong>alan<br />
ammattilaisia, arkkitehteja sekä tavallisia, arkkitehtuurista<br />
kiinnostuneita ihmisiä. Arkistossa käy pai-<br />
12
Amanuenssi Antti Aaltonen työskentelee <strong>museo</strong>n piirustusarkistossa.<br />
Amanuenssi Anna Autio hoitaa kuvatilauksia.<br />
kan päällä noin 300 asiakasta vuodessa. Puhelimessa<br />
vastataan erilaisiin kyselyihin päivittäin.<br />
Noin puolet asiakkaista haluaa tutustua piirustuskokoelmaan,<br />
loput valokuviin ja dokumentteihin.<br />
Henkilökunta avustaa opiskelijoita opinnäytetöiden<br />
valinnassa ja materiaalin keruussa, julkaisujen<br />
tekijöitä kuvien valinnassa ja taustatutkimuksessa.<br />
Näyttelyiden tekijöille tilataan kopioita <strong>museo</strong>n kokoelmissa<br />
olevista valokuvista ja piirustuksista. Henkilökunta<br />
tekee tiedonhakuja <strong>museo</strong>n tietokannoista<br />
sekä ohjaa asiakkaita eteenpäin, mikäli <strong>museo</strong>lta ei<br />
löydy haettavaa aineistoa.<br />
10.b. Luettelot ja tietokannat<br />
Sekä piirustukset että valokuvat on alunperin viety<br />
manuaalisiin pääkirjoihin. Näin tehdään edelleenkin<br />
piirustusten kohdalla, mutta kuvat luetteloidaan<br />
vain sähköisesti. Piirustukset omaansa ja kuvat<br />
omaansa. Kohteet on viety kirjoihin funktioluokituksen<br />
mukaan sitä mukaan kun aineisto on saatu<br />
<strong>museo</strong>lle. Tämän manuaalisen luettelon kautta<br />
kohteita voi lähestyä sekä rakennustyypin, että<br />
suunnittelijan kautta. Arkistoon on myös kerätty<br />
tietoja arkkitehdeista nk. ”arkkitehti-mappeihin”,<br />
joissa on arkkitehteja koskevaa sekalaista materiaalia<br />
kuten lehtileikkeitä, kopioita erilaisista listoista,<br />
artikkeleista jne.<br />
Museo ylläpitää useita eri tietokantoja, jotka<br />
nyt on yhdistetty SIPI-järjestelmään. Tietokantoja<br />
ylläpidetään arkkitehdeista, kohteista, arkkitehtuurikilpailuista<br />
ja valokuvaajista. Piirustuksia koskevat<br />
tiedot ovat erillisessä tietokannassa. Osa jäämistöistä<br />
on luetteloitu erikseen lahjoittajan toimesta ja nämä<br />
luettelot on tallennettu myös palvelimelle.<br />
Omien kokoelmien luetteloinnin lisäksi on <strong>museo</strong>n<br />
tietokantoihin kerätty tietoa myös muualla säilytettävistä<br />
piirustuksista ja kuvista. Tässä nk. kohdetietokannassa<br />
on tiedot 6468 kohteesta. Tiedot on<br />
kerätty pääasiassa Arkkitehti-lehdistä sekä muista<br />
alan julkaisuista.<br />
10.c. Digitointi<br />
Museon kuva-aineistoa ryhdyttiin digitoimaan Mariatietokantaan<br />
vuonna 2000. Tietotokantaan ehdittiin<br />
tallentaa noin 14 000 kuvaa, näistä suuri määriä<br />
opetusministeriön myöntämällä MYYTTI-rahalla.<br />
Ne siirrettiin sittemmin SIPI-järjestelmään, johon on<br />
1.1. 2012 mennessä tallennettu 26 400 kuvaa.<br />
Kuvia digitoidaan pääasiallisesti sitä mukaan<br />
kun niitä tilataan talon ulkopuolisiin julkaisuihin<br />
tai <strong>museo</strong>n omiin näyttelyihin ja kirjoihin. Erillisillä<br />
projektirahoituksilla on myös voitu digitoida tärkeitä<br />
kokonaisuuksia. Senaatin lahjoittama diakokoelma<br />
luetteloitiin ja digitoitiin Senaatin rahoituksella,<br />
Simo Ristan kuvia digitointiin MYYTTI- avustuksella<br />
ja jugend-materiaalia Kulttuuri- ja opetusministeriön<br />
myöntämällä erillisavustuksella. Suurikokoiset<br />
piirustukset digitoidaan talon ulkopuolella kopiolaitoksissa<br />
tai Kansallisarkistossa.<br />
10.d. Tiedon välittäminen<br />
Tietoa <strong>museo</strong>n kokoelmista löytyy parhaiten <strong>museo</strong>n<br />
kotisivuilta. Siellä on sekä kokoelmien asiakaspalvelusta<br />
että eri kokoelmista tietoa. <strong>Arkiston</strong> osioon on<br />
lisätty myös ”tietopaketteja” eri aiheista kuten Tapiolan<br />
rakentuminen ja rintamamiestalot. Euroopan<br />
rakennusperintöpäivien teemoista, kuten esimerkiksi<br />
seurantaloista, on koottu tietopaketteja. Museon<br />
kokoelmissa olevien arkkitehtien esittelyt ovat olleet<br />
erityisesti yleisön suosiossa.<br />
Museon kokoelmia esitteleviä ja niihin pohjautuvia<br />
pienoisnäyttelyitä on tehty noin yksi vuodessa.<br />
Merkittävien jäämistölahjoitusten yhteydessä on<br />
myös pidetty tilaisuuksia ja näyttelyitä. Kokoelmia<br />
esittelevien näyttelyiden materiaali pyritään laittamaan<br />
myös verkkoon.<br />
10.e. Maksullisen palvelutoiminnan periaatteet<br />
Museon valokuvia käytetään maailmanlaajuisesti<br />
arkkitehtuurikirjojen ja -lehtien kuvituksissa.<br />
Julkaisuoikeuksista perityt maksut muodostavat<br />
13
Raili ja Reima Pietilä: New Delhin suurlähetystö 1983-85 Kuva kuuluu valokuvaaja Simo Ristalta 2006 ostettuun kokoelmaan.<br />
huomattavan osan <strong>museo</strong>n omista tuotoista. Hinnat<br />
määräytyvät käyttötarkoituksen mukaan. Muut<br />
<strong>museo</strong>t ja opiskelijat maksavat halvimman hinnan<br />
ja tieteelliset julkaisut vähemmän kuin kaupalliset<br />
julkaisut. Kuvat toimitetaan sähköisessä muodossa.<br />
Skannausmaksut ovat kahdessa eri luokassa, opiskelijat<br />
ja <strong>museo</strong>t sekä muut asiakkaat.<br />
Piirustusten kopioinnista ja kuljettamisesta peritään<br />
käsittelymaksu sekä näyttelyihin lainattavasta<br />
materiaalista lainamaksu. Koska <strong>museo</strong> on valtakunnallinen<br />
erikois<strong>museo</strong>, ei arkiston henkilökunta<br />
ole toistaiseksi katsonut tarpeelliseksi hinnoitella<br />
asiantuntijapalveluita.<br />
.<br />
10.f. Kokoelmien tunnetuksi tekeminen<br />
Ensisijainen toimenpide kokoelmien tunnetuksi<br />
tekemiseksi on uusien linkitysmahdollisuuksien kartoittaminen.<br />
Kuvamyynnin edistämiseksi tutkitaan<br />
mahdollisuutta perustaa kotisivuille kevyt verkkokauppasovellus,<br />
johon laitetaan kuvia merkittävistä<br />
kokonaisuuksista kuten jugend -kauden arkkitehtuurista<br />
ja valokuvaaja Simo Ristan kokoelmasta.<br />
Kokoelmia on tähän mennessä esitelty paikan<br />
päällä erilaisille ryhmille pyynnöstä. Vuosittain<br />
arkistossa käy muun muassa taidehistorian opiskelijoita<br />
eri oppilaitoksista sekä ammattikorkeakoulujen<br />
opiskelijoita.<br />
11. Resurssitarkastelu<br />
11.a. Henkilöresurssit<br />
Arkkitehtuuri<strong>museo</strong>n arkistossa työskentelee tällä<br />
hetkellä vakituisesti neljä henkilöä. Kolme amanuenssia<br />
ja arkistonhoitaja, joka vastaa kokoelmien<br />
kartunnasta sekä kehittää arkiston toimintaa ja<br />
osallistuu yhteistyöprojekteihin. Amanuensseista<br />
yksi hoitaa piirustuskokoelman amanuenssin virkaa<br />
ja kaksi kuvakokoelmaa, tietokantojen päivitystä,<br />
kuvatilauksia asiakaspalvelua ja luettelointia.<br />
Amanuenssien työhön kuuluu lisäksi <strong>museo</strong>n julkaisujen<br />
ja näyttelyiden tekemisessä auttaminen ja<br />
näyttelyiden kokoaminen. Lisäksi arkiston henkilökunta<br />
suunnittelee arkistonhoitajan kanssa kokoelmista<br />
tehdyt pienet näyttelyt. Amanuenssit pitävät<br />
luentoja opiskelijoille ja muille sidosryhmille sekä<br />
ovat mukana järjestämässä arkkitehtuurikävelyjä.<br />
Piirustuskokoelma on kasvanut vuosien mittaan<br />
500.000 piirustusta käsittäväksi ja tulee lähivuosina<br />
karttumaan lisää, kun suurten ikäluokkien arkkitehdit<br />
jäävät eläkkeelle. Asiakkaiden palveleminen vie<br />
tällä hetkellä jo yli puolet piirustuskokoelmasta vastaavan<br />
amanuenssin työajasta, mistä syystä luetteloinnille<br />
ja piirustusten järjestelylle ja suojaamiselle<br />
jää liian vähän aikaa. Piirustuskokoelmaa hoitamaan<br />
tarvitaan tulevaisuudessa lisää resursseja.<br />
14
<strong>Suomen</strong> arkkitehtuuri<strong>museo</strong>. Kuva: Voitto Niemelä.<br />
SIPI -kokoelmanhallintajärjestelmään siirryttäessä<br />
työn määrä lisääntyi, koska tietokantojen integrointi<br />
vaatii runsaasti manuaalista työtä. <strong>Arkiston</strong><br />
henkilöresurssit eivät enää riitä perustoimintojen<br />
ylläpitämiseen: tärkeimpinä piirustusten luettelointi,<br />
uusimman kuvamateriaalin vieminen kokoelmahallintajärjestelmään<br />
ja kokoelmien hoito (ylläpitävä<br />
konservointi, säilytysolosuhteet). Tilanne alkaa olla<br />
huolestuttava, sillä <strong>museo</strong>n kokoelmat ovat valtakunnallisesti<br />
merkittävät ja perustiedot kokoelmista<br />
tulisi olla kaikkien saatavilla ja ajan tasalla. Luettelointiin<br />
ja tietokantojen päivitykseen tulisi saada<br />
vuosittain vähintään kaksi harjoittelijaa ja heidän<br />
ohjaamiseensa riittävät resurssit.<br />
11.b. Tilaresurssit<br />
Kuvamateriaalin ja negatiivien tilantarve ei tulevaisuudessa<br />
enää kasva merkittävästi, koska kokoelmiin<br />
tulevat uudet kuvat ovat jo nyt 90% sähköisessä<br />
muodossa. Sen sijaan piirustusten säilytys tulee edelleen<br />
vaatimaan runsaasti arkistointiin sopivaa tilaa.<br />
Vantaan <strong>museo</strong>varastolla pystytään tilankäyttöä<br />
vielä jonkin verran tehostamaan hävittämällä<br />
vanhoja näyttelyrakenteita sekä poistamalla huonokuntoisia<br />
pienoismalleja inventoinnin jälkeen. Näille<br />
toimenpiteille laaditaan kirjalliset ohjeet loppuvuodesta<br />
2012 ja alkuvuodesta 2013. Toimenpiteillä<br />
helpotetaan akuuttia tarvetta, mutta ei poisteta<br />
tulevaisuuden tilaongelmaa. Siihen tulee löytää ratkaisu<br />
lähivuosina. Erilaiset vaihtoehdot kartoitetaan<br />
kokoelmapolitiikan seuraavaan päivitykseen 2015.<br />
Verkkoon ladattavaan kokoelmapolitiikassa ei ole<br />
liitetty luettelointiohjeita eikä prosesseja. Ne on määritelty<br />
henkilökunnan käyttöön laaditussa versiossa.<br />
<strong>Arkiston</strong> <strong>kokoelmapolitiikka</strong>a päivitetään kolmen<br />
vuoden välein. Seuraavan kerran 2015, jolloin tavoitteiden<br />
mukaan oltaisiin siirtymässä <strong>museo</strong>iden<br />
yhteisen kokoelmienhallintajärjestelmään. Samana<br />
vuonna valmistuvat yleiset luettelointiohjeet ja asiasanastot.<br />
Arkkitehtuuri<strong>museo</strong>n kirjaston <strong>kokoelmapolitiikka</strong><br />
on työn alla eikä sisälly tähän ohjelmaan.<br />
15
ARKKITEHTUURIMUSEO<br />
finlands arkitekturmuseum<br />
museum of FINNISH architecture<br />
mfa.fi<br />
ti–su 11–18 ke 11–20<br />
Kasarmikatu 24 Helsinki<br />
puh. 09 85675100
Change language