Kysely puu- ja rakennusalan yrittäjille, tutkimusraportti
10.01.2015 • Views
Share Embed Flag

Kysely puu- ja rakennusalan yrittäjille, tutkimusraportti

Kysely puu- ja rakennusalan yrittäjille, tutkimusraportti

Kysely puu- ja rakennusalan yrittäjille, tutkimusraportti

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
kyamk.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Wood Academy:<br />

kyselytutkimus<br />

<strong>Kysely</strong> <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong> <strong>rakennusalan</strong> yrittäjille<br />

Melina Maunula<br />

18.1.2013

Sisällysluettelo<br />

1 KYSELYN TOTEUTUS ................................................................................................................................... 1<br />

1.1 <strong>Kysely</strong>n valmistelu ............................................................................................................................. 1<br />

1.2 <strong>Kysely</strong>n rakenne ................................................................................................................................. 1<br />

1.3 Lomakkeen testaus ............................................................................................................................ 2<br />

1.4 <strong>Kysely</strong>n lähettäminen <strong>ja</strong> vastaajien kontaktointi .............................................................................. 3<br />

1.5 Otoskehikko ....................................................................................................................................... 4<br />

2 SAATUJEN VASTAUSTEN TULKINTA ......................................................................................................... 10<br />

2.1 Vastaa<strong>ja</strong>joukon profilointi ............................................................................................................... 10<br />

2.2 Tulevaisuuden näkymät ................................................................................................................... 11<br />

2.3 Bioliiketoiminta................................................................................................................................ 13<br />

2.4 Muutosvoimat ................................................................................................................................. 14<br />

2.5 Yhteiskunnallinen tuki ..................................................................................................................... 16<br />

2.6 Osaamistarpeet ............................................................................................................................... 17<br />

2.7 Yhteistyö .......................................................................................................................................... 19<br />

2.8 Kommentit ....................................................................................................................................... 23<br />

3 JOHTOPÄÄTÖKSET ................................................................................................................................... 25<br />

3.1 <strong>Kysely</strong>n onnistuminen ..................................................................................................................... 25<br />

3.2 Johtopäätökset kyselyn tuloksista ................................................................................................... 27<br />

3.3 Keino<strong>ja</strong> <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong> metsäalan tukemiseen Kaakkois-Suomessa + <strong>ja</strong>tkotoimenpiteet .......................... 31<br />

LÄHTEET ........................................................................................................................................................... 32<br />

LIITTEET .......................................................................................................................................................... - 1 -<br />

Liite 1: Visio................................................................................................................................................ - 1 -<br />

Liite 2: <strong>Kysely</strong>n paperiversio ...................................................................................................................... - 2 -<br />

Liite 3: <strong>Kysely</strong>n elektroninen toteutus ..................................................................................................... - 13 -<br />

i

Kuvaluettelo<br />

Kuva 1. Toimiala<strong>ja</strong>kauma kontaktilistan yritysten välillä (TOL 2008) ................................................................ 5<br />

Kuva 2. Kontaktilistan yritysten <strong>ja</strong>kautuminen rakentamisessa ........................................................................ 6<br />

Kuva 3. Kontaktilistan yritysten <strong>ja</strong>kautuminen ammatillisessa, tieteellisessä <strong>ja</strong> teknisessä toiminnassa ........ 6<br />

Kuva 4. Kontaktilistan yritysten <strong>ja</strong>kautuminen teollisuudessa .......................................................................... 7<br />

Kuva 5. Kontaktilistan yritysten si<strong>ja</strong>innit maakunnittain ................................................................................... 8<br />

Kuva 6. Kontaktilistan suurimpien toimialaryhmien yritysten <strong>ja</strong>kautuminen maakunnittain .......................... 9<br />

Kuva 7. Vastaukset: Yrityksen koko ................................................................................................................. 10<br />

Kuva 8. Vastaukset: Yrityksen luonne .............................................................................................................. 11<br />

Kuva 9. Vastaukset: Bioliiketoiminnan nykytila .............................................................................................. 14<br />

Kuva 10. Vastaukset: Yhteiskunnallisen tuen kohdistaminen ........................................................................ 17<br />

Kuva 11. Vastaukset: Markkinoiden kehittymisen seuraaminen .................................................................... 18<br />

Kuva 12. Vastaukset: Asiakastarpeiden seurannan keinot .............................................................................. 18<br />

Kuva 13. Vastaukset: Ideoiden synty ............................................................................................................... 19<br />

Kuva 14. Vastaukset: Yhteistyö ....................................................................................................................... 20<br />

Kuva 15. Vastaukset: Etu<strong>ja</strong> yhteistyöstä suuren metsäalan yrityksen kanssa ................................................ 21<br />

Kuva 16. Vastaukset: Odotukset yhteistyökumppanilta ................................................................................. 22<br />

Kuva 17. Vastaukset: Tarjottavana yhteistyökumppanille .............................................................................. 23<br />

Kuva 18. Vastaukset: Yhteistyökumppanin kanssa <strong>ja</strong>ettavaa.......................................................................... 23<br />

ii

1 KYSELYN TOTEUTUS<br />

Jotta kyselytutkimuksen toteutuksesta <strong>ja</strong> taustatekijöistä pystytään antamaan kattava kuva, kerrotaan<br />

seuraavissa kappaleissa kyselyn valmistelusta, rakenteesta, testauksesta <strong>ja</strong> lähettämisestä. Tätä tietoa<br />

täydentävät muun muassa raportin liitteistä löytyvät kyselylomake (LIITE 2), <strong>ja</strong> kuvat elektronisen<br />

toteutuksen ulkomuodosta (LIITE 3). <strong>Kysely</strong>n tuloksia läpikäydään kappaleessa 2.<br />

1.1 <strong>Kysely</strong>n valmistelu<br />

12.3.2012 oh<strong>ja</strong>usryhmän kokouksessa esiteltiin yhtenä Wood Academy -projektin toimenpiteenä<br />

kyselytutkimus, jonka tarkoituksena olisi kerätä tietoa <strong>puu</strong>alan nykytilanteesta <strong>ja</strong> tulevaisuuden näkymistä<br />

Kaakkois-Suomessa (Kymenlaakson <strong>ja</strong> Etelä-Kar<strong>ja</strong>lan maakunnissa). Kymenlaakson ammattikorkeakoulun<br />

koordinoiman kyselyn tuloksia oli aikomus käyttää muun muassa Puualan innovaatioiden kaupallistamisen<br />

edellytykset <strong>ja</strong> käytännöt 2010-luvun alussa -raportin lähdemateriaalina. Tietoa ei kuitenkaan ollut<br />

pyrkimys kerätä yksinomaan ko. raporttia varten vaan kerätyn informaation toivottiin hyödyttävän<br />

projektia kokonaisuutena lukuun ottaen kaikki työpaketit.<br />

Oh<strong>ja</strong>usryhmän kokouksen lisäksi kysely otettiin esille projektin kuukausikokouksessa <strong>ja</strong> projektin muiden<br />

työpakettien edustajilta pyydettiin ehdotuksia kysymysaihioiksi. Hankkeen koulutusosiossa oli jo aiemmin<br />

suoritettu pienimuotoinen kysely 17.1.2012 Yhteistyön mahdollisuudet Wood Academyssa, keskustelu- <strong>ja</strong><br />

infotilaisuus <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong> <strong>rakennusalan</strong> kehittämisestä -tilaisuuden yhteydessä.<br />

1.2 <strong>Kysely</strong>n rakenne<br />

Puu- <strong>ja</strong> <strong>rakennusalan</strong> yrittäjille kohdistetun kyselyn suunnittelu <strong>ja</strong> kysymysten muotoilu ajoittui<br />

enimmäkseen maaliskuulle 2012. Tiiviisti mukana kyselyn suunnittelussa olivat projektipäällikkö Pekka<br />

Malinen, tutkimuspäällikkö Petri Heino, projektiassistentti Mari Simonen sekä LUT Kouvolan tutki<strong>ja</strong>t Melina<br />

Maunula <strong>ja</strong> Antero Kutvonen. Myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun projektiassistentti Camilla<br />

Grönlund auttoi kysymysaihioiden miettimisessä <strong>ja</strong> kysymysten muotoilussa. Arvokkaita kommentte<strong>ja</strong><br />

kyselyn rakenteeseen <strong>ja</strong> kysymysten muotoiluun liittyen antoivat myös tutki<strong>ja</strong> Pekka Salmi (LUT Kouvola),<br />

suunnitteli<strong>ja</strong> Sanna Tomperi (LUT Kouvola) <strong>ja</strong> erityisasiantunti<strong>ja</strong> Heikki Lindroos (KyAMK). Raportissa on<br />

otettu huomioon Antero Kutvosen, Sanna Tomperin <strong>ja</strong> professori Marko Torkkelin (LUT Kouvola) sekä Pekka<br />

Malisen <strong>ja</strong> Petri Heinon (KyAMK) kommentit tulosten <strong>ja</strong> kyselyprosessin etenemisen kuvailuun <strong>ja</strong><br />

arvioimiseen liittyen.<br />

1

<strong>Kysely</strong>lomakkeen suunnittelu lähti käyntiin helmikuun lopulla. LUT Kouvolan tutki<strong>ja</strong> Kati Järvi antoi<br />

käyttöömme aiemmin tehtyjä kyselymateriaale<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> neuvo<strong>ja</strong> kyselyn muodostamiseen. Esimerkkinä<br />

käytettiin myös BIOTULI (Bio<strong>ja</strong>lostamon uudet tuotteet <strong>ja</strong> liiketoimintamallit) -hankkeen puitteissa<br />

muotoiltua Bioliiketoiminta Kaakkois-Suomessa -kyselyä. Keväällä 2012 suoritetun BIOTULI-kyselyn<br />

vastuuhenkilönä toimii LUT kauppatieteellisen tiedekunnan tutki<strong>ja</strong>tohtori Risto Seppänen. <strong>Kysely</strong> lähetettiin<br />

288 henkilölle, joista vastasi 66 (22,9 %).<br />

Wood Academy -hankkeen <strong>Kysely</strong> <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong> <strong>rakennusalan</strong> yrittäjille (LIITE 2) sisältää seitsemän osiota:<br />

1) Yleiset tiedot<br />

2) Yrityksen tavoitteet<br />

3) Muutosvoimat<br />

4) Yhteiskunnallinen tuki <strong>ja</strong> osaamistarpeet<br />

5) Yhteistyö<br />

6) Yhteistyökumppanuus<br />

7) Kommentit <strong>ja</strong> yhteydenotto<br />

Varsinaisten kysymysten lisäksi kysely sisältää lyhyen ohjeen vastaamiseen, bioliiketoiminnan määrittelyn,<br />

Wood Academy -vision (LIITE 1) <strong>ja</strong> saatteen. <strong>Kysely</strong>n lopullisella paperiversiolla on pituutta 11 sivua + visio<br />

(1 sivu). Elektronisessa toteutuksessa jokainen kysymys muodostaa oman steppinsä (LIITE 3).<br />

<strong>Kysely</strong>ssä on eniten sellaisia kysymyksiä, joissa vastaa<strong>ja</strong> valitsee vastauksen annetusta listasta. Asteikolla (1<br />

= täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) vastattavia kysymyksiä on 12. Muutamaan kysymykseen<br />

pyydetään vastaukseksi yksinkertaisesti kyllä/ei. Lisäksi kysely sisältää kaksi avointa kysymystä, joiden<br />

lisäksi vastaa<strong>ja</strong> saattoi halutessaan täyttää kyselyyn liittyvät kommentit <strong>ja</strong> yhteystietonsa kontaktointia<br />

varten avoimiin kenttiin kyselyn lopussa.<br />

1.3 Lomakkeen testaus<br />

<strong>Kysely</strong>n rakenteen <strong>ja</strong> kysymysten muotouduttua, kysely testautettiin 5.4.2012 paperilomakkeena LUT<br />

Kouvolan yksikössä Hyötypaperi Oy:n kolmella työntekijällä. He kommentoivat kyselyä pitkähköksi, mutta<br />

pitivät sitä mielenkiintoisena <strong>ja</strong> loogisesti etenevänä. Avoimia kysymyksiä oli heidän mielestään liikaa <strong>ja</strong><br />

parin kysymyksen muotoilu askarrutti.<br />

2

Testautettu paperiversio oli 17 sivua pitkä <strong>ja</strong> sisälsi seitsemän avointa kysymystä. Lopullisessa lomakkeessa<br />

avoimia kysymyksiä on enää kaksi + mahdolliset kommentit kyselyyn liittyen. Lisäksi joidenkin kysymysten<br />

asetantaa muokattiin saadun palautteen mukaan.<br />

Mari Simonen (KyAMK) toteutti kyselyn elektronisen version. <strong>Kysely</strong> toteutettiin ZEF-järjestelmällä (LIITE 3),<br />

mikä edellytti joidenkin kysymysten kohdalla muokkausta. Esimerkiksi kohta ”Seuraavat tuote- <strong>ja</strong><br />

palveluryhmät vaikuttavat bioliiketoiminnan kannalta potentiaalisilta:” osiossa 2, yrityksen tavoitteet<br />

jouduttiin <strong>ja</strong>kamaan kahdeksi erilliseksi kysymykseksi.<br />

Elektroninen versio testautettiin Kotkamills Oy:n edusta<strong>ja</strong>lla, jonka kommentti oli: ”<strong>Kysely</strong>yn ei mielestäni<br />

pysty vastaamaan lähellekään 15 minuutissa kuten saatteessa annettiin ymmärtää, joten minulla tuli vähän<br />

kiire <strong>ja</strong> jouduin vähän hutilomaan loppupään kysymykset (=EOS).” Kommentin seurauksena kyselyyn<br />

kuluvan a<strong>ja</strong>n arvioksi muutettiin 20-25 min.<br />

1.4 <strong>Kysely</strong>n lähettäminen <strong>ja</strong> vastaajien kontaktointi<br />

<strong>Kysely</strong> lähetettiin 15.5.2012 yhteensä 237 henkilölle. Noin viikko tämän jälkeen lähetettiin muistutusviesti.<br />

Jo samana päivänä kun kysely lähetettiin, saatiin yhteydenotto yrityksestä. Soitta<strong>ja</strong> oli kiinnostunut<br />

projektista <strong>ja</strong> yhteistyömahdollisuuksista, mutta kertoi heti alkuun olevansa liian kiireinen vastatakseen<br />

kyselyyn. Asian eteenpäinvienti siirtyi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vastuulle.<br />

<strong>Kysely</strong>n aloitti yhteensä 30 henkilöä <strong>ja</strong> heistä 16 teki kyselyn lop<strong>puu</strong>n asti. Vastausprosentti jäi alhaiseksi,<br />

koko kyselyyn vastanneiden osalta 6,8 prosenttiin. 12,7 % niistä, joille kysely oli lähetetty, aloitti siihen<br />

vastaamisen. Alhaisen vastausprosentin vuoksi päädyttiin siihen, että ne vastaa<strong>ja</strong>t, jotka olivat jättäneet<br />

vastaamisen kesken, kontaktoitaisiin vielä puhelimitse. Tarkoituksena oli selvittää, miksi he olivat jättäneet<br />

kyselyn kesken <strong>ja</strong> miten he suhtautuivat kyselyn aihepiiriin <strong>ja</strong> kyselyn toteutukseen. Nina Tervonen (LUT<br />

tuotantotalous) kontaktoi vastaajia kesäkuussa 2012.<br />

Puhelimitse otettiin yhteyttä 12 yritykseen. Lomakauden alkamisesta huolimatta, saatiin kahdeksalta<br />

henkilöltä kommentit kyselyyn liittyen. <strong>Kysely</strong> ei ole suunniteltu läpikäytäväksi puhelimessa, mikä<br />

merkittävästi hankaloitti kontaktointia <strong>ja</strong> eritoten kesken jääneiden vastausten täydentämistä. Va<strong>ja</strong>vaisten<br />

vastausten täydentämistä hankaloitti entisestään se, ettei keskeneräistä lomaketta voitu yhdistää vastaa<strong>ja</strong>n<br />

tietoihin. Osa vastaajista halusi puhelinkontaktoinnin yhteydessäkin hypätä joidenkin kysymysten yli<br />

3

vastaamisen nopeuttamiseksi. Osa kontaktoiduista vastaajista puolestaan otti kyselyn mieluummin<br />

sähköpostitse uudelleen täytettäväksi kuin kävi sitä läpi puhelimessa.<br />

1.5 Otoskehikko<br />

<strong>Kysely</strong>tutkimus on tehokas <strong>ja</strong> taloudellinen menettely suurten ihmismäärien toiminnan, mielipiteiden <strong>ja</strong><br />

asenteiden kartoittamiseen (Jyrinki. 1977, s. 25). Strukturoidussa aineistonkeruussa kysely- tai<br />

haastattelulomakkeiden avulla kerätään aineistoa standardoidusti eli kysymällä asiaa kaikilta<br />

kohdehenkilöiltä täsmälleen samalla tavalla. Koehenkilöt muodostavat otoksen tai näytteen jostain<br />

suuremmasta perusjoukosta. (Hirsjärvi. 1997, s. 189) Puu- <strong>ja</strong> <strong>rakennusalan</strong> yrittäjille kohdistettu Wood<br />

Academy -kysely lähetettiin 237 alalla työskentelevälle tai sitä muuten hyvin tuntevalle henkilölle<br />

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kokoaman kontaktilistan perusteella. Projektiassistentti Mari<br />

Simonen kävi listan läpi <strong>ja</strong> saattoi sen a<strong>ja</strong>n tasalle ennen kyselyn lähettämistä. Listalla on 238 henkilön<br />

yhteystiedot, joista Kotkamills Oy:n kontakti täytti kyselyn jo testikierroksella. Näin ollen kyselylomaketta ei<br />

lähetetty hänelle enää uudestaan lopullisella kyselykierroksella.<br />

Survey-tutkimuksessa tutkittavat yksilöt valitaan tavallisesti laajemmasta tutkimuksen kohteena olevasta<br />

perusjoukosta soveltuvaa otantamenetelmää, esim. satunnaisotanta, käyttäen. Koska otoksen perusteella<br />

on tarkoitus tehdä koko perusjoukkoa koskevia päätelmiä, otoksen tulee olla tilastollisesti edustava eli<br />

tarkasteltavien ominaispiirteiden tulee esiintyä otoksessa samassa suhteessa kuin perusjoukossa. Otannan<br />

suorittaminen edellyttää luetteloa kiinnostuksen kohteena olevaan perusjoukkoon kuuluvista ”alkioista”.<br />

(Arber. 1993) Elektronisen kyselyn kohdalla voidaan olettaa vastausprosentin jäävän kohtalaisen alhaiseksi.<br />

Siksi Wood Academy: <strong>Kysely</strong> <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong> <strong>rakennusalan</strong> yrittäjille, lähetettiin mahdollisimman monelle<br />

yritykselle. Jos tiedonkeruumenetelmäksi olisi valittu esimerkiksi haastattelututkimus, otantakehikosta olisi<br />

valittu vain pieni osa. <strong>Kysely</strong>n kohdalla valikoituivat määritellystä otantakehikosta, ts. KyAMK:n<br />

kontaktilistasta, ne jotka itse päättivät vastata kyselyyn.<br />

KyAMK:n kontaktilistan toimialamerkinnät olivat alun perin <strong>puu</strong>tteellisia eivätkä noudattaneet mitään<br />

tiettyä luokitusta. Tulosten käsittelemiseksi toimialatiedot täydennettiin <strong>ja</strong> muutettiin EU:n<br />

toimialaluokitukseen NACE Rev.2 perustuvan toimialaluokituksen (TOL) vuodelta 2008 mukaisiksi<br />

(Tilastokeskus, 2008).<br />

Alla oleva kuva esittää TOL 2008 mukaisen toimiala<strong>ja</strong>kauman yrityksistä, joille kysely lähetettiin. Suurin osa<br />

yrityksistä, joille kysely lähetettiin, kuuluu toimialaluokkiin F Rakentaminen, M Ammatillinen, tieteellinen <strong>ja</strong><br />

4

tekninen toiminta, sekä C Teollisuus. Yhteensä kysely tavoitti 214 yritystä. Joidenkin yritysten kohdalla oli<br />

useampi kontaktitieto. Kontaktilistalla oli lisäksi entisiä yrittäjiä <strong>ja</strong> asiantuntijoita ilman varsinaista<br />

yrityskytköstä. Täten, vaikka kysely lähettiin 237 henkilölle, se ei tavoittanut yhtä montaa yritystä.<br />

Kuva 1. Toimiala<strong>ja</strong>kauma kontaktilistan yritysten välillä (TOL 2008)<br />

67 (31 %) kyselyn saanutta yritystä kuuluu toimialaluokitukseltaan kategoriaan F Rakentaminen, jonka<br />

sisällä ne <strong>ja</strong>kautuivat neljään toimialaluokkaan. 48 (72 %) yritystä kuuluu luokkaan 41200 Rakennuttaminen<br />

<strong>ja</strong> rakennushankkeiden kehittäminen. Rakentamisen yritysten <strong>ja</strong>kautuminen eri toimialaluokkiin on esitetty<br />

tarkemmin kuvassa 2.<br />

5

Kuva 2. Kontaktilistan yritysten <strong>ja</strong>kautuminen rakentamisessa<br />

Kuten rakentamisessa myös ammatillisen, tieteellisen <strong>ja</strong> teknisen toiminnan kategoriassa, yrityksistä<br />

valtaosa kuuluin yhteen toimialaluokkaan. Yhteensä ammitillista, tieteellistä <strong>ja</strong> teknistä toimintaa<br />

harjoittavia yrityksiä on kontaktilistassa 63, joista 46 (73 %) on toimialaluokitukseltaan arkkitehtipalvelu<strong>ja</strong>.<br />

Yritysten <strong>ja</strong>katuminen eri luokkiin on nähtävissä alla olevasta kuvasta.<br />

Kuva 3. Kontaktilistan yritysten <strong>ja</strong>kautuminen ammatillisessa, tieteellisessä <strong>ja</strong> teknisessä toiminnassa<br />

6

Teollisuuden yritykset olivat <strong>ja</strong>kautuneet huomattavasti suurempaan määrään toimialaluokkia kuin<br />

rakentanmisen <strong>ja</strong> ammatillisen, tieteellisen <strong>ja</strong> teknisen toiminnan yritykset. Suurin osa yrityksistä kuuluu<br />

toimialaluokkaan 16100 Puun sahaus, höyläys <strong>ja</strong> kyllästys (27; 46 %). Yli puolet teollisuuden yrityksistä, joille<br />

kysely lähetettiin kuuluu kuitenkin muuhun kategoriaan. Yritysten <strong>ja</strong>kautuminen eri toimialaluokkiin näkyy<br />

kuvassa 4. Yhteensä teollisuusden yrityksiä on kontaktilistassa 59 (27 %).<br />

Kuva 4. Kontaktilistan yritysten <strong>ja</strong>kautuminen teollisuudessa<br />

25 yritystä, joille kysely lähetettiin, ei kuulu kolmeen yllä esitellyistä kategorioista. Niistä valtaosa, yhteensä<br />

14 yritystä, kuuluu luokkaan G Tukku- <strong>ja</strong> vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen <strong>ja</strong> moottoripyörien kor<strong>ja</strong>us.<br />

Kolme yritystä toimii kiinteistöalalla (L Kiinteistöalan toiminta) <strong>ja</strong> kolme kuuluu toimialaluokkaan S Muu<br />

palvelutoiminta. Yksittäisiä yrityksiä kuuluu myös luokkiin E Vesihuolto, viemäri- <strong>ja</strong> jätevesihuolto,<br />

jätehuolto <strong>ja</strong> muu ympäristön puhtaanapito, A Maatalous, metsätalous <strong>ja</strong> kalastus, I Majoitus- <strong>ja</strong><br />

ravitsemistoiminta, N Hallinto- <strong>ja</strong> tukipalvelutoiminta, sekä O Julkinen hallinto <strong>ja</strong> maanpuolustus; pakollinen<br />

sosiaalivakuutus.<br />

7

Suurin osa 214 yrityksestä, joille kysely lähetettiin, toimiin Kymenlaaksossa (91 yritystä) tai Etelä-Kar<strong>ja</strong>lassa<br />

(99 yritystä). 16 yritystä toimii Päijät-Hämeessä <strong>ja</strong> seitsemän muualla suomessa. Lisäksi yhdellä yrityksellä<br />

on aluekonttori sekä Kymenlaaksossa että Etelä-Kar<strong>ja</strong>lassa. Testiryhmän Kotkamills Oy <strong>ja</strong> Hyötypaperi Oy<br />

toimivat molemmat Kymenlaaksossa. Yhteystietonsa jättäneiden vastaajien yrityksistä yhdeksän on<br />

kymenlaaksolaisia, kolme Etelä-Kar<strong>ja</strong>lasta.<br />

<strong>Kysely</strong>n tarkoitus oli kartoittaa kaakkoissuomalaisten yritysten tilannetta. Kaakkois-Suomeksi käsitettiin<br />

tässä yhteydessä Etelä-Kar<strong>ja</strong>lan <strong>ja</strong> Kymenlaakson maakunnat, joiden alueelle kontaktilistan tiedot<br />

enimmäkseen rajoittuivat. Etelä-Savon maakunta voitaisiin lukea kuuluvaksi Kaakkois-Suomeen, mutta<br />

jätettiin tässä fokuksen ulkopuolelle. Tulosten analysoinnin kannalta on hyvä huomioida keskittyminen<br />

Etelä-Kar<strong>ja</strong>lan <strong>ja</strong> Kymenlaakson alueisiin. Niiden kesken kontaktit <strong>ja</strong>kautuvat kaikissa toimialaryhmissä<br />

tasaisesti. Rakentamisen yritysten tuloksia arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon Päijät-Hämeessä<br />

toimivien yritysten määrä.<br />

Kuva 5. Kontaktilistan yritysten si<strong>ja</strong>innit maakunnittain<br />

Valtaosa yrityksistä, joiden edustajille kysely lähetettiin, toimii joko Etelä-Kar<strong>ja</strong>lassa (47 %) tai<br />

Kymenlaaksossa (43 %). Seitsemän prosenttia yrityksistä toimii Päijät-Hämeessä <strong>ja</strong> loput kolme prosenttia<br />

muualla Suomessa. Kuvasta 6 näkyy, että valtaosa Päijät-Hämeessä toimivista yrityksistä kuuluu<br />

rakentamisen yrityksiin. Etelä-Savossa toimivia yrityksiä on kontaktilistassa kaksi.<br />

8

Kuva 6. Kontaktilistan suurimpien toimialaryhmien yritysten <strong>ja</strong>kautuminen maakunnittain<br />

Kontaktilistan sisältöä voidaan tarkastella myös henkilöiden, ei vain heidän edustamiensa yritysten kautta.<br />

Koska valtaosa kyselyn kysymyksistä käsittelee yritystoimintaa, ei tätä analyysiä kuitenkaan korosteta.<br />

Mielenkiintoisena seikkana kontaktilistan tarkastelusta henkilötasolla voidaan kuitenkin poimia se, että<br />

yhteystietoluettelon kontaktihenkilöistä 204 on miehiä <strong>ja</strong> vain 25 naisia. Yhdeksän kontaktia sisältää vain<br />

yrityksen yleisiä tieto<strong>ja</strong>, eikä vastaanotta<strong>ja</strong>a ole henkilötasolla määritelty.<br />

Valtaosa (72 %) kontaktilistan naisista toimi arkkitehtipalvelu-/sisustussuunnitteluyrityksissä.<br />

Kahdestatoista yhteystietonsa jättäneestä vastaa<strong>ja</strong>sta kolme on naisia. Painottuneen sukupuoli<strong>ja</strong>kauman ei<br />

oleteta tässä kyselyssä vaikuttavan saatuihin vastauksiin <strong>ja</strong> sitä kautta kyselyn johtopäätöksiin. Sen, että<br />

kontaktilistan henkilöistä vain noin kymmenen prosenttia on naisia, voidaan kuitenkin olettaa kertovan<br />

jotain itse toimialasta, jolle kysely on kohdistettu. Yhteystietonsa jättäneistä vastaajista neljäsosa on naisia,<br />

mistä voidaan päätellä naisten olevan <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong> rakennusalalla innokkaampia kyselyyn vastaajia kuin miesten<br />

<strong>ja</strong>/tai miehiä halukkaampia jättämään yhteystietonsa kontaktointia varten.<br />

9

2 SAATUJEN VASTAUSTEN TULKINTA<br />

Tässä kappaleessa kuvataan saadut vastaukset <strong>ja</strong> niiden <strong>ja</strong>kautuminen sekä tehdään liitteissä 3 <strong>ja</strong> 6<br />

esitetyistä vastauksista joitakin tulkinto<strong>ja</strong>. Aluksi kuvataan vastaa<strong>ja</strong>joukon koostumusta: millaisia yrityksiä<br />

vastaa<strong>ja</strong>t edustavat <strong>ja</strong> missä tehtävässä he yrityksessä toimivat. Seuraavaksi tarkastellaan erillisissä<br />

kappaleissa ensin vastauksia tulevaisuuden näkymiä koskeviin kysymyksiin <strong>ja</strong> sitten bioliiketoiminta-osioon.<br />

Tämän jälkeen perehdytään saatuihin vastauksiin yhteiskunnalliseen tukeen <strong>ja</strong> osaamistarpeisiin liittyen <strong>ja</strong><br />

käydään läpi vastaa<strong>ja</strong>joukon näkemyksiä yhteistyöstä <strong>ja</strong> siihen liittyvistä mahdollisuuksista. Lopuksi<br />

tarkastellaan kommenttikenttään saatu<strong>ja</strong> yleisiä kommentte<strong>ja</strong> kyselyyn <strong>ja</strong> sen aihealueeseen liittyen sekä<br />

luodaan katsaus siihen, kuinka moni vastaa<strong>ja</strong> suhtautui myönteisesti mahdolliseen yhteydenottoon kyselyn<br />

tai projektin tiimoilta.<br />

2.1 Vastaa<strong>ja</strong>joukon profilointi<br />

<strong>Kysely</strong>yn vastasi 30 henkilöä. Heistä 16 täytti ZEF-kyselyn lop<strong>puu</strong>n asti. Valtaosa vastaajista edusti<br />

mikroyritystä (alle 10 työntekijää tai vuosiliikevaihto/tase max. 2 milj. €) tai pientä yritystä (alle 50<br />

työntekijää tai vuosiliikevaihto/tase max. 10 milj. €), tai toimi ammatinharjoitta<strong>ja</strong>na. Vastaajista kolme<br />

olivat suuryrityksen palveluksessa <strong>ja</strong> yksi työskenteli pk-yrityksessä. Pk-yritys on määritelty EU-tasolla<br />

vuonna 2005 yritykseksi, jolla on alle 250 työntekijää <strong>ja</strong>, jonka vuosiliikevaihto max. 50 milj. € tai taseen<br />

loppusumma max. 43 milj. €. Myös muut kyselyssä käytetyt ra<strong>ja</strong>-arvot yrityksen koolle ovat Euroopan<br />

komission määrittelemiä. (Euroopan komissio, 2006)<br />

Kuva 7. Vastaukset: Yrityksen koko<br />

10

Yli puolet (16 vastaa<strong>ja</strong>a) ZEF-kyselyyn vastanneista edusti osakeyhtiötä, alle neljäsosa perheyritystä <strong>ja</strong> loput<br />

henkilöyritystä tai sivutoimista henkilöyritystä. Yritysten perustamisvuosi vaihteli 1940-luvulta 2010-luvulle<br />

saakka. Vastaa<strong>ja</strong>t olivat pääosin joko yrityksen omistajia tai toimitusjohtajia.<br />

Kuva 8. Vastaukset: Yrityksen luonne<br />

Toimialaa kysyttäessä vastaajia pyydettiin valitsemaan yksi tai useampi toimialamääritelmä annetusta<br />

listasta. 13 vastaa<strong>ja</strong>a ilmoitti toimialakseen <strong>puu</strong>rakentamisen <strong>ja</strong> suunnittelun, yhdeksän uudet <strong>puu</strong>tuotteet<br />

<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tko<strong>ja</strong>losteet, viisi <strong>puu</strong>n <strong>ja</strong> muiden materiaalien yhdistelmät. Yksittäisiä vastaajia toimi annetuista<br />

toimialavaihtoehtoista kaikilla muilla paitsi lääkkeiden <strong>ja</strong> hyvinvointituotteiden sekä biopolymeerien<br />

alueella. Valtaosa vastaajista (80 %) valitsi listasta yhden toimialamääritelmän. Yksi vastaa<strong>ja</strong> kuitenkin valitsi<br />

peräti viisi vastausvaihtoehtoa. Yhteensä kahdeksan vastaa<strong>ja</strong>a ei löytänyt listalta sopivaa vaihtoehtoa vaan<br />

merkitsi ainoastaan kohdan ”Muu, mikä”. Toimialaksi ilmoitettiin annettujen vaihtoehtojen lisäksi muun<br />

muassa arkkitehtisuunnittelua, sahausta, rakennusvalvontaa, rakentamista <strong>ja</strong> kaupunkiorganisaatiota.<br />

Yhteystietonsa jättäneistä yrityksistä kuusi kuuluu TOL 2008 luokkaan C Teollisuus, kolme luokkaan M<br />

Ammatillinen, tieteellinen <strong>ja</strong> tekninen toiminta, kaksi luokkaan G Tukku- <strong>ja</strong> vähittäiskauppa;<br />

moottoriajoneuvojen <strong>ja</strong> moottoripyörien kor<strong>ja</strong>us <strong>ja</strong> yksi luokkaan F Rakentaminen.<br />

2.2 Tulevaisuuden näkymät<br />

Kysyttäessä näyttääkö Kaakkois-Suomen pienten <strong>ja</strong> keskisuurten <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong> bioalan yritysten tulevaisuus<br />

synkältä vai lupaavalta, kallistuivat vastaajien mielipiteet hieman synkän puolelle. Lähes puolet vastaajista<br />

oli sitä mieltä, ettei tulevaisuus näytä synkältä eikä lupaavalta. 20,8 % vastaajista koki <strong>puu</strong>alan<br />

11

tulevaisuuden olevan melko lupaava. 29,2 % vastaajista piti tulevaisuutta kuitenkin melko synkkänä <strong>ja</strong> yksi<br />

vastaa<strong>ja</strong> peräti synkkänä.<br />

Pääosin vastaajien odotukset edustamansa yrityksen tulevaisuudelle olivat kuitenkin positiivisia. Yli puolet<br />

(53,8 %) vastaajista arvioi yrityksen liikevaihdon kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana <strong>ja</strong> 13 (50,0 %)<br />

vastaa<strong>ja</strong>a oletti yrityksen asiakaskunnan laajenevan tällä aikavälillä. Lähes kolmasosa (30,8 %) vastaajista<br />

arvioi yrityksen tekevän viiden vuoden kuluttua nykyistä enemmän yhteistyötä muiden oman alansa<br />

yrittäjien kanssa. Noin neljäsosa vastaajista ennusti yrityksen työntekijämäärän kasvavan (19,2 %), tuote- <strong>ja</strong><br />

palveluvalikoiman laajenevan (19,2 %), yhteistyön muiden alojen yrittäjien kanssa lisääntyvän (19,2 %)<br />

<strong>ja</strong>/tai yrityksen maantieteellisen toiminta-alueen suurenevan kotimaassa (22,1 %) seuraavien viiden vuoden<br />

aikana.<br />

Vaikka suurin osa vastaajista oli optimistisia yrityksensä tulevaisuuden suhteen, tämä ei pätenyt kaikkiin<br />

vastaajiin. Kaksi (7,7 %) vastaa<strong>ja</strong>a ennakoi yrityksen liikevaihdon pienenevän. Yhtä moni ennakoi<br />

irtisanomisia. Toiminnan alasajoa ennusti yritykselleen kolme vastaa<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> kilpailun kiristymistä nykyisellä<br />

toimialalla ennakoi 23 % vastaajista. Kaksi vastaa<strong>ja</strong>a arvioi että yritys tullaan myymään tulevina vuosina <strong>ja</strong><br />

neljä vastaa<strong>ja</strong>a ilmoitti edessä olevan sukupolvenvaihdoksen.<br />

Vain kaksi vastaa<strong>ja</strong>a uumoili edustamansa yrityksen kansainvälistyvän tulevina vuosina <strong>ja</strong> vain yksi vastaa<strong>ja</strong><br />

ilmoitti yrityksensä laajentavan toimintaansa ulkomaille. Yhteistyön arvioitiin lisääntyvän oman toimialan<br />

yritysten kanssa (30,8 %) <strong>ja</strong> muiden alojen yritysten kanssa (19,2 %), mutta vain kaksi vastaa<strong>ja</strong>a arvioi, että<br />

yhteistyö julkisten organisaatioiden kuten ammattikorkeakoulujen, yliopistojen <strong>ja</strong> kehittämisyhtiöiden<br />

kanssa lisääntyisi tulevien viiden vuoden aikana. Kaksi vastaa<strong>ja</strong>a arveli työntekijöiden koulutustason<br />

nousevan tulevina vuosina <strong>ja</strong> kolme vastaa<strong>ja</strong>a arvioi ylipäätään osaamisen monipuolistuvan yrityksessä.<br />

Valtaosa vastaajista ei kuitenkaan ollut sitä mieltä, että osaaminen tai työntekijöiden koulutustaso paranisi<br />

lähivuosina.<br />

Neljä vastaa<strong>ja</strong>a oletti tuotteiden <strong>ja</strong>kelun muuttuvan seuraavien viiden vuoden aikana. Yhtä moni ennakoi<br />

myyntiverkoston kehittyvän ko. a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksolla. Kaksi vastaa<strong>ja</strong>a ennusti muutoksia logistisessa ketjussa tai<br />

raaka-aineen hankinnassa <strong>ja</strong> yksi käytettävissä raaka-aineissa. Kaksi vastaa<strong>ja</strong>a uskoi yrityksensä<br />

suuntautuvan yhä enemmän palveluliiketoimintaan. Suurin osa vastaajista ei kuitenkaan odota muutoksia<br />

logistiikassa tai käyttämissään raaka-aineissa. Vain kaksi vastaa<strong>ja</strong>a oletti yrityksensä panostavan viiden<br />

vuoden kuluttua palveluliiketoimintaan nykyistä enemmän. Palveluliiketoiminnan mahdollisuuksista<br />

puhutaan paljon <strong>ja</strong> monilla toimialoilla niiden lisäyksellä on voitu vahvistaa yrityksen asemaa <strong>ja</strong> lisätä tulo<strong>ja</strong>,<br />

asiakastyytyväisyyttä <strong>ja</strong> -uskollisuutta sekä tätä kautta pystytty pienentämään toiminnan riskejä. Kysymys ei<br />

12

toki ole relevantti niiden yritysten kohdalla, joiden toiminta on jo valmiiksi vahvasti palvelupainotteista,<br />

kuten esimerkiksi suunnittelu-, arkkitehti- <strong>ja</strong> kunnossapitoyritysten kohdalla.<br />

2.3 Bioliiketoiminta<br />

Bioliiketoiminta oli kyselyn yhteydessä määritelty seuraavasti: Bioliiketoiminnalla tarkoitetaan kaikkea<br />

sellaista tuotantoa, jossa hyödynnetään luonnosta saatavaa yhteyttämisen seurauksena uusiutuvaa<br />

materiaalia. Tässä yhteydessä bioliiketoimintaan kuuluvaksi katsotaan laa<strong>ja</strong>sti kaikki alan arvoketju<strong>ja</strong><br />

tukevat osat <strong>ja</strong> toiminnot (esim. suunnittelu, kuljetus- <strong>ja</strong> logistiikkapalvelut). Vastaajista viisi ilmoitti<br />

edustamallaan yrityksellä olevan bioliiketoiminnaksi luokiteltavaa toimintaa.<br />

<strong>Kysely</strong> oli kohdistettu <strong>puu</strong>alan yrityksille. Tällä perusteella joukossa ei olisi pitänyt olla ainuttakaan yritystä,<br />

jota ei edeltävän, hyvinkin löyhän määritelmän mukaan voitaisi laskea bioliiketoimintaa harjoittavaksi<br />

yritykseksi. Samaan johtopäätökseen päädytään tarkastelemalla yritysten ilmoittamia toimialo<strong>ja</strong> kyselyn<br />

ensimmäisessä osiossa: yritykset, jotka ilmoittivat toimialakseen <strong>puu</strong>n <strong>ja</strong> muiden materiaalien yhdistelmät<br />

(5 vastaa<strong>ja</strong>a), uudet <strong>puu</strong>tuotteet <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>losteet (9 vastaa<strong>ja</strong>a) tai <strong>puu</strong>rakentamisen <strong>ja</strong> suunnittelun (13<br />

vastaa<strong>ja</strong>a) ovat edeltävän määritelmän mukaan bioliiketoiminnan harjoittajia. On mahdollista, että kysely<br />

on lähetetty, jollekulle varsinaiseen kohderyhmään kuulumattomalle, mutta tuskin kovin monelle.<br />

Esitetystä määritelmästä huolimatta, suurin osa vastaajista ei kuitenkaan kokenut harjoittavansa<br />

bioliiketoimintaa. Vastaajista vain viisi oli sitä mieltä, että heidän yrityksellään on bioliiketoiminnaksi<br />

luokiteltavaa toimintaa. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei hänen edustamansa yritys edes koe<br />

bioliiketoimintaa liiketoimintamahdollisuutena.<br />

Kun bioliiketoiminnasta kysyttiin yleisellä tasolla, suhtauduttiin siihen kuitenkin positiivisesti. 39,1 %<br />

vastaajista ilmoitti olevansa jokseenkin samaa mieltä väittämän ”Bioliiketoiminnan nykytila Suomessa on<br />

rohkaiseva” kanssa. Kolme vastaa<strong>ja</strong>a allekirjoitti väittämän täysin. Vain yksi vastaa<strong>ja</strong> oli täysin eri mieltä <strong>ja</strong><br />

21,7 % eli viisi vastaa<strong>ja</strong>a osittain erimieltä. Viisi vastaa<strong>ja</strong>a ei ollut samaa eikä eri mieltä.<br />

13

Kuva 9. Vastaukset: Bioliiketoiminnan nykytila<br />

Bioliiketoiminnan tulevaisuus nähtiin vastaa<strong>ja</strong>joukossa nykyhetkeä rohkaisevampana. Peräti puolet<br />

vastaajista oli osittain samaa mieltä väittämän ”Bioliiketoiminnan tulevaisuus Suomessa on rohkaiseva”. 65<br />

% vastaajista oli sitä mieltä, että yleinen trendi kannustaa bioliiketoimintaan. Puolet vastaajista oli sitä<br />

mieltä, että uusiutumattomien raaka-aineiden <strong>ja</strong> energianlähteiden kallistuminen kannustaa<br />

bioliiketoimintaan <strong>ja</strong> 40 % vastaajista ilmoitti kannustimeksi lait, asetukset <strong>ja</strong> määräykset. 35 % piti omaa<br />

arvovalintaa yhtenä kannustimena. Neljäsosa vastaajista ilmoitti kannustimeksi sidosryhmien vaatimuksen,<br />

yhteiskunnan kannustimet <strong>ja</strong> hyvät bisnesnäkymät. Harva piti loppuasiakkaiden kokemaa lisäarvoa,<br />

kilpailutilannetta tai alueen vahvaa klusteria kannustimena. Yksikään vastaa<strong>ja</strong> ei ilmoittanut<br />

omistajien/rahoittajien oh<strong>ja</strong>usta kannustimeksi bioliiketoimintaan.<br />

Vastaajista yli puolet koki runkomateriaalit potentiaaliselta tuoteryhmältä edustamalleen yritykselle. Myös<br />

kiintokalusteet, pintamateriaalit <strong>ja</strong> biopolttoaineet nähtiin potentiaalisina tuote- <strong>ja</strong> palveluryhminä<br />

bioliiketoiminnan kannalta. Toimitus- <strong>ja</strong> kokoonpano palvelut koki potentiaalisiksi kaksi vastaa<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong><br />

kokonaisratkaisujen tarjoamisen neljä eli 25 % vastaa<strong>ja</strong>joukosta. Ainoat tuoteryhmät, joita yksikään<br />

vastaa<strong>ja</strong> ei pitänyt edustamansa yrityksen kannalta potentiaalisina, olivat lääkkeet <strong>ja</strong> hyvinvointituotteet<br />

sekä pahvi- <strong>ja</strong> paperituotteet. Ehdotettujen tuoteryhmien ulkopuolelta nousi esiin ainoastaan sähkön <strong>ja</strong><br />

lämmön yhteistuotanto (Combined Heat and Power, CHP).<br />

2.4 Muutosvoimat<br />

Keskimäärin vastaa<strong>ja</strong>t olivat ainakin jokseenkin samaa mieltä bioliiketoiminnan kasvua edistäviksi<br />

ehdotetuista tekijöistä. Poikkeuksiakin oli. Kaksi vastaa<strong>ja</strong>a oli jokseenkin eri mieltä sen kanssa, että<br />

teknologinen kehitys olisi bioliiketoiminnan kasvua edistävä tekijä. Kaksi vastaa<strong>ja</strong>a oli jokseenkin erimieltä<br />

14

<strong>ja</strong> yksi täysin eri mieltä siitä, että taloudelliset kannustimet edistäisivät kasvua. Sekä teknologisen<br />

kehityksen että taloudellisten kannustimien osalta viisi vastaa<strong>ja</strong>a oli väittämästä täysin samaa mieltä.<br />

Yksittäisiä vastaajia oli jokseenkin eri mieltä myös siitä, että kuluttajien ekologisuus <strong>ja</strong> vihreät arvot tai<br />

raaka-aineen riittävyys vaikuttaisivat bioliiketoimintaan kasvun edistäjinä. Kuluttajien ekologisuus <strong>ja</strong> vihreät<br />

arvot sekä raaka-aineen riittävyys olivat toisaalta väittämiä, joista eniten vastaajia (6 vastaa<strong>ja</strong>a) oli täysin<br />

saamaa mieltä.<br />

Terveyden <strong>ja</strong> hyvinvoinnin korostumisen bioliiketoiminannan kasvua edistävää vaikutusta ei<br />

kyseenalaistettu. Kaksi vastaa<strong>ja</strong>a oli kuitenkin osittain <strong>ja</strong> yksi täysin erimieltä siitä, että väestön kasvu<br />

kehittyvissä talouksissa edistäisi bioliiketoiminnan kasvua. Öljyvarojen ra<strong>ja</strong>llisuus oli ehdotetuista tekijöistä<br />

se, jota kaikkein yksimielisimmin pidettiin bioliiketoiminnan kasvua edistävänä: yksikään vastaa<strong>ja</strong> ei ollut<br />

edes osittain eri mieltä ko. väittämän kanssa <strong>ja</strong> vain kaksi vastaa<strong>ja</strong>a ei ollut samaa eikä eri mieltä. Pari<br />

vastaa<strong>ja</strong>a oli sitä mieltä, että Suomen <strong>ja</strong> EU:n lainsäädäntö ei edistä bioliiketoiminnan kasvua. 12<br />

kysymykseen vastannutta oli samaa, osittain samaa, tai ei samaa eikä eri mieltä kaikkien bioliiketoimintaa<br />

edistäviksi väitettyjen tekijöiden osalta. Vain yksi vastaa<strong>ja</strong> oli erimieltä useammasta kuin kolmesta tekijästä.<br />

Ei samaa eikä eri mieltä -vaihtoehdon voidaan katsoa merkitsevän samaa kuin en tiedä / en osaa sanoa.<br />

Tämä vaihtoehto oli valittu useimmin väittämien alueellinen osaaminen <strong>ja</strong> ammattitaito (10), teknologinen<br />

kehitys (7), terveyden <strong>ja</strong> hyvinvoinnin korostuminen (7) sekä suomen lainsäädäntö kohdalla (6). Kun<br />

kysymykseen vastanneita oli yhteensä 19, on seitsemän vastaa<strong>ja</strong>n osuus yli kolmasosa koko<br />

vastaa<strong>ja</strong>joukosta <strong>ja</strong> kymmenen vastaa<strong>ja</strong>a peräti yli puolet koko joukosta.<br />

Neljä vastaa<strong>ja</strong>a oli kaikkien esitettyjen väittämien kanssa osittain tai täysin samaa mieltä. Neljä vastaa<strong>ja</strong>a<br />

yhdeksästätoista oli täysin samaa mieltä ainakin viidestä (50 %) väittämistä <strong>ja</strong> yksi vastaa<strong>ja</strong> oli täysin samaa<br />

mieltä jokaisen väittämän kanssa. Yksi vastaa<strong>ja</strong> oli täysin eri mieltä kolmesta biotalouden kasvua edistäväksi<br />

väitetystä tekijästä <strong>ja</strong> osittain eri mieltä kolmesta tekijästä. Yleisesti ottaen vastaa<strong>ja</strong>t olivat kuitenkin<br />

pääosin samaa mieltä esitetyistä bioliiketoiminnan kasvua edistävistä tekijöistä: 18 vastaa<strong>ja</strong>a oli enintään<br />

kahdesta ehdotetusta tekijästä eri mieltä.<br />

Bioliiketoiminnan kasvua estävistä tekijöistä vastaa<strong>ja</strong>t olivat enemmän eri mieltä kuin kasvua edistävistä<br />

tekijöistä. Jokaisen väittämän osalta ainakin yksi vastaa<strong>ja</strong> oli vähintään osittain erimieltä. Eniten<br />

erimielisyyttä oli ensimmäisten kolmen väittämän kohdalla: biotuotteiden kannattavuus, kysynnän<br />

vähäisyys <strong>ja</strong> raaka-aineen hinta. Kysymykseen vastasi 19 henkilöä, mutta heistä peräti viisi jätti<br />

kysymykseen vastaamisen kesken tai hyppäsi väittämän/väittämien yli. Vastaajista 11 oli samaa mieltä siitä,<br />

että se että pienivolyymiset bioliiketoiminnan osa-alueet eivät kiinnosta suuria monikansallisia yrityksiä<br />

15

estää bioliiketoiminnan kasvua. Kysynnän vähäisyydestä oli samaa mieltä vain seitsemän vastaa<strong>ja</strong>a.<br />

Ylipäätään vain noin puolet vastaajista oli täysin tai edes osittain samaa mieltä väittämien kanssa.<br />

Avoimena kysymyksenä vastaajilta kysyttiin heidän edustamansa yrityksen vahvuuksia suhteessa<br />

muuttuvaan liiketoimintaympäristöön. Vastauksia saatiin viisi:<br />

i. tietotaito-osaaminen<br />

ii. tuotekehitys, vahva tase, asiakassuuntautuneisuus<br />

iii. pieni koko, joustavuus, alihankintapalvelut<br />

iv. nopeusherkkyys kysyntään<br />

v. ammattitaito <strong>ja</strong> asenteet<br />

Haasteiksi ilmoitettiin:<br />

i. harmaat markkinat<br />

ii. rahoitus, tuotekehitys Suomessa<br />

iii. tilauskannan vaihtelevuus<br />

iv. uusien tuotteiden kehittely<br />

v. kiristyvät ympäristömääräykset <strong>ja</strong> lainsäädäntö, kiristyvä kilpailu<br />

Suurin osa vastaajista jätti vastaamatta avoimiin kysymyksiin. Kysymysten perusteella saatiin poimittua<br />

yksittäisten yritysten näkökulmia, mutta mitään yleisempiä johtopäätöksiä näin pienen vastaa<strong>ja</strong>joukon<br />

perusteella ei pystytä tekemään.<br />

2.5 Yhteiskunnallinen tuki<br />

Vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme asiaa, joihin julkisen vallan tulisi panostaa bioliiketoiminnan<br />

edistämiseksi. Kysymykseen vastasi yhteensä 18 henkilöä. Kuten kuvasta 10 näkyy, vastaa<strong>ja</strong>t arvioivat<br />

tärkeimmiksi julkisen vallan toimiksi bioliiketoiminnan edistämiseksi start-up yritysten tukemisen sekä alan<br />

tutkimukseen <strong>ja</strong> teknologioiden kehittämiseen panostamisen. Vastaajien äänet <strong>ja</strong>kautuivat suhteellisen<br />

tasan yritysten tukemisen verohelpotuksin <strong>ja</strong> investoinnein, sekä eri toimialojen välisen yhteistyön<br />

tukemisen sekä soveltuvan koulutuksen <strong>ja</strong> osaamisen tuottamisen välillä. Vain yksi vastaa<strong>ja</strong> oli sitä mieltä,<br />

että säännöksien <strong>ja</strong> lakien tiukentaminen kuuluu tärkeimpiin toimiin, joilla julkinen valta voi tukea<br />

bioliiketoimintaa.<br />

16

Kuva 10. Vastaukset: Yhteiskunnallisen tuen kohdistaminen<br />

2.6 Osaamistarpeet<br />

Osaamistarpeiden kartoittamiseksi kysyttiin miten yritykset tutkivat markkinoiden kehittymistä. Vastausten<br />

<strong>ja</strong>kautuminen on esitetty kuvassa 11. Kysymykseen vastasi 18 vastaa<strong>ja</strong>a. Yli puolet vastaajista kertoi heidän<br />

edustamansa yrityksen käyttävän epävirallisia verkosto<strong>ja</strong> (ihmiskontaktit). Yhdeksän (50 %) vastaa<strong>ja</strong>a<br />

ilmoitti että markkinoiden kehittymistä kartoitetaan alakohtaisia lehtiä <strong>ja</strong> julkaisu<strong>ja</strong> apuna käyttäen.<br />

Keskustelupalsto<strong>ja</strong> ei yrityksistä käyttänyt kuin yksi <strong>ja</strong> ehdotettujen vaihtoehtojen ulkopuolelta ei noussut<br />

esiin muita keino<strong>ja</strong> markkinoiden kehittymisen seuraamiseksi. Kuusi vastaa<strong>ja</strong>a valitsi vähintään kolme<br />

keinoa markkinoiden kehittymisen kartoittamiseen. Yli puolet vastaajista ilmoitti edustamansa yrityksen<br />

kartoittavan markkinoiden kehittymistä vain yhdellä tai kahdella ehdotetuista keinoista.<br />

17

Kuva 11. Vastaukset: Markkinoiden kehittymisen seuraaminen<br />

Asiakkaidensa <strong>ja</strong> asiakkaidensa asiakkaiden tarpeiden kehittymistä vastaajien edustamat yritykset seuraavat<br />

pääosin alakohtaisten lehtien <strong>ja</strong> julkaisujen, epävirallisten verkostojen <strong>ja</strong> myyntitilanteessa tapahtuvan<br />

vuorovaikutuksen kautta. Yhteensä 17 vastaa<strong>ja</strong>sta kuusi seurasi asiakkaidensa <strong>ja</strong> heidän asiakkaidensa<br />

tarpeiden kehittymistä vähintään kolmella tavalla.<br />

Kuva 12. Vastaukset: Asiakastarpeiden seurannan keinot<br />

18

Markkinoiden kehitykseen <strong>ja</strong> asiakastarpeiden seurantaan liittyvien kysymysten jälkeen yrityksiltä kysyttiin,<br />

onko heidän edustamallaan yrityksellä hyödyntämättömiä ideoita liittyen: i. Tuotteisiin, ii. Palveluihin, iii.<br />

Tuote-palvelukonsepteihin, iv. Yhteistyöhön tai v. Liiketoiminnan järjestelyyn. Yhteensä 13 vastaa<strong>ja</strong>a<br />

ilmoitti yrityksellä olevan hyödyntämättömiä ideoita. Yleisimmin ideat liittyivät tuotteisiin tai yhteistyöhön,<br />

mutta myös muihin kategorioihin kuuluvat ideat olivat yleisiä. Viisi vastaa<strong>ja</strong>a ilmoitti edustamallaan<br />

yrityksellä olevan kahteen tai useampaan kategoriaan kuuluvia hyödyntämättömiä ideoita.<br />

Seuraavaksi kysyttiin miten ideat ovat syntyneet. Annetut vaihtoehdot näkyvät kuvassa 13. Kysymykseen<br />

vastasi yhteensä 15 henkilöä. Heistä yli puolet ilmoitti ideoiden lähteeksi asiakaspalautteen <strong>ja</strong>/tai oman<br />

kehitystyön. Vastaajista yksi ilmoitti ideoiden syntyneen oman tietämyksen tuloksena. Kahdeksan vastaa<strong>ja</strong>a<br />

ilmoitti ideoiden olevan yhdestä lähteestä, neljä vastaa<strong>ja</strong>a valitsi kaksi ideoiden syntylähdettä <strong>ja</strong> kolme<br />

vastaa<strong>ja</strong>a kolme.<br />

Kuva 13. Vastaukset: Ideoiden synty<br />

Vain yhdellä 17 kyselyn tähän vaiheeseen päässeistä yrityksistä on vastaajien mukaan käytäntö, prosessi tai<br />

vakioitu kriteeristö ideoiden arvioimiseen. Kyseessä ei ole suuri yritys, kuten voisi ehkä arvata, vaan 1980-<br />

luvulla perustettu pieni (

projektiluontoisessa yhteistyössä. Neljä yritystä ilmoitti tekevänsä vähän tai erittäin vähän yhteistyötä.<br />

Muutama yritys ilmoitti tekevänsä tutkimus- <strong>ja</strong> kehittämistyötä muiden yritysten kanssa. Kahdeksan yritystä<br />

ilmoitti tekevänsä vähän tai ei lainkaan tutkimus- <strong>ja</strong> kehittämistyötä muiden yritysten kanssa. Yhteistyössä<br />

tehtävän tutkimus- <strong>ja</strong> kehittämistyön <strong>puu</strong>ttumista selvitti kolme vastaa<strong>ja</strong>a: i. ei ole resursse<strong>ja</strong>, ii. olemme<br />

toteutta<strong>ja</strong>, meiltä ei kysytä suunnittelua <strong>ja</strong> iii. yhteistyökumppanien <strong>puu</strong>te.<br />

Kun vastaajilta kysyttiin millaisen organisaation kanssa heidän edustamansa yritys mieluiten tekisi<br />

yhteistyötä, erottui mikro- tai pienyrityskategoria (1) mieluisimpana yhteistyökumppanina. Yksikään<br />

vastaa<strong>ja</strong> ei esittänyt eriävää mielipidettä siihen, että voisi tehdä yhteistyötä mikro- tai pienyrityksen kanssa.<br />

Myös pk-yritystä (2) pidettiin hyvänä yhteistyökumppanina, kuten myös useista eri toimijoista koostuvaa<br />

alueellista yhteistyöverkkoa (7). Vain yksi vastaa<strong>ja</strong> oli eri meiltä pk-yrityksen houkuttelevuudesta<br />

yhteistyökumppanina. Kaksi vastaa<strong>ja</strong>a piti alueellista yhteistyöverkkoa epämieluisana<br />

yhteistyökumppanina.<br />

Keskimäärin kohtalaisen mieluisaksi<br />

yhteistyökumppaniksi koettiin suuri<br />

yritys (3), metsäintegraatti (4), muu<br />

suuryritys kuin metsäintegraatti (5),<br />

energia-alan yritys (6), ammattikorkeakoulu<br />

(9), yliopisto (10), tutkimusorganisaatio<br />

(11) tai kehittämisyhtiö<br />

(12).<br />

Vähiten houkutteleviksi vastaa<strong>ja</strong>t<br />

mielsivät useista eri toimijoista<br />

koostuvan kansainvälisen yhteistyöverkoston<br />

(8), kansalais- tai kulutta<strong>ja</strong>järjestöt<br />

(13) <strong>ja</strong> ympäristöjärjestöt (14).<br />

Vastaa<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong>kautuivat tämän kysymyksen<br />

osalta kolmeen ryhmään: yhteistyöhön<br />

negatiivisesti suhtautuvat, yhteistyöhön<br />

epäilevästi/valikoivasti suhtautuvat <strong>ja</strong><br />

yhteistyöhön myönteisesti suhtautuvat.<br />

Kuva 14. Vastaukset: Yhteistyö<br />

20

Ensimmäiseen näistä kategorioita voidaan a<strong>ja</strong>tella kuuluviksi ne neljä vastaa<strong>ja</strong>a, jotka pitivät vähintään<br />

puolta ehdotetuista yhteistyöorganisaatiovaihtoehdoista epämieluisina. 12 vastaa<strong>ja</strong>a voidaan kategorisoida<br />

yhteistyöhön epäilevästi/valikoivasti suhtautuviin, joskin heistä viisi piti kaikkia ehdotettu<strong>ja</strong> vaihtoehto<strong>ja</strong><br />

vähintään jokseenkin mieluisina tai ei ainakaan epämieluisina <strong>ja</strong> heidän voidaan a<strong>ja</strong>tella kuuluvan myös<br />

myönteisesti suhtautuvien kategoriaan. Vain kaksi vastaa<strong>ja</strong>a piti seitsemää tai useampaa<br />

yhteistyökumppanivaihtoehtoa erittäin mieluisana <strong>ja</strong> erottui täten selvästi myötämielisellä<br />

suhtautumisellaan.<br />

<strong>Kysely</strong>ssä haluttiin erityisesti perehtyä <strong>puu</strong>alan yritysten näkemykseen yhteistyöstä suurten metsäalan<br />

yrityksen kanssa. Kuten kuvasta 13 näkyy, yhteistyön ehdotetuista hyödyistä erottuivat vastauksissa kolme:<br />

i. uusi liiketoimintamahdollisuus yhteistyön kautta, ii. vakautta omaan liiketoimintaan <strong>ja</strong> iii.<br />

alihankki<strong>ja</strong>suhde.<br />

Palvelujen/ratkaisujen yhteiskehitystä<br />

tai poliittista vaikutusvaltaa<br />

ei kukaan vastaa<strong>ja</strong> valinnut<br />

mahdollisuudeksi tai eduksi<br />

suuren metsäalan yrityksen<br />

kanssa tehtävässä yhteistyössä.<br />

Ehdotettujen vaihtoehtojen lisäksi<br />

ei noussut esiin muuta.<br />

Osa vastaajista näki ko.<br />

yhteistyössä paljon mahdollisuuksia<br />

<strong>ja</strong> mahdollisia etu<strong>ja</strong>, osa taas<br />

vain vähän.<br />

Kun kysyttiin, kummalla osapuolella<br />

olisi ko. tilanteessa vastuu<br />

yhteistyötoiminnan tuloksista,<br />

<strong>ja</strong>kautuivat vastaukset aika tasan.<br />

Viisi vastasi että vastuu olisi<br />

omalla yrityksellä, neljä että se<br />

olisi kumppanilla.<br />

Kuva 15. Vastaukset: Etu<strong>ja</strong> yhteistyöstä suuren metsäalan yrityksen<br />

kanssa<br />

21

Viisi yritystä koki tilanteen, jossa yritys toteuttaisi alahankintana uuden tuotteen toisen yrityksen<br />

tuoteportfolioon houkuttelevana. Heistä kaksi piti tilannetta hyvinkin houkuttelevana. Kaksi kahdestatoista<br />

vastaa<strong>ja</strong>sta ei pitänyt ko. tilannetta lainkaan houkuttelevana.<br />

Yhteistyökumppanilta odotettiin eniten markkinointiyhteistyötä <strong>ja</strong> tuotantoyhteistyötä, mutta myös muut<br />

vastausvaihtoehdot saivat kannatusta. Vastausten <strong>ja</strong>kautuminen näkyy kuvassa 16. Kysymykseen vastasi 14<br />

henkilöä. Kaksi vastaa<strong>ja</strong>a odotti yhteistyökumppanilta vain yhtä asiaa, kun taas yksi vastaa<strong>ja</strong> valikoi listasta<br />

peräti kuusi vaihtoehtoa.<br />

Kuva 16. Vastaukset: Odotukset yhteistyökumppanilta<br />

Yrityksiltä kysyttiin myös, mitä ne itse ovat valmiita tarjoamaan yhteistyökumppanille. Kuten kuvasta 17<br />

näkyy, yksi vaihtoehto oli huimasti muita suositumpi. Peräti 12 vastaa<strong>ja</strong>a 13 vastaa<strong>ja</strong>sta oli valmis<br />

tarjoamaan yhteistyökumppanille tuotantoyhteistyötä. Rahoitusta ei yksikään yritys ollut valmis tarjoamaan<br />

kumppanille.<br />

22

Kuva 17. Vastaukset: Tarjottavana yhteistyökumppanille<br />

Yritysten vastauksista ilmenee valmius<br />

<strong>ja</strong>kaa yhteistyökumppanin kanssa tietoa<br />

<strong>ja</strong> näkemyksiä toimintaympäristöstä <strong>ja</strong><br />

toimialasta (1), tietoa asiakkaista <strong>ja</strong><br />

heidän tarpeistaan (2), kontaktitieto<strong>ja</strong> /<br />

verkosto<strong>ja</strong> (3), tietoa oman yrityksen<br />

tilanteesta (4) <strong>ja</strong> toimintatavoista (5),<br />

sekä ydinosaamista (6). Suurin valmius<br />

on <strong>ja</strong>kaa tietoa <strong>ja</strong> näkemyksiä<br />

toimintaympäristöstä <strong>ja</strong> toimialasta sekä<br />

tietoa asiakkaista <strong>ja</strong> heidän tarpeistaan.<br />

Kuva 18. Vastaukset: Yhteistyökumppanin kanssa <strong>ja</strong>ettavaa<br />

2.8 Kommentit<br />

<strong>Kysely</strong>n lopussa vastaajilta kysyttiin, mikä olisi parasta mitä bioalalle voisi tässä maakunnassa tapahtua.<br />

Vastauksia saatiin viisi:<br />

1. joku alan iso laitos paikkakunnalle,toisi työpaikko<strong>ja</strong><br />

2. kehittely <strong>ja</strong> käyttöönotto<br />

3. työpaikko<strong>ja</strong> maakuntaan<br />

23

4. Pienimuotoisen biodieseltuotannon laitteiden kehittäminen <strong>ja</strong> tuotannon aloitus. Tätä mallia<br />

tehtäisiin vientiin. Biodieseliä myydään verottomana kuluttajille<br />

5. syntyä merkittävää liiketoimintaa.<br />

Kommentte<strong>ja</strong> kyselyyn liittyen saatiin neljä:<br />

1. mielenkiintoinen, liian yksiselitteinen.<br />

2. Melko pitkä <strong>ja</strong> päällekkäistä asiaa<br />

3. vieras ala minulle..<br />

4. Olen kiinnostunut yhteistyöstä esim. <strong>puu</strong>kerrostalojen kehittelyyn liittyvistä seikoista.<br />

Kahdeksan vastaa<strong>ja</strong>a antoi luvan ottaa yhteyttä kyselyyn liittyen – yhtä moni ei. 13 vastaa<strong>ja</strong>a kertoi<br />

vastaanottavansa mielellään tietoa Wood Academy -hankkeesta. Kolme vastaa<strong>ja</strong> ei halunnut lisätietoa<br />

hankkeesta. Yhteensä 12 vastaa<strong>ja</strong>a jätti tietonsa kontaktointia varten.<br />

24

3 JOHTOPÄÄTÖKSET<br />

Tässä kappaleessa tehdään kyselytutkimuksen vastausten perusteella johtopäätöksiä paitsi kyselyn<br />

käsittelemistä aihealueista myös kyselyn onnistumisesta yleensä. <strong>Kysely</strong>n tulosten kriittinen arviointi<br />

edellyttää kyselyn laadun <strong>ja</strong> luotettavuuden tarkastelua. Seuraavassa kappaleessa käsitellään sitä, missä<br />

asioissa Wood Academy kyselytutkimus: <strong>Kysely</strong> <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong> <strong>rakennusalan</strong> yrittäjille onnistui hyvin <strong>ja</strong> miltä osin<br />

siinä olisi ollut parantamisen varaa. Tämän jälkeen läpikäydään johtopäätöksiä kyselystä aihealueittain ZEFkyselyn<br />

<strong>ja</strong> kappaleen 2 rakenteen mukaan. Lopuksi pohditaan edellisten kappaleiden perusteella<br />

<strong>ja</strong>tkotoimenpiteitä <strong>ja</strong> tapo<strong>ja</strong> tukea alan kehitystä.<br />

3.1 <strong>Kysely</strong>n onnistuminen<br />

Tiedossa oli aiempien kokemuksien perusteella, että Kaakkois-Suomen <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong> metsäalan yrityksille<br />

lähetettyjen kyselyiden vastausprosentti on yleensä jäänyt verrattain alhaiseksi. Suhteessa tähän<br />

ennakkotietoon, lopulliseksi vastausprosentiksi muodostunut 12,7 % on kohtalainen tulos. Tulosten<br />

tulkinnan kannalta on kuitenkin valitettavaa, että kyselyn teki lop<strong>puu</strong>n asti vain noin puolet vastaajista. Osa<br />

vastaajista myös jätti vastaamatta yksittäisiin kohtiin kesken kyselyn. Myös verrattuna BIOTULI-hankkeessa<br />

toteutettuun Bioliiketoiminta Kaakkois-Suomessa -kyselyyn, vastausprosentti jäi harmillisen alhaiseksi.<br />

Bioliiketoiminta Kaakkois-Suomessa -kyselyn vastausprosentti ylsi 22,9 prosenttiin (66/288).<br />

Kontaktoitujen kommenteista voidaan päätellä, ettei kyselyn kohderyhmä kokenut kyselyä omakseen.<br />

Tämä voisi osaltaan selittää myös alhaista vastausprosenttia. Ongelmana on siis voinut olla saatteen<br />

muotoilu, aihekentän teksti tai kyselyn nimi. Nämä oli kuitenkin kaikki huolella muotoiltu <strong>ja</strong><br />

kokemuksemme mukaan vastaava sävy on aiemmin toiminut kyselyissä. Toisaalta, jos kyseessä oleva<br />

aihealue ei ole luki<strong>ja</strong>lle kiinnostava, ei erilainen muotoilu auta asiaa.<br />

Kontaktoinnin yhteydessä ilmeni myös, ettei yritysten edustajilla ole aikaa kyselyihin vastaamiseen. Tämä<br />

on ymmärrettävää, mutta ei selitä sitä, miksi tämän kyselyn vastausprosentti jäi alhaisemmaksi kuin<br />

esimerkiksi Bioliiketoiminta Kaakkois-Suomessa -kyselyn vastausprosentti (22,9 %). A<strong>ja</strong>nkohta, jona kysely<br />

lähetettiin, ei ollut optimaalinen. Toukokuun puoliväli lähentelee jo kesää <strong>ja</strong> useissa yrityksissä oli kiireinen<br />

aika ennen kesälomakautta. Viikko jona kysely lähti, oli myös sikäli rikkonainen, että 17.5.2012 helatorstai<br />

oli pyhäpäivä. <strong>Kysely</strong> haluttiin ajoittaa keväälle, joten se lähetettiin mahdollisimman pian<br />

kysymyspatteriston muotouduttua. Lähetysa<strong>ja</strong>nkohta venyi kuitenkin turhan pitkälle. Toisaalta<br />

kiirehtiminen kysymyskokonaisuuden valmistelussa olisi heikentänyt itse kyselyn tasoa. Myöskään<br />

25

Bioliiketoiminta Kaakkois-Suomessa -kyselyn lähettämisen a<strong>ja</strong>nkohta ei ollut paras mahdollinen. Näin ollen<br />

a<strong>ja</strong>nkohta ei selitä eroa vastausprosenteissa, mutta voi olla molempien kyselyiden kohdalla syy siihen,<br />

miksei vastauksia saatu vieläkin enemmän.<br />

Puhelinkontaktoinnin yhteydessä ilmeni, että osa kyselyn kesken jättäneistä ei muistanut kyselyä. Osan<br />

mielestä kysymykset olivat vaikeita vasta. Esiin tulleita ongelmia olivat kyselyn pituus <strong>ja</strong> monimutkaisuus.<br />

Monen vastaa<strong>ja</strong>n kiinnostus kyselyä kohtaan lopahti näiden seikkojen vuoksi jo alkuunsa. Tosin valtaosa<br />

kyselyn vastaanottajista ei edes avannut sitä. Myös kyselyn keskenjättäneiden määrä on suuri - noin puolet<br />

vastaamisen aloittaneista. Lähes kaikki kontaktoidut henkilöt kokivat, ettei kysely kosketa heitä, vaikka he<br />

kyselyn kohderyhmään projektin puitteissa kuuluvatkin.<br />

Alhaisesta vastausprosentista voidaan päätellä, joko ettei kyselyn kohderyhmä ole kiinnostunutta<br />

vastaamaan alan nykytilannetta <strong>ja</strong> tulevaisuutta käsitteleviin kyselyihin tai että kysely ei tavoittanut<br />

kohderyhmästä niitä taho<strong>ja</strong>, jotka olisivat olleet kiinnostuneita vastaamaan. Siitä, että kysely ei ole jäänyt<br />

mieleen voidaan päätellä, että yrityksille lähetetään vastaavanlaisia <strong>ja</strong> aihealueisia kyselyitä enemmänkin.<br />

Puhelinkontaktoinnin avulla saatiin täydennettyä vastauksia, mutta tulosten vertailtavuus on toteutustavan<br />

vaihtelevuuden vuoksi huono.<br />

Menetelmien järkevyyttä <strong>ja</strong> toimivuutta tutkimustilanteessa tulee tarkastella kriittisesti <strong>ja</strong> ottaa<br />

menetelmän <strong>puu</strong>tteet huomioon tulosten tulkinnassa. Saatu<strong>ja</strong> tuloksia tulee arvioida suhteessa käytettyihin<br />

menetelmiin. (Raunio. 1999, s. 217) Kontaktoidut yritykset suhtautuivat puhelinsoittoihin positiivisesti <strong>ja</strong><br />

vastasivat mielellään tiedusteluihin kyselystä. <strong>Kysely</strong>n aihetta pidettiin mielenkiintoisena <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>nkohtaisena.<br />

Kuitenkin nettikysely koettiin pitkäksi <strong>ja</strong> monimutkaiseksi. Tämän palautteen perusteella haastattelut<br />

vaikuttavat olevan huomattavasti kyselyä parempi tapa kerätä tietoa Kaakkois-Suomen <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong><br />

<strong>rakennusalan</strong> yrityksistä.<br />

Työntekijät ovat kiireisiä <strong>ja</strong> mielenkiinto kyselyitä kohtaa on ainakin tämän kyselykokemuksen perusteella<br />

alhainen. Positiivinen vaikutus tiedottamisen kannalta oli ainakin kyselyn lähettämisen jälkeen saadun<br />

yhteydenoton kohdalla. Tässä yksittäistapauksessa kysely toimi tiedottamiskanavana projektin hyväksi,<br />

vaikka vastausta itse kyselyyn ei saatukaan. Pohdittavaksi jää, oliko kysely todella liian monimutkainen <strong>ja</strong><br />

kaukaisen tuntuinen alan yrityksille Ja johtuiko se, että kysely tuntui vaikealta siitä, että tulevaisuuden<br />

suuntauksia ei yrityksissä mietitä Puutuoteteollisuutta pidetään hitaasti uudistuvana teollisuudenalana,<br />

jota vaivaavat pieni yrityskoko <strong>ja</strong> alhainen <strong>ja</strong>lostusaste. <strong>Kysely</strong>tutkimus kuitenkin osoittaa, että<br />

uudistumisen tarve tiedostetaan <strong>ja</strong> yritykset suhtautuvat positiivisesti sekä yhteistyöhön että<br />

bioliiketoimintaa.<br />

26

3.2 Johtopäätökset kyselyn tuloksista<br />

Tutkimuksen otoskehikko koostui pääasiassa kolmesta toimialaluokasta (TOL 2008), joista jokainen kattoi<br />

noin 30 % otoskehikosta. Luokassa F Rakentaminen oli eniten (72 %) yrityksiä, jotka toimivat<br />

rakennuttamisen <strong>ja</strong> rakennushankkeiden kehittämisen piirissä (TOL 41200) <strong>ja</strong> luokassa M Ammatillinen,<br />

tieteellinen <strong>ja</strong> tekninen toiminta arkkitehtipalvelu<strong>ja</strong> (TOL 71110) (73 %). Toimialaluokassa C Teollisuus 46 %<br />

otoskehikon yrityksistä kuului luokkaan Puun sahaus, höyläys <strong>ja</strong> kyllästys (TOL 16100) <strong>ja</strong> loput <strong>ja</strong>kautui<br />

yhteensä kahteentoista eri alaluokkaan, joista suurimpana Muu rakennus<strong>puu</strong>sepän tuotteiden valmistus<br />

(TOL 16239) (15 %). Seitsemän prosenttia otoskehikon yrityksistä kuului luokkaan G Tukku- <strong>ja</strong><br />

vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen <strong>ja</strong> moottoripyörien kor<strong>ja</strong>us. Vastaa<strong>ja</strong>joukossa tähän luokkaan<br />

kuuluvia yrityksiä on ainakin kaksi.<br />

Vastaa<strong>ja</strong>joukon <strong>ja</strong>kautuminen toimialaluokkiin vaikuttaisi noudattavan otoskehikon toimiala<strong>ja</strong>kaumaan<br />

melko hyvin. Teollisuusyritysten osuus on tosin vastaa<strong>ja</strong>joukossa korkeampi kuin otoskehikossa.<br />

Yrityksistä, joille kysely lähetettiin, 43 % toimii Kymenlaaksossa, 47 % Etelä-Kar<strong>ja</strong>lassa <strong>ja</strong> 7 % Päijät-<br />

Hämeessä. Eri alueilla toimivien yritysten vastausinnokkuus oletettiin samanlaiseksi, joten vastaa<strong>ja</strong>yritysten<br />

voidaan olettaa <strong>ja</strong>kautuvan eri alueille samassa suhteessa kuin otoskehikon yritysten. Päijät-Hämeessä<br />

si<strong>ja</strong>itsevia yrityksiä on otoskehikossa lähinnä toimialaluokassa F Rakentaminen. Koska kyselyssä on<br />

kartoitettu yritysten suhtautumista vain määritellyllä alueella, ei sen tuloksia voida yleistää koko Suomen<br />

laajuisiksi. <strong>Kysely</strong>n perusteella ilmenneitä trendejä voidaan kuitenkin <strong>ja</strong>tkossa vertailla laajempiin, jopa<br />

kansainvälisiin, havaintoihin.<br />

Saatujen vastausten poh<strong>ja</strong>lta voidaan tehdä johtopäätöksiä lähinnä pienten yritysten <strong>ja</strong> mikroyritysten<br />

suhtautumisesta aiheeseen. Pk-yritysten <strong>ja</strong> suurten yritysten osalta vastauksia on määrällisesti liian vähän<br />

analysoitavaksi erillään muista vastauksista. Suurin osa kyselyyn vastanneista edusti osakeyhtiötä (59 %). 19<br />

% vastaa<strong>ja</strong>yrityksistä on perheyrityksiä <strong>ja</strong> 22 % henkilöyrityksiä tai sivutoimisia henkilöyrityksiä. <strong>Kysely</strong>yn<br />

vastanneet henkilöt olivat enimmäkseen hyvin korkeassa asemassa edustamassaan yrityksessä, joten<br />

vastaajien voidaan olettaa omaavan parhaan mahdollisen tuntemuksen edustamastaan yrityksestä <strong>ja</strong> sen<br />

nykytilanteesta <strong>ja</strong> tulevaisuuden suunnitelmista.<br />

Vastaa<strong>ja</strong>t kokivat Kaakkois-Suomen pienten <strong>ja</strong> keskisuurten <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong> bioalan yritysten tulevaisuuden<br />

pikemminkin epävarmaksi kuin vakaaksi. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei tulevaisuus ole vakaa,<br />

muttei epävarmakaan. 28,6 % vastaajista kokee tulevaisuuden melko epävarmaksi. Edustamansa yrityksen<br />

27

Vastaa<strong>ja</strong>t kokevat Kaakkois-<br />

Suomen pienten <strong>ja</strong><br />

keskisuurten yritysten<br />

tulevaisuuden epävarmaksi.<br />

tulevaisuuden suhteen suurin osa vastaajista oli varovaisen<br />

optimistisia. Noin puolet vastaajista ennakoi yrityksen<br />

liikevaihdon kasvavan <strong>ja</strong>/tai asiakaskunnan laajenevan<br />

seuraavien viiden vuoden aikana.<br />

Suurin osa vastaajista ei olettanut osaamisen lisääntyvän tai työntekijöiden koulutustason paranevan<br />

lähivuosina. Myöskään muutoksia logistiikassa tai yrityksen käyttämissä raaka-aineissa ei oletettu<br />

tapahtuvan seuraavien viiden vuoden aikana. <strong>Kysely</strong>n perusteella lisäpanostuksia palveluihin ei <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong><br />

rakennusalalla ole juurikaan odotettavissa.<br />

Vastaa<strong>ja</strong>t suhtautuivat bioliiketoimintaan yleisellä tasolla myönteisesti,<br />

joskaan heistä suurin osa ei pitänyt oman yrityksensä toimintaa<br />

bioliiketoimintana. Yli puolet vastaajista ei kokenut bioliiketoimintaa edes<br />

liiketoimintamahdollisuudeksi edustamalleen yritykselle. Yleisesti<br />

bioliiketoiminnan kannalta potentiaalisimpina tuoteryhminä vastaa<strong>ja</strong>t<br />

pitivät biopolttoaineita, runkomateriaale<strong>ja</strong>, pakkauksia sekä pahvi <strong>ja</strong><br />

paperituotteita. Yksikään tuoteryhmä ei kuitenkaan kerännyt erityisen<br />

suurta huomiota. Ainut tuoteryhmä, jota yli puolet vastaajista piti<br />

potentiaalisena, on biopolttoaineet.<br />

Suuri osa <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong><br />

bioalan yrityksistä ei<br />

koe harjoittavansa<br />

bioliiketoimintaa <strong>ja</strong><br />

eivät koe sitä<br />

tulevaisuuden<br />

mahdollisuudeksi<br />

yritykselleen.<br />

Palveluliiketoiminnasta puhutaan paljon <strong>ja</strong> yleensä se nähdään tulevaisuudessa vahvistuvana<br />

suuntauksena. Kuitenkin vain yksittäiset vastaa<strong>ja</strong>t pitivät yleisellä tasolla potentiaalisina<br />

liiketoimintamahdollisuuksina asennuspalvelu<strong>ja</strong> (yksi vastaa<strong>ja</strong>), huoltoa (yksi vastaa<strong>ja</strong>) tai toimitusta <strong>ja</strong><br />

kokoonpanoa (kaksi vastaa<strong>ja</strong>a). Kaikki ehdotetut tuoteryhmät, lukuun ottamatta lääkkeitä <strong>ja</strong><br />

hyvinvointituotteita (kaksi vastaa<strong>ja</strong>a), koettiin ehdotettu<strong>ja</strong> palvelu<strong>ja</strong> potentiaalisemmiksi.<br />

Bioliiketoiminnan tulevaisuus nähtiin nykyhetkeä rohkaisevampana <strong>ja</strong> yleisen trendin koettiin kannustavan<br />

bioliiketoimintaan. Myös uusiutumattomien raaka-aineiden <strong>ja</strong> energianlähteiden kallistumista sekä lake<strong>ja</strong>,<br />

asetuksia <strong>ja</strong> määräyksiä pidettiin tärkeinä kannustimina. Vastaajista harva piti loppuasiakkaiden kokemaan<br />

lisäarvoa tai kilpailutilannetta alalla bioliiketoimintaan kannustavina tekijöinä. Myöskään<br />

omistajien/rajoittajien oh<strong>ja</strong>usta ei pidetty kannustimena bioliiketoiminnan syventämiselle tai sen<br />

aloittamiselle. Alueen vahvaa klusteria ei pidetty kannustimena, mistä voidaan päätellä joko, että alueen<br />

klusteri ei tue yritysten uudistumista bioliiketoiminnan suuntaan tai, että vastaa<strong>ja</strong>t eivät kokeneet alueella<br />

olevan vahvaa <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong> metsäalan klusteria, joka koskettaisi pieniä <strong>ja</strong> mikrokoon yrityksiä. Bioliiketoiminnan<br />

kasvua estäviksi tekijöiksi ehdotettiin kyselyssä muun muassa biotuotteiden kannattavuusongelmia,<br />

28

kysynnän vähäisyyttä <strong>ja</strong> raaka-aineen korkeaa hintaa. Useat vastaa<strong>ja</strong>t<br />

olivat näistä eri mieltä. Esimerkiksi lainsäädäntö nousi esiin sekä<br />

bioliiketoiminnan kasvua edistävänä että estävänä tekijänä.<br />

Yritysten vahvuuksina suhteessa bioliiketoimintaan nousivat esiin<br />

osaaminen <strong>ja</strong> joustavuus / muuntautumiskyky. Tuotekehitystä pidettiin<br />

Kaakkois-Suomessa ei ole<br />

bioliiketoimintaan<br />

kannustavaa <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong><br />

metsäalan klusteria.<br />

sekä vahvuutena että heikkoutena. <strong>Kysely</strong>yn vastanneiden mielestä tärkeimpiä julkisen vallan toimenpiteitä<br />

bioliiketoiminnan edistämiseksi ovat start-up yritysten tukeminen sekä alan tutkimukseen <strong>ja</strong> teknologioiden<br />

kehittämiseen panostaminen. Lainsäädännön tiukentamista suosittiin toimenpiteenä selkeästi vähiten.<br />

Markkinoiden kehitystä yritykset seuraavat kyselyvastausten perusteella eniten epävirallisten verkostojen<br />

sekä alakohtaisten lehtien <strong>ja</strong> julkaisujen kautta. Moni vastaa<strong>ja</strong> ilmoitti seuraavansa markkinoiden kehitystä<br />

vain yhdellä tai kahdella tavalla. Ehdotettu<strong>ja</strong> tapo<strong>ja</strong> seurata markkinoita oli listattu seitsemän, eikä<br />

vastaajilla ollut niihin lisättävää. On toki ymmärrettävää, että yrityksissä työskentelevien aika kuluu<br />

liiketoiminnan pyörittämiseen nykyhetkessä, mutta mahdollisten tulevaisuuden trendien seuraaminen on<br />

pitkän tähtäimen menestyksen kannalta erittäin tärkeää. Asiakkaiden <strong>ja</strong> asiakkaiden asiakkaiden tarpeita<br />

seurataan edellä mainittujen markkinoiden muutoksien seuraamiseen käytettyjen keinojen lisäksi<br />

asiakaspalautteen <strong>ja</strong> myyntitilanteessa tapahtuvan vuorovaikutuksen kautta. Vaikka usea vastaa<strong>ja</strong> ilmoitti<br />

seuraavansa tarpeiden kehittymistä näiden keinojen avulla, moni vastaa<strong>ja</strong> ei ilmoittanut yrityksessä näin<br />

tehtävän. Esimerkiksi asiakaspalautetta käytettiin asiakastarpeiden muuttumisen seuraamiseen 41,2 %<br />

vastaajien edustamista yrityksistä, mikä tarkoittaa, että yli puolessa yrityksistä näin ei ilmeisesti tehdä.<br />

<strong>Kysely</strong>stä ilmeni, että useilla yrityksillä on hyödyntämättömiä ideoita. Hyödyntämättömiksi jääneet ideat<br />

ovat useimmiten syntyneet asiakkailta saadun palautteen tai<br />

yrityksen oman kehitystyön tuloksena <strong>ja</strong> liittyvät joko tuotteisiin tai<br />

yhteistyöhön. Vain yksi vastaa<strong>ja</strong> ilmoitti edustamallaan yrityksellä<br />

olevan käytössä käytäntö, prosessi tai vakioitu kriteeristö ideoiden<br />

arvioimiseen. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, kun otetaan huomioon<br />

kyselyyn vastanneiden yritysten keskimääräinen kokoluokka.<br />

Toisaalta ainoa vastaa<strong>ja</strong>yritys, jolla on ideoiden arviointi käytäntö, on pieni perheyritys.<br />

Kaakkois-Suomen <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong><br />

metsäalan yrityksillä on<br />

hyödyntämättömiä ideoita.<br />

Suurin osa kyselyyn vastanneista ilmoittaa yrityksellään olevan jonkin verran tai paljon pitkän aikajänteen<br />

yhteistyötä muiden yritysten tai julkisten organisaatioiden kanssa. Tutkimus- <strong>ja</strong> kehittämisyhteistyötä<br />

yritykset harrastivat vähemmän. Yhteistyön <strong>puu</strong>tetta tai vähäisyyttä vastaa<strong>ja</strong>t selittivät muun muassa<br />

resurssien <strong>ja</strong> yhteistyökumppanien <strong>puu</strong>tteella <strong>ja</strong> sillä, ettei tutkimus- <strong>ja</strong> kehittämisyhteistyölle ole tarvetta.<br />

29

Mieluisimpana yhteistyökumppanina pidettiin mikro- <strong>ja</strong> pienyrityksiä, mutta yleisesti ottaen lähes kaikkiin<br />

ehdotettuihin yhteistyökumppanikategorioihin suhtauduttiin myönteisesti. Vähiten houkuttelevina<br />

erottuivat kuitenkin kansalais- tai kulutta<strong>ja</strong>järjestöt, ympäristöjärjestöt sekä useista eri toimijoista<br />

koostuvat, kansainväliset yhteistyöverkostot.<br />

Vain neljä vastaa<strong>ja</strong>a suhtautui yhteistyöhön lähtökohtaisesti negatiivisesti <strong>ja</strong> piti vähintään puolta<br />

ehdotetuista yhteistyökumppanivaihtoehdoista epämieluisina. Yhteistyön suurimpina hyötyinä vastaa<strong>ja</strong>t<br />

pitivät uutta liiketoimintamahdollisuutta yhteistyön kautta, yhteistyön vakauttavaa vaikutusta omalle<br />

liiketoiminalle <strong>ja</strong> alihankki<strong>ja</strong>suhdetta kumppanin kanssa. Tämän kysymyksen osalta, osa vastaajista näki<br />

yhteistyössä paljon etu<strong>ja</strong>, kun taas jotkut selvästi vähemmän. Tämä saattaa olla jossain määrin<br />

toimialasidonnoista, mutta liittyy epäilemättä myös yritysten toimintatapaan <strong>ja</strong> aiempiin kokemuksiin<br />

yhteistyöstä.<br />

Yhteistyökumppanilta Kaakkois-Suomen <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong> metsäalan mikro- <strong>ja</strong> pienyritykset toivovat kyselyn<br />

perusteella eniten markkinointi- <strong>ja</strong> tuotantoyhteistyötä. Myös hankinta yhteistyö <strong>ja</strong> rahoitus ovat usean<br />

vastaa<strong>ja</strong>n mukaan houkuttelevia. Suurin osa yrityksistä on valmiita tarjoamaan yhteistyökumppanille<br />

tuotantoyhteistyötä. Mieluiten yhteistyökumppanin kanssa <strong>ja</strong>ettaisiin tietoa asiakkaista <strong>ja</strong> heidän<br />

tarpeistaan sekä kontaktitietoa / verkosto<strong>ja</strong>. Ylipäätään yritysten halukkuus <strong>ja</strong>kaa tietoa on alueella hyvä <strong>ja</strong><br />

kumppanien hankintaan <strong>ja</strong> verkostoitumiseen suhtaudutaan myönteisesti. Yhteistyökuvioiden<br />

toteuttamiseksi näytettäisiin alueella kaipaavan uusia keino<strong>ja</strong>.<br />

Vastaa<strong>ja</strong> toivovat bioliiketoiminnan tuovan alueelle työpaikko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

Kaakkois-Suomen <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong><br />

metsäalan yritykset ovat<br />

halukkaita kehittämään<br />

yhteistyöverkosto<strong>ja</strong>an.<br />

menestyvää liiketoimintaa, mutta monet eivät koe bioliiketoimintaa<br />

mahdollisuutena heidän edustamalleen yritykselle. Yleisesti ottaen<br />

yritysten suhtautuminen yhteistyöhön on myönteinen <strong>ja</strong> oman<br />

yrityksen valoisaan tulevaisuuteen luotetaan. Epävarman<br />

taloustilanteen <strong>ja</strong> metsäalan murroksen aiheuttama epävarmuus on<br />

kuitenkin havaittavissa.<br />

30

3.3 Keino<strong>ja</strong> <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong> metsäalan tukemiseen Kaakkois-Suomessa +<br />

<strong>ja</strong>tkotoimenpiteet<br />

Kaakkois-Suomen <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong> metsäalan yritykset tiedostavat verkostoitumisen <strong>ja</strong> yhteistyön mahdollisuudet,<br />

mikä antaa hyvät mahdollisuudet luoda linkkejä muun muassa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen,<br />

kehitysyhtiöiden <strong>ja</strong> yritysten välille. Alueelliset kehitysyhtiöt ovat avainasemassa yritysten välisten<br />

verkostojen rakentajina <strong>ja</strong> ylläpitäjinä. Kehitysyhtiöt toimivat myös linkkinä yritysten <strong>ja</strong> erilaisten projektien<br />

<strong>ja</strong> julkisten tutkimuksenrahoitusjärjestelmien välillä.<br />

Projektit, kuten Wood Academy, jonka puitteissa tässä raportissa käsitelty kysely on toteutettu, voivat<br />

myös auttaa yrityksiä verkostoitumaan, mutta myös kehittämään osaamistaan. Wood Academy projektissa<br />

kehitetään koulutusta <strong>ja</strong> pidetään seminaare<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tiedotustilaisuuksia. Nykyisen työvoiman<br />

lisäkouluttaminen antaa yrityksille mahdollisuuden kehittää osaamistaan <strong>ja</strong> edelleen toimintaansa -<br />

unohtamatta ammattikorkeakoulujen vaikutusta alan uusien osaajien <strong>ja</strong> työvoiman kouluttajina.<br />

Toimialan murros tuo mukanaan ennalta arvaamattomia mahdollisuuksia, mutta on hyvin vaarallinen<br />

yrityksille, jotka eivät ole muuntautumiskykyisiä eivätkä sopeudu markkinoiden muuttuessa.<br />

Yliopistoyhteistyö tutkimus- <strong>ja</strong> kehitysprojekteissa <strong>ja</strong> edelleen tuotekehityksessä voi olla hedelmällistä<br />

eritoten murroksessa olevalla toimialalla. Yliopistoyhteistyö on eduksi myös yrityksen toiminnan<br />

kehittämisessä, tarjoten työkalu<strong>ja</strong> esimerkiksi ideoiden arviointikriteeristöjen muodostamiseen, tai<br />

kartoittaen alan trendejä tai muutoksia markkinoissa <strong>ja</strong> asiakastarpeissa.<br />

<strong>Kysely</strong>tutkimus <strong>ja</strong> tämä raportti luovat yleiskatsauksen kaakkoissuomalaisten <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong> <strong>rakennusalan</strong><br />

toimijoiden näkemyksiin heidän yrityksensä sekä koko toimialan nykytilasta sekä heidän suhtautumiseensa<br />

bioliiketoimintaan. <strong>Kysely</strong>tutkimus antaa mainion lähtökohdan haastatteluille <strong>ja</strong> workshopeille sekä näiden<br />

myötä skenaariotyöskentelylle. Kvantitatiivisen tutkimuksen antaman staattisen kuvan täydentämiseksi<br />

tarvitaan kvalitatiivisen tiedon tulkintaa. Projektin puitteissa tullaan julkaisemaan vielä useita raportte<strong>ja</strong>,<br />

joista ainakin kahdessa hyödynnetään tämän kyselyn tuloksia. Nämä raportit ovat Conditions and practices<br />

of commercialisation of innovations in wood industry in the early 2010s (suom. Puualan innovaatioiden<br />

kaupallistamisen edellytykset <strong>ja</strong> käytännöt 2010-luvun alussa) <strong>ja</strong> Wood product industry and small scale<br />

construction in the early 2010s: Innovation environment and processes (suom. Puutuoteteollisuus <strong>ja</strong><br />

pienrakentaminen 2010-luvun alussa: innovaatioprosessit <strong>ja</strong> -ympäristö). Lisäksi projektin puitteissa<br />

järjestetään vuoden 2013 aikana tapahtumia <strong>ja</strong> seminaare<strong>ja</strong>, joista tiedotetaan projektin nettisivuilla<br />

www.woodacademy.fi.<br />

31

LÄHTEET<br />

Arber, S. 1993. Designing samples. Teoksessa: Nigel, G. (ed.) Researching Social Life. Sage, London, s. 68–92.<br />

Euroopan komissio. 2006. Pk-yritysten uusi määritelmä – Käyttäjän opas <strong>ja</strong> ilmoitusmalli. Yritys- <strong>ja</strong><br />

teollisuustoiminnan julkaisut. Publications.eu.int. Saatavissa:<br />

Päivitetty:<br />

8.3.2007. Viitattu: 11.12.2012<br />

Hirsjärvi, P. 1997. Aineiston hankinta, analyysi <strong>ja</strong> johtopäätökset. Teoksessa: Hirsjärvi, S., Remes, P. &<br />

Sa<strong>ja</strong>vaara, P. Tutki <strong>ja</strong> kirjoita. Kir<strong>ja</strong>yhtymä, Helsinki. s. 176–222.<br />

Jyrinki, E. 1977. <strong>Kysely</strong> <strong>ja</strong> haastattelu tutkimuksessa. Gaudeamus, Vaasa. 160 s.<br />

Raunio, K. 1999 Positivismi <strong>ja</strong> ihmistiede. Sosiaalitutkimuksen perustat <strong>ja</strong> käytännöt. Gaudeamus: Tammer-<br />

Paino, Tampere. 422 s.<br />

Tilastokeskus. 2008. Toimialaluokitus TOL 2008. Käsikirjo<strong>ja</strong> 4. Multiprint, Helsinki. Saatavissa: <<br />

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/kasikir<strong>ja</strong>.pdf>. Päivitetty: 14.11.2008. Viitattu:<br />

11.12.2012.<br />

32

LIITTEET<br />

Liite 1: Visio<br />

Perinteisesti Suomen <strong>puu</strong>alan osaamista on pidetty yhtenä maailman vahvimmista <strong>ja</strong> edistyneimmistä.<br />

Globalisaatio, markkinoiden vapautuminen <strong>ja</strong> kysynnän muutokset ovat kuitenkin johtaneet alan<br />

murrokseen, jonka myötä kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii uudenlaista a<strong>ja</strong>ttelua. Aikamme trendejä ovat<br />

ekologisuus <strong>ja</strong> vihreiden arvojen korostuminen sekä yksilöllisyys yhteisössä. Tietoa <strong>ja</strong> osaamista<br />

arvostetaan, kuten myös kauneutta <strong>ja</strong> pysyvyyttä. Puuteollisuudessa tämä tarkoittaa mm. designin <strong>ja</strong><br />

materiaalivalintojen korostumista sekä siirtymistä bulkkituotannosta räätälöidympään tuotantoon.<br />

Kaakkois-Suomessa lähtökohdat tulevaisuuden menestykselle ovat vahvan osaamisen, kulttuurin <strong>ja</strong><br />

kauaskantoisten perinteiden kautta hyvät. Edellytykset tarttua tulevaisuuden mahdollisuuksiin,<br />

uudistumisen <strong>ja</strong> nykyisten toimintojen modernisoinnin kautta ovat olemassa. Wood Academyssä tehtävä<br />

työ tähtää niiden kykyjen <strong>ja</strong> edellytysten kokoamiseen <strong>ja</strong> koordinointiin, joilla Kaakkois-Suomesta,<br />

Kymenlaakson johdolla, muodostuu <strong>puu</strong>alan tärkeä osaamiskeskus <strong>ja</strong> johtava tuotanto-, suunnittelu- <strong>ja</strong><br />

yhteistyöalue vuoteen 2025 mennessä.<br />

- 1 -

Liite 2: <strong>Kysely</strong>n paperiversio<br />

Wood Academy-hanke: <strong>Kysely</strong> <strong>puu</strong>alan tulevaisuudesta<br />

Hyvä <strong>puu</strong>alan yrittäjä<br />

Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö toteuttaa yhdessä Kymenlaakson<br />

ammattikorkeakoulun kanssa Wood Academy -hanketta (www.woodacademy.fi). Tavoitteena on tukea<br />

<strong>puu</strong>- <strong>ja</strong> <strong>rakennusalan</strong> yritysten kehittymistä, yhteistyötä <strong>ja</strong> uudistumista. Tähän pyritään mm.<br />

tutkimustarpeita kartoittamalla <strong>ja</strong> liiketoimintamalle<strong>ja</strong> kehittämällä, osaa<strong>ja</strong>verkostoa kokoamalla,<br />

yrittäjyyttä edistämällä sekä uudenlaista <strong>puu</strong>alan koulutusta järjestämällä. Alan nykytilan, tulevaisuuden<br />

näkymien <strong>ja</strong> olemassa olevien kehitystarpeiden kartoittamiseksi toteutetaan kyselytutkimus Kaakkois-<br />

Suomen alueella.<br />

Vastaamisen voitte aloittaa klikkaamalla seuraavaa linkkiä tai kopioimalla linkin Internet-selaimen<br />

osoiteriville #WWW_CLIENT<br />

<strong>Kysely</strong>n vastaukset ovat luottamuksellisia <strong>ja</strong> niitä käsittelevät ainoastaan Wood Academy -hankkeen<br />

tutki<strong>ja</strong>t.<br />

Arvioimme kyselyyn vastaamisen vievän noin 20–25 minuuttia. Toivomme vastaustasi 25.5.2012 mennessä.<br />

Lisätieto<strong>ja</strong> voi kysyä LUT Kouvolan tutki<strong>ja</strong>lta:<br />

Melina Maunula, tutki<strong>ja</strong><br />

Teknistaloudellinen tiedekunta<br />

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), Kouvolan yksikkö<br />

Prikaatintie 9<br />

45100 Kouvola<br />

p. +358 50 421 0192<br />

- 2 -

1. YLEISET TIEDOT<br />

Yrityksen koko:<br />

□ Ammatinharjoitta<strong>ja</strong> (yhden henkilön yritys)<br />

□ Mikroyritys (yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää <strong>ja</strong> jonka vuosiliikevaihto tai taseen<br />

loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa)<br />

□ Pieni yritys (yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää, jonka vuosiliikevaihto tai taseen<br />

loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa)<br />

□ Pk-yritys (Pieni tai keskisuuri yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää, jonka vuosiliikevaihto on<br />

enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa)<br />

□ Suuri yritys (yritys, joka ei täytä edellä mainittua pk-yrityksen määritelmää)<br />

Yrityksen luonne:<br />

□ henkilöyritys<br />

□ sivutoiminen henkilöyritys<br />

□ perheyritys<br />

□ osakeyhtiö<br />

Yrityksen perustamisvuosi: _______<br />

Yrityksen toimiala (yksi tai useampi)<br />

□ Energia <strong>ja</strong> biopolttoaineet<br />

□ Pakkaaminen<br />

□ Puun <strong>ja</strong> muiden materiaalien yhdistelmät<br />

□ Uudet <strong>puu</strong>tuotteet <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tko<strong>ja</strong>losteet<br />

□ Lääkkeet <strong>ja</strong> hyvinvointituotteet<br />

□ Biokemikaalit<br />

□ Biopolymeerit <strong>ja</strong> biomuovit<br />

□ Puurakentaminen <strong>ja</strong> suunnittelu<br />

□ Design<br />

□ Logistiikka <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kelu<br />

□ Muu, mikä______________________________<br />

Vastaa<strong>ja</strong>n asema yrityksessä<br />

□ omista<strong>ja</strong><br />

□ toimitusjohta<strong>ja</strong><br />

□ liiketoimintayksikön johta<strong>ja</strong><br />

□ kehityspäällikkö<br />

□ muu:___<br />

- 3 -

2. YRITYKSEN TAVOITTEET<br />

Mitkä seuraavista kehityssuunnista vaikuttavat yrityksellenne todennäköisiltä seuraavien viiden vuoden aikana<br />

□ yrityksen liikevaihdon kasvu<br />

□ yrityksen liikevaihdon suppeneminen<br />

□ työntekijämäärän kasvu<br />

□ irtisanomiset<br />

□ tuote- <strong>ja</strong> palveluvalikoiman kasvattaminen<br />

□ tuote- <strong>ja</strong> palvelutarjonnan keskittyminen/suppeneminen<br />

□ uusille toimialoille / uudelle toimialalle siirtyminen<br />

□ siirtyminen pois joltain nykyisistä toimintakentistä<br />

□ asiakaskunnan laajeneminen<br />

□ asiakaskunnan suppeneminen<br />

□ toiminnan maantieteellinen laajentaminen kotimaassa<br />

□ toiminnan maantieteellinen laajentaminen ulkomailla/ulkomaille<br />

□ maantieteellinen keskittyminen<br />

□ kansainvälistyminen<br />

□ käytettävien raaka-aineiden muuttuminen<br />

□ logistisen ketjun tai raaka-aineen hankinnan muuttuminen<br />

□ tuotteiden <strong>ja</strong>kelun muuttuminen<br />

□ myyntiverkoston kehittyminen<br />

□ lisääntyvä yhteistyö oman alan yrittäjien kanssa<br />

□ lisääntyvä yhteistyö muiden alojen yrittäjien kanssa<br />

□ lisääntyvä yhteistyö julkisten toimijoiden kanssa:<br />

o ammattikorkeakoulut,<br />

□ sukupolvenvaihdos<br />

□ yrityksen myynti<br />

□ toiminnan alasajo<br />

o yliopistot<br />

o kehitysyhtiöt<br />

□ työntekijöiden koulutustason nostaminen<br />

□ osaamisen monipuolistuminen<br />

□ kilpailun kiristyminen nykyisellä toimintakentällä<br />

□ nykyistä merkittävämpi palveluliiketoimintaan suuntautuminen<br />

- 4 -

Kaakkois-Suomen pienten <strong>ja</strong> keskisuurten <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong> bioalan yritysten tulevaisuus näyttää (1=synkältä, 5 lupaavalta)<br />

Kaakkois-Suomen pienten <strong>ja</strong> keskisuurten <strong>puu</strong>- <strong>ja</strong> bioalan yritysten tulevaisuus näyttää (1=epävarmalta, 5 vakaalta)<br />

Bioliiketoiminta:<br />

Bioliiketoiminnalla tarkoitetaan kaikkea sellaista tuotantoa, jossa hyödynnetään luonnosta saatavaa yhteyttämisen<br />

seurauksena uusiutuvaa materiaalia. Tässä yhteydessä bioliiketoimintaan kuuluvaksi katsotaan laa<strong>ja</strong>sti kaikki alan<br />

arvoketju<strong>ja</strong> tukevat osat <strong>ja</strong> toiminnot (esim. suunnittelu, kuljetus- <strong>ja</strong> logistiikkapalvelut).<br />

Yrityksellämme on bioliiketoiminnaksi luokiteltavaa toimintaa; Kyllä / Ei<br />

Yrityksemme kokee bioliiketoiminnan liiketoimintamahdollisuutena; Kyllä / Ei<br />

Bioliiketoiminnan nykytila Suomessa on rohkaiseva (1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä)<br />

tulevaisuus Suomessa on rohkaiseva (1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä)<br />

Bioliiketoimintaan kannustavat:<br />

□ yleinen trendi<br />

□ alueella vahva klusteri<br />

□ kilpailutilanne<br />

□ sidosryhmien vaatimus<br />

□ lait, asetukset <strong>ja</strong> määräykset<br />

□ yhteiskunnan kannustimet<br />

□ oma arvovalinta<br />

□ omistajien/rahoittajien oh<strong>ja</strong>us<br />

□ uusiutumattomien raaka-aineiden <strong>ja</strong> energianlähteiden kallistuminen<br />

□ hyvät bisnesnäkymät<br />

□ loppuasiakkaiden kokema lisäarvo<br />

- 5 -

Seuraavat tuote- <strong>ja</strong> palveluryhmät vaikuttavat bioliiketoiminnan kannalta potentiaalisilta:<br />

yrityksellemme<br />

yleisesti<br />

sisustus- <strong>ja</strong> käyttöesineet □ □<br />

irtokalusteet □ □<br />

kiintokalusteet □ □<br />

runkomateriaalit □ □<br />

pintamateriaalit □ □<br />

biomuovi tai muovin raaka-aineet □ □<br />

komposiitit □ □<br />

tekstiilit □ □<br />

biokemikaalit □ □<br />

biopolttoaineet □ □<br />

tisleet muiden teollisuuden alojen käyttöön □ □<br />

lääkkeet <strong>ja</strong> hyvinvointituotteet □ □<br />

pakkaukset □ □<br />

pahvi- <strong>ja</strong> paperituotteet □ □<br />

asennuspalvelut □ □<br />

huolto □ □<br />

toimitus <strong>ja</strong> kokoonpano □ □<br />

kokonaisratkaisujen tarjoaminen □ □<br />

loppusijoitus / hävitys / kierrätys □ □<br />

muu, mikä ________________________ □ □<br />

- 6 -

3. MUUTOSVOIMAT<br />

Mielestämme bioliiketoiminnan kasvua edistäviä tekijöitä ovat (1 = täysin eri mieltä … 5 = täysin samaa mieltä)<br />

- alueellinen osaaminen <strong>ja</strong> ammattitaito<br />

- teknologinen kehitys<br />

- taloudelliset kannustimet<br />

- raaka-aineen riittävyys<br />

- kuluttajien ekologisuus <strong>ja</strong> vihreät arvot<br />

- terveyden <strong>ja</strong> hyvinvoinnin korostuminen<br />

- väestön kasvu kehittyvissä talouksissa<br />

- öljyvarojen ra<strong>ja</strong>llisuus<br />

- Suomen lainsäädäntö<br />

- EU:n lainsäädäntö<br />

Mielestämme bioliiketoiminnan kasvua estäviä tekijöitä ovat (1 = täysin eri mieltä … 5 = täysin samaa mieltä)<br />

- biotuotteiden kannattavuus<br />

- kysynnän vähäisyys<br />

- raaka-aineen hinta<br />

- kuluttajien välinpitämättömyys<br />

- tutkimus <strong>ja</strong> tuotekehitys ei palvele liiketoiminnan kehittämistä<br />

- metsäteollisuuden rakenne<br />

- pienivolyymiset bioliiketoiminnan osa-alueet eivät kiinnosta suuria monikansallisia yrityksiä<br />

- Suomen lainsäädäntö<br />

- EU:n lainsäädäntö<br />

Yrityksemme vahvuuksia suhteessa muuttuvaan liiketoimintaympäristöön ovat:<br />

Haasteina yrityksellemme suhteessa muuttuvaan liiketoimintaympäristöön ovat:<br />

- 7 -

4. YHTEISKUNNALLINEN TUKI JA OSAAMISTARPEET<br />

Mielestämme julkisen vallan tulisi bioliiketoiminnan edistämiseksi (valitse 3):<br />

□ tukea yrityksiä investoinnein<br />

□ tukea yrityksiä verohelpotuksin<br />

□ tukea alan start-up yrityksiä erilaisin rahoitusmekanismein<br />

□ tiukentaa säännöksiä <strong>ja</strong> lake<strong>ja</strong> (esim. ympäristölainsäädäntö)<br />

□ panostaa alan tutkimukseen <strong>ja</strong> teknologioiden kehittämiseen<br />

□ tukea eri toimialojen välistä yhteistyötä<br />

□ soveltuvan koulutuksen <strong>ja</strong> osaamisen tuottaminen<br />

□ muuten; miten ___________________________________________________________________<br />

Miten tutkitte markkinoiden kehittymistä<br />

□ toimialaraportit<br />

□ seminaarit<br />

□ alakohtaiset lehdet <strong>ja</strong> julkaisut<br />

□ epäviralliset verkostot (ihmiskontaktit)<br />

□ asiakaspalaute<br />

□ vuorovaikutuksesta asiakkaan kanssa myyntitilanteessa<br />

□ keskustelupalstat<br />

□ muu, mikä________________________<br />

Miten seuraatte asiakkaittenne <strong>ja</strong> asiakkaittenne asiakkaiden tarpeiden kehittymistä<br />

□ toimialaraportit<br />

□ seminaarit<br />

□ alakohtaiset lehdet <strong>ja</strong> julkaisut<br />

□ epäviralliset verkostot (ihmiskontaktit)<br />

□ asiakaspalaute<br />

□ vuorovaikutuksesta asiakkaan kanssa myyntitilanteessa<br />

□ keskustelupalstat<br />

□ muu, mikä________________________<br />

Onko yrityksessä hyödyntämättömiä ideoita liittyen:<br />

□ tuotteisiin<br />

□ palveluihin<br />

□ tuote-palvelukonsepteihin<br />

□ yhteistyöhön<br />

□ liiketoiminnan järjestelyyn<br />

Ovatko ideat syntyneet:<br />

□ asiakkaalta saadusta palautteesta<br />

□ oman kehitystyön tuloksena<br />

□ yhteistyön tuloksena hankkeista<br />

□ yritysten välisen yhteistyön tuloksena osana liiketoimintaa<br />

□ muu, mikä:__________________<br />

Onko yrityksessänne käytäntö, prosessi tai vakioitu kriteeristö ideoiden arvioimiseen kyllä/ei<br />

- 8 -

5. YHTEISTYÖ<br />

Yrityksemme tekee pitkän aikajänteen yhteistyötä muiden yritysten <strong>ja</strong>/tai julkisten organisaatioiden kanssa. (1= ei<br />

lainkaan, 5= erittäin paljon)<br />

Yrityksemme tekee projektiluontoista yhteistyötä muiden yritysten <strong>ja</strong>/tai julkisten organisaatioiden kanssa. (1= ei<br />

lainkaan, 5= erittäin paljon)<br />

Yrityksemme tekee tutkimus- <strong>ja</strong> kehittämisyhteistyötä muiden yritysten kanssa. (1= ei lainkaan, 5= erittäin paljon)<br />

Mikäli ei, miksi________________________________________________<br />

Mikäli tehdään yhteistyötä tai siihen on halukkuutta:<br />

Yrityksemme tekee/tekisi mielellään yhteistyötä (1= täysin eri mieltä, 5= täysin samaa mieltä)<br />

- mikro- tai pienyrityksen kanssa<br />

- pk-yrityksen kanssa<br />

- suuren yrityksen kanssa<br />

- metsäintegraatin kanssa<br />

- muun suuren yrityksen kanssa<br />

- energia-alan yrityksen kanssa<br />

- osana alueellista yhteistyöverkostoa, joka koostuu useista eri toimijoista<br />

- osana kansainvälistä yhteistyöverkostoa, joka koostuu useista eri toimijoista<br />

- ammattikorkeakoulun kanssa<br />

- yliopiston kanssa<br />

- tutkimusorganisaation kanssa<br />

- kehittämisyhtiön kanssa<br />

- kansalais- tai kulutta<strong>ja</strong>järjestön kanssa<br />

- ympäristöjärjestön kanssa<br />

- 9 -

Jos yhteistyö suuren metsäalan yrityksen kanssa voisi olla yritystoimintanne kannalta relevanttia,<br />

vastatkaa myös seuraaviin:<br />

Mitä mahdollisuuksia <strong>ja</strong> etu<strong>ja</strong> olisi yhteistyöstä suuren metsäalan yrityksen kanssa<br />

□ palvelujen/ratkaisujen yhteiskehitys<br />

□ palvelujen/ratkaisujen yhteistuotanto<br />

□ uusi liiketoimintamahdollisuus yhteistyön kautta<br />

□ yhteinen investointi<br />

□ pitkälle erikoistuneiden resurssien <strong>ja</strong>kaminen<br />

□ T&K-resurssien saatavuus<br />

□ raaka-aineen saannin turvaaminen<br />

□ yhteistyö logistiikassa<br />

□ vakautta omaan liiketoimintaan<br />

□ yhteistyöyrityksen markkinointiosaaminen<br />

□ apu tuotteistukseen<br />

□ kansainvälisille markkinoille pääsy<br />

□ tieto markkinoiden kehittymisestä<br />

□ tieto asiakastarpeista<br />

□ poliittinen vaikutusvalta<br />

□ alihankki<strong>ja</strong>suhde<br />

□ muu, mikä____________________________________________________<br />

Kummalla osapuolella olisi tällaisessa tilanteessa vastuu yhteistyötoiminnan tuloksista omalla yrityksellä / kumppanilla<br />

Tilanne, jossa yrityksemme toteuttaisi alihankintana uuden tuotteen toisen yrityksen tuoteportfolioon on houkutteleva.<br />

(1= täysin erimieltä, 5= täysin samaa mieltä)<br />

- 10 -

6. YHTEISTYÖKUMPPANUUS<br />

Yrityksemme odottaa saavansa yhteistyökumppanilta:<br />

□ teknologiaresursse<strong>ja</strong><br />

□ tukea tutkimus- <strong>ja</strong> kehitystoiminnassa<br />

□ <strong>ja</strong>keluyhteistyötä<br />

□ markkinointiyhteistyötä<br />

□ tuotantoyhteistyötä<br />

□ hankintayhteistyötä<br />

□ rahoitusta<br />

□ muuta; mitä: _______________________<br />

Yrityksemme on valmis tarjoamaan yhteistyökumppanille:<br />

□ teknologiaresursse<strong>ja</strong><br />

□ tukea tutkimus- <strong>ja</strong> kehitystoiminnassa<br />

□ <strong>ja</strong>keluyhteistyötä<br />

□ markkinointiyhteistyötä<br />

□ tuotantoyhteistyötä<br />

□ hankintayhteistyötä<br />

□ rahoitusta<br />

□ muuta; mitä: _______________________<br />

Yrityksemme on valmis <strong>ja</strong>kamaan yhteistyökumppanin kanssa (1= täysin eri mieltä, 5= täysin samaa mieltä)<br />

- tietoa <strong>ja</strong> näkemyksiä toimintaympäristöstä <strong>ja</strong> toimialasta<br />

- tietoa asiakkaista <strong>ja</strong> heidän tarpeistaan<br />

- kontaktitieto<strong>ja</strong> / verkosto<strong>ja</strong><br />

- tietoa oman yrityksen tilanteesta <strong>ja</strong> toimintatavoista<br />

- ydinosaamista<br />

- 11 -

7. KOMMENTIT JA YHTEYDENOTTO<br />

Mikä on mielestänne parasta mitä bioalalle voisi tässä maakunnassa tapahtua<br />

Kommentte<strong>ja</strong> kyselyyn liittyen:<br />

Voimmeko ottaa teihin yhteyttä tähän kyselyyn liittyen Kyllä/Ei<br />

Haluatteko, että teille <strong>ja</strong>tkossa lähetetään tietoa Wood Academy-hankkeesta <strong>ja</strong> siihen liittyvistä tapahtumista Kyllä/Ei<br />

Vastaa<strong>ja</strong>n nimi <strong>ja</strong> yhteystiedot yhteydenottoa varten:<br />

- 12 -

Liite 3: <strong>Kysely</strong>n elektroninen toteutus<br />

- 13 -

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!