Käsikirja (pdf) - Riihimäki
Käsikirja (pdf) - Riihimäki
Käsikirja (pdf) - Riihimäki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen<br />
raportteja 4 | 2013<br />
Riihimäen Peltosaaren<br />
asuinalueen kokonaisvaltainen<br />
uudistaminen<br />
Irene Väkevä-Harjula (toim.)<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen<br />
RAPORTTEJA 4 | 2013<br />
Riihimäen Peltosaaren asuinalueen<br />
kokonaisvaltainen uudistaminen<br />
Irene Väkevä-Harjula (toim.)<br />
LAHTI 2013<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
Taitto: Jessica Raita, Edita Prima Oy<br />
Kansikuva: Antti Nikkanen<br />
Julkaisu on saatavana internetistä:<br />
www.ara.fi/julkaisut<br />
Edita Prima Oy, Helsinki 2013<br />
ISBN 978-952-11-4177-5 (PDF)<br />
ISSN 1979-5514 (verkkoj.)
ESIPUHE<br />
Rakennettu ja sosiaalinen ympäristö, ihmiset ja sosiaaliset suhteet vaikuttavat hyvätai<br />
huono-osaisuuden kehittymiseen. Koettu elämä ja mallit periytyvät. Näin pohdiskelin<br />
käyttöasteprojektin päättyessä vuonna 2007. Samaan aikaan luotiin tavoitteita<br />
uudenlaisia kehittämistehtäviä ja malleja luotaavalle ARAn nelivuotiselle Asumisen<br />
uudistaminen -projektille, joka lähti käyntiin vuonna 2009.<br />
Käyttöasteprojektissa oli mukana 40 kuntaa, joissa yhteistyössä käytettiin monipuolisia<br />
keinoja tyhjiksi jääneiden arava- ja korkotukivuokra-asuntojen vähentämiseksi<br />
muun muassa asuntoja purkamalla, myymällä ja käyttötarkoitusta muuttamalla.<br />
Projektissa luotiin salkutusmalli ARA-kiinteistökannan arvioimiseksi.<br />
Riihimäen kaupunki oli mukana jo Käyttöasteprojektissa ns. ulkojäsenenä ja laati<br />
vuokra-asuntostrategian Peltosaaren asuntoalueen vuokra-asuntokannan uudistamiseksi<br />
ARAn myötävaikutuksella. Riihimäen kaupunki päätti liittyä Asumisen uudistaminen<br />
-projektiin, tavoitteenaan Peltosaaren asuntoalueen kokonaisvaltainen<br />
kehittäminen ja alueen arvon nostaminen.<br />
Asumisen uudistaminen -projektin tavoitteena on ollut kehittää ja parantaa asuntokannan<br />
ja alueiden energiatehokkuutta ja kilpailukykyä. Sillä vastattiin osaltaan<br />
valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman tavoitteisiin ja toteutettiin<br />
Suomen ilmasto- ja energiastrategiaa. Tavoitteena oli etsiä pilottihankkeilla ratkaisuja<br />
ARA-asuntokannan ja asuntoalueiden kehittämiseen sekä energiatehokkuuden<br />
parantamiseen, asuntokannan sopeuttamiseksi muuttuviin asuntomarkkinoihin,<br />
kiinteistökannan kehittämiseen sekä edistämään kuntien asumisen ja maankäytön<br />
suunnittelua erityisesti uudistuotannon määrän ja vanhankannan korjaustarpeiden<br />
sekä muiden kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamiseksi mm. elinkeinoelämän<br />
tarpeita silmälläpitäen. Erityisryhmien asuminen on tärkeä osa kunnan vastuullista<br />
ja pitkäntähtäimen tarpeisiin vastaavaa suunnittelua.<br />
Asumisen uudistaminen -projektin myötä Peltosaaren kehittäminen kytkeytyi<br />
osaksi VTT:n kansainvälistä EcoDrive-hanketta. Lisäksi Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen<br />
laitoksen tutkijat selvittivät energiatehokkuuden parantamista Peltosaaressa<br />
sekä alueen segregoitumisen syitä. Edellä mainituilla toimenpiteillä pyrittiin<br />
välttämään ”ongelmien betonoituminen” vuosikymmeniksi eteenpäin. Peltosaaren<br />
alueen kehittämiseksi haluttiin löytää uusia, perustavaa laatua olevia radikaaleja<br />
malleja ja pysyviä keinoja, joilla asetetut tavoitteet voidaan tehokkaammin saavuttaa.<br />
Peltosaari-projekti on ammentanut ja hyödyntänyt hyviksi koettuja tuloksia myös<br />
muista samankaltaisten haasteiden kanssa painivista kehittämishankkeista niin Suomessa<br />
kuin muualla Euroopassakin. Lissabonin malli segregoituneiden asuinalueiden<br />
uudistamiseen purkamisen, monipuolisen suunnittelun ja asukkaiden hyvinvoinnin<br />
avulla toivat uutta näkökulmaa myös Peltosaaren uudistamisen suunnitteluun. Lisäksi<br />
peltosaarelaisia asukkaita kannustettiin osallistumaan asuinalueensa kehittämiseen.<br />
1970-luvulla Suomessa rakennettiin asuinalueita nopealla aikataululla. ”Betonilähiöiden”,<br />
uudistamistarpeista ja korjausvelasta on puhuttu pitkään – lähes koko<br />
niiden olemassaolon ajan. Lähiöt rakennettiin maaltamuuttajien ja teollisuuden työvoiman<br />
asumistarpeisiin. Useat lähiöiksi määritellyt asuinalueet ovat käyneet useita<br />
korjausvaiheita läpi, ensimmäisen korjausaallon jo 1990-luvulla. Kolmas ympäristöministeriön<br />
koordinoima lähiöohjelma päättyi vuonna 2011 ja uusin Asuntoalueiden<br />
kehittämisohjelma käynnistyi vuoden 2013 alussa. Riihimäen Peltosaari oli mukana<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
3
sekä 1990-luvun korjausrakentamiseen keskittyneessä lähiöprojektissa että 2011 päättyneessä<br />
lähiöohjelmassa. Lisäksi Peltosaarta on kehitetty Tekesin, Hämeen liiton ja<br />
Hämeen ELY-keskuksen rahoittamilla hankkeilla.<br />
”Elämän mielekkyyden kokemisen kannalta on merkitystä sillä, millaisella näyttämöllä<br />
se eletään. Asumisviihtyvyyteen vaikuttavat fyysinen ympäristö ja asukkaiden<br />
keskuudessa tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus.” Näin vakuuttaa tutkimuksessaan<br />
Heikki Lehtonen (Yhteisö, 1990).<br />
Asumisen uudistaminen 2009–2012 -projektin innovatiivisen hankkeen tavoitteeksi<br />
otettiin uudistaa asuinaluetta Riihimäen Peltosaaressa kokonaisvaltaisella mallilla.<br />
Sen lähtökohtana oli kysymys: miten voidaan uudistaa monipuolisella projektikokonaisuudella<br />
asukkaiden elinolosuhteita ja sosiaalista ympäristöä, fyysistä rakennettua<br />
asuinympäristöä ja kiinteistöjä Asumisen uudistaminen -loppuraportissa kerrotaan<br />
tästä Riihimäen Peltosaaren kehittämismallista.<br />
Kokonaisvaltaiseen asuntoalueen suunnitteluun ja rakennetun ympäristön uudistamiseen<br />
on laadittu Peltosaaren yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman laatimiseen<br />
saatiin eväitä toteutetulla ideakilpailulla arkkitehdeille. Siinä asukkaat voivat vaikuttaa<br />
ja ideoida uudella tavalla yhdessä kilpailuun osallistuvien suunnittelijoiden ja<br />
asiantuntijoiden kanssa. Kilpailuun saatiin ennätysmäärä osallistujaehdotuksia. Myös<br />
kansainvälisestä EcoDrive-projektista on saatu uusia näkemyksiä kehittämiseen.<br />
Peltosaari-projektissa on saatu aikaan uusia asuinalueen kehittämistä edistäviä<br />
ratkaisuja. Peltosaaren kehittäminen tarjoaa konkreettisia esimerkkejä asuntoalueiden<br />
kokonaisvaltaiseen uudistamiseen, asumisen ongelmien vähentämiseen sekä<br />
uusien asumisratkaisujen käyttöönottoon maassamme. Monipuolinen kokonaisuus,<br />
jossa sosiaalisuus ja alueen kokonaisvaltainen uudistaminen on huomioitu, palkittiin<br />
Asuntomarkkinoiden huippuseminaarissa 2013, jolloin Riihimäen Peltosaari-projekti<br />
sai innovaatiopalkinnon. Teollisen korjausrakentamisen ja energiatehokkuutta parantavan<br />
kehittämisen pilotti, Innova-hanke Riihimäen Kotikulma Oy:ssä on myös<br />
saanut kunniamaininnan Puupalkintokilpailussa.<br />
Tehtävät vaativat kuitenkin, kuten tähänkin asti, myös jatkossa Riihimäen kaupungin<br />
päättäjiltä ja johdolta innovatiivista, kehittämismyönteistä otetta sekä samanhenkisiä<br />
ja yhteistyötaitoisia tekijöitä mm. kaavoituksessa, asuntostrategisissa ratkaisuissa,<br />
vuokrataloyhtiössä ja rakentamisen toteuttamisessa. Erityisen huomion saakin tekninen<br />
virasto ja sosiaalitoimi erityisryhmien asumisenratkaisuilla ja työntekijöiden<br />
alueelle jalkautumisella. Peltosaaressa onkin eri hankkeiden avulla kehitetty asumisen<br />
uudistamisen palvelumallia, kuultu asukkaita sekä ryhdytty auttamaan syrjäytyneitä<br />
nuoria. Projektilla on ollut onni, kun sillä on ollut aktiivinen projektinvetäjä Irene<br />
Väkevä-Harjula. Erityistä kiitosta ja huomiota tulee osoittaa peltosaarelaisille, jotka ohjelmasta<br />
ja projektista toiseen ovat edelleen innostuneita kehittämään asuinaluettaan ja<br />
osallistumaan erilaisiin työryhmiin sekä Peltosaari Parlamenttiin ja Peltosaari-Seuraan.<br />
Asukkaiden kohtaamiseen liittyvät innovatiiviset mallit kuvataan tässä raportissa.<br />
Peltosaari-projektissa saatiin aikaan useita käytännön suunnitteluratkaisuja, joista<br />
voidaan löytää malleja erilaisten asuntoalueiden uudistamiseen.<br />
Peltosaari-projektin painopiste siirtyi 5.3.2013 toteuttamisvaiheeseen, fyysiseen<br />
rakentamiseen ja korjaamiseen, kun tekninen lautakunta hyväksyi Peltosaaren yleissuunnitelman.<br />
Seuraava askel rakentamisen eteenpäin viemiseksi on neuvottelujen<br />
käynnistäminen rakentajien ja suunnittelijoiden kanssa. Rakentamalla, purkamalla ja<br />
korjaamalla Peltosaaresta saadaan viihtyisä ja energiatehokas asuinalue. Auttamalla<br />
asukkaiden elämänhallintaa Peltosaari- projektissa kehitetyin tavoin päästään varmasti<br />
haluttuun lopputulokseen.<br />
Marianne Matinlassi<br />
kehittämispäällikkö, ARA<br />
4 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Sisällys<br />
Esipuhe.................................................................................................................................3<br />
1 Kehittämisen merkitys Riihimäen kaupungille............................................7<br />
2 Johdanto........................................................................................................................9<br />
2.1 Miksi Peltosaarta kehitetään.......................................................................10<br />
2.2 Raportin kirjoittajat ja valitut aiheet .........................................................13<br />
3 Historian havinaa....................................................................................................14<br />
3.1 Peltosaaren synty.............................................................................................15<br />
3.1.1 Kaavoitus ja rakentuminen..................................................................16<br />
3.1.2 Alueen imagon muodostuminen .......................................................16<br />
3.1.3 Sektorijaon haitat ja puutteellinen konserniohjaus..........................17<br />
3.2 Peltosaari-seura – alueen pitkäaikainen vaikuttaja vuodesta 1975......18<br />
4 Tutkimuksesta puhtia Peltosaaren kehittämiselle...................................20<br />
5 Projektin perustaminen.......................................................................................23<br />
5.1 Visio, tavoitteet, strategia, projektisuunnitelma ja hankesalkku.........23<br />
5.2 Projektoinnin merkitys Peltosaaren kehittämisessä...............................26<br />
6 Peltosaaren rakentaminen ja uudistaminen...............................................29<br />
6.1 Peltosaaren maankäyttö ja kaavoitus..........................................................30<br />
6.1.1 Arkkitehtikilpailulla Peltosaaresta kaupunkikeskustan<br />
toiminnallinen osa ...............................................................................33<br />
6.1.2 Yleissuunnitelman kehittely kilpailun voittajaehdotuksen<br />
pohjalta ...................................................................................................35<br />
6.1.3 Selvitykset...............................................................................................36<br />
6.1.4 Yleissuunnitelma 2012..........................................................................36<br />
6.1.5 Mielipiteet keväällä 2012 nähtävillä olleesta suunnitelmasta........38<br />
6.1.6 Maankäyttösuunnitelma 2013 ............................................................39<br />
6.1.7 Kustannukset.........................................................................................40<br />
6.1.8 Prosessi....................................................................................................41<br />
6.1.9 Toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet..............................................42<br />
6.2 Yhdyskuntarakentamisen innovatiivinen hankintamenettely.............43<br />
6.2.1 Hankintamenettelyn tavoitteet ja onnistumisen arviointi.............43<br />
6.2.2 Valmisteluvaihe 2009–2010...................................................................45<br />
6.2.3 Ideavaihe 2010........................................................................................46<br />
6.2.4 Kehittelyvaihe........................................................................................49<br />
6.3 Taloyhtiöiden näkökulma..............................................................................50<br />
7. Ekologinen ja energiatehokas Peltosaari......................................................52<br />
7.1. EcoDrive-hanke...............................................................................................52<br />
7.2 Innova-talo........................................................................................................55<br />
7.3 Peltosaari ja kaukolämpö...............................................................................57<br />
7.4 Peltosaaren energiaeksperttitoiminnalla huomattavia säästöjä...........58<br />
7.4.1 Mitä energiaekspertti tekee................................................................58<br />
7.4.2 Energiaeksperttitoiminnasta ja tuloksista.........................................59<br />
7.4.3 Käytännön esimerkki: Peltosaaren Riihenharjun tuloksia<br />
veden säästöstä......................................................................................59<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
5
8 Kumppaneilta lisää osaamista...........................................................................60<br />
8.1 Kumppanuusstrategia....................................................................................60<br />
8.2 Golding Homes - kumppani Englannista..................................................61<br />
8.3 Miten hallintokuntien välistä yhteistyötä voisi edistää........................63<br />
9 Innovaatioita asukkaiden kohtaamiseen.....................................................64<br />
9.1 Asumisklinikan perustaminen....................................................................64<br />
9.2 Peltosaari Parlamentti.....................................................................................65<br />
9.3 Asukashaastattelut..........................................................................................66<br />
9.4 Kummitoiminta...............................................................................................70<br />
9.5 Kymppimalli syrjäytymisen ehkäisyyn.....................................................71<br />
10 Asumisen palvelujen kehittäminen peltosaarelaisille.............................72<br />
10.1. Alueellisen sosioekonomian vaikutus asuinalueen kehittämiseen.....72<br />
10.1.1 Johdanto..................................................................................................72<br />
10.1.2 Miten alueen sosioekonominen tilanne vaikuttaa<br />
muuttoliikkeisiin..................................................................................73<br />
10.1.3 Kohti tasapainoista asukasrakennetta...............................................73<br />
10.2 Liikuntaa ja urheilua peltosaarelaisille......................................................74<br />
10.3 Koulu keskellä kylää......................................................................................75<br />
10.4 Topinkulmassa 4H..........................................................................................76<br />
10.5 Nuorisotyö mukana Peltosaarelaisten arjessa...........................................76<br />
10.5.1 Kaupunkiviljelyhanke osana Peltosaari -projektia..........................77<br />
10.5.2 Kehittäminen jatkuu.............................................................................78<br />
10.5.3 Opiskelijoiden ääni kuuluviin.............................................................78<br />
10.6 Nuorisotyöttömyyden hoitoa Peltosaaressa:<br />
Nuoret Esiin -hanke (ESR).............................................................................79<br />
10.6.1 Hankkeen tavoitteet..............................................................................79<br />
10.6.2 Miksi juuri 25–30-vuotiaat.................................................................80<br />
10.6.3 Toimintatapa..........................................................................................80<br />
10.6.4 Tieto luo varmuutta...............................................................................81<br />
10.6.5 Yrittäjille tukea rekrytointiin...............................................................81<br />
10.7 Riihimäen perusturvan näkemyksiä Peltosaaren alueen<br />
kehittämiseen...................................................................................................82<br />
11 Peltosaaren tulevaisuus........................................................................................84<br />
11.1 Teknistaloudellinen tarkastelu.....................................................................84<br />
11.2 Rakentamisen vaiheistus...............................................................................85<br />
12 Projektilla vai ilman..............................................................................................86<br />
13 Yhteenveto.................................................................................................................90<br />
Lähteet...............................................................................................................................93<br />
Kirjoittajat........................................................................................................................94<br />
Liitteet<br />
Liite 1. Lisätietoja energiansäästöstä kiinnostuneille........................................96<br />
Liite 2. Peltosaari Parlamentin lausunto ideakilpailusta...................................97<br />
Liite 3. Asukashaastattelujen runko.......................................................................98<br />
Liite 4. Kustannustaulukko....................................................................................100<br />
Liite 5. Lehtijuttuja Peltosaari-projektista...........................................................101<br />
Liite 6. Peltsin palsta................................................................................................102<br />
Liite 7. Ilmoitus Peltosaaren olympialaisista......................................................103<br />
Kuvailulehti.....................................................................................................................104<br />
Presentationsblad........................................................................................................105<br />
6 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
1 Kehittämisen merkitys Riihimäen<br />
kaupungille<br />
Kuva 1. Riihimäen kaupunginjohtajan<br />
Seppo Keskiruokasen<br />
mukaan Peltosaaren asuinalueen<br />
kehittäminen käy malliksi muillekin.<br />
(Kuva: Kimmo Torkkeli)<br />
“Peltosaaren asuinalueen kehittäminen käy malliksi<br />
muillekin”, sanoo kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen.<br />
Peltosaarta kehitetään kolmen strategisen<br />
kärjen kautta: uudistamalla ja rakentamalla aluetta,<br />
toimimalla ekologisesti ja energiatehokkaasti sekä<br />
aktivoimalla asukkaita oman asuinalueensa kehittämiseen.<br />
Projektin laaja-alaisuus ja monipuolisuus<br />
tähtää lähiöongelmien ratkaisuun eikä vain oireiden<br />
hoitoon. Asukkaat oppivat arvostamaan uudella tavalla<br />
peruskorjattua asuinaluetta, jolla on vetovoimaa<br />
ja hyvä maine. Arvostus heijastuu myönteisellä<br />
tavalla myös alueen muiden lähiöille tyypillisten ongelmien<br />
ratkaisuun. Lähiöiden kehittämisen haaste<br />
koskee kaikkia kaupunkeja Suomessa. ”Meillä on<br />
paljon satelliittityyppisiä lähiöitä, joissa on etupäässä<br />
vuokrataloja, haastava väestörakenne ja joiden<br />
kehittäminen vaatii asuntojen saneerauksen lisäksi<br />
myös muita monialaisia toimia.”<br />
Peltosaaren kehittäminen on yhteistyötä ja se on<br />
osa Riihimäen kaupungin strategiaa 2015. Alueen<br />
kehittämiseen liittyvät kiinteästi myös asuntostrategian<br />
ja vuokra-asuntostrategian uudistaminen sekä vuokra-asumisen hajauttamissuunnitelman<br />
laatiminen. Peltosaari on luonnollinen osa Riihimäen kaupungin<br />
asemanseutua ja kaupungin kannalta erittäin merkittävä kehittämiskohde. Lähellä<br />
kaupungin keskustaa ja rautatieaseman tuntumassa sijaitseva asuinalue kytkeytyy<br />
osaksi asemanseudun kehittämistä. Alueen uudistaminen on viime vuosina edennyt<br />
hyvää vauhtia. Suuri kiitos tehdyistä ponnisteluista kuuluu niin projektin väelle,<br />
ohjausryhmän jäsenille, Peltosaari Parlamentille ja sen työryhmille, aktiivisille asukkaille,<br />
mukana oleville kaupungin hallintokunnille kuin yhteistyökumppaneillekin.<br />
Riihimäen kaupungin kehittämiseen liittyvistä arvoista yksi tärkeimmistä on<br />
luovuus, mikä toteutuu Peltosaaren monipuolisessa kehittämisessä. Erityisesti eri<br />
hankkeiden tuloksina syntyneet ja syntyvät uudet innovaatiot kuten Innova-talon<br />
passiivikerrostalosaneeraus, yhdyskunta-rakentamisen innovatiivinen vuorovaikutteinen<br />
hankintamenettely ideakilpailuineen, Peltosaari Parlamentti sekä Peltosaaren<br />
kehittämishankkeiden yhteinen hankesalkku ovat hyviä esimerkkejä uudenlaisten<br />
menetelmien ja pilottien hyödyntämisestä asuinalueen kehittämisessä. Lisäksi ne<br />
edustavat kaikkia Peltosaaren kehittämisen strategisia kärkiä.<br />
Seppo Keskiruokasen mielestä Peltosaaren kehittämisestä on kasvanut kansallisesti<br />
merkittävä asuinalueen kehittämishanke, jonka kokemuksia voi hyödyntää myös<br />
muiden kaupunkien vastaavissa kehittämishankkeissa. Riihimäen Peltosaaressa toteutettu<br />
Innova-asuinkerrostalon saneeraus passiivitasoon esivalmistetuilla puura-<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
7
kenteisilla julkisivu-elementeillä valmistui heinäkuussa 2012. Vuokrakerrostalon saneeraus<br />
passiivitasoon TES-timberbased element system -menetelmällä sai mukaansa<br />
energiatehokkaan rakentamisen kehittäjäorganisaatiot. TES-menetelmä on uutta ja<br />
siksi siihen kohdistui erityisen suuri mielenkiinto alan ammattilaisten keskuudessa<br />
niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hankkeen etenemistä kävi seuraamassa monta<br />
vierailijaryhmää muun muassa Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä.<br />
Peltosaari-projekti käynnisti asukashaastattelut elokuussa 2011. Haastattelujen<br />
aikana kerättiin peltosaarelaisten kehittämisajatuksia sekä heitä ohjattiin oikeaan<br />
osoitteeseen julkisessa palveluverkostossa. Lisäksi ideakilpailu toteutettiin vuorovaikutteisena,<br />
jolloin asukkailla oli mahdollisuus vaikuttaa voittajaehdotuksen kehittämiseen<br />
yleissuunnitelmaksi ja edelleen asemakaavaksi. Fyysiset muutokset jäävät<br />
kuitenkin pelkiksi kauniiksi kuoriksi ilman alueen asukkaiden tukea ja myötämielistä<br />
suhtautumista omien asuinolojensa parantamiseen. Peltosaaren kehittämisestä ainutlaatuisen<br />
tekee nimenomaan asukkaiden kuuleminen ja osallistuminen.<br />
8 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
2 Johdanto<br />
Irene Väkevä-Harjula 1<br />
Tässä raportissa kerrotaan Riihimäen Peltosaaren asuinalueen kehittämistoimenpiteistä<br />
Peltosaari-projektissa 2010–2013. Kirjan sisällössä on painotettu projektin<br />
strategisia kärkiä, jotka ovat rakentaminen ja uudistaminen, energiatehokkuus ja<br />
ekologisuus, asukkaiden aktivointi sekä teknistaloudellinen tarkastelu. Lisäksi kirjassa<br />
kerrotaan kokemuksia monikärkisen projektin perustamisesta ja toiminnasta sekä<br />
kumppanuuksista. Raporttiin on koottu Peltosaari-projektin kaikkien hankkeiden<br />
tavoitteet, toiminta ja tulokset sekä projektin onnistumiset ja haasteet.<br />
Riihimäen kaupungin lisäksi Peltosaaren hankesalkun hankkeita on rahoitettu<br />
ympäristöministeriön Lähiöohjelmasta 2008–2011, Tekesin Kestävä yhdyskunta<br />
2007–2012 -ohjelmasta, ARAn Asumisen uudistamisen 2009–2012 -projektista sekä<br />
syyskuusta 2012 alkaen Hämeen ELY-keskuksen ja Euroopan Sosiaalirahaston<br />
ESR-ohjelmasta.<br />
Peltosaari-projektin taustalla on mittavaa Helsingin yliopiston (2009) sekä VT-<br />
T:n (2010) tekemää tutkimusta, joihin viitataan raportissa lukuisia kertoja. Tutkimukset<br />
ovat vaikuttaneet paljon käytettyjen kehittämistoimenpiteiden valintaan.<br />
Molemmat tutkimukset ”Miten kehittää lähiötä<br />
Tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin<br />
laidalta (Vaattovaara et al, 2009) ja Lähiön<br />
ekotehokas uudistaminen - Riihimäen Peltosaari<br />
(Lahti et al, 2010) löytyvät projektin verkkosivuilta<br />
www.peltosaari.net.<br />
Suomen johtavien hankerahoittajien lisäksi<br />
Peltosaaren kehittämiseen on saatu osaamista<br />
ja malleja projektin kumppaneilta. Hyvänä esimerkkinä<br />
projektin strategisesta kumppanista<br />
on englantilainen säätiö Golding Homes, jonka<br />
asukashaastattelumallia hyödynnettiin Peltosaari-projektin<br />
asukashaastatteluissa 2011–2012.<br />
Tekes, Rakennuslehti ja Suomen Asuntotietokeskus<br />
Oy myönsivät Peltosaari-projektille<br />
24.1.2013 Innovaatiopalkinnon. Perusteluina<br />
olivat ”monipuolinen kokonaisuus, jossa sosiaalisuus<br />
ja kokonaisvaltainen uudistaminen mukana,<br />
vetää uusia innovaatiohankkeita puoleensa”.<br />
Kuva 2. Riihimäen kaupungille myönnetty<br />
innovaatiopalkinto.<br />
1 Irene Väkevä-Harjula toimi Peltosaari-projektin projektipäällikkönä 1.6.2010–31.3.2013<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
9
2.1<br />
Miksi Peltosaarta kehitetään<br />
Peltosaaren asuinalueen rakentamisen käynnistämisen taustalla 1970-luvun alussa<br />
olivat voimakkaat kasvuennusteet ja -odotukset sekä visio siitä, että teollisten työpaikkojen<br />
määrä tulee nopeasti Riihimäellä kasvamaan. Ajatuksena oli halu rakentaa<br />
aiempaa parempaa asumista kaupunkiin muuttavalle teollisuuden työvoimalle.<br />
Korkeatasoisemman suunnitelman toivossa käynnistettiin 1960-luvun lopulla<br />
pohjoismainen suunnittelukilpailu, jonka voittajaehdotuksesta toteutettiin alueen<br />
itäisen osan ns. neljän talon ”tuulimyllykorttelit” turvallisine sisäpihoineen. Asunnot<br />
menivät kaupaksi ja Peltosaaren itäisen osan asukkaat ovat pääosin viihtyneet alusta<br />
asti kodeissaan ja pihoillaan. Kevääseen 2013 mennessä lähes puolet 26:sta alueen<br />
asunto-osakeyhtiöstä on tehnyt mittavia peruskorjauksia. Korjatut talot ovat kauniita<br />
ja kasvattavat alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa.<br />
Kuva 3. Peltosaaren rakentaminen<br />
käynnistyi vuonna 1972.<br />
1970-luvulla Peltosaaressa kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan:<br />
Riihimäen kaupungin elinkeinorakenne ei kehittynyt toivotulla tavalla eikä uutta<br />
teollisuusaluetta uusine työllistävine yrityksineen syntynyt. Päinvastoin Peltosaaressa<br />
asuvat, vähemmän koulutetut asukkaat jäivät työttömiksi eikä omistusasunnoille<br />
löytynyt enää kysyntää. Peltosaaren rakentamista ei kuitenkaan haluttu jättää kesken,<br />
vaan tehtiin - näin jälkikäteen ajatellen - ns. hätäratkaisu rakentaa 14 kaupungin<br />
omistamaa vuokrakerrostaloa vieri viereen Peltosaareen Riihimäen rautatieasemaa<br />
vastapäätä.<br />
Edellä mainittu kehitys tarkoitti sitä, että noin puolet Riihimäen kaupungin vuokra-asunnoista<br />
keskitettiin Peltosaareen. Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen<br />
mukaan suuri vuokra-asuntojen keskittymä vinoutti Peltosaaren asuntokannan<br />
rakenteen. Jos sitä verrataan pääkaupunkiseudun heikoimmassa asemassa oleviin<br />
asuinalueisiin, niin Peltosaaressa vuokra-asuntojen osuus on kaksinkertainen. Keskittäminen<br />
toi mukanaan myös monenlaisia sosioekonomisia ongelmia ja sitä kautta<br />
alueen maine heikkeni erityisesti muualla Riihimäellä asuvien keskuudessa.<br />
Tilastojen valossa Peltosaaren työttömyys on jo pitkään ollut korkea. Elokuussa<br />
2011 ja tammikuussa 2012 tehtyjen vuokratalojen asukkaiden haastattelujen perusteella<br />
työttömyysprosentti vaihtelee 25:stä 33:een aina talosta riippuen. Työttömyys<br />
ja sitä seuranneet sosioekonomiset ongelmat kuten syrjäytyminen ja köyhyys ovat<br />
aiheuttaneet asukkaille ongelmia sekä heikentäneet alueen palvelujen kysyntää ja<br />
tarjontaa: apteekki, pankkiautomaatti sekä R-kioski ovat kadonneet muutaman viime<br />
vuoden aikana katukuvasta. Asukashaastattelujen perusteella valmistellaan parhail-<br />
10 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
laan pro gradu -tutkimusta Peltosaaren maineesta Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä<br />
tiedekunnassa.<br />
Kuva 4. Peltosaaren väestönkehitys.<br />
Kuva 5. Työttömien ikärakenne Peltosaaressa vuonna 2009. (Lähde: Tilastokeskus)<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
11
Kuva 6. Asuntokuntien tuloluokat. (Lähde: Tilastokeskus)<br />
Kiinteistöjen peruskorjaus- ja rakentamistarpeen sekä monenlaisten sosioekonomisten<br />
ongelmien ratkaisemisen lisäksi Peltosaaren aluetta ahdistaa rakentamisvaiheessa<br />
valittu energiamuoto. Yli 90 % Peltosaaren vuokrakerrostaloista ja asunto-osakeyhtiöistä<br />
on suorasähkölämmitystaloja. Kaiken lisäksi sähkön hinta sisältyy<br />
vuokraan, mikä heikentää vuokrataloja hallinnoivan Riihimäen Kotikulma Oy:n<br />
taloutta. Yhtiö on Riihimäen kaupungin sataprosenttisesti omistama ja hallinnoi<br />
koko kaupungin vuokra-asuntokantaa. Vuokra-asuntojen käyttöaste on tällä hetkellä<br />
lähes 100 %.<br />
Uusia energiaratkaisuja Peltosaareen on etsitty yhteistyössä VTT:n kanssa. VTT:n<br />
tutkimus ”Lähiön ekotehokas uudistaminen - Riihimäen Peltosaari” (Lahti et al,<br />
2010) on ollut auttamassa kestävän kehityksen energiaratkaisujen löytämisessä sekä<br />
vuokrataloissa että asunto-osakeyhtiöissä. Riihimäki ja Peltosaari olivat mukana<br />
myös VTT:n EcoDrive-hankkeessa. VTT:n laskelmien mukaan Peltosaaren alueen<br />
arvonnousu voi olla lähes 100 miljoonaa euroa, mutta tämä edellyttää alueen onnistunutta<br />
uudistamista sekä ekotehokkaan rakentamisen ja peruskorjaamisen osalta<br />
että uusien ja innovatiivisten energiaratkaisujen osalta.<br />
Kesällä 2012 Peltosaaressa valmistui alan johtavien yritysten, Tekesin, ARAn, Sitran<br />
ja Aalto-yliopiston yhteinen Innova-hanke, missä Riihimäen Kotikulma Oy:n hallinnoima<br />
vuokrakerrostalo peruskorjattiin passiivitasoon TES-menetelmällä. Innova sai<br />
kunniamaininnan vuoden 2012 Puupalkintokilpailussa. Innova on lisännyt omalta<br />
osaltaan Peltosaaren vetovoimaisuutta tutkijoiden ja rakentajien keskuudessa.<br />
Seuraavassa on kuvattu Peltosaari-projektin missio; miltä uudistunut ja vetovoimainen<br />
Peltosaari näyttää vuonna 2017 pääradalla matkustavalle. Alueelle on löydetty<br />
uusia innovatiivisia energiavaihtoehtoja mm. aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa.<br />
Uusia taloja, katuja ja pysäköintialueita rakennetaan. Taloja ja niiden energiaratkaisuja<br />
uudistetaan. Vantaanjoki sekä Bad Segebergin puiston lampi toimivat kunnostettuina<br />
oikeasti asukkaiden virkistyskäytössä. Peltosaaren asukkaat ovat aktiivisia<br />
ja viihtyvät kodeissaan sekä arvostavat asuinaluettaan. Suvaitsevainen Peltosaari<br />
näyttää viihtyisältä, vihreältä ja vehreältä.<br />
12 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Kuva 7. Peltosaari – nousevan auringon asuinalue (Kuva: Niko Metsälä)<br />
2.2<br />
Raportin kirjoittajat ja valitut aiheet<br />
Raportin kirjoittajiksi pyydettiin Peltosaari-projektissa vaikuttaneita ja edelleen vaikuttavia<br />
asiantuntijatahoja, rahoittajien edustajia, ohjausryhmän jäseniä, kumppaneita<br />
sekä alueen kummeja. Lisäksi kerron itse omakohtaisista kokemuksistani projektin<br />
roolista ja merkityksestä asuinalueen kehittämisessä.<br />
Julkaisu on koottu käsikirjamuotoon, mistä samankaltaisten haasteiden kanssa<br />
painivat tahot voivat valikoiden hakea tukea omille ajatuksilleen. Jos haluat nopeasti<br />
kokonaiskuvan Peltosaaren kehittämisestä, niin käy katsomassa YouTubesta Peltosaaren<br />
innovaatiopalkinto ja Peltosaaren uutiset.<br />
Kiitokset kaikille kirjoittajille, projektin rahoittajille sekä tietenkin Peltosaari-tiimille<br />
asumiskoordinaattori Jonna Kanervalle ja nuorten valmentaja Perttu Jämsénille<br />
sekä teknisen ja ympäristötoimialan kaavoitusyksikölle, jotka kaikki ovat tehneet<br />
erittäin arvokasta yhteistyötä Peltosaaren kehittämiseksi sekä tämän julkaisun kokoamiseksi.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
13
3 Historian havinaa<br />
Peltosaari oli vielä 1960-luvun alussa rakentamatonta peltoa. Vantaanjoki halkaisi<br />
alueen ja teki siitä saaren - Peltosaaren. Vuonna 1965 Riihimäen kaupunki osti H.G.<br />
Paloheimo Oy:ltä Peltosaaren alueen. Kaupungin tavoitteena oli rakentaa moderneja<br />
taloja teollisuuden työtekijöille ja heidän perheilleen. Alueen rakentaminen käynnistyi<br />
ideakilpailulla 1960-luvun lopulla. Ensimmäinen talo rakennettiin itäiseen<br />
osaan vuonna 1972 ja Vantaanjoki siirrettiin Peltosaaren itäpuolelle myötäilemään<br />
V.I. Oksasen katua.<br />
Valitettavasti hyvät suunnitelmat osittain kariutuivat, kun talouslama iski Suomeen<br />
ja myös Riihimäelle: uutta teollisuutta ja uusia työpaikkoja ei syntynyt, päinvastoin<br />
osa riihimäkeläisiä ja peltosaarelaisia joutui työttömiksi. Omistusasuntoja rakennettiin<br />
Peltosaaren itäiseen osaan, mutta koska asuntojen kysyntä heikkeni laman myötä,<br />
päätettiin rakentaa alueen luoteis- ja lounasosaan 14 kaupungin vuokrakerrostaloa<br />
vieri viereen rautatieasemaa vastapäätä. Viimeinen vuokratalo valmistui vuonna<br />
1992, jolloin kaupungin sosiaalitoimi kohtasi jo alueella sosioekonomisia ongelmia.<br />
Vuonna 1985 Peltosaaren asuntokunnista 42 % oli lapsiperheitä. Vuonna 2006 vastaava<br />
luku oli vain 17 %. Kuvassa 8 nähdään Peltosaaren asuinalueen kehittymisen<br />
vaiheet 1960-luvulta 1990-luvun alkuun.<br />
Kuva 8. Peltosaaren alueen synty ja rakentaminen. (Kuva: Niko Metsälä)<br />
14 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
3.1<br />
Peltosaaren synty<br />
Sinikka Peltola 2<br />
Suomen lähiöt kuten Peltosaari syntyivät 1960 – 1970 -luvuilla suuren maassa- ja maastamuuton<br />
seurauksena. Teollisuuden palvelukseen tuleville työntekijöille tarvittiin<br />
nopeasti asuntoja, ettei menetettäisi työväkeä Ruotsiin asuntopulan takia. Sijainnin<br />
puolesta sopivaa tonttimaata oli Riihimäellä saatavissa pääradan itäpuolella. Alue<br />
oli luonnonolosuhteiltaan vaatimatonta niittyä ja tuulille altis. Alueen keskellä virtasi<br />
Vantaanjoki. Alue ostettiin paikalliselta teollisuusyritykseltä joka myös tarvitsi asuntoja<br />
työväelleen. Aluerakentamissopimuksilla yritysten kanssa nopeutettiin rakentamista.<br />
Peltosaaren kaavoituksesta järjestettiin Pohjoismainen arkkitehtikilpailu vuonna<br />
1967. Kilpailun tulosta noudatettiin vain itäisen osan asemakaavan laatimisessa.<br />
Syynä tähän oli talouden lama ja asuntojen kysynnän heikkeneminen Peltosaaressa.<br />
Riihimäen keskeinen vesielementti, Vantaanjoki, siirrettiin kanjoniin alueen itälaidalle.<br />
Kuva 9. Valokuva Peltosaaren lammella järjestetystä uimahyppykilpailuista, arviolta 1950-luvulta.<br />
2 Sinikka Peltola on eläkkeellä oleva teknisen keskuksen hallintopäällikkö.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
15
3.1.1<br />
Kaavoitus ja rakentuminen<br />
Tavoitteena oli rakentaa Peltosaaresta 5000 asukkaan asuinalue. Se oli iso haaste<br />
kaupungille, missä tuolloin asui 20000 asukasta. Keskustan lisäksi Riihimäellä ei ollut<br />
suuria kerrostaloalueita, joten alueen rakentuminen muokkasi myös kaupunkikuvaa<br />
pientalovaltaisesta kaupungista kerrostalovaltaiseksi. Alueen kaava oli ja on edelleen<br />
riihimäkeläisittäin raskas. Rakennukset olivat pääosin samantyyppisiä tasakattoisia<br />
3-6 -kerroksisia pesubetonisia asuintaloja ja alueen keskellä sijaitsi pieni liikekeskus.<br />
Kaupunkikuva oli varsin yksitoikkoinen. Täysikasvuiset puut ovat sittemmin parantaneet<br />
alueen ilmettä.<br />
Peltosaaren autotonta keskustaa rajasivat suuret, monen talon yhteiset paikoitusalueet,<br />
jotka olivat pääosin avointa ja hoitamatonta hiekkakenttäaluetta. Autoton keskusta<br />
karkotti osan asunnon ostajista, koska paikoitusalueet koettiin turvattomiksi. Alueen<br />
toteutus jaettiin eri rakennuttajille, joista Puolimatka Oy oli suurin. Ensimmäiset talot<br />
alueelle valmistuivat vuonna 1972–73. Alueen rakentumista vauhditettiin siten, että<br />
lähes koko Riihimäen aravakerrostalotuotanto vuosina 1970–1990 sijoitettiin alueelle.<br />
Monet riihimäkeläiset pitävät aluetta eräänlaisena satelliittina, vaikka se sijaitseekin<br />
lähellä kaupungin keskustaa, rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Rata ja liityntäpysäköinti<br />
erottivat Peltosaaren ydinkaupungista. Alueelle pääsee yhden, melko<br />
ahtaan alikulkutunnelin kautta tai etelä- tai pohjoispäistä siltaa pitkin. Peltosaari<br />
miellettiin eristyneeksi omaksi saarekkeekseen, joka säilyi pitkään keskeneräisenä.<br />
3.1.2<br />
Alueen imagon muodostuminen<br />
Kaupungilla oli intressiä saada Peltosaaren alueeseen sijoitetut varat takaisin nopealla<br />
aikataululla ja siksi koko kaupungin aravatuotanto sijoitettiin alueelle. Suunnitelmana<br />
oli rakentaa ns. neljän talon ”tuulimyllykortteleita”, joissa kolme asunto-osakeyhtiötä<br />
ja yksi vuokratalo sijaitsevat samassa pihapiirissä. Alueen itäosa rakentuikin<br />
näin ja on nyt alueen viihtyisin osa. Kaupunki koki laman 1970-luvun lopulla ja 1980-<br />
luvulla, kun savupiipputeollisuus ajautui vaikeuksiin. Se heikensi myös Riihimäen<br />
asuntomarkkinoita. Kysynnän puutteessa kaupunki alkoi rakennuttaa Peltosaaren<br />
alueelle vuokrataloja asunto-osakeyhtiöiden sijaan niin, että alueen taloista noin 40 %<br />
on vuokrataloja. Lähes puolet kaupungin vuokrataloista sijaitsee alueella. Peltosaaren<br />
alkoi rakentua kortteleita, joissa on ainoastaan vuokrataloja. Se vauhditti jo alkanutta<br />
alueen segregoitumiskehitystä.<br />
Toinen segregaatiota lisäävä tekijä oli erityisryhmien määrän lisääntyminen alueella.<br />
Erityisryhmiin kuuluvia asukkaita oli asunut kaupungin omistamissa pientaloissa,<br />
joita ruvettiin kiihtyvällä vauhdilla purkamaan asuntojen huonon varustetason vuoksi<br />
ja koska ne sijaitsivat usein kaava-muutosalueilla. Lisäksi laitoksien alasajon yhteydessä<br />
erityisryhmiin kuuluvien asunnonhakijoiden määrä lisääntyi merkittävästi<br />
ja avohuolto oli vasta rakentumassa. Koska muut vuokra-asuntoja omistavat tahot<br />
vuokrasivat asuntoja nihkeästi erityisryhmille ja kaupungin vuokra-asunnoista suurin<br />
osa oli Peltosaaressa, muutti alueelle paljon asukkaita, joilla itsenäisen asumisen<br />
kyvyt olivat puutteelliset. Asumisen tukimuodot olivat 1980-luvulla kehittymättömiä<br />
ja pyynnöt erityisryhmien asuntojen rakentamistarpeesta eivät saaneet kaupungin<br />
päättäjiä puolelleen edes perusturvalautakunnassa.<br />
Segregoitumista lisäsi myös asukasrakenteen muuttuminen, koska lapsiperheet<br />
muuttivat pois Peltosaaresta. Perheasuntoja jäi tyhjiksi, mikä heikensi osaltaan kaupungin<br />
vuokrataloyhtiön, Riihimäen Kotikulma Oy:n taloutta. Vuokralaisten valinnassa<br />
noudatettiin tarkasti periaatetta, että ”pienituloisille, vähävaraisille ja eniten<br />
asunnontarpeessa oleville” tulee osoittaa asunnot. Näin vuokratalovaltainen alue<br />
16 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
upesi pian erottumaan ei vain tilastojen ja elämänmenonsa valossa, vaan myös<br />
kaupunkilaisten mielessä huonomaineisena alueena. Lehtijutut vahvistivat omalta<br />
osaltaan alueen kielteistä mainetta.<br />
3.1.3<br />
Sektorijaon haitat ja puutteellinen konserniohjaus<br />
Lähiöalueiden kuten Peltosaaren kehittämisessä hallintokuntien yhteistyö alueen<br />
kehittämiseksi on tärkeää. Ilman sitä tulokset jäävät laihoiksi. Peltosaaren alueella<br />
on tehty työtä sekä teknisen keskuksen että perusturvakeskuksen hallinnoimilla projekteilla.<br />
Projektin hallinnollisesta sijoituksesta huolimatta kaikkien hallinnonalojen<br />
tulisi olla mukana, jotta kehittäminen onnistuu. Eri sektoreiden yhteiset intressit ja<br />
yhteinen näkemys alueen kehittämiseksi tulisi saada esille huolimatta siitä, että joskus<br />
asia, mikä toiselle on säästöä, onkin toiselle sektorille kuluja.<br />
Myös yhteisten intressien löytäminen kaupunkikonserniin kuuluvien vuokratalojen<br />
ja kaupungin välillä on tärkeää. Vuokratalovaltaisella alueella vuokratalojen<br />
taloustilanne vaikuttaa alueen yleiskuvaan. Kun yhtiön talous on vahva, ovat talot<br />
hyvässä kunnossa ja hyviä vuokralaisia, jotka maksavat vuokransa, on helppo saada.<br />
Päinvastainen tilanne vetää alueen huonoon kierteeseen. Yhteisesti sovitut käytännöt<br />
riskiasukkaiden osalta hyödyttävät asukasta, kaupunkia ja vuokrataloyhtiötä.<br />
Vuokrataloissa päätösvaltaa käyttivät kaupungin valitsemat luottamushenkilöt<br />
sekä yhtiön yhtiö-kokouksissa että hallituksissa. Useimmiten hallituspaikat jakautuvat<br />
poliittisten voimasuhteiden mukaan. Yhtiöiden hallituspaikat eivät useinkaan<br />
olleet niitä paikkoja, jotka olivat poliittisesti näkyvimpiä ja siksi ne eivät ole olleet<br />
avainasemassa olevien luottamushenkilöiden hallussa. Kehittämisstrategia puuttui.<br />
Lisäksi kaupungin antama ohjeistus yhtiöille oli puutteellista. Tämä johti siihen, että<br />
vuokrataloyhtiöiden kytkökset kaupungin päätöksentekoon olivat heikot ja niiden<br />
valvonta oli puutteellista. Vaikka vuokratalot nähtiin osana kaupungin palveluverkkoa,<br />
oli yhteistyö vähäistä ja yhteisien intressien löytyminen työlästä. Kaupungin<br />
virkamiehet ja työntekijät eivät olleet yhtiöiden hallinnossa mukana, joten yhteistyö<br />
ei toteutunut sitäkään kautta. Ensimmäinen askel kehittämisessä oli vuokratalojen<br />
fuusiointi kahdeksi yhtiöksi. Yhtiöt aloittivat toimintansa 1990-luvun puolivälissä.<br />
Yhteen yhtiöön päästiin vuonna 1.1.2008.<br />
Kuva 10. Bad Segebergin lampi 1960-luvulla.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
17
Tällä hetkellä Kouvolassa asuvat, entiset peltosaarelaiset Merja ja Seppo Lavonen muistavat<br />
Peltosaaren asuinalueen rakentamisen vielä hyvin. He muuttivat alueelle 1980-luvun<br />
alussa, jolloin taloja vielä rakennettiin kovalla vauhdilla.<br />
”Ensin ostettiin asunto Jupiterinkadulta, uudesta talosta koulua vastapäätä. Talossa asui<br />
paljon lapsiperheitä ja vanhimmalla lapsellamme Panulla oli lyhyt koulumatka. Toisen lapsen<br />
syntymän jälkeen muutettiin Uranuksenkadulle suurempaan asuntoon”.<br />
Lavosten mielestä Uranuksenkadulla ilmeni enemmän häiriöitä, mikä osaltaan lisäsi lapsiperheen<br />
muuttotoiveita pois Peltosaaresta. Lavoset muuttivat rintamamiestaloon Riihimäen<br />
Petsamoon. Monet entiset naapurit Jupiterinkadulta sekä Uranuksenkadulta rakensivat<br />
omakotitaloja eri puolille Riihimäkeä.<br />
3.2<br />
Peltosaari-seura – alueen pitkäaikainen<br />
vaikuttaja vuodesta 1975<br />
Irma Järvinen ja Eeva Lintunen 3<br />
Peltosaari-seura on tehnyt jo 38 vuoden<br />
ajan asuinalueen kehittämistyötä. Seuran<br />
ovat perustaneet alueelle rakennusvaiheessa<br />
muuttaneet asukkaat. Nyt Peltosaaressa<br />
asutaan jo toisessa tai kolmannessa<br />
polvessa. Peltosaari-seura on perustettu<br />
alueen asukkaiden virkistykseksi<br />
järjestämään erilaisia harrastusmahdollisuuksia<br />
ja kulttuuri- yms. tapahtumia.<br />
Perustamisvaiheen aktiiveista osa on jo<br />
poissa tästä maailmasta ja osa muuttanut<br />
muualle. Tällä hetkellä seuran jäsenmäärä<br />
on noin 90. Seura on toiminut monessa<br />
toimipisteessä esim. kerhotilassa, autotallissa<br />
ja väestösuojassa.<br />
Tällä hetkellä Peltosaari-seura toimii<br />
vanhassa kaupan kiinteistössä aivan Peltosaaren<br />
keskustassa. Seura on järjestänyt<br />
alueella kilpailuja, tanhuja, käsityökerhoja,<br />
keräyksiä jne. Vuosien varrella seuran<br />
Kuva 11. Peltosaari-seura on toiminut<br />
1970-luvulta lähtien Peltosaaren asuinalueen<br />
kehittäjänä.<br />
toiminnassa on ollut rauhallisempia aikoja, mutta seura on ollut kuitenkin aina jollakin<br />
tavalla mukana peltosaarelaisten elämässä.<br />
Tällä hetkellä Peltosaari-seura toimii hyvin aktiivisesti alueella asuvien asukkaiden<br />
hyväksi. ”Pyöritämme kierrätystä, jonne tavarat saamme lahjoituksina asukkailta<br />
mm. kuolinpesistä. Lisäksi jäsenille järjestetään erilaisia kursseja, vesijumppaa, virkistysmatkoja<br />
ja teemailtoja. Tänä vuonna uusimpana on aloitettu tilkkutyökurssi.”<br />
”Olemme viime vuosina saaneet Riihimäen kaupungilta vuokra-avustusta 700 euroa.<br />
Maksamme itse toimintamme kulut sekä vuokran. Järjestämme teatteri-, perhe- ja<br />
ostosretkiä sekä myyjäisiä. Eri tapahtumilla kerrytetään seuran kassaa. Kierrätyksessä<br />
myynnissä olevat tuotteet ovat edullisia, jokaisen kukkarolle sopivia. Myynnissä on<br />
villasukkia, lapasia, pipoja ja tossuja. Uusia tuotteita kehitetään koko ajan.”<br />
3 Irma Järvinen ja Eeva Lintunen ovat Peltosaari-seuran jäseniä. Järvinen toimii Peltosaari-seuran puheenjohtajana<br />
ja on myös Peltosaari Parlamentin jäsen.<br />
18 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Peltosaari-seura antaa joka kevät stipendit Peltosaaren koulun kahdelle oppilaalle<br />
ja tukee toimitilan eteen kukkaistutuksia tekevää luokkaa pienellä retkiavustuksella.<br />
Joka joulu seura antaa avustuksena vähävaraisille peltosaaren asukkaille 10 kappaletta<br />
50 euron lahjakortteja paikalliseen ruokakauppaan. Jako tapahtuu kaupungin<br />
sosiaalitoimen kautta. ”Joulukuulla tarjoamme jo perinteeksi käyneen riisipuuron ja<br />
rusinakeiton sekä laskiaistiistaina hernekeittoa kaikille asukkaille.”<br />
Tällä hetkellä seuran kierrätyskeskus toimii Telluskatu 1:ssä, joka on myös seuran<br />
pääpaikka. Ovet ovat avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 15.00–18.00. Seuran toimitila<br />
on myös kohtaamispaikka asukkaille, joista osa on yksinäisiä ja eläkeläisiä. Kierrätyksessä<br />
on tarjolla pientä korvausta vastaan kahvia ja pullaa. ”Toimintamme on vapaaehtoistyötä<br />
ilman korvausta. Palkkana meille on hyvä mieli ja tyytyväiset asiakkaat.”<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
19
4 Tutkimuksesta puhtia Peltosaaren<br />
kehittämiselle<br />
Irene Väkevä-Harjula<br />
Helsingin yliopisto julkaisi vuoden 2009 lopulla laajan tutkimuksen Miten kehittää<br />
lähiötä – tapaus-tutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta (Vaattovaara<br />
et al, 2009). Helsingin yliopiston tekemässä asukaskyselyssä selvitettiin, kuinka asukkaat<br />
arvioivat asumistaan, päivittäisen elämän sujuvuutta, liikkumistottumuksiaan ja<br />
aluetta toimintaympäristönä sekä alueen kehittämistarpeita. Tutkimuksessa analysoitiin<br />
suomalaista kaupunkiasumisen kehittymistä sekä asuntopolitiikan painopisteen<br />
siirtymistä lähiöiden peruskorjaamiseen ja kehittämiseen.<br />
Asukaskyselylomake jaettiin helmikuussa 2009 kaiken kaikkiaan 1750:een kotitalouteen<br />
Peltosaaressa. Vastauksia saatiin 527. Vastaajista 67 % oli asunto-osakeyhtiötaloista<br />
eli alueen koillis- ja kaakkoisosista. Vuokrataloista eli lounais- ja luoteisosista<br />
vastausprosentti oli 33 %.<br />
Helsingin yliopiston tutkimuksessa tuotiin monipuolisesti esille Riihimäen historiallinen<br />
tausta, Peltosaaren rakentamisen vaiheet sekä väestöpohjan kehittyminen.<br />
Lisäksi tutkimuksessa on runsaasti tilastotietoa. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa<br />
siltä, että asukkaat olivat yllättävänkin tyytyväisiä asuinalueeseensa. Tosin<br />
asukkaiden asumistyytyväisyys riippui paljon siitä, missä päin Peltosaarta asutaan.<br />
Alueen koillis- ja kaakkoisosan asukkaat olivat selvästi tyytyväisempiä omaan asuinalueeseensa<br />
kuin lounais- ja luoteisosien<br />
asukkaat.<br />
Toinen merkittävä tulos oli myös, että<br />
Peltosaaressa esiintyvät sosiaaliset ongelmat<br />
ovat seudullisesti verrattaen korkealla<br />
tasolla. Erityisesti luoteisosassa ne nousevat<br />
esiin hyvinkin ongelmallisina. Vastauksissa<br />
kerrottiin, että pihoilla on roskia,<br />
ilkivaltaa ja julkijuopottelua. Lisäksi naapurit<br />
metelöivät yöaikaan. Vastauksissa<br />
kerrottiin myös huumeiden käytöstä.<br />
Edellä mainituista syistä asukkaat kokivat<br />
alueen turvattomaksi. Erityisesti luoteis- ja<br />
lounaisosien pihojen ei koettu olevan turvallisia<br />
pienille lapsille.<br />
Helsingin yliopiston tutkimuksen<br />
mukaan asukkaiden muuttohalukkuus<br />
oli suurta. Lapsiperheet muuttivat pois<br />
alueelta. Vuonna 1985 lapsiperheitä asui<br />
Kuva 12. Helsingin yliopiston tutkimus<br />
”Miten kehittää lähiötä Tapaustutkimus<br />
Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta<br />
(SY 46/2009)” on saatavilla verkkosivuilla<br />
www.ara.fi/julkaisut tai www.peltosaari.net.<br />
Peltosaaressa 42 %. Vuonna 2006 lapsiperheiden<br />
osuus oli vain 17 %.<br />
Helsingin yliopiston kyselyyn vastaajien<br />
mukaan Peltosaaren asuinaluetta voisi<br />
parantaa muun muassa ratkaisemalla<br />
20 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
alueen sosiaaliset ongelmat, kohentamalla rakennusten julkisivuja, parantamalla<br />
rakennusten energiatehokkuutta, kunnostamalla pihoja, rakentamalla yhteisiä tiloja,<br />
purkamalla huonokuntoisia taloja ja järjestämällä tehokas kierrätys.<br />
Edellä mainitut kehittämiskohteet ovat olleet Peltosaari-projektin ”työlistalla” ja<br />
useita toimenpiteitä on jo tehty mm.<br />
• toimimalla hyvässä yhteistyössä alueen sosiaaliohjaajan kanssa Peltosaaren<br />
asumisklinikalla.<br />
• järjestämällä SiistiPeltsi-tapahtuma kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä alueen<br />
muiden toimijoiden kanssa.<br />
• Peltosaari-projektin perustamassa Peltosaari Parlamentissa toimii kuusi toimintaryhmää,<br />
joista ympäristöt ja kauniit pihat -työryhmä Marjatta Syväsen<br />
johdolla on kunnostanut pihoja, liikekeskuksen ympäristöä sekä istuttanut<br />
lisää kasveja.<br />
• Parlamentin aktiivinen asunto-osakeyhtiöryhmä on vetäjän Sirkka Sampolan<br />
johdolla järjestänyt lukuisia koulutustilaisuuksia taloyhtiöiden hallituksille<br />
mm. ryhmäkorjauksista, elinkaarimalleista sekä aurinkoenergiamahdollisuuksista.<br />
• yli puolet Peltosaaren 26:sta taloyhtiöstä on peruskorjannut talojaan kauniiksi<br />
ja energiatehokkaiksi, mikä on nostanut alueen arvoa merkittävästi.<br />
• Jouni Mäkikunnaksen vetämä asukastyöryhmä on järjestänyt pihatalkoita ja<br />
asukastapahtumia yhteistyössä taloyhtiöiden ja vuokratalojen asukkaiden<br />
kanssa sekä kehittänyt talojen kierrätyskeskuksia.<br />
• Reijo Koivun vetämä urheiluryhmä on järjestänyt paikallisia urheilu- ja liikuntatapahtumia<br />
mm. Peltosaaren Olympialaiset.<br />
Edellä mainitut toimenpiteet ovat alkuponnistuksia, joita täytyy ehdottomasti jatkaa<br />
ja tehostaa, jotta Peltosaaren sosioekonominen tilanne paranee. Tähän työhön tarvitaan<br />
Peltosaari-projektin lisäksi mukaan kaikki Riihimäen kaupungin hallintokunnat,<br />
TE-toimisto, Peltosaaren toimijatahot, 3.sektori sekä alueen yritykset.<br />
Helsingin yliopiston tutkimusraportin mukaan sosiaalinen näkökulma lähiöiden<br />
peruskorjaamiseen on vakava. Tähänastiset tutkimukset Peltosaaren ja monien muiden<br />
samankaltaisten lähiöiden väestöpohjasta osoittavat, kuinka sosioekonominen<br />
huono-osaisuus ja etniset vähemmistöt tahtovat keskittyä niihin. Lähiöt vaativat<br />
useamman kehittämiskärjen uudistamisstrategiaa, missä otetaan huomioon rakentamisen<br />
ja korjaamisen lisäksi energia-asiat ja erityisesti alueen asukkaat.<br />
Tähän on Peltosaari-projektissa vastattu neljän kehittämiskärjen strategialla, jotka<br />
ovat:<br />
1. rakentaminen & uudistaminen<br />
2. energiatehokkuus & ekologisuus<br />
3. asukkaiden aktivointi<br />
4. teknistaloudellinen tarkastelu.<br />
Helsingin yliopiston tutkimuksella on ollut suuri merkitys Peltosaaren alueen kehittämisen<br />
käynnistymiseen. Kun Riihimäen kaupunki sai tutkimustulokset loppuvuonna<br />
2009, niin välittömästi päätettiin ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin Peltosaaren<br />
alueen kehittämiseksi. Haettiin Tekesiltä kehittämisrahaa ja aktivoiduttiin ympäristöministeriön<br />
Lähiöohjelmassa sekä ARAn Asumisen uudistamisen -projektissa.<br />
Peltosaaren kehittäminen otettiin osaksi Riihimäki strategiaa 2015, jonka kaupunginvaltuusto<br />
hyväksyi.<br />
Helsingin yliopiston tutkimus kytkeytyi VTT:n EcoDrive-projektiin, missä Riihimäen<br />
Peltosaari oli myös mukana. VTT julkaisi kesällä 2010 tutkimusraportin Riihimäen<br />
Peltosaari, Lähiön ekotehokas uudistaminen. Raportti löytyy sähköisenä versiona<br />
projektin sivuilta www.peltosaari.net.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
21
Uutta tutkimusta tehdään Peltosaari-projektissa parhaillaankin. Nuoret esiin -projektin<br />
nuorten valmentaja, valtiotieteen ylioppilas Perttu Jämsén valmistelee pro<br />
gradu -tutkimusta Peltosaaren asuinalueen maineesta. Lähdeaineistona on elokuussa<br />
2011 ja tammikuussa 2012 Peltosaari-projektin tekemät asukashaastattelut, jotka<br />
kohdistuivat kolmen, purettavan kerrostalon asukkaisiin. Haastattelujen sisällöstä<br />
kerrotaan tarkemmin luvussa 9.<br />
Kuva 13. Peltosaaren Olympialaisista<br />
elokuulta 2012.<br />
22 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
5 Projektin perustaminen<br />
Irene Väkevä-Harjula<br />
Peltosaaren monia haasteita ratkaisemaan ja aluetta kehittämään perustettiin keväällä<br />
2010 Peltosaari-projekti, joka sijoitettiin tekniseen keskukseen ja jonka ohjausryhmän<br />
puheenjohtajaksi valittiin tekninen johtaja. Muita teknisen keskuksen asiantuntijoita<br />
ohjausryhmässä ovat kaavoituspäällikkö, hallintopäällikkö (2010–2012), asuntosihteeri,<br />
projektipäällikkö ja asumiskoordinaattori. Lisäksi ohjausryhmässä toimivat perusturvajohtaja,<br />
ympäristöjohtaja, peltosaarelaisten asunto-osakeyhtiöiden edustaja<br />
sekä ARAn edustaja. Ohjausryhmässä on myös Riihimäen Kotikulma Oy:n edustus<br />
sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen edustus. Edellä mainitulla kokoonpanolla<br />
varmistetaan, että tieto kulkee päättävien elinten sekä hallintokuntien välillä.<br />
Ohjausryhmän tehtäviä ovat mm. maksatusten hyväksyminen, väli- ja loppuraporttien<br />
hyväksyminen, uusien hankehakemusten hyväksyminen sekä projektin toiminnasta<br />
tiedottaminen omissa verkostoissaan. Peltosaari-projektin ohjausryhmän<br />
puheenjohtajana 2011–2012 toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kirsti Tolvanen.<br />
Päätoiminen projektipäällikkö aloitti Peltosaari-projektissa Riihimäen kaupungin<br />
teknisessä keskuksessa 1.6.2010. Ensitöiksi Peltosaaren kehittämiselle laadittiin yhteistyössä<br />
kaupunginhallituksen, teknisen lautakunnan sekä projektin ohjausryhmän<br />
ja asukasryhmän kanssa visio, asetettiin tavoitteet ja luotiin toimintastrategia. Kesän<br />
aikana valmisteltiin myös elokuun lopussa käynnistynyttä Peltosaaren ideakilpailua<br />
tiiviissä yhteistyössä kaavoitusyksikön kanssa.<br />
5.1<br />
Visio, tavoitteet, strategia,<br />
projektisuunnitelma<br />
ja hankesalkku<br />
Kuva 14. Peltosaari-projektin posteri.<br />
Alla olevaan posteriin on koottu Peltosaari-projektin<br />
visio, tavoitteet, ulkoinen ilme<br />
sekä hankkeiden rahoittajatahot. Lisäksi<br />
posterissa on eritelty muutama merkittävä<br />
yksittäinen tapahtuma kuten elokuun<br />
lopussa 2010 käynnistynyt ideakilpailu.<br />
Peltosaari-projektin logon värit noudattavat<br />
Riihimäen kaupungin värejä.<br />
Syksyllä 2010 päivitettiin projektisuunnitelma<br />
ja olemassa olevat Peltosaaren kehittämishankkeet<br />
koottiin yhteiseen hankesalkkuun.<br />
Hankesalkkua on projektin<br />
edetessä täydennetty uusilla, strategian<br />
mukaisilla hankkeilla.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
23
Hankkeiden salkuttamisesta on hyötyä projektin toteuttajille. Salkkuun koottuja<br />
hankkeita on helpompi hallita, eri hankkeiden rahoittajien ohjeet ja raportointiaikataulut<br />
pysyvät hyvin mielessä. Lisäksi hankesalkkua on kätevää esitellä ja salkun sisältöä<br />
seurata. Seuraavissa hankesalkuissa on esitelty Peltosaari-projektin päättyneet<br />
sekä käynnissä olevat hankkeet.<br />
Kuva 15. Peltosaari-projektin päättyneet kehittämishankkeet.<br />
Kuva 16. Peltosaari-projektin voimassa oleva hankesalkku.<br />
24 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Kaikkia Peltosaaren kehittämisen kärkiä on projektin toimesta viety eteenpäin eri rahoittajien<br />
hankkeilla. Tekesin rahoittamassa Kaupunginosan uusi elämä -hankkeessa<br />
järjestettiin ideakilpailu seminaareineen sekä voittajaehdotusta jatkokehitettiin yleissuunnitelmaksi.<br />
Ympäristöministeriön Lähiöohjelman hankkeissa perustettiin asumisklinikka,<br />
Peltosaari Parlamentti sekä tuettiin Parlamentin työryhmien toimintaa.<br />
ARAn Asumisen uudistamisen -projektissa käynnistettiin Peltosaaren asukashaastattelut,<br />
kummitoiminta sekä ideoitiin käsikirjan kokoamista Peltosaaren innovaatioista<br />
tavoitteena levittää hyviä käytäntöjä sekä kertoa hankkeessa kohdatuista haasteista.<br />
Uusin Peltosaari-projektin hanke on 1.9.2012 käynnistynyt Hämeen ELY-keskuksen<br />
ja Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) osittain rahoittama Nuoret esiin -hanke, jonka<br />
kohderyhmä on 25–29-vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat peltosaarelaiset nuoret.<br />
Riihimäen kaupungin rahoitusosuus hankkeessa on 25 %. Tammikuun lopulla 2013<br />
Tekesiltä haettiin kehittämishanketta, missä suunnitellaan Peltosaaren kylätalon innovatiivisia<br />
energiavaihtoehtoja sekä vähennetään alueen segregaatiota. Kumppanina<br />
hankkeessa on Alby Ruotsista. Myönteinen päätös saatiin hankkeesta huhtikuun<br />
alussa.<br />
Peltosaari-projektin tavoitteet ovat:<br />
1. kaupunginosan arvostuksen ja vetovoimaisuuden nostaminen uudistamalla<br />
ja kehittämällä mm. tekojen kautta ja tiedottamalla<br />
2. Peltosaaren liittäminen toiminnallisesti osaksi kaupungin keskustarakennetta<br />
ja matkakeskusta<br />
3. asukkaiden turvallisuuden, viihtyisyyden ja arkielämän sujuvuuden parantaminen<br />
4. asukkaiden sitoutuminen asuinalueen kehittämiseen sekä kiinteistöjen ja<br />
alueiden ylläpitoon<br />
5. ympäristöarvojen kokonaisvaltainen huomioon ottaminen kehittämistoimissa.<br />
Projektin rooli on verkottaa toimijoita ja hakea Peltosaaren kehittämiselle uusia<br />
kumppaneita. Projekti etsii ja perustaa uusia kehittämishankkeita, hakee rahoitusta<br />
ja kokoaa hankkeet yhteiseen hankesalkkuun. Projekti hoitaa hankkeiden väli- ja<br />
loppuraportoinnin, projektitalouden rahoittajan ohjeiden mukaan sekä maksatukset<br />
aikataulujen mukaan. Projekti valvoo, että kehittämisrahat kohdistetaan oikealle<br />
hankkeelle ja että kustannukset ovat hyväksyttyjä. Projektin tehtävänä on myös<br />
tiedottaa eri hankkeiden etenemisestä paikallisessa sekä valtakunnan mediassa sekä<br />
markkinoida hanketta mm. oman tiedotuslehden, esittelyvideoiden, info-television<br />
ja projektiesittelyjen jälkeen.<br />
Edellä mainitut projektipäällikön vastuulla olevat tehtävät edellyttävät erittäin<br />
hyvää organisointikykyä, talousasioiden ymmärrystä, hyviä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja<br />
sekä kykyä sukkuloida sujuvasti eri toimintaympäristöissä. Hyvät neuvottelutaidot<br />
ja uskottavuus ovat myös tärkeitä ominaisuuksia. Projektipäällikkö hyötyy<br />
monipuolisesta työkokemuksesta sekä koulutuksesta. Projektipäällikkö kulkee edellä<br />
ja on ”naama näkyvissä” niin hyvässä kuin pahassa – eikä pahastu vähästä! Tärkeintä<br />
projektin onnistumiselle kuitenkin on hyvän ja osaavan projektitiimin ja ”kotipesän”<br />
osaaminen ja tuki.<br />
Peltosaari-projektin tavoitteita on pyritty toteuttamaan valitulla strategialla, jonka<br />
mukaan Peltosaaren asuinaluetta kehitetään rakentamalla ja uudistamalla, energiatehokkaaksi<br />
ja ekologiseksi sekä aktivoimalla asukkaita. Keväällä 2012 strategisiin kärkiin<br />
lisättiin teknistaloudellinen tarkastelu, missä analysoidaan Riihimäen kaupungin<br />
taloudellisia vaihtoehtoja Peltosaaren kehittämiseen. Ryhmässä lasketaan eri rakentamisvaihtoehtojen<br />
kustannuksia ja tuottoja. Seuraavassa kuviossa on esitetty Peltosaari-projektin<br />
strategiset kehittämisen kärjet alahankkeineen sekä rahoittajatahoineen.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
25
Kuva 17. Peltosaari-projektin strategiset kärjet.<br />
Peltosaari-projekti toimii kolmella tasolla: asukkaiden arjessa, verkostomaisesti sekä<br />
kehittämällä uusia innovaatiota:<br />
1. asukkaiden arjessa mm. asumisklinikka, Peltosaari Parlamentin työryhmien<br />
toiminta esim. asukastapahtumat, Topinkulman ala-asteelaisten iltapäiväkerhotoiminta<br />
ja kummitoiminta<br />
2. verkostomaisesti osaamista ja tietoa jakamalla mm. erilaiset kumppanuudet,<br />
ideakilpailu, yleissuunnitelman kehittämien jne.<br />
3. kehittämällä uusia innovaatioita: esim. yhdyskuntarakentamisen innovatiivinen<br />
hankintamenettely, Peltosaari Parlamentti, hankesalkku, käsikirja.<br />
Laajassa asuinalueen kehittämishankkeessa tarvitaan kaikkia edellä mainittuja toimintatasoja.<br />
Kehittämisen pitää näkyä asukkaiden jokapäiväisessä elämässä KONK-<br />
REETTISESTI. Kumppanit odottavat saavansa yhteistyöstä hyötyä myös itselleen<br />
ja kaikissa kehittämishankkeissa pitää syntyä myös uutta: innovaatioita, malleja ja<br />
pilotteja. Peltosaaren kehittämisessä on tarkoituksella toimittu aktiivisesti kaikissa<br />
kolmessa toimintaympäristössä, mikä edellyttää myös projektiväeltä monipuolista<br />
osaamista. Se tarkoittaa mm. sitä, että projektiväki näkyy siivoustalkoissa alueen<br />
asukkaiden kanssa, järjestää ideakilpailuun liittyvää seminaaria yhteistyökumppaneiden<br />
kanssa ja neuvottelee uusien hankkeiden rahoituksesta johtavien rahoittajatahojen<br />
kanssa sekä kertoo tekemisistään monikanavaisesti.<br />
5.2<br />
Projektoinnin merkitys Peltosaaren kehittämisessä<br />
Kun Helsingin yliopiston tutkimus valmistui vuoden 2009 lopulla, päätti Riihimäen<br />
kaupunki ryhtyä tositoimiin Peltosaaren asuinalueen kehittämiseksi. Siinä vaiheessa<br />
oltiin mukana jo ympäristöministeriön Lähiöohjelmassa sekä ARAn Asumisen<br />
uudistamisen -projektissa. Lisäksi vuoden 2010 alussa haettiin Tekesiltä uutta kehittämishanketta<br />
innovatiivisen yhdyskuntarakentamisen vuorovaikutteiseen hankintamenettelyyn<br />
Kaupunginosan uusi elämä -hankkeella. Riihimäen Peltosaari pääsi<br />
26 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
myös mukaan VTT:n EcoDrive-hankkeeseen, jonka kautta saatiin alueesta uutta<br />
tietoa energiatehokkuuteen, ekologisuuteen sekä talojen peruskorjauksiin liittyvää<br />
tutkimustietoa. Edellä mainitut toimijat ovat taloudellisten resurssien lisäksi tuoneet<br />
erittäin paljon uskottavuutta ja tukea Peltosaari-projektille.<br />
Monitahoinen ja -hankkeinen, useamman rahoittajan kehittämisprojekti päätettiin<br />
projektoida. ja sitä kautta ”paketoida” helpommin hallittavaksi kokonaisuudeksi.<br />
Käynnistämisvaiheessa luotiin yhteistyössä kumppaneiden ja ohjausryhmän kanssa<br />
projektille visio, tavoitteet ja strategia sekä koottiin erilliset, eri rahoittajien kehittämishankkeet<br />
yhteiseen hankesalkkuun. Lisäksi projektin kumppanit kuvattiin näkyviksi<br />
kumppanuusstrategiaan, mikä on auttanut yhteistyön syventämisessä. Peltosaari-projektissa<br />
projektipäällikön ensimmäinen tehtävä oli ottaa ”homma haltuun” eli<br />
tehdä projektikokonaisuus näkyväksi itselleen sekä muille mukana oleville tahoille.<br />
”auttaa, kun tähätään ensin!”<br />
Useamman projektin kokemusten valossa kehittämisen selkeä projektointi terävöittää<br />
toimintaa ja tekee toiminnasta tavoitteellista. Projektointi selkeyttää myös projektitalouden<br />
hallintaa sekä viestintää ja tiedottamista. Kokonaisvaltainen, säännöllisesti<br />
päivitettävä projektisuunnitelma luo toiminnalle raamit.<br />
Viestintä ja vuorovaikutus tärkeässä roolissa<br />
Peltosaari-projektin käynnistymisvaiheesta lähtien monikanavaisella viestinnällä<br />
on ollut erittäin merkittävä rooli Peltosaari-projektissa. Projektia on esitelty kymmeniä<br />
kertoja eri tahoille sekä Riihimäen kaupungin sisällä että ulkopuolella mm.<br />
rahoittajien tapahtumissa, Aalto-yliopistossa, asukastilaisuuksissa, energiatehokkaan<br />
rakentamisen tilaisuuksissa jne. Lisäksi paikallinen media on seurannut projektin<br />
etenemistä erittäin aktiivisesti. Lehtijuttuja Peltosaari-projektista on julkaistu lähes<br />
200 kuluneen kolmen vuoden aikana. Projektilla on oma tiedotuslehti PeltsinPalsta<br />
sekä info-tv Peltosaaren liikekeskuksessa. Lisäksi Peltosaaren kehittämisestä on tehty<br />
kaksi videota (YouTube: Peltosaaren uutiset, 2012 4 ja Peltosaaren innovaatiopalkinto,<br />
2013 5 ) sekä yksi MTV 3:n uutisvideo. Projektiviestintää on tehostettu laatimalla oma<br />
viestintästrategia, jota on päivitetty säännöllisesti.<br />
Projektin näkökulmasta runsas median kiinnostus projektia kohtaan sekä Tekesin,<br />
Rakentajalehden ja Asuntomarkkinoiden myöntämä Innovaatiopalkinto 24.1.2013<br />
ovat raivanneet tieltä epäilijöitä ja edistäneet Peltosaaren alueen kehittämisen hyväksyntää<br />
myös kaupungin organisaation sisällä sekä erityisesti kaupunkilaisten<br />
keskuudessa.<br />
Projektimaisessa kehittämisessä on myös omat haasteensa. Kuntavetoisen projektin<br />
suurin haaste näyttäisi olevan eri hallintokuntien hyväksynnän ja luottamuksen<br />
saavuttaminen sekä avoimen yhteistyön käynnistäminen. Hallintokuntien toimintareviirit<br />
ovat tarkkoja ja projektin verkostomainen tapa toimia yli organisaatiorajojen<br />
saattaa loukata reviirejä. Ilahduttavaa on ollut kuitenkin huomata miten innostuneesti<br />
kaikkien hallintokuntien johto lähti yhteistyöhön Peltosaari-projektin kanssa.<br />
Erityisen hyvänä esimerkkinä ovat Riihimäen kaupungin nuoriso- ja liikuntatoimen<br />
mukaantulo heti asumisklinikan perustamisvaiheessa syksyllä 2010. Kannattaa kuitenkin<br />
muistaa, ettei pelkästään hallintokunnan johdon hyväksyntä riitä, jos muut<br />
organisaatiotasot eivät halua tehdä hallintokuntarajoja ylittävää yhteistyötä.<br />
Projektin integrointi osaksi kunnan ”normaalia” toimintaa on tärkeää. Sillä varmistetaan,<br />
että projektissa kehitetyt innovaatiot ja uudet toimintamallit jäävät kunnan toiminnaksi<br />
projektin päätyttyäkin. Projektin avulla voidaan myös vähentää kunnallista<br />
byrokratiaa, kun yksi nimetty ohjausryhmä voi toimia samalla useiden hankkeiden<br />
4 Peltosaaren uutisvideo YouTubessa: http://www.youtube.com/watchv=N50X2eLAPF4<br />
5 Innovaatiopalkintovideo YouTubessa: http://www.youtube.com/watchv=Cq4-RnCDHJQ<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
27
ohjaajana eikä kaikkia projektia koskevia asioita tarvitse viedä lautakunnan päätettäväksi.<br />
Peltosaari-projektien integroituminen ”kotipesään” eli tässä tapauksessa Riihimäen<br />
kaupungin tekniseen keskukseen näytti kahden ensimmäisen vuoden aikana<br />
etenevän jouhevasti, kun yhteistä tekemistä oli paljon ja projektista oli apua ja hyötyä<br />
muulle organisaatiolle. Asioiden edetessä, haasteiden kasvaessa ja konkretisoituessa<br />
projektia ryhdyttiin joiltakin yhteistyötahoilta vähän ”karsastamaan”. Projekti oli<br />
edennyt ”ennen kokemattomalle” tasolle ja siksi se saatettiin kokea uhkana, joka<br />
pyrki muuttamaan totuttuja käytäntöjä. Kyse on mielestäni tietynlaisesta muutosvastarinnasta,<br />
johon saadaan apua siirtämällä projektin painopistettä strategian sisällä.<br />
Kokemuksina kuudesta eri kehittämishankkeesta voin kiteyttää, että projektin<br />
”kuolemanlaakso” tulee eteen siinä vaiheessa, kun projektilla pyritään vaikuttamaan<br />
olemassa oleviin organisaation toimintamalleihin. Siinä vaiheessa usein huomataan,<br />
ettei olemassa olevia toimintamalleja haluta oikeasti muuttaa; projektit ovat vähän<br />
hankalia ja ne eivät ihan helposti asetu muuhun organisaatiokaavioon tai talousjärjestelmiin.<br />
Projekti ei voi antaa käskyjä tai määrätä. Se voi vain esittää toivomuksia. Projektiväkikin<br />
on vain tilapäistä tai määräaikaista, mikä luo kuvaa myös väliaikaisesta<br />
kehittämistoiminnasta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että hyvä projekti myös päättyy.<br />
Peltosaari-projektin osalta ”kuolemanlaakso” käännettiin voitoksi ja uudeksi nousuksi<br />
siirtämällä painopistettä rakentamiseen ja uudistamiseen 5.3.2013 teknisen<br />
lautakunnan hyväksyessä Peltosaaren yleissuunnitelma päätöksentekoprosessiin.<br />
Projektitiimi siirtyi työskentelemään Peltosaaren asumisklinikalle, alueelle lähelle<br />
asukkaita. Tässä vaiheessa projektiin hankitaan myös uudenlaista, rakentamiseen ja<br />
peruskorjaamiseen liittyvää osaamista.<br />
28 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
6 Peltosaaren rakentaminen ja<br />
uudistaminen<br />
Peltosaari-projektin neljä strategista kärkeä ovat rakentaminen ja uudistaminen, asukkaiden<br />
aktivointi, energiatehokkuus ja ekologisuus sekä teknistaloudellinen tarkastelumalli.<br />
Tässä luvussa käsitellään rakentamisen ja uudistamisen kehittämiskärkeen<br />
kuuluvia toimenpiteitä, johon kuuluvat Riihimäen kaupungin Peltosaarta koskeva<br />
maankäyttö ja kaavoitus ideakilpailuineen ja yleissuunnitelman kehittämisineen.<br />
Rakentamisen ja uudistamisen kehittämisen kärkeä on rahoitettu pääasiassa Tekesin<br />
rahoittaman Kaupunginosan uusi elämä –hankkeella, jonka yhtenä tavoitteena on,<br />
että Peltosaaren alue rakentuu, uudistuu ja alueen maine paranee. Edellä mainittua<br />
tavoitetta on toteutettu v. 2010 järjestetyllä Peltosaaren ideakilpailulla ja jatkokehittämällä<br />
voittajaehdotusta yleissuunnitelmaksi. Seuraavat tavoitteet ovat rakentajien<br />
ja suunnittelijoiden sitouttaminen alueen kehittämiseen sekä uuden asemakaavan<br />
rakentaminen alueelle.<br />
Peltosaaren kehittämisen tavoitteina ovat alueen väkiluvun kasvattaminen 2700:sta<br />
3000:een, palvelujen monipuolistaminen ja kokoaminen kylätaloon sekä alueen vetovoimaisuuden<br />
kasvattaminen nuorten aikuisten, lapsiperheiden ja seniori- ja sinkkutalouksien<br />
näkökulmasta. Samalla vuokra-asumista hajautetaan tasaisemmin eri<br />
puolille kaupunkia mm. rakentamalla uusia vuokra-asuntoja. Kuviossa 18 esitellään<br />
Peltosaaren kehittämisen vaiheita 2000-luvun alusta lähtien.<br />
Tässä luvussa esitellään Peltosaaren maankäyttöä ja kaavoitusta sekä innovatiivista<br />
yhdyskuntarakentamisen hankintamenettelyprosessia, joka on yksi Tekesin<br />
rahoittaman Kaupunginosan uusi elämä -hankkeen tavoitteista. Toinen merkittävä<br />
tavoite on, että uudet vuorovaikutteiset toimintamallit jäävät pysyvästi osaksi teknisen<br />
keskuksen toimintaa.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
29
Kuva 18. Peltosaaren kehittämisen vaiheita 2000-luvun alusta lähtien. (Kuva: Niko Metsälä)<br />
6.1<br />
Peltosaaren maankäyttö ja kaavoitus<br />
Raija Niemi 6<br />
Peltosaaren alue on rakennettu lähiömäiseksi saarekkeeksi kaupungin keskustan<br />
välittömään läheisyyteen n. 3200 asukkaalle. Alueen rakentaminen alkoi vuonna<br />
1973 ja päättyi vuonna 1993.<br />
Kuva 19. Ilmakuva Peltosaaresta. (Kuva: SkyFoto)<br />
6 Raija Niemi on Riihimäen kaupungin kaavoituspäällikkö.<br />
30 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Peltosaaren kaupunginosa on syntynyt vuonna 1967 järjestetyn pohjoismaisen arkkitehtikilpailun<br />
ja sitä seuranneiden monien suunnitteluvaiheiden tuloksena. Kilpailun<br />
voitti Kaj Nymanin ja Mane Hetzerin ehdotus, jossa rakennukset sijoittuivat alueen<br />
itäosaan ja muodostivat Lahden radan eteläpuolelle ulottuvan tuulimyllykorttelien<br />
sarjan. Kaupunginosa mitoitettiin n. 5000 ihmiselle. Vantaanjoki sijaitsi luonnonmukaisella<br />
paikallaan alueen keskellä. Joen ympäristöalueet olivat rakentamattomia.<br />
Radan ylitse esitettiin kävelysiltaa kahden korkean toimistorakennuksen välille aseman<br />
eteläpuolelle. Suunnitelmaan kuului myös joukko radan länsipuolen kortteleita,<br />
joille voittaneessa ehdotuksessa esitettiin täysin uudistavaa ratkaisua.<br />
Alueen ensimmäisessä asemakaavassa vuodelta 1972 tuulimyllykorttelit sijoittuvat<br />
alueen itäosaan kilpailuehdotuksen mukaisesti, mutta muu osa alueesta poikkeaa<br />
suuresti kilpailuehdotuksesta. Alueen pohjoisosa Lahden radan tuntumassa varattiin<br />
urheilupuistolle ja teollisuusalueelle, joka on myöhemmin kaavoitettu ja rakennettu<br />
pientaloalueeksi. Vantaanjoki siirrettiin alkuperäisestä uomastaan katujen varteen ja<br />
koko läntinen peltoalue kaavoitettiin asuinkerrostalokortteleiksi. Radan länsipuoli ja<br />
radan ylittävät rakennelmat eivät olleet mukana asemakaavassa. Julkinen rakentaminen<br />
ja puisto sijoitettiin alueen keskelle. Palvelut sijoittuivat rautatieasemalle johtavan<br />
kävelykatuakselin varteen. Liikenne järjestettiin ulkoasyöttöperiaatteen mukaisesti ja<br />
paikoitus osoitettiin yhteisille pysäköintialueille. Kävelykatuverkosto risteilee suorakulmaisesti<br />
alueen sisällä. Kaava on myöhemmin muutettu länsiosiltaan vähemmän<br />
tehokkaaksi, mutta perustaltaan se on säilynyt ennallaan ja on asuntoalueen osalta<br />
tähän mennessä toteutunut kokonaan.<br />
Peltosaaren sijainti kaupunkirakenteessa on keskeinen. Alue sijaitsee Riihimäen<br />
rautatieaseman tuntumassa. Kaupungin palvelut ovat alle 1 km:n etäisyydellä.<br />
Kuva 20. Ortoilmakuva Peltosaaresta.<br />
Kaupungin itäpuoli yhdistyy länsipuoleen asematunnelin jalankulkureitin ja kahden<br />
sillan kautta. Lähes kaikki palvelut, mm. yläasteen koulut ja kaupalliset palvelut<br />
sijaitsevat radan länsipuolella. Itäisten kaupunginosien keskeinen jalankulkureitti<br />
läpäisee Peltosaaren itä-länsisuunnassa. Aseman länsipuolella sijaitsee suuri päivittäistavaran<br />
ja erikoiskaupan keskus muutaman sadan metrin etäisyydellä Peltosaa-<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
31
esta. Matkaa kaupungin keskustaan on n. 0,5 km. Peltosaari poikkeaa tavallisesta<br />
lähiöstä sijaintinsa osalta.<br />
Alueen maanomistajat ovat Riihimäen kaupunki, Liikennevirasto ja yksityiset<br />
asunto-osakeyhtiöt. Alueen maaperä on savea. Rakentaminen vaatii paalutusta. Pohjaveden<br />
taso maanpinnasta on n. 2 m.<br />
Luonnonympäristöä alueella edustavat pihat ja puistoalueet sekä rakentamattomat<br />
alueet radan varressa. Alueen koilliskulman viheralueella sijaitsee lampi, joka on<br />
muotoiltu alueella 1930-luvulta saakka toimineesta vanhasta puisesta uimalaitoksen<br />
altaasta. Lammesta on yhteys Vantaanjokeen. Viheralueella sijaitsee myös kaupungin<br />
viljelypalsta-alue. Alueella on myös koirien ulkoilutusaitaus. Alue on Vantaanjoen<br />
tulva-aluetta. Alueen pohjoisreunan meluvallin istutettu metsikkö toimii osittain<br />
virkistysalueena asukkaille.<br />
Alkuperäiseltä paikaltaan v. 1973 siirretty Vantaanjoki sijoittuu kapealle puistokaistaleelle<br />
V.I.Oksasenkadun ja etelässä Väinö Sinisalonkadun varteen. Joki oli<br />
kaivettava syvälle. Näin maisemallinen vaikutus jäi vähäiseksi.<br />
Autoliikenne toimii nykyisellään ulkoasyöttöperiaatteen mukaan. Paikoitusalueet<br />
sijaitsevat alueen reunoilla. Paikoitusalueet ovat varsinkin alueen länsiosassa vajaassa<br />
käytössä. Alue yhdistyy kaupungin keskustaan ja länsiosiin pohjoisessa Peltosaaren<br />
sillan kautta ja etelässä Patastenmäen sillan kautta. Rautatieaseman liityntäliikennettä<br />
palvelevat n. 600 autopaikkaa ja n.300 polkupyöräpaikkaa rautatieaseman itäpuolen<br />
pysäköintialueella, joka on rakennettu kaupungin ja Ratahallintokeskuksen yhteistyönä.<br />
Peltosaaren sillalta itään johtava Hj. Elomaan katu on nelikaistainen keskisaarekkeella<br />
varustettu n. 800 m pituinen katu, joka molemmista päistään kapenee<br />
tavalliseksi kaksikaistaiseksi kokoojakaduksi. Katutila on ympäröivään katumaailmaan<br />
verrattuna ylileveä. Katu jatkuu Uhkolankatuna ja Teerimäenkatuna Riihimäen<br />
itärajalle. Katulinja voi tulevaisuudessa liittää itäiset kaupunginosat Hausjärven<br />
puolelle mahdollisesti sijoittuvaan Riihimäen itäiseen ohikulkutiehen.<br />
Alueen sisällä on suorakulmainen, kortteleita yhdistävä kevyen liikenteen verkko.<br />
Kevyen liikenteen pääakseli johtaa asematunnelin kautta radan länsipuoliseen<br />
kevyen liikenteen verkostoon ja kaupungin keskustaan. Kevyen liikenteen verkosto<br />
välittää myös aseman ja Peltosaaren itäpuolisten kaupunginosien kevyttä liikennettä.<br />
Asematunnelin ahtauden vuoksi polkupyörällä ajo on tunnelissa kielletty.<br />
Pääjalankulkuraitin, Telluskadun varteen sijoittuvat kaupalliset palvelut: elintarvikekauppa<br />
ja pubi sekä entisellä ”Ärrällä” toimiva 4H:n Topinkulma ala-asteen iltapäiväkerhotoimintoineen.<br />
Kunnalliset palvelut: ala-asteen koulu ja nuorisotila sekä 2<br />
päiväkotia sijoittuvat alueen keskeiselle puistoakselille. Muita kunnallisia palveluita<br />
ovat: Tellus-asukastupa, hammashoitola ja vanhusten asuintalo (Uranuskoti) sekä<br />
Peltosaari-projektin asumisklinikka. Lisäksi alueella on seurakuntakoti. Tyhjillään<br />
oleva liiketila on asukasyhdistyksen käytössä.<br />
Peltosaaressa on asuinkerrostaloissa asuinkerrosalaa n. 120 000 kem2. Alueen jalankulkureitin<br />
varrella sijaitsee kaksi liikekiinteistöä, 760 kem2 ja 720 kem2. Itäosa<br />
Peltosaaresta on rakentunut ns. tuulimyllykortteleiksi. Korttelit muodostuvat pääosin<br />
neljän talon (ja tontin) ryhmistä, joiden keskelle muodostuu yhteinen piha-alue. Taloryhmillä<br />
on yhteiset autopaikka-alueet keskeispihojen ulkopuolella. Tällainen rakenne<br />
antaa hyvät mahdollisuudet turvallisten ja viihtyisien asuinpihojen muodostamiseen.<br />
Tässä on Peltosaaressa onnistuttu hyvin. Peltosaaren länsiosan tilamuodostus<br />
on hajanaisempi. Riittävän yksityisiä ja rauhallisia pihatiloja ei helposti muodostu.<br />
Autopaikat ovat kauempana asunnoista ja koottu osin liian suuriksi kokonaisuuksiksi.<br />
Radalle ja asemalle aukeava näkymä onkin laajojen autopaikkojen leimaama<br />
joutomaan oloinen kaupunginosan reuna-alue.<br />
32 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Kuva 21. Peltosaaren vuokratalot.<br />
Peltosaaren asukasluku on n. 2700 henkeä, n. 9 % kaupungin asukasluvusta. Asukkaista<br />
n. 10 % on maahanmuuttajia. Valtaosa Riihimäen maahanmuuttajista asuu<br />
Peltosaaressa. Yli puolet kaupungin vuokrataloista sijaitsee Peltosaaressa.<br />
6.1.1<br />
Arkkitehtikilpailulla Peltosaaresta kaupunkikeskustan toiminnallinen osa<br />
Arkkitehtikilpailu on tärkeä osa Tekesin rahoittamaa Kaupunginosan uusi elämä<br />
-hanketta. Yleinen ideakilpailu pidettiin elo-joulukuussa 2010 yhteistyössä SAFAn<br />
kanssa. Tulos julkistettiin 16.3.2011 pidetyssä seminaarissa. Kilpailuun saatiin 61 ehdotusta.<br />
Jaettu toinen palkinto annettiin ehdotuksille ”Kalliosaari”, arkkitehtitoimisto<br />
Ajak ja ”Virtanen”, Serum arkkitehdit Oy. Antti Huttusen ilmoitettua olevansa estynyt<br />
aloittamaan työn parissa käytiin tarjouskilpailu jaetun toisen palkinnon saajien<br />
kesken. Kilpailun tuloksena työn sai tehdäkseen arkkitehtitoimisto Ajak.<br />
Peltosaaren yleissuunnitelma perustuu Peltosaaren ideakilpailun voittajatyöhön,<br />
”Spinning Wheels”, joka on arkkitehti Antti Huttusen laatima.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
33
Kuva 22. Spinning Wheels, Antti Huttunen 2010.<br />
Kilpailun keskeisiä tavoitteita oli kytkeä Peltosaari kiinteämmin toiminnalliseksi<br />
osaksi muuta kaupunkikeskustaa ja muodostaa alueesta viihtyisä asunto- ja keskustatoimintojen<br />
alue. Alueen kerrosalaa tuli lisätä palvelurakenteen monipuolistamiseksi<br />
ja kaupunkirakenteen tiivistämiseksi. Kaupungin vuokra- asuntostrategian<br />
mukaisesti alueella sai myös purkaa sosiaalisesti häiriöaltista vuokratalokeskittymää.<br />
Ekotehokkuus ja ekologisen elämäntavan mahdollistavat ratkaisut tuli huomioida.<br />
Tavoitteena oli myös, että uudistunut Peltosaari antaa kiinnostavat ja vetovoimaiset<br />
kasvot pääradan suuntaan. Tämä asetti toiveita mallikkaasta uudisrakentamisesta<br />
ja alueiden järjestelystä laajojen autopaikkakenttien leimaamalla länsilaidalla radan<br />
varressa.<br />
Alueen korttelit voidaan ongelmien puolesta jakaa tavoitteiltaan kolmeen luokkaan:<br />
A. peruskorjattava ja purettava / uudistettava; luoteisosa<br />
Alue on vuokratalovaltaisin ja suurelta osin kaupungin hallinnassa (kaupungin omistama<br />
vuokrataloyhtiö). Alueella on mahdollista korvata kartan esittämiä rakennuksia<br />
uusilla ja järjestellä maankäyttöä radikaalistikin esimerkiksi kortteleiden uudelleenmuotoilulla<br />
ja liikennejärjestelyjä muuttamalla. Radanvarren näkymät ja liikenteen<br />
ja kevyen liikenteen ratkaisut sekä uuden rakentamisen sijoittaminen ovat tärkeitä<br />
suunnittelukohteita.<br />
B. peruskorjattava ja mahdollisesti täydennysrakennettava; lounaisosa<br />
Alue liittyy liikenteen ja kevyen liikenteen sekä radanvarren rakentamisen osalta<br />
alueeseen A. Vajaakäyttöiset pysäköintialueet antavat mahdollisuuden täydennysrakentamiseen<br />
ja kortteleiden uudelleenmuotoiluun sekä liikennejärjestelyiden<br />
muuttamiseen.<br />
34 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
C. peruskorjattava ja mahdollisesti täydennettävä; itä/eteläosa<br />
Alueella on selkeä tuulimyllykorttelirakenne. Alue on lähes kokonaan yksityisten<br />
taloyhtiöiden hallinnassa. Maankäyttö on kortteleissa suhteellisen tehokasta. Yleisillä<br />
alueilla on tilojen uudelleenjärjestelymahdollisuuksia. Tavoitteena on esittää<br />
energiatehokas ja ekologinen korjaus- ja / tai täydennysrakentamisratkaisu, joka on<br />
hyödynnettävissä myös muissa samanikäisissä ja -tyyppisissä taloissa.<br />
Radanvarren rakentamattomat osat ovat uudistettavaa aluetta. Näin alueen koko<br />
läntinen puoli tarjoaa mahdollisuuden muodostaa uutta kaupunkirakennetta ja radanvarren<br />
julkisivua.<br />
Keskeisellä puisto- / julkisen rakentamisen vyöhykkeellä on tilankäytön ja ympäristön<br />
laadullisen parantamisen mahdollisuuksia sekä mahdollisuus korostaa alueen<br />
vihreää ydintä. Hj. Elomaan kadun ylileveää katualuetta voitiin suunnittelussa hyödyntää.<br />
Kun ongelmana on kaupunginosan huono maine, alhainen arvostus ja sosio-ekonomiset<br />
ongelmat, kaupunkirakenteen uudistaminen on vain osa ongelman ratkaisua,<br />
mutta investoinneiltaan raskain ja kestoltaan ja vaikutuksiltaan pitkäikäisin.<br />
Peltosaari-projektin strategian mukaan Peltosaarta kehitetään kolmen kärjen kautta:<br />
rakentamalla ja uudistamalla, ekologisesti ja ekotehokkaasti sekä aktivoimalla<br />
asukkaat kehittämään omaa asuinaluettaan.<br />
6.1.2<br />
Yleissuunnitelman kehittely kilpailun voittajaehdotuksen pohjalta<br />
Yleissuunnitelman kehittelyn yhteydessä tutkittiin palkittujen kilpailutöiden ajatuksia<br />
kuten Väinö Sinisalonkadun mutkainen linjaus ja kadun jatkaminen suoraan<br />
radan vartta pitkin Patastenmäen sillalle sekä suoran kävely-yhteyden rakentaminen<br />
Peltosaaren sillalta asematunnelin aukiota kohti. Lisäksi tutkittiin H.J.Elomaan kadun<br />
varren rakentamismahdollisuudet ja itäisten kortteleiden lisärakentamismahdollisuudet<br />
kerroslukua korottamalla.<br />
Ohjeeksi suunnittelijoille annettiin tarkennettuja lähtökohtia ja työtä jatkettiin voittaneen<br />
ehdotuksen pohjalta. Antti Huttunen luovutti tekijänoikeudet kaupungille.<br />
Tekijä on tarkistanut ja täydentänyt kilpailutyömateriaalin ja tallentanut aineiston<br />
jatkotyötä varten. Lähtökohtia jatkosuunnitteluun olivat asukaspysäköintimitoitus<br />
keskustan tapaan 1ap/100kem 2 , ei käytetä lähiöiden mitoitusta 1ap/75-85kem 2 . Lisärakentaminen<br />
Hj. Elomaankadun eteläpuoleiselle alueelle tutkitaan. Katualuetta<br />
tulee kaventaa samalla sekä järjestää liikennemelun torjunta. Väinö Sinisalon kadun<br />
uusi linjaus tutkitaan. Rautatiealueen rajaus tehdään tulevaisuuden laajennustarpeet<br />
huomioiden. Laaja pinnoitettu “paraatiaukio” muutetaan luonnonmukaiseksi. Uusi<br />
mahdollisimman luonnonmukainen hulevesireitti viedään alueen kautta. Asematunnelin<br />
laajentamismahdollisuus on otettava huomioon. Tunnelista tultaessa alueen<br />
tulee avautua edessä, samoin tunneli pitää pystyä havaitsemaan lähestyessä jo kauempaa.<br />
Nyt mäki on liian jyrkkä ja aukko liian kapea. Tunnelia ei tule myöskään<br />
pidentää nykyisestään. Kilpailuehdotuksen “kirjasto” ei tule toteutumaan, alue tarvitaan<br />
käytännössä koulun pysäköintialueena. Vantaanjoen nykyisen uoman muotoilu<br />
on mahdollista. Koillisnurkan rakentaminen ei ole mahdollista.<br />
Yleissuunnitelmassa voittajatyötä muutettiin pääpiirteissään seuraavasti: autopaikoitus<br />
sijoitettiin kokonaan maan pinnalle, itäisten kortteleiden maantasolisärakentaminen<br />
hylättiin, koilliskulman puistoon ei sijoitettu rakentamista, Väinö Sinisalonkatu<br />
linjattiin uudelleen ja H.J.Elomaankadun varteen sijoitettiin asuinrakentamista.<br />
Väinö Sinisalonkadun jatkaminen Patastenmäen sillalle todettiin liikenteellisesti<br />
hankalaksi ratkaisuksi. Sen sijaan suora kävely-yhteys Peltosaaren sillalta etelään<br />
voisi toteutua yleissuunnitelman mukaisesti. Itäisten kortteleiden melko mittava<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
35
lisärakentaminen lisäkerrokseen todettiin mahdolliseksi autopaikoituksen tehokkaammalla<br />
järjestelyllä.<br />
Riihimäellä rakentamisen realiteetti toistaiseksi on, että monikerroksiset autopaikat<br />
nostavat asumisen hinnan niin korkeaksi, että kohde ei saavuta riittävää kysyntää.<br />
Suunnitelmassa varauduttiin myös tulevaisuuteen siten, että rakenteellinen paikoitus<br />
joskus tulee kannattavaksi. Tällöin voidaan lisätä rakennusoikeutta ja viheraluetta<br />
pihoille.<br />
Maankäytön ja rakentamisen osalta suurimmat muutokset suunnitelmassa tehtiin<br />
alueen luoteis- ja länsiosaan. Asunto–osakeyhtiöiden alueella idässä ei ole tarvetta<br />
suuriin muutoksiin. Asunto-osakeyhtiöt itse päättävät oman kiinteistönsä kehittämisestä.<br />
Korttelin kehittäminen vaatii kaikkien korttelin taloyhtiöiden mukana oloa.<br />
Kaupunki voi vain haluttaessa osoittaa lisärakentamisoikeutta.<br />
6.1.3<br />
Selvitykset<br />
Kilpailun ohjelmointivaiheessa oli jo teetetty alustava melu- ja tärinä- sekä hulevesiselvitys<br />
alueelle. Suunnittelun tueksi teetettiin tarkentava melu- ja tärinäselvitys ja<br />
hulevesiselvitys. Lisäksi alueelle asennettiin pohjavesiputkia pohjaveden korkeuden<br />
tarkkailua varten. Vantaanjokeen asennettiin Bad Segerbergin puiston kohdalle vedenkorkeutta<br />
ilmaiseva mittari, jota seurataan säännöllisesti.<br />
Tärinäselvityksen ja -mittauksen mukaan tärinä on erikseen selvitettävä uudisrakennettaessa<br />
asuntoja alueella, joka on n. 120 m etäisyydellä radasta. Tämä tarkoittaa<br />
läntisen radanvarsivyöhykkeen aluetta. Väinö Sinisalonkatua uudisrakennettaessa<br />
on mahdollista perustaa uusi tiepohja siten, että raideliikenteen tärinätasot alueella<br />
pienenevät. Tien siirtämisellä voidaan siis parantaa rakentamismahdollisuuksia radan<br />
läheisyydessä.<br />
Hulevesi- ja tulvaselvitysten mukaan koillisosan puisto on selkeästi tulvavaara-aluetta,<br />
jonne ei pidä rakentaa. Puiston reuna voidaan varustaa matalalla penkereellä,<br />
joka estää joen tulvimisen asuinalueelle. Peltosaaren yleissuunnitelman viheralueet<br />
ovat hulevesien keräämiseen ja johtamiseen soveliaita sijaintinsa ja kokonsa<br />
puolesta. Vantaanjoen vedenpinnan noususta seuraava viemäritulva olisi tehokkaasti<br />
estettävissä kaivojen sulkuluukuilla ja purkuputkien takaiskuventtiileillä.<br />
6.1.4<br />
Yleissuunnitelma 2012<br />
Liikenne säilytettiin alueella ulkosyöttöisenä, kuten vuoden 1972 asemakaavassa.<br />
Pysäköinti sijoitettiin lähemmäs asuntoja ja yhteispysäköinnistä luovuttiin mahdollisuuksien<br />
mukaan. Eniten uudistuvassa Peltosaaren luoteisosassa yhteispysäköinti<br />
on parhaiten purettavissa. Itäosan kaikki pysäköintialueet säilyvät paikoillaan. Länsiosassa<br />
pysäköintialueet mitoitettiin normin 1 autopaikka per 100 kerrosneliömetriä<br />
(myöh.1 ap/100 kem 2 ) mukaan. Liityntäpysäköinti (600 autopaikkaa) sijoittui radan<br />
varteen neljänä pitkänä kampana. Läntinen osa liityntäpysäköintialueesta sijoittui tulevaisuuden<br />
tarpeisiin varattavalle rata-alueelle. Rata-alueen tullessa joskus käyttöön<br />
pysäköinti voidaan sijoittaa kahteen kerrokseen. Polkupyöräpysäköinnille osoitettiin<br />
tilaa asematunnelin läheisyyteen.<br />
Peltosaaren sisäosat säilytettiin kävelyalueena. Suunnitelmassa otettiin huomioon<br />
asematunnelin leventämismahdollisuus. Asema-aukio nousee kaltevana tasona tunnelin<br />
tasosta katutasoon ja tunnelista on suora näköakseli aukiolle. Uusi itä-länsisuuntainen<br />
kävely-yhteys on toteutettavissa alueen pohjoisosaan: koulun liikunta-alueelta tulevaisuuden<br />
radanalituspaikalle. Parempia yhteyksiä ulkopuoliseen kevyen liikenteen<br />
reitistöön on esitetty eteenkin alueen pohjoisreunalla. Yhteyksiä parantaa myös alueen<br />
36 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Työväentalotekojäärata<br />
43<br />
89.15<br />
3<br />
31 8:101<br />
II<br />
18 30<br />
47<br />
museo<br />
89.85<br />
41<br />
31<br />
90.45<br />
88038<br />
90.95<br />
89.6512<br />
II<br />
10<br />
88002<br />
5<br />
15<br />
8:414<br />
8:212<br />
25<br />
91.25<br />
89.95<br />
26<br />
6<br />
92.85<br />
92.35<br />
92.95<br />
14<br />
60<br />
90.15<br />
8:212M501<br />
53<br />
17 35<br />
2<br />
90.55<br />
89.85<br />
36 5<br />
90.55<br />
89.65<br />
93.45<br />
16<br />
89.45<br />
4<br />
18<br />
1:314<br />
60 II<br />
49<br />
52<br />
23<br />
2<br />
90.85<br />
4<br />
38<br />
20<br />
50<br />
11<br />
8:415<br />
93.45<br />
89.99<br />
8:60<br />
7<br />
91.85<br />
4<br />
8<br />
92.75<br />
21 12<br />
3<br />
51<br />
88037<br />
6<br />
6<br />
92.45<br />
3<br />
97.44<br />
91.91<br />
89.95<br />
99.41<br />
99649<br />
6<br />
90.85<br />
60<br />
15<br />
89.85<br />
44<br />
12<br />
88001<br />
23<br />
14<br />
100.62<br />
89.75<br />
4<br />
13<br />
98.88<br />
92.86<br />
89.65<br />
5<br />
89.75<br />
9<br />
89.95<br />
19 14<br />
21<br />
95.35<br />
92.03<br />
90.45<br />
2<br />
8:415 15 2<br />
93.95<br />
22<br />
8:499<br />
8:415M501<br />
91.05<br />
91.05<br />
394 20<br />
14<br />
89.75<br />
88.55<br />
91.15<br />
90.85<br />
90.95<br />
89.85<br />
88.85<br />
37<br />
60<br />
26<br />
89.65<br />
8:240<br />
1<br />
8<br />
89.85<br />
89.95<br />
91.89<br />
25<br />
91.65<br />
17<br />
90.45<br />
92.75<br />
22<br />
89.85<br />
90.05<br />
9<br />
huoltamo<br />
2<br />
24<br />
90.25<br />
89.75<br />
92.55<br />
23<br />
8:199<br />
89.85<br />
8:212<br />
91.75<br />
89.95<br />
90.25<br />
21<br />
kr<br />
8:212M601<br />
90.55<br />
90.35<br />
8:60<br />
92.55<br />
18<br />
88.85<br />
90.15<br />
90.35<br />
8:60M601<br />
2<br />
1<br />
7<br />
1<br />
92.45<br />
20<br />
89.75<br />
19<br />
90.95<br />
89.55 2 1<br />
90.25<br />
91.45<br />
2<br />
92.85<br />
90.65<br />
89.55<br />
263 IV<br />
3<br />
92.55<br />
89.951<br />
4<br />
23<br />
8:499<br />
90.35<br />
10<br />
89.25<br />
IV<br />
92.95<br />
92.65<br />
89.85<br />
16<br />
2<br />
90.65<br />
77146<br />
22<br />
89.85<br />
33<br />
18<br />
8:217<br />
90.45<br />
11<br />
4<br />
34<br />
88.85<br />
30<br />
7<br />
91.75<br />
3<br />
89.85<br />
89.65<br />
89.45<br />
89.75<br />
90.65<br />
IV<br />
90.15<br />
83051<br />
46<br />
1<br />
2<br />
47<br />
6<br />
8<br />
2<br />
47<br />
89.85<br />
3<br />
15<br />
90.25<br />
90.45<br />
7<br />
8:60M601<br />
89.85<br />
3922<br />
4 28<br />
89.55<br />
27<br />
IV<br />
61 1<br />
4<br />
48<br />
2<br />
IV<br />
14<br />
2693<br />
90.75<br />
60<br />
89.65<br />
8:499<br />
23<br />
35<br />
8:53M601<br />
89.45<br />
89.75<br />
21<br />
90.35<br />
24<br />
90.85<br />
IV<br />
91.85<br />
II<br />
8:212M601<br />
13<br />
60<br />
V<br />
37 palloilukenttä<br />
48<br />
18<br />
90.05<br />
90.05<br />
89.75<br />
90.45<br />
8<br />
91.95<br />
40 39<br />
90.15<br />
89.45<br />
8:7 135<br />
59<br />
Ras.<br />
77147<br />
19<br />
5<br />
3<br />
58<br />
38<br />
9<br />
6<br />
89.15<br />
K9<br />
III<br />
91.75<br />
III<br />
88.95<br />
89.55<br />
89.80<br />
49<br />
6<br />
49<br />
5<br />
68 10<br />
8:7M601<br />
90.65<br />
90.55<br />
90.05<br />
89.75<br />
89.92<br />
89.65<br />
Tankkaus<br />
10<br />
89.85<br />
90.05<br />
90.25 12<br />
51<br />
9<br />
9<br />
III<br />
82026<br />
41<br />
19<br />
90.30<br />
10<br />
7<br />
20<br />
14<br />
11<br />
90.45<br />
89.95<br />
IV<br />
91.25<br />
13<br />
90.31<br />
6<br />
89.75<br />
1:80<br />
88.95<br />
17<br />
5<br />
V<br />
20<br />
91.85<br />
9<br />
8<br />
89.45<br />
8<br />
91.25<br />
90.05<br />
72 73<br />
90.85<br />
9<br />
90.30<br />
21<br />
74 1:25<br />
11<br />
2<br />
90.30<br />
89.75<br />
3<br />
89.75<br />
26<br />
1<br />
67<br />
25<br />
90.05<br />
4<br />
75<br />
27 III<br />
89.89<br />
89.95<br />
5<br />
7<br />
91.95<br />
IV<br />
90.25<br />
82025<br />
91.95<br />
15<br />
91.15<br />
IV<br />
6<br />
16<br />
89.75<br />
16<br />
7<br />
IV<br />
8<br />
89.75<br />
90.25<br />
89.55<br />
1:379<br />
18<br />
30<br />
28<br />
6<br />
8:212<br />
II<br />
29<br />
22<br />
18<br />
17<br />
42<br />
90.65<br />
IV<br />
90.05<br />
77145<br />
3921<br />
8:16<br />
89.45<br />
5<br />
89.85<br />
Ras.<br />
76<br />
V<br />
leikkikenttä<br />
90.55<br />
89.95<br />
89.45<br />
43<br />
7<br />
IV<br />
16<br />
1:25<br />
89.75<br />
1:177<br />
90.25<br />
5<br />
91.85<br />
III<br />
79<br />
80<br />
91.05<br />
33<br />
II<br />
3<br />
78<br />
92.55<br />
1<br />
IV<br />
1:176 4<br />
19<br />
2<br />
26<br />
2<br />
32<br />
90.85 8:60<br />
21<br />
III<br />
17<br />
3<br />
1:80<br />
89.95<br />
20<br />
II<br />
koulu<br />
I<br />
90.25<br />
79<br />
IV<br />
14<br />
90.25<br />
89.45<br />
25<br />
III<br />
IV 24<br />
23<br />
89.75<br />
1<br />
12<br />
K10<br />
20<br />
III<br />
7<br />
90.35<br />
22<br />
18 60 609<br />
I<br />
89.65<br />
31 1:177<br />
2 9<br />
I 1/2<br />
3 1<br />
23<br />
21<br />
91.95<br />
VI<br />
89.75<br />
24<br />
Ras.<br />
5<br />
89.45<br />
90.05<br />
89.55<br />
90.35<br />
II<br />
89.95<br />
91.95<br />
1:379 89.75<br />
22<br />
90.55<br />
I<br />
89.65<br />
90.35<br />
124<br />
16 1<br />
90.95<br />
2<br />
89.75<br />
IV<br />
89.75<br />
395<br />
396<br />
89.65<br />
31<br />
21<br />
17<br />
22<br />
15<br />
89.45<br />
19<br />
14<br />
III<br />
89.95<br />
VI<br />
90.11<br />
32<br />
13<br />
20<br />
90.45<br />
13 12<br />
90.75<br />
8:196<br />
8:5M603<br />
90.95<br />
33<br />
89.55<br />
11<br />
123<br />
90.75<br />
18 90.35 1<br />
89.67<br />
89.71<br />
89.75<br />
34<br />
III<br />
10<br />
28<br />
8:196M601<br />
89.45<br />
89.85<br />
8<br />
4<br />
89.7536<br />
6<br />
19<br />
I<br />
35<br />
3<br />
9<br />
45<br />
266<br />
3<br />
8:195<br />
II<br />
7<br />
14<br />
I<br />
91.95<br />
50<br />
1<br />
82024<br />
17<br />
8<br />
3940<br />
90.25<br />
91.363<br />
3<br />
14<br />
32<br />
7<br />
20 2<br />
8:16M602<br />
33<br />
82023<br />
77140<br />
417a 8:10<br />
100<br />
417<br />
89.71<br />
päiväkoti<br />
IV<br />
3<br />
4<br />
90.25<br />
90.45<br />
35<br />
89.75<br />
91.55<br />
37<br />
94.55<br />
91.85<br />
1<br />
I<br />
38<br />
34<br />
13<br />
4<br />
1<br />
Pki<br />
VII<br />
11<br />
90.95 91.95<br />
kpa<br />
IV<br />
89.55<br />
46<br />
17<br />
45<br />
83<br />
15<br />
kt<br />
90.15<br />
10<br />
12 14<br />
44<br />
90.65<br />
kt<br />
9<br />
91.131<br />
kt<br />
89.55<br />
5<br />
4<br />
31<br />
5<br />
32 4<br />
II<br />
90.15<br />
10<br />
38<br />
83015<br />
3914 60<br />
44<br />
3926<br />
45<br />
89.85<br />
43<br />
3<br />
15<br />
34<br />
35<br />
89.95 12<br />
36<br />
89.95<br />
6<br />
89.45<br />
37<br />
I<br />
36<br />
90.05<br />
IV<br />
90.75<br />
47<br />
11<br />
30<br />
5<br />
99.15 42<br />
90.15<br />
kt<br />
kt<br />
89.55<br />
89.85<br />
6<br />
kpa<br />
9<br />
5<br />
89.65<br />
8:413<br />
38 VII<br />
40<br />
Asema kt<br />
89.95<br />
1 4<br />
122<br />
43<br />
39<br />
41<br />
15<br />
90.05<br />
101<br />
I<br />
90.037<br />
2<br />
42<br />
IV<br />
7<br />
89.15<br />
VII<br />
1<br />
3920<br />
Rautatietori<br />
33 34<br />
89.25<br />
9<br />
3<br />
5<br />
264<br />
16<br />
35<br />
17<br />
39<br />
VII<br />
90.090<br />
31<br />
41 IV<br />
8<br />
10<br />
16<br />
28 90.05<br />
8:417<br />
8<br />
89.75<br />
40<br />
10<br />
40<br />
60<br />
77141<br />
21<br />
6<br />
2<br />
89.95<br />
1<br />
VI<br />
89.95<br />
102.25<br />
2<br />
90.55<br />
22<br />
20<br />
7 8<br />
89.25<br />
3<br />
903<br />
88.75<br />
8<br />
90.05<br />
9<br />
4<br />
8:212 15<br />
89.95<br />
3<br />
89.65<br />
IV<br />
1<br />
53 51<br />
II<br />
46<br />
11<br />
29<br />
15<br />
7<br />
4<br />
1<br />
32 10<br />
89.85<br />
9<br />
39<br />
108.05<br />
9<br />
16a<br />
28<br />
52<br />
2<br />
89.95 16<br />
22<br />
11<br />
6<br />
90.65<br />
109.25 27<br />
83014<br />
Kulkurasite<br />
49<br />
9<br />
89.65<br />
23<br />
90.36<br />
K3<br />
50<br />
122<br />
92.05<br />
2<br />
89.75<br />
90.85<br />
3<br />
90.05<br />
29<br />
10<br />
7<br />
89.65<br />
26<br />
II<br />
19<br />
26020<br />
K10 K9<br />
52<br />
92.05<br />
6<br />
17<br />
91.95<br />
III<br />
IV<br />
5<br />
30<br />
K8<br />
8:416<br />
89.75<br />
89.75<br />
36<br />
89.65<br />
12<br />
54 49<br />
8<br />
4<br />
38<br />
18<br />
89.95<br />
13<br />
23<br />
50<br />
18<br />
6<br />
51 K15<br />
5<br />
37<br />
5<br />
611<br />
24<br />
K16<br />
15<br />
89.95<br />
1<br />
36<br />
58 35<br />
11<br />
at<br />
89.95<br />
13 101.81<br />
34<br />
55 17<br />
11<br />
11 at<br />
14<br />
25<br />
9 26<br />
12<br />
6<br />
105.65<br />
90.15<br />
VI<br />
88.75<br />
8:16<br />
89.85<br />
IV<br />
56<br />
8<br />
12<br />
31<br />
88.65<br />
13<br />
4<br />
12<br />
109.25<br />
K12<br />
11<br />
90.35<br />
24 16<br />
89.75<br />
89.95<br />
89.65<br />
II<br />
6<br />
84<br />
90.75<br />
6<br />
II<br />
32<br />
21<br />
7<br />
16<br />
90.65<br />
90.758<br />
1:147<br />
1:289<br />
89.65<br />
89.95<br />
10<br />
4<br />
57<br />
100.45<br />
2692<br />
89.35<br />
10<br />
15<br />
33<br />
7<br />
20<br />
17<br />
IV<br />
3<br />
2<br />
12<br />
III<br />
3918<br />
6<br />
7<br />
31<br />
7<br />
90.05<br />
19<br />
6<br />
15<br />
II<br />
108.65<br />
23<br />
15<br />
8<br />
89.65<br />
5<br />
22<br />
5<br />
10<br />
299<br />
88.65<br />
89.55<br />
89.85<br />
9<br />
7<br />
48 14<br />
2<br />
100.77<br />
89.85<br />
16<br />
72<br />
18<br />
8<br />
9<br />
21<br />
11<br />
14<br />
1<br />
89.95<br />
90.45<br />
16<br />
100.55<br />
13<br />
2<br />
7<br />
96.75<br />
265<br />
4<br />
102.25<br />
5<br />
27<br />
11<br />
III<br />
III<br />
VI<br />
3<br />
89.65<br />
100.718<br />
4<br />
90<br />
8:268<br />
24<br />
8<br />
kt<br />
90.45<br />
18<br />
89.55<br />
1<br />
3<br />
20<br />
matkakeskus<br />
300<br />
3<br />
IV<br />
3919<br />
104.25<br />
8<br />
12<br />
75<br />
89.65<br />
90.35<br />
19<br />
20<br />
89.85<br />
89.75<br />
91.15<br />
17<br />
25<br />
I<br />
19<br />
74<br />
73<br />
8 7<br />
89.65<br />
8:268<br />
II<br />
104.75<br />
89.85<br />
89.85<br />
96.95<br />
II<br />
13<br />
VI<br />
9:0M501<br />
8:213M501<br />
88.75<br />
IV<br />
15<br />
77135<br />
21<br />
13 14<br />
22<br />
12<br />
89.65<br />
12<br />
18<br />
4<br />
23<br />
18<br />
14<br />
105<br />
89.85<br />
13 100.11<br />
6<br />
K6<br />
5<br />
7<br />
9<br />
105.15<br />
18<br />
26<br />
90.45<br />
8:60M501<br />
19<br />
8:269<br />
2<br />
III<br />
15<br />
89.75<br />
at<br />
14<br />
15<br />
14<br />
11<br />
11<br />
4<br />
8<br />
6<br />
20<br />
89.85<br />
12<br />
103<br />
90.55<br />
22<br />
23<br />
89.65<br />
5<br />
22<br />
21<br />
16<br />
89.65<br />
11<br />
102.45<br />
8:60 90.25<br />
89.75<br />
89.75<br />
13<br />
26<br />
16<br />
10<br />
102.55<br />
69<br />
89.85<br />
21<br />
4<br />
8:213<br />
89.85<br />
IV<br />
42<br />
10<br />
1<br />
5<br />
kt<br />
9<br />
13<br />
4<br />
20<br />
102.25<br />
90.65<br />
1 10<br />
89.85<br />
14<br />
17<br />
3<br />
IV<br />
41<br />
11 12<br />
90.05<br />
89.85<br />
241:60<br />
II<br />
25<br />
90.24<br />
89.55<br />
17<br />
91.15<br />
19<br />
29<br />
1<br />
90.65<br />
10<br />
at<br />
9<br />
99.81<br />
2<br />
103.25<br />
8:60M501<br />
89.65<br />
6<br />
IV<br />
8:23<br />
8:267 77142<br />
3<br />
10<br />
42<br />
15<br />
102.25 1<br />
6<br />
15<br />
89.85<br />
4<br />
31<br />
11 102 77136<br />
K7<br />
89.55<br />
18<br />
98.15<br />
4<br />
19<br />
42<br />
27<br />
9<br />
6<br />
IV<br />
89.95<br />
16<br />
89.85<br />
8<br />
VII<br />
89.55<br />
121<br />
29<br />
14<br />
6<br />
90.85<br />
90.45<br />
4<br />
6<br />
12<br />
90.05<br />
89.75<br />
89.662<br />
16<br />
8:419 ajoramppi<br />
3<br />
20<br />
90.75<br />
3<br />
21<br />
8<br />
5<br />
8:213M501<br />
4 K3<br />
2<br />
100.55<br />
89.85<br />
89.95<br />
13<br />
13<br />
100.65<br />
1<br />
K2<br />
60<br />
II<br />
102.45<br />
7<br />
7<br />
4<br />
liikekeskus<br />
2<br />
40<br />
II<br />
45<br />
13<br />
89.95<br />
II<br />
K1<br />
IV<br />
8:476<br />
17 8:201<br />
14<br />
12<br />
8<br />
K2<br />
91.25<br />
90.25<br />
45<br />
K5<br />
IV<br />
9<br />
96.76<br />
6<br />
11 3<br />
8<br />
89.55<br />
42<br />
3<br />
10 100.75<br />
7<br />
91.65<br />
II<br />
77137<br />
101.45<br />
I<br />
kt<br />
338<br />
89.59<br />
89.75<br />
90.15<br />
89.30<br />
91.25<br />
6<br />
15<br />
9<br />
21<br />
3916<br />
90.05<br />
19<br />
44<br />
5<br />
89.95<br />
95.75<br />
10<br />
5<br />
26<br />
26021<br />
89.21<br />
27<br />
6 8<br />
II<br />
44<br />
100.45<br />
100.45<br />
89.95 3917<br />
20<br />
2 7<br />
1<br />
16<br />
10<br />
K21<br />
8<br />
8:60M501<br />
5<br />
56<br />
95.85<br />
89.95<br />
41<br />
613 25<br />
4<br />
9<br />
26<br />
89.95<br />
8<br />
II<br />
17 100.45<br />
96.35<br />
91.25<br />
27<br />
111 11<br />
37 2<br />
30 17<br />
kt<br />
Tekninen keskus<br />
8:60<br />
3<br />
30<br />
12<br />
90.05<br />
95.47<br />
25<br />
100.962<br />
8<br />
12<br />
90.95<br />
20<br />
9<br />
38<br />
32 6<br />
11<br />
3<br />
17<br />
100.35<br />
18<br />
89.16<br />
90.75<br />
54<br />
2 77138<br />
89.33 90.35<br />
89.95<br />
27<br />
91.95<br />
107<br />
12<br />
89.29<br />
24<br />
91.25<br />
26<br />
II 95.679<br />
7<br />
26<br />
11<br />
1<br />
89.51<br />
17<br />
92.05<br />
36<br />
95.65<br />
1:63<br />
930043 19 930044<br />
III<br />
28<br />
23<br />
100.65<br />
93031<br />
18<br />
13<br />
93.11<br />
3<br />
6<br />
25<br />
1<br />
53<br />
5 94.65<br />
1 1:123<br />
8:213M501<br />
19<br />
91.25<br />
13<br />
15<br />
I<br />
II<br />
11<br />
89.25<br />
60<br />
10<br />
14<br />
10<br />
12<br />
5<br />
21<br />
kt<br />
7 96.05<br />
34 92.31<br />
24<br />
14<br />
4<br />
8:213<br />
55<br />
97.35<br />
15<br />
94.75<br />
94.42<br />
4<br />
9<br />
91<br />
Kulkurasite<br />
K28<br />
K26<br />
K27<br />
89<br />
20K<br />
89<br />
91<br />
K1<br />
Ras.<br />
K10<br />
K10<br />
K9<br />
K10<br />
Ras.<br />
95<br />
K7<br />
93<br />
96<br />
98<br />
90<br />
95<br />
Ras. 6 m<br />
97<br />
102<br />
p p .tie<br />
95<br />
98<br />
105<br />
107<br />
P p . tie<br />
107<br />
105<br />
102<br />
98<br />
100<br />
98<br />
93<br />
ympäri kiertävä kevyen liikenteen reitti. Koulun urheilualueen ja liikuntapuiston yhdistävä<br />
H.J.Elomaankadun alitus on esitetty suunnitelmassa. Mikäli katualue kavennetaan<br />
normaaliksi kaksikaistaiseksi, saadaan eteläisemmästä ajoradasta tilaa esim.<br />
pikapyörätielle, viheralueelle ja pohjoisen korttelin asukasliikenteen järjestämiselle.<br />
Väinö Sinisalonkadulle suunniteltiin uusi mutkaisempi ja kaupunkimaisempi linjaus.<br />
Nykyisen suoran Väinö Sinisalonkadun paikalle syntyy silloin uusi viheralue<br />
ja kevyen liikenteen kulkuyhteys, jossa on tilaa myös hulevesien viivytykselle ja<br />
keräämiselle. Tämä on myös viihtyisää kaupunkikuvaa ja julkisia oleskelualueita<br />
luova elementti, joka yhdistää uuden ja vanhan rakentamisen alueet.<br />
Uusi rakentaminen painottuu radan varteen. Asematunnelin suulle, asema-aukiota<br />
rajaamaan, sijoitettiin toimisto- ja liikerakennus, johon osoitettiin yhteensä n. 5500<br />
kem 2 toimistotilaa ja n. 1500 kem 2 liiketilaa, johon Peltosaaren nykyiset, hajallaan<br />
sijaitsevat palvelut voidaan sijoittaa.<br />
Asema-aukiota reunustaa myös ”kylätalo”, n.1000 kem 2 , johon voi sijoittua asukasyhdistyksen<br />
tiloja, nettikahvila, omatoimikirjasto, pesula, asumisklinikka tms.<br />
yhteisöllisiä toimintoja. Kylätalosta on pyrkimys kehittää nollaenergiatalo, energiatehokkuuden<br />
mallikohde, jossa eri energiamuotojen integrointi voidaan toteuttaa.<br />
Aukion pohjoispuolella, osaksi palvelukeskusta sijoitettiin n. 2000 kem 2 :n kokoinen<br />
päivittäistavaramyymälä. Ajatuksena on, että palveluiden yhteen keräämisellä on<br />
myönteinen vaikutus palvelutarjonnan elinvoimaisuuteen ja monipuolistumiseen.<br />
Selkeän keskustan muodostuminen lisää asukkaiden kohtaamispaikkoja ja aktiivista<br />
yhteistoimintaa sekä luo identiteettiä alueelle. Palvelukeskittymään voidaan rakentaa<br />
selkeät jalankulkureitit alueen kaikista osista. Se palvelee myös liityntäliikenteen<br />
käyttäjiä ja Peltosaaren kautta kulkevaa muuta jalankulku- ja autoliikennettä.<br />
Alueen itäosa, kaikki ns. tuulimyllykorttelit voidaan säilyttää ennallaan, mikäli<br />
taloyhtiöt itse eivät esitä tehtäväksi asemakaavan muutoksia esim. lisärakentamisen<br />
mahdollistamiseksi. Suunnitelman mitoituslaskelman mukaan kaikkia rakennuksia<br />
voitaisiin korottaa kerroksella ja autopaikoitus pitää maantasossa suurin piirtein<br />
nykyisillä alueilla. Laskennallinen lisärakentamiskapasiteetti on 16 390 kem 2 .<br />
0408<br />
8<br />
ent. maantie<br />
8:413 1a<br />
8:207<br />
90.95<br />
2<br />
4<br />
5<br />
2<br />
Vesijohtorasite<br />
Sähköjohtorasite<br />
Kulkurasite<br />
2K<br />
8:5<br />
8:5<br />
8:5M604<br />
8:16<br />
8:16M601<br />
8:416<br />
Kulkurasite<br />
8:5<br />
3<br />
8:5<br />
4<br />
8:7<br />
0502<br />
Kulkurasite<br />
Kulkurasite<br />
8:514<br />
96 ap<br />
10 ap<br />
32 ap<br />
32 ap<br />
18 ap<br />
138 ap<br />
8:60<br />
60<br />
20K<br />
2012<br />
K21<br />
Ras. 10m.<br />
2013<br />
3<br />
8:53 89.65<br />
89.47<br />
2<br />
V<br />
8:16<br />
IV<br />
8:53 IV<br />
17<br />
ap<br />
VII<br />
26 ap<br />
8:16<br />
8:60 IV<br />
42 ap 22 ap<br />
20<br />
ap<br />
IV<br />
20<br />
ap<br />
20<br />
ap<br />
8:5<br />
IV<br />
20<br />
ap<br />
IV<br />
26 ap<br />
20<br />
ap<br />
I<br />
8:212<br />
8:5<br />
12<br />
ap<br />
V<br />
20<br />
ap<br />
1:147<br />
20<br />
ap<br />
32<br />
ap<br />
"kylätalo"<br />
20<br />
ap<br />
20<br />
ap<br />
22<br />
ap<br />
21 ap<br />
Aurinkotori<br />
VII<br />
IV<br />
Väinö Sinisalon katu<br />
20<br />
ap<br />
28<br />
ap<br />
VII<br />
22<br />
ap<br />
20K<br />
26 ap<br />
IV<br />
28<br />
ap<br />
28<br />
ap<br />
Väinö Sinisalon katu<br />
14<br />
ap<br />
Ras. 6m<br />
1<br />
25<br />
18<br />
60<br />
2015 1<br />
10<br />
60<br />
6 16<br />
VII<br />
II<br />
11<br />
25<br />
42023<br />
89.65 1<br />
5<br />
60<br />
2024 88.65<br />
2<br />
20<br />
2025<br />
2<br />
8:213<br />
28<br />
ap<br />
II<br />
13<br />
ap<br />
60<br />
ap<br />
II<br />
1/2<br />
II<br />
1/2<br />
1/2<br />
VII<br />
20<br />
ap<br />
6<br />
II1/2<br />
II1/2<br />
66<br />
ap<br />
15 ap<br />
15 ap<br />
15 ap<br />
20 ap<br />
VI<br />
31 ap<br />
2026<br />
1<br />
IV<br />
Linnunradankatu<br />
III<br />
VI<br />
VI<br />
24 ap<br />
24 ap<br />
24 ap<br />
22 ap<br />
Hj. Elomaan katu<br />
77 ap<br />
23<br />
ap<br />
III<br />
VI<br />
50 ap<br />
III<br />
Venuksenkatu<br />
V<br />
1<br />
60<br />
II<br />
30<br />
V<br />
27<br />
III<br />
22<br />
16 ap<br />
23<br />
12 ap<br />
II<br />
29 16 60 32<br />
13<br />
29<br />
IV 1<br />
26<br />
28<br />
2014<br />
Ras.<br />
11<br />
13<br />
12<br />
24<br />
5 K9 89.85 93.15 89.88<br />
14<br />
18 III<br />
21<br />
89.55<br />
8<br />
K10 K9<br />
14<br />
2<br />
19 89.85<br />
2022<br />
VI<br />
60<br />
III<br />
III<br />
3<br />
V<br />
VII<br />
VI<br />
60<br />
16<br />
24<br />
16<br />
ap<br />
IV<br />
4<br />
2<br />
20K<br />
IV<br />
22<br />
ap<br />
54 ap<br />
III<br />
III<br />
III<br />
III<br />
VII<br />
VII<br />
IV<br />
22<br />
ap<br />
8 20<br />
IV<br />
Otavankatu<br />
IV<br />
III<br />
60<br />
1<br />
3<br />
5<br />
IV 6<br />
6 60<br />
IV<br />
2<br />
2021<br />
4<br />
20K<br />
2016<br />
5<br />
2<br />
3<br />
20<br />
2016<br />
1<br />
2020<br />
6 89.95<br />
3<br />
P p . tie<br />
4 14<br />
58 ap<br />
7<br />
89.83 90.05 IV<br />
60<br />
39 2<br />
V a n t a a n j o k i<br />
20K<br />
5<br />
43 1041<br />
6<br />
Ras. 5 m<br />
4<br />
1<br />
8:23 3 20<br />
1<br />
2<br />
3<br />
2017<br />
60<br />
4<br />
90.75 6<br />
6<br />
60<br />
60<br />
6 89.81<br />
Kiint. käyttöoik.<br />
supistus<br />
7<br />
4<br />
6 90.05<br />
100<br />
7<br />
9<br />
2018<br />
10<br />
60<br />
8<br />
vp<br />
ent. paik. tie<br />
8:93 89.65<br />
89.45 60<br />
6<br />
Lak. yht. tie<br />
6<br />
7<br />
6 13<br />
8<br />
Lak. yht. tie<br />
Lak. yht. tie<br />
Vantaanjoki<br />
20K<br />
Lak. yht. tie<br />
1<br />
42 2038 4<br />
405-6-0<br />
5<br />
6<br />
2<br />
11<br />
8:97<br />
ent. paik. tie<br />
1:25<br />
60 8<br />
6<br />
20K<br />
102<br />
105<br />
110<br />
60<br />
Lak. yht. tie<br />
6<br />
Ras. t. 10m.<br />
1:379<br />
1<br />
89.75 2037<br />
20K<br />
16 60 8<br />
5<br />
15<br />
19 5<br />
37<br />
4 13<br />
17<br />
35<br />
18<br />
13<br />
16<br />
9<br />
16<br />
3<br />
15<br />
8<br />
1:379<br />
17<br />
8<br />
2019<br />
1:379<br />
5<br />
23<br />
10<br />
2<br />
4<br />
7<br />
6<br />
3<br />
7<br />
6<br />
6<br />
1<br />
60<br />
4<br />
2<br />
11 12<br />
6<br />
1:379<br />
6<br />
5<br />
5 3<br />
102.10 40<br />
1:379 22<br />
1<br />
13<br />
4 14 28<br />
8:268<br />
3<br />
2<br />
8<br />
14<br />
2<br />
10<br />
1<br />
9<br />
10<br />
11<br />
7<br />
6<br />
1<br />
9<br />
13<br />
21 5<br />
12<br />
4<br />
3<br />
11<br />
8<br />
2<br />
12<br />
41 10<br />
7<br />
1<br />
9<br />
12<br />
5<br />
6<br />
13<br />
5<br />
10<br />
6<br />
20<br />
99.26 8 7<br />
7<br />
4<br />
3<br />
3<br />
4<br />
8<br />
2<br />
12<br />
2<br />
13<br />
1<br />
8:23 1<br />
11<br />
14<br />
10<br />
3<br />
19<br />
15<br />
EI MUUTOKSIA<br />
9<br />
13 RAJATUN ALUEEN SISÄLLÄ 12<br />
2<br />
1:379<br />
14<br />
13<br />
11<br />
8<br />
1<br />
TULEVAISUUDEN 15<br />
1:379 RATA-ALUEEN 10 RAJA<br />
7<br />
13<br />
16<br />
9<br />
5 6<br />
14<br />
22<br />
8<br />
14<br />
15<br />
1<br />
21 16<br />
495<br />
100<br />
10<br />
12<br />
10K<br />
9<br />
13<br />
102<br />
20K<br />
Ras.t. 10m<br />
100<br />
1:379<br />
2<br />
7<br />
1<br />
Veden johtamisrasite<br />
PELTOSAAREN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 20.02.2013<br />
RIIHIMÄEN KAUPUNKI<br />
KAAVOITUSYKSIKKÖ<br />
YLEISSUUNNITELMA<br />
1/3000<br />
Kuva 23. Peltosaaren yleissuunnitelma 2012.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
37
Yhteenvetona suunnitelmasta voi tässä vaiheessa nähdä, että uudisrakentamisen<br />
mahdollisuudet ovat Peltosaaressa rajatut. Radan varressa melu ja tärinä tekevät<br />
asuinrakentamisesta kalliimpaa. Lisäksi olemassa olevan asuntoalueen täydentäminen<br />
ja muuttaminen saattaa olla ongelmallista asukkaiden luontaisen vastustuksen<br />
vuoksi. Kun alueen asumista halutaan lisätä, olisi rakentamattomia asuinrakentamiseen<br />
soveliaita alueita otettava käyttöön. Vaihtoehtona on, että alueen asuinrakennusoikeus<br />
ei juurikaan kasva nykyisestä. Hyvä tulos on kuitenkin saavutettu, mikäli<br />
alueen arvostus ja kiinnostavuus lisääntyvät kaikkien toimien yhteisvaikutuksesta.<br />
6.1.5<br />
Mielipiteet keväällä 2012 nähtävillä olleesta suunnitelmasta<br />
Peltosaaren yleissuunnitelma herätti voimakkaita tunteita ja mielipiteitä saatiin runsaasti.<br />
Keskustelua käytiin myös netissä ja lehtien palstoilla.<br />
Asukkaiden ja asunto-osakeyhtiöiden mielipiteissä korostuivat voimakkaasti seuraavat<br />
kannanotot:<br />
1. Pohjoisreunan meluvallin paikalle ei saa rakentaa.<br />
2. H.J. Elomaankatu pitää säilyttää nelikaistaisena.<br />
3. Marsinkatuun, Jupiterinkatuun tai Uranuksenkatuun ei saa tehdä muutoksia.<br />
4. Hulevesialtaita ei saa rakentaa.<br />
Näin mielipiteisiin vastattiin jatkokehittelyssä:<br />
1. Suunnitelmasta poistettiin pohjoisreunan meluvallin rakennukset.<br />
2. Luoteisosaan vastaavasti lisättiin rakennusoikeutta.<br />
3. H.J.Elomaankatu esitettiin muutettavaksi kaksikaistaiseksi. Suunnitelman<br />
mukaan H.J. Elomaankatu liittyy Peltosaareen ja liikuntapuistoon kiertoliittymän<br />
kautta. Kiertoliittymä toimii tässä mittakaavassa parhaiten, kun<br />
siihen liitytään normaalin kaksikaistaisen kadun kautta. H.J. Elomaankadun<br />
länsipuolella oleva Peltosaaren siltakin on vain kaksikaistainen. Vapautuva<br />
eteläisempi ajoväylä voidaan käyttää kevyen liikenteen ja viherrakentamisen<br />
tarpeisiin.<br />
4. Suunnitelmassa ei esitetty mitään muutoksia Peltosaaren itäosiin.<br />
5. Kaikissa asiantuntijalausunnoissa ja hulevesisuunnitelmassa korostettiin<br />
hulevesien käsittelyn tärkeyttä Peltosaaressa. Hulevesien suunnitelmalliseen<br />
johtamiseen ja viivyttämiseen on tarvetta esim. rankkasateita ajatellen. Mikäli<br />
vesiä ei voida johtaa hallitusti, ne saattavat levitä esim. rakennuksiin ja<br />
pihoille. Hulevesien käsittely huomioidaan, kun alueella suoritetaan maastoa<br />
muokkaavia toimenpiteitä. Yleissuunnitelman mittakaavassa hulevesisuunnitelmien<br />
yksityiskohtainen esittäminen ei ole mahdollista. Suunnitelmat<br />
hyväksytään normaalin yleisten alueiden suunnittelumenettelyn puitteissa<br />
aikanaan. Asemakaavan muutoksiin otetaan tarvittaessa määräyksiä hulevesien<br />
käsittelystä. Peltosaari ja osa Riihimäen keskusta-alueesta kuuluu valtakunnallisesti<br />
merkittävien tulvariskialueiden joukkoon ja tulvariskien hallinta<br />
suunnitellaan yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Hulevesien hallinta on osa<br />
tulvariskien hallintasuunnitelmaa. Bad Segerbergin puistoon Marsinkadun<br />
varrelle esitetään tulvapenkereen rakentamista osana tulvansuojelutoimia.<br />
Puiston tarkempi suunnittelu tehdään normaalin puistosuunnittelun yhteydessä.<br />
38 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Peltosaaren isoja hyviä periaatteita, ulkosyöttöistä liikennettä ja sisäistä jalankulkuverkostoa<br />
ei ollut tarpeen muuttaa. Jalankulkuyhteyksien nykyistä parempi integroiminen<br />
muualle kaupunkiin, kuten urheilupuistoon ja radan länsipuolelle nähtiin<br />
tarpeelliseksi edelleen, kuten ensimmäisessä yleissuunnitelmassakin.<br />
6.1.6<br />
Maankäyttösuunnitelma 2013<br />
Maankäytön yleissuunnitelmakartta, liikennejärjestelmäkaavio, perspektiivikuva,<br />
selvitys suunnitelman kerrosaloista ja autopaikoista sekä rakentamisvaiheet kustannuksineen<br />
esitettiin teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen asiakohdan<br />
liitteenä olevassa Peltosaaren yleissuunnitelma 20.2.2013 -vihkossa.<br />
Kuva 24. Maankäyttösuunnitelma 2013.<br />
Suunnitelmaan sisältyy uutta kerrosalaa yhteensä 44 900 kem 2 eli seuraavasti:<br />
• Asuminen: 36 900 kem 2 , (n. 430 asuntoa)<br />
• Toimistot: 4 800 kem 2<br />
• Liiketilat: 2 200 kem 2<br />
• Kylätalo: 1000 kem 2<br />
Purettavaa asuinkerrosalaa on yhteensä 5 390 kem 2 ja purettavaa liiketilaa 1 480<br />
kem 2 . Nykyistä asuinkerrosalaa on n. 119 000 kem 2 , joten suunnitelman toteuduttua<br />
asuinkerrosalaa koko Peltosaaressa on kaikkiaan n. 150 500 kem 2 .<br />
Purettava asuinkerrosala koostuu kolmesta kaupungin vuokrataloyhtiön, Kotikulma<br />
Oy:n kerrostalosta. Jos halutaan pitää Kotikulman asuntotarjonta entisellään,<br />
on muualle kaupunkiin rakennettava kaksi uutta kerrostaloa Kotikulmalle kohtuuhintaisille<br />
tonteille.<br />
Rakentamisen ja yleisten alueiden sekä pysäköinnin järjestelyissä noudatetaan<br />
edelleen periaatetta, että pysäköinti sijoittuu maantasoon. Uudessa asumisessa autopaikkanormina<br />
on käytetty 1 autopaikka / n.100 kem 2 . Poikkeuksena ovat Otavankadun<br />
ja Linnunradankadun rajaama kortteli (asunto-osakeyhtiöitä lukuun ottamatta),<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
39
te<br />
85<br />
3<br />
5<br />
95<br />
123<br />
601<br />
II<br />
16M602<br />
3<br />
1.131<br />
ori<br />
601<br />
31<br />
8<br />
69<br />
91.85<br />
34<br />
90.95<br />
kt<br />
6<br />
25<br />
99649<br />
91.85<br />
8:5M603<br />
I<br />
I<br />
100<br />
91.55<br />
50<br />
91.85<br />
II<br />
52<br />
35<br />
9:0M501<br />
26<br />
91.15<br />
90.95<br />
2693<br />
91.95<br />
Asema<br />
I<br />
K21<br />
100.62<br />
91.95<br />
91.95<br />
91.95<br />
2<br />
91.95<br />
3<br />
91.95<br />
49<br />
K3Kulkurasite<br />
122<br />
K10 K9<br />
K8 91.95<br />
18 36<br />
kt<br />
26<br />
II<br />
42<br />
8<br />
1<br />
4<br />
III<br />
matkakeskus<br />
VII<br />
338<br />
44<br />
26021<br />
kt<br />
89.51<br />
4<br />
91.05<br />
7<br />
91.95<br />
90.55<br />
4<br />
6<br />
98.88<br />
14<br />
90.85<br />
92.05<br />
105<br />
K5<br />
kt<br />
90.65<br />
2692<br />
K6<br />
103<br />
89.30<br />
Tekninen keskus<br />
III<br />
J<br />
K1<br />
90.45<br />
90.65<br />
8:212M601<br />
1<br />
8:53M601<br />
92.05<br />
90.24<br />
K2<br />
90.75<br />
K7<br />
89.21<br />
89.29<br />
2<br />
8:60M601<br />
90.75<br />
90.65 90.55<br />
3<br />
90.75<br />
45<br />
89.16<br />
3<br />
90.85<br />
89.59<br />
89.25<br />
8:212M601<br />
299<br />
95.35<br />
300<br />
kt<br />
91.25<br />
91.85<br />
91.65<br />
90.45<br />
89.33 90.35<br />
4<br />
93.95<br />
kt<br />
16<br />
90.55<br />
91.25<br />
89.25<br />
kt<br />
90.15<br />
89<br />
90.35<br />
7<br />
8<br />
6<br />
92.86<br />
17<br />
90.45<br />
3<br />
90.35<br />
90.65<br />
90.75<br />
91.25<br />
91.25<br />
20K<br />
90.45<br />
90.15<br />
8<br />
13<br />
89.95<br />
8:213M501<br />
8:60M501<br />
4<br />
90.45<br />
91.15<br />
90.65<br />
8:60M501<br />
13<br />
4<br />
91.75<br />
91.91<br />
92.03<br />
91.89<br />
2<br />
91.75<br />
1<br />
2 9<br />
17<br />
3914<br />
90.25<br />
4<br />
8:60M501<br />
90.95<br />
91.25<br />
1<br />
91<br />
K1<br />
8<br />
4<br />
16 1<br />
90.11<br />
89.75<br />
89.45<br />
4<br />
89.55<br />
8:213M501<br />
3<br />
12<br />
90.25<br />
1<br />
89.65<br />
91.45<br />
89.95<br />
6<br />
5<br />
26<br />
92.75<br />
89.95<br />
6<br />
89.71<br />
VII<br />
90.05<br />
89.15<br />
6 8<br />
8:213M501<br />
VI<br />
3<br />
2<br />
2<br />
3<br />
89.55<br />
90.15<br />
2<br />
4 27<br />
90.25<br />
89.85<br />
1<br />
14<br />
25<br />
30<br />
89.45<br />
31<br />
89.75 36<br />
3<br />
89.75<br />
89.75<br />
89.65<br />
22<br />
9<br />
3916<br />
77144<br />
6<br />
43<br />
17<br />
1<br />
89.65<br />
88.65<br />
24 16<br />
8<br />
11<br />
III<br />
88.75<br />
22<br />
23<br />
VI<br />
89.85<br />
89.55<br />
89.55<br />
90.95<br />
25<br />
24<br />
92.55<br />
III<br />
12<br />
III<br />
13<br />
2<br />
5<br />
89.95<br />
3<br />
4<br />
VI<br />
21<br />
2<br />
90.85<br />
6<br />
89.85<br />
3<br />
28<br />
61 1<br />
2<br />
23<br />
II<br />
60<br />
59<br />
58<br />
11<br />
10<br />
V<br />
I<br />
kpa<br />
15<br />
17<br />
VI<br />
88.65<br />
18<br />
III<br />
1<br />
89.55<br />
7<br />
91 95<br />
18<br />
19<br />
32<br />
33<br />
34<br />
35<br />
6<br />
1<br />
7<br />
10<br />
51<br />
26<br />
27<br />
15<br />
16<br />
28<br />
29<br />
15<br />
45<br />
42<br />
III<br />
22<br />
14<br />
20<br />
21<br />
V<br />
90.45<br />
23<br />
89.55 2 1<br />
263<br />
89.951<br />
17<br />
37<br />
89.55<br />
9<br />
19<br />
89.75<br />
19<br />
IV<br />
9<br />
88.95<br />
20<br />
40<br />
III<br />
8<br />
88.75<br />
32<br />
VI<br />
89.75<br />
III<br />
11<br />
18<br />
89.75<br />
90.05<br />
89.95<br />
24<br />
V<br />
VII<br />
10<br />
12<br />
39<br />
22<br />
IV<br />
IV<br />
91.75<br />
2<br />
33<br />
34<br />
46<br />
89.65<br />
89.65<br />
89.65<br />
35<br />
89.45<br />
IV<br />
40 39<br />
Ras.<br />
77147<br />
38<br />
K9<br />
III<br />
88.95<br />
6<br />
90.05<br />
42<br />
21<br />
50<br />
38<br />
41<br />
Ras.<br />
K10<br />
III<br />
IV<br />
K10<br />
IV<br />
Ras.<br />
43 leikkikenttä<br />
7<br />
Ras.<br />
45<br />
89.15<br />
33 34<br />
46<br />
88.75<br />
13<br />
11 12<br />
89.65<br />
3<br />
2<br />
17<br />
VI<br />
10<br />
37<br />
38<br />
III<br />
14<br />
13<br />
IV<br />
K10<br />
20<br />
14<br />
89.85<br />
89.95<br />
II<br />
K9<br />
III<br />
III<br />
VII<br />
VII<br />
9<br />
36<br />
35<br />
89.65<br />
15<br />
IV<br />
8<br />
89.65<br />
121<br />
89.662<br />
5<br />
4<br />
89.45<br />
89.85<br />
K3<br />
89.75<br />
5<br />
6<br />
90.95<br />
89.75<br />
90.65<br />
päiväkoti<br />
90.55<br />
92.75<br />
47<br />
37 48<br />
49<br />
92.55<br />
3<br />
89.85<br />
3926 89.85<br />
89.75<br />
89.65<br />
Ras.<br />
K2<br />
89.95<br />
90.15<br />
3917<br />
18<br />
19<br />
20<br />
89.55<br />
89.55<br />
89.25<br />
89.35<br />
89.95<br />
90.75<br />
89.55<br />
89.65<br />
5<br />
9<br />
9<br />
10<br />
89.65<br />
11<br />
89.85<br />
1<br />
89.95<br />
11<br />
10<br />
kt<br />
3918<br />
IV<br />
90.05<br />
89.75<br />
12<br />
90.85<br />
8<br />
18<br />
89.75<br />
89.65<br />
89.25<br />
2<br />
89.85<br />
IV<br />
89.95<br />
89.75<br />
89.85<br />
91.95<br />
92.05<br />
20<br />
12<br />
II<br />
IV<br />
92.55<br />
5<br />
89.75<br />
90.05<br />
7<br />
7<br />
16<br />
17<br />
10<br />
90.55<br />
8<br />
1<br />
89.85<br />
13<br />
19<br />
20<br />
IV<br />
89.75<br />
4<br />
90.55<br />
IV<br />
89.85<br />
14<br />
89.85<br />
IV<br />
90.05<br />
19<br />
89.85<br />
89.80<br />
89.95<br />
90.30<br />
89.85<br />
6<br />
IV<br />
92.45<br />
90.30<br />
III<br />
III<br />
II<br />
90.05<br />
9<br />
89.95<br />
11 12<br />
21<br />
9<br />
7<br />
3<br />
89.85<br />
15<br />
89.85<br />
41<br />
89.95<br />
5<br />
15<br />
89.95<br />
42<br />
palloilukenttä<br />
at<br />
13<br />
89.85<br />
3<br />
93.89<br />
89.92<br />
koulu<br />
17<br />
IV<br />
89.65<br />
89.65<br />
36<br />
53<br />
55<br />
16<br />
92.45<br />
I<br />
89.85<br />
38<br />
54<br />
II<br />
I<br />
4<br />
I 1/2<br />
at<br />
IV<br />
91.65<br />
26<br />
89.85<br />
89.65<br />
89.65<br />
89.75<br />
89.85<br />
90.31<br />
90.30<br />
89.89<br />
3<br />
90.05<br />
4<br />
5<br />
89.85<br />
56<br />
6<br />
6<br />
77145<br />
II<br />
90.15<br />
264<br />
90.090<br />
89.95<br />
89.75<br />
4<br />
15<br />
90.05<br />
3<br />
2<br />
89.85<br />
16<br />
17<br />
93.45<br />
77146<br />
1<br />
IV<br />
21<br />
20<br />
92.85<br />
14<br />
24<br />
89.55<br />
18<br />
90.15<br />
2<br />
90.05<br />
IV<br />
20<br />
22<br />
19<br />
89.85<br />
21<br />
23<br />
19<br />
2<br />
89.85<br />
89.95<br />
IV<br />
93.4<br />
92.55<br />
IV<br />
1<br />
3940 32<br />
89.75<br />
40<br />
27<br />
94.42<br />
10<br />
11<br />
90.05<br />
II<br />
K7<br />
12 14<br />
IV<br />
5<br />
91.15<br />
20<br />
at<br />
4<br />
42<br />
90.45<br />
5<br />
15<br />
89.95<br />
45<br />
II<br />
28<br />
29<br />
9<br />
8<br />
IV<br />
89.67<br />
30<br />
89.65<br />
95.47<br />
34<br />
89.85<br />
31<br />
90.05<br />
9<br />
at<br />
95.75<br />
44<br />
613<br />
89.95<br />
8<br />
32 6 17<br />
94.65<br />
14<br />
II<br />
II<br />
7<br />
88<br />
9<br />
I<br />
IV<br />
107<br />
95.679<br />
II<br />
9<br />
1<br />
7<br />
16<br />
8:5<br />
3<br />
90<br />
8:5<br />
4<br />
Veden johtamisrasite<br />
A<br />
101 kt<br />
90<br />
8:16<br />
8:7<br />
0502<br />
8:60<br />
8:60<br />
8:60M601<br />
8:419 ajoramppi<br />
Kulkurasite<br />
8:514<br />
8:16<br />
8:212<br />
8:60<br />
Kuva 25. Vaiheistus<br />
60<br />
89<br />
60<br />
20K<br />
2012<br />
K21<br />
Ras. 10m.<br />
2013<br />
8:53 89.65<br />
91.15<br />
90.85 8:60<br />
Kulkurasite<br />
2<br />
89.47<br />
8:16<br />
B<br />
K3<br />
3 K31<br />
8:53<br />
Johtorasite<br />
8:60<br />
8:212<br />
20K<br />
8:212 89.95<br />
1:147<br />
8:16 18<br />
8:5<br />
"kylätalo"<br />
Aurinkotori<br />
8:5<br />
Väinö Sinisalon katu<br />
Ras. 6m<br />
60<br />
1 122<br />
90.037<br />
3<br />
2015<br />
42023<br />
89.65 1<br />
5<br />
1<br />
6 16<br />
1<br />
60<br />
10<br />
25<br />
18<br />
60<br />
11<br />
2024 21 88.65<br />
2<br />
20<br />
8:60<br />
8:213<br />
8:60<br />
Väinö Sinisalon katu<br />
2025<br />
2<br />
8:213<br />
6<br />
8:213<br />
2026<br />
1<br />
Linnunradankatu<br />
25<br />
Venuksenkatu<br />
Hj. Elomaan katu<br />
1<br />
60<br />
60<br />
30<br />
27<br />
22<br />
23<br />
29 16 60 32<br />
13<br />
29<br />
IV 1<br />
26<br />
28<br />
2014<br />
24<br />
14<br />
18 III<br />
21<br />
Ras.<br />
11<br />
13<br />
12<br />
5 K9 89.85 93.15 89.88<br />
89.55<br />
8<br />
K10 K9<br />
14<br />
2<br />
19 89.85<br />
2022<br />
60<br />
3<br />
60<br />
24 16<br />
4<br />
2<br />
20K<br />
8<br />
Otavankatu<br />
95<br />
60<br />
60<br />
C<br />
0K<br />
90<br />
D<br />
1<br />
5<br />
3<br />
IV 6<br />
6 60<br />
2<br />
2021<br />
3<br />
4<br />
20K<br />
2016<br />
5<br />
2<br />
2020<br />
3<br />
20<br />
2016<br />
1<br />
6 89.95<br />
4 14<br />
KOKOOJAKATU<br />
7<br />
TONTTIKATU<br />
89.83 90.05 IV<br />
60<br />
Vantaa njo ki<br />
KIERTOLIITTYMÄ 8:23<br />
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ<br />
43 1041<br />
60<br />
PYSÄKÖINTI<br />
6<br />
8:476<br />
39<br />
LIITYNTÄPYSÄKÖINTI 2<br />
PUISTO<br />
1<br />
HULEVESIRAKENNE<br />
8:23 3<br />
8 2<br />
214<br />
26<br />
8:23 8:476<br />
Pp. tie<br />
20K<br />
Ras. 5 m<br />
4<br />
93<br />
5<br />
2<br />
60<br />
8:268<br />
1<br />
2017<br />
15<br />
4<br />
13<br />
6<br />
6<br />
495<br />
3<br />
7<br />
16<br />
1:379<br />
5<br />
8<br />
opiskelija-asuintalo ja eteläisin<br />
uudisrakennuskortteli, jotka<br />
ovat vähäautoisia. Toimistoja<br />
liikerakentamisessa normi<br />
on 1 ap/ 70 kem 2 . Mikäli autopaikoitusta<br />
sijoitettaisiin kahteen<br />
tasoon, voitaisiin rakentamistehokkuutta<br />
vastaavasti<br />
nostaa. Vuoropysäköintijärjestelyin<br />
voitaisiin osa liityntäpysäköintipaikoista<br />
saada limittäiseen<br />
käyttöön. Maantasoa<br />
on monin paikoin nostettava<br />
nykyisestä, esim. luoteiskorttelissa<br />
n. 2 m, jolloin kaksitasoinen<br />
pysäköintiratkaisukin<br />
voisi syntyä luontevasti.<br />
Rakentaminen ja asemakaavan<br />
muutokset voidaan tehdä<br />
vaiheittain. Suunnitteluaineistossa<br />
on esitetty neljä eri vaihetta,<br />
joiden mukaan voidaan<br />
edetä.<br />
6.1.7<br />
Kustannukset<br />
Vaiheittain toteuttamista sekä vaiheiden kustannuksia ja tuottoja on arvioitu teknistaloudellisessa<br />
työryhmässä. Rakentaminen ja asemakaavan muutokset voidaan tehdä<br />
esimerkiksi neljässä perättäisessä tai limittäisessä vaiheessa. Putkiston rakentamisen<br />
kannalta rakentaminen on edullisinta aloittaa pohjoisesta eli vaiheesta A tai D.<br />
Peltosaaren kehittäminen yleissuunnitelman mukaisena edellyttää vuosittain budjetin<br />
investointiohjelmaan varattua resurssia. Kulut luonnollisesti syntyvät etupainotteisesti<br />
tuottoihin nähden. Yleispiirteisen kustannusten arvioinnin avulla budjetoinnin<br />
suunnittelu on mahdollista.<br />
Kaupungille koituvia kustannuksia eri rakentamisvaiheista arvioidaan kokonaisuutena<br />
kertyvän n. 8,8 milj. euroa. Tuottoja kaupungille arvioidaan kertyvän n.<br />
8,97 milj. euroa. Laskelmiin sisältyy arvio, että Kotikulmalle mahdollisesti myytävät<br />
vuokratalotontit muualla kaupungissa tuottavat n. 0,8 milj. euroa. Kuluihin on laskettu<br />
paitsi katujen ja puistojen, myös pysäköintipaikkojen rakentamiskulut ja mm.<br />
tärinävaimennuksen kustannukset tarvittavilta osin radan varren katu- tai pysäköintipaikkarakenteissa,<br />
jolloin ne eivät nosta rakentamiskustannuksia asuintaloissa.<br />
Kustannusarviot on tehty rakennettavien katu- tai puistopinta-alojen ja rakennettavien<br />
putkipituuksien ja -laatujen perusteella. Ne lähestyvät todellisia kuluja<br />
suunnitelman yleispiirteisyys huomioon ottaen suhteellisen luotettavasti. (Ks. liite 4)<br />
Jos kaupunki osallistuu aktiivisesti kylätalo-toimistotalotontin kehittämiseen sijoittamalla<br />
sinne omia toimintojaan, on mahdollista kytkeä kokonaistarkasteluun esimerkiksi<br />
nykyisen radan länsipuolella sijaitsevan, ns. yritystalotontin kehittäminen,<br />
jonka tuotto täydennyskaavoitettuna voisi olla merkittävä.<br />
Kotikulmalle koituviksi kuluiksi suunnitelman mukaisista toimenpiteistä arvioidaan<br />
n. 7,92 milj. euroa ja tuotoiksi n. 1,1 milj. euroa. Kulut syntyvät kahden vuokratalon<br />
rakentamisesta muualle kaupunkiin. Tuotot koostuvat kolmen kiinteistön<br />
siirtymisestä kaupungin vastuulle.<br />
40 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Kotikulmalle on laskelmassa esitetty myös vaihtoehto, että mitään asuinrakennusta<br />
ei purettaisi. (koillisosan 0-vaihtoehto). Tällöin koituvat kuitenkin kolmen talon peruskorjauskustannukset,<br />
n. 9,5 milj. euroa lähivuosina kustannettaviksi. Vaihtoehdolla<br />
on vaikutuksia myös koko suunnitelman vaikuttavuuteen, kun koillisella alueella<br />
ei juurikaan voitaisi tehdä muutoksia. Laajat pysäköintipaikat jäisivät tällöin suurelta<br />
osin ennalleen eikä uudentyyppistä townhouse-asumista voitaisi sinne sijoittaa. Uutta<br />
kerrosalaa voitaisiin sijoittaa koillisosaan hyvin rajoitetusti. Joka tapauksessa olisi<br />
vielä ratkaistava vuokra-asumisen hajasijoittaminen jotenkin. Purkamisen toteuttamiseen<br />
vaikuttavat myös ARAn lainaehtojen rajoitukset.<br />
6.1.8<br />
Prosessi<br />
Alkuvuodesta 2012 valmistunut suunnitelma laitettiin nähtäville teknisen lautakunnan<br />
päätöksellä teknisen keskuksen aulaan mielipiteitä varten 30.1.–2.3.2012. Esittely-<br />
ja keskustelutilaisuus suunnitelman johdosta pidettiin 1.2.2012. Suunnitelmaan<br />
oli mahdollisuus tutustua ja antaa palautetta nähtävillä oloaikana myös nettisivuilla<br />
osoitteessa www.peltosaari.net. Nähtäville asettamisesta tiedotettiin lehtikuulutuksella<br />
(Aamuposti) ja kaupungin nettisivuilla.<br />
Suunnitelma herätti erittäin paljon kiinnostusta Peltosaaren asukkaiden keskuudessa.<br />
Esittely- ja keskustelutilaisuuden jälkeen keskustelu jatkui lehtien palstoilla ja<br />
netissä. Asukkaat kertoivat näkökantojaan myös suoraan viranhaltijoille teknisessä<br />
keskuksessa ja Peltosaari-projektin eri työryhmissä kuten Peltosaari Parlamentissa.<br />
Suunnitelmasta saatiin lausunto 20 asunto-osakeyhtiöltä, Riihimäen Kotikulma<br />
Oy:ltä, Peltosaariparlamentilta, Riihimäen seurakunnalta, ympäristölautakunnalta,<br />
kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta, kasvatus- ja opetuslautakunnalta ja perusturvalautakunnalta<br />
sekä Riihimäen vedeltä, Peltosaaren Liikekeskus Oy:ltä ja Riihimäki-seura<br />
ry:ltä. Mielipiteitä saatiin Riihimäen luonnonsuojeluyhdistykseltä, Peltosaari<br />
Seura ry:ltä ja asukkailta 51 kpl sekä 8 kpl As.Oy:n hallituksen puheenjohtajilta. Osa<br />
mielipiteen jättäjistä on allekirjoittanut useita kannanottoja. Valtaosa mielipiteensä<br />
ilmoittaneista peltosaarelaisista asuu alueen itäosassa.<br />
Aktiivinen asukas Peltosaaren itäosasta keräsi 240 allekirjoittajan toivomuksen<br />
Peltosaari-seuralle, että se ottaisi kantaa asukkaiden vastustamiin asioihin kuten<br />
meluvallin rakentamiseen, H.J.Elomaankadun kaventamiseen ja hulevesialtaisiin<br />
Nähtävillä olon ja lausuntojen jälkeen yleissuunnitelmaa kehitettäessä neuvoteltiin<br />
mm. seuraavien tahojen kanssa: Peltosaaren Liikekeskus Oy, Senaatti, Liikennevirasto,<br />
Asunto- osakeyhtiöiden isännöitsijät ja Riihimäen Kotikulman hallitus. Suunnittelun<br />
etenemisestä kerrottiin säännöllisesti Peltosaaren ohjausryhmässä. Neuvottelut<br />
tarvittavien maa-alueiden hankinnasta on aloitettu Senaattikiinteistöjen kanssa.<br />
Yleissuunnitelma vaiheistussuunnitelmineen ja kustannusarvioineen saatettiin<br />
tekniseen lautakuntaan 5.3.2013 ja kaupunginhallituksen 11.3.2013 hyväksyttäväksi<br />
jatkosuunnittelun ja rakentajayhteistyön pohjaksi. Tämän käsittelyvaiheen hyväksyntä<br />
osaltaan ja päätösesitys kaupunginhallitukselle oli valmistelevan elimen, teknisen<br />
lautakunnan lausunto yleissuunnitelmasta.<br />
Maankäytön yleissuunnitelmakartta, liikennejärjestelmäkaavio, perspektiivikuva,<br />
selvitys suunnitelman kerrosaloista ja autopaikoista sekä rakentamisvaiheet kustannuksineen<br />
koottiin Peltosaaren yleissuunnitelma 20.2.2013 -vihkoksi.<br />
Kaupunginosan uusi elämä -hankkeen rahoitushakemukseen liittyvässä suunnitelmassa<br />
on esitetty vaiheittainen suunnitelmien hankintatapa, jossa alkuvaiheessa<br />
kuullaan mahdollisimman laajaa asiantuntija- ja kansalaisjoukkoa ja loppuvaiheessa<br />
sitoutetaan rakentajat toteuttamaan esittämiään suunnitelmia. Suunnittelun vaiheet<br />
ovat: ideavaihe (kilpailu v. 2010), kehittelyvaihe (yleissuunnitelma v.2011 ja 2013) ja<br />
sitouttamisvaihe, (esim. hankintaklinikka ja kaavoitussopimukset).<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
41
RAKLI-yhteistyö aloitettiin alustavilla tapaamisilla vuoden 2011 lopulla. Tällöin<br />
todettiin, että Peltosaaressa tulisi edetä osaprojektein, esimerkiksi kortteli tai hanke<br />
kerrallaan. Tavoitteena on järjestää rakennusliikkeille suunnittelukilpailu tonteittain<br />
tai kortteleittain. Parhaat suunnitelmat valitaan asemakaavan pohjaksi ja rakentajien<br />
kanssa tehdään sopimukset tontin tai korttelin toteuttamisesta ja myymisestä. Suunnitteluhankinnan<br />
lopullinen tavoite on pelkistettynä, että alueen maine parantuu ja<br />
uusiutuminen alueella tapahtuu.<br />
6.1.9<br />
Toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet<br />
Rakentamiskohteista muodostetaan rakentajia kiinnostavia hankkeita. Rakentamisen<br />
pohjaksi tehtävien suunnitelmien ja asemakaavan muutosten tekemiseksi voidaan<br />
aloittaa kilpailullinen neuvottelumenettely esim. luoteiskorttelin rakentamisesta tai<br />
toimisto-kylätalokompleksin rakentamisesta. Kortteleiden omat tavoitteet Peltosaaren<br />
ekologisten ja uutta asumista luovien periaatteiden mukaisesti muotoillaan pohjaksi<br />
neuvotteluille. Tavoitteena on, että rakentaja ja taustalla oleva suunnitteluryhmä,<br />
esitettyään parhaan suunnitelman, saa korttelin toteutettavakseen.<br />
Asemakaavan muutokset laaditaan sovittujen suunnitelmien mukaisesti ja kaavan<br />
laadintaan liitetään sopimus, jolla rakentaja sitoutuu ostamaan ja toteuttamaan tontin<br />
kaavan vahvistuttua.<br />
Kylätalo-toimistotalokokonaisuuden kehittämiseksi on keskusteltu VTT:n kanssa<br />
Living Lab -tyyppisten energiansäästöön liittyvien kokeilujen toteuttamisesta ja<br />
integroitujen energiajärjestelmien mallintamisesta energiatehokkaamman ja uusiutuvia<br />
lähteitä käyttävän energiatuotannon soveltamisesta Peltosaaressa. Ulkomainen<br />
kumppani olisi Ruotsin Alby. Hankkeelle on tammikuussa Peltosaari-projektin<br />
taholta haettu Tekes-rahoitus. Projekti kestää tammikuuhun 2015.<br />
Riihimäen kaupungin vuokrataloyhtiön, Riihimäen Kotikulma Oy:n rakennuksista<br />
purettavaksi esitettiin suunnitelmassa kolmea rakennusta, yhteensä 5390 kerrosneliömetriä.<br />
Kotikulma ei ole tässä vaiheessa vielä päättänyt purkamisesta eikä kaupungin<br />
asumisstrategia ole vielä alkuvuodesta 2013 valmistunut. Kaupunginhallituksen<br />
hyväksyttyä suunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi 11.3.2013 voidaan odottaa<br />
omistajan päätöksiä Riihimäen Kotikulma Oy:n osalta: pitääkö vuokra-asuntotarjonta<br />
entisellään, laajentaako vai supistaa sitä Mikäli tarjonta pidetään ennallaan, on<br />
Kotikulma Oy:lle varattava ainakin kaksi tonttia uudisrakentamista varten muualla<br />
kaupungissa.<br />
Peltosaaren rakentamiseen tähtäävien suunnitelmien hankkimiseksi ja johtamiseksi<br />
tarvitaan rakennuttamisen ja suunnittelun asiantuntijaa. Projektin toiminnallinen<br />
painopiste siirtyy rakentamisen ja toteuttamisen puolelle, kun se projektin alkuvaiheessa<br />
on ollut vahvasti strategian ja asukasyhteistyön luomista.<br />
Peltosaaren kehittäminen on kokonaisuus, jossa yhdistyvät laajalla rintamalla tehdyt<br />
infra- ja asukaslähtöiset toimenpiteet. Päätavoite, maineen parantaminen vaatii<br />
molempia. Alueen yleisen arvostuksen nousun mittareina ovat kohonneet neliöhinnat,<br />
alentuneet sosiaalikulut ja tyytyväiset asukkaat.<br />
42 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
6.2<br />
Yhdyskuntarakentamisen innovatiivinen<br />
hankintamenettely<br />
Irene Väkevä-Harjula<br />
Tekes myönsi 18.2.2010 Riihimäen kaupungille rahoitusta Kaupunginosan uusi elämä<br />
-hankkeelle, joka oli osa Tekesin Kestävä Yhdyskunta -ohjelmaa. Innovatiivinen<br />
yhdyskuntarakentamisen hankintamenettely on keskeinen osa hanketta. Tämä tarkoittaa<br />
sitä, että ensimmäisen kerran Suomessa asuinaluetta kehitetään vuorovaikutteisesti<br />
suunnittelijoiden, asukkaiden, viranhaltijoiden, rakentajien sekä Peltosaaren<br />
kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen kanssa. Vuorovaikutuksen rooli Peltosaaren<br />
kehittämisessä on erittäin tärkeä. Vuorovaikutuksen muotoina käytetään interaktiivisia<br />
verkkosivuja, verkostoja sekä asukkaiden kohtaamista prosessin aikana.<br />
Hankkeen liiketoimintavaikutuksia ovat suunnittelutoimistoja työllistävät prosessit<br />
ja selvitykset, ideakilpailu sekä rakennussuunnittelijoita ja -liikkeitä työllistävä uudistamisvaihe.<br />
Hankkeen tavoitteena on synnyttää uutta korkealaatuista osaamista,<br />
jota voidaan soveltaa ja jakaa verkostojen ja kumppanuuksien kautta ja joka jää pysyvästi<br />
hankehallinnoijan eli Riihimäen kaupungin teknisen keskuksen osaamiseksi.<br />
Hankkeella edistetään myös alueellisesti yhteiskunnan ja liikenteen turvallisuutta.<br />
Kaupunginosan uusi elämä -hankkeen tavoitteena on, että Peltosaaren rakentaminen<br />
toteutuu ja alueen imago paranee. Lisäksi hankkeen kautta tuleva uusi<br />
osaaminen ja tieto jää osaksi Riihimäen kaupungin teknisen keskuksen osaamista.<br />
Lisäperusteluja rahoituksen myöntämisessä oli, että projekti edistää ilmastonmuutoksen<br />
torjuntaa ja tasapainoista alueellista kehitystä. Lisäksi hanke tukee julkisen<br />
toimijan uudistumista sekä markkinamuutosta kestävän kehityksen ja sosiaalisen<br />
uudistumisen suuntaan. Hanke edistää myös Tekesin eli rahoittajan Kestävä Yhdyskunta<br />
-ohjelman keskeisten tavoitteiden toteutumista.<br />
Hankkeen budjetti on 404.000 €, josta Tekesin tukiprosentti on 75 %. Projektin henkilöresursseja<br />
ovat projektipäällikkö 80 %, kaavoituspäällikkö 15 %, palvelusihteeri<br />
15 %, asuntosihteeri 10 %, hallintopäällikkö 5 %, viestintäpäällikkö 5 %, tekninen<br />
johtaja 5 % ja perusturvajohtaja 5 %. Lisäksi kaavoituksen muita asiantuntijoita osallistuu<br />
hankkeeseen eri prosenttiosuuksilla, riippuen prosessin etenemisvaiheesta.<br />
Kaupunginosan uusi elämä -hanke päättyi 31.3.2012 kolmen kuukauden jatkoajalla.<br />
6.2.1<br />
Hankintamenettelyn tavoitteet ja onnistumisen arviointi<br />
Innovatiivisen hankintamenettelyn tarve kuntasektorilla on suuri. Innovatiivisten<br />
elementtien sisällyttäminen tarjouskilpailuun vaatii entistä laajempaa osaamista ja<br />
kokonaisvaltaista näkemystä – erityisesti laajoissa yhdyskuntarakentamisen hankintamenettelyissä.<br />
Samalla, kun kunnallisen organisaation hankintamenettelyä<br />
uudistetaan, niin uudet käytännöt ja opit jäävät organisaation toimintatavoiksi pysyvästi.<br />
Innovatiivisen hankintamenettelyn yhtenä tavoitteena on nostaa organisaation<br />
osaamistasoa. Menettelyn ytimessä ovat tilaaja, tuottaja ja loppukäyttäjä, joiden<br />
yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta syntyy uusia innovaatioita menettelyn aikana.<br />
Tulevaisuudessa sekä tilaajan että tarjoajan molemminpuolista ymmärrystä sekä<br />
osaamisen jakamista tullaan varmuudella vielä vahvistamaan.<br />
Kaupunginosan uusi elämä -hankkeen projektisuunnitelmassa esiteltyinä tavoitteena<br />
on saada aikaan kehittämisvision mukaiset suunnitelmat sekä tarvittavat<br />
sopimukset, selvitykset sekä tonttikaupat Peltosaaren yhdyskuntarakentamisen ja<br />
asumisen uudistamisen toteuttamiseksi. Koska Peltosaaren ongelmat ovat monita-<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
43
hoiset, suunnitelmien hankinnassa kuullaan mahdollisimman laajaa asiantuntija- ja<br />
kansalaisjoukkoa ennen varsinaisia toteuttamissuunnitelmia ja päätetään välitavoitteista<br />
hankintamenettelyn aikana.<br />
Koska suuren asuinalueen uudistamisessa uudistamistoimet ja asuntopoliittiset<br />
toimenpiteet ajoittuvat usealle vuodelle, vaaditaan suunnittelumenetelmältä<br />
joustavuutta ja pitävää vaiheistusta ”roadmappia”. VTT on ollut Peltosaaren kehittämisessä<br />
mukana myös omalla roadmap-hankkeellaan, missä asuinalueen kehittämistä<br />
on pohdittu sosioekonomisista, koulutukseen ja kulttuuriin liittyvistä sekä<br />
eri energiavaihtoehtojen lähtökohdista (Social uplift, Education & Living Lab Test<br />
beds, Living & Learning through Art, Hybrid Energy Efficient Districts). Projektin<br />
keskeiset tavoitteet tarkentuvat tällöin työn kuluessa. Hankkeen ”punainen lanka”<br />
ei katkea ja kaupunki voi varmistua joka vaiheessa etunsa mukaisen lopputuloksen<br />
toteutumisesta.<br />
Peltosaaren historia 1960-luvun lopulta osoittaa, että pelkkä alkuvaiheen korkea<br />
profilointi ja arkkitehtuurikilpailu ei auta, jos perusajatukset katoavat myöhemmissä<br />
toteuttamisvaiheissa. Ihanteen ja toteutuksen välille jäi 1970-luvun alussa liian suuri<br />
kuilu heti kilpailun tuloksen selvittyä. Elävällä vuorovaikutuksella pyritään siihen,<br />
ettei tällä kertaa käy samalla tavalla. Kaupunginosan uusi elämä -hankkeen avoin,<br />
vuorovaikutteinen ja luovia ratkaisuja hakeva suunnitteluprosessi on myös Riihimäen<br />
kaupungin strategian mukainen. Hankeen onnistumista mitataan seuraavasti:<br />
• Kuinka paljon ideakilpailuun tulee ehdotuksia<br />
44<br />
peräti 61 kappaletta!<br />
• Kuinka paljon rakennusliikkeiltä ja muilta rakennuttajatahoilta tulee sitouttamisvaiheessa<br />
kilpailuehdotuksia asemakaavoituksen pohjaksi<br />
44<br />
tämä vaihe tulee aikaisintaan loppuvuonna 2013<br />
• Mikä on suunnitelmien laadullinen taso<br />
44<br />
runsaasti laadukkaita suunnitelmia. Ideakilpailun voittajaehdotusta ”Spinning<br />
Wheels” on jatkokehitetty yleissuunnitelmaksi asiantuntijaryhmällä<br />
2011 - 2012, pyydetty lausuntoja eri tahoilta, joita saatu 49 kpl. Yleissuunnitelmaehdotus<br />
tekniseen lautakuntaan 5.3.2013 ja kaupunginhallitukseen<br />
11.3.2013<br />
• Mikä on tonttikauppojen määrä<br />
44<br />
tapahtuvat aikaisintaan v. 2013 kesällä<br />
• Miten paljon alueelle toteutuvat uudisasunnot kiinnostavat uusia, Peltosaaren<br />
ulkopuolelta tulevia luovien ja tietointensiivisten alojen ihmisiä<br />
44<br />
jo yleissuunnitelman kehittämisvaiheessa ns. kellokkaat ovat osoittaneet<br />
kiinnostusta alueelle muuttamiseen; muutama on jo muuttanutkin ja kertonut<br />
sen julkisesti<br />
• Miten omistusasuntojen vuokralaisten määrä kehittyy<br />
44<br />
asunto-osakeyhtiöiden vuokralaisten määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta<br />
taloyhtiöistä yli puolet on tehnyt mittavia peruskorjauksia, mikä on vahvistanut<br />
alueen vetovoimaa merkittävästi<br />
• Miten alueen asuntojen hintataso muuttuu<br />
44<br />
kaksi vuotta projektin käynnistymisen jälkeen Peltosaaren asuntojen neliöhinta<br />
on kiinteistövälittäjien mukaan noussut 200 - 300 € neliöltä<br />
• Millaiset palvelut alueella kehittyvät<br />
44<br />
uusi kylätalo palveluineen on kiehtonut asukkaita sekä kehittäjiä ideakilpailusta<br />
lähtien. Kylätaloon halutaan keskittää Peltosaaren palvelut sekä<br />
myös uusia mm. infokahvila ja harrastetiloja.<br />
• Sovelletaanko alueella energiatehokkaita ratkaisuja<br />
44<br />
Innova-passiivikerrostalopilotti valmistui heinäkuussa 2012<br />
44<br />
yli kolmannes asunto-osakeyhtiöistä on vaihtanut kaukolämpöön<br />
44 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
44<br />
mallitaloprojekti, missä käyttöveden lämmitys tapahtuu kaukolämmöllä<br />
44<br />
runsaasti tutkimusta alueen energiaratkaisuista (VTT, HY)<br />
Kuva 26. Riihimäen Peltosaaren innovatiivisen yhdyskuntarakentamisen hankintamenettelyprosessin<br />
eteneminen.<br />
6.2.2<br />
Valmisteluvaihe 2009–2010<br />
Kaupunginosan uusi elämä -hanketta valmisteltiin Riihimäen kaupungin teknisessä<br />
keskuksessa vuoden lopulla 2009 yhteistyössä rahoittajatahojen kanssa. Riihimäen<br />
kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 29.3.2010 § 147 Peltosaaren yhdyskuntarakentamisen<br />
hankintamenettelyn käynnistämisen ja alueen suunnittelun tavoitteet<br />
yleisellä tasolla.<br />
Riihimäen Peltosaaren innovatiivisen yhdyskuntarakentamisen hankintamenettelyn<br />
alussa laadittiin prosessin kokonaiskuva sekä käytiin yleistä keskustelua Peltosaaren<br />
kehittämisestä. Lisäksi päätettiin prosessin reunaehdoista: alussa asetetaan<br />
yleiset tavoitteet ja kuullaan mahdollisimman laajaa asiantuntija- ja kansalaisjoukkoa<br />
ja loppuvaiheessa sitoutetaan rakentajat esittämään toteuttamiskelpoisia suunnitelmia.<br />
Vasta tämän jälkeen alkaa normaali, lain mukainen kaavoitusprosessi.<br />
Päätettiin myös, että Tekesin rahoittaman Lähiön uusi elämä -hankkeen myötä<br />
kansalaisten mielipiteiden hankinnassa ja suunnitelmien eri vaiheiden arvioinnissa<br />
käytettävät työkalut ja suunnittelun hankintaprosessi tehdään avoimeksi, jolloin sitä<br />
voidaan käyttää muissakin vastaavissa projekteissa. Apuna käytetään vuorovaikutteisia<br />
internetsivuja, verkostoja ja kumppanuuksia.<br />
Valmisteluvaiheessa käytiin yksityiskohtaisesti läpi Helsingin Yliopiston tutkimus<br />
”Miten kehittää lähiötä, tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta” 2009.<br />
VTT:n tutkimus Peltosaaresta ”Lähiön ekotehokas uudistaminen 2010” valmistui myös<br />
prosessin valmistelu-vaiheen aikana, mikä antoi uutta näkökulmaa nimenomaan<br />
eko- ja energiatehokkuuden näkö-kulmiin. Todettiin myös, että ekologisuuden ja<br />
energiatehokkuuden evaluoinnissa tarvitaan uusia menetelmiä esimerkiksi energiaja<br />
hiilitasapainoon liittyvien ratkaisujen arviointiin rakentamisen ja peruskorjaamisen<br />
eri vaihtoehtoja vertailemalla. Lisäksi tilattiin tutkimuksia, jotka tukevat Peltosaaren<br />
kehittämistä, mutta eivät kuulu Tekesin rahoittaman hankkeen piiriin mm. hulevesi-,<br />
melu- ja tärinäselvityksiä.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
45
Valmisteluvaiheen loppupuolella 1.6.2010 aloitti työnsä Peltosaari-projektin projektipäällikkö.<br />
Hänen ensimmäisenä tehtävänään oli koota Peltosaaren kaikki kehittämishankkeet<br />
yhteiseen hankesalkkuun, kirkastaa projektin visio, tavoitteet ja strategia<br />
sekä selvittää hankkeiden talous, seuranta ja raportointi. Lisäksi ensimmäisiä projektipäällikön<br />
tehtäviä oli ideakilpailun etukäteis-markkinointi, yhteistyökumppaneiden<br />
hakeminen sekä projektin toimenpiteistä tiedottaminen ja kokonaisvaltaisen<br />
viestintästrategian laatiminen.<br />
Valmisteluvaiheessa toteutettiin ideakilpailun suunnittelu kilpailuohjelmineen<br />
ja vuorovaikutteisine internet-sivustoineen (www.peltosaarenideakilpailu.net). Lisäksi<br />
kilpailun käynnistämisestä järjestettiin tiedotustilaisuus ja kilpailuseminaari<br />
10.9.2010. Kilpailusta ilmoitettiin Suomen Arkkitehtiliiton eli Safan sivuilla, Riihimäen<br />
kaupungin sivuilla, Peltosaari-projektin sivuilla sekä Helsingin Sanomissa ja<br />
Aamupostissa. Lisäksi ideakilpailua mainostettiin Riihimäen matka-keskuksessa<br />
kaikille pääradalla matkustaville.<br />
Mitä valmisteluvaiheesta opittiin<br />
Valmisteluvaiheeseen osallistuivat erityisesti kaavoituspuolen asiantuntijat kaavoituspäällikön<br />
johdolla. Valmisteluvaiheesta saatiin arvokasta kokemusta vaikean ja<br />
monipolvisen suunnitteluprosessin luomisesta sekä luotiin yhteistyöverkostoja, joita<br />
tullaan hyödyntämään jatkossa vastaavissa tilanteissa. Lisäksi Riihimäen kaupunki<br />
sai myönteistä palautetta hyvän arkkitehtikilpailun järjestämisestä. Yhteistyö Tekesin,<br />
Safan ja Aran kanssa ideakilpailun tiimoilta oli erinomaista. Suurin kunnia kilpailun<br />
onnistumisesta kuuluu kaavoitusyksikölle.<br />
Peltosaari-projektin kannalta opittiin, että laajaa ja monitahoista projektia käynnistettäessä<br />
strategisen projektijohtamisen merkitys korostuu. Projektin integroiminen<br />
”kotipesän eli teknisen keskuksen” muuhun toimintaan sekä esim. Peltosaaren tapauksessa<br />
kaupungin eri hallintokuntien toimintaan on merkityksellistä, mutta usein<br />
erittäin haasteellista asetettujen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Vision,<br />
strategian ja tavoitteiden asettaminen yhdessä on tärkeää, samoin niiden ”hyväksyttäminen”<br />
strategisten kumppaneiden näkökulmista. Kumppaneiden kohdalla win<br />
win –toimintaperiaate ylläpitää kaikkien osapuolten motivaatiota.<br />
Monimutkaisten hankkeiden kokoaminen yhteiseen hankesalkkuun vision, strategian<br />
ja tavoitteiden painotuksin helpottaa hankekokonaisuuden hallintaa, raportointia,<br />
esittelyä sekä sillä voidaan helpommin perustella hankkeen tarpeellisuus uusien<br />
hankehakujen yhteydessä. Lisäksi kunkin osaprojektin tulokset on yksinkertaisempaa<br />
kohdentaa oikealle hankkeelle. Hankkeet tukevat toinen toisiaan ja tähtäävät samaan<br />
maalin eri askelin ja joskus jopa eri näkökulmista. Peltosaari-projektin projektiosaamista<br />
jaetaan Riihimäen kaupungin eri hallintokuntien sisällä ja osaamisen levittämisestä<br />
on hyötyä sitä kautta koko kaupungin toiminnalle.<br />
6.2.3<br />
Ideavaihe 2010<br />
Ideavaiheessa julkaistiin ideakilpailun vuorovaikutteiset internet-sivut www.peltosaarenideakilpailu.fi.<br />
Sivuille koottiin kaikki kilpailun osallistumiseen tarvittava<br />
taustatieto sekä mahdollisuus kommentoida kilpailuehdotuksia.<br />
Riihimäen kaupungin teknisen keskuksen kaavoitusyksikkö sekä Peltosaari-projekti<br />
kokosivat internetsivustolla julkaistavan materiaalin, raamittivat sivujen sisällöt<br />
sekä lopulta hyväksyivät käytettävät tekniset ratkaisut. Päätettiin, että kilpailun internetsivusto<br />
tarvitsee itsenäisen www‐osoitteen (www.peltosaarenideakilpailu.fi),<br />
koska kävijöiden määrää ei ennakolta voitu aavistaa. Haluttiin myös samalla varmistaa,<br />
että varsinaiset projektin sivut sekä kaupungin omat sivut voivat toimia häiriöttä.<br />
46 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Kuva 27. Peltosaaren ideakilpailun mainos.<br />
Päätettiin, että sivuston sisältö päivitetään kilpailun edetessä vastaamaan kilpailun<br />
kulloistakin vaihetta. Pyrkimys oli ottaa kävijöiden kommentit huomioon sivustoa<br />
kehitettäessä. Sivustolle ohjaavia linkkejä julkaistiin Safan sivulla sekä liiton lehdissä,<br />
Riihimäen kaupungin internet‐sivuilla, paikallislehdissä, rahoittajien sivuilla sekä<br />
Peltosaari-projektin www.peltosaari.net ‐sivustolla.<br />
Sivujen tekniseksi tuottajaksi valittiin RHL-Data Oy. Hankinta tehtiin Riihimäen<br />
kaupungin hankintaohjeiden mukaisesti. Sivustojen valmistelu tehtiin kaavoituksen<br />
asiantuntijoiden, sivuston tuottajan ja projektin kanssa yhteistyössä. Sivustoa<br />
rakennettiin vaiheittain: ensimmäisessä vaiheessa sivuston välityksellä kerrottiin<br />
kilpailusta yleisesti kilpailusta kiinnostuneille sekä alueen asukkaille. Kuitenkin internet-sivujen<br />
tärkein rooli oli kilpailuinformaation välittäminen ammattilaisille, jotka<br />
harkitsivat kilpailuun osallistumista. Sivusto toimi tietovarastona, mistä kilpailijat<br />
voivat ladata omille tietokoneilleen kilpailumateriaalin mm. pohjakarttatietoa, valokuvia,<br />
julkaisuja ym. eri tiedostomuodoissa. Osa julkaisuista kerrottiin linkkeinä.<br />
Päätettiin, että yleistä informaatiota sisältävän etusivun jälkeen sivusto jakautuu<br />
kahteen osaan asiasisällön mukaan: ammattilaisille tarkoitettuihin kilpailuohjelman<br />
ja materiaalin sisältäviin sivuihin (”Kilpailuun osallistuville”) sekä yleiseen ideaja<br />
keskustelupainotteiseen osaan (”Kansalaisten ideapalsta”). Ulkoasu päätettiin<br />
tehdä korostamaan osien erilaisuutta. Osa sivuista kuten ”Kilpailuehdotukset ja<br />
niiden arviointi” näkyvät molemmilla sivuilla erilaisilla ulkoasuilla. ”Kansalaisten<br />
ideapalstaa” täydennettiin keskustelupalstalla, jonne avattiin valmiiksi aihealueet,<br />
joiden oletettiin kiinnostavan peltosaarelaisia ja kilpailijoita. Lisäksi luotiin nopea<br />
pikakommentti-osio.<br />
Kilpailun aikana ns. toisessa vaiheessa sivustoilla julkaistiin mielipide‐ ja ideointipalstaa,<br />
johon kaikilla kiinnostuneilla oli vapaa kirjoitusoikeus. Tavoitteena oli,<br />
että julkaistavat mielipiteet ja ideat ovat vapaasti kilpailijoiden käytettävissä kilpailutöissä.<br />
Ideoilla ei ole tekijänoikeussuojaa, mistä mainittiin sivustolla. Riihimäen<br />
Peltosaaren ideakilpailu oli ensimmäinen kerta Suomessa järjestettävissä arkkitehtikilpailuissa<br />
(yli 100 vuoden historia!), kun asukkailla oli mahdollisuus kertoa alueen<br />
epäkohdista ja ideoista ja olla vuorovaikutuksessa kilpailijoiden kanssa kilpailun<br />
aikana. Sivun vapaan kirjoitusoikeuden takia varauduttiin valvojaan, joka tarkisti sivuille<br />
tulleet kommentit päivittäin - myös viikonloppuisin. Valvojalla oli oikeus oman<br />
harkinnan mukaan tai ulkopuolisen pyynnöstä poistaa asiattomia tekstejä. Valvojana<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
47
toimii teknisen keskuksen edustaja. Toisen vaiheen aikana sivustolla julkaistiin myös<br />
kilpailijoiden esittämiä kysymyksiä ja tuomariston vastauksia.<br />
Kilpailu päättyi 3.12.2010, jonka jälkeen kilpailutyöt (peräti 61 kpl) esiteltiin kilpailun<br />
omilla internet-sivuilla, jossa niitä saattoi arvioida. Myös tämä yleisön tekemä<br />
arviointi oli kilpailulautakunnan käytettävissä koko ajan. Keskustelua ja kommentteja<br />
seurattiin internet-sivuilta reaaliajassa.<br />
Helmikuussa 2011 pyydettiin pikaisia lausuntoja eri asiantuntijatahoilta kilpailun<br />
parhaimmista ehdotuksista. Lausunnoilla haluttiin valottaa mm. ehdotusten<br />
taloudellisia vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta sekä mm. hulevesi-, tärinä- ja<br />
meluvaikutuksia. 16.2.2011 käynnistynyt Peltosaari Parlamentti ennätti myös antaa<br />
oman lausuntonsa kilpailuehdotuksista asukasnäkö-kulmasta.<br />
Kilpailulautakunta kokoontui seitsemän kertaa. Kilpailulautakunnan viimeisessä<br />
kokouksessa helmikuussa 2011 valittiin voittajat ja lunastettavat ehdotukset sekä<br />
kunniamaininnan saajat. Kilpailun voitti oululaisen arkkitehti Antti Huttusen kilpailuehdotus:<br />
Spinning Wheels. Arvostelupöytäkirja liitettiin kilpailusivuille välittömästi<br />
kilpailun julkistamisen jälkeen 16.3.2011. Lisäksi kilpailun parhaimmistoa<br />
esiteltiin seminaaritilan näyttelyssä viiden päivän ajan kiinnostuneille. Kilpailun<br />
omilla nettisivuilla esiteltiin palkintoluokan työt perusteluineen.<br />
Seminaaria, kilpailua ja näyttelyä mainostettiin ison tv-ruudun kautta etukäteen ja<br />
jälkikäteen Riihimäen Matkakeskuksessa. Infopiste siirrettiin kilpailun jälkeen Peltosaaren<br />
entiselle ”Ärrälle”, joka vuokrattiin asukkaille tiedottamiseen. Tiedottaminen<br />
info-tv:n kautta jatkuu Peltosaaressa edelleenkin sekä suomeksi että englanniksi.<br />
Seminaarissa oli runsaasti osallistujia peräti 160 ideakilpailusta kiinnostunutta.<br />
Lehti-ilmoitusten lisäksi Tekesin viestintätoimisto jakoi verkostonsa kautta kilpailutiedotetta.<br />
Kuva 28. Peltosaaren ideakilpailuseminaari järjestettiin 16.3.2011 Matkakeskuksen liikeradalla.<br />
Mitä ideavaiheesta opittiin<br />
Ideakilpailu oli ainutkertainen tapahtuma Riihimäellä lähes 40 vuoteen. Edellinen<br />
kilpailu järjestettiin 1967. Ilman Tekesin rahoittamaa Kaupunginosan uusi elämä<br />
-hanketta ideakilpailun järjestäminen ei olisi ollut mahdollista. Uusien yhteistyömuotojen<br />
rakentaminen mm. Safan ja rahoittajien kanssa opetti paljon. Uuden kilpailun<br />
työstäminen toi erityisesti kaavoituspuolen henkilöstölle uutta erityisosaamista mm.<br />
vuorovaikutusmahdollisuuksien kehittämisessä, mikä tulee muuttumaan normaaliksi<br />
”rutiiniksi” tulevaisuudessa.<br />
Projektin näkökulmasta ison kilpailun sekä seminaarin järjestämisen eri vaiheet<br />
olivat työläitä, mutta opettavaisia. Riihimäen kaupungin tekninen keskus sekä Peltosaari-projekti<br />
saivat arvokasta kokemusta suuren seminaarin järjestämisestä tyhjään<br />
tilaan; piti hankkia äänentoistosta tuoleihin ja irtoseinistä tarjoiluihin. Seminaarin<br />
sisältöä ja toteutusta suunniteltiin yhteistyössä eri asiantuntijoiden kesken. Peltosaari-projektin<br />
kautta teknisellä keskuksella on nyt tiedossa hyvät yhteistyökumppanit,<br />
joiden kanssa vastaavia suuria tapahtumia voidaan järjestää myös tulevaisuudessa.<br />
48 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Lisäksi ideavaiheesta Riihimäen kaupunki sai hyvää mainetta vetovoimaisen<br />
asuinlähiön kehittäjänä. Peltosaaren imagon noususta näkyi heikkoja signaaleja:<br />
mm. Helsingin Sanomat teki kaksi myönteistä juttua Peltosaaren kehittämisestä helmi-maaliskuussa<br />
2011.<br />
6.2.4<br />
Kehittelyvaihe<br />
Innovatiivisen Yhdyskuntarakentamisen hankintamenettelyn 3. vaihe: kehittelyvaihe<br />
käynnistyi välittömästi ideakilpailun voittajan valinnan jälkeen. Riihimäen kaupunki<br />
käynnisti jatkokehitystyön arkkitehti Huttusen kanssa välittömästi. Kuitenkin kevään<br />
aikana kävi selväksi, ettei Antti Huttunen valtion virkamiehenä ehtinyt kehittää<br />
voittajaehdotusta yleissuunnitelmaksi ja siksi käynnistettiin asiantuntijatyöskentely<br />
ja kilpailutettiin suunnittelutoimisto. Valittiin Ajak Oy.<br />
Kehittelyvaihe koostui monista, pirstaleisista osista, joista lopulta sitten muodostui<br />
Peltosaaren yleissuunnitelma. Jatkokehittämisen tiimoilta asiantuntijatiimi<br />
kokoontui viisi kertaa, jonka jälkeen yleissuunnitelmaa esiteltiin eri tahoille mm.<br />
Peltosaari Parlamentille 13.9.2011 ja asukkaille 3.11.2011. Tilaisuuteen osallistui lähes<br />
90 peltosaarelaista asukasta. Seuraavaksi yleissuunnitelmaa esiteltiin uudelleen peltosaarelaisille<br />
1.2.2012. Tilaisuuteen osallistui tällä kertaa 180 asukasta, joista kuusi<br />
oli vuokratalojen asukkaita eli varsinaisesta projektin kohderyhmästä. Molempien<br />
yleisötilaisuuksien henki oli jonkun verran aggressiivinen ”kaupungin pellet puhuu<br />
paskaa”. Asiantuntijaryhmän oli todettava, ettei viesti yleissuunnitelman kehittämisestä<br />
ole mennyt perille oikeana. Viestintää ja tiedottamista jatkettiin ja samaa viestiä<br />
toistettiin tilaisuuksissa, projektiesittelyissä, Parlamentin kokouksissa sekä paikallislehtien<br />
lukijoilta-palstan vastauksissa. Yleissuunnitelmaa esiteltiin riihimäkeläisille ja<br />
peltosaarelaisille myös oman tiedotuslehden Peltsin Palstan kautta. Lehti julkaistiin<br />
joulukuun alussa 2011 ja jaettiin jokaiseen kotiin Riihimäellä.<br />
Kehittelyvaiheen alussa tehostettiin Peltosaari-projektin tiedottamista hyvistä<br />
käytännöistä esittelemällä projektia mm. ARAn kevätseminaarissa 27.–29.3.2011 ja<br />
Tekesin aluekehittämis-workshopissa 25.5.2011 ja VTT:n seminaarissa 7.6.2011.<br />
Kevään 2011 aikana tilattiin tärinäselvitys rautatieasemaa lähellä sijaitsevista rakentamiskohteista<br />
ja tehtiin värinämittauksia. Lisäksi kesän aikana laadittiin alustava<br />
selvitys pohjaveden korkeudesta Peltosaaren osalta. Kaikki edellä mainitut<br />
kehittämistoimenpiteet edistävät yleissuunnitelman laatimista ja korttelikohtaisia<br />
suunnittelukilpailuja rakentajille. Käynnistettiin myös Vantaanjoen vedenkorkeuden<br />
seuraaminen Peltosaaren kohdalla yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen kanssa.<br />
Yleissuunnitelman tietyistä kohdista ”kohistiin” loppuvuonna 2011 mm. mäntyisen<br />
vallin varaamisesta rakentamiseen, H.J.Elomaankadun kaventamisesta ja kadun<br />
varteen rakennettavista taloista. Mediassa julkaistiin kymmeniä mielipidekirjoituksia,<br />
joihin pyrittiin teknisen keskuksen tai Peltosaari-projektin puolelta vastaamaan<br />
mahdollisimman avoimesti ja ymmärrettävästi.<br />
Yleissuunnitelmavaiheesta pyydettiin lausuntoja helmikuun aikana 2012. Lausuntoja<br />
saatiin 49 kappaletta. Peltosaaren asunto-osakeyhtiöt antoivat peräti 29 lausuntoa.<br />
Lausuntoja analysoitiin helmi-maaliskuussa projektin toimesta. Kaavoitusyksikkö<br />
kävi lausunnot läpi tarkasti ja otti ne huomioon yleissuunnitelman kehittämisessä<br />
mm. niin, että valli säilytetään virkistyskäytössä ja harjulle rakentamisesta luovuttiin.<br />
Sitolta tilattiin Riihimäen Peltosaaren virtuaalimaalima web-malli konkretisoimaan<br />
yleissuunnitelmaa ja auttamaan suunnitelman esittelyssä luottamushenkilöille ja<br />
Peltosaaren asukkaille. Mallia esiteltiin Peltosaari-projektin ohjausryhmälle 7.5.2012<br />
kokouksessa. Lisäksi se on asennettu projektin internet-sivuille kaikkien nähtäville<br />
(www.peltosaari.net). Ajak Oy laati ulkoisten julkisivujen luonnokset 3 d-mallia<br />
varten.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
49
Keväällä 2012 käynnistyi Peltosaaren teknistaloudellinen selvitystyö asiantuntijaryhmässä.<br />
Ryhmä arvioi eri kehittämisvaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia ja laskee<br />
Riihimäen kaupungin taloudelliset resurssit kullekin vaihtoehdolle.<br />
Keväällä 2012 käynnistyi myös Riihimäen kaupungin asuntostrategian laatiminen<br />
asiantuntijatyöryhmällä. Samalla päivitetään tammikuussa 2008 kaupunginvaltuuston<br />
hyväksymä vuokra-asuntostrategia. Edellä mainitun strategiatyön tavoitteena on<br />
Peltosaaren vuokra-asumisen hajauttaminen tasapuolisemmin ympäri kaupunkia.<br />
Kehittelyvaihe jatkui yleissuunnitelman valmistumiseen 5.3.2013 saakka.<br />
Mitä kehittelyvaiheesta opittiin<br />
Kehittelyvaiheessa on opittu verkostoitumisen tärkeydestä muiden kehittämis- ja<br />
tutkimushankkeiden kanssa sekä eri tutkimustahojen tärkeydestä asuinalueen kehittämisessä.<br />
Peltosaaren vahvuudet ja erityispiirteet on tunnistettu. Lisäksi on hyödytty<br />
tutkijoiden analyyttisestä asioiden käsittelystä ja saatu näkyville hyvin perusteltavia<br />
ratkaisuvaihtoehtoja Peltosaaren alueen uudistamiseksi.<br />
Yleissuunnitelmaa koskevista annetuista lausunnoista voidaan todeta, että suunnitelman<br />
vahvuuksina pidetään loistavaa alueen sijaintia, vetovoimaista projektia,<br />
asukkaiden aitoa kuulemista sekä alueen vihreyttä ja väljyyttä. Peltosaaren kehittämisen<br />
mahdollisuuksina nähdään, että alueen imago ja maine paranevat, kun vuokra-asumisen<br />
hajauttaminen etenee ja Bad Segebergin lammen ja Vantaajoen hyödyntäminen<br />
virkistyskäytössä paranee. Alueen vetovoimaisuuden uskotaan kasvavan,<br />
mikäli nollaenergiakylätalo rakennetaan kylätaloksi ja siihen liitetään verkostomaisesti<br />
tuotetut käyttäjälähtöiset palvelut pilottina.<br />
Yleissuunnitelman suurimpina heikkouksina lausunnoissa pidettiin meluvallin/mäntyisen<br />
harjun poistamista, Karlskogan leikkipuiston hulevesialtaita, H.J.<br />
Elomaankadun kaventamista sekä pysäköintialueiden omistussuhteiden jatkuvaa<br />
epäselvyyttä. Haasteita Peltosaaren kehittämiselle lausunnossa listattiin mm. vuokra-asumisen<br />
hajauttamisen haasteellisuus, toimijoiden keskinäinen luottamus ja arvostus,<br />
Peltosaaren mahdollinen kevättulva sekä alueen kahtiajakautuminen vuokrakerrostaloihin<br />
ja asunto-osakeyhtiöihin.<br />
Projektiajan puitteissa innovatiivisessa hankintamenettelyssä päästiin kehittelyvaiheen<br />
loppupuolelle; yleissuunnitelmaa valmisteltiin kaupungin päätöksentekoprosessiin.<br />
Riihimäen kaupungin tekninen lautakunta hyväksyi 5.3.2013 Peltosaaren<br />
yleissuunnitelman lähettämisen kaupungin päätöksentekoprosessiin. Kaupunginhallitus<br />
hyväksyi yleissuunnitelman 11.3.2013. Yleissuunnitelmasta kertova Peltsin<br />
Palstan toinen numero jaettiin Riihimäellä joka kotiin maaliskuun lopulla (ks. liite 6).<br />
Sitouttamisvaihetta ei ehditty Kaupunginosan uusi elämä -hankkeen aikana käynnistämään.<br />
Se käynnistyy rakentajien, rakennuttajien, viranhaltijoiden ja päättäjien<br />
yhteisellä kutsuseminaarilla 15.5.2013.<br />
Tekesin rahoittama Kaupunginosan uusi elämä -hanke päättyi 31.3.2012. Hankkeen<br />
merkitys Peltosaaren kehittämisessä on ollut erittäin suuri.<br />
6.3<br />
Taloyhtiöiden näkökulma<br />
Irene Väkevä-Harjula<br />
Peltosaaressa on 26 taloyhtiötä, joista puolet on tehnyt merkittäviä peruskorjauksia<br />
viimeisten vuosien aikana. Vaikka Peltosaaren itäinen osa ja siellä sijaitsevat asunto-osakeyhtiöt<br />
eivät ole olleet Peltosaari-projektin pääasiallinen kehittämiskohde, on<br />
projekti järjestänyt taloyhtiöille koulutusta, alueen kehittämiseen liittyviä esittelyjä,<br />
kuunnellut asukkaita sekä pyytänyt taloyhtiöiltä lausuntoja yleissuunnitelmasta.<br />
Lisäksi Peltosaari Parlamentissa on asunto-osakeyhtiöillä vahva edustus mm. asu-<br />
50 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
kastyöryhmän vetäjänä, ympäristöt- ja kauniit pihat -ryhmän vetäjänä sekä asunto-osakeyhtiöryhmän<br />
vetäjänä.<br />
Peltosaari Parlamentin asunto-osakeyhtiöryhmän pitkäaikaisen vetäjän Sirkka<br />
Sampolan johdolla on taloyhtiöille järjestetty koulutusta energiasäästöasioista, rakennusten<br />
elinkaarimallista, ryhmäkorjaamisesta, aurinkoenergian ja maalämmön<br />
hyödyntämisestä sekä kaukolämpöön siirtymisestä. Lisäksi Sampolan johdolla perustettiin<br />
alueelle energiaekspertit-ryhmä, jolle räätälöitiin projektin taholta energiakoulutusta.<br />
Projektin etenemisen ja uskottavuuden kannalta on erittäin tärkeää, että monet<br />
peltosaarelaiset asunto-osakeyhtiöistä ovat tehneet oman osuutensa alueen viihtyisyyden<br />
ja energiatehokkuuden parantamisessa.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
51
7. Ekologinen ja energiatehokas<br />
Peltosaari<br />
Jyri Nieminen 7<br />
Peltosaaren rakentaminen alkoi, kun Riihimäen kaupunki osti H.G. Paloheimo Oy:ltä<br />
Peltosaaren alueen n. 80 hehtaaria vuonna 1965. Yksi kaupan eduista oli edullinen<br />
suorasähkölämmitys, joka hankittiin H.G. Paloheimolta. Maanhankinnan jälkeen<br />
alueen kehittäminen jatkui ideakilpailun käynnistämisellä 1960-luvun lopulla.<br />
Ensimmäinen talo rakennettiin itäiseen osaan vuonna 1972. Suora sähkölämmitys<br />
osoittautui vuosien myötä epätaloudelliseksi asunto-osakeyhtiöille sekä vuokrataloja<br />
hallinnoivalle Riihimäen Kotikulma Oy:lle. Erityisesti tähän vaikutti sähkön hinnan<br />
nousu ja se, että sähkö sisältyy vuokraan.<br />
Peltosaari-projektin kaikissa kehittämiskärjissä energiatehokkuus & ekologisuus<br />
ovat läpileikkaavia teemoja. Riihimäen kaupungin ympäristöjohtaja Elina Mäenpää<br />
on myös Peltosaari-projektin ohjausryhmän jäsen ja Peltosaaren energia-asioista on<br />
kerrottu joka vuosi Riihimäen kaupungin ympäristöraportissa.<br />
Projekti on tehnyt vahvaa yhteistyötä VTT:n kanssa sekä ollut mukana EcoDrive-hankkeen<br />
ohjausryhmässä. Yleissuunnitelman kehittämisessä on huomioitu ilmastonmuutokseen<br />
vaikuttavat tekijät sekä rakentamisen ja peruskorjaamisen uudet<br />
säännöt ja määräykset. Lisäksi Peltosaaren kylätalosta on tarkoitus rakentaa uusien<br />
energiaratkaisujen ”mallitalo”, missä uusimpia, innovatiivisia asuinalueen energiaratkaisuja<br />
voidaan esitellä laajasti yleisölle. Edellä mainittuun on haettu jo projektirahoitusta<br />
Tekesiltä tammikuussa 2013.<br />
Projekti on järjestänyt kolme SiistiPeltsi-tilaisuutta yhteistyössä Parlamentin asukastyöryhmän<br />
sekä Riihimäen Kotikulma Oy:n kanssa. Tilaisuuksissa on jaettu tietoa<br />
kierrätyksestä, kerätty ongelmajätteitä sekä edistetty kierrätystä. Lisäksi asukastyöryhmä<br />
laputtaa säännöllisesti alueen pysäköintipaikoille jätettyjä romuautoja ja<br />
kohentaa alueen jätepisteitä. Lisäksi Peltosaari Parlamentin asunto-osakeyhtiöryhmä<br />
on järjestänyt energiakoulutusta sekä kouluttanut energiaeksperttejä alueelle.<br />
Seuraavassa esitellään VTT:n EcoDrive -hanketta Peltosaaren näkökulmasta sekä<br />
heinäkuussa 2012 Peltosaaren Saturnuksenkatu 2:ssa valmistunutta passiivikerrostaloa<br />
Innova-taloa, jonka hyötyjä taloyhtiölle on arvioitu energiankulutuksen merkittävä<br />
pieneneminen 50–70 prosentilla, sisäilman laadun paraneminen, asumisviihtyisyyden<br />
paraneminen sekä rakennuksen arvonnousu. Lisäksi kerrotaan Riihimäen Kaukolämpö<br />
Oy:stä, taloyhtiön energiansäästämisestä ja energia-eksperttitoiminnasta.<br />
7.1.<br />
EcoDrive-hanke<br />
VTT:n EcoDrive-hankeessa tutkittiin Peltosaaressa esiintyviä ongelmia ja korjaustarvetta<br />
sekä koko alueen uudistamista. Hankkeessa vertailtiin peruskorjauksen hintaa<br />
uusien talojen rakentamiseen. Osana EcoDrive-projektia VTT käynnisti tutkimuksen<br />
7 Jyri Nieminen toimi VTT:n asiakkuuspäällikkönä Peltosaari-projektin aikana.<br />
52 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Peltosaaren uusista energiavaihtoehdoista. Raportti Peltosaari, Lähiön ekotehokas<br />
uudistaminen (Lahti et al, 2010) julkaistiin kesällä 2010. Raportti löytyy sähköisenä<br />
versiona projektin sivuilta www.peltosaari.net.<br />
Kuva 29. Peltosaari vuonna 1992.<br />
Riihimäen Peltosaari oli yksi VTT:n vetämän EcoDrive-hankkeen kohteista yhdessä<br />
Helsingin, Tampereen, Kankaanpään ja Kokkolan kanssa. Hankkeessa selvitettiin,<br />
miten yhdyskuntarakentamista pitäisi kehittää kestävän kehityksen suuntaan. Eco-<br />
Drive-hankkeen tavoitteena oli laatia energiatehokkaita ja ekologisia korjausrakentamisen<br />
ratkaisuja, jotka ovat hyödynnettävissä muissa samanikäisissä ja -tyyppisissä<br />
taloissa. Erityistarkkailuun nousivat energiakysymykset: lämmön lähde ja jakelu<br />
sekä käyttöveden lämmitysratkaisut sekä kustannustehokas talojen peruskorjaus<br />
optimituloksen saavuttamiseksi.<br />
Yksi Peltosaaren EcoDrive-kohteista on Riihimäen Kotikulma Oy:n hallinnoima<br />
vuokrakerrostalo Otavankatu 4:ssä. Vuonna 1973 rakennettuun ja vuonna 2005 ulkovaipaltaan<br />
peruskorjattuun 30 huoneiston vuokrakerrostaloon päätettiin käyttöveden<br />
valmistus muuttaa suorasähkölämmitteisestä järjestelmästä kaukolämpöön.<br />
Hankkeen toteutus oli kolmivaiheinen:<br />
1. VTT:n EcoDrive-hankkeessa laadittiin hankesuunnitelma ja urakkatarjouspyyntö<br />
2. suorasähkölämmitysjärjestelmä muutetaan kaukolämmitteiseksi lämpimän<br />
käyttöveden osalta vuoden 2011 aikana<br />
3. huonetilojen lämmityksessä siirrytään myös kaukolämpöön ja huoneistoihin<br />
asennetaan vesikiertoiset lämpöpatterit.<br />
Kehittämishanke on vielä kesken eikä vertailulukuja ole saatavilla. Tämän vuosina<br />
2010 - 2013 toteutettavan yhdistetyn rakentamis-, kehittämis- ja tutkimushankkeen<br />
tarkoituksena on mallintaa suorasähkölämmitteisen asuinkerrostalon siirtyminen<br />
kaukolämmön käyttäjäksi ja kerätä hankkeen aikana saatu tieto taloyhtiöiden käyttöön.<br />
Tavoitteena on rakentaa elinkaarikustannuksiltaan kustannustehokas ja energiaa<br />
säästävä lämmitystavan muutoskonsepti 1970–1990 -luvun talojen sähkölämmitteisiin<br />
asuinkerrostaloihin.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
53
Pilottia hallinnoivan Riihimäen Kotikulma Oy:n toimitusjohtaja Heikki Mattilan<br />
mukaan ”Pilotti-hankkeen rakennuskustannukset ovat n. 240.000 euroa. Ne on<br />
rahoitettu Riihimäen kaupungin vuokra-asuntorahastosta saadulla avustuksella.<br />
Tutkimushankkeen kustannusarvio on 32.000 euroa, josta 21.000 € katetaan ARAn<br />
kehittämisrahalla.” Rakennushankkeen toteutuneet kustannukset vastaavat hankkeelle<br />
laadittua kustannusarviota. Hankkeen alussa muutostyökustannusten takaisinmaksuajaksi<br />
on laskettu n. 15 vuotta, joten hanke on tuolloin todettu kannattavaksi<br />
toteuttaa. Todelliset muutostyöstä saatavat säästöt ja investoinnin takaisinmaksuajat<br />
tarkentuvat muutaman käyttövuoden jälkeen.<br />
VTT:n mukaan talojen peruskorjaukset voidaan jakaa kahteen osaan: esivalmistukseen<br />
perustuvaan julkisivukorjaukseen, missä ikkunat, ovet, ulkoseinät, yläpohja<br />
sekä ilmanvaihto uudistetaan osittain teollisesti esivalmistetuilla rakennusmääräysten<br />
mukaisilla elementeillä. Peltosaaressa esivalmistettua julkisivukorjausta edustaa<br />
TES-menetelmällä korjattu Innova-talo. Toinen tapa on korjata resurssien mukaan<br />
talon alapohja, valaistus, sähkölaitteet sekä käyttöveteen ja energiaan liittyvät ratkaisut.<br />
Uudelleen rakentaminen jakaantuu purkamiseen ja puretun talon tilalle rakennettavaan<br />
uuteen taloon. Uudisrakentaminen voi sisältää lisärakennuksen, -siiven<br />
tai -kerroksen rakentamisen.<br />
Rakennusten energiankulutus Peltosaaressa on suurta; sekä rakennukset sinänsä<br />
että suora sähkölämmitys ovat molemmat vanhentuneita ”energiasyöppöjä” ratkaisuja.<br />
Energiakorjauksissa kiinnitetään huomiota kiinteistö- ja huoneistosähköön,<br />
käyttöveden sekä tilojen lämmitykseen. Talon ulkovaipan ja ilmanvaihdon uusiminen<br />
vaikuttaa eniten tilojen lämmitystarpeeseen ja sitä kautta vähentää merkittävästi<br />
energian kulutusta.<br />
Peltosaaren asuinmiljöön ansioita ovat yhtenäinen rakennuskanta, valoisat ja autottomat<br />
korttelipihat, runsaat istutukset ja täysikasvuinen puusto sekä rakennusten<br />
ja pihatilojen miellyttävät mittasuhteet lähinnä itäisessä Peltosaaressa. Kaupunkikuvallisia<br />
ongelmakohtia ovat mm. julkisivujen ja parveketornien visuaalinen köyhyys,<br />
pohjaratkaisujen toiminnallisesti huono laatu maantasokerroksissa, asumista palvelevien<br />
katosten, varastojen ja aputilojen puute tai huono laatu sekä elementtirakentamisesta<br />
aiheutuva ympäristön monotonisuus.<br />
Peltosaaren arvo nousuun uudistamalla<br />
Peltosaaren erinomainen sijainti osana Riihimäen Matkakeskusta ei ole realisoitunut<br />
asuntojen hintoihin ja kysyntään. Sijaintietu on hävinnyt alueen huonon arvostuksen<br />
takia. Riihimäellä kerrostaloasuntojen neliöhinta vuonna 2008 oli keskimäärin<br />
1407 €/m 2 . Peltosaaressa vastaava hinta oli 961 €/m 2 . Erot keskikokoisen kaupungin<br />
sisäisiksi eroiksi ovat poikkeuksellisen suuria. Vuoden 2013 alkuun mennessä Peltosaaressa<br />
toteutuneiden kauppojen mukaan neliöhinta on noussut lähes 20 %.<br />
Peltosaaren uudistaminen nostaisi alueen arvostukseltaan sijaintiaan vastaavaksi.<br />
VTT:n arvion mukaan alueen uudistaminen normaalitasoa selvästi paremmaksi uuden<br />
ajan ekologiseksi ja palvelutasoltaan korkeatasoiseksi kerrostaloalueeksi nostaisi<br />
alueen arvoa n. 100 miljoonaa euroa. Toki uudistamisen kustannukset olisivat 80 – 90<br />
miljoonaa euroa. Energiankulutuksessa säästöä saataisiin noin 1,5 miljoonaa euroa<br />
vuodessa. Uudistaminen edellyttää asemakaavan uudistamista, lisärakennusoikeutta,<br />
uusia palveluja, alueen houkuttelevuuden ja vetovoiman paranemista.<br />
54 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Kuva 30. Vantaajoen varrella sijaitsevia kerrostaloja Peltosaaressa on korjattu viihtyisiksi.<br />
7.2<br />
Innova-talo<br />
Innova-projekti käynnistyi vuoden 2010 alussa, ja tavoitteena oli innostaa taloyhtiöitä<br />
parantamaan talojen energiatehokkuutta. Projektissa etsittiin innovatiivisia<br />
menetelmiä ja ratkaisuja vanhojen kerrostalojen energiatehokkuuden parannustöihin.<br />
Riihimäen Peltosaaresta nelikerroksinen 33 asunnon vuonna 1975 valmistunut vuokratalo<br />
valittiin Innovan remonttikohteeksi elokuussa 2010. Rakennuksen alkuperäiset<br />
ulkoseinät olivat alueelle tyypillisiä betonisia sandwich-elementtejä.<br />
Remontissa taloon asennettiin uudet ovet ja ikkunat, parvekkeet, kivivillaeristeet<br />
sekä uusi ilmanvaihtojärjestelmä, jossa on lämmön talteenotto. Ilmanvaihtolaitteistossa<br />
on suodattimet, ja ne ehkäisevät ongelmia, joita saattaa aiheutua pienten poistoilma-<br />
ja tuloilmamäärien sekoittumisesta pyörivässä lämmönvaihtimessa.<br />
Talon ulkoseinät mitattiin laserskannerilla, ja elementit mitoitettiin tulosten perusteella.<br />
Ulompi betonikuori ja vanhan ulkoseinän lämmöneristys purettiin ja korvattiin<br />
pystysuuntaisilla puurunkoisilla julkisivuelementeillä. Ilmanvaihtokanavat, ikkunat<br />
ja parvekkeiden ovet samoin kuin julkisivun ensimmäinen rappauskerros oli lisätty<br />
elementteihin jo tehtaalla. Elementit kuljetettiin vaaka-asennossa ja käännettiin nosturilla.<br />
Mallielementti testattiin tehtaalla ennen valmistuksen aloittamista.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
55
Kuva 31. Innova-talo Saturnuksenkatu 2:ssa ennen muutostöitä.<br />
Kuva 32. Seinäelementit nostettiin paikalleen nosturilla. Uudella menetelmällä talo muuntuu nopeasti<br />
passiivitaloksi. (Kuva: ARA)<br />
Lyhyempi työmaa-aika ja edistynyt korjausmenetelmä<br />
Uusi remontointimenetelmä nopeuttaa rakennustöitä työmaalla. Koko rakennusvaihe<br />
valmistuu viidessä kuukaudessa, mikä on noin puolet muiden vastaavien samalla<br />
alueella tehtävien remonttien ajasta. Menetelmä mahdollistaa myös rakennuksen<br />
arkkitehtuurin päivittämisen. Lisäksi asukkaiden ei tarvitse muuttaa muualle remontin<br />
ajaksi. Tosin rakennustyömaalla asuminen on haaste ja rakentajien ja asukkaiden<br />
yhteistyöstä opitaan koko ajan. Viestintä on tässä tärkeässä roolissa.<br />
Valittu remonttimenetelmä kehittää edelleen tekniikkaa, jota on käytetty remonttikohteissa<br />
useissa Euroopan maissa. Menetelmän toi Suomeen TES Energy Facade -tutkimusprojekti,<br />
joka toteutettiin Aalto-yliopiston, norjalaisen NTNU:n ja saksalaisen<br />
56 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
TU Münchenin yhteistyönä vuosina 2008 ja 2009. Innova-projekti on ensimmäinen,<br />
jossa menetelmää sovelletaan vanhaan rakennukseen Suomessa. TES-menetelmä<br />
(timberbased element system) tarkoittaa esivalmistettuja julkisivuelementtejä.<br />
Innova-projektia tukivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Sitra ja<br />
TEKES sekä useat teollisuuskumppanit, kuten Recair, Ensto, Lammin Ikkuna sekä<br />
Paroc projektin omistajana ja koordinoijana. VTT osallistui projektiin asiantuntijakonsulttina<br />
ja jälkiseurannan toteuttajana. Arkkitehti (SAFA) Kimmo Lylykangas vastasi<br />
arkkitehtuurisuunnittelusta ja itse ratkaisusta. Lylykangas on myös osallistunut aktiivisesti<br />
eurooppalaiseen TES-projektiin. Innova-talo on Riihimäen kaupungin sataprosenttisesti<br />
omistaman vuokrataloyhtiön Riihimäen Kotikulma Oy:n hallinnoima talo.<br />
Kuva 33. Innova-talo Riihimäen Peltosaaressa muutostöiden jälkeen. Innova-hankkeelle myönnettiin<br />
kunniamaininta tammikuussa 2013 Puupalkintokilpailussa. (Kuva: Topi Aaltonen)<br />
7.3<br />
Peltosaari ja kaukolämpö<br />
Jorma Malmi 8<br />
Vaikka Peltosaari rakennettiin 1972–1992 suorasähkölämmitysalueeksi, niin Riihimäen<br />
Kaukolämpö Oy rakensi ensimmäisen kaukolämpöputken Peltosaareen jo 10<br />
vuotta sitten. Kymmenen vuoden aikana verkostoa on laajennettu ja lisää asiakkaita<br />
on liittynyt ja liittymässä verkostoon. Peltosaarelaisista taloyhtiöistä jo yli kolmannes<br />
käyttää kaukolämpöä.<br />
Kaukolämmön energiatehokkuus ja ympäristömyötäisyys perustuvat erityisesti<br />
siihen, että kaukolämmitys hyödyntää muuten hukkaan menevää lämpöenergiaa,<br />
joka syntyy sähköntuotannon yhteydessä teollisuusprosessien jätelämpönä.<br />
Yhteistuotanto on miltei kaksi kertaa tehokkaampaa verrattuna erilliseen sähkön ja<br />
lämmön tuotantoon. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto sellaisenaan vähentää ympäristökuormitusta<br />
ja ilmastovaikutuksia. Kaukolämpöä tuotetaan myös erillisissä<br />
lämpökeskuksissa. Silloin käytetään lisääntyvässä määrin uusiutuvia polttoaineita.<br />
8 Jorma Malmi on Riihimäen Kaukolämpö Oy:n toimitusjohtaja.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
57
Kaukolämmitys on osa yhdyskuntatekniikkaa. Se vähentää merkittävästi paikallisia<br />
päästöjä ja lisää asuinympäristön viihtyvyyttä. Energiantuotannolla on erityinen<br />
vastuu ympäristö- ja ilmastovaikutusten hallinnassa. Kaukolämpö on luontoystävällinen.<br />
Se tuotetaan kokonais-taloudellisesti ja ympäristö- ja ilmastovaikutukset<br />
huomioon ottaen. Kaukolämmön polttoaineena voi olla mm. maakaasu, kivihiili,<br />
turve, öljy, puu ja metsähakkuiden jätteet, biokaasu, teollisuus-tuotannossa syntyvä<br />
ns. hukkalämpö sekä jätteet kuten Riihimäellä.<br />
7.4<br />
Peltosaaren energiaeksperttitoiminnalla<br />
huomattavia säästöjä<br />
Sirkka Sampola 9<br />
”Asumisen kustannukset nousevat, koska veden ja sähkön hinta sekä erilaiset verot<br />
nousevat lähes vuosittain. Sen vuoksi on tärkeää, että taloyhtiöissä seurataan<br />
tarkasti energiankulutusta ja nimetään energiaeksperttejä, joiden tehtäviin kuuluu<br />
mm. kulutuksen seuranta sekä asukkaiden neuvonta. Lyhyessä ajassa taloyhtiö voi<br />
saada aikaan säästöjä ja paineet yhtiövastikkeen nostamiseen vähenevät. Tämä ei ole<br />
mahdollista ilman asukkaiden ottamista mukaan energiansäästötalkoisiin.”<br />
Peltosaari-projekti järjesti syksyllä 2011 koulutusta alueen energiaeksperttitoiminnasta.<br />
Kouluttajana toimi energianeuvoja DI Visa Koivu. Erään illan teemana oli ”Miten<br />
säästän energiaa Meidän talosta energiapihi”. Koulutuksen jälkeen muodostui<br />
osallistujataloista energiaeksperttien ydinryhmä, jonka toiminta tuo säästöjä kullekin<br />
taloyhtiölle. Säästöt ovat tärkeitä, sillä asuintalot kuluttavat noin viidesosan Suomen<br />
kuluttamasta energiasta.<br />
7.4.1<br />
Mitä energiaekspertti tekee<br />
Energiaekspertti on taloyhtiön aktiivinen asukas, joka on kiinnostunut energia-asioista.<br />
Hän tekee vapaaehtoistyötä oman taloyhtiönsä hyväksi. Energiaekspertin työn<br />
tuloksena asumisviihtyisyys paranee ja saadaan aikaan energiansäästöjä, myös euroja<br />
säästyy. Lisäksi taloyhtiön hiilijalanjälki pienenee.<br />
Taloyhtiön perustietojen kartoitus edellyttää hallituksen, isännöitsijän, huoltoyhtiön<br />
edustajan ja energiaekspertin yhteispalaveria. Kartoituksessa käydään läpi<br />
mm. taloyhtiön energiankulutus- ja hintatiedot, asetetaan kulutuksen tavoitetasot<br />
ja varataan määrärahat parannuksiin sekä sovitaan seurannasta ja tiedottamisesta.<br />
Yksin energiaekspertti ei saa aikaan säästöjä. Tarvitaan yhteistyötä niin hallituksen<br />
kuin asukkaiden kanssa. Hyvä keino tulosten saamiseksi on taloyhtiön asukasillan<br />
järjestäminen. Tällöin asukkaille kerrotaan energiansäästötavoitteista sekä siitä, miten<br />
kukin asukas omalta osaltaan voi vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. Tämä on<br />
erityisen tärkeää Peltosaaressa, missä vanhoissa taloissa on vain yksi sähkömittari.<br />
Erikseen ei mitata lämmitys-, kiinteistö- eikä taloussähköä, vaan ne kaikki sisältyvät<br />
yhtiövastikkeeseen. Jokaisen asukkaan panos säästötoimissa on tärkeä, ja säästöt<br />
heijastuvat suoraan yhtiövastikkeeseen sekä vuokratalojen kohdalla kasvattavat Riihimäen<br />
Kotikulma Oy:n kustannuksia.<br />
9 Sirkka Sampola on Peltosaari-projektin ohjausryhmän jäsen ja hän oli Peltosaari Parlamentin asunto-osakeyhtiöiden<br />
työryhmän vetäjä 2011–2012.<br />
58 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Energiaekspertti<br />
• asettaa yhdessä hallituksen kanssa energiansäästötavoitteita ja seuraa niiden<br />
saavuttamista<br />
• opastaa asukkaita seuraamaan omia energian kulutustottumuksiaan<br />
• seuraa taloyhtiön energiankulutuslukemia kuukausittain ja selvittää poikkeamat<br />
• tiedottaa toiminnasta ja opastaa asukkaita<br />
• on aloitteellinen ja tekee ehdotuksia energiansäästöjen tekemiseksi omassa<br />
taloyhtiössä<br />
• antaa palautetta saavutetuista tuloksista.<br />
7.4.2<br />
Energiaeksperttitoiminnasta ja tuloksista<br />
Pienillä asioilla saadaan aikaan säästöjä mm. lämmityskustannukset laskevat keskimäärin<br />
viisi prosenttia, jos lämpötilaa pystytään laskemaan yhdellä asteella. Suositeltava<br />
huonelämpötila on Motivan mukaan 20–21 °C oleskelutiloissa ja 18–20 °C<br />
makuuhuoneissa. Pitkäjänteisellä energiaeksperttitoiminnalla on saatu säästöä 5 %<br />
lämmön ja 10 % sähkön kulutuksessa sekä 20–25 % veden kulutuksessa. Veden kulutuksen<br />
väheneminen heijastuu myös sähkön kulutukseen, koska keskimäärin 40 %<br />
vedenkulutuksesta on lämmintä vettä.<br />
Peltosaaren energiaeksperttitaloissa on tehty mm. seuraavia konkreettisia toimenpiteitä:<br />
• vakiopaineventtiilin asentaminen: noin 25 %:n säästö vesi- ja veden lämmityskuluissa<br />
• asuntojen kylpyhuoneet ja vesikalusteet tarkastettu kosteusvaurioiden varalta:<br />
kylpyhuoneremontteja mm. WC-kalusteita vaihdettu kaksoishuuhtelukalusteisiin,<br />
kaksoishanoista yksiotehanoihin, asennettu vettä säästävät suihkut<br />
• lenkkisaunan järjestäminen vain yhdessä rapussa<br />
• saunavuorojen tiivistäminen<br />
• yhteisten tilojen lämpöpattereiden lämpötilan alentaminen<br />
• liiketunnistimet ja led-valot porraskäytäviin<br />
• ilmanvaihdon tehon säädöt: tehostettu ilmanvaihto vain tiettyinä ajankohtina.<br />
7.4.3<br />
Käytännön esimerkki: Peltosaaren Riihenharjun tuloksia veden säästöstä<br />
Riihenharju oli yksi EcoDrive-projektin mallitaloista ja energiansäästäminen koetaan<br />
tärkeäksi. Tästä syystä hallitus on vuosittain jakanut jäsenilleen tietyt vastuualueet.<br />
mm. veden ja sähkön kulutusta on seurattu säännöllisesti vuodesta 2008. Vuoden 2010<br />
syyskuussa Riihenharjuun asennettiin vakiopaineventtiili, jolla alennettiin veden<br />
painetta. Tämän jälkeen on säännöllisesti kuukausittain seurattu kulutuslukemia.<br />
Säästöt muodostuvat pienemmästä vesi- ja sähkölaskusta, sillä noin 40 % käytetystä<br />
vedestä on lämmintä. Arviot ovat laskennallisia. Vakiopaineventtiilin asentaminen<br />
maksoi noin 1.000 euroa ja sillä on saatu aikaan huomattavia säästöjä vuosittain.<br />
Jos taloyhtiössä olisi kulutettu vuonna 2012 sama määrä vettä kuin vuonna 2009,<br />
taloyhtiöltä olisi kulunut lähes 5.000 euroa enemmän veteen ja sen lämmitykseen.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
59
8 Kumppaneilta lisää osaamista<br />
Irene Väkevä-Harjula<br />
Peltosaari-projektin käynnistyessä kesällä 2010 projektille haettiin aktiivisesti kumppaneita.<br />
Projektissa, missä uuden tiedon kerääminen ja sen jakaminen ovat keskeisessä<br />
asemassa, osaamisen jakamisella kumppaneiden kesken on erittäin suuri merkitys.<br />
Strategiset kumppanit ovat niitä kaikkein tärkeimpiä yhteistyökumppaneita, joita<br />
ilman projektin tavoitteita ei voida saavuttaa.<br />
8.1<br />
Kumppanuusstrategia<br />
Peltosaari-projektin kumppanuudet koottiin toimintastrategian kokoamisen yhteydessä<br />
yhteen kuvioon kumppanuusstrategiaan, joka on kehittynyt projektin edetessä.<br />
Alla olevassa kuviossa on esitetty Peltosaari-projektin nykyiset kumppanuudet.<br />
Vihreällä kolmiolla kuvataan strategisia kumppaneita ja punaisella pallukalla taktisia<br />
kumppaneita. Keltaisella kolmiolla kuvataan projektin kotipesää ja oman hankesalkun<br />
hankkeita. Kuvio on selventävä ja pitää hyvin mielessä projektin tärkeimmät<br />
yhteistyökumppanit.<br />
Strategiset kumppanit ovat niitä tahoja, joiden kanssa jaetaan avoimesti osaamista<br />
ja tietoa. Lisäksi molemmat tahot hyötyvät yhteistyöstä esimerkiksi taloudellisesti<br />
ainakin pidemmällä aikavälillä. Strategisten kumppaneiden tavoitteet ovat yhteneväisiä<br />
tai yhdensuuntaisia. Vuorovaikutus strategisten kumppaneiden kesken on<br />
tiivistä ja keskinäinen luottamus korkealla tasolla.<br />
Taktinen kumppanuus on löyhempää yhteistyötä ja osaamisen jakamista. Välttämättä<br />
taloudellista hyötyä ei synny kummallekaan osapuolelle ainakaan yhteistyön<br />
alussa. Taktinen kumppanuus voi kuitenkin kehittyä projektin edetessä strategiseksi<br />
kumppanuudeksi. Tai päinvastoin jonkun tärkeän kumppanin merkitys voi vähetä<br />
projektin edetessä.<br />
Kumppanuusstrategian merkitys projektille on yhteistyön syventämistä, yhteisten<br />
tavoitteiden suuntaamista sekä kumppaneiden toiminnan ja osaamisen arvostamista.<br />
Kun jaetaan tietoa ja osaamista avoimesti, ei kaikkien tarvitse miettiä samoja asioita<br />
aina alusta asti uudestaan.<br />
60 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Peltosaari-projektin kumppanit 2013<br />
kiinteistövälittäjät, isännöinti<br />
kauppakamari ja yritykset<br />
yrittäjäjärjestö ja yritykset<br />
TE-toimisto<br />
DIAK, Laurea, HAMK, Hyria<br />
Riihimäen tilat ja kehitys<br />
media<br />
poliisi<br />
4H<br />
Peltosaari seura<br />
Mestariasunnot, Järvenpää<br />
Jyrkkälänpolku, Turku<br />
Kummatti, Raahe<br />
Forssan Hyvä asuminen<br />
Botkyrka<br />
Kuopas Oy<br />
Riihimäen<br />
kaupunki Tekes<br />
Tekniikan ja<br />
ympäristön<br />
toimiala<br />
oj, tekla, kh, kv<br />
Peltosaari Parlamentti<br />
projektin johtoryhmä<br />
ARA<br />
teknistaloudellinen ryhmä<br />
asuntostrategiaryhmä<br />
Riihimäen<br />
Kotikulma Oy<br />
Innova-talo<br />
lämmityksen<br />
mallitalo<br />
VR<br />
Ratahallintokeskus<br />
Riihimäen<br />
kaupungin<br />
hallintokunnat<br />
YM<br />
Nuoret esiin<br />
-hanke<br />
Hämeen<br />
ELY-<br />
Keskus<br />
HY<br />
VTT<br />
Aaltoyliopisto<br />
VTT<br />
Peltosaaren<br />
liikekiinteistöjen<br />
omistajat<br />
Asuntoosakeyhtiöt<br />
RAKLIN<br />
hankintaklinikka<br />
vuokratalot<br />
Tellusasukastupa<br />
Riihimäen<br />
Kaukolämpö Oy<br />
Peltosaaren<br />
koulu<br />
Golding<br />
Homes<br />
Kuva 34. Projektin kumppanit.<br />
Peltosaari-projektin strategisia kumppaneita ovat hankkeiden rahoittajat, tutkimuslaitokset,<br />
Peltosaaressa toimivat tahot sekä Riihimäen kaupungin hallintokunnat.<br />
Vaikka kaikkien hallintokuntien välinen yhteistyö projektin kanssa ei ole yltänytkään<br />
vielä strategiselle tasolle, niin siihen on pyrittävä, koska asetettuihin tavoitteisiin<br />
pääseminen edellyttää avointa yhteistyötä yli hallintokuntarajojen.<br />
Peltosaari-projektin taktiset kumppanit liittyvät kiinteästi myös projektin toimintaympäristöön<br />
sekä tavoitteisiin. Esimerkiksi poliisin kanssa on neuvoteltu Peltosaaren<br />
alueen turvallisuuden parantamisesta. Järvenpään Mestariasuntojen sekä<br />
Kuopion Kuopaksen kanssa on vaihdettu tietoa ja osaamista passiiviperuskorjaamisesta.<br />
Albyn Botkyrkan on uusimman kehittämishankkeen yhteistyökumppani,<br />
jonka kanssa asuinalueita kehitetään tutkimuksellisesti rinnakkain vertaillen. 4H:n<br />
organisoima Topinkulma projektin vuokraamalla entisellä Peltosaaren ”ärrällä” järjestää<br />
ala-asteelaisille iltapäiväkerhotoimintaa ja tarjoaa näin lapsiperheille tukea,<br />
vain muutama mainitakseni.<br />
8.2<br />
Golding Homes - kumppani Englannista<br />
Yksi Peltosaari-projektin strategisista kumppaneista on vuonna 2003 perustettu Golding<br />
Homes -säätiö Kentistä Englannista. Yli 100 asuntoa peruskorjannut säätiö<br />
löytyi ympäristöministeriön Lähiöohjelman seminaarin kautta loppuvuonna 2010.<br />
Tietoa ja osaamista vaihdettiin ensin virtuaalisesti, mutta jo maaliskuussa 2011 Peltosaari-projekti<br />
kävi tutustumassa Golding Homesin peruskorjaamiin asuintaloihin<br />
Parkwoodissa ja Coombe Farmissa.<br />
Golding Homes on kehittänyt asukkaiden kohtaamismalliin, jota he olivat jo vuosia<br />
käyttäneet menestyksellisesti. Vuokralaisten kohtaamista nimitetään ”decant interviewksi”,<br />
missä käydään läpi asukkaan toiveet ja tarpeet asunnon peruskorjaukseen<br />
liittyen. Keskustelun aikana selvitetään tarvitseeko asukas väliaikaisen asunnon,<br />
vai pystyykö hankkimaan sen itse väliaikaisen asunnon korjauksen ajaksi. Jos asu-<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
61
kas löytää itse asunnon, hänelle korvataan siitä 5.200 euroa. Tällä rahalla moni<br />
vuokralainen on kohentanut omaa taloudellista tilanneettaan. Asukkaille maksetaan<br />
myös ”häiriölisää”, millä kompensoidaan muuttoon liittyviä pakollisia kustannuksia<br />
kuten tv-antennien uudelleenasennukset sekä pesukoneliitännät jne. Lisäksi säätiö<br />
tarjoaa asukkaille muuttoapua sekä tiedottaa koko ajan prosessin etenemisestä.<br />
Haastattelun yhteydessä Golding Homes tiedusteli asukkailta myös hyvin henkilökohtaisia<br />
asioita, kuten terveyteen, koulutustarpeisiin ja työllisyyteen liittyviä<br />
kehittämistarpeita, joiden tiimoilta asukkaita neuvottiin palveluketjussa eteenpäin.<br />
Asukkaita sitoutettiin uudistettuun asuntoon mm. antamalla mahdollisuus tehdä<br />
omia valintoja pintamateriaalien tai kodinkoneiden suhteen. Vuokralainen maksaa<br />
itse ”lisävarusteista”, mutta samalla sitoutuu asuntoon pidemmäksi aikaa ja pitää<br />
huolta asunnon kunnosta kuin omastaan.<br />
Kehitysjohtaja Chris Blundell Golding Homesista kertoo, että asukkaat ovat mukana<br />
koko korjausprosessin ajan aina suunnittelusta toteutukseen. Asukkaiden henkilökohtainen<br />
kuuleminen ja huomioon ottaminen edistää peruskorjausten sujuvuutta<br />
ja näkyy asukastyytyväisyydessä.<br />
Kuva 35. Golding Homesin kehitysjohtaja Chris Blundellin<br />
mukaan asukkaiden kuuleminen ja huomioonottaminen edistää<br />
toiminnan sujuvuutta ja vaikuttaa asukastyytyväisyyteen.<br />
“Residents are involved<br />
from the masterplanning of<br />
the development through<br />
to choosing the fittings<br />
and finishes of their new<br />
homes, and equally importantly<br />
they are supported<br />
through the often challenging<br />
process of selecting and<br />
moving to their new home.<br />
Golding’s experience is that<br />
this approach results in<br />
fewer delays and costs in<br />
securing property required<br />
for redevelopment and<br />
higher levels of satisfaction<br />
among residents with both<br />
the process and the outcomes.”<br />
– Chris Blundell<br />
Yhteistyö vuokralaisten kanssa<br />
Golding Homesin kokemusten mukaan tärkeintä peruskorjaukseen lähdettäessä on<br />
muistaa, että taantuvilla asuinalueilla asuvat vuokralaiset suhtautuvasti epäilevästi<br />
prosessiin sekä tuntevat epäluottamusta uudistuksia ajaviin tahoihin. Vie oman aikansa,<br />
että luottamus kasvaa.<br />
Suunnitteluvaiheessa ehdottomasti tärkeintä on selkeä ja rehellinen viestintä<br />
asukkaiden kesken. Korjausprosessiin liittyvät asiat kuten tarjoukset, sitoumukset<br />
ja aikataulut on oltava selvät kaikille osapuolille. Se tekee yhteistyöstä helpompaa.<br />
Jos alue on suosittu ja vahvistaa sitä kautta asukkaiden luottamusta alueen uudistamisen<br />
kannattavuuteen, se auttaa saamaan asukkaita osallistumaan uudistamisprosessiin.<br />
Suurta merkitystä on sillä, että asukkaita kuunnellaan aidosti ja heille<br />
annetaan uudenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa tulevan asuntonsa korjaamiseen.<br />
Edellä mainittu vuorovaikutteiden prosessi ja asukkaan vahva osallistuminen saattaa<br />
edellyttää sekä työntekijöiden että asukkaiden koulutusta ja perehdyttämistä,<br />
mutta on sen väärti. Yleensä asukas haluaa vaikuttaa keittiön ja kylpyhuoneen ma-<br />
62 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
teriaaleihin, tyyliin ja koristeluun sekä yhteisten tilojen suunnitteluun. Asukkaiden<br />
kanssa työskentely edellyttää suurempaa työpanosta toimijataholta, mutta ehkäisee<br />
ennakolta monia tulevaisuuden ongelmia.<br />
Muutossa on paljon muistettavaa ja tehtävää. Yleensä kaikenlaiseen asioiden<br />
toimittamiseen kuluu paljon aikaa. Golding Homes otti nämä toimet hoitaakseen<br />
vuokralaisten puolesta. Erityisesti ikääntyneet liikuntarajoitteiset asukkaat olivat<br />
tyytyväisiä heille tarjottuun muuttoapuun. Golding Homesin huolehtiessa muutosta<br />
konkreettisesti, asukas tunsi helpotusta ja prosessi eteni sovitussa aikataulussa ilman<br />
viivytyksiä. Ja aika on rahaa rakennusprojektissa.<br />
Kaksi asiaa nousi ylitse muiden Golding Homesin työntekijöiden toiminnassa<br />
asukkaiden muuttoja järjestäessään: selkeä vastuiden ja työnjako asukkaiden kohtaamisessa<br />
sekä riittävästi aikaa hoitaa asukkaiden muuttoihin liittyvät asiat kunnolla<br />
heti kerralla. Kun asukas oli muuttanut korjattuun, uuteen kotiinsa, hänellä säilyy<br />
sama yhteyshenkilö Golding Homesin puolella seuraavan vuoden ajan, jotta asukkaan<br />
asettuminen taloksi voidaan varmistaa kunnolla.<br />
Korjausprosessista tehtiin asukastyytyväisyyskysely, joka toteutettiin, kun asukkaan<br />
muutosta uuteen kotiin oli kulunut kaksi viikkoa ja seuraava 12 kuukauden<br />
kuluttua, jolloin asukkaalla on jo tarkempi kuva siitä, miten korjausprosessi onnistui.<br />
Peltosaari-projekti toteutti kesällä 2011 ja tammikuussa 2012 kolmen vuokrakerrostalon<br />
asukashaastattelut Peltosaaressa. Mallina käytettiin Golding Homesin asukashaastattelumallia.<br />
Haastattelujen tuloksista kerrotaan tarkemmin luvussa 9.<br />
Riihimäen kaupungin kaikki hallintokunnat ovat Peltosaari-projektin strategisia<br />
kumppaneita. Vaikka yhteistyö ei ole kaikilta osin vielä vastannut win win -tasoa,<br />
niin siihen pitää aktiivisesti pyrkiä.<br />
8.3<br />
Miten hallintokuntien välistä yhteistyötä voisi edistää<br />
Hallintokuntien välinen yhteistyö kunnissa ja kaupungeissa kangertelee. Miksi Aitoa<br />
halua yhteistyön parantamiseksi on ja yleisesti tiedostetaan, että yhteistyöllä parannettaisiin<br />
kuntalaisille tarjottavia palveluja ja ne tuotettaisiin myös edullisemmin.<br />
Hallintokuntien välisiä raja-aitoja on tärkeää madaltaa nopealla aikataululla, koska<br />
on varmaa, että sisäisen yhteistyön parantamisessa onnistuvat kunnat menestyvät<br />
paremmin myös kuntauudistuksessa ja -fuusioissa.<br />
Peltosaari-projektin kokemuksella voin sanoa, ettei hallintokuntien rajoja ylittävää<br />
yhteistyötä ole helppoa käynnistää, mutta se on tärkeää ja tavoiteltavaa. Esimerkiksi<br />
ilman sosiaali- ja terveystoimen osallistumista sosioekonomisten ongelmien<br />
vaivaaman asuinalueen uudistaminen ja imagon parantaminen ei yksinkertaisesti<br />
onnistu. Asukkaita on kohdattava, kuunneltava sekä myös autettava. Pelkästään<br />
ylimmän johdon sitoutuminen kehittämishankkeeseen ei riitä.<br />
Peltosaaren osalta voidaan olla tyytyväisiä siihen, että alueelle saatiin oma sosiaaliohjaaja<br />
1.4.2011 alkaen, joka ottaa asiakkaita vastaan Peltosaaren asumisklinikalla<br />
torstaisin ilman ajanvarausta. Lisäksi hän järjestää erilaista asukastoimintaa mm.<br />
maahanmuuttajaperheille. Perheisiin ja koteihin ulottuvassa sosiaalityössä tarvitaan<br />
kuitenkin aina kumppani. Mistä se löytyy Kriisitilanteissa tarvittaisiin ryhmä, missä<br />
olisi monenlaista osaamista mm. lastensuojelun, aikuissosiaalityön, terveydenhuollon<br />
ja A-klinikan näkökulmia. Tämä jäi vielä tässä vaiheessa toteutumatta Peltosaari-projektissa,<br />
mutta projekti jatkuu.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
63
9 Innovaatioita asukkaiden<br />
kohtaamiseen<br />
Irene Väkevä-Harjula<br />
Yksi Peltosaari-projektin strategisista kehittämiskärjistä on asukkaiden aktivointi<br />
kehittämään omaa asuinaluettaan. Peltosaarelaisten asenteet projektia kohtaan olivat<br />
aluksi epäileviä ”projekteja tulee ja niitä menee”. Syitä tähän on monia, mutta<br />
yksi merkittävimmistä on ehkä aiempien kehittämishankkeiden päättyminen ilman<br />
konkreettisia näkyviä muutoksia asuinalueelle esimerkiksi talojen rakentamisia tai<br />
purkamisia. Pitää kuitenkin muistaa, että 2000-luvun alussa toimineet kaupungin<br />
perusturvan pyörittämät Peltsi Paremmaksi ja Pemari-hankkeet saivat merkittäviä<br />
tuloksia aikaan, kuten asukasisännöitsijän toimi Riihimäen Kotikulma Oy:hyn sekä<br />
Tellus-asukastupa Kotikulman asukkaiden käyttöön.<br />
Tässä luvussa kerrotaan Peltosaari-projektin malleista kohdata asukkaita. Näitä<br />
hankkeita on rahoitettu ympäristöministeriön Lähiöohjelmasta 2008–2011 sekä ARAn<br />
Asumisen uudistamisen -projektista.<br />
9.1<br />
Asumisklinikan perustaminen<br />
Projektin käynnistyessä keväällä 2010 kävi ilmi, että asuinalueen monenlaiset haasteet<br />
edellyttävät monikärkistä toimintastrategiaa, jonka toteuttamisessa tarvitaan kaikkien<br />
Riihimäen kaupungin hallintokuntien osaamista ja työtä. Lisäksi Peltosaari-projekti<br />
etsi myös muita yhteistyökumppaneita, joiden osaamista voidaan hyödyntää.<br />
Verkostomaista yhteistyötä käynnistämään perustettiin syyskuun alussa Peltosaareen<br />
asumisklinikka, Linnunradankatu 9 a:ssa. Tärkeimpänä tavoitteena oli edistää kaupungin<br />
hallintokuntien ja peltosaarelaisten toimijoiden yhteistyötä ja kumppanuutta<br />
peltosaarelaisten hyväksi.<br />
Klinikalla yhteistyötä käynnistelivät syksyllä 2010 projektin kumppaneina liikuntaja<br />
nuorisotoimi sekä Riihimäen Kotikulman asukasisännöitsijä. Liikuntatoimi järjesti<br />
sauvakävelyä ja muuta liikuntaa klinikkalähtöisesti. Lisäksi klinikalla järjestettiin<br />
terveyskioskitoimintaa projektin toimesta.<br />
Helmikuussa 2011 perustettiin Peltosaari Parlamentti, jonka kokoontuu myös asumisklinikan<br />
tiloissa. Samoin Parlamentin lukuisat kehittämisryhmät pitävät kokouksiaan<br />
klinikalla. 1.4.2011 asumisklinikalla aloitti alueen oma sosiaaliohjaaja torstaisin<br />
päivystysvastaanotot. Peltosaari-projektin asumiskoordinaattori toimii sosiaaliohjaajan<br />
työparina klinikalla. Kesällä 2011 asumisklinikan parvekkeella harjoiteltiin<br />
kaupunkiviljelyä, missä mukana oli nuorisotoimen kansainvälinen harjoittelija.<br />
Kesällä 2011 käynnistettiin asumisklinikalla kolmen purettavan vuokratalon asukkaiden<br />
kehityskeskustelut, mihin mallia oli haettu Englannista Kentistä Golding<br />
Homesilta. Keskustelussa olivat mukana valtiotieteellisen opiskelija pro gradu -tutkijana,<br />
Riihimäen Kotikulma Oy:n asukasisännöitsijä sekä Peltosaari-projektin projektipäällikkö<br />
ja asumiskoordinaattori. Lisäksi jokaisella haasteltavalla oli mahdollisuus<br />
64 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
tavata alueen sosiaaliohjaaja kehityskeskustelun päätteeksi. Haastattelut jatkuivat<br />
tammikuussa 2012.<br />
Syksyllä 2012 asumisklinikalla käynnistyivät maahanmuuttajataustaisten naisten<br />
kuntouttavan työtoiminnan ryhmä sosiaaliohjaajan vetämänä ja tammikuun lopulla<br />
2013 käynnistyivät Nuoret esiin -hankkeen sopparyhmät, missä tavoitteena on auttaa<br />
nuoria koulutuspaikan tai työpaikan saannissa sekä antaa 25–29-vuotiaille nuorille<br />
ihan konkreettisesti eväitä elämään mm. opettaa laittamaan ruokaa. Hankkeen taustalla<br />
on vuoden alusta voimaan tullut nuorisotakuu.<br />
Maaliskuun alusta 2013 Peltosaari-projektin asumiskoordinaattori sekä Nuoret<br />
esiin -hankkeen nuorten valmentaja siirtyivät työskentelemään kokopäiväisesti Peltosaaren<br />
asumisklinikalle. Samalla haluttiin tuoda palveluja konkreettisesti asukkaiden<br />
luo paremmin saavutettaviksi.<br />
Asumisklinikan merkitys Peltosaaren asuinalueen aktivoinnissa on ollut tärkeä,<br />
vaikka hallintokuntien osallistuminen alkuvaiheessa olikin melko vähäistä. Peltosaari<br />
Parlamentin perustamisen myötä asumisklinikalla on ollut jopa aika ajoin tungosta<br />
ja tulinen tunnelma! Sosiaaliohjaajan asiakkaat ovat myös pikkuhiljaa huomanneet<br />
saavansa arvokasta apua omalta asuinalueeltaan. Asumisklinikan rooli kasvaa, kun<br />
toimijoiden määrä lisääntyy. Tavoitteena onkin, että kun Peltosaaren kylätalo rakennetaan<br />
arviolta vuonna 2015, siirtyy asumisklinikka toimimaan sinne. Tällä hetkellä<br />
asumisklinikan vuokra jyvitetään eri kehittämishankkeille.<br />
9.2<br />
Peltosaari Parlamentti<br />
Helmikuussa 2011 perustettiin Peltosaari Parlamentti jatkamaan asukastyöryhmän<br />
työtä. Tavoitteena oli perustaa laaja, vapaaehtoisten kehittämisryhmä, missä on mukana<br />
sekä peltosaarelaisia asukkaita että viranhaltijoita kaikista hallintokunnista sekä<br />
muita alueen kehittämisestä kiinnostuneita tahoja. Parlamentissa on käyty vilkasta<br />
keskustelua alueen kehittämisestä. Erityisesti yleissuunnitelman lausuntovaiheessa<br />
helmikuussa 2012 keskustelu velloi vilkkaana. Parlamentti sekä projekti ovat toimineet<br />
tietynlaisena ”ukkosenjohdattimena” alueen kehittämistä puolustavien ja<br />
vastustavien välillä.<br />
Peltosaari Parlamentti on kokoontunut maaliskuuhun 2013 mennessä jo 20 kertaa.<br />
Jäsenet ovat jonkun verran vaihtuneet, mutta hyvä kehittämisen henki on vaan parantunut.<br />
Parlamentin muistiot ovat julkisia kaikkien luettavissa projektin nettisivuilta.<br />
Parlamentti on toiminut peltosaarelaisten äänitorvena ja antanut lausuntoja mm.<br />
pankkiautomaatin palauttamiseksi tai yleissuunnitelman kehittämiseksi. Liitteessä<br />
2 on Peltosaari Parlamentin antama lausunto ideakilpailusta ensimmäisessä kokouksessaan<br />
16.2.2011.<br />
Vuonna 2013 Peltosaari Parlamentissa toimi 18 vapaaehtoista kehittäjää ja viisi työryhmää.<br />
Vuosina 2011–2012 Parlamentissa toimi myös Terveyttä kulttuurista -ryhmä.<br />
Parlamentin työryhmät ja niiden vetäjät vuonna 2013 ovat:<br />
1. asukastyöryhmä / Jouni Mäkikunnas<br />
2. ympäristöt ja kauniit pihat -ryhmä / Marjatta Syvänen<br />
3. urheiluryhmä / Reijo Koivu<br />
4. tapahtumaryhmä / Jonna Kanerva<br />
5. asunto-osakeyhtiöryhmä / etsii vetäjää Sirkka Sampolan seuraajaksi.<br />
Mitä Parlamentin työryhmät tekevät Työryhmät on perustettu aktiivisen ryhmän<br />
vetäjän kiinnostuksen kohteiden mukaan; yhtä kiinnostaa siisti ympäristö ja kauniit<br />
kukkaistutukset, toista taas alueen omien olympialaisten järjestäminen tai vuokralla<br />
asuvien ja taloyhtiöiden yhteistyön kehittäminen. Kaikki ideat ja toimenpiteet ovat<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
65
yhtä tärkeitä alueen kehittämisen kannalta. Parasta ovat innokkaat asukkaat, jotka<br />
saavat muita alueen asukkaita mukaan. Projektin rooli Parlamentin näkökulmasta on<br />
tapahtumista tiedottaminen ja ryhmien auttaminen kehitysideoiden toteuttamisessa.<br />
Peltosaari-projekti on kouluttanut alueen asukkaita energia-asioissa. Peltosaari<br />
Parlamentin asunto-osakeyhtiöryhmä vetäjänsä Sirkka Sampolan johdolla on järjestänyt<br />
viisi koulutusta asukkaille mm. ryhmäkorjauksesta, talojen peruskorjauksista<br />
ja elinkaarimalleista, taloyhtiön energiansäästömahdollisuuksista, aurinkosähköstä<br />
sekä kauko- ja maalämmöstä. Lisäksi alueen huoltoyhtiö Kotikulman Kiinteistöpalvelut<br />
Oy on antanut asukkaille energiansäästövinkkejä. Projekti järjesti myös<br />
energiaeksperttikoulutusta tavoitteena saada kootuksi asiantuntijaverkosto jokaiseen<br />
taloon Peltosaaressa. Energiaeksperttiasiaa viedään eteenpäin uudella hankkeella,<br />
mikäli rahoitus järjestyy.<br />
Peltosaari Parlamentti käytti kesällä 2012 kaksi viikkoa aikaa havainnointiin. Parlamentin<br />
jäsenet tekivät muistiinpanoja havaitsemistaan hyvistä ja huonoista asioista<br />
liikkuessaan alueella. Havainnot käytiin läpi syyskuun kokouksessa ja kielteisiin<br />
asioihin puututtiin. Samassa Parlamentin kokouksessa pohdittiin Riihimäen kaupungin<br />
arvoja ja miten ne toteutuvat Peltosaaressa. Miten turvallisuutta, viihtyisyyttä, arkielämän<br />
sujuvuutta ja vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia voidaan alueella<br />
edistää ja miten peltosaarelaisten toimeentulo voidaan taata Seuraavassa on listattu<br />
Parlamentin pohdinnan tuloksia, miten alueella pitäisi elää ja käyttäytyä:<br />
• kotini on linnani!<br />
• arvostan omaa asuinaluettani<br />
• pidän ympäristön siistinä<br />
• tervehdin naapureita<br />
• hyvät tavat kunniaan: kiitos, päivää ja anteeksi!<br />
• koko kylä kasvattaa ja kantaa vastuuta<br />
• en häiriköi klo 22.00 – 07.00<br />
• Peltosaari Parlamentin työryhmät kehittävät ja puhuvat muista hyvää<br />
• hymy valaisee päivän J<br />
Parlamentti on myös pyytänyt eri alojen asiantuntijoita kertomaan Parlamentin jäseniä<br />
kiinnostavista aiheista kokousten alkuun mm. lastensuojelusta, poliisin toiminnasta,<br />
SPR:N ystävätoiminnasta, maahanmuuttajien työllistymishankkeista, yleissuunnitelman<br />
kehittämisestä ja VVO:n Lahden asukastoiminnasta.<br />
Peltosaari Parlamentti perustettiin asukkaiden äänitorveksi ja sillä pyrittiin edistämään<br />
kansalaiskeskustelua. Peltosaaren kehittämisen kohdalla ei missään tapauksessa<br />
haluttu käydä uudistamistyöhön kuulematta asukkaita, vaan haluttiin aitoa<br />
vuorovaikutusta. Parlamentin rooli ”höyryjen” poistajana oli hyvä asia ja puhdisti<br />
ilmaa. Yli kahden vuoden aktiivisen toiminnan jälkeen Peltosaari Parlamentti on vakiinnuttanut<br />
asemansa alueen kehittäjänä ja on ollut aktiivisesti tuomassa asukkaita,<br />
viranhaltijoita, kehittäjiä ja päättäjiä samalla puolelle pöytää.<br />
Yksi Parlamentin jäsenten tärkeä tehtävä on viedä kehittämisen viestiä muille<br />
asukkaille ja tuoda viestiä kaupungin päätöksentekoon ja toimintaan. Jäsenyys tuo<br />
tietenkin myös mukanaan vastuuta. Parlamentin jäseniä kuunnellaan sekä heidän<br />
sanomisiinsa uskotaan ja luotetaan.<br />
9.3<br />
Asukashaastattelut<br />
Peltosaaren ideakilpailun yhteydessä ilmoitettiin kilpailuun osallistujille, että tavoitteena<br />
on purkaa Peltosaaresta huonossa kunnossa olevia kerrostaloja 5–6 kappaletta<br />
sekä lisäksi huonokuntoiset liikekeskuksen rakennukset. Ideakilpailun ratkettua Peltosaari-projekti<br />
käynnisti asukashaastattelut asumisklinikalla osana ARAn Asumisen<br />
66 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
uudistamisen -projektia. Haastatteluun kutsuttiin kolmen purettavan talon (Merkuriuksenkatu<br />
9 ja Linnunradankatu 25–29) asukkaat. Haastattelut tehtiin elo-syyskuussa<br />
2011 ja tammikuussa 2012.<br />
Haastatteluun lähetettiin henkilökohtainen kutsu ja jokaiselle varattiin tunti aikaa.<br />
Haastattelu-ryhmässä olivat Peltosaari-projektin projektipäällikkö, asumiskoordinaattori,<br />
Riihimäen Kotikulma Oy:n asukasisännöitsijä sekä valtiotieteellisen tiedekunnan<br />
pro gradu -opiskelija. Lisäksi jokaisella haastatteluun osallistuneella oli<br />
mahdollisuus osallistua haastattelun 2. vaiheeseen eli käydä sosiaaliohjaajan luona<br />
saamassa neuvontaa ja ohjausta julkiseen palveluverkostoon.<br />
Ensimmäisen haastateltavan talon asukkaista paikalle saapui 66 %, mikä oli ilahduttavan<br />
hyvä tulos.<br />
Haastattelun kulku ja sisältö oli seuraava (ks haastattelujen runko, liite 3):<br />
1. Lyhyt Peltosaari-projektin esittely<br />
2. Yleiset kysymykset:<br />
1. haastateltavan ikä, sukupuoli<br />
2. asumisaika Peltosaaressa<br />
3. kokemuksia talosta/alueesta<br />
4. asumistarpeet tulevaisuudessa<br />
5. asumismuodon vaihto esim. omistusasuntoon<br />
6. haluaako muuttaa pois Peltosaaresta<br />
7. jos/kun talo korjataan, haluaako muuttaa takaisin Peltosaareen<br />
8. Peltosaaren maineesta<br />
9. alueen turvattomuudesta<br />
10. Peltosaaren hyvistä puolista ja epäkohdista<br />
11. yhteisöllisyydestä ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista<br />
12. kiinnostaako kierrätys, ekologisuus ja energia-asiat<br />
3. henkilökohtaiset kysymykset: työ, hyvinvointi, koulutus<br />
Asukashaastattelun tuloksia<br />
• vastaajat asuneet Peltosaaressa keskimäärin 9 v<br />
• 1/3 on halukkaita muuttamaan pois, 2/3 vastaajista aikoo asua jatkossakin<br />
Peltosaaressa<br />
• 14/19:sta haluaa muuttaa takaisin Peltosaareen talon korjauksen jälkeenkin!<br />
• vain 3/19 on harkinnut asumismuodon vaihtamista, 16/19 aikoo asua jatkossakin<br />
vuokralla.<br />
• 12/19 eli 63 % vastaajista ajattelee että Peltosaari on alueena mainettaan parempi<br />
• palvelut ovat lähellä, mutta lähes kaikki toivovat pankkiautomaattia ja kioskia<br />
takaisin<br />
• turvattomia paikkoja: tunneli ja ravintolan edusta yöllä. 10/19:sta vastaajasta<br />
kokee Peltosaaren turvalliseksi asuinalueeksi.<br />
• 13 vastaajaa 19:sta viihtyy hyvin alueella<br />
• 74 % vastaajista piti Peltosaaren erityisen hyvänä puolena sijaintia<br />
• 17/19:sta vastaajasta on kiinnostunut energia-asioista ja kierrätyksestä<br />
• työttömyysprosentti 26 %<br />
Haastattelujen tuloksista voidaan päätellä, että purettavissa taloissa asuu alueella<br />
viihtyviä ihmisiä, joista suurin osa haluaa asua tulevaisuudessakin Peltosaaressa ja<br />
nimenomaan vuokra-asunnossa. Haastateltavat ovat asuneet alueella jo melko pitkään<br />
ja pitävät Peltosaarta alueen mainetta parempana. Erityisesti Peltosaaren hyvä<br />
sijainti osana Riihimäen matkakeskusta nousi esille haastatteluissa asumisetuna.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
67
Peltosaaren maineesta tehdään parhaillaan pro gradu -tutkimusta Helsingin yliopiston<br />
valtiotieteellisessä tiedekunnassa Peltosaaren Nuoret esiin -hankkeen nuorten<br />
ohjaajan Perttu Jämsénin toimesta. Tutkimusmateriaalina toimivat nauhoitetut asukashaastattelut.<br />
Seuraavassa sosiaaliohjaajan huomioita asukkaiden kohtaamisista:<br />
• haastatelluista 10/19 aktiivisessa sosiaalitoimen asiakassuhteessa<br />
• asiakkaiden rekisteritiedot tarkistettiin haastattelun aikana ja ne päivitettiin<br />
• uusia asiakkuuksia ei perustettu<br />
• julkisen palveluverkoston piiriin ohjattiin 11 asukasta, joista 8:lla on jo asiakkuus<br />
olemassa ko. palvelussa -> löydettiin 3 uutta palvelun tarvitsijaa<br />
• kaikki haastateltavat saivat sosiaaliohjaajan käyntikortin<br />
• 4:lle/19 annettiin toimeentulotukihakemus.<br />
Sosiaaliohjaajan haastattelu oli tärkeä, koska hän tuli samalla asukkaille tutuksi sekä<br />
sai autettua peltosaarelaisia julkisen palveluverkoston piiriin.<br />
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että haastateltavat olivat erittäin tyytyväisiä siihen,<br />
että heiltä kysytään mielipidettä ja ideoita oman asuinalueen kehittämiseen.<br />
Haastattelujen aikana kävi ilmi ns. ”Peltosaaren henki”, joka on ” muuta Riihimäkeä<br />
urbaanimpaa ja vapaampaa elämänmuotoa”. Lisäksi asukkaat kertoivat seuraavia<br />
asioita, joihin toivottiin muutosta: yleinen siisteys alueella paremmaksi, romuautot<br />
pois parkkipaikoilta, julkijuopottelu liikekeskuksen ympärillä kuriin, kaahailu lopetettava<br />
jalkakäytävillä, talot ja ilmastointi kuntoon, parkkipaikat kunnostettava<br />
ja alueen sekavat opasteet uusittava. Asukkaita on opetettava asumaan, jotta ”hällä<br />
väliä” -meininki vähenee.<br />
Edellä mainittuihin seikkoihin puuttui välittömästi Peltosaari Parlamentin asukastyöryhmä,<br />
joka ryhtyi laputtamaan romuautoja ja kunnostamaan talojen roska- ja<br />
kierrätyspisteitä. Julkijuopottelun estämiseksi penkit oli poistettu Peltosaaren liikekeskuksesta<br />
jo kesäkuussa 2010. Lisäksi Parlamentti lähetti kauppiaalle vetoomuksen<br />
olla myymättä alkoholipitoisia juomia päihtyneille. Runsaasti asukkaita puhuttava<br />
pysäköintipaikkojen siirto ja kunnostaminen on osa Peltosaaren uutta yleissuunnitelmaa<br />
ja otetaan uudistamisessa huomioon.<br />
Kuva 36. Työllisyystilanne kesällä 2011 asukashaastatteluissa mukana olleessa talossa.<br />
68 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Turvallisuus ennen kaikkea! (Blogikirjoitus 3/2012)<br />
Yksi Riihimäen kaupungin arvoista on turvallisuus, jota halutaan vahvistaa myös<br />
uudistuvassa Peltosaaressa. Parlamentti käynnisti viime vuoden kesäkuun kokouksessa<br />
arvokeskustelun miettimällä, mitä tarkoittaa peltosaarelaisen asukkaan<br />
näkökulmasta: Riihimäellä on turvallista, viihtyisää, arkielämä on sujuvaa, helppo<br />
osallistua ja vaikuttaa.<br />
Turvallisuus nousi niin keskeiseksi keskustelunaiheeksi, että projekti päätti kysyä<br />
asiasta asukashaastatteluissa elokuussa 2011. Puolet Merkuriuksenkatu 9:n<br />
asukkaista arvioi Peltosaaren turvalliseksi asuinalueeksi. Turvattomina paikkoina<br />
pidettiin ravintolan edustaa ja asematunnelia yöaikaan. Lisäksi asukkaat toivoivat<br />
parempaa valaistusta koko asuinalueelle, kun uutta yleissuunnitelmaa aikanaan<br />
toteutetaan.<br />
Sama kysymys esitettiin Linnunradankatu 25 ja 29:n asukkaille tammikuussa 2012.<br />
Vastaajat kokivat Peltosaaren pääasiallisesti turvalliseksi alueeksi; kolmasosa vastaajista<br />
piti Peltosaarta jopa täysin turvallisena asuinpaikkana. Kaupan, baarin<br />
ja asematunnelin edustat mainittiin joskus turvattomina. Eniten turvattomuutta<br />
aiheuttavat päihteiden käyttäjät, joita Peltosaaressa on vastaajien mielestä liikaa.<br />
Erityisesti huumeiden käyttäjät mainitaan. Lisäksi se, että joidenkin talojen ulko-ovet<br />
jätetään öisin auki, aiheuttaa turvattomuutta ja pelkoa. Nuorten holtiton<br />
kaahailu autoilla jalkakäytävillä on myös turvallisuusriski, johon on puututtava.<br />
Vastauksissa korostettiin myös jokaisen ihmisen omaa harkintaa ja riskinottoa öiseen<br />
aikaan liikuttaessa.<br />
Peltosaaren kehittämisessä turvallisuuden parantaminen on keskeinen tavoite.<br />
Rakentamalla ja korjaamalla voidaan toki edistää turvallista asumista. Riittävä<br />
valaistus lisää viihtyisyyden lisäksi myös turvallisuutta. Kuitenkin ihminen voi<br />
tuntea turvattomuutta kaikissa elämänvaiheissa. Turvallisuutta lisäävät onnellinen<br />
lapsuus turvallisessa ympäristössä, mahdollisuus kasvaa ja oppia päiväkodissa ja<br />
koulussa, missä kiusaamista ei sallita ja oikeus turvalliseen koulu- ja työmatkaan.<br />
Elämän edetessä turvattomuutta tuovat odottamattomat asiat kuten työttömyys,<br />
taloudellinen epävarmuus ja sairaudet. Ikäihmisille turvallisuus on erittäin tärkeä<br />
asia; halutaan varmistaa, että apua on nopeasti saatavilla, jos sitä tarvitaan. Lisäksi<br />
elämisen laatua parantavat apuvälineet halutaan edistämään turvallisuutta.<br />
Maaliskuun kokouksessa Peltosaari Parlamentti jatkaa keskustelua turvallisuuden<br />
parantamisesta. Parlamentin toimintaryhmiltä toivotaankin omia näkemyksiä<br />
asiaan. Parlamentin kokoukseen on kutsuttu myös virkavallan edustajia miettimään,<br />
miten kaikenikäisten peltosaarelaisten turvallisuutta arjessa voidaan parantaa.<br />
Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia!<br />
Terveisin: Irene<br />
Peltosaari-projektin projektipäällikkö<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
69
Asukashaastattelujen tuloksista piirrettiin posteri, joka kiteyttää asukkaiden mainitsemat<br />
ongelmat Peltosaaressa. Nuoren graafikon Niko Metsälän piirtämässä julisteessa<br />
näkyy asukashaastatteluissa esille tulleita kehitettäviä asioita: riittämättömän<br />
valaistuksen mukanaan tuomaa turvattomuutta, talojen seiniin piirrettyjä ”töhryjä”<br />
ja keskelle kylää hylättyjä romuautoja. Toisaalta taas eri ikäiset ja näköiset peltosaarelaiset<br />
elävät sovussa rintarinnan auringonkukkapelloistaan tunnetulla alueella ja<br />
toivottavat kaikki tervetulleiksi kotiinsa.<br />
Asukashaastattelut olivat alueen maineen ja imagon kannalta tärkeitä. Asukkaat<br />
olivat selvästi valmistautuneet haastattelutilanteeseen - jotkut jopa jännittivät sitä.<br />
Jokaisen haastattelun aluksi rupateltiin ja kahviteltiin porukalla, mikä hälvensi epäluuloja<br />
ja rentoutti tilannetta.<br />
Haastatteluryhmä oppi keskusteluista paljon ja totesi yksimielisenä, että keskusteluja<br />
pitäisi jatkaa muissakin taloissa. Lisäksi haastattelujen perustella kävi selväksi,<br />
että suomalainen asenne vuokralla asuvia kohtaan on edelleenkin varsin negatiivinen.<br />
Haastatteluihin osallistuneet olivat tyytyväisiä siitä, että kerrankin kysytään<br />
heidän mielipidettään siitä, miten omaa asuinaluetta pitäisi kehittää.<br />
”vuokralainen ei ole yhtä kuin moniongelmainen”<br />
9.4<br />
Kummitoiminta<br />
Ajatus Peltosaaren alueen kummitoiminnasta heräsi jo kilpailuseminaarissa helmikuussa<br />
2011, kun Laurean sidosryhmäjohtaja Leena Peltosaari valittiin alueen kummiksi.<br />
Sittemmin kummikirjoja on jaettu jo kymmenen. Kummitoiminnalla pyritään<br />
sitouttamaan Peltosaaren kehittämiseen aluekehittämisen asiantuntijoita sekä kellok-<br />
Nro: 1<br />
KUMMIKIRJA<br />
Sinikka Peltola<br />
Kutsuttu Riihimäen Peltosaaren<br />
asuinalueen kummiksi<br />
23.5.2012 Riihimäellä<br />
Irene Väkevä-Harjula<br />
Jonna Kanerva<br />
Kuva 37. Asukkaiden kehityskeskustelujen<br />
posteri. (Kuva: Niko Metsälä)<br />
Kuva 38. Riihimäen teknisen keskuksen<br />
eläkkeellä olevan hallintopäällikön Sinikka<br />
Peltolan kummikirja on numero ykkönen.<br />
70 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
kaita, jotka vievät hyvää viestiä omille verkostoilleen. Lisäksi kummien kokemukset<br />
ja näkökulmat ovat arvokkaita Peltosaaren kehittämiselle.<br />
Monesti projektin aikana olen pohtinut asukkaiden aktivointitoimenpiteiden tehoa<br />
oman kokemukseni kautta. Ongelmien ydin on kristallisoitunut mielessäni työttömyyteen<br />
ja sitä seuraavaan syrjäytymisvaaraan ja köyhyyteen. Olen koonnut oman<br />
kymppimallin, jonka uskoisin helpottavan asuinalueiden lisäksi myös monen suomalaisen<br />
perheen arkea.<br />
Mallin idea on ihmisten tukemisen yksinkertaistaminen sekä tuen tarvitsijan ja<br />
saajan sekä tuen myöntäjän näkökulmasta. Työttömät ihmiset ovat joutuneet kammottavaan<br />
tukiviidakkoon, mistä ei voi enää selvitä ilman jatkuvaa opastusta ja<br />
konsultaatiota. Lisäksi kymppimallilla tavoitellaan ihmisten tasapuolista ja oikeudenmukaista<br />
kohtelua Suomessa.<br />
9.5<br />
Kymppimalli syrjäytymisen ehkäisyyn<br />
Uudistettavilla asuinalueilla asuu yleensä keskimääräistä vähemmän koulutettuja<br />
ihmisiä, joista monet ovat työttömiä ja syrjäytyneitä - jopa moniongelmaisia. Puhutaan<br />
asuinalueen sosioekonomisista ongelmista. Edellä mainitut ongelmat aiheuttavat<br />
köyhyyttä ja toivottomuutta. Miten toivottomuus vaikuttaa lapsiin ja nuoriin Periytyykö<br />
työttömyys ja syrjäytymisalttius Miten ihmisiä autetaan takaisin yhteiskuntaan<br />
Esitän seuraavassa omaan kokemukseen perustuvan mallin, joka toisi apua<br />
myös asuinalueiden ongelmiin:<br />
1. siirrytään v. 2015 alusta SuomiPalkka-järjestelmään, mikä antaa jokaiselle<br />
suomalaiselle työttömälle 18-vuotta täyttäneelle tasapuolisen toimeentulon ja<br />
turvan<br />
2. SuomiPalkalla korvataan KAIKKI muut tukimuodot: työttömyys-, asumis-,<br />
toimeentulo- jne.<br />
3. SuomiPalkan suuruus määritellään niin, että sillä elää ja asuu kohtuullisesti<br />
Suomessa<br />
4. yksinhuoltaja- ja lapsiperheitä tuetaan lapsikorotuksilla<br />
5. 7-18–vuotiaille lapsille ja nuorille kohdennetaan digitaalista harrastusrahaa<br />
200 €/a<br />
6. 18-29–nuorisotakuun toimia vahvistetaan: jokainen nuori otetaan tehostettujen<br />
työllistämis- ja koulutustoimien piiriin<br />
7. SuomiPalkan lisäksi jokainen voi halutessaan tehdä vapaaehtoista työtä ja<br />
kerätä bonuspisteitä mm. palvelukodeissa tai tehdä pätkätöitä 500 euroon<br />
saakka kuukaudessa ilman verovaikutuksia tai SuomiPalkan menetyksiä<br />
8. turha ja rasittava koulutusrumba jää pois niiden osalta, joille siitä ei ole hyötyä<br />
eikä haluja<br />
9. halukkaita koulutetaan tosissaan ja heille etsitään harjoittelu- ja työpaikat<br />
10. tukiviidakon paperipyörityksestä vapautuu valtava asiantuntijoiden joukko<br />
ihmisten kohtaamiseen: jalkaudutaan, kuunnellaan, etsitään keinoja ja välitetään.<br />
Autetaan ihmisiä yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi, joilla on halu<br />
ja kyky pitää huolta itsestään ja läheisistään.<br />
Edellä kuvatulla mallilla lopetetaan vanhanaikainen paperinpyöritys ja siirrytään<br />
digiaikaan mm. pätkätöiden ilmoittamisen osalta (pankkitunnistus). Kaiken lisäksi<br />
jokainen suomalainen voi tuntea itsensä taas arvokkaaksi ihmisenä, joka on Suomi-<br />
Palkkansa ansainnut.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
71
10 Asumisen palvelujen kehittäminen<br />
peltosaarelaisille<br />
Peltosaarelaisten päivittäiset palvelut ovat osittain karanneet pääradan toiselle puolelle;<br />
apteekkia, kioskia ja pankkiautomaattia asuinalueelta ei enää löydy. Eniten<br />
asukkaat kaipaavat pankkiautomaattia, jota ei useista pyynnöistä ja vetoomuksista<br />
ole saatu palautettua. Nyt Peltosaaressa odotetaan kylätalon rakentamista, johon<br />
keskitettäisiin palveluja asukkaille; mm. internet-kahvila, kirjasto, asumisklinikka,<br />
kierrätys, kohtaamis- ja harrastetiloja. Alueen kehittämisen edetessä ja Kylätaloa<br />
odotellessa asukkaiden palvelutarpeita selvitetään Peltosaari-projektin hankkeissa.<br />
10.1.<br />
Alueellisen sosioekonomian vaikutus<br />
asuinalueen kehittämiseen<br />
Perttu Jämsén 10<br />
10.1.1<br />
Johdanto<br />
Tässä kirjoituksessa käsittelen niitä haasteita, joita verraten heikko sosioekonominen<br />
asema Peltosaaren kehittämiselle asettaa, ja pyrin kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen<br />
viitaten tarkastelemaan Peltosaarta myös ulkomaisten esimerkkien valossa.<br />
Vaikka vertailukohtia löytyy kotimaastakin, on toisinaan hyödyksi lähteä merta<br />
edemmäs kalaan.<br />
Kaupunkialueiden kehittämisessä on toki huomioitava aluekohtaiset ja kansalliset<br />
erityispiirteet, mutta kaupunkien ja muuttoliikkeiden kohdalla on nähtävissä myös<br />
yleisempiä, jopa globaaleja lainalaisuuksia. Tällaisia ovat paitsi asuinalueen maineen<br />
vaikutus asukkaiden muuttohalukkuuteen, myös asumiseen liittyvien mahdollisuuksien<br />
ja pakkojen rajanveto, jota heikentyneestä maineesta kärsivillä alueilla kaikkialla<br />
maailmassa käydään.<br />
En käy tässä yhteydessä tarkemmin läpi Peltosaaren sosiaalista ja alueen sisäistä<br />
taloudellista tilannetta, vaan totean Vaattovaaran ja kumppaneiden tavoin Peltosaaren<br />
kehittämisen haasteiden liittyvän teknisen perusparannuksen ohella pääasiassa<br />
alueen sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen. Sosioekonomisen ympäristön<br />
kuvaajiksi tässä yhteydessä riittänevät 27 prosentin työttömyys ja passiiviväestön<br />
osuus asukkaista, joka osassa vuokrataloaluetta ylittää 50 % (Ratvio, Vaattovaara,<br />
Kortteinen, 2009).<br />
10 Perttu Jämsén on valtiotieteen ylioppilas ja Nuoret esiin -hankkeen valmentaja. Hänen pro gradunsa<br />
Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa käsittelee Peltosaaren alueen mainetta. Jämsén on<br />
koonnut tutkimusaineistonsa Peltosaaren asukashaastatteluista elokuussa 2011 ja tammikuussa 2012.<br />
72 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
10.1.2<br />
Miten alueen sosioekonominen tilanne vaikuttaa muuttoliikkeisiin<br />
Asuinalueen sosiaalisen ympäristön kehittämisen kannalta on tärkeää tiedostaa paitsi<br />
alueen vetovoimatekijät, myös ne objektiiviset ominaisuudet, jotka vaikuttavat<br />
muuttoliikkeisiin alueelta poispäin. Koulutetun ja työssäkäyvän väestön valikoivaa<br />
poismuuttoa voidaan pitää universaalina huonomaineisten asuinalueiden ongelmana,<br />
joka parhaimmillaan vain vaikeuttaa alueen kehittämistä, mutta pahimmillaan<br />
voi estää sen kokonaan.<br />
Asukkaiden muuttohalukkuuteen vaikuttaa henkilökohtaisen asumiskokemuksen<br />
lisäksi se, mitä he kuvittelevat muualla kaupungissa asuvien ihmisten ajattelevan<br />
heidän asuinalueestaan. Kutsun tätä käsitystä Permentierin, Van Hamin ja Boltin<br />
(2008) tapaan asuinalueen havaituksi maineeksi (”perceived reputation”). Heidän<br />
mukaansa asuinalueen havaittu maine on muuttamiskäyttäytymistä tutkittaessa<br />
asukastyytyväisyyttä parempi mittari, sillä se antaa luotettavamman kuvan todellisista<br />
muuttoaikeista. Vertailun vuoksi: asukas saattaa kertoa olevansa tyytyväinen<br />
nykyiseen asuinalueeseensa, mutta silti harkita muuttoa pois alueelta alueen huonon<br />
maineen vuoksi. (Permentier, van Ham, Bolt, 2008)<br />
Alueen sosioekonomisella tilanteella on osoitettu olevan vaikutusta asukkaiden<br />
muuttoaikeisiin myös suoraan (esim. Clark et al, 2006; South et al, 2005; Van Ham<br />
& Feijten, 2008), mutta alueen kehittämisen kannalta on hyödyllisempää tarkastella<br />
havaittua mainetta, sillä useasta osatekijästä koostuvana käsitteenä se antaa paremmat<br />
mahdollisuudet vaikuttaa vallitsevaan tilanteeseen.<br />
Havaitun maineen taustalla vaikuttavat henkilökohtaisten asumiskokemusten<br />
lisäksi asuinalueen objektiiviset ominaisuudet: etninen kokoonpano, rikollisuuden<br />
esiintyvyys, sijainti kaupungin keskustaan nähden, asukastiheys, sekä alueen sosioekonominen<br />
koostumus (Permentier, van Ham, Bolt, 2008, 2166). Näiden muuttujien<br />
valossa Peltosaaressa voi nähdä erittäin paljon hyvää: vuokra-asukkaiden haastatteluissa<br />
korostuivat erityisesti loistava sijainti, hyvät ulkoilumahdollisuudet, sekä<br />
väljästi rakennettu asuinympäristö. Negatiivisista ominaisuuksista nousivat esiin<br />
katukuvassa näkyvät sosiaaliset ongelmat ja erityisesti ikääntyneiden asukkaiden<br />
turvattomuuden kokemukset.<br />
10.1.3<br />
Kohti tasapainoista asukasrakennetta<br />
Yksittäisen asuinalueen kehittämisessä on useimmiten tavoitteena tasapainoinen<br />
asukasrakenne. Nykyisellään Riihimäen kaupungin kaikista vuokra-asunnoista noin<br />
puolet sijaitsee Peltosaaressa: voidaan siis puhua voimakkaan vuokratalovaltaisesta<br />
asuinalueesta. Riihimäen kaupunki käynnisti vuosi sitten asuntostrategiatyön, jonka<br />
yhteydessä myös vuokra-asuntostrategia uudistetaan.<br />
Työryhmä määritteli myös kaupungin asuntostrategian kannalta vahvuudet,<br />
heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Vahvuuksista voidaan mainita mm. Riihimäen<br />
sijainti metropolin vaikutusalueella sekä hyvät liikenneyhteydet, mikä koskee myös<br />
Peltosaaren uudistusta. Heikkouksia ovat esim. raakamaan vähäisyys, vuokratason<br />
korkeus, vuokratalojen peruskorjausten suuri tarve sekä niiden taloudellinen tilanne.<br />
Kaupungin kasvu luo mahdollisuuksia monipuolisten asumismuotojen kehittämiseen.<br />
Kaupunkirakennetta voidaan tiivistää ja vuokra-asuntokantaa kehittää ja<br />
uudistaa. Peltosaaresta on mahdollisuus saada moni-ilmeinen, moderni kaupunginosa,<br />
jossa kehitettyjä hyviä toimintatapoja on mahdollista soveltaa myös muihin<br />
alueisiin. Uhkina koettiin mm. raakamaan hankinnan epäonnistuminen, kaupungin<br />
taloustilanne sekä asunnottomuuden ja syrjäytymisen lisääntyminen. Kesään men-<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
73
nessä asuntostrategia-työryhmä määrittelee toimenpideohjelman, eli tavoitteet ja sen,<br />
miten tavoitteet saavutetaan.<br />
Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että asukasrakenteen tasapainottamiseksi kehitettävän<br />
alueen tulee näyttäytyä houkuttelevana ja turvallisena asuinpaikkana alueella<br />
jo asuvan väestön lisäksi opiskelijoille, työssäkäyville, sinkuille sekä lapsiperheille.<br />
Usein kuitenkin joudutaan tilanteeseen, jossa lähialueilta ei löydy riittävästi sisäistä<br />
kysyntää, jotta asuinalueen laajamittainen kehittäminen olisi taloudellisesti järkevää.<br />
Sosioekonominen tilanne vaikuttaa koetun maineen lisäksi myös alueen maineeseen<br />
muualla kaupungissa (Permentier, van Ham, Bolt 2008), joten alueen maineen<br />
parantamiseen tähtäävillä toimilla – olivat ne sitten työllisyyshankkeita tai vaikkapa<br />
positiivista mielikuvaa luovia asukastapahtumia – voidaan katsoa olevan todellista<br />
merkitystä sisäisen kysynnän synnyttämisessä alueelle. Myös ulospäin suuntautuva<br />
aktiivinen tiedottaminen alueen kehittämisestä on maineen parantamisen kannalta<br />
ensiarvoisen tärkeää.<br />
Peltosaaren ehdoton vetovoimatekijä on alueen sijainti: sujuvat liikenneyhteydet<br />
pääradan varrella, sekä keskustan palveluiden hyvä saavutettavuus. Sijainti ei kuitenkaan<br />
yksistään riitä synnyttämään tarvittavaa kysyntää Peltosaaressa asumiselle<br />
niin pitkään kun toisessa vaakakupissa painavat alueen heikentynyt maine ja katukuvassa<br />
näkyvät sosiaaliset ongelmat. Alueen kestävän kehittämisen kannalta on<br />
oleellista saada vakuutettua alueelle tavoiteltavat asukassegmentit siitä, että seinien<br />
ja kattojen lisäksi myös Peltosaaren sosiaalista ympäristöä kehitetään tuloksellisesti<br />
ja sitoutuneesti.<br />
10.2<br />
Liikuntaa ja urheilua peltosaarelaisille<br />
Riihimäen kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi ovat järjestäneet Peltosaaressa runsaasti<br />
asukastoimintaa eri-ikäisille. Molemmat hallintokunnat olivat aktiivisesti mukana<br />
Peltosaari-projektin asumisklinikalla alusta asti sekä myös Parlamentin toiminnassa.<br />
Liikuntatoimen perheliikuntatapahtumat ja maahanmuuttajille tarkoitetut tapahtumat<br />
ovat olleet erittäin suosittuja ja keränneet satoja liikunnasta kiinnostuneita lauantaitapahtumiin.<br />
Tapahtumien merkitys Peltosaaren uudistamisessa ja asukkaiden<br />
kotouttamisessa on merkittävä.<br />
Kuva 39. Maahanmuuttajien ja perheiden liikuntatapahtumien ilmoitukset.<br />
74 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Lisäksi Riihimäen kaupungin liikuntatoimen rakentama parkour-alue Peltosaaren<br />
koulun yhteyteen on tuonut koululaisille uutta liikkumisen iloa. Aluetta hyödynnetään<br />
myös koulun kentällä järjestettävissä tapahtumissa mm. alueen omissa Olympialaisissa,<br />
jonka järjestää Parlamentin urheiluryhmä.<br />
Kuva 40. Peltosaaren parkour-alue.<br />
Peltosaari Parlamentin urheiluryhmä on järjestänyt ryhmän vetäjän Reijo Koivun<br />
johdolla useita urheilu- ja liikuntatapahtumia Peltosaaressa. Peltosaaren omat Olympialaiset<br />
on järjestetty jo kahdesti (ks. ilmoitus olympialaisista, liite 7). Lisäksi on<br />
saappaanheittotapahtumia, frisbee-golfia, hiihtokilpailuja jne. Urheilutapahtumissa<br />
on ollut mukana myös Riihimäen Kiistaveikot, Tellus-asukastupa sekä Peltosaari-projekti.<br />
10.3<br />
Koulu keskellä kylää<br />
Peltosaaren koulu sai keväällä 2012 Centre of Excellence (CoE) -kunniamaininnan<br />
uusimman opetusteknologian käyttämisestä opetuksessa. Seuraavana 13.3.2012 projektin<br />
nettisivuilla julkaistu blogi aiheesta:<br />
Onnea Peltosaaren koululle Centre of Excellence -tittelistä!<br />
Peltosaaren koulu tunnetaan paitsi Liikkuva koulu -hankkeesta myös ennakko-luulottomasta<br />
opetuksesta uusimman opetusteknologian avulla. Tiistaiaamuna<br />
13.3.2012 Peltosaaren koulun juhlasaliin kokoontui oppilaita, opettajia, kutsuvieraita<br />
sekä median edustajia juhlistamaan koululle myönnettyä Centre of Excellence (CoE)<br />
-titteliä.<br />
Koulun opettaja Sirpa Arkko, joka projektin aikana on saanut lempinimen aktiivi-Sirpa,<br />
esitteli oppilaiden kommentteja ja kertomuksia siitä, mitä aktiivitauluilla<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
75
on tehty ja mikä oppilaiden mielestä on ollut kaikkein kivointa. Tosi mukavaa oli<br />
huomata, että uudesta opetusteknologiasta olivat innostuneita paitsi opettajat myös<br />
oppilaat. Hieno juttu.<br />
Pääsin itsekin viime vuonna Peltosaaren koululla kokeilemaan oppimistauluja ja<br />
ihailemaan oppilaiden ilmeikkäitä tarinoita, joita taulujen ja niihin liittyvän teknologian<br />
avulla oli saatu aikaan. En ollut uskoa silmiäni, miten upeita ja värikkäitä tarinoita<br />
oppilaat olivat saaneet aikaan. Tärkeää oli myös se, että työt oli tehty porukalla.<br />
Koulun saaman palkinnon myötä virisi monia kehittämisajatuksia liittyen Peltosaaren<br />
nollaenergiakylätaloon ja sen hyödyntämiseen yhteisöllisyyden lisäksi myös<br />
opetuksessa.<br />
Peltosaari-projekti onnittelee Peltosaaren koulua erinomaisesta työstä sekä kiittää<br />
koko sivistystoimea erittäin hyvästä yhteistyöstä.<br />
Terveisin: Irene<br />
Peltosaari-projektin projektipäällikkö<br />
Peltosaaren koulu osallistui myös Opetushallituksen Liikkuva koulu 2010 - 2012<br />
-hankkeeseen. Peltosaaren koulu perusti urheiluluokan alkamaan 2013 syksyllä. Valitettavasti<br />
hakijoita ei toistaiseksi ole ilmaantunut riittävästi.<br />
10.4<br />
Topinkulmassa 4H<br />
Peltosaari-projekti vuokrasi tyhjäksi jääneen ”Ärrän” tilan Peltosaaren liikekeskuksesta<br />
kesällä 2011. Tilassa toimi yli puolen vuoden ajan Terveyttä kulttuurista -työryhmän<br />
vetäjä Liisa Hakkarainen sekä urheiluryhmä Reijo Koivun johdolla.<br />
Elokuusta 2012 Riihimäen 4H aloitti alakoululaisten iltapäiväkerhotoiminnan Topinkulman<br />
nimellä. Peltosaaren koulun alakoululaiset ovat ottaneet iltapäiväkerhon<br />
omakseen. Kerhossa käy säännöllisesti pari kymmentä lasta ja kaikkiaan 80 lasta<br />
on käynyt tutustumassa kerhon tiloihin ja toimintaan. 4H kannustaa lapsia kahden<br />
ohjaajan voimin lukemaan läksyjä, piirtämään, pelaamaan pelejä ja askartelemaan.<br />
10.5<br />
Nuorisotyö mukana Peltosaarelaisten arjessa<br />
Marko Laitinen<br />
Peltosaaren alue on nuorisotyössä yksi kaupungin nuorisotyön keskeisistä toiminta-alueista.<br />
Voidaan sanoa, että nuorisotyö on osa Peltosaarta. Peltosaarelaisille on<br />
tarjottu jo lähes 40 vuotta nuorisopalveluja lähipalveluna. Alueella on toiminut kaupungin<br />
nuorisotila vuodesta 1977 lähtien. Peltosaaren nuorisotila eli Peltsin Clubi<br />
sjaitsee Peltosaaren koulun rakennuksessa.<br />
Peltosaari on aina ollut nuorisotyön näkökulmasta erinomainen paikka tarjota<br />
nuorille ohjattua vapaa-ajan toimintaa ja osallistua osaltaan nuorten kasvatukseen<br />
yhteistyössä koulun ja alueen vanhempien kanssa. Suhteellisen pienellä ja tiiviillä<br />
alueella asuu paljon lapsia ja nuoria. Nuorisopalveluille on ollut kysyntää aina.<br />
Haasteena on aika ajoin ollut se, että kysyntää nuorisotyölle on jopa resursseihin<br />
nähden liikaakin. Nuorisotila on käynyt välillä liian pieneksi kooltaan eikä entinen<br />
talonmiehen asunto ole pohjaratkaisultaan kaikkein ihanteellisin nuorisotilatoimintaa<br />
ajatellen. Myös henkilöstöresursseja, etenkin erityisnuorisotyön resurssia alueella<br />
kaivataan jatkuvasti enemmän kuin sitä on tarjota.<br />
76 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Kun Peltosaari-projekti alkoi, oli selvää, että nuorisotyö haluaa olla hankkeessa<br />
vahvasti osallisena. Koko alueen kehittäminen kestävän kehityksen hengessä,<br />
asukkaiden osallistaminen, lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden lisääminen sekä<br />
tulevaisuudenvisiot nuorisotyön toimintatilat sisältävine kylätaloineen ovat mielenkiintoisia<br />
ja edistettäviä asioita.<br />
10.5.1<br />
Kaupunkiviljelyhanke osana Peltosaari -projektia<br />
Nuorisoyksikkö toteutti Peltosaaressa asuinalueella syötävien kasvien kaupunki-viljelyhankkeen.<br />
Hanke oli yksilökohtainen eurooppalainen vapaaehtoisprojekti (EVS),<br />
jonka tavoitteena oli tarjota lapsille ja nuorille mielekästä vapaa-ajantoimintaa, opastaa<br />
ekologiseen ajatteluun ja ruoan tuotantoon sekä oman lähiympäristön arvostamiseen<br />
sekä rohkaista monikulttuuriseen kanssakäymiseen. Hankkeessa työskenteli<br />
nuorisoyksikön työntekijöiden lisäksi nuori vapaaehtoistyöntekijä Jachym Skoda<br />
Tšekin tasavallasta.<br />
Kaupunkiviljelyhankkeen tavoitteena oli tarjota lapsille ja nuorille mielekästä vapaa-ajantoimintaa,<br />
opastaa ekologiseen ajatteluun ja ruoan tuotantoon lähiympäristössä<br />
sekä oman lähiympäristön arvostamiseen. Nykyään ei ole itsestään selvää mistä<br />
ruokamme oikeastaan tulee. Viljelyprojekti antoi konkreettisen näytön siitä, mitä itse<br />
voimme tehdä. Samalla lapset ja nuoret näkivät konkreettisesti, miten ruokaa voidaan<br />
itse tuottaa. Toiminta mahdollisti myös eri ikäryhmien toimimisen yhdessä.<br />
Muutamien alueen kerrostalojen sisäpihoille sijoitettiin kasvatussäkkejä, joissa<br />
viljeltiin syötäviä kasveja. Projekti alkoi siementen, taimien ja muiden tarvittavien<br />
välineiden hankkimisella. Istutuksen, kastelut ja kitkemiset kuin myös sadonkorjuun<br />
vapaaehtoinen hoiti nuorisotyöntekijöiden ja paikallisten nuorten kanssa. Viljelyprojektiin<br />
välittömästi liittyvien tehtävien lisäksi vapaaehtoinen piti alueen nuorille<br />
kesän aikana mm. pelikerhoa ja nuorisotilojen avauduttua työskenteli nuoriso-ohjaajien<br />
apuna myös Peltsin Clubilla.<br />
Hanke sopi luontevasti Peltosaari-projektin teemaan. Viljelyhankkeen ajatus kestävästä<br />
kehityksestä ja lisäksi sen kansainvälinen painotus kaupungin monikulttuurisimmassa<br />
lähiössä sopivat hyvin alueen kehittämisen ideologiaan. Nuorisoyksiköllä<br />
ja Peltosaari-projektilla oli hankkeessa kumppaneina kaupungin katu- ja puistoyksikkö,<br />
nuorten työpaja ja Riihimäen vapaapalokunta: Kumppanit olivat avuksi<br />
maansiirtotöissä, kasvatussäkkien täyttämisessä, täytettyjen kasvatussäkkien ja kastelukuutioiden<br />
siirtämisessä kasvupaikoille sekä kasvukauden päätyttyä viljelyyn<br />
liittyneen välineistön raivaamisessa. Lisäksi projektin asumisklinikan parveketta<br />
hyödynnettiin kaupunkiviljelyssä.<br />
Ehdottomasti positiivinen asia hankkeessa oli se, että ilkivaltaa ei juuri esiintynyt;<br />
muutaman kerran taimia oli revitty irti, mutta nekin saatiin istutettua takaisin. Hankkeesta<br />
hyötyivät nuorten lisäksi myös monet Peltosaaren alueen asukkaat. Vaikka<br />
suuri sadonkorjuujuhla jäikin ajanpuutteen vuoksi toteuttamatta, ei muutamia yrttejä<br />
lukuun ottamatta mitään jäänyt mätänemään ja myös kuivatuille yrteille keksittiin<br />
jakelukanava. Jäljelle jääneet yrtit ja mausteet pakattiin pieniin pakkauksiin, joita<br />
jaettiin syksyn ja talven aikana kaupungintalon kahvilassa.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
77
Kuva 41. Jachym Skoda Tsekin tasavallasta veti nuorisotoimen kaupunkiviljelyhanketta Peltosaaressa<br />
kesällä 2011.<br />
10.5.2<br />
Kehittäminen jatkuu<br />
Alueen lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita osallistumaan ohjattuun ja järjestettyyn<br />
toimintaan. Lähiliikuntapaikka on aktiivisessa käytössä ja kesällä 2012 nuorisotyön<br />
kokeilema kesärundi sai myös hyvä vastaanoton. Kesätoiminnan kehittäminen on<br />
yksi tulevaisuuden tavoite. Kesällä 2013 kesärundi palaa Peltosaareen ja Peltsin Clubilla<br />
kokeillaan yhden viikon mittaista päiväleiritoimintaa alakouluikäisille.<br />
Nuorisotilatoiminnan ja kaupunkiviljelyhankkeen lisäksi kaupungin nuorisotyö<br />
on ollut mukana mm. asumisklinikan valmistelussa ja Nuoret esiin -hankkeessa.<br />
Nuorisoyksikkö avasi myös uuden nuorille tarkoitetun tilan Riihimäen Matkakeskukseen<br />
syyskuussa 2012. Peltosaaren Nuoret esiin -hanke on kumppanina toiminnan<br />
pyörittämisessä. Nuorten tila Kolina palvelee toki kaikkia kaupungin nuoria, mutta<br />
sen saavutettavuus on Peltosaaren asukkaille vaivatonta ja toiminta tukee Peltosaari-projektin<br />
tavoitetta alueen asukkaiden hyvinvoinnin parantamisessa.<br />
10.5.3<br />
Opiskelijoiden ääni kuuluviin<br />
Keväällä 2012 Laurea AMK:n opiskelijat toteuttivat kyselytutkimuksen Peltosaaressa<br />
asuville opiskelijoille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten opiskelijat kehittäisivät<br />
asuinaluetta ja minkälaisia palvelutarpeita heillä on Peltosaaren suhteen.<br />
Kysely tehtiin sekä suomeksi että englanniksi. Kyselylomakkeita jaettiin 241 kappaletta<br />
ja vastauksia saatiin 51 kappaletta. Vastaajista yli puolet oli asunut Peltosaaren<br />
opiskelija-asunnoissa yli vuoden.<br />
Tyytyväisimpiä vastaajat olivat Peltosaaren sijaintiin osana Riihimäen Matkakeskusta.<br />
Vuokra koettiin korkeaksi, erityisesti ulkomailta tulleiden opiskelijoiden<br />
keskuudessa. Kylätaloon opiskelijat toivovat kuntosalia ja internet-kahvilaa.<br />
Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan Peltosaari-projektin internet-sivuilta<br />
www.peltosaari.net.<br />
78 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Tilastojen valossa viime vuosina Peltosaareen on muuttanut 20–25-vuotiaita sekä<br />
25–29-vuotiaita nuoria aikuisia. Peltosaari-projekti haki vuosi sitten uutta hanketta<br />
nuorisotyöttömyyden ja -nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Hämeen ELY-keskukselta.<br />
1.9.2012 käynnistyi Nuoret esiin -hanke, joka etsii ja kohtaa 25–30-vuotiaita syrjäytymisvaarassa<br />
olevia peltosaarelaisia nuoria ja tekee elävää yhteistyötä kaupungin<br />
nuorisotoimen kanssa.<br />
10.6<br />
Nuorisotyöttömyyden hoitoa Peltosaaressa:<br />
Nuoret Esiin -hanke (ESR)<br />
Perttu Jämsén<br />
Syyskuussa 2012 toimintansa aloittanut Nuoret Esiin – työllistämishanke edustaa<br />
Peltosaaren sosiaalisen ympäristön kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on auttaa<br />
25–30-vuotiaita nuoria aikuisia työllistymään ja ehkäistä tätä kautta nuorten aikuisten<br />
pysyvää syrjäytymistä työelämästä. Nuoret Esiin -hanketta rahoittavat Riihimäen<br />
kaupunki (25 %) ja Euroopan Sosiaalirahasto Hämeen ELY-keskuksen kautta (75 %).<br />
Hankkeella on rahoitusta 31.5.2014 asti. Nuoret Esiin -hankkeessa on tämän artikkelin<br />
julkaisuhetkellä mukana 10 nuorta aikuista, joista 6 asuu Peltosaaressa. Hankkeeseen<br />
mukaan tulleista nuorista yksi on työllistynyt hankkeen kestäessä, ja kaksi nuorta on<br />
aloittanut ammattiin valmistavassa koulutuksessa tai työharjoittelussa.<br />
Kuva 42. Nuoret esiin -hankkeen<br />
logo.<br />
10.6.1<br />
Hankkeen tavoitteet<br />
Nuoret Esiin -hankkeella on tarkoitus tavoittaa 40 työtöntä tai syrjäytymisvaarassa<br />
olevaa nuorta aikuista ja tarjota heille heidän elämäntilanteeseensa sopivaa apua<br />
työnhakuun ja omien työnhakuvalmiuksien kehittämiseen. Jokaiselle hankkeeseen<br />
mukaan tulevalle nuorelle tarjotaan henkilökohtaista ohjausta, neuvontaa ja käytännön<br />
apua kaikissa työnhakuun ja koulutukseen liittyvissä asioissa. Henkilökohtaisen<br />
ja joustavan lähestymistavan ansiosta hankkeen toiminnasta voivat hyötyä hyvin<br />
erilaisissa elämäntilanteissa olevat nuoret aikuiset.<br />
Vastavalmistuneet ja ammattitutkinnon suorittaneet työnhakijat huomioidaan yritysyhteistyöllä,<br />
jolla pyritään tuomaan näkyviksi alueen piilotyöpaikkoja, kun taas<br />
vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille on tarjolla palveluneuvontaa ja apua<br />
esimerkiksi viranomaisten kanssa asiointiin. Hankkeessa voidaan myös räätälöidä<br />
nuorille koulutuksia henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Käytännön työnhakuapua<br />
on tarjolla kaikille mukaan tuleville: nuorten valmentajan avulla voi paitsi päivittää<br />
ansioluettelonsa ja työhakemuksensa nykypäivän vaatimusten mukaisiksi, myös<br />
saada sparrausta työhaastattelussa toimimiseen.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
79
10.6.2<br />
Miksi juuri 25–30-vuotiaat<br />
Viime vuosina Peltosaareen on muuttanut kaikista ikäryhmistä eniten juuri 25–30-vuotiaita<br />
nuoria aikuisia. Hämeen TE-toimiston mukaan juuri tässä ikäryhmässä myös<br />
työttömyys on kasvanut suhteellisesti eniten. Suurin osa kaupungin vuokra-asunnoista<br />
sijaitsee Peltosaaressa, ja vaikka asuinaluekohtaisia ikävakioituja tilastoja ei<br />
olekaan saatavilla, tiedetään asukashaastattelujen ja aikaisempien selvitysten perusteella<br />
että nuorten aikuisten työttömyys on Peltosaaressa muualle Riihimäellä vertaillen<br />
korkealla. Sen lisäksi että jokaisen nuoren kohdalla pitkäkestoinen syrjäytyminen<br />
työelämästä on henkilökohtainen kriisi, vaikuttaa korkealla tasolla oleva työttömyys<br />
myös muiden alueen asukkaiden elämään. Työttömyys näkyy ja kuuluu Peltosaaren<br />
katukuvassa: päiväsaikaan näkyvinä sosiaalisina ongelmina ja yöaikaan asukkaiden<br />
kokemina häiriöinä.<br />
Nuoret Esiin -hanke vastaa osaltaan myös vuoden 2013 alusta täysimääräisenä voimaan<br />
tulleeseen hallituksen lanseeraamaan nuorisotakuuseen, jonka tarkoituksena<br />
on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle<br />
työ-, työkokeilu-, opiskelu-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka kolmen kuukauden<br />
sisällä työttömäksi jäämisestä. Tutkinnon suorittaneiden 25–30-vuotiaiden nuorten<br />
lisäksi hankkeella autetaan myös niitä nuoria aikuisia, joilla ammatillista koulutusta<br />
ei ole.<br />
10.6.3<br />
Toimintatapa<br />
Jokaisen hankkeeseen mukaan tulevan nuoren kanssa tehdään henkilökohtainen<br />
suunnitelma, jota toteutetaan yhteistyössä nuorten valmentajan kanssa. Tutustumiseen<br />
ja henkilökohtaiseen suunnitteluun käytetään verrattain paljon aikaa, jotta<br />
voitaisiin varmistua suunnitelmien realistisuudesta ja mielekkyydestä. Todellisen<br />
työnhakumotivaation synnyttämiseen on perusteltua käyttää aikaa, sillä hankkeeseen<br />
ei liity työnhakuavun tarjoamisen lisäksi muita erillisiä kannustimia tai sanktioita.<br />
Koska Nuoret Esiin -hanke ei ole viranomainen, ei hankkeen toiminta ole sidoksissa<br />
nuorten toimeentulon takaaviin lakisääteisiin etuuksiin. Epävirallisuuden toivotaan<br />
madaltavan kynnystä hakeutua mukaan hankkeen toimintaan, koska pelkoa<br />
etuuksien menettämisestä ei ole. Hankkeessa mukana olevat nuoret ovat kokeneet<br />
toiminnan epämuodollisuuden ja kiireettömyyden poikkeuksetta positiivisella tavalla.<br />
Käytäntö on myös osoittanut, että kiireettömyys henkilökohtaisen suunnitelman<br />
tekemisessä on tärkeää erityisesti niiden nuorten kohdalla, joille ammatillista koulutusta<br />
ei ole. On tavallista, että ajatus esimerkiksi alan vaihtamisesta tai ammatilliseen<br />
koulutukseen hakeutumisesta herää siinä vaiheessa kun omiin tulevaisuuden<br />
mahdollisuuksiin saa tutustua avustetusti ja ajan kanssa.<br />
Luottamuksen synnyttäminen hankkeeseen mukaan tuleviin nuoriin on avainasemassa<br />
henkilökohtaisen suunnittelun onnistumisessa. Kun toimitaan todellisten motivaatioiden<br />
pohjalta, avautuu mahdollisuus tehdä paitsi realistinen, myös mielekäs<br />
työllistymissuunnitelma. Erityisesti sanktiottomuus tukee realistisen suunnittelun<br />
tavoitetta. Kun suunnitelma perustuu todelliseen motivaatioon, on myös sitoutuminen<br />
sen toteuttamiseen vahvaa.<br />
Toinen oleellinen asia hankkeen toimintatavassa on se, että mukaan tulleisiin nuoriin<br />
pidetään yhteyttä myös työllistymisen tai koulutuksessa aloittamisen jälkeen.<br />
Näin varmistetaan se, että tukea on tarjolla myös siinä vaiheessa kun työssä tai koulutuksessa<br />
pärjääminen tuntuu vaikealta. Katkeamattomalla yhteydenpidolla pyritään<br />
selvittämään mahdolliset ongelmat ennen kuin ne johtavat työsuhteen päättämiseen<br />
tai koulutuksen keskeytymiseen.<br />
80 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
10.6.4<br />
Tieto luo varmuutta<br />
Osalla nuorista oman tulevaisuuden suunnittelua vaikeuttaa suoranainen tiedon<br />
puute: vaikka tukea on tarjolla lähes kaikilla elämän osa-alueilla, ei tieto olemassa<br />
olevista palveluista aina tavoita palvelun tarvitsijaa. Tämän kaltaisessa tilanteessa<br />
nuorelle on hankkeessa tarjolla palveluohjausta ja -neuvontaa. Hankkeen yhteistyöverkoston<br />
toimijoihin tutustutaan yhdessä nuoren kanssa ja tämän jälkeen selvitetään,<br />
miltä toimijalta nuori saa kulloinkin tarvitsemaansa apua.<br />
Tärkeänä tukena palveluneuvonnassa ja nuorten ohjaamisessa oikeiden palveluiden<br />
pariin on Peltosaaren sosiaaliohjaaja, joka päivystää viikoittain Nuoret Esiin<br />
-hankkeen kanssa yhteisissä tiloissa Peltosaaren asumisklinikalla. Sosiaaliohjaajan<br />
päivystys on myös linkki sosiaalipalveluiden pariin sellaisissa toimeentuloon ja nuoren<br />
arkeen liittyvissä tapauksissa, joiden ratkaisemiseen hankkeessa ei ole substanssiosaamista.<br />
Matalan kynnyksen neuvonta ja tiedottaminen nuorten palveluista on selvästi tarpeen.<br />
Luulojen ja uskomusten korvaaminen oikealla tiedolla voi olla erittäin suuressa<br />
roolissa omaa tulevaisuutta suunniteltaessa. Hankkeessa on jo tätä kirjoitettaessa<br />
esimerkkejä tapauksista, joissa terveyspalveluihin hakeutumista lykätään tarpeettoman<br />
pitkään korkeiden kustannusten pelossa tai ammattiin opiskelu suljetaan pois<br />
omien vaihtoehtojen joukosta, koska kuvitellaan toimeentulon romahtavan täysin<br />
opiskelun seurauksena.<br />
10.6.5<br />
Yrittäjille tukea rekrytointiin<br />
Nuoret Esiin -hankkeen toimintaan sisältyy myös yritysyhteistyö, jolla tarkoitetaan<br />
mahdollisimman laajan yritysverkoston muodostamista Riihimäen seudun työssäkäyntialueen<br />
sisälle. Seudun yrittäjiä toivotaan mukaan hankkeen yhteistyökumppaneiksi,<br />
sillä hankkeen perimmäinen tavoite – nuorten aktivointi ja työllistäminen<br />
– palvelee viime kädessä myös alueen yrittäjien tarpeita. Osaavan ja motivoituneen<br />
työvoiman saatavuus on luonnollisesti tärkeä edellytys menestyksekkäälle yritystoiminnalle<br />
missä tahansa ympäristössä.<br />
Hankkeen työntekijä käyttää aikaa tutustuakseen henkilökohtaisesti jokaiseen<br />
nuoreen ennen työnhaun aloittamista. Näin myös työntekijää etsivä yrittäjää voi<br />
varmistua siitä, että edellytykset työssä pärjäämiseen ovat olemassa. Hankkeessa<br />
mukana olevien nuorten kanssa laaditaan nuoren motiivien ja osaamisen pohjalta<br />
toteuttamiskelpoinen ja realistinen työllistymissuunnitelma, jonka toteuttamisessa<br />
hankkeen työntekijä on tukena.<br />
Yrittäjät hyötyvät yhteistyöstä hankkeen kanssa myös siten, että hankkeen työntekijällä<br />
on mahdollisuus toimia yrittäjän tukena uuden työntekijän rekrytointi- ja<br />
perehdyttämisvaiheessa. Hankkeen tarjoama tuki yrittäjälle ja uudelle työntekijälle<br />
räätälöidään tapauskohtaisesti työtehtävän, työllistettävän henkilön, sekä yrityksen<br />
tarpeiden mukaan.<br />
Hankkeen tuki ei myöskään lakkaa siinä vaiheessa, kun nuori työnhakija saa töitä,<br />
vaan apua on tarjolla myös silloin, kun työssä tai koulutuksessa pärjäämisessä tulee<br />
vastoinkäymisiä. Jatkuvan tuen tarkoituksena on tällöin selvittää ongelmalliset tilanteen<br />
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäksi Nuoret Esiin -hankkeen kautta<br />
rekrytoidun työntekijän osaamista on mahdollista täydentää hankkeen tuella myös<br />
työllistymisen jälkeen. Kysymykseen voivat tulla esimerkiksi korttikoulutukset tai<br />
vastaavat työntekijän työtehtäviin liittyvät kurssit.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
81
10.7<br />
Riihimäen perusturvan näkemyksiä<br />
Peltosaaren alueen kehittämiseen<br />
Marja-Liisa Lindfors 11<br />
1970-1980-luvuilla uusi Peltosaaren alue toi helpotusta monen riihimäkeläisen arkeen.<br />
Vanhoista huonokuntoisista asunnoista päästiin muuttamaan uusiin mukavuuksilla<br />
varustettuihin vuokrakerrostaloihin. Pian kuitenkin havaittiin, että monelta muuttajalta<br />
puuttui kerrostalossa asumisen osaaminen, vuokria jäi maksamatta ja ilmeni<br />
häiriökäyttäytymistä.<br />
Vanhuksille valmistui Peltosaareen Kotokartanosäätiön ylläpitämä palvelutalo<br />
Kotolaakso, mikä oli edistyksellistä silloisessa vanhustenhuollossa. Saatiin uusi<br />
asumisen vaihtoehto ikäihmisille, jotka eivät omin avuin pärjänneet enää kotona.<br />
Perusturvatoimi tuki asukkaita taloudellisesti, jotta he kykenivät maksamaan palveluasumisen<br />
maksut. Myöhemmin säätiö rakensi uuden palvelutalon muualle ja<br />
luopui Kotolaakson talosta. Nykyisin talo on tavallinen vuokratalo.<br />
Monet riihimäkeläiset ovat kokeneet Peltosaaren alueen turvattomaksi. Vanhemmat<br />
eivät halua laittaa lapsiaan Peltosaaren päivähoitoon tai kouluun, vaikka molemmat<br />
palvelut ovat erittäin tasokkaita Peltosaaressa. Peltosaaren muuttovirtaus on<br />
nopeaa ja asukasrakenne on vinoutunut. Korkea työttömyys aiheuttaa sosioekonomisia<br />
ongelmia. Alueella on paljon maahanmuuttajia.<br />
Peltosaaren alueella on keskimääräistä enemmän sosiaalitoimen asiakkaita. Tietyissä<br />
vuokrataloissa on paljon järjestyshäiriöitä. Vuokria jätetään maksamatta ja asuntoja<br />
rikotaan, jolloin vuokratakuu menee asukkaan poismuuton jälkeen korjauksiin.<br />
Päihteiden käyttö näkyy Peltosaaren katukuvassa. Tämä osa Peltosaarta huonontaa<br />
koko alueen mainetta.<br />
Perusturvatoimen vetämänä Peltosaaressa on ollut ESR-hanke Peltsi paremmaksi ja<br />
Pemari, jotka keskittyivät perusturvatoimen työskentelyyn alueella (asukastupa-Tellustupa,<br />
kerhoja, läksyklubi, lähiöpoliisi, sosiaalinen isännöinti, asukastoiminnan<br />
elvyttäminen). Tällaiset asukkaiden aktivointitoimet ovat kaikki hyviä työmenetelmiä,<br />
mutta niillä ei Peltosaaren sosioekonomisia ongelmia ratkaistu. Peltosaaressa on<br />
tehtävä isoja rakenteellisia muutoksia, jotta siitä tulisi uudestaan suosittu asuma-alue<br />
kaupungin keskustaan, jollaiseksi se aikanaan suunniteltiin. Peltosaari- projektille on<br />
asetettu isot haasteet.<br />
Peltosaari-projekti on jo lyhyen toimintansa aikana saanut paljon näkyvää aikaiseksi.<br />
Muutoshankkeita on kohdistettu niin rakennuksiin, itse alueeseen kuin asukkaiden<br />
turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Peltosaaren uudistamista tukee myös perusturvatoimen<br />
Tiilikadun kuntoutumisyksikön rakentaminen päihde- ja moniongelmaisille<br />
henkilöille. Rakennusta ei pystytetä Peltosaareen vaan muualle. Rakentaminen alkaa<br />
syksyllä 2013. Hanke on saanut Aran avustusta. Tavoitteena on tehdä asukkaille<br />
”asumisen portaat Tiilikadulta omaan asuntoon”.<br />
Peltosaaressa on perusturvatoimen toimintaa:<br />
• Uranuskoti: kerrostalon yksi rappu on muutettu palveluasunnoiksi. Kolmessa<br />
kerroksessa on vanhusten ryhmäasumista ja ylimmässä kerroksessa kehitysvammaisten<br />
ryhmäasumista. Tavoitteena on saada samasta talosta ja lähistöltä<br />
lisää asuntoja niin vanhuksille kuin vammaisille asumiseen ja muuhun<br />
toimintaan (kampusajatus).<br />
• Aavakoti: ikääntyneiden päihdeongelmaisten palveluasunto, 15 paikkaa,<br />
Koivukoti ry:n toimintaa, jota perusturvatoimi ostaa.<br />
11 Maija-Liisa Lindfors on Riihimäen kaupungin perusturvajohtaja.<br />
82 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
• alueen oma sosiaaliohjaaja ottaa asumisklinikalla vastaan torstaisin ilman<br />
ajanvarausta<br />
• perjantaisin maahanmuuttajanaisille kuntouttavaa työtoimintaa asumisklinikalla<br />
sosiaaliohjaajan järjestämänä.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
83
11 Peltosaaren tulevaisuus<br />
Jouko Lehtonen 12<br />
11.1<br />
Teknistaloudellinen tarkastelu<br />
Helsingin yliopisto julkaisi vuoden 2009 lopulla tutkimuksen Peltosaaresta, missä<br />
analysoitiin suomalaista kaupunkiasumisen kehittymistä sekä asuntopolitiikan painopisteen<br />
siirtymistä lähiöiden peruskorjaamiseen ja kehittämiseen. Riihimäen historiallinen<br />
tausta, Peltosaaren rakentamisen vaiheet sekä väestöpohjan kehittyminen<br />
tuotiin monipuolisesti esille tutkimuksessa.<br />
Yksi tutkimusraportin osio on teknistaloudellinen tarkastelunäkökulma, missä<br />
asiantuntija-haastattelujen perusteella on analysoitu Peltosaaren asuinalueen etuja ja<br />
ongelmia, uhkia ja mahdollisuuksia sekä alueen erityispiirteitä (Vaattovaara et al, 2009).<br />
Raportissa ei esitetä laskelmia Peltosaaren kehittämispäätösten tueksi, vaan pitäydytään<br />
toteamaan, että keskeisen sijainnin hyödyntäminen sekä alueen yhdistäminen<br />
Riihimäen kaupungin muuhun yhdyskuntarakenteeseen esimerkiksi matkakeskukseen<br />
on yksi kehittämisen painopiste. Tutkimuksen haastateltavat korostavat radikaaleja<br />
ja konkreettisia toimenpiteitä mm. kaavamuutoksia ja lisärakentamista. Tärkeänä<br />
pidetään myös vuokratalovaltaisuuden vähentämistä. Lisäksi Vantaanjoen sekä sen<br />
ranta-alueiden kehittäminen nousivat haastatteluissa esille (Vaattovaara et al, 2009).<br />
Vuonna 2011 järjestetyn Peltosaaren ideakilpailun ehdotuksia arvioitiin myös teknis-taloudellisin<br />
perustein mutta lähtötietojen epätarkkuuden vuoksi tietoja voitiin<br />
pitää vain suuntaa antavina. Teknis-taloudellisia tekijöitä Peltosaaren asuinalueen<br />
kehittämisessä ryhdyttiin tarkemmin analysoimaan vuoden 2012 alussa, kun Peltosaari-projektiin<br />
perustettiin oma teknistaloudellinen työryhmä. Ryhmässä ovat<br />
mukana tekninen johtaja (pj.), kaavoituspäällikkö (varapj.), geodeetti, Riihimäen<br />
Kotikulma Oy:n toimitusjohtaja, hallintopäällikkö, katupäällikkö sekä Riihimäen Veden<br />
edustaja. Peltosaari-projektin projektipäällikkö toimii ryhmän sihteerinä. Ryhmä<br />
kokoontui yhdeksän kertaa vuoden 2012 aikana. Työn tuloksena syntyi laskelmia,<br />
missä Peltosaaren asuinalueen kehittämiseen liittyvät menot ja tulot on arvioitu.<br />
Lisäksi laskelmissa on otettu huomioon pääpiirteissään kaupungin vuokra-asuntoja<br />
hallinnoivan Riihimäen Kotikulma Oy:n suunnitelmat. Teknistaloudellisen työryhmän<br />
laatimat laskelmat liitettiin 5.3.2013 tehtyyn Peltosaaren yleissuunnitelman esittelyyn<br />
tekniselle lautakunnalle.<br />
Lisäksi teknistaloudellinen työryhmä kokosi listan Peltosaaressa sijaitsevista yhteisomistustaloista<br />
ja niiden omistajista. Ryhmän jäsenet avasivat eri kokoonpanoilla<br />
keskusteluja alueen omistajatahoihin mm. Liikennevirastoon, Senaatti kiinteistöihin,<br />
Suomen Lähikauppa Oy:hyn, Minikai Oy:hyn, Hämeenlinnan opiskelija-asuntosäätiöön<br />
sekä Riihimäen Kotikulma Oy:hyn.<br />
Monimuotoisen kehittämisen teknistaloudellinen tarkastelu on laajuudessaan<br />
haasteellista, mutta se antaa taloudellista näkemystä ja pohjaa päätöksenteolle. Mo-<br />
12 Jouko Lehtonen on Riihimäen kaupungin tekninen johtaja.<br />
84 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
niammatillinen asiantuntijaryhmä näkee kustannukset riittävän laajasti. Peltosaaren<br />
uudistamisesta tehtyjen laskelmien valossa näyttäisi siltä, että tonttimaan myynnistä<br />
Peltosaaressa oltaisiin saamassa suurin piirtein saman verran tuloja, mitä alueen<br />
rakentamiseen liittyvän infran ja kylätalon rakentaminen tulee maksamaan kaupungille.<br />
Tiedot maanhankinnasta ja myynnistä on tässä vaiheessa arvioita ja myös niiden<br />
ajallisen toteutumisen arviointi on haastavaa.<br />
Projektin etenemisen näkökulmasta tarkastelumallin kokoaminen olisi ollut tarpeen<br />
käynnistää aikaisemmin – kenties jo välittömästi strategisten kehittämiskärkien<br />
valinnan jälkeen. Tarkastelun yhteydessä käydään perusteellisesti läpi eri tahojen<br />
kannat alueen kehittämiseen, rakentamis- ja purkamis- ja infrakustannukset sekä<br />
tonttimaasta saatavat tuotot. Yhteistyössä tehdyt laskelmat antavat selkeitä perusteita<br />
käynnistää tarvittavien selvitysten hankinta ja päätösten valmistelu ajoissa. Purettavia<br />
taloja hallinnoiva Riihimäen Kotikulma Oy olisi myös hyötynyt laskelmien<br />
aikaisemmasta valmistumisesta.<br />
11.2<br />
Rakentamisen vaiheistus<br />
Tekninen lautakunta hyväksyi Peltosaaren yleissuunnitelman 5.3.2013 lähetettäväksi<br />
kaupungin päätöksentekoprosessiin. Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman<br />
11.3.2013 kokouksessaan. Peltosaaren kehittäminen on rakentamisen ja uudistamisen<br />
-kehittämiskärjen osalta edennyt siihen vaiheeseen, että rakentamiseen, peruskorjaamiseen<br />
ja talojen purkamiseen liittyvät neuvottelut voivat konkreettisesti käynnistyä<br />
15.5.2013 järjestettävän rakentajille, rakennuttajille, suunnittelijoille sekä päättäjille<br />
tarkoitetun kutsuseminaarin jälkeen.<br />
Tavoitteena on rakentaa uusia taloja, korjata olemassa olevia ja purkaa kolme taloa<br />
Peltosaaren alueelta. Lisäksi Peltosaaren liikekeskuksen huonokuntoiset rakennukset<br />
puretaan ja toiminta siirretään uusiin, rakennettaviin tiloihin.<br />
Peltosaaren alueen kehittäminen on jaettu neljään vaiheeseen seuraavasti:<br />
1. rakentamattoman Tähtikorttelin ja siihen liittyvien liityntäpysäköintipaikkojen<br />
rakentaminen<br />
2. kylätalo-toimistotalo-aurinkotori -kokonaisuus<br />
3. ratapihaa myötäilevän lounaisosan uudistaminen liityntäpysäköintipaikkoineen<br />
4. Riihimäen Kotikulma Oy:n hallinnoimien<br />
vuokratalojen purkaminen<br />
(Merkuriuksenkatu 9,<br />
Linnunradankatu 25 ja 29), liikekeskuksen<br />
purkaminen ja rakentaminen<br />
sekä muu täydennysrakentaminen.<br />
Rakentamisvaiheiden järjestys ja aikataulu<br />
riippuvat siitä, kuinka kiinnostuneita<br />
kumppaneita ja kiinnostavia<br />
suunnitelmia rakentajien ja kaupungin<br />
kesken syntyy.<br />
Kuva 43. Peltosaaren asemakaavan vaiheistus.<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
85
12 Projektilla vai ilman<br />
Irene Väkevä-Harjula<br />
Asuinalueiden kehittäminen on kaupungin asia, missä tärkeintä on kaavoituksen,<br />
liikenteen ja rakentamisen asiantuntijoiden, perusturvan, koulutoimen, nuoriso- ja<br />
liikuntatoimen sekä alueen asukkaiden saumaton yhteistyö. Lisäksi molemminpuolinen<br />
arvostus sekä keskinäinen luottamus ovat tärkeitä asioita verkostomaisessa<br />
yhteistyössä. Projekti on kätevä tapa koota kaikki toimijat ”yhteiseen pöytään”. Projekti<br />
on myös nopea tapa viedä asioita eteenpäin, koska kaikkia asioita ei käytännössä<br />
alisteta kunnalliseen päätöksentekoon. Suuret linjaukset tehdään päättävissä elimissä<br />
jo projektin perustamisvaiheessa ja projektin ohjausryhmä voi viedä pienempiä<br />
asioita joustavammin eteenpäin. Jos projektin asioista päätetään kaikissa päättävässä<br />
elimissä, saadaan ainakin aikaa kulumaan.<br />
Projektin pitää intregroitua ”kotipesään” sillä tasolla, että toiminta on uskottavaa.<br />
Peltosaari-projektin tapauksessa integroituminen Riihimäen kaupungin tekniseen<br />
keskukseen sujui melko hyvin, muttei itsestään. Jotta projekti saavuttaa oman asemansa<br />
tarvitaan paljon työtä, hyviä tuloksia ja erittäin paljon viestintää. Lisäksi valtakunnan<br />
tason rahoittajien ja toimijoiden osallistuminen projektiin auttaa arvostuksen<br />
saamisessa paikallisesti. Projekti perustetaan yleensä kehittämistyötä varten ja siinä<br />
tarvitaan koko kaupunkikonsernin osaamista ja työpanosta. Tästä syystä projektin<br />
perustamisen perusteleminen kotipesässä sekä koko kaupungin organisaatiossa on<br />
erittäin tärkeää. Peltosaari-projektin ”nimeäminen” Riihimäen kaupungin strategiseksi<br />
hankkeeksi ja osaksi kaupungin strategiaa 2015 on ollut tärkeä asia projektin<br />
onnistumiselle ja antaa kehittämiselle uskottavuutta.<br />
Haastetta projektin toiminnalle lisää eri hallintokuntien toimivaltarajojen ylittäminen.<br />
Asuinalueen kehittäminen on verkostomaista toimintaa ja siinä tarvitaan<br />
kaikkien hallintokuntien sekä myös monien yhteistyökumppaneiden osaamista ja<br />
työtä. Kokemukseni mukaan yhteistyön tekeminen riippuu hallintokunnan sisäisestä<br />
tahtotilasta ja organisoitumisesta. Peltosaari-projektin tapauksessa kaikkien hallintokuntien<br />
johto sitoutui yksimielisesti projektin tavoitteisiin. Kuitenkaan johdon tuki<br />
ei välttämättä takaa sitä, että ko. hallintokunnan eri organisaatiotasot olisivat innolla<br />
mukana projektiyhteistyössä. Hallintokunnan sisäinen muutosvastarinta helposti<br />
projisoituu ns. ”ulkopuoliseen” projektiin.<br />
Yli kymmenen vuoden ajan erilaisia kehittämisprojekteja johtaneena olen vahvasti<br />
sitä mieltä, ettei julkista rahaa eli veroeuroja pitäisi käyttää merkittävästi yhteistyön<br />
opetteluun. Yhteistyökyky ja -halu tulee olla sisäsyntyistä ja yhtenä työntekijän valintakriteerinä<br />
rekrytoinneissa. Käytettävissä oleva kehittämisraha pitää suunnata<br />
yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.<br />
Asumisklinikkaa perustettaessa syyskuussa 2010 Peltosaari-projektin kanssa yhteistyöhön<br />
lähtivät ketterästi Riihimäen kaupungin liikunta- ja nuorisotoimialat.<br />
Taustalla vaikuttivat ehkä tottumus verkostomaiseen yhteistyöhön ja havaitut, yhdensuuntaiset<br />
tavoitteet projektin kanssa. Perusturvan aluetoiminnan nihkeys alussa<br />
projektia kohtaan näkyi jalkautumattomuutena alueelle. 1.4.2011 alueella aloitti oma<br />
sosiaaliohjaaja, jonka työpanos on ollut tärkeä mm. Peltosaaren asumisklinikalla,<br />
86 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
missä hän ottaa vastaan asukkaita torstaisin ilman ajanvarausta. Sosiaaliohjaaja tarvitsee<br />
asumisklinikalle kuitenkin työparin; toistaiseksi kumppani on löytynyt Peltosaari-projektista.<br />
Peltosaari-projekti on tehnyt hyvää yhteistyötä myös kaupungin sivistystoimen<br />
kanssa mm. Peltosaaren koulun kautta. Alueella toimii erinomainen koulu, missä<br />
on otettu käyttöön uusinta opetusteknologiaa. Koulu on ilman omaa syytään saanut<br />
kärsiä alueen huonosta maineesta, mikä näkyy siinä, etteivät jotkut lasten vanhemmat<br />
alueen ulkopuolelta halua laittaa lapsiaan Peltosaaren kouluun. Projekti on<br />
tehnyt koulun kanssa yhteistyötä järjestämällä lukuisia tilaisuuksia koulun tiloissa<br />
mm. asunto-osakeyhtiöiden hallitusten jäsenille, alueen asukkaille, koululaisille mm.<br />
SiistiPeltsi-tapahtumia jne. Koulun merkitys asuinalueen kehittämisessä on suuri.<br />
Parasta viestiä vievät tyytyväiset oppilaat ja heidän vanhempansa. Peltosaari-projekti<br />
on tuonut hyvää koulun ja projektin välistä yhteistyötä esille projektiesittelyissä ja<br />
pyrkinyt sitä kautta nostamaan myös koulun mainetta ja vetovoimaa riihimäkeläisten<br />
vanhempien ja oppilaiden keskuudessa.<br />
Peltosaaren SWOT<br />
Sijainti Riihimäen kaupungin keskustassa<br />
Sijainti Matkakeskuksen välittömässä<br />
läheisyydessä ja keskustan kaupallisten<br />
palvelujen läheisyydessä<br />
Junayhteyden kautta osa metropolialuetta<br />
Riihimäen kaupungin strateginen hanke<br />
Yksimielinen kehittämistarve<br />
Asukkaat aktiivisia kehittäjiä<br />
Hyvät hankerahoittajat: Tekes ja ARA<br />
Lähellä olevat hyvät ulkoilualueet<br />
Maine ja imago heikko erityisesti riihimäkeläisten<br />
keskuudessa (radan väärällä puolella)<br />
Sosioekonomisesti metropolin häntäpäässä<br />
Talojen korjaustarvetta runsaasti<br />
Alhainen hintataso ei houkuttele kehittäviä sijoittajia<br />
Alueella liikaa vuokrataloja<br />
Kaupungin hallintokunnat mukana win win<br />
yritykset mukaan (elinkeinoelämä)<br />
Tarkennetaan tavoitteet ja kehittärnislinjat<br />
Suunnittelukilpailu onnistuu<br />
aidosti Riihimäen kaupunkikeskustan osaksi<br />
Käytännön innovaatioita : mm, viheralueet,<br />
monikulttuurisuus, autottomuus ...<br />
Lisää kehittämishankkeita ja rahoitusta<br />
-> parantaa tulevaisuudessa kaupungin taloutta<br />
Alueen yhteydet ympäristöön kiinteytyvät<br />
Ekologisen asuntoalueen vetovoima<br />
Kaupungin rahoitus heikkenee<br />
Rakennusliikkeet eivät kiinnostu<br />
Uudelle suunnitelmalle ei löydy toteuttajia<br />
Ei löydy investoijia<br />
Asukkaat menettäneet toivonsa<br />
Uusia kiinnostuneita asukkaita ei löydy<br />
Mistä vuokralaisille uusi asunto<br />
Alue taantuu, vaikka kuinka kehitetään<br />
Huono-osaisuus periytyy tai kasautuu<br />
Palvelut vähenevät entisestään<br />
Kuva 44. Swot 2010.<br />
Kuvassa 44 on kesäkuussa 2010 laadittu Peltosaaren kehittämisen swot-analyysi,<br />
josta keskusteltiin projektin ohjausryhmässä, asukastyöryhmässä, teknisessä lautakunnassa<br />
sekä kaupunginhallituksessa. Jos analyysiä tarkastelee nyt lähes kolmen<br />
vuoden kuluttua, ovat alueen vahvuudet säilyneet suurin piirtein samoina. Vahvuuksiin<br />
lisäisin nyt uskottavan ja valtakunnan tason mainetta saaneen projektin,<br />
missä mukana ovat valtakunnan tason rahoittajatahot, alueen asukkaat, asiantuntijat<br />
ja yhteistyökumppanit sekä paikallinen media.<br />
Mahdollisuuksiin lisäisin yleissuunnitelman vetovoimaisuuden rakentajien,<br />
suunnittelijoiden ja rakennuttajien keskuudessa sekä nelikärkisen kehittämisstrate-<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
87
gian jatkokehittämisen. Lisäksi teknisen lautakunnan hyväksyttyä yleissuunnitelman<br />
maaliskuussa 2013 kehittämisen painopistettä on siirretty rakentamiseen, peruskorjaamiseen<br />
ja purkamiseen. Tähtikorttelin ja Kylätalo-toimistotalo-aurinkotori -kokonaisuuden<br />
käynnistäminen luo uskoa alueen uudistumiseen. Lisäksi kaupungin<br />
kaikkien hallintokuntien osallistuminen Peltosaaren kehittämiseen on valtava mahdollisuus<br />
toteutuessaan.<br />
Heikkouksia Peltosaaren kehittämisessä on pystytty projektin aikana ”taklaamaan”<br />
mm. asuntojen hintataso Peltosaaressa on noussut parilla kolmella sadalla eurolla<br />
neliöltä. Lisäksi kehittämistoimenpiteistä tiedottaminen on parantanut alueen mainetta<br />
ja imagoa erityisesti valtakunnan hankerahoittajien ja toimijoiden keskuudessa.<br />
Yleissuunnitelmaan kirjatun, kolmen vuokratalon purkaminen lähitulevaisuudessa<br />
vähentää myös alueen vuokratalovaltaisuutta. Heikkouksiin lisäisin Peltosaaressa<br />
toimivien eri tahojen keskinäisen arvostuksen puutteen sekä eripuraisuuden, mikä<br />
sinällään vaikeuttaa kehittämistä sekä heikentää alueen imagoa ja mainetta. Lisäksi<br />
kinastelussa hukataan kallisarvoista kehittämispotentiaalia.<br />
Osa analyysiin kirjatuista uhkista kohdataan jo keväällä 2013. Silloin saadaan ensimakua<br />
siitä, miten rakennusliikkeet kiinnostuvat alueen rakentamisesta. Uhkista<br />
poistaisin asukkaiden toivottomuuden. Se on kolmen vuoden aikana muuttunut<br />
paljolti vahvuudeksi. Syynä tähän ovat monet kansalaisvaikuttamisen muodot, joita<br />
Peltosaaressa on hyödynnetty: Peltosaari Parlamentti työryhmineen, asumisklinikka,<br />
asukashaastattelut, asukastilaisuudet, kummitoiminta ja hankesalkun uudet hankkeet.<br />
Asukkaita on kuultu ja kuullaan, ja heidän toiveensa ja tarpeensa on otettu<br />
todesta, mikä näkyy mm. yleissuunnitelman jatkokehittämisessä.<br />
Jos projektin toimintaa ja projektoinnin merkitystä analysoidaan vahvuuksien,<br />
heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien kautta, niin Peltosaari-projektin osalta<br />
SWOT 2013 on seuraavanlainen:<br />
Vahvuudet:<br />
• ketterä ja nopea tapa viedä asioita eteenpäin<br />
• tehostaa ja terävöittää toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista<br />
• vahva projekti markkinoi koko kaupunkia myönteisesti mm. Innovaatiopalkinto<br />
• luotettava ja uskottava projekti kerää valtakunnan tason toimijoita ja rahoittajia<br />
sekä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita<br />
• asukkaat ja kaavoitusammattilaiset tekevät yhteistyötä projektin kutsumana<br />
yhteisten tavoitteiden eteen, mikä kasvattaa luottamusta<br />
• projektissa viestintäosaamista: vetovoimainen ja kiinnostava projekti kiinnostaa<br />
mediaa sekä kaupunkilaisia<br />
• projektin innovaatioita halutaan levittää koko Suomeen sekä myös ulkomaille<br />
• projektin kotipesän valinta tärkeä asia mm. uskottavuuden näkökulmasta<br />
Heikkoudet:<br />
• projektin ja kaikkien hallintokuntien välinen yhteistyö ei vielä tavoitetasolla<br />
• projektitoiminnan ja määräaikaisuuden vähäinen arvostus joillakin toimijatahoilla,<br />
mikä heikentää projektin tehoa<br />
• vaikeaa yhteensovittaa kaupungin talousohjelmat ja eri rahoittajien raportointi-<br />
ja maksatusohjeet ja -käytännöt<br />
• projektin irrallisuus muusta kaupungin organisaatiosta ei anna projektille<br />
tarvittavaa taustatukea ja riittävää tietoa mm. vuokra-asumisesta<br />
88 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Mahdollisuudet:<br />
• kaikki toimijat: asukkaat, asiantuntijat, kehittäjät, päättäjät istuvat ”samalla<br />
puolella pöytää”<br />
• strategisia kehittämiskärkiä voidaan painottaa eri tavalla projektin edetessä<br />
• kaikki hallintokunnat/konserniyhtiöt mukana tuottamassa palveluja verkostomaisesti,<br />
jolloin sosiaalimenot vähenevät, mikä parantaa suoraan kaupungin<br />
taloutta<br />
• asuinalueen kehittämiselle lisää puolestapuhujia ”kummeja” mm. julkisuuden<br />
henkilöitä ja yrityksiä<br />
• Peltosaaren raportti/käsikirja on kiinnostavaa luettavaa<br />
• uusi projektipäällikkö ottaa ohjat käsiinsä ja on rakentamisen ja korjaamisen<br />
ammattilainen<br />
Uhat:<br />
• asuntostrategia viivästyy<br />
• hallintokuntien välinen yhteistyö ei Peltosaaren osalta etene<br />
• projekti henkilöityy liiaksi, jolloin monikärkisen kehittämishankkeen vetäjän<br />
taakka voi käydä liian raskaaksi<br />
• olemassa olevat ”poterot” eivät suostu yhteistyöhön<br />
• pahat kielet eivät koskaan lakkaa laulamasta.<br />
Kehittämistoimenpiteiden kokoaminen projektiksi on hyvä asia, mikäli yhteen asuinalueeseen<br />
kohdistuvia kehittämistoimenpiteitä on samanaikaisesti useita. Asuinalueiden<br />
kehittäminen on tällaisesta hankkeesta hyvä esimerkki. Siinä tarvitaan<br />
rakentamista, energiaosaamista, asukkaiden osallistamista, uusia hankkeita sekä hankerahoittajia<br />
ja tutkijoita. Jos kehittämistoimenpiteille halutaan julkisuutta ja uusia<br />
kumppaneita, kannattaa kehittäminen projektoida ja koota selkeä visio ja tavoitteet,<br />
strategia sekä oma viestintästrategia, mihin kumppaneiden on helppo osallistua. Projekti<br />
viestii omista tekemisistään toki itse. Toki hyvä olisi, jos konsernin ja rahoittajatahojen<br />
viestintä on mukana tukemassa projektia. Peltosaari-projekti on saanut tukea<br />
rahoittajien ja kumppaneiden viestinnästä. Kaikkien alueen kehittämistä tukevien<br />
hankkeiden kokoaminen yhteiseen hankesalkkuun helpottaa ulkopuolisiakin tahoja<br />
näkemään oma toiminta osana projektin kehittämisyhteistyötä, tavoitteita ja tuloksia.<br />
Mikäli kehittäminen projektoidaan, niin projektin asema organisaatiossa kannattaa<br />
asettaa niin korkealle, että sisäiset yhteistyötahot pitävät hanketta uskottavana<br />
ja lähtevät siihen mukaan. Kaupungin ja kaikkien hallintokuntien johdon sekä eri<br />
organisaatiotasojen selkeä tuki tarvitaan säännöllisesti. Projektihenkilöstön määräaikainen<br />
rooli kannattaa ”korvata” tehokkailla työvälineillä ja asianmukaisella,<br />
työtä helpottavalla ja arvostusta herättävällä asemalla. Projekti ei ole osa hallintoa,<br />
vaan projektilla on oma hallinto ja jokaisella hankkeella on oma raportointi ja talous.<br />
Projektin ketteryys ja nopeus ovat tärkeitä turvattavia asioita, joilla on suuri merkitys<br />
tavoitteiden saavuttamisessa. Viime kädessä projektin perustamisessa on kyse tahtotilasta,<br />
mihin koko kaupunkikonsernin täytyy sitoutua koko kehittämisen ajaksi.<br />
Oman kokemukseni mukaan kaikki organisaatiot haluavat kehittää toimintaansa.<br />
Halutaan saada aikaan uusia, innovatiivisia asioita, mutta toimintatapoja ei haluta<br />
kuitenkaan muuttaa – tehdään kuin aina ennenkin!<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
89
13 Yhteenveto<br />
Irene Väkevä-Harjula<br />
Juna, joki ja jännitys. Siihen on kiteytettynä Peltosaaren asuinalueen vetovoimatekijät.<br />
Ne kuvaavat erinomaisesti alueen kehittämisen perustaa ja tämänhetkistä vaihetta.<br />
Mielestäni vetovoimatekijöitä valittaessa ei kannata sortua ylilyönteihin vaan pitäytyä<br />
tavoitteiden ja toteutuneen viitoittamalla tiellä.<br />
Juna, joki ja jännitys eivät ole tuulesta temmattuja myyntipuheita, vaan niillä on<br />
todellisuuspohjaa ja juuret. Peltosaari sijaitsee muutaman minuutin kävelymatkan<br />
päässä Riihimäen matkakeskuksesta. Riihimäki-Pietari -rata avattiin jo vuonna 1870<br />
ja Juhani Ahon ”höyryvene” vei Matin ja Liisan ensimmäiselle junamatkalle jo sitä<br />
ennen. Tänä päivänä junat vievät ja tuovat satoja matkustavia päivittäin. Riihimä-<br />
1965 Riihimäen kaupunki<br />
osti Peltosaaren alueen (81,6 ha)<br />
H.G. Paloheimo Oy:ltä.<br />
Peltosaaresta ensimmäinen<br />
kerrostaloalue, joka lämpiää sähköllä<br />
1966 käynnistettiin<br />
suomen suurin<br />
aluesuunnittelukilpailu<br />
126 ha Peltosaaresta<br />
10.1.1967 Kaj Nymanin<br />
ja Mane Hetzerin<br />
ehdotus voitti. Asemakaavaa<br />
laadittaessa<br />
ehdotusta muutettiin<br />
paljon. Asemakaava<br />
hyväksyttiin 1972.<br />
Peltosaaren itäisen osan ”tuulimyllykorttelien”<br />
rakentaminen käynnistyi 1972. Itäinen osa noudattaa<br />
alkuperäistä kaavaehdotusta ja pihapiirit ovat<br />
selkeästi rajattuja ja asuntoryhmät tasapainossa.<br />
1986<br />
Peltosaaren<br />
väestömäärä<br />
lakkasi<br />
kasvamasta,<br />
vaikka<br />
muualla<br />
Riihimäellä<br />
kasvu jatkui.<br />
1992 Peltosaareen<br />
valmistui viimeinen<br />
kaupungin<br />
omistama<br />
vuokrakerrostalo.<br />
Vuokratalot<br />
sijaitsevat yhtenä<br />
isona alueellisena<br />
klusterina läntisellä<br />
laidalla, mikä on<br />
ollut omiaan<br />
lisäämään<br />
sosioekonomisia<br />
ongelmia<br />
Peltosaaressa.<br />
1965 1967 1972 1985 1986 1990 1992<br />
Suunnittelussa ja<br />
päätöksenteossa<br />
oli vallalla<br />
uudismielinen henki:<br />
tavoitteena oli tuottaa<br />
aiempaa parempaa<br />
asumista teolliselle<br />
työväestölle.<br />
Peltosaaresta haluttiin<br />
rakentaa moderni ja<br />
viihtyisä kerrostaloalue<br />
palveluineen<br />
Riihimäellä 22.000 asukasta, elettiin<br />
nopean kasvun aikaa. Väkilukuodotus<br />
vuoteen 1990 mennessä oli 35.000<br />
asukasta.<br />
Peltosaarta markkinoitiin, mutta alue ei<br />
menestynyt. Syitä mm. elinkeinoelämän<br />
kasvuennusteet eivät toteutuneet esim.<br />
teollisuusalue Peltosaaren viereen<br />
ei toteutunut.<br />
1970-luvun alun lama aiheutti<br />
suurtyöttömyyttä ja omistusasuntojen<br />
kysyntä romahti.<br />
Riihimäkeläisten mielestä Peltosaari<br />
sijaitsee ”väärällä puolella” rataa<br />
ja erillään muusta kaupunkirakenteesta.<br />
Vuonna 1985 Peltosaaren<br />
asuntokunnista 42 % oli<br />
lapsiperheitä. Vuonna<br />
2006 enää vain 17 %.<br />
1990 Riihimäen<br />
työttömyys oli 5 %<br />
ja 2002 12 %.<br />
Peltosaaressa 1990<br />
työttömyysprosentti<br />
oli 9 % ja 2002 29 %.<br />
Ennakoitiin uusia teollisia<br />
työpaikkoja kaupunkiin.<br />
Kuva 45. Peltosaaren alueen elinkaari 1965–2015. (Kuva: Niko Metsälä)<br />
90 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
eltä Helsingin keskustaan pääsee kätevästi junalla alle tunnissa kymmeniä kertoja<br />
päivässä. Päärata, joka halkoo Hyvinkää-Riihimäki -talousaluetta, on merkinnyt<br />
historiallisesti paljon. Alueella asuu runsaasti ”junantuomia”, joiden kulttuuri ja<br />
elämänasenteet ovat sekoittuneet paikalliseen. Vai ovatko sittenkään<br />
Peltosaari on saanut nimensä siitä, että 1960-luvun lopulle saakka alue oli pelkkää<br />
peltoa, jota halkoi Vantaanjoki. Myöhemmin joki siirrettiin virtaamaan Peltosaaren<br />
itäiseen osaan V.I. Oksasen katua myötäillen. Kun vuonna 2011 valittiin ideakilpailun<br />
voittajaa, monet kilpailijat ehdottivat Vantaajoen palauttamista entiselle paikalleen.<br />
Vaikka joki on Peltosaaren kohdalla kapea puro, niin sillä on virkistyskäyttöä ja merkitystä.<br />
Sorsat asustavat talvellakin jäätymättömällä joen törmällä ja kalastusharrastajat<br />
vaalivat kalakantaa. Bad Segebergin puistossa Peltosaaressa sijaitsee viehättävä<br />
lampi, jonka onkikilpailut leppoisassa kesäillassa ovat mukava asukastapahtuma-perinne.<br />
Peltosaaren kehittämisen yhtenä osana onkin vesielementin ja kosteikkojen<br />
hyödyntäminen paremmin asukkaiden virkistyskäytössä tulevaisuudessa.<br />
Mistä sitten syntyy jännitystä Peltosaaren kehittämiseen Peltosaari-projektissa<br />
jännitetään, mistä alueen rakentaminen alkaa: Kylätalo-toimistotalo-aurinkotori<br />
-kokonaisuudesta vai esimerkiksi vielä rakentamattomasta Tähtikorttelista Milloin<br />
ensimmäinen uusi talo rakennetaan Kuka rakentaa ja minkälaisia uusia energia- ja<br />
rakennusinnovaatioita kehitetään Projektissa jännitetään myös milloin Peltosaaren<br />
työttömyysluvut paranevat ja milloin asuntojen hinnat nousevat Peltosaaressakin<br />
muun Riihimäen tasolle. Jännitystä siis riittää!<br />
2008 - 2012<br />
Ympäristöministeriön Lähiöohjelma 2008 - 2011<br />
ARA:n Asumisen Uudistamisen ohjelma<br />
yleissuunnitelma<br />
päätöksentekoon<br />
maaliskuussa 2013<br />
Riihimäen vuokraasunto-strategia<br />
2008<br />
ARA:n käyttöasteprojekti<br />
2006 - 2007<br />
Tekesin Kaupunginosan uusi elämä -hanke<br />
Miten kehittää lähiötä tapaustutkimus<br />
Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta.<br />
Helsingin yliopisto, 2009<br />
Riihimäen Peltosaari Lähiön<br />
ekotehokas uudistaminen<br />
tutkimus. VTT, 2010<br />
Peltosaaren ideakilpailu 2010:<br />
voittajaksi Spinning Wheels<br />
yleissuunnitelmaa<br />
kehitetään:<br />
selvityksiä,<br />
lausuntoja,<br />
asukastilaisuuksia,<br />
vaiheistus<br />
ARA:n<br />
rahoittaman<br />
Asumisen<br />
Uudistaminen<br />
-ohjelman<br />
rahoittamaa<br />
käsikirjaa<br />
ryhdytään<br />
kokoamaan.<br />
Valmistuu<br />
toukokuussa<br />
2013<br />
Peltosaaren uusi<br />
asemakaava<br />
Tekesin älykkään<br />
rakentamisen<br />
hanke käynnistyy.<br />
Mukana VTT, ARA<br />
ja ruotsalaiset<br />
kumppanit<br />
2000 2010 2011 2012 2013 2014 2015<br />
2000-luvun alussa ESR-hankkeita<br />
Peltosaaren kehittämiseen:<br />
Perusturvan Peltsi<br />
Paremmaksi I ja II<br />
ja Pemari-hanke<br />
2002 - 2006<br />
1.6.2010<br />
Peltosaari-projektin<br />
projektipäällikkö<br />
aloitti työnsä<br />
-visio, tavoitteet,<br />
strategia<br />
-projektisuunnitelman<br />
päivitys<br />
-hankesalkku<br />
-viestintästrategia<br />
Peltosaari Parlamentti<br />
perustetaan helmikuussa<br />
2011, 18 jäsentä<br />
Peltosaareen oma<br />
sosiaaliohjaaja 1.4.2011<br />
Asukashaastattelut<br />
käynnistyvät Peltosaaressa<br />
elokuussa 2011<br />
Innova-talo valmistuu<br />
heinäkuussa 2012<br />
Elokuussa 2012<br />
4H käynnisti<br />
ala-asteelaisten<br />
iltapäiväkerhot<br />
Topinkulmassa<br />
eli entisellä<br />
Peltosaaren<br />
”Ärrällä”.<br />
Riihimäkistrategia<br />
2015<br />
Peltosaaren asumisklinikka avataan<br />
6.9.2010: hallintokuntien yhteistyö<br />
käynnistyy. Terveyskioski.<br />
Peltosaaren kylätalohanke<br />
käynnistyy<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
91
Vaikka edellä mainituista asioista pääasiassa päättävätkin toiset tahot, on hyvä<br />
muistaa, ettei projekti vain odota passiivisena mitä tapahtuu. Projektin tehtävänä<br />
on toimia ketterästi ja joustavasti aina tilanteen mukaan esimerkiksi vahvistamalla<br />
positiivista jännitystä ja vähentämällä tai mieluiten poistamalla kielteistä jännitystä.<br />
Peltosaaren yleissuunnitelma hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa 5.3.2013 ja<br />
lähetettiin kaupunginhallituksen päätettäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi yleissuunnitelman<br />
11.3.2013. Huhtikuussa Riihimäen kaupunginvaltuusto käsittelee Peltosaaren<br />
asuinalueen yleissuunnitelmaa. Sen jälkeen rakentaja-, rahoittaja- ja suunnittelijatahot<br />
kutsutaan seminaariin kuulemaan kaupungin suunnitelmista. Ken elää,<br />
se näkee!<br />
92 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Lähteet<br />
Clark W A V & Ledwith V (2006). Mobility, housing stress, and neighborhood contexts: evidence from<br />
Los Angeles. Environment and Planning A 38 1077–1093.<br />
Laaksonen M (2005). Valoa ikkunoista.<br />
Lahti P, Nieminen J, Nikkanen A, Nummelin J, Lylykangas K, Vaattovaara M, Kortteinen M, Ratvio R &<br />
Yousfi S (2010). Riihimäen Peltosaari. Lähiön ekotehokas uudistaminen. VTT Tiedotteita 2526. Saatavilla<br />
verkossa: www.vtt.fi/inf/<strong>pdf</strong>/tiedotteet/2010/T2526.<strong>pdf</strong><br />
Lehtonen H (1990). Yhteisö. Vastapaino: Tampere.<br />
Permentier M, Bolt G & van Ham M (2007). Determinants of neighbourhood satisfaction and perception<br />
of neighbourhood reputation. Urban and Regional Research Centre, Utrecht.<br />
Permentier M, Bolt G & van Ham M (2008). Same neighbourhoods... different views A confrontation of<br />
internal and external neighbourhood reputations. Housing Studies 23 833-855.<br />
South S, Crowder K & Chavez E (2005). Exiting and entering high-poverty neighborhoods: Latinos,<br />
Blacks and Anglos compared. Social Forces 84 873-900.<br />
Vaattovaara M, Kortteinen M & Ratvio R (2009). Miten kehittää lähiötä Tapaustutkimus Riihimäen<br />
Peltosaaresta, metropolin laidalta. Suomen ympäristö Asuminen 46/2009. Asumisen rahoitus- ja<br />
kehittämiskeskus. Edita Prima Oy, Helsinki 2009.<br />
Virta J & Pylsy P (2011). Taloyhtiön energiakirja. Sitra 295. Kiinteistöalan kustannus Oy. Saatavilla verkossa:<br />
http://www.taloyhtio.net/ajassa/energiakirja/<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
93
Kirjoittajat<br />
Marianne Matinlassi, kehittämispäällikkö, ARA<br />
Peltosaari-projektin ohjausryhmän jäsen vuodesta 2008<br />
Irene Väkevä-Harjula, projektipäällikkö, ARA<br />
Peltosaari-projektin projektipäällikkö 1.6.2010–31.3.2013, Peltosaari<br />
Parlamentin puheenjohtaja 16.2.2011–31.2.2013 ja Peltosaaren<br />
kummi<br />
Raija Niemi, kaavoituspäällikkö, Riihimäen kaupunki<br />
Peltosaari-projektin ohjausryhmän jäsen<br />
Jyri Nieminen, Chief Sustainability Officer, FMC Group<br />
Peltosaari-projektin aikana toimi asiakkuuspäällikkönä VTT:llä.<br />
VTT:n rooli Innova-projektissa oli merkittävä.<br />
Perttu Jämsén, valtiotieteen ylioppilas<br />
Nuoret esiin -hankkeen nuorten valmentaja ja Peltosaari Parlamentin<br />
puheenjohtaja 1.3.2013-<br />
Jouko Lehtonen, tekninen johtaja, Riihimäen kaupunki<br />
Peltosaari-projektin ohjausryhmän jäsen<br />
94 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Sinikka Peltola, teknisen keskuksen hallintopäällikkö (eläkkeellä)<br />
Peltosaari-projektin ohjausryhmän jäsen ja Peltosaaren kummi<br />
Irma Järvelä<br />
Peltosaari-seuran puheenjohtaja ja Peltosaari-parlamentin jäsen<br />
Eeva Lintunen<br />
Peltosaari-seuran jäsen ja Peltosaaren kummi<br />
Jorma Malmi, toimitusjohtaja, Riihimäen Kaukolämpö Oy<br />
Sirkka Sampola,<br />
Peltosaari-projektin ohjausryhmän jäsen ja Peltosaari Parlamentin asunto-osakeyhtiötyöryhmän<br />
vetäjä 2011–2012<br />
Marko Laitinen, nuorisotoimen johtaja, Riihimäen kaupunki<br />
Marja-Liisa Lindfors, perusturvajohtaja, Riihimäen kaupunki, Peltosaari-projektin<br />
ohjausryhmän jäsen<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
95
Liite 1.<br />
Lisätietoa energiansäästöstä kiinnostuneille<br />
www.motiva.fi/koti_ja_asuminen<br />
www.taloyhtio.net/hoku/energia<br />
www.taloyhtio.net/asuminen/hyvaasuminen/<br />
www.taloyhtio.net/asuminen/energiankaytto/<br />
96 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Liite 2.<br />
Peltosaari Parlamentin lausunto ideakilpailusta<br />
ltosaari-projektissa on neljä eri hanketta, joita rahoittavat ARA ja Tekes. Tekesin<br />
rahoittamaan Kestävä Yhdyskunta -ohjelmaan kuuluvan Lähiön uusi elämä -hankkeen<br />
tavoitteena on, että Peltosaaren alueen rakentaminen toteutuu ja tuloksella on<br />
uutuusarvoa ja samalla alueen imago paranee. Hankkeessa rakennetaan innovatiivinen<br />
hankintamenetelmä -prosessi-innovaatio, jonka yhtenä osana on Peltosaaren<br />
ideakilpailu.<br />
Peltosaaren kehittämisideoita ja asukastoimintaa on yli kahden vuoden ajan koordinoinut<br />
Peltosaaren asukasryhmä, jonka aloitteesta on järjestetty mm. asukkaiden<br />
turvallisuuteen liittyvää koulutusta. Asukasryhmä laajentui 16.2.2011 Peltosaari Parlamentiksi,<br />
jonka tavoitteena on kehittämisen ja tiedottamisen lisäksi vauhdittaa ja<br />
käynnistää lukuisia kehittämisryhmiä ja kerätä koolle lisää vapaa-ehtoisia kehittämistyöstä<br />
kiinnostuneita.<br />
Parlamentin ensimmäisessä kokouksessa Peltosaaren asumisklinikalla oli läsnä 19<br />
aktiivista ja verkostoitunutta Peltosaaren kehittäjää, jotka edustavat peltosaarelaisia<br />
asukkaita sekä vuokrataloista että asunto-osakeyhtiöistä, lukuisia peltosaarelaisia<br />
toimijoita kuten Peltosaari-seuran, Riihimäen Kotikulman ja Tellus-asukastuvan<br />
edustajia. Lisäksi paikalla oli yrittäjien, Riihimäen kaupungin perusturvan, teknisen<br />
keskuksen sekä katu- ja puistoyksikön edustajia. Läsnä olivat myös seurakunnan ja<br />
paikallislehden edustajat.<br />
Tärkeimpinä näkökulmina Peltosaari Parlamentti piti yhteisöllisen asumisen edistämistä<br />
sekä olemassa olevan rakennuskannan huomioimista ja kehittämistä. Lisäksi<br />
sujuvat ja turvalliset liikenneratkaisut sekä alueen vihreyden säilyttäminen nousivat<br />
esille puheenvuoroissa. Esimerkiksi talojen ja katujen selkeämmät numeroinnit ovat<br />
tärkeitä pelastus- ja paloturvallisuuden kannalta.<br />
Uuden ilmeen näkökulmasta keskusteltiin alueen lapsiystävällisyyden parantamisesta<br />
sekä Peltosaaren sitomisesta kiinteämmin asemanseutuun ja matkakeskukseen.<br />
Toteutettavien suunnitelmien innovatiivisuuden kautta odotetaan asukasrakenteen<br />
muuttumista mm. rakentamalla tiivistä ja matalaa sekä edistämällä vuokratalojen ja<br />
asunto-osakeyhtiöiden yhteistyötä.<br />
Erityisen suuren painoarvon keskustelun aikana saivat peltosaarelaisia paljon<br />
puhuttavat pysäköinti-ongelmat, jotka nykyisellään mahdollistavat maisemaa rumentavien<br />
romuautojen kertymisen alueelle.<br />
Parlamentti painotti myös valittavan kilpailuehdotuksen toteuttamiskelpoisuutta<br />
ja rakennustöiden käynnistämisen kiireellisyyttä. Monia projekteja on vuosien varrella<br />
ollut ja mennyt. Näkyviä tuloksia toivotaan pian.<br />
PELTOSAARI PARLAMENTTI<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
97
Liite 3.<br />
Asukashaastattelujen runko<br />
Kehityskeskustelun runko, Merkuriuksenkatu 9: asukashaastattelut<br />
Projektin esittely<br />
Rakennettu ympäristö<br />
1. Minkälaisia kokemuksia asukkaalla on alueelta, asumishistoriaa, onko alue<br />
vastannut odotuksia<br />
2. Minkälaisia asumistarpeita asukkaalla on tulevaisuudessa<br />
3. Onko asukas harkinnut asumismuodon vaihtamista esim. vuokra-asumisesta<br />
omistusasuntoon<br />
4. Onko harkinnut muuttamista pois Peltosaaresta, jos kyllä niin miksi ja minne<br />
5. Jos joutuu muuttamaan peruskorjauksen ajaksi, onko mahdollisuutta järjestää<br />
asunto itse vai haluaako vuokra-asunnon muualta<br />
6. Tarvitseeko asukas muuttoapua esimerkiksi terveydellisistä syistä<br />
7. Haluaako palata Peltosaareen, jos joutuu muuttamaan remontin ajaksi muualle<br />
Luonnon ympäristö<br />
8. Kokeeko vastaaja Peltosaaren mainettaan paremmaksi vai huonommaksi<br />
alueeksi<br />
9. Miten vertaisi Peltosaarta muihin Riihimäen kaupunginosiin<br />
10. Mitä palveluja kaipaa Peltosaareen<br />
11. Kokeeko asukas Peltosaaren turvalliseksi (erityiset turvattomuuden tilat)<br />
12. Alueen hyvät, asumista helpottavat asiat (miten näiden säilyminen turvataan)<br />
13. Suurimmat epäkohdat Peltosaaressa (millä toimilla näihin voisi puuttua)<br />
14. Pitääkö yhteyttä naapureihin tai muihin Peltosaarelaisiin<br />
15. Onko Peltosaaressa riittävästi yhteisöllistä toimintaa<br />
16. Miten asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä voitaisiin edistää<br />
17. Jos muuttaisit pois Peltosaaresta, mitä veisit mukanasi<br />
Palveluympäristö<br />
18. Asettaako terveydentila rajoitteita tai vaatimuksia asumiselle<br />
19. Onko asukas saanut tarvitsemansa terveyspalveluita Peltosaaressa (tässä vaiheessa<br />
voisi kertoa terveyskioskin tulevista palveluista alkaen 7.9. parillisina<br />
keskiviikkoina: verenpaineen mittaus, laboratoriopalvelut jne.)<br />
20. Mitä hyvinvointipalveluja asukas tarvitsee, ja miten kokee niiden saatavuuden<br />
21. Tunteeko asukas käytössään olevat palvelut (tässä voi listata peruspalvelukenttää<br />
ja kertoa tarjolla olevista palveluista – myös korostaa, että asumisklinikan<br />
kautta pääsee kaikkiin palveluihin)<br />
22. Tämänhetkinen työtilanne<br />
23. Jos ei työssä, onko TE-toimiston tai työvoiman palvelukeskuksen käyttö tuttua,<br />
minkälaista apua asukas kaipaa työnhakuun<br />
24. Jos ei työssä, onko asukas hakenut tukia joihin on oikeutettu, esim. työkyvyttömyyseläke,<br />
asumistuki, toimeentulotuki, työmarkkinatuki jne.<br />
25. Onko harkinnut töihin tai koulutukseen hakeutumista<br />
26. Millainen koulutus asukkaalla on<br />
98 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
27. Tarvitseeko mielestään lisä-, täydennys-, tai uudelleenkoulutusta<br />
28. Millaista koulutusta haluaisi hakea (oppilaitosten esitteet jakoon, HAMK,<br />
HYRIA, LAUREA)<br />
Ympäristöasiat<br />
29. Oletteko kiinnostunut ympäristöasioista ja ekologisesta asumisesta<br />
30. Huomioitteko energiatehokkuuden päivittäisessä asumisessa<br />
31. Oletteko kiinnostunut syksyllä järjestettävästä energiaekspertin koulutuksesta<br />
Kirjallinen lupa tietojen käyttöön nimettömänä<br />
Osallistuminen arvontaan<br />
Sosiaaliohjaajan tapaaminen<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
99
Liite 4.<br />
Kustannustaulukko<br />
PELTOSAAREN ARVIOIDUT KUSTANNUKSET JA TUOTOT VAIHEITTAIN<br />
20.2.2013<br />
VAIHE A: Luoteisosa<br />
(Tähtikorttelit)<br />
Riihimäen kaupunki<br />
KUSTANNUKSET<br />
TUOTOT<br />
Infran rakentaminen 1 125 000 Rak.oikeuden tuotto-odotus 3 860 000<br />
Purkukustannukset 225 000<br />
Maanhankinta 350 000<br />
1 700 000 3 860 000<br />
VAIHE B: Keskusta<br />
(Aurinkotori, kylätalo, toimistotalo)<br />
Riihimäen kaupunki<br />
KUSTANNUKSET<br />
TUOTOT<br />
Infran rakentaminen 2 500 000 Rak.oikeuden tuotto-odotus 1 470 000<br />
Purkukustannukset 670 000<br />
Maanhankinta 150 000<br />
Yhteensä [€] 3 320 000 Yhteensä [€] 1 470 000<br />
* Kylätalon ja toimistotalon rakentamisesta syntyviä kustannuksia ei ole huomioitu laskelmassa.<br />
VAIHE C: Eteläosa<br />
Riihimäen kaupunki<br />
KUSTANNUKSET<br />
TUOTOT<br />
Infran rakentaminen 810 000 Rak.oikeuden tuotto-odotus 980 000<br />
Purkukustannukset 215 000<br />
Maanhankinta 0<br />
Yhteensä [€] 1 025 000 Yhteensä [€] 980 000<br />
VAIHE D: Koillisosa<br />
Riihimäen kaupunki<br />
KUSTANNUKSET<br />
TUOTOT<br />
Infran rakentaminen 795 000 Rak.oikeuden tuotto-odotus 1 860 000<br />
Purkukustannukset 865 000<br />
Maanhankinta 1 100 000<br />
Yhteensä [€] 2 760 000 Yhteensä [€] 1 860 000<br />
E: Muita vaikutuksia<br />
KUSTANNUKSET TUOTOT<br />
Tonttien myynti Kotikulmalle - 800 000<br />
Kaupungin kustannukset ja tuotot yhteensä [€]:<br />
KUSTANNUKSET<br />
TUOTOT<br />
8 805 000 8 970 000<br />
100 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Liite 5.<br />
Lehtijuttuja Peltosaari-projektista<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
101
Liite 6.<br />
Peltsin palsta<br />
102 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
Liite 7.<br />
Ilmoitus Peltosaaren olympialaisista<br />
PELTOSAAREN OLYMPIALAISET<br />
TORSTAINA 30.8 KLO 17–19<br />
LÄHILIIKUNTAPAIKALLA!<br />
Jokaiselle kilpailijalle palkinto!<br />
• Lajeina lapsille palloheitto ja juoksu<br />
• Aikuisille saappaanheittoa!<br />
Buffetissa tarjolla makkaraa, kahvia ja mehua.<br />
Mukana Riihimäen Kiista Veikot!<br />
TERVETULOA!<br />
Järjestäjä: Kotikulman Asukastoimikunta<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
103
KUVAILULEHTI<br />
Julkaisija Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Julkaisuaika<br />
Toukokuu 2013<br />
Tekijä(t)<br />
Irene Väkevä-Harjula (toim.)<br />
Julkaisun nimi<br />
Julkaisusarjan<br />
nimi ja numero<br />
Julkaisun teema<br />
Julkaisun osat/ muut<br />
saman projektin tuottamat<br />
julkaisut<br />
Tiivistelmä<br />
Riihimäen Peltosaaren asuinalueen kokonaisvaltainen uudistaminen<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
Raportti on syntynyt Peltosaari-projektin, Peltosaari Parlamentin, Riihimäen kaupungin viranhaltijoiden sekä projektin<br />
rahoittajien ja kumppanien yhteistyönä. Siinä kerrotaan omakohtaisista kokemuksista, syntyneistä innovaatioista<br />
ja malleista sekä arvioidaan projekti-tyyppisen kehittämisen vahvuuksia ja haasteita.<br />
Raportti ei sisällä uutta tutkimusta, vaan siinä esitellään 2010–2013 tehtyjä kehittämistoimenpiteitä Peltosaaren<br />
asuinalueen kehittämiseksi kolmen strategisen kärjen kautta, jotka ovat rakentaminen ja uudistaminen, asukkaiden<br />
aktivointi sekä energia- ja ekotehokkuus. Raportissa viitataan useaan kertaan Helsingin yliopiston sekä VTT:n<br />
Peltosaarta koskeviin tutkimuksiin, jotka ovat vaikuttaneet kehittämistoimenpiteiden valintaan. Raporttia ja siinä<br />
esiteltyä asukashaastattelumallia tullaan käyttämään Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan pro gradu<br />
-tutkimuksen aineistona.<br />
Raportti esittelee Peltosaaren kokonaisvaltaisen kehittämismallin asuinalueen uudistamiseksi. Siitä löytyvät helposti<br />
Riihimäen kaupungin lähtökohta Peltosaaren asuinalueen kehittämiseen, projektin perustamiseen liittyvät<br />
toimenpiteet, strategianmukaiset kehittämistoimenpiteet sekä projektissa kehitetyt innovaatiot ja mallit asukkaiden<br />
kohtaamiseen.<br />
Raportti on koottu käsikirjamuotoon, mistä samankaltaisten haasteiden kanssa painivat tahot voivat valikoiden<br />
hakea tukea omille ajatuksilleen.<br />
Asiasanat<br />
asuinalueet, segregaatio, projektit, verkostot, yhteistyö, asukkaat<br />
Rahoittaja/<br />
toimeksiantaja<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus<br />
ISBN<br />
(nid.)<br />
ISBN<br />
978-952-11-4177-5 (PDF)<br />
ISSN<br />
(pain.)<br />
ISSN<br />
1797-5514 (verkkoj.)<br />
Sivuja<br />
108<br />
Kieli<br />
suomi<br />
Luottamuksellisuus<br />
julkinen<br />
Hinta (sis. alv 8 %)<br />
Julkaisun myynti/<br />
jakaja<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA<br />
Email: kirjasto.ara@ara.fi<br />
www.ara.fi/julkaisut<br />
Julkaisun kustantaja<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus<br />
Painopaikka ja -aika<br />
104 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013
PRESENTATIONSBLAD<br />
Utgivare Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet Datum<br />
Maj 2013<br />
Författare<br />
Irene Väkevä-Harjula (red.)<br />
Publikationens titel<br />
Publikationsserie<br />
och nummer<br />
Publikationens tema<br />
Publikationens delar<br />
/ andra publikationer<br />
inom samma projekt<br />
Sammandrag<br />
Riihimäen Peltosaaren asuinalueen kokonaisvaltainen uudistaminen<br />
(Övergripande sanering av bostadsområdet Peltosaari i Riihimäki)<br />
Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet rapporter 4 | 2013<br />
Rapporten har utarbetats som ett samarbete mellan Peltosaari-projektet, Peltosaaren Parlamentti (Peltosaariparlamentet),<br />
Riihimäki stads tjänsteinnehavare samt projektets finansiärer och partner. I den skildras personliga<br />
erfarenheter, uppkomna innovationer och modeller samt bedöms vilka starka sidor och utmaningar ett utvecklingsuppdrag<br />
av projekttyp har.<br />
Rapporten innehåller inte ny forskning, utan i den presenteras åtgärder som vidtogs 2010-2013 för att utveckla<br />
bostadsområdet Peltosaari genom tre strategiska spetsar: byggande och sanering, aktivering av de boende samt<br />
energi- och ekoeffektivitet. Rapporten hänvisar ofta till undersökningar som Helsingfors universitet och VTT har<br />
gjort om Peltosaari och som har påverkat valet av utvecklingsåtgärder. Rapporten och den modell till intervju av<br />
de boende som presenteras kommer att utnyttjas som material i en pro gradu-undersökning vid statsvetenskapliga<br />
fakulteten i Helsingfors universitet.<br />
Rapporten presenterar en övergripande utvecklingsmodell för sanering av bostadsområdet Peltosaari. Det är<br />
lätt att se i den Riihimäki stads utgångspunkt för utvecklingen av Peltosaari, åtgärderna i samband med projektets<br />
inrättande, utvecklingsåtgärderna som följer strategin samt de innovationer och modeller som utvecklats för att<br />
möta de boende.<br />
Rapporten har utarbetats till en handledning där intresserade som brottas med likadana utmaningar kan med<br />
urval få stöd för sina egna tankar.<br />
Nyckelord<br />
bostadsområden, segregation, projekt, nätverk, samarbete, invånare<br />
Finansiär/<br />
uppdragsgivare<br />
Beställningar/<br />
distribution<br />
Förläggare<br />
Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet<br />
ISBN<br />
(hft.)<br />
Sidantal<br />
108<br />
ISBN<br />
978-952-11-4177-5 (PDF)<br />
Språk<br />
Finska<br />
Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet, ARA<br />
Epost: kirjasto.ara@ara.fi<br />
www.ara.fi/publikationer<br />
Finansierings- oh utvecklingscentralen för boendet<br />
ISSN<br />
(print)<br />
Offentlighet<br />
Offentlig<br />
ISSN<br />
1797-5514 (online)<br />
Pris (inneh. moms 8 %)<br />
Tryckeri/tryckningsort<br />
-år<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
105
Raportti esittelee Peltosaaren kokonaisvaltaisen kehittämismallin<br />
asuinalueen uudistamiseksi. Siinä kerrotaan omakohtaisista kokemuksista,<br />
syntyneistä innovaatioista ja malleista sekä arvioidaan projekti-tyyppisen<br />
kehittämisen vahvuuksia ja haasteita. Julkaisu on syntynyt Peltosaariprojektin,<br />
Peltosaari Parlamentin, Riihimäen kaupungin viranhaltijoiden<br />
sekä projektin rahoittajien ja kumppanien yhteistyönä.<br />
riihimäen peltosaaren asuinalueen kokonaisvaltainen uudistaminen<br />
ISBN 978-952-11-4177-5 (PDF)<br />
ISSN 1797-5514 (verkkoj.)<br />
106 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013<br />
asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
Change language