liitteenÃ¤ nro 3 - Carea

Versio 9.1.2013 

KYMENLAAKSON SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ, 

CAREA 

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2013

1 (39) 

1 Sisällysluettelo 

1 JOHDANTO ........................................................................................................................................................ 3 

1.1 VALTAKUNNALLINEN POTILASTURVALLISUUSSTRATEGIA ................................................................................................ 3 

1.2 LAINSÄÄDÄNTÖ ................................................................................................................................................. 3 

1.3 POTILASTURVALLISSUUTTA TAIDOLLA OHJELMA .......................................................................................................... 4 

1.4 CAREAN POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA ........................................................................................................... 4 

2 CAREAN POTILASTURVALLISUUSJÄRJESTELMÄ .................................................................................................. 5 

2.1 JOHTAMINEN .................................................................................................................................................... 5 

2.1.1 Potilasturvallisuus strategisessa johtamisessa ....................................................................................... 5 

2.1.2 Potilasturvallisuus talousjohtamisessa .................................................................................................. 5 

2.1.3 Potilasturvallisuus henkilöstöjohtamisessa ............................................................................................ 6 

2.2 VIRANHALTIJAT JA VASTUUHENKILÖT ....................................................................................................................... 7 

2.2.1 Yksikön vastuuhenkilöt ......................................................................................................................... 8 

2.2.2 Potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt vastuualuetasolla ......................................................................... 8 

2.2.3 Potilasturvallisuuden vastuu kuntayhtymätasolla.................................................................................. 8 

2.3 MUUT VIRANHALTIJAT, ASIANTUNTIJAT JA TYÖRYHMÄT ................................................................................................ 9 

2.3.1 Carean infektio- ja sairaalahygieniayksikkö ........................................................................................... 9 

2.3.2 Sairaala-apteekki.................................................................................................................................. 9 

2.3.3 Potilasasiamiehet ................................................................................................................................10 

2.3.4 Sairaalatekniikka .................................................................................................................................10 

2.3.5 Puhtauspalvelut...................................................................................................................................10 

2.3.6 Välinehuoltopalvelut............................................................................................................................10 

2.3.7 Tietoturvaryhmä ..................................................................................................................................10 

2.3.8 Carean Potilasturvallisuusneuvosto = Laaturyhmä ...............................................................................10 

2.3.9 Turvallisuuskoordinaattori KYPS ...........................................................................................................11 

2.3.10 Viranhaltijoiden, asiantuntijoiden sekä työryhmien välinen yhteistyö ...............................................11 

2.4 POTILAIDEN JA LÄHEISTEN OSALLISTUMINEN .............................................................................................................11 

2.4.1 Potilaiden tiedonsaanti ja tukeminen häntä kohdanneen haittatapahtuman jälkeen ............................12 

2.4.2 Potilaiden osallistaminen .....................................................................................................................12 

2.4.3 Hoitosuunnitelma työvälineenä ...........................................................................................................12 

2.4.4 Asiakaspalautteet ................................................................................................................................13 

2.4.5 Muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset.............................................................................13 

3 VAARATAPAHTUMISTA OPPIMINEN .................................................................................................................14 

3.1 VAARATAPAHTUMISTA ILMOITTAMINEN ..................................................................................................................14 

3.2 VAARATAPAHTUMIEN KÄSITTELY JA NIISTÄ OPPIMINEN ................................................................................................14 

4 POTILASTURVALLISUUDEN SEURANTA JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN ...........................................................14 

4.1 POTILASTURVALLISUUSKATSAUS YKSIKKÖTASOLLA ......................................................................................................15 

4.2 POTILASTURVALLISUUSRAPORTTI TIEDOKSI VASTUUALUETASOLLA ...................................................................................15 

4.3 LAATURYHMÄ, CAREAN POTILASTURVALLISUUSNEUVOSTO ...........................................................................................16 

4.4 POTILASTURVALLISUUSRAPORTTI CAREA ..................................................................................................................16 

5 RISKIENHALLINTA .............................................................................................................................................17 

5.1 POTILAASEEN KOHDISTUVIEN RISKIEN ARVIOINTI ........................................................................................................18 

5.2 MUUTOSTILANTEIDEN SUUNNITTELUUN LIITTYVÄ RISKIEN ARVIOINTI ...............................................................................19 

5.3 TOIMINNAN LAADUN VARMISTAMISEEN JA KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT RISKIKARTOI-TUKSET ...................................................20 

6 POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN ..................................................................................................20 

6.1 HENKILÖSTÖ JA SEN TYÖNJAKO, PEREHDYTYS JA OSAAMINEN ........................................................................................20 

6.2 TYÖOLOSUHTEET JA FYYSINEN YMPÄRISTÖ ...............................................................................................................21

2 (39) 

6.3 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET ..........................................................................................................21 

6.4 HÄTÄ- JA POIKKEUSTILANTEISIIN VARAUTUMINEN ......................................................................................................22 

6.5 HOIDON TARPEENMUKAINEN SAATAVUUS ................................................................................................................22 

6.6 LÄÄKKEET JA LÄÄKEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ...........................................................................................................23 

6.7 INFEKTIOT JA NIIDEN TORJUNTA .............................................................................................................................23 

6.8 KUNTOUTTAVA HOITO ........................................................................................................................................24 

6.9 HOIDON VAIKUTTAVUUS .....................................................................................................................................24 

6.10 PROSESSIT JA HOITOKETJUT .............................................................................................................................25 

6.11 KÄSIKIRJAT, TOIMINTA- JA HOITO-OHJEET ............................................................................................................26 

6.12 TIEDONKULKU CAREAN SISÄLLÄ JA MUIDEN TH -ORGANISAATIOIDEN VÄLILLÄ ................................................................26 

6.13 TIETOJÄRJESTELMÄT ......................................................................................................................................27 

6.14 POTILASTURVALLISUUTEEN LIITTYVÄN TIEDON JAKAMINEN JA PALAUTTEEN SAAMINEN ....................................................27 

6.15 POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN ULKOPUOLISIA PALVELUJA SEKÄ TUKIPALVELUJA KÄYTETTÄESSÄ .........................28 

7 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ ..................................................................................................................................29 

LÄHTEET ....................................................................................................................................................................29 

LIITTEET .....................................................................................................................................................................29

3 (39) 

1 JOHDANTO 

Potilasturvallisuus on keskeinen osa terveydenhuollon palvelun laatua. Muita hoidon laatua 

määrittäviä tekijöitä ovat mm. potilaskeskeisyys, hoidon vaikuttavuus, oikea-aikaisuus, 

sujuvuus ja kustannustehokkuus. Potilasturvallisuus käsittää kaikki ne terveydenhuollon ja 

sairaanhoidon palvelujen periaatteet ja toiminnot, joilla varmistetaan potilaalle turvallinen 

hoito. Potilaan hoidon turvallisuudella tarkoitetaan sairauksien ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon 

ja kuntoutuksen turvallisuutta. Potilaalle tämä merkitsee sitä, että hän saa tarvitsemansa ja 

oikean hoidon, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. 

1.1 Valtakunnallinen potilasturvallisuusstrategia 

Potilasturvallisuus on ollut aina osana laajempaa hoidon laadun edistämistä. Siihen alettiin 

kiinnittää entistä enemmän huomiota Suomessa 2000 -luvun puolivälissä. Silloin Sosiaali- ja 

terveysministeriö asetti 2006 potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän, jonka toimesta 

valmistui valtakunnallinen potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009 – 2013. Sen toimintaajatuksena 

on: ”Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä” ja tavoitetilana vuoteen 2013 

mennessä, että potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: 

hoito on vaikuttavaa ja turvallista. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL nimettiin 

potilasturvallisuustyön kansallisen tason toimijaksi ja koordinoijaksi. THL:n kokoama 

asiantuntijaryhmä oli puolestaan vaikuttamassa vuonna 2011 tulleeseen terveydenhuoltoa 

koskevaan lainsäädäntöön. 

1.2 Lainsäädäntö 

Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää, että terveydenhuollon toiminta perustuu näyttöön 

ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, 

turvallista ja asianmukaisesti toteutettua (8 § 1 mom). Laki edellyttää myös, että 

terveydenhuollon toimintayksikön (terveyskeskus, sairaala) on laadittava suunnitelma 

laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. 

Sosiaali- ja terveysministeriön antamassa asetuksessa (341/2011) on määritelty tarkemmin, 

mitä suunnitelman laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta tulee sisältää. 

Asetus määrittää laajan joukon asioita, joita suunnitelmassa on sovittava, kuten 

laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt ja toimijat, henkilöstön osallistuminen 

moniammatilliseen laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden kehittämiseen, henkilöstön 

koulutus ja perehdyttäminen. Suunnitelmassa on määriteltävä myös ne menettelytavat, joilla 

potilas ja hänen läheisensä voivat antaa palautetta puutteista sekä saavat tietoa ja tukea 

potilasta kohdanneen haittatapahtuman jälkeen. Asetus määrittelee lisäksi ne asiat joita 

suunnitelmassa on vähintään käsiteltävä (1 § 2 mom). Lainsäädäntö edellyttää, että 

suunnitelma kattaa kaikki toimintayksiköissä annettavat terveyden ja sairaanhoidon palvelut. 

Terveydenhuollon laatua on säännelty myös muussa terveydenhuollon lainsäädännössä. 

Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992 3 §) mukaan potilaalla on oikeus 

laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä 

(559/1994) annetussa laissa ja potilasvahinkolaissa on säännöksiä, jotka edellyttävät 

hoitotoiminnalta hyvää laatua. Terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan 

sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja 

koulutuksensa mukaisesti, joita hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Hänen tulee 

myös tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen 

mahdolliset haitat (15 §). Potilasvahinkolaissa (585/1986) puolestaan määritetään korvattavaksi 

potilasvahingoksi ammattistandardin alittaminen (2 §).

4 (39) 

Hoidon laatua koskeville säädöksille on yhteistä se, että niissä pyritään hoidon laadun ja 

potilasturvallisuuden takaamiseen ja, että ne velvoittavat noudattamaan ns. koululääketieteen 

hyviä käytäntöjä. 

1.3 Potilasturvallissuutta taidolla ohjelma 

THL käynnisti yhdessä useiden toimijoiden kanssa syyskuussa 2011 Potilasturvallisuutta 

taidolla -ohjelman, joka jatkuu vuoden 2015 loppuun. Pitkän tähtäimen määränpäänä on 

hoidon aiheuttamien kuolemien ja haittatapahtumien puolittaminen vuoteen 2020 mennessä. 

Ohjelman välittömänä tarkoituksena on, että terveydenhuollon ja soveltuvin osin 

sosiaalihuollon ammattilaiset voivat työskennellä potilasturvallisuutta edistävässä ympäristössä 

ja heillä on käytettävissään laadukkaita ja käyttökelpoisia välineitä potilasturvallisuuden 

edistämiseen. Ohjelmassa on kuusi osiota, joilla tarjotaan terveydenhuollon ammattilaisille 

tietoa ja tilaisuuksia, koulutusta, työkaluja ja verkottumismahdollisuuksia potilasturvallisuuden 

parantamiseksi (www.potilasturvallisuus.fi). 

Potilasturvallisuusstrategian määrityksestä lähtenyt valtakunnallinen potilasturvallisuustyö on 

nähtävissä jatkumona, joka on kulkenut terveydenhuollon lainsäädännön laadinnan ja 

Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman kautta tavoitteeseensa: Potilasturvallisuus on 

ankkuroitunut terveydenhuollon toimintaan vuoteen 2015 mennessä (THL Milén 2011). 

1.4 Carean potilasturvallisuussuunnitelma 

Careassa on tehty pitkään työtä potilasturvallisuuden parantamiseksi. Tällä potilasturvallisuussuunnitelmalla 

jatketaan jo tehtyä työtä sekä varmistetaan ja tuetaan sen toteutumista 

käytännössä. 

Carean potilasturvallisuussuunnitelmassa on pohjana lainsäädännön ja potilasturvallisuusstrategian 

vaatimukset sekä kansalliset suunnitelmat potilasturvallisuuden kehittämiselle. 

Lisäksi suunnitelmassa on huomioitu valtakunnalliset suositukset potilasturvallisuuden 

seurannasta ja edistämisestä. 

Potilasturvallisuussuunnitelma tulee olemaan osa Careassa laadittavaa laadunhallinnan 

suunnitelmaa. Suunnitelmassa on kuvattu keskeisimmät potilasturvallisuuteen vaikuttavat 

tekijät, kuten hoidon turvallisuuteen, lääketurvallisuuteen ja ympäristön turvallisuuteen 

liittyvät asiat. Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän sekä 

vastuualueiden ja yksiköiden johto ja esimiehet sekä koko henkilökunta noudattavat 

järjestelmällisesti potilasturvallisuussuunnitelmassa määriteltyjä turvallisuutta edistäviä 

toimintatapoja ja -periaatteita. Potilasturvallisuussuunnitelma koskee kaikkia Carean tuottamia 

terveyden- ja sairaanhoidon- sekä sosiaalialan palveluja, mukaan lukien Carean liikelaitokset 

ja tytäryhtiöistä Kastek Oy:n. Sosiaalipalveluissa potilasturvallisuudella tarkoitetaan 

asiakasturvallisuutta ja potilaalla asiakasta. Lisäksi huomioidaan mitä sosiaalipalveluja koskeva 

muu lainsäädäntö edellyttää laadulta ja asiakasturvallisuudelta. Laatu ja potilasturvallisuus 

tulee varmistaa tämän potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti myös ulkopuolisia palveluja 

ja kuntayhtymän tukipalveluja käytettäessä. 

Carean potilasturvallisuussuunnitelma on laadittu työryhmässä, joka on ottanut suunnitelmaa 

laatiessaan huomioon henkilöstön mielipiteen potilasturvallisuuden tärkeimmistä osa-alueista. 

Suunnitelma on myös käynyt kahdesti sen muotoutuessa lausunnoilla yksiköissä, jolloin 

henkilökunnalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön. Potilaiden mielipiteet on otettu 

huomioon potilaspalautteista saaduista tiedoista. Potilasturvallisuuden laatimisesta ja 

täytäntöönpanosta vastaa kuntayhtymän johto. Kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta on

5 (39) 

johtajaylilääkärillä. Potilasturvallisuussuunnitelman vahvistaa toimintaa ohjaavana asiakirjana 

kuntayhtymän hallitus. 

Carean potilasturvallisuussuunnitelmaa kehitetään jatkuvasti siten, että potilaille taataan 

turvallinen ja laadukas hoito, josta ei aiheudu ennalta ehkäistävissä olevaa haittaa. 

Suunnitelman sisältö arvioidaan vuosittain ja päivitetään toimintavaatimusten muuttuessa 

siten, että se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla johdonmukaista potilasturvallisuuden 

kehittämistä koko Careassa. Suunnitelman päivittämisestä vastaa kuntayhtymän Laaturyhmä. 

2 CAREAN POTILASTURVALLISUUSJÄRJESTELMÄ 

2.1 Johtaminen 

Potilasturvallisuus on osana Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä 

toteutettua johtamista. Se tulee esille niin strategisessa, operatiivisessa, taloudellisessa kuin 

henkilöstöjohtamisessa. 

2.1.1 Potilasturvallisuus strategisessa johtamisessa 

Laatu ja potilasturvallisuus ovat mukana Careassa vuosittain tehdyissä strategisissa 

päätöksissä ja se on tärkeä edellytys Carean menestymiselle. Potilaiden ja sairaanhoidon- ja 

sosiaalipalvelujen käyttäjien sekä tilaajien on voitava luottaa Carean tuottamien palvelujen 

laatuun ja potilasturvallisuuteen. 

Carean potilasturvallisuus 

Carean potilasturvallisuus tarkoittaa, että: 

potilasturvallisuus on Carean työntekijöiden sekä potilaiden yhteinen asia, josta vastuu 

kuulu jokaiselle = sitoudumme aktiivisesti toteuttamaan, seuraamaan ja kehittämään 

potilasturvallisuutta 

vallalla on ilmapiiri, jossa ketään ei syyllistetä ja jossa voidaan yhdessä oppia 

vaaratapahtumista 

potilas saa entistä turvallisempaa hoitoa, josta ei koidu vaaraa potilaalle vahingon, 

erehdyksen, unohduksen tai lipsahduksen vuoksi 

yksiköillä on periaatteita ja käytäntöjä, joilla riskejä ja vaaratilanteita ennakoidaan ja 

estetään sekä niitä kehitetään jatkuvasti 

yksiköillä on käytäntöjä, joilla inhimillinen virhe ehkäistään 

Carean potilasturvallisuustyön takana vaikuttavat arvot: vastuullisuus, inhimillisyys ja 

palveluhenkisyys. Näiden pohjalle rakentuvat toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat hyvään ja 

laadukkaaseen hoitoon mukaan lukien potilasturvallisuus. Laatu ja potilasturvallisuus sisältyvät 

vastuuyksiköissä ja vastuualueilla vuosittain laadittaviin toimintasuunnitelmiin ja ne 

huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Potilasturvallisuus on myös osana Carean laadun ja 

riskienhallintaa. 

2.1.2 Potilasturvallisuus talousjohtamisessa 

Taloudellisessa johtamisessa palvelujen laatu ja potilasturvallisuus huomioidaan siten, että 

taloudelliset resurssit ohjataan tukemaan henkilöstön riittävyyttä ja osaamista sekä tilojen, 

laitteiden ja välineiden riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Taloudelliset resurssit varataan 

vuosittain yhtymäkokouksessa ja niiden toteutumista seurataan kuukausittain. Laatu ja 

potilasturvallisuus huomioidaan taloussuunnittelussa ja päätöksenteossa.

6 (39) 

2.1.3 Potilasturvallisuus henkilöstöjohtamisessa 

Henkilöstöjohtamisessa huomioidaan syyllistämättömän toimintakulttuuriin luominen sekä 

viestitään henkilöstölle potilasturvallisuuden yhteisestä vastuuta ja merkityksestä hoitamisen 

laadun varmistamiseksi. Henkilökunta on avainasemassa potilasturvallisuuden käytännön työn 

toteuttamisessa ja lähiesimiesten tehtävänä on vastata potilasturvallisuuden toteutumisesta 

yhdessä organisaation muun johdon kanssa. Potilasturvallisuuskulttuuria edistäviä tekijöitä 

ovat organisaation avoin ja syyllistämätön ilmapiiri sekä esimiesten vastuunottoa ja 

sitoutuminen potilasturvallisuuden edistämiseen. 

2.1.3.1 Riittävät henkilöstöresurssit ja työolosuhteet 

Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilökunnan riittävästä määrästä ja osaamisesta sekä 

turvata mahdollisuus toteuttaa potilasturvallista työtä. Henkilökuntaresursseilla, 

työntekijöiden pysyvyydellä ja rekrytoinnilla on vaikutus potilasturvallisuuteen. Henkilökunnan 

työnjaossa huomioidaan tarkoituksenmukaisuus ja otetaan huomioon erityistilanteet. 

Esimiehen on oltava tietoinen yksikön toiminnasta ja muutoksista ja tarvittaessa puututtava 

epäkohtiin, jotta potilasturvallisuus toteutuu. 

Fyysistä työskentelyolosuhteista pidetään huolta niin, että työskentelytilat sekä välineet ovat 

ajanmukaiset ja huolletut. Työympäristöä havainnoimalla nähdään potilasturvallisuutta 

vaarantavat tekijät sekä pystytään varmistamaan potilaiden että henkilökunnan turvallisuus. 

Fyysisellä ympäristöllä on vaikutusta niin potilaan (tai asiakkaan), potilastovereiden kuin 

henkilökunnan turvallisuuteen. 

Katso myös kohdata 6.1 ja 6.2 

2.1.3.2 Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus 

Potilasturvallisuuden ylläpitämiseksi henkilökunnan tulee saada jatkuvaa ja säännöllistä 

koulutusta sekä perehdytystä. Uuden työntekijän / opiskelijan perehdytys on ensiarvoista 

potilasturvallisuuden toteutumiseksi. Perehdyttämiseen resursoidaan ja se toteutetaan ennalta 

sovitun suunnitelman mukaisesti. Perehdyttämisessä huomioidaan ulkomaalaiset työntekijät. 

Katso myös kohta 6.1 

2.1.3.3 Henkilöstön osallistaminen 

Henkilöstö otetaan mukaan potilasturvallisuussuunnitelman laatimiseen, seurantaan ja 

kehittämiseen potilasturvallisuuden takaamiseksi organisaatiossa. Henkilöstön mielipiteitä 

kysytään ja huomioidaan esiin tulleita asioita suunnitelmassa. Tiedonkulku henkilöstön ja 

johdon kesken luodaan helpoksi, jotta mahdollistetaan avoin vuorovaikutus. Potilasturvallisuus 

toteutuu arkipäivässä ja henkilöstön vastuulla on käytännön toiminta. Arvot ja toimintaohjeet 

ohjaavat henkilökunnan potilasturvallista työskentelyä ja esimiehet voivat omalla toiminnallaan 

vaikuttaa sen toteutukseen. Potilasturvallisuutta käsitellään henkilökunnan kanssa 

kehittämispäivissä ja osastokokouksissa. 

2.1.3.4 Avoin turvallisuuskulttuuri 

Vastuu potilasturvallisuudesta lähtee arkipäivän tilanteiden hallinnasta. Yksikön yleistilanteen 

näkeminen, yleisen ilmapiiriin aistiminen sekä toiminnan koordinointi antaa mahdollisuuden

7 (39) 

potilasturvalliselle työlle. Esimiehen näkyvyys ja läsnäolo yksikössä antaa mahdollisuuden 

puuttua epäkohtiin niitä havaitessa. 

Henkilöstön, työyhteisön, esimiehen sekä organisaation arvot ja asenteet muodostavat 

yhteisen pohjan potilasturvallisuuskulttuurille. Potilasturvallisuutta tukevat henkilöstöjohtamisen 

periaatteet. Syyllistämättömän työilmapiirin ylläpito mahdollistaa sen, että virheistä 

voidaan oppia ja kehittyä. 

Turvallisuuskulttuurin kehittymistä seurataan kahden vuoden välein henkilökunnalle tehtävillä 

kyselytutkimuksilla. 

2.2 Viranhaltijat ja vastuuhenkilöt 

Potilasturvallisuuden järjestelmällisen edistämisen kokonaisvastuu on kuntayhtymän johdolla. 

Johtamiseen kuuluu näkyvä vastuunotto potilasturvallisuudesta ja sen edistämisestä 

toimintayksiköissä. Potilasturvallisuuden toimeenpanovastuu on linjaorganisaation johdolla, 

viranhaltijoilla ja vastuuhenkilöillä. Johdon kokonaisvastuun lisäksi jokainen kuntayhtymän 

työntekijä vastaa potilasturvallisuuden toteuttamisesta omassa työssään (kuva 1). 

Ohessa on kuvattu linjaorganisaation viranhaltijoiden vastuut potilasturvallisuuden järjestelmällisestä 

edistämisestä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä. 

Viranhaltijat sekä vastuuhenkilöt nimetään ja kirjataan koko kuntayhtymän osalta erilliseen 

sairaanhoitopiirin Synapsissa sijaitsevaan taulukkoon, jota ylläpitää Carean 

potilasturvallisuudesta vastaava henkilö. 

Kuva 1. Potilasturvallisuuden organisaatio ja kehittämisen viestintä

8 (39) 

2.2.1 Yksikön vastuuhenkilöt 

Yksikön esimies 

Yksikkötasolla potilasturvallisuuden varmistamisesta vastaavat yksikön esimiehet. Heidän tulee 

moniammatillisessa yhteistyössä tukea potilasturvallisuuden edistämistä, sen suunnittelua, 

toteutusta sekä arviointia. Yksikön esimiehet vastaavat myös henkilökunnan riittävästä 

informoinnista, potilasturvallisuusosaamisen varmistamisesta sekä työntekijöiden riittävästä 

ammatillisesta osaamisesta. Esimiesten tehtävänä on lisäksi määritellä vastuut laadun ja 

potilasturvallisuuden kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseen sekä seurata ja 

valvoa toimenpiteiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteiden vaikuttavuutta. Yksikön 

esimiehet koostavat yksikön potilasturvallisuuskatsauksen puolivuosittain ja raportoivat siitä 

turvallisuuspäällikölle sekä potilasturvallisuuteen liittyvistä kehittämistoimista toiminnan 

raportoinnin yhteydessä vastuualuejohdolle (katso s. 14). 

2.2.2 Potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt vastuualuetasolla 

Vastuualuejohto 

Erikissairanhoidon ja sosiaalipalvelujen johto vastaa vastuualalla potilasturvallisuudesta samoin 

kuin Carean liikelaitoksien ja tytäryhtiöiden johto. Johdon tehtävänä on varmistaa, että 

potilaan hoito on laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua ja että hoitoon 

liittyvissä ratkaisuissa on otettu huomioon potilasturvallisuuden varmistaminen sekä 

osallistuvien yksiköiden sisällä että niiden välisessä yhteistyössä, potilasturvallisuussuunnitelman 

mukaisesti. Johdon vastuulla on myös potilasturvallisuuden arviointi sekä 

kehittäminen yksiköistä tuotetun seurantatiedon avulla. Vastuualuejohto raportoi vuosittain 

johtoryhmälle potilasturvallisuuden tilasta ja kehittämistoimista muun toiminnan raportoinnin 

yhteydessä. 

Ylilääkärit 

Ylilääkärit vastaavat omissa hoitolinjoissaan sekä erikoisaloilla hoidon laadusta ja 

potilasturvallisuudesta. Ylilääkärin vastuulla on varmistaa, että hoidossa noudatetaan näyttöön 

perustuvaa lääketiedettä ja käypähoito suosituksia ja että hoitolinjassa on huomioitu 

potilasturvallisuuden varmistaminen siihen osallistuvien yksiköiden sisällä sekä niiden välisessä 

yhteistoiminnassa. 

Ylihoitajat 

Ylihoitajat vastaavat siitä, että potilasturvallisuus on osa toimintaa. Ylihoitajat varmistavat 

riittävät resurssit potilasturvallisuuden toteutumiselle sekä yhteisten näyttöön perustuvien 

toimintamallien toteuttamisen. 

2.2.3 Potilasturvallisuuden vastuu kuntayhtymätasolla 

Vastuualueide, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden johto 

Kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta on vastuualueiden, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden 

johdolla. Johto varmistaa, että potilasturvallisuuden / asiakasturvallisuuden edistäminen 

toteutuu yhdenmukaisesti koko Careassa. 

Johtajaylihoitaja 

Johtajaylihoitajan tehtävänä on kehittää hoitotyötä ja erikoissairaanhoidon palvelutuotantoa 

yhdessä johtajaylilääkärin kanssa. 

Sosiaalipalvelujen päällikkö 

Sosiaalipalvelujen päällikön tehtävänä on organisoida ja kehittää potilas- / asiakasturvallisuutta 

osaksi asiakastyötä ja varmistaa riittävä resurssointi.

9 (39) 

Turvallisuuspäällikkö, Carean potilasturvallisuusvastaava 

Turvallisuuspäällikkö vastaa potilasturvallisuuden koordinoinnista koko kuntayhtymässä sekä 

alueellisesta potilasturvallisuuteen liittyvästä yhteistyötä. Turvallisuuspäällikkö vastaa myös 

vaaratapahtumien raportointijärjestelmän ylläpidosta ja siihen liittyvän potilasturvallisuuden 

tilastotiedon tuottamisesta kehittämistyöhön. Hän kokoaa erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen 

potilasturvallisuusraportin ja raportoi säännöllisesti (kerran vuodessa) potilasturvallisuuden 

kehityksestä vastuualuejohdolle ja Carean johtoryhmälle sekä vastaa potilasturvallisuuteen 

liittyvästä tiedottamisesta. 

Ympäristö- ja laatupäällikkö 

Ympäristö- ja laatupäällikkö koordinoi yleisesti ja ohjaa kuntayhtymässä tehtävää laatutyötä. 

Hän avustaa kuntayhtymän johtoryhmää laatupolitiikan laadinnassa ja laatutavoitteiden 

asettamisessa sekä avustaa laatujohtamista koskevien asioiden valmistelussa. Hän vastaa 

yhteisistä laadunmittausjärjestelmistä, sisäisestä ja ulkoisesta ympäristö- ja laatujohtamiseen 

liittyvästä tiedottamisesta ja osallistuu kuntayhtymän kehittämishankkeisiin erityisesti 

ympäristö- ja laatunäkökulmasta. 

2.3 Muut viranhaltijat, asiantuntijat ja työryhmät 

Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä toimii useita asiantuntijoita 

ja työryhmiä, joiden tavoitteet ja tehtävät sisältävät laadun ja potilasturvallisuuden 

edistämisen. Työntekijöiden tai työryhmien palkkaamisesta/perustamisesta vastaavat 

kuntayhtymän johtavat viranhaltijat. Viranhaltijoiden ja asiantuntijoiden tehtävät on määritelty 

viran / toimen perustamispäätöksessä sekä työryhmien tehtävät ja tavoitteet asettamispäätöksessä. 

Tässä kuvataan potilasturvallisuuden kannalta oleellisten viranhaltijoiden, 

asiantuntijoiden ja työryhmien tehtävät ja vastuut potilasturvallisuuden osalta. 

2.3.1 Carean infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 

Tarttuvien tautien vastustamistyöstä säädetään tartuntatautilaissa ja -asetuksessa (L 

583/1986 ja A 786/1986). Toiminnasta vastaa lain määräämänä tartuntataudeista vastaava 

lääkäri, joka myös ohjaa ja valvoo tartuntatautien vastustamistyön toteutumista niin Carean 

kuin koko sairaanhoitopiirin alueella. Käytännössä kyse on laaja-alaisesta yhteistyöstä muiden 

tartuntatautien vastustamistyön asiantuntijoiden (kuntien tartuntataudeista vastaavat lääkärit 

ja hoitajat, Carean ja kuntien hygienia- ja tartuntatautihoitajat sekä laboratoriot) kanssa. 

Toimintayksiköissä yhdyshenkilöinä toimivat yksiköiden hygieniavastaavat. Tämän lisäksi on 

yhteistyöelimenä Carean hygieniatyöryhmä. Tärkeimpänä valtakunnallisena yhteistyökumppanina 

on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Lisäksi tehdään yhteistyötä muiden 

sairaanhoitopiirien kanssa. 

2.3.2 Sairaala-apteekki 

Sairaala-apteekki on lääkelain (395/1987) 61§:n nojalla sairaalan tai terveyskeskuksen 

toimintaa varten Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen, Fimean luvalla perustettu 

lääkehuollon järjestämisestä vastaava toimintayksikkö. 

Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän, Carean liikelaitos 

Kymenlaakson sairaala-apteekin tehtävänä on vastata toimialueensa lääkehuollosta 

lääkelainsäädännön ja näiden nojalla annettujen määräysten mukaisesti, ammattitaitoisesti ja 

taloudellisesti. Sairaala-apteekin tehtäviin kuuluvat lääkkeiden ja niihin rinnastettavien

10 (39) 

valmisteiden hankinta, varastointi ja toimitus, lääkevalmistus, lääkeinformaatio, lääkekäytön 

seuranta ja tilastointi sekä palvelutoimintojen kehittäminen lääketurvallisuutta edistäen. 

2.3.3 Potilasasiamiehet 

Potilasasiamies antaa tietoa potilaan oikeuksista ja toimii oikeuksien edistämiseksi. Tarvittaessa 

hän avustaa muistutuksien ja kanteluiden teossa sekä potilasvahinkoihin tai epäilyihin liittyvissä 

asioissa. Potilasasiamies neuvoo ja ohjaa potilaita, omaisia ja henkilökuntaa puolueettomana 

tahona. 

2.3.4 Sairaalatekniikka 

Sairaalatekniikan osalta tärkeimmät tehtävät potilasturvallisuuden kannalta ovat 

sähkönsaannin varmistaminen sekä lääkintälaitteiden asianmukainen käyttöönotto- ja 

tarkastustoiminta sekä suunnitelmanmukainen huoltotoiminta. Sähkökäytön johtajana toimii 

Kastekin sähköhuollon päällikkö ja lääkintälaitteiden osalla lääkintälaitehuollon päällikkö. 

2.3.5 Puhtauspalvelut 

Puhtauspalveluiden tehtävänä on tuottaa siivous-, vuodehuolto-, potilasateria- ja 

asiakaspalvelua potilasturvallisuus huomioiden. Siivous pitää toimintaympäristöt puhtaina ja 

järjestyksessä sekä ylläpitää viihtyisyyttä, toimivuutta ja turvallisuutta. 

2.3.6 Välinehuoltopalvelut 

Välinehuoltotyö kuuluu teknisiin terveyspalveluihin. Välinehuoltotyö tukee hoitotyötä, hoito- ja 

lääketieteen käytännön toteuttamiseksi. Välinehuoltajat huolehtivat monikäyttöisten 

hoitovälineiden ja instrumentaation tarvittavien puhtaustasojen riittävyydestä potilaan 

hoitotoimenpiteitä varten. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) määrittää 

steriilituotteiden valmistuksen ja ammattimaiseen käyttöön liittyvät velvoitteet. Lisäksi pesuun 

ja desinfektioon, sterilointiin sekä välinehuollossa käytettäviin laitteisiin ja -tarvikkeisiin 

liittyvät eurooppalaiset standardit, joita noudatetaan välinehuoltotyössä. 

2.3.7 Tietoturvaryhmä 

Tietoturvaryhmä on keskushallinnon työryhmä, joka ohjaa ja valvoo tietoturvallisuuden 

toteutumista Careassa. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti kahden viikon välein. 

Potilasturvallisuuden kannalta tietoturvaryhmä pyrkii edistämään potilaan hoidossa 

käytettävän tiedon eheyden ja käytettävyyden toteutumista. Tietoturvaryhmä käsittelee 

potilastiedon turvallista käyttämistä ja vaikuttaa siten potilasturvallisuuteen 

2.3.8 Carean Potilasturvallisuusneuvosto = Laaturyhmä 

Carean Laaturyhmä toimii potilasturvallisuusneuvostona. Sen tehtävänä on seurata 

potilasturvallisuutta sekä varmistaa sen jatkuva ja kokonaisvaltainen kehittäminen. Potilasturvallisuusneuvosto 

koostuu laaturyhmän vakituisista jäsenistä sekä Carean turvallisuus-

11 (39) 

päälliköstä ja erikseen nimettävistä potilasturvallisuuden asiantuntijoista. Potilasturvallisuusneuvosto 

kokoontuu puolivuosittain. 

2.3.9 Turvallisuuskoordinaattori KYPS 

KYPS:n turvallisuuskoordinaattori suunnittelee ja toteuttaa yhdessä kahden muun MAPAkouluttajan 

(väkivaltatilanteiden ennalta-ehkäisy ja turvallinen hoitaminen) kanssa säännöllisiä 

koulutuksia Carean henkilökunnalle. MAPA- menetelmän yhtenä pääperiaatteena on 

potilasturvallisuus. Turvallisuuskoordinaattori osallistuu erilaisten sairaalaturvallisuuteen 

liittyvien ohjeistusten (palo-/pelastus, valmius, etsintä) laadintaan ja päivitykseen, sekä 

järjestää koulutusta kyseisistä aiheista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 

Turvallisuuskoordinaattori toteuttaa osan KYPS:n turvallisuuteen liittyvän teknisen laitteiston 

testauksista ja suorittaa sisäisiä turvatarkastuksia. 

2.3.10 Viranhaltijoiden, asiantuntijoiden sekä työryhmien välinen yhteistyö 

Potilasturvallisuuden varmistaminen ja kehittäminen perustuu viranhaltijoiden, asiantuntijoiden 

ja työryhmien väliseen jatkuvaan yhteistyöhön. Työryhmien ja asiantuntijoiden vastuulla on 

seurata oman toiminnan osalta potilasturvallisuuden kehitystä ja analysoida siihen liittyvää 

tietoa. Tiedon analysointiin perustuen laaditaan suosituksia potilasturvallisuuden kehittämiseksi 

päätöksenteon ja kehittämistoimien tueksi. Linjaorganisaation vastuuhenkilöt 

vastaavat suositusten toimeenpanosta. Asiantuntijat sekä työryhmät yhdessä linjaorganisation 

kanssa arvioivat toimenpiteiden vaikutuksia ja tarvittaessa määrittelevät lisätoimia laadun ja 

potilasturvallisuuden riskien hallintaan (kuva 2). 

Kuva 2: Potilasturvallisuusjärjestelmä perustuu asiantuntijoiden, työryhmien ja 

linjaorganisaation tiiviiseen yhteistyöhön 

2.4 Potilaiden ja läheisten osallistuminen 

Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja siihen liittyvä asetus (341/2011) edellyttävät potilaiden 

osallisuuden korostamista terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden kehittämisessä.

12 (39) 

Careassa kannustetaan potilasta osallistumaan ja ottamaan vastuuta omasta hoidostaan. 

Hänelle tarjotaan riittävät tiedot ja tuki, sekä mahdollisuus osallistua häntä koskevaan 

päätöksentekoon ja hoidon suunnitteluun. Potilas saa henkilökunnalta riittävät tiedot ja 

opastuksen oman sairautensa tai terveytensä hoitoon niin, että hänen valmiutensa tehdä 

valintoja sekä hoitaa itseään paranee ja hän selviytyy jatkossa ilman apua tai mahdollisimman 

vähin avuin. 

2.4.1 Potilaiden tiedonsaanti ja tukeminen häntä kohdanneen 

haittatapahtuman jälkeen 

Menettelytavat, joilla potilaalle ja hänen läheisilleen annetaan tietoa ja tukea potilasta kohdanneen 

haittatapahtuman jälkeen, kuvataan vuoden 2013 aikana Carean Laaturyhmän ja 

turvallisuuspäällikön toimesta. 

2.4.2 Potilaiden osallistaminen 

Vahvistamme potilaan mahdollisuutta osallistua omaan hoitoonsa ja sitä koskevaan 

päätöksentekoon. Potilaan osallistuminen edellyttää riittävää tiedonsaantia ja neuvontaa. On 

tärkeää, että potilaalle annetaan ymmärrettävällä tavalla tietoa hänen sairaudestaan ja sen 

hoidosta sekä hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista hoidon tuloksista. Potilaan 

hoitoon liittyvät riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan heti hoidon alkuvaiheessa. Niitä 

käsitellään yhteistyössä potilaan ja hoitohenkilöstön kesken. 

Potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilasta kuunnellaan ja hän 

osallistuu aktiivisesti hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Potilaan niin halutessa myös 

hänen omaisensa ja läheiset otetaan mukaan hoidon toteutukseen. Potilasturvallisuuden 

kannalta on oleellista, että potilas tuo ilmi tarvittavat taustatiedot. Potilasta tulee kannustaa 

kertomaan oireistaan, toiveistaan ja huolistaan sekä tekemään kysymyksiä hoitoon liittyvistä 

asioista. 

Potilaalle tarjotaan välineitä aktiiviseen rooliin. Esimerkiksi jakamalla heille tietoa siitä, miten 

he voivat vaikuttaa oman hoitonsa turvallisuuteen (liite 1. 10 vihjettä sinulle -potilas, Auta 

meitä tekemään työmme paremmin!). Hyvis (Terveyttä ja hyvinvointia kymenlaaksolaisille) 

-verkkosivulla tarjoamme turvallisen sähköisen viestinvälityskanavan ammattilaisen ja 

asiakkaan välillä. Verkkosivuilla Potilaalla on mahdollisuus käyttää omaa kansiota 

terveystietojen kirjaamiseen ja seuraamiseen. Potilas voi myös halutessaan täyttää oikeat ja 

ajantasalla olevat esi- ja tulotiedot sähköisesti tulleessaan hoitoon tai tutkimukseen. Hänellä 

on lisäksi mahdollisuus tarkistaa omat lääkereseptit eRsepti -ohjelmasta Carean verkkosivuilta 

tai www.kanta.fi -sivustoilta. 

2.4.3 Hoitosuunnitelma työvälineenä 

Potilaan kanssa yhdessä laadittu hoitosuunnitelma toimii laadun varmistamisen ja 

potilasturvallisuuden työvälineenä. Jokaisen potilaan hoidosta laaditaan hoitosuunnitelma. 

Pitkäaikaissairaille laadittavaan potilaan terveys- ja hoitosuunnitelmaan kootaan kaikki potilaan 

terveysongelmat sekä niihin suunnitellut toimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Suunnitelman 

lähtökohtana on potilaan kokeman hoidon tarve ja asettama tavoite. 

Hoitosuunnitelma on potilasturvallisuuden kannalta keskeinen asiakirja, jonka avulla turvataan 

potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa ja hoidon riskien ymmärtäminen sekä potilaan 

omahoidon onnistuminen. Monisairaiden potilaiden kohdalla hoitosuunnitelman avulla voidaan 

koordinoida eri sairauksien hoidot turvallisesti sekä varmistaa hoitojen yhteensopivuus ja

13 (39) 

toteutus. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja 

niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös 

niistä asioista, joista potilas itse huolehtii hoidossaan. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemaan hoitosuunnitelmamalliin kirjataan hoidon 

tarve ja tavoite, hoidon toteutus ja keinot, työnjako, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi- ja 

lääkityslista. Suunnitelmaan nimetään vastuuhenkilö, joka koordinoi hoitosuunnitelmaa. 

Careassa pyritään noudattamaan tätä hoitosuunnitelmamallia jokaisen pitkäaikaishoitoa 

vaativan potilaan hoitosuunnitelmaa laadittaessa ja näille potilaalle pyritään tarjoamaan 

mahdollisuus sen laatimiseen, ellei sitä ole jo tehty perusterveydenhuollossa. Careassa 

toteutetaan yhdessä potilaan kanssa jo tehtyä suunnitelmaa ja tarkistetaan sen ajantasaisuus 

hoidon aikana. 

2.4.4 Asiakaspalautteet 

Vapaat palautteet 

Potilailla ja omaisilla on mahdollisuus antaa yleistä palautetta mm. sairaaloiden tai 

toimipisteiden toiminnasta, hallinnosta, potilaan saamasta hoidosta, verkkosivuista tai mistä 

tahansa muusta heidän mieltään askarruttavasta asiasta joko www.carea.fi -sivujen kautta tai 

lomakkeella palautelaatikkoon taikka kotiutustilanteessa ruusuina/risuina suoraan yksikön 

henkilökunnalle. Potilaspalautteet käsitellään esimiestasolla tai sairaalan/vastuualueen johdossa 

riippuen palautteesta. Esille tulleet ideat ja parantamistarpeet otetaan huomioon toimintaa 

kehitettäessä. Potilailla on mahdollisuus saada vastaus palautteeseen, jos hän niin haluaa. 

Potilaskyselyt 

Potilailta kysytään myös heidän mielipidettään säännöllisesti erilaisilla potilaskyselyillä, joilla on 

vaikutusta tulevaa toimintaa kehitettäessä. Laajat potilaskyselyn tulokset julkaistaan Carean 

sivuilla ja niitä voi tarkastella vapaasti. Suppeammat yksikköjä tai tiettyä potilasryhmää 

koskevat kyselytulokset käytetään kyseisen alueen toiminnan kehittämisen tukena. 

2.4.5 Muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset 

Muistutus 

Hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön potilas tai hänen omaisensa voi tehdä 

kirjallisen muistutuksen hoitopaikkansa terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle (KOKS:ssa 

johtajaylilääkärille ja SOSPA:ssa sosiaalipalvelujen johtajalle). Muistutuksessa olevien 

tapahtumatietojen lisäksi potilas voi ilmaista toiveensa ja ehdotuksensa siitä, mihin 

toimenpiteisiin hän haluaa sairaalan ryhtyvän. Muistutukseen vastataan kohtuul-lisessa ajassa. 

Ennen muistutuksen tekemistä asia kannattaa yrittää selvittää potilasta hoitaneen 

henkilökunnan kanssa. Potilas saa lisää tukea ja neuvoja potilasasiamieheltä. 

Kantelu 

Potilailla tai hänen omaisillaan on oikeus kannella valvovalle viranomaiselle (Valvira tai 

Aluehallintovirasto), jos hän on tyytymätön terveydenhuollossa saamaansa hoitoon tai 

palveluun. Terveydenhuoltoa koskeva kantelu tehdään Valviiraan (www.valvira.fi) silloin, kun 

hoitovirhe-epäily koskee menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa. Muut 

hoitoa koskevat kantelut tehdään siihen aluehallintovirastoon (www.avi.fi), jonka alueella hoito 

on tapahtunut. Ennen kantelun tekemistä kannattaa kuitenkin harkita myös muita keinoja, 

joilla asia voidaan selvittää ja ratkaista. Potilasasiamies valvoo potilaan etua. Potilasasiamies 

voi neuvoa ja auttaa asioiden selvittämisessä hoitopaikassa tai avustaa kantelun tekemisessä. 

Potilasasiamies ei ota kantaa potilaan taudinmääritykseen tai hoidon sisältöön.

14 (39) 

Potilasvahinkoilmoitukset 

Jos potilaan hoitoon liittyy potilasvahinkolaissa (585/1986) vastuu potilasvahingosta tai 

vahingonkorvauslaissa (412/1974) tarkoitettu vahingonkorvausvastuu, niin potilasta ohjataan 

miten asia voidaan panna vireille. Potilas saa lisätietoa potilasasiamieheltä korvauksen 

hakemiseen potilasvahinkotapauksissa. Hoidosta johtuvat haitat ja virheet käsittelee Potilasvakuutuskeskus. 

Potilasvakuutuksesta maksetaan korvausta terveyden- ja sairaanhoidon 

yhteydessä potilaalle aiheutuneesta henkilövahingosta esim. sairaus, vamma, terveyden tilan 

heikkeneminen tai kuolema. 

Vahingonkorvaus (vahingonkorvauslain 412/1972 perusteella) edellyttää laissa määriteltyjä 

perusteita. Korvausta maksetaan muusta kuin hoitotoimenpiteestä johtuvasta 

henkilövahingosta ja esinevahingosta ja tietyin edellytyksin kärsimyksestä. Lain mukaan 

sairaala on työnantajana velvollinen korvaamaan sellaiset vahingot, jotka ovat aiheutuneet 

henkilökunnan virheestä, laiminlyönnistä tai jotka johtuvat siitä, että sairaalan rakennukset 

ovat olleet puutteellisessa kunnossa. Henkilövahinkokorvausta voidaan hakea siihen 

tarkoitetulla vahingonkorvaus -hakemuksella, joka tullaan liittämää www.carea.fi sivustoille. 

3 VAARATAPAHTUMISTA OPPIMINEN 

3.1 Vaaratapahtumista ilmoittaminen 

Vaaratapahtumien raportoinnilla pyritään vaaratapahtumista oppimiseen. Raportoinnin avulla 

kerätään tietoa läheltäpiti – ja haittatapahtumista sekä tallennetaan tieto systemaattisesti 

luokiteltuna. Tietoa hyödynnetään tapahtumista oppimiseen ja kehittämiseen. Ilmoitettavia 

asioita ovat kaikki hoitoon liittyvät vaaratapahtumat, jotka aiheuttivat tai olisivat voineet 

aiheuttaa haittaa potilaalle. Turvallisuusriskeistä tai vaaratilanteista tulee ilmoittaa aina silloin, 

kun 

- ilmoitus voi johtaa potilasturvallisuuden kehittämiseen 

- toiset voivat ottaa oppia ilmoituksen kautta saatavasta tiedosta 

- toimintajärjestelmä ja sen sisältämät turvallisuuden hallintakeinot eivät toimineet 

tarkoitetulla tavalla 

Ilmoituksen voi tehdä jokainen Carean työntekijä tai potilas taikka hänen läheisensä. 

Vaaratapahtumailmoituksen voi tehdä HaiPro -järjestelmään tai poikkeamailmoituksena 

laadunhallintajärjestelmään (esim. sairaalapalveluissa) taikka Carean nettisivujen kautta. 

Ilmoitus voi tulla myös kirjallisena tai suullisena esimerkiksi potilaalta. 

3.2 Vaaratapahtumien käsittely ja niistä oppiminen 

Vaaratapahtumien käsittely tapahtuu Carean käsittelyprosessin mukaisesti (liite 2 

Vaaratapahtumien käsittely ja niistä oppiminen). Prosessi sisältää vaaratapahtumien kirjaamisen 

HaiPro -järjestelmään, potilaiden vaaratapahtumailmoitukset, vaaratapahtumatietojen 

käsittelyn ja toiminnan kehittämisen eri tasoilla organisaatiota sekä vakavien vaaratapahtumien 

käsittelyn. 

4 POTILASTURVALLISUUDEN SEURANTA JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 

Potilasturvallisuuden kehitystä seurataan tulevaisuudessa säännöllisesti tässä luvussa 

kuvattujen menettelytapojen avulla. Tavoitteena on varmistaa, että saatavilla olevaa 

potilasturvallisuustietoa käsitellään järjestelmällisesti riskien tunnistamiseksi ja tarvittavien 

kehittämistoimien toteuttamiseksi (liite 2).

15 (39) 

Potilasturvallisuuden seuranta eri tasoilla perustuen seuraaviin menettelytapoihin: 

- potilasturvallisuuskatsaus yksikkötasolla 

- potilasturvallisuusraportti vastuualuetasolla 

- Potilasturvallisuusraportti Carea 

Seuraavassa kuvataan kunkin menettelytavan toteutus ja siihen liittyvät vastuut. Potilasturvallisuusindikaattorien 

seuranta sekä muu raportoitava tieto sisällytetään jatkossa kehiteltävään 

seurantamenettelytapaan/-järjestelmään, jota voidaan seurata ja käyttää kaikilla tasoilla. 

4.1 Potilasturvallisuuskatsaus yksikkötasolla 

Potilasturvallisuutta seurataan yksikkötasolla jatkuvasti osastonhoitajan ja vastaavan lääkärin 

tai yksikön esimiehen toimesta. Tavoitteena on ylläpitää yksikön yhteistä näkemystä 

potilasturvallisuuden kehityksestä yksikkötasolla ja tuoda esiin keskeisimmät toimenpiteitä 

vaativat kehittämistarpeet. Seurantaan sisältyvät seuraavat menettelytavat: 

1. puolivuosittainen potilasturvallisuuskatsauksen koostaminen ja käsittely yhteistyössä 

henkilöstön kanssa 

2. jatkuva tiedottaminen henkilöstölle havaituista merkittävistä potilasturvallisuusriskeistä 

ja sen aiheuttamista välittömistä toimista yksikössä (HaiPro/poikkeama - 

raportointi) 

Katso kuva 1 sivulla 7. 

Potilasturvallisuuskatsauksen koostavat vastaava lääkäri ja osastonhoitaja tai yksikön esimies. 

Puolivuosittainen potilasturvallisuuskatsaus sisältää seuraavat yleiset sisältöalueet: 

- merkittävät potilasturvallisuusriskit ja niihin varautuminen 

- yksikköä koskevat vakavat vaaratapahtumat sekä niihin annetut suositukset 

- yhteenveto potilasturvallisuuteen liittyvistä kehittämishankkeista ja toimenpiteistä 

- potilasturvallisuuden indikaattoreiden muutokset määrätyllä aikavälillä (liite 4) 

- muut yksikön toiminnan kannalta oleelliset osa-alueet 

Potilasturvallisuuskatsauksen yksikkökohtainen sisältö määritellään kunkin yksikön sisäisessä 

ohjeistuksessa, joka noudattaa kuntayhtymän yleistä ohjeistusta. Indikaattoreista seurataan 

alussa niitä, joista tieto on jo saatavissa yksikkötasolla. Myöhemmin pyritään saamaan kaikki 

indikaattoreihin liittyvä tieto seurantaan yksikkö-, vastuualue- ja Carea -tasolle. 

Yksikön vastuulääkärin ja osastonhoitajan tai yksiköstä vastaavan tehtävänä on määritellä 

vastuut laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseen, 

seurata ja valvoa toimenpiteiden toteuttamista sekä arvioida tehtyjen toimenpiteiden 

vaikuttavuutta. 

4.2 Potilasturvallisuusraportti tiedoksi vastuualuetasolla 

Potilasturvallisuuden seuranta ja siihen perustuva kokonaisvaltainen kehittäminen KOKS:ssa ja 

KYPS:ssä on ylilääkärien ja ylihoitajien vastuulla sekä SOSPA:ssa vastuualueen esimiehen 

vastuulla. Vastuualueiden johtoryhmät saavat kerran vuodessa yksiköiden potilasturvallisuuskatsaukseen 

pohjautuvan raportin. Sen tavoitteena on ylläpitää kunkin sairaalan / 

palvelulaitoksen johdon näkemystä potilasturvallisuuden kehityksestä vastuualuetasolla ja 

tuoda esiin keskeisimmät toimenpiteitä vaativat kehittämistarpeet. Raportissa annetaan sekä 

määrälliseen että laadulliseen tietoon perustuen kattava ja monipuolinen kuva vastuualueen

16 (39) 

potilasturvallisuuden tilanteesta. Raportissa arvioidaan myös toteutuneet kehittämistoimenpiteet. 

Potilasturvallisuusraportin käsittely sisältää palautteen antamisen yksikkötasolle. 

Potilasturvallisuusraportin koostamisesta kerran vuodessa vastaa turvallisuuspäällikkö. 

Raportti toimitetaan tiedoksi KOKS:n, KYPS:n ja SOSPA:n johtoryhmille sekä SAPA:lle ja 

Kastek Oy:lle (Katso kuva 1 sivulla 7). 

Raportti sisältää seuraavat yleiset sisältöalueet. Seurattavat indikaattorit ovat erillisessä 

liitteessä (liite 4). 

- merkittävät potilasturvallisuusriskit 

- vakavat vaaratapahtumat 

- yhteenveto potilasturvallisuuteen liittyvistä kehittämishankkeista 

- potilasturvallisuuden indikaattoritiedon muutokset määrätyllä aikavälillä 

Lisäksi vastuualueilla KOKS ja SOSPA sekä erikoisala KYPS ja liikelaitoksessa SAPA seurataan 

kuukausittain tai välittömästi vakavat vaaratapahtumat ja korkean riskin vaaratapahtumat, 

joista yksikkötasolta on raportoitu. 

Potilasturvallisuusraporttiin perustuen päätetään vuosittaisesta potilasturvallisuuden toimenpideohjelmasta, 

joka sisällytetään toimintasuunnitelmaan. Siinä esitetään potilasturvallisuuden 

kehittämiseksi suunnitellut toimenpiteet ja vastuut niiden toteuttamisesta. Vastuualueella 

varmistetaan riittävät resurssit potilasturvallisuuden toimenpideohjelman toteuttamiseen. 

4.3 Laaturyhmä, Carean potilasturvallisuusneuvosto 

Laaturyhmä kokoontuu laajennettuna potilasturvallisuusneuvostona kaksi kertaa vuodessa. 

Potilasturvallisuusneuvosto arvioi seurantatiedon pohjalta potilasturvallisuuden toteutumista 

koko Careassa. Tällöin arvioidaan myös potilasturvallisuussuunnitelman sisältöä ja - 

järjestelmän toimivuutta, haittatapahtumien raportointiaktiivisuutta ja tapahtumatietoja, 

riskienarviointituloksia sekä koulutustarpeita ja koulutuksen vaikuttavuutta. Arvioinnin 

tuloksena tehdään kehittämis- ja toimenpidesuosituksia potilasturvallisuuden parantamiseksi 

sekä sisältöesityksiä potilasturvallisuustiedotteisiin. Potilasturvallisuusneuvoston suositukset ja 

ehdotukset menevät tiedoksi vastuualueen johdolle ja Carean johtoryhmälle turvallisuuspäällikön 

laatiman Carean potilasturvallisuusraportin välityksellä. 

4.4 Potilasturvallisuusraportti Carea 

Potilasturvallisuuden seuranta ja siihen perustuva kokonaisvaltainen kehittäminen koko 

kuntayhtymässä on johtoryhmän vastuulla. Potilasturvallisuuden seuranta tapahtuu Carean 

potilasturvallisuusraportin avulla. Sen tavoitteena on ylläpitää johdon näkemystä 

potilasturvallisuuden kehityksestä koko kuntayhtymän tasolla ja tuoda esiin keskeisimmät 

johtotason toimia vaativat kehittämistarpeet. Raportissa annetaan sekä määrälliseen että 

laadulliseen tietoon perustuen kattava ja monipuolinen kuva kuntayhtymän 

potilasturvallisuuden tilasta. Raportissa arvioidaan myös toteutuneet kehittämistoimenpiteet. 

Potilasturvallisuusraportin käsittelyyn sisältyy palautteen antaminen erikoissairaanhoidon ja 

sosiaalipalvelujen vastuualueille. 

Carean potilasturvallisuusraportin koostamisesta kuntayhtymän johtoryhmälle vastaa 

turvallisuuspäällikkö (Katso kuva 1 sivulla 7). 

Seuraavassa on kuvattu johdon potilasturvallisuusraportin sisältöalueet. Seurattavat 

indikaattorit ovat erillisessä liitteessä (liite 4).

17 (39) 

- merkittävät potilasturvallisuusriskit 

- vakavat vaaratapahtumat 

- yhteenveto potilasturvallisuuteen liittyvistä kehittämishankkeista 

- potilasturvallisuuden indikaattoritiedon muutokset määrätyllä aikavälillä 

- ehdotukset potilasturvallisuuden kehittämisen linjauksille 

Tämän lisäksi kuntayhtymässä tullaan arvioimaan joka toinen vuosi potilasturvallisuuskulttuuria 

suorittamalla kyselytutkimus henkilöstölle sekä tarvittaessa haastattelemalla 

henkilökuntaa. Tutkimuksen tuottamaa tietoa tarkastellaan kuntayhtymän, vastuualueiden 

KOKS ja SOSPA sekä psykiatrian erikoisala tasolla. 

Potilasturvallisuusraporttiin perustuen johtoryhmä tulevaisuudessa asettaa tavoitteet vuosittain 

laadittavaan potilasturvallisuuden toimenpideohjelmaan. Siinä tullaan esittämään 

potilasturvallisuuden kehittämiseksi suunnitellut toimenpiteet ja vastuut niiden 

toteuttamisesta. Potilasturvallisuuden toimenpideohjelma on osa kuntayhtymän toimintasuunnitelmaa. 

Johtoryhmän vastuulla on varmistaa riittävät resurssit potilasturvallisuuden toimenpideohjelman 

toteuttamiseen. 

5 RISKIENHALLINTA 

Riskienhallinta on osa hyvää johtamis- ja hallintotapaa. Siihen kuuluvat riskien tunnistaminen 

ja niiden arviointi etukäteen jo toimintasuunnitelmien ja tavoitteiden asettamisessa, toiminnan 

varmistaminen uhkaavilta riskeiltä sekä seuranta toteutuneesta toiminnasta. 

Riskienhallinta otetaan tulevaisuudessa keskeiseksi osaksi järjestelmällistä laadun ja 

potilasturvallisuuden kehittämistä. Seuraamalla ja keräämällä aktiivisesti tietoa potentiaalisista 

potilasturvallisuuteen vaikuttavista uhkatekijöistä pyritään määrittämään niihin liittyvät riskit 

ja riskien hallintaan vaadittavat toimet, jotta mahdolliset vaaratapahtumat voidaan ehkäistä 

ennalta. Carean riskienhallinta tulee sisältämään riskin aiheuttavien uhkatekijöiden 

tunnistamisen, niihin liittyvien riskien analysoinnin, riskien arvioinnin ja suuruuden 

määrittämisen sekä riskien hallinnan vaatimien toimien suunnittelun ja toteutuksen (kuva 4).

18 (39) 

Kuva 4. Riskienhallinta 

Riskien arviointia ja hallintaa tehdään ennakoivasti tai jälkikäteen. Ennakoivaan riskien 

arviointiin kuuluvat muutokseen liittyvää riskien arvioinnit ja normaalin toiminnan kehittämisen 

yhteydessä tehtävät erilliset riskikartoitukset. Jälkikäteen suoritetaan esimerkiksi yksittäiseen 

vaaratapahtuman käsittelyyn liittyvä riskikartoitus tai vaaratapahtumajoukon tarkastelusta 

esiin nousevaan ongelmaan liittyvä käsittely. 

Katso myös sivulla 14 kappaleessa 3.2 Vaaratapahtumien käsittely ja toiminnan kehittäminen. 

5.1 Potilaaseen kohdistuvien riskien arviointi 

Careassa tullaan tekemään riskien arviointi seuraavassa esitetyn mallin mukaisesti. Riskien 

suuruuden määrittämisessä tunnistetut vaaratekijät luokitellaan niiden tapahtumisen 

todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden mukaan (kuva 5). Myös henkilökuntaan 

kohdistuvien riskien suuruus voidaan määritellä vastaavalla taulukolla. Sama vaaratekijä voi 

aiheuttaa vaaran molemmille ryhmille, mutta seurausten ja todennäköisyyksien erojen vuoksi 

riski arvioidaan erikseen.

19 (39) 

Kuva 5. Potilaaseen kohdistuvien riskien suuruuden määrittäminen (Lääkelaitoksen julkaisuja 

2/2004 Turvallinen hoitoyksikkö malli terveydenhuollon hoitoyksikön riskienhallintaan) 

Riskien todennäköisyyden ja seurausten arvioinnissa huomioidaan jo olemassa oleva 

varautuminen. Riskien arvioinnin tulokset kerätään taulukkoon, josta saadaan tärkeysjärjestys 

riskiin varautumiselle. Riskien arvioinnin jälkeen ehdotetaan toimenpiteitä riskien poistamiseksi 

tai pienentämiseksi. Vaikka huomio kohdistuu ensin suuriin riskeihin, myös pienemmille 

riskeille tulee miettiä toimenpiteitä. 

5.2 Muutostilanteiden suunnitteluun liittyvä riskien arviointi 

Potilasturvallisuusnäkökulma tullaan huomioimaan kaikissa muutostilanteissa osana 

muutoksen suunnittelua. Merkittävästi toimintaan vaikuttavista muutoksista suoritetaan 

erillinen riskianalyysi, jonka tavoitteena on tunnistaa mahdolliset uhkatekijät, arvioida niihin 

liittyvät riskit ja varmistaa riittävä varautuminen. Riskejä arvioidaan laaja-alaisesti ottaen 

huomioon mahdolliset vaikutukset sekä potilaiden, henkilöstön, ympäristön että organisaation 

kannalta. Riskianalyysin lopputuloksena saadaan lista kaikista tunnistetuista vaaratekijöistä ja 

niihin liittyvistä riskeistä. Riskianalyysissä määritellään myös tarvittavat toimenpiteet riskien 

hallintaan sekä niiden toteuttamisvastuut. 

Muutoksen suunnittelusta vastaavan henkilön vastuulla on varmistaa, että potilasturvallisuusriskit 

arvioidaan tarvittavassa laajuudessa osana muutoksen suunnittelua. Riskianalyysi 

voidaan tehdä erikseen nimetyn henkilön tai ryhmän toimesta.

20 (39) 

5.3 Toiminnan laadun varmistamiseen ja kehittämiseen liittyvät riskikartoitukset 

Riskien arviointi on osa jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Ennakoivalla riskien arvioinnilla 

pyritään varmistamaan riittävä varautuminen mahdollisiin riskeihin siten, että vaaratapahtumat 

voidaan välttää ennakolta. Riskienhallintaa tehdään koko ajan esimerkiksi toiminta- ja 

työketjuihin sisältyvissä päivittäisissä varmistuksissa. Potilasturvallisuuteen liittyvä riskien 

arviointi tapahtuu potilasturvallisuuden vastuuhenkilöiden toimesta. Tehtäväkuvaukset 

vastuuhenkilöille on kuvattu s. 6 kappaleessa 2.2 Viranhaltijat ja vastuuhenkilöt, jotka sisältävät 

myös potilasturvallisuuteen liittyvän riskien arvioinnin. Koko henkilöstö vastaa potilasturvallisuuden 

toteuttamisesta omassa työssään sekä vaaratilanteisiin ja haittatapahtumiin 

liittyvästä raportoinnista. 

6 POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN 

Laatu ja potilasturvallisuus varmistetaan koko Carean toiminnassa, jokaisessa hoito- 

/palvelusuhteessa, toimenpiteessä ja tutkimuksessa. Tässä on kuvattu laadun- ja 

potilasturvallisuuden kannalta merkitykselliset palvelun liittyvät osatekijät. 

6.1 Henkilöstö ja sen työnjako, perehdytys ja osaaminen 

Potilaan on voitava luottaa siihen, että terveydenhuollon toimintayksikössä on riittävästi 

asianmukaisesti koulutettua ja perehdytettyä henkilökuntaa, joka osaa auttaa häntä 

ajantasaisen tutkitun tiedon mukaisesti hänen terveysongelmassaan. Carean johto vastaa siitä, 

että palvelujen tuottamiseen on riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta toteuttamaan 

laadukasta ja turvallista hoitoa. Oikea työnjako varmistetaan eri ammattiryhmien, 

toimipisteiden ja toimintayksiköiden välillä. Henkilöstön kehittämistarpeet tunnistetaan sekä 

henkilö-, ryhmä- että organisaatiotasolla ja uudet työntekijät saavat riittävän perehdyttämisen 

tehtäväänsä. Jokaisella työntekijällä on oikeus ja velvollisuus huolehtia tietojensa ja taitojensa 

jatkuvasta kehittämisestä ja ajantasaisuudesta osallistumalla täydennyskoulutukseen. 

Johto seuraa säännöllisesti henkilöstön määrää ammattiryhmittäin ja vastuualueittain sekä sen 

työnjakoa ja riittävyyttä esim. potilaiden hoitoisuuden huomioon ottamalla. Lisäksi seurataan 

mm. opiskelijoiden ja rekrytoitujen määrää. Henkilöstöresurssien suunnittelussa huomioidaan 

myös varautuminen poikkeus- ja muutostilanteisiin. 

Jokaisen työntekijän alkuperäiset todistukset ja henkilötiedot sekä ammatillinen pätevyys 

tarkastetaan työhönottotilanteessa. Tuleva työntekijä saa työtehtävänsä ja asemansa 

edellyttämän henkilökohtaisen perehdytyksen Carean perehdytysohjelman ja yksiköiden omien 

perehdytysohjelmien mukaisesti. Myös lyhytaikaisissa työsuhteissa olevilla tai ulkopuolisten 

palvelutoimittajien henkilöillä on riittävä perehdytys työhön ja tehtäviin. Perehdytyksestä 

huolehditaan työtehtävien muuttuessa tai pitkään työvapailla olleiden työhön palaavien 

työntekijöiden kohdalla. Opiskelijat saavat tarvittavan perehdytyksen ja henkilökohtaisen 

ohjauksen sekä tuen opiskelujensa käytännönjaksojen suorittamiseen. Tavoitteena on, että 

työntekijä osallistuu kerran vuodessa kehityskeskusteluihin, jossa käytetään Carean 

osaamiskarttaa apuna hänen ammattitaitonsa kehittymisen seuraamiseen ja mahdollisen 

kouluttamistarpeensa tunnistamiseen. Jokainen työntekijä osallistuu vuodessa vähintään 

säädetyn tuntimäärän työajasta jatko- ja täydennyskoulutukseen. Täydennys-koulutuksissa 

yhtenä aiheena ovat laatu ja potilasturvallisuus. Jokaisella ammattihenkilöllä on mahdollisuus 

osallistua koulutukseen työtehtävän edellyttämässä laajuudessa.

21 (39) 

Osaamisen seurannassa käytettävät mittarit: 

- perehdytysohjelma käytössä 

- terveydenhuollon täydennyskoulutussuosituksen mukaiseen vuotuiseen koulutukseen 

osallistuneiden osuus ammattiryhmittäin 

- kehityskeskustelujen toteuma (%) ammattiryhmittäin 

- lääkehoidon perusosaamisen suorittaneiden osuus hoitohenkilökunnasta 

- henkilöstökysely/työolobarometri säännöllisin väliajoin 

6.2 Työolosuhteet ja fyysinen ympäristö 

Hyvät työolosuhteet ja työympäristön kehittäminen ovat tärkeä osa potilasturvallisuuden 

kehittämistä. Työympäristöstä pyritään aktiivisesti poistamaan potilasturvallisuutta 

vaarantavat tekijät. Tällaiset tekijät liittyvät esimerkiksi tilojen riittävyyteen, tarkoituksenmukaisuuteen, 

häiriöttömyyteen sekä siisteyteen ja asianmukaiseen hygieenisyyteen. 

Työympäristön ja työolosuhteiden suunnittelussa on huomioitava kaatumis- ja loukkaantumisvaara 

sekä muut työ- ja potilasturvallisuusriskit kuten mahdollinen altistuminen kemiallisille 

ja biologisille vaaratekijöille, tulipalo tai muut poikkeustilanteet taikka väkivaltatilanteet 

ja niistä selviytyminen. 

Työolosuhteiden ja -ympäristön parantamiseen tähdätään Careassa jatkuvasti aina tilojen 

suunnittelusta, niiden jokapäiväisen käytön ja kunnostuksen yhteydessä. Tilojen turvallisuudesta 

vastaavat Kastek Oy (tekninen turvallisuus), Carea (toiminnallinen turvallisuus) sekä 

koko henkilökunta ja potilaat antamalla palautetta turvallisuuspuutteista ja huolehtimalla itse 

omalta osaltaan potilasturvallisuuteen vaikuttavista asioista. 

6.3 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet 

Terveydenhuollon laitteet ovat välttämättömiä monen potilaan hoidon toteuttamisessa. 

Hoitoon vaadittavat laitteet on oltava tarkoitukseensa sopivia ja CE -merkittyjä terveydenhuollon 

laitteita ja täyttää niille lain (Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010) 

asettamat vaatimukset. Laitteet ja tarvikkeet on oltava saatavilla ja toimintakuntoisia. 

Toimintakuntoa seurataan säännöllisesti toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi ja toiminta 

tarkastetaan aina ennen käyttöönottoa. Laite säädetään, ylläpidetään ja huolletaan valmistajan 

ohjeiden mukaisesti ja muutoin asianmukaisesti. Laitteiden ja järjestelmien käyttöergonomia 

ja yhteensopivuus huomioidaan hankintapäätöksissä. Laiteympäristön kehittämisessä tulee 

pyrkiä laitteiston yhdenmukaisuuteen työn hallinnan edistämiseksi. Laitteiden käyttöön liittyvä 

ohjeistus tulee olla helposti saatavilla ja potilasturvallisuuden kannalta merkittävien 

toimenpiteiden osalta siinä muodossa, että siitä on apua kiireellisissäkin tilanteissa. Ennen 

käyttöönottoa on suoritettava dokumentoitu käyttöönottotarkastus tekniikan toimesta. 

Yksikössä laitteen käyttöönottoon liittyy aina sen käytön riittävä perehdyttäminen ja koulutus 

kaikille asianosaisille. 

Lääkintälaitteita ja -tarvikkeita koskevasta turvallisuudesta vastaa lääkintälaitteiden 

huoltopäällikkö Kastek Oy:stä. Välinehuoltokeskus vastaa sterilointipalvelujen tuottamiseen ja 

sterilointiprosessiin liittyvästä turvallisuudesta. Kuvantamispalvelut vastaavat lääkintälaitteiden 

sädeturvallisuudesta. Yksikön vastuuhenkilöt (kuten vastaava lääkäri, osastonhoitaja) 

huolehtivat, että käytössä olevien laitteiden toiminta on säännöllisesti tarkastettu 

(laitekohtaisin aikavälein), laitteen ohjeistus on päivitetty vuosittain tai tarvittaessa, 

perehdytys laitteiden käyttöön on toteutunut, ylläpitokoulutukset on järjestetty ja laitteisiin 

liittyvät haittatapahtumailmoitukset HaiPro:n ja Valviralle sekä laitteen valmistajalle (tai 

edustajalle) on tehty ja käsitelty osastokokouksissa. Säteilyä synnyttävien laitteiden käyttöön

22 (39) 

liittyvistä poikkeavista tapahtumista ja vaaratilanteista on lisäksi ilmoitettava 

Säteilyturvakeskukselle (Säteilylaki 592/1991). Kaikki vaaratilanneilmoitukset käsitellään 

Kastek Oy:n lääkintätekniikkaryhmässä, joka kokoaa niistä yhteenvedon ja lausunnon 

johtajaylilääkärille kerran vuodessa. 

6.4 Hätä- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 

Careassa on laadittu ohjeet mm. seuraaviin poikkeustilanteisiin varautumisesta: 

- Tulipalo 

- Suuronnettomuus 

- Pommiuhka 

- Kaasuvaaratilanne 

- Väkivaltatilanne 

- Yleisen vaaramerkin soidessa 

Jokaisessa yksikössä toimintaohjeiden tulee olla henkilöstön tiedossa. Jokaisen henkilökuntaan 

kuuluvan on osattava toimia ennakoivaan suojeluun sekä poikkeustilanteisiin liittyvien ohjeiden 

mukaisesti. Suunnitelmien sekä ohjeistusten sisältämiä toimintatapoja tulee systemaattisesti 

harjoitella, arvioida sekä kehittää yksikkö, vastuualue ja Carea tasolla. Poikkeustilanteissa 

vastuussa on turvallisuuspäällikkö sekä tekniikan päällikkö. Sähkökatkotilanteessa varavoiman 

käynnistymisestä vastaa sähkökäytönjohtajana toimiva Kastek Oy:n sähkötekniikan 

huoltopäällikkö. Jokaisessa yksikössä tulee olla yksikkökohtainen poikkeustilanneohjeistus 

tällaisten tilanteiden varalle. Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on osattava toimia 

yksikkökohtaisen ohjeen mukaisesti. 

Olemassa olevat ohjeet hätä- ja poikkeustilanteisiin: Suuronnettomuussuunnitelma ja Palo- ja 

pelastussuunnitelma sekä Synapsissa Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen, Etsintäohje 

KOKS, Etsintäohje psykiatria, Etsintäohje SOSPA, Ohje väkivallan uhatessa, Pikapaloposti, 

Pommiuhka/Uhka, Toimintaohje kaasuvaaratilanteessa, Toimintaohje tulipalon sattuessa, 

Toimintaohje yleisen vaaramerkin soidessa, Tulipalon sattuessa ja Psykiatrian toimintayksikön 

kriisitilanne sekä Turvaohjeet (KYPS). 

Lisäksi Carean Järjestyssäännöissä on turvallisuuteen liittyvää ohjeistusta. 

6.5 Hoidon tarpeenmukainen saatavuus 

Potilasturvallisuuden ja laadultaan hyvän hoidon kannalta on tärkeää, että potilas saa 

lääketieteellisen hoidon sairauteensa oikeaan aikaan. Hoitoon pääsyyn vaikuttaa 

lääketieteellinen tarve ja sen lisäksi potilaan kokonaistilanne, jossa huomioidaan muun ohella 

myös sairauden aiheuttama työkyvyttömyys tai mahdollinen toimintakyvyn heikentyminen ja 

sen mukanaan tuoma avun tarve. Potilas voi valita tarvitsemansa erikoissairaanhoidon palvelut 

HYKS erityisvastuualueella (ERVA -alue) tai muut terveyspalvelut mistä tahansa kuntansa 

terveyskeskuksen terveysasemalta. 

Hoidon tarpeen kiireellisyyden arvioi aina terveydenhuollon ammattihenkilö. Hoitoon pääsyn 

ratkaisee se onko hoidon tarve päivystyksellistä, kiireellistä vai kiireetöntä. Hoito järjestetään 

niin, että siitä annettu terveydenhuoltolain (THL 1326/2010) luvussa 6 esitetyt määräajat 

alitetaan. Palvelutuotanto on organisoitava pitkäjänteisesti ja kestävästi siten, että hoito 

voidaan järjestää jatkuvasti säädetyissä määräajoissa. Hoitoon pääsyä seurataan 

vastuualueilla ja erikoisaloilla ja tiedot odotusajoista julkaistaan neljän kuukauden välein 

Carean nettisivuilla (THL 55 §).

23 (39) 

Potilaalle kerrotaan sairauden hoidontarpeen arvioidusta kiireellisyydestä, hoidon 

toteuttamisen ajankohdasta ja arvioinnin perusteluista. Potilailla on mahdollista antaa 

palautetta hoitoon pääsystään (katso kohta 2.4.3 s.12). Palaute on pohjana toiminnan 

kehittämisessä. 

Hoidon tarpeenmukaisen saatavuuden mittarit: 

- päivystyksen odotusajat triageluokittain 

- odotusaika varatulle vastaanotolle 

- lääketieteellisesti arvioidun kiireellisyyden toteutuminen kiireettömässä 

hoitoonpääsyssä 

- THL:n mukainen hoitotakuuraportoinnit erikoissairaanhoidossa 

- potilaspalautteet 

6.6 Lääkkeet ja lääkehuollon järjestäminen 

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Fimea valvoo ylimpänä kansallisena 

viranomaisena lääkkeitä, veri- ja kudostuotteita sekä kehittää lääkealaa. Fimea on sosiaali- ja 

terveysministeriön alainen keskusvirasto. Viraston tehtäviin kuuluvat lääkealan lupa- ja 

valvontatehtävät, tutkimus- ja kehittämistehtävät sekä lääketiedon tuottaminen ja 

välittäminen lääkehuollon ja lääkehoitojen vaikuttavuuden parantamiseksi. 

Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän, Carean toimintayksikköjen 

lääkehuollon järjestämisestä vastaa Kymenlaakson sairaala-apteekki. Sairaala-apteekin 

tehtävä on huolehtia siitä, että toimintayksikön lääkehuolto on järjestetty lääkelainsäädännön 

mukaisesti ja että lääkkeiden hankinta, varastointi säilytys, valmistus, tutkiminen, 

käyttökuntoon saattaminen, toimittaminen, jakelu sekä lääkeinformaation antaminen tapahtuu 

asianmukaisesti ja lääketurvallisuutta edistäen. Edellä mainittuihin tehtäviin osallistuvan 

henkilökunnan tulee olla asianmukaisesti koulutettu ja perehdytetty tehtäviinsä. 

Sairaala-apteekilla on oltava toimiva laatujärjestelmä ja lääketurvallisuuden kannalta kriittiset 

toiminnot ja menettelytavat on ohjeistettava. Laatujärjestelmän oleellinen osa on 

dokumentointi, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa toimintoja ja varmistaa tehtyjen 

toimenpiteiden jäljitettävyys. Sairaala-apteekin laadunhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä 

menettelyjä, joiden avulla varmistetaan lääkehuollon toimivuus ja edistetään lääketurvallisuutta 

toimialueen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Sairaala-apteekin 

henkilökunta koulutetaan työskentelemään annettujen toimintaohjeiden mukaisesti ja toimintaohjeiden 

noudattamista on myös valvottava. 

Lääkehoidon toteuttamiseen liittyvät mahdolliset riskit tulee selvittää ja niiden välttämiseksi 

tulee hyödyntää lääkehoidon turvallisuutta tukevia ratkaisuja. Tällaisia ovat esimerkiksi 

osastofarmasia, koneellinen annosjakelu sekä lääkityksen kokonaisarviointi. 

Mahdolliset poikkeamat hyväksytyistä menettelytavoista ja toimintaohjeista tulee 

dokumentoida ja käsitellä asianmukaisesti poikkeamien käsittelyä koskevan toimintaohjeen 

mukaisesti. Tapahtuneiden poikkeamien merkitys lääketurvallisuuteen tulee aina arvioida. 

Dokumentaatioon kirjataan myös toteutetut korjaustoimet poikkeamaan. 

6.7 Infektiot ja niiden torjunta 

Carean infektio- ja sairaalahygieniayksikkö seuraa tartuntatautien ilmaantumista koko 

kuntayhtymän alueella sekä omin järjestelmin että hyödyntämällä etäkäyttönä THL:n 

Tartuntatautirekisteriä, jonka tietoa täydennetään Carean omin ilmoituksin. Tavoitteena on 

seurata tulevaisuudessa myös tarttuvien tautien avoHILMO -ilmoituksia. Tartuntatautirekisterin 

avulla verrataan Carean sairaaloiden ja palvelulaitosten sekä koko alueen löydöksiä muiden

24 (39) 

sairaanhoitopiirien vastaaviin lukuihin. Carea on mukana myös valtakunnalliseen tuberkuloosin 

hoidon tulosten seurannassa. 

Kuntayhtymän tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä on oikeus ylläpitää rekisteriä koko 

alueensa resistenteistä ja muista ongelmamikrobeista ja niiden kantajista. Hänellä on oikeus 

antaa tästä rekisteristä tietoa potilasta hoitaville muille terveydenhuollon yksiköille sinä 

mitassa mikä epidemian estämiseksi on tarpeen. 

Carean yksiköissä seurataan erityisesti hoitoon liittyvien infektioiden esiintymistä reaaliaikaisella 

insidenssiseurannalla (atk-pohjainen SAI-järjestelmä) sekä ainakin kerran vuodessa 

tehtävällä prevalenssitutkimuksella. Lisäksi Carea osallistuu niin kansallisiin kuin 

kansainvälisiin prevalenssitutkimuksiin silloin kun niitä järjestetään. Careasa seurataan lisäksi 

Kymenlaakson laboratorioiden mikrobilöydöksiä. Hygienian toteutumista seurataan 

mikrobinäyttein, havaintoseurannalla sekä yksiköittäin käsihuuhdekulutusta. Infektioyksikkö 

lähettää useista hoitoon liittyvistä infektioryhmistä tietoa THL:n ylläpitämään valtakunnalliseen 

SIRO-järjestelmään, jossa voidaan verrata omia infektiolukuja muiden sairaaloiden lukuihin. 

Carean infektioyksikkö laatii ohjeita ja kouluttaa tartuntatautien torjunnasta ja asianmukaista 

hygienisistä toimintatavoista. Carea osallistuu erikoissairaanhoidon epidemioiden torjuntaan ja 

avustaa kuntia heidän epidemiantorjunnassa. Potilaita ohjataan myös suoraan tarttuviin 

tauteihin liittyvissä ongelmatilanteissa. 

Infektiolääkärit konsultoivat ja avustavat muita yksiköitä niin erikoissairaanhoidossa kuin 

avohoidossa infektioiden hoidossa tai tartuttavuuden vähentämisessä. Carea on mukana 

ylläpitämässä erikoissairaanhoidossa mikrobilääkeopasta ja välittää laboratorion tuottamat 

vuosittaiset mikrobien resistenssitiedot hoitaville tahoille. 

6.8 Kuntouttava hoito 

Potilasturvallisuuden näkökulmasta elämä tulee ylläpitää mahdollisimman normaalina 

sairaalassakin. Potilaille tulee opettaa ja heitä tulee kannustaa sekä turvalliseen toimintaan 

että liikkumiseen esimerkiksi ohjaamalla lääkkeiden oikeaa annostelua, ravitsemuksen 

merkitystä hyvinvoinnille tai tasapainon ja fyysisen kunnon harjoitteita. Tavoitteena on, että 

potilas saa riittävät tiedot ja taidot sairautensa kanssa elämiseen ja voi itse voimavarojensa 

rajoissa edesauttaa toipumistaan ja ylläpitää tai parantaa olemassa olevaa toimintakykyään. 

Hoitoa suunniteltaessa huomioidaan esimerkiksi potilaan putoamiselle ja kaatumiselle 

altistavat tekijät kuten alentunut liikkumis- tai näkökyky, huimaus, dementia ja sedatiivien 

käyttö sekä toimitaan aktiivisesti siten, että haittatapahtumat ehkäistään ennalta. 

Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat mm. potilaiden avustaminen tuoliin ruokailujen ajaksi, 

sänkyjen pitäminen ala-asennossa muulloin kuin hoitotoimenpiteiden aikana, sängyn laitojen 

pitäminen joko ylhäällä tai alhaalla, apuvälineiden säätäminen potilaalle sopivaksi ja sopivien 

jalkineiden käyttäminen. Potilasta ohjataan ymmärtämään sairauden ja/tai sen hoidon 

aiheuttamat muutokset ja tuntemukset voinnissa sekä toimimaan turvallisesti muuttuneessa 

tilanteessa. 

6.9 Hoidon vaikuttavuus 

Potilaan hoidon laatuun ja turvallisuuteen liittyy läheisesti myös se, että hän saa oikeaa ja 

vaikuttavaa, hänelle terveyshyötyä tuottavaa hoitoa. Vaikuttamattomat hoidot ovat eettisesti 

arveluttavia ja vievät voimavaroja vaikuttavilta hoitomuodoilta. Johdon tulee varmistaa, että 

voimavarojen kohdentamista koskevat päätökset perustuvat tutkittuun tietoon esimerkiksi: 

Käypä hoito -suositukset (http://www.kaypahoito.fi), uusien menetelmien järkevää käyttöönottoa 

edistävä Halo-ohjelma (http://www.thl.fi/halo) ja terveydenhuollon menetelmien arvi-

25 (39) 

ointiyksiköiden tekemät järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset (http://lib.stakes.fi/ohtanen/) 

tai hoitotyön suositukset (http://www.hotus.fi/joanna-briggs-institute/suomenkieliset-jbisuositukset). 

Kaikkien terveydenhuollon työntekijöiden päätavoitteena tulee olla vaikuttava terveydenhuolto, 

joka tuottaa potilaille terveyshyötyä parantaen heidän vaivojaan tai oireitaan taikka ainakin 

lievittää kärsimystä. Työntekijöiden pyrkimyksenä tulee olla hoidon vaikuttavuuden jatkuva 

kehittäminen ja parantaminen, mikä edellyttää hoitotulosten seuraamista. Lisäksi käytössä 

olevien voimavarojen tasapuolinen ja oikeudenmukainen jakaminen edellyttää tietoa hoidon 

kustannusvaikuttavuudesta. 

Seurattavat mittarit: 

- rekisteritiedot: kuolleisuus, uusintahoitojaksot ja uusintaleikkaukset 

- geneeriset terveyteen liittyvät elämänlaadun mittarit (15D ja siihen liittyen QALY) 

- tehotoidon laadun seuranta (TISS -pisteytys) 

- väestön hyvinvointi (yhteenveto alueen väestön hyvinvoinnista, TEM) 

Hoidon vaikuttavuuden seurantaa pyritään kehittämään koko ajan ja Carea on mukana 

kehittämässä myös kansallista konsorttia potilaan hoidon vaikuttavuuden mittaamiseen. 

6.10 Prosessit ja hoitoketjut 

Toimintakohtaisten prosessien ja diagnoosikohtaisten hoitoketjujen kuvaamiset ja niihin 

liittyvät yhdessä sovitut toimintamallit ja käytännöt yhtenäistävät menettelyjä ja selkiyttävät 

henkilökunnan työnjakoa ja vastuuta. Tämä parantaa työn ja potilasvirran sujuvuutta sekä 

myötävaikuttaa poikkeamien ja virheiden vähenemiseen. 

Prosessien ja hoitoketjujen jatkuva kehittäminen vähentää turvallisuusriskejä ja erehtymisen 

mahdollisuutta. Potilasturvallisuusriskejä liittyy erityisesti organisaatiouudistuksiin sekä uuden 

teknologian ja uusien hoitokäytäntöjen käyttöönottoon. Potilasturvallisuuden kannalta kriittisiin 

työvaiheisiin liittyviä riskejä arvioidaan säännöllisesti ja työtapoja kehitetään siten, että 

varautuminen riskiin on riittävää. 

- hoitoprosesseja suunnitellessa ja kehitettäessä arvioidaan niihin liittyvät riskit potilasturvallisuuden 

näkökulmasta huomioiden erityisesti potilaan siirtoon ja tiedonkulkuun 

liittyvät työvaiheet 

- hoidon toteuttamisessa varmistetaan selkeä työnjako, riittävä toiminnan seuranta ja 

varmistaminen sekä inhimillisten virheiden hallinta 

- prosessien eri vaiheissa hyödynnetään muiden toimijoiden hyviä käytäntöjä potilasturvallisuuden 

varmistamiseksi 

- hoitoketjujen luomisessa ja päivittämisessä huomioidaan potilasturvallisuuden kannalta 

vaaratilanteet sekä varmistetaan hyvä hoito joka vaiheessa 

Carean prosessikuvausten laatimisesta ja päivittämisestä vastaa laaturyhmä ja yksittäisten 

prosessien päivittämisestä prosessin omistajat yhdessä prosessivalmentajien kanssa. Koko 

henkilöstö vastaa prosessikuvauksessa sovittujen asioiden toteuttamisesta omassa työssään. 

Uudet prosessit hyväksyy prosessivalmentajien kokous ja jo luotujen prosessien päivitys 

tapahtuu kerran vuodessa tai tarpeen mukaan, jos tulee muutosta prosessiin. 

Hoitoketjutyötä koordinoi Carean laaturyhmä. Puheenjohtaja kokoaa perusterveydenhuollon 

johtavat lääkärit ja terveydenhoitajat linjakokoukseen kerran vuodessa, jossa päätetään muun 

muassa uusien hoitoketjukuvausten tekemisestä ja päivittämisestä. Hoitoketjuun osallistuvat 

työntekijät vastaavat hoitoketjussa kuvattujen hoitokäytänteiden toteuttamisesta omalta 

osaltaan.

26 (39) 

6.11 Käsikirjat, toiminta- ja hoito-ohjeet 

Sovituilla asiakirjoilla ohjataan laadukkaan ja turvallisen hoidon toteutumista. Careassa on 

paljon laadunhallintaan liittyviä asiakirjoja esimerkiksi Laatukäsikirjat ja niihin liittyvät 

ohjeistukset laboratorio- ja kuvantamispalveluissa, hoitoketjukuvaukset sekä muut toiminta- ja 

hoito-ohjeet. Myös prosesseja määrittävät toimintaohjeet kuuluvat laatuasiakirjoihin. Näistä 

keskeisen tärkeitä ovat lääkehoitosuunnitelma ja ohjeistus kirjaamis-käytännöistä 

potilasasiakirjoihin. Lisäksi potilasturvallisuuden kannalta turvallisuuteen liittyvät asiakirjat 

ovat tärkeitä (katso kohta 6.4). 

Asiakirjat löytyvät yleisemmin Synapsista. Jokaiseen laadunhallinnan asiakirjaan on liitetty 

vastuut sen kehittämisestä, ajan tasalla pysymisestä ja ajankohdasta, jolloin ne päivitetään. 

Katso myös kohta 6.13. 

6.12 Tiedonkulku Carean sisällä ja muiden th -organisaatioiden välillä 

Potilasturvallisuudelle olennaista tietoa kulkee potilaiden, terveydenhuollon ammattihenkilöiden 

ja organisaatioiden välillä. Carean sisällä tiedonkulun toimivuus tulee varmistaa 

jokaisen yksikön henkilöstön jäsenten välillä (erityisesti huomioiden moniammatillisen 

tiimityön vaatimukset), yksiköiden välillä ja organisaation eri tasojen välillä. Potilaiden hoitoon 

osallistuvien ammattihenkilöiden pitää antaa myös potilaille tietoa hoidosta, toimenpiteistä ja 

mahdollisista haitoista. Potilasta rohkaistaan aktiiviseen tiedon kyselyyn. Tiedon kulku on 

turvattava Carean toimintayksiköiden, sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja muiden 

toimijoiden välillä. Potilasturvallisuuden kannalta erityisesti potilasta koskevan tiedon siirtoon 

on kiinnitettävä huomiota potilaan siirtyessä jatkohoitoon toiseen organisaatioon (esimerkiksi 

yhteenvedot, jatko- ja kuntoutussuunnitelmat sekä muuttuneet lääkelistat, mahdolliset hoitoon 

liittyvät rajoitteet ja potilaiden yksilölliset hoidon tarpeet). 

Carean sisällä on vahvistettu lain edellyttämät (Laki sosiaali- ja terveyshuollon asiakastietojen 

sähköisestä käsittelystä 159/2007) toimintamallit potilastietojen kirjaamiseen potilastietojärjestelmään. 

Jokainen työntekijä on perehdytetty ja koulutettu kirjaamiseen toimintamallin 

mukaisesti. Lisäksi kirjaamiskäytäntöjä kehitetään ja parannetaan koko ajan, jotta 

tarvittava potilaiden hoitoon vaikuttava tieto on helposti saatavilla potilaan hoidon 

edellyttämässä laajuudessa. 

Kymenlaakson erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilasasiakirjat muodostavat 

terveydenhuollon yhteisen potilastietorekisterin, josta potilastieto on haettavissa sujuvasti 

toisesta organisaatiosta. Potilaalle tulee kertoa rekisteristä ja hänellä on mahdollisuus kieltää 

toisen rekisteriorganisaation tietojen käyttö joko kokonaan tai osittain (THL 1326/2010 9 §). 

Yhteisestä potilastietojärjestelmästä saadaan myös tilastotietoja yhteisiin rekistereihin. Kukin 

terveydenhuollon toimintayksikkö vastaa omassa toiminnassaan potilastietojen tietoturvallisuudesta 

sekä syntyneiden potilasasiakirjojen rekisterinpidosta henkilötietolain (523/1999) 

mukaisesti. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon 

potilasasiakirjat ovat alueellisessa potilastietojärjestelmässä. Tämän johdosta voidaan Kymenlaakson 

organisaatiossa potilaan luvan mukaan hakea potilastietoa Etelä-Karjalan eri 

toimintayksiköistä. Alueen ulkopuolelta voidaan pyytää myös potilashoitoon liittyviä tietoja 

potilaan suostumuksella. 

Potilasturvallisuuden varmistamiseen tähtäävä tieto siirtyy kappaleissa 4 ja tiedon välitys 

työntekijöille kappaleessa 6.14 kuvatulla tavalla.

27 (39) 

6.13 Tietojärjestelmät 

Tietojärjestelmien tulee toimia potilaiden hoidon järjestelmällisen dokumentoinnin välineenä ja 

ammattihenkilöstön ja organisaatioiden välisen tiedonkulun tukena. Henkilöstön tulee tietää 

vastuunsa ja velvollisuutensa tietojen käsittelyssä ja tietojärjestelmien käytössä. Lisäksi tulee 

olla hyväksytyt toimintamallit järjestelmien häiriötilanteissa. Tietojärjestelmiä varten on oltava 

asianmukaiset järjestelmäkuvaukset sekä jatkuvuus- ja elpymissuunnitelmat, jotta 

toimintahäiriötilanteissa voidaan varmistua potilasturvallisuudesta. 

Jokaisesta tietojärjestelmän tai Carean tietoverkon toimintahäiriöstä laaditaan poikkeamailmoitus, 

joka käsitellään Carean tietoturvaryhmässä. Tietoturvan poikkeamailmoitus tehdään 

Synapsin kautta (Turvaklinikka > Riski- ja häiriöilmoitukset), joko riskikortilla (uhka, joka 

käsitellään ryhmän toimesta riskeiksi) tai häiriökortilla (haitalliset tapahtumat eli 

tietoturvapoikkeamat). Tietoturvaryhmä kokoaa jatkossa tehdyt poikkeamailmoitukset yhteen. 

Yhteenvedot käsitellään tietohallinnon ohjausryhmässä kaksi kertaa vuodessa, joka toimittaa 

niistä lausunnon johtajaylilääkärille. 

6.14 Potilasturvallisuuteen liittyvän tiedon jakaminen ja palautteen saaminen 

Henkilöstöllä on mahdollisuus saada säännöllisesti tietoa potilasturvallisuuden kehityksestä 

organisaatiossa ja työyksikössä. Heitä informoidaan potilasturvallisuuteen liittyvistä 

ajankohtaisista asioista ja jaetaan tietoa tunnistetuista potilasturvallisuusriskeistä sekä 

tuodaan esille perusteita potilasturvallisuuden edistämiseen liittyvistä ohjeista ja suosituksista. 

Tiedon jakamisessa hyödynnetään organisaation sisällä tuotettua sekä kansalliselta tasolta että 

kansainväliseltä tasolta saatua potilasturvallisuuden kannalta oleellista tietoa. 

Potilasturvallisuuteen liittyvän tiedon koostamisesta ja tiedottamisesta vastaavat kuntayhtymän 

ja vastuualueiden tasolla turvallisuuspäällikkö yhdessä potilasturvallisuusneuvoston 

kanssa. Tiedon jakamisesta yksiköihin kaikille työntekijöille vastaavat yksikön esimiehet. 

Potilasturvallisuustiedote tullaan julkaisemaan kuntayhtymän Laseri -lehdessä kaksi kertaa 

vuodessa. Se sisältää potilasturvallisuuteen liittyvät ajankohtaiset aiheet. Tiedotteen 

tavoitteena on lisätä tietoisuutta tunnistetuista potilasturvallisuusriskeistä, 

potilasturvallisuuteen liittyvistä hankkeista sekä turvallista hoitoa edistävistä käytännöistä. 

Tiedotteen laatimisesta ja julkaisusta vastaa turvallisuuspäällikkö, jonka sisältöön 

potilasturvallisuusneuvosto on antanut ehdotuksia. 

www.carea.fi -sivuille avataan ammattilaisille ja opiskelijoille potilasturvallisuussivut, jotka 

sisältävät tämän potilasturvallisuussuunnitelman käsittelemät asiat ja osin myös 

potilasturvallisuusraportin. Sivujen päivittämisestä vastaavat turvallisuuspäällikkö. 

Synapsiin kootaan kokonaisturvallisuuden kannalta kaikki tärkeät dokumentit Turvaklinikkaan. 

Potilasturvallisuudesta löytyvät kaikki tärkeät dokumentit linkitettynä. Sivujen päivittämisestä 

vastaavat turvallisuuspäällikkö. 

Viranomaistiedotteet (Valvira, THL, ym.) Johtajaylilääkäri ja johtajaylihoitaja vastaanottavat 

viranomaistiedotteet ja jakavat ne asiasisällön mukaan eteenpäin organisaatiossa joko suoraan 

kaikille työntekijöille tai esimiehille edelleen välitettäväksi (sähköposti tai paperitiedote). 

Sähköpostitiedotteella pyritään tiedottamaan henkilöstölle mahdollisimman nopeasti 

välittömästi toiminnassa huomioitavasta potilasturvallisuusasiasta. Sähköpostitiedote voi 

perustua havaittuun potilasturvallisuusriskiin rajatun toiminnan alueeseen liittyen tai koskea 

koko toimintaa. Koko henkilöstölle suunnatun tiedotteen laatimisesta ja jakamisesta vastaa

28 (39) 

johtajaylilääkäri. Vastuuyksikköä tai yksikköä koskevista tiedotteista vastaa vastuualueen 

johtaja tai yksikön esimies. 

Esimieskokoukset Potilasturvallisuusasioista tiedotetaan säännöllisesti esimieskokouksissa. 

Johtajaylilääkäri vastaa potilasturvallisuuteen liittyvän tiedon jakamisesta ylilääkärikokouksissa. 

Turvallisuuspäällikkö vastaat potilasturvallisuuteen liittyvän tiedon jakamisesta 

osastonhoitaja- tai esimieskokouksissa. 

Henkilöstökokoukset Tietoa ja palautetta potilasturvallisuuteen liittyvistä asioista jaetaan 

säännöllisesti työpaikkakokouksissa ja osastotunneilla. Tavoitteena on kehittää ja parantaa 

potilasturvallisuutta jatkuvasti. Yksikön esimiehet vastaavat siitä, että potilasturvallisuutta 

käsitellään säännöllisesti työpaikkakokouksissa tai osastotunneilla. 

6.15 Potilasturvallisuuden varmistaminen ulkopuolisia palveluja sekä 

tukipalveluja käytettäessä 

Ulkopuolisia palveluja käytettäessä on varmistettava, että palvelut täyttävät Carean 

määrittelemät vaatimukset potilaan turvallisen ja laadukkaan hoidon toteuttamiseksi. 

Tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita hankittaessa on noudatettava kansallisen ja EU - 

lainsäädännön, Kuntaliiton ja kuntayhtymän yleisiä hankintaohjeita ja niitä koskevia 

soveltamis- ja menettelytapaohjeiden määräyksiä. Käytettäessä alihankinta- ja ostopalveluja 

säilyy vastuu potilasturvallisuuden varmistamisesta vastuualueen / vastuuyksikön ylilääkärillä. 

Kirjallisessa palvelusopimuksessa palvelun tuottajan ja sen hankkijan välillä tulee selvästi 

määritellä ne tuotteet ja palvelun laatu, joka sopimukseen sisältyy. Hyväksymällä sopimuksen 

palvelun tuottaja, ulkopuolinen sekä tukipalvelujen tuottaja sitoutuu täyttämään sopimuksessa 

esitetyt laatuun sekä potilasturvallisuuteen liittyvät vaatimukset. 

Ennen palvelusopimuksen hyväksymistä tulee määritellä millä tavoin palvelun tuottajan 

tarjoaman palvelun laatu ja potilasturvallisuuteen liittyvien vaatimusten täyttäminen 

arvioidaan. Palveluntarjoajan edellytys täyttää potilasturvallisuuteen ja laatuun liittyvät 

vaatimukset tulee varmistaa ennen lopullisen palvelusopimuksen hyväksyntää. 

Potilasturvallisuuden ja laadun sisältymisestä palvelun hankintasopimukseen vastaa hankintatoimisto 

tai muu palvelusopimuksen hyväksyvä taho (esim. vastuuyksikön johto). 

Alihankinta- ja ostopalveluja sekä sairaanhoitopiirin tukipalveluja käytettäessä tulee varmistaa, 

että palvelun tarjoajalla on riittävät edellytykset varmistaa palvelusisällön tuottamiseen 

osallistuvan henkilökunnan osaaminen ja pätevyys palvelusopimuksen alaisiin tehtäviin. 

Osaamisvaatimuksia määriteltäessä tulee huomioida potilasturvallisuuteen liittyvät yleiset 

vaatimukset sekä kussakin palvelulaitoksessa (KOKS, KYPS ja SOSPA) sovellettavat hoidon 

turvallisuuden ja laadun varmistamiseen liittyvät käytännöt. 

Henkilökunnan perehdyttämiseen liittyvät yleiset vaatimukset koskevat myös ulkopuolista 

henkilöstöä. Yksikön esimiehen vastuulla on varmistaa, että jokaisella henkilöllä on riittävät 

tiedot yksikön toiminnasta ja turvalliseen hoitoon liittyvistä käytännöistä ennen työtehtävän 

määräämistä. 

Yksikössä vastaava lääkäri ja osastonhoitaja vastaavat siitä, että ulkopuolisten palvelujen sekä 

Carean tukipalvelujen käyttöä arvioidaan suhteessa potilasturvallisuuteen. Havaituista 

puutteista ilmoitetaan välittömästi ja ryhdytään ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin vaaratapahtuman 

ehkäisemiseksi.

29 (39) 

7 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ 

Kymenlaaksoon perustetaan alueellisesti toimiva laadun- ja potilasturvallisuuden työryhmä, 

joka tukee potilasturvallisuuden kehittämistä koko Kymenlaakson alueella. Alueellisessa 

laadun- ja potilasturvallisuuden kehittämisryhmässä ovat mukana Carean turvallisuuspäällikkö 

sekä edustajat perusterveydenhuollosta, potilasjärjestöstä ja koulutusorganisaatiosta. 

Työryhmä muodostaa yhdessä alueella potilasturvallisuusverkoston. Työryhmä ohjaa 

alueellista laadun ja potilasturvallisuuden kehittämistä yhteiseen suuntaan, kouluttaa ja 

tiedottaa uusista potilasturvallisuus asioista ja tarjoaa yhteistyöverkoston vertaisoppimiseen 

toisilta toimijoilta. Carea vastaa alueellisen laadun- ja potilasturvallisuuden kehittämisryhmän 

koordinoinnista. Katso kuva 1 sivulla 7. 

Alueellista yhteistyötä tehdään laajalti monella alueella toiminnan kehittämiseen ja potilaiden 

hoitoon liittyvissä asioissa. Yhteistyötä tehdään ja potilasturvallisuuteen liittyvistä asioita 

sovitaan esimerkiksi palvelusopimusten laadinnassa ja ostopalveluun liittyvän hoidon/palvelun 

toteuttamisessa, hoitoketjujen ja yli organisaatioiden ulottuvien prosessien kuvaamisessa ja 

ylläpidossa tai potilaan hoitoon liittyvän jatkohoidon taikka kuntoutuksen järjestämisessä. 

Lisäksi järjestetään henkilöstölle alueellista koulutusta, joissa yhtenä aiheena on 

potilasturvallisuus ja jossa koulutustilaisuudet toimivat myös verkottumis- ja vertaistukitilaisuuksina. 

LÄHTEET 

Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere 2011. 

Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma. THL. www.potilasturvallisuus.fi 

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta 

laadittavasta suunnitelmasta (341/2011) 

Terveydenhuollon laatuopas. Kuntaliitto. Verkkojulkaisu 2011. 

Terveydenhuoltoasetus (341/2011). Sosiaali- ja terveydenhuoltoministeriön asetus 

laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. 

Terveydenhuoltolaki (1326/2910). 

LIITTEET 

1. 10 vihjettä sinulle -potilas 

2. Vaaratapahtumien käsittely ja niistä oppiminen 

3. Potilasturvallisuuden seurantaprosessit ja siihen liittyvät toimijat 

4. Potilasturvallisuusindikaattorit Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen 

kuntayhtymässä

30 (39) 

10 vihjettä sinulle - potilas Liite 1 

Auta meitä tekemään työmme paremmin! 

1. Kerro meille itsestäsi 

Tarvitsetko tulkkausapua 

Mihin sairauteen ja millaista hoitoa saat tällä hetkellä 

Käytätkö jotain lääkettä tai vaihtoehtolääkkeitä 

Onko sinulla allergioita, oletko raskaana tai imetätkö 

Mitä toivot hoidolta 

2. Kysy niin kauan, että olet varmasti ymmärtänyt 

Älä epäröi kysyä uudestaan 

Kirjoita muistiin tieto, jonka saat ja kysymykset, jotka haluat kysyä meiltä 

3. Tarkista nimi 

Varmista, että kutsukirjeissä ja tunnisterannekkeissa on sinun nimesi 

Varmista, että sinun henkilöllisyytesi on tarkistettu joka kerta testeissä ja 

tutkimuksissa 

4. Tarkista lääkitys 

Onko tämä lääkityksesi 

Kuinka sinun tulee ottaa se 

Kuinka se vaikuttaa 

Oletko saanut oikean annoksen 

5. Muista pestä kädet! 

Huolehdi käsienpesusta tai käsihuuhteen käytöstä! 

Opasta myös vieraasi huolehtimaan käsihygieniasta! 

6. Perhe ja ystävät voivat auttaa 

He voivat kertoa meille voinnistasi, jos itse olet liian heikko siihen. 

Perhe ja ystävät voivat saada tietoa sinusta ja olla mukana, jos haluat niin. 

7. Opi sairaudestasi 

Opi diagnoosisi 

Kysy tutkimuksista, testeistä ja hoidosta 

Jos joudut leikkaukseen, keskustele toimenpiteestä etukäteen lääkärin ja 

hoitajan kanssa. 

8. Kerro meille, jos sinulla on kipuja tai vaivoja 

Jos tarpeellista, muistuta meitä. 

Kerro oireistasi, jotta voimme auttaa sinua! 

9. Mitä tapahtuu sairaalasta lähdön jälkeen 

Mitä särkyjä ja kipuja on odotettavissa 

Miten hoitosi jatkuu ja mitä sinun itse pitää tehdä 

Pitääkö sinun muuttaa elintapoja, dieettiä tai lääkitystä 

Kuinka paljon voit ponnistella tai onko liikerajoituksia 

10. Äkillisesti sairastuttuasi selvitä etukäteen 

Kehen ottaa yhteyttä: lääkäriisi, terveyskeskukseen vai keskussairaalaan 

Mitä heidän tulee tietää, kun otat heihin yhteyttä

Vaaratapahtumien käsittely ja niistä oppiminen Liite 2 

31 (39) 

1 Vaaratapahtumailmoitukset HaiPro -järjestelmään 

HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien ja läheltä piti- tilanteiden raportointija 

käsittelymenettely ja tietotekninen työkalu potilasturvallisuuden parantamiseksi. Työkalu 

ohjaa esimiehen tai muun määritetyn käsittelijän käsittelemään ilmoitetun haittatapahtuman 

siten, että tavoitteena on oppia tapahtumasta tai läheltä piti- tilanteesta jotain, jolla vastaava 

tapahtuma voidaan tulevaisuudessa estää. Ilmoituksia voi tehdä terveydenhuollon 

henkilökunnan lisäksi myös potilaat. 

HaiPro-työkalu on käytössä yli 160:ssä sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä kautta maan, 

kokonaiskäyttäjämäärän ollessa yli 100 000. 

Käyttäjäyksiköiden koko vaihtelee terveyskeskuksesta sairaanhoitopiiriin. HaiPro-raportointijärjestelmä 

on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen yksiköiden sisäisessä käytössä. Järjestelmään 

on liitettävissä myös henkilöstöön kohdistuvien (työturvallisuus) vaaratapahtumien 

raportointi. 

Järjestelmällisen ja helppokäyttöisen raportointimenettelyn avulla käyttäjät voivat hyödyntää 

vaaratapahtumista saatavat opit ja terveydenhuollon johto saa tietoa varautumisen riittävyydestä 

ja toimenpiteiden vaikutuksista. 

Raportointi perustuu vapaaehtoiseen, luottamukselliseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien 

ilmoittamiseen ja käsittelyyn. Tapahtumasta johdettava kysymys on miksi, eikä 

perinteisesti kysytty kuka 

Kymenlaaksossa järjestelmä on käytössä koko terveydenhuollossa, vanhustenhuollossa, 

kehitysvammahuollossa ja asumispalveluissa. 

Vaaratapahtumailmoitus tehdään sähköisesti HaiPro -raportointijärjestelmään. Kuka tahansa 

Carea:n työntekijä voi tehdä ilmoituksen. Vaaratapahtumailmoitukset käsitellään alla kuvatun 

prosessin mukaisesti (kuva 3, löytyy Synapsi > Laatu- ja ympäristö> Prosessit > Jatkuva 

parantaminen). Ilmoitukset käsitellään ja luokitellaan alustavasti sovitun vastuunjaon 

mukaisesti tapahtumayksiköissä, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa 

ilmoituksen vastaanottamisesta. Ilmoitukset käsitellään aina yksikössä, missä vaaratapahtuma 

on tapahtunut, joten tarvittaessa ilmoitus siirretään käsiteltäväksi oikeaan yksikköön. 

Käsittelijä voi siirtää yksikön toimintaa laajempaa kokonaisuutta koskevat ilmoitukset käsiteltäväksi 

ylemmälle tasolle vastuuyksikössä (KOKS ja SOSPA) tai erikoisalalla (KYPS).


32 (39) 

Vaara 

tapahtuma 

Haittatapah 

tuman kohde 

Saa / ei saa tiedon 

tapahtumasta 

Vaaran 

tunnistaminen 

Ilmoittaja 

Tekee HaiPro 

ilmoituksen 

Saa ilmoituksen 

Vakava haitta 

Muut 

Tarvitaanko 

jatkotoimenpiteitä 

Kyllä 

Käsittelijät 

Vakava haittatapahtuma 

Ei Kuittaa 

tapahtuman 

loppuun 

käsitellyksi 

Kehittämistoimenpiteen 

käynnistäminen 

ja toteutus 

Osasto / 

yksikkö 

Käsittelee vakavan 

haittatapahtuman 

Saa tiedon 

tapahtuneesta 

Vastuu- tai 

tulosalueen 

esimiehet 

Kuva 3. Henkilökunnan ilmoitusten käsittely HaiPro -tietokannan avulla. 

2 Potilaiden vaaratapahtumailmoitukset 

Saa tiedon 

ylemmälle tasolle 

siirretystä 

tapahtumasta 

Mahdolliset 

ylemmän tason 

toimenpiteet 

Potilailla ja omaisilla on mahdollisuus tehdä läheltä piti -vaaratilanteista ja haittatapahtumista 

ilmoitus Carea:n nettisivuilla, jos hän on kokenut, että hänen tai hänen omaistensa hoidossa 

on tapahtunut vaaratilanne. Joissakin yksiköissä potilailla on käytössä tietokone, jonka 

välityksellä potilaat/omaiset voivat tehdä ilmoituksen vaaratilanteesta heti sen havaittuaan. 

Potilasta tai hänen omaistaan kannustetaan ilmoittamaan palaute heti hoitoyksikössä. Heille 

jaetaan tietoa siitä, miten menetellä haittatapahtumaa tai poikkeamaa epäillessä taikka sen 

sattuessa. Ilmoituksista haetaan syytä tapahtumille, joita poistamalla voidaan parantaa laatua 

ja turvallisuutta. 

Jos potilaan hoidossa on sattunut haittatapahtuma, se ja sen mahdolliset seuraukset käydään 

läpi potilaan ja potilaan niin toivoessa, hänen läheistensä kanssa. Potilaalle ja läheisille 

tarjotaan myös apua ja tukea tapahtuman ja sen seuraamuksen ymmärtämiseen ja 

työstämiseen. 

Potilaiden tai heidän omaistensa tekemät ilmoitukset tulevat käsittelyyn turvallisuuspäällikölle, 

joka ohjaa ilmoitukset kyseessä olevaan yksikköön jatkotoimenpiteitä varten. 

3 Vaaratapahtumatietojen käsittely ja toiminnan kehittäminen 

Vaaratapahtuman tutkinta pohjautuu tapahtumatyypin (merkityksellisyys toiminnan 

kehittämisen kannalta) sekä tapahtumaan liittyneeseen riskiin. Tapahtuman tutkinnan laajuudesta 

ja toteuttamistavasta päättävät johtajaylilääkäri ja turvallisuuspäällikkö. 

Tapahtuman riskiin perustuvassa tutkinnan organisoinnissa käytetään kolmea käsittelytasoa 

riskin suuruuden mukaan (taulukko 1).


33 (39) 

Taulukko 1. Vaaratapahtumien käsittelytasot riskin suuruuden mukaan 

Riskin suuruus Vaaratapahtuman tutkinnan toteuttaminen 

1 Tilastoidaan ja luokitellaan käsittelijän toimesta. 

Suoritetaan niissä tilanteissa, joissa tapahtumaan liittyvä riski on 

merkityksetön ja tapahtuma ei vaadi välittömiä toimenpiteitä. 

2 - 3 Tapahtuman analysointi ja toimenpidesuositukset paikallisesti käsittelijän 

sekä tarvittaessa 1 – 2 asiantuntijan toimesta (esim. turvallisuuspäällikkö 

tai vastuualueen johto). 

Suositellaan niissä tilanteissa, joissa potilaalle aiheutunut/potentiaalinen 

haitta on lievä tai kohtalainen. 

Tutkinnassa hyödynnetään systeemianalyysimallia ja myötävaikuttaneiden 

tekijöiden viitekehystä. 

Tapahtumien kulku, myötävaikuttaneet tekijät sekä tutkinnan perusteella 

tehdyt johtopäätökset ja suositukset kirjataan HaiPro järjestelmään tai 

erilliseen tutkintaraporttiin. 

4 - 5 Systeemianalyysin mukainen tutkinta erikseen nimettävän tutkintaryhmän 

toimesta. 

Suoritetaan niissä tilanteissa, kun potilaalle aiheutunut/potentiaalinen 

haitta on vakava. 

Tapahtumien kulku, myötävaikuttaneet tekijät sekä tutkinnan perusteella 

tehdyt johtopäätökset ja suositukset kirjataan erilliseen tutkintaraporttiin. 

4 Vaaratapahtumatietojen käsittely ja toiminnan kehittäminen yksikkötasolla 

Vaaratapahtumien tutkinnasta ja toiminnan kehittämisestä vastaavat yksiköissä ylilääkäri ja 

osastonhoitaja tai yksikön esimies. 

Vaaratapahtumailmoitukset käsitellään HaiPro -järjestelmän ohjeiden mukaan mahdollisimman 

nopeasti ilmoituksen tekemisen jälkeen, viimeistään viikon sisällä ilmoituksen tekopäivästä. 

Yksikön vastuuhenkilöt ottavat yhdessä säännöllisesti esimerkiksi puolivuosittain henkilöstön 

käsittelyyn yksikön vaaratapahtumailmoituksista esiin tulleita asioita sopivana ajankohtana. 

Yksikössä keskustellaan yhdessä miten nykyisiä käytänteitä voitaisiin muuttaa niin, että 

potilasturvallisuus paranisi. Ilmoitukseen liittyvien henkilöiden anonymiteetti tulee turvata. Jos 

ilmoituksia ei ole tullut, keskustellaan ilmoituksien teon tärkeydestä. 

Osasatonhoitaja yhdessä yksiköstä vastaavan lääkärin kanssa tai yksikön esimies toimittavat 

oman vastuualueensa potilasturvallisuuskatsauksen puolivuosittain turvallisuuspäällikölle 

(katso kohta 4.1). He esittelevät myös yhteenvetoraportin yksikön henkilökunnalle. Muut 

potilasturvallisuuteen liittyvät asiat rapostoidaan normaalin linjaorganisaation raportoinnin 

mukaisesti. 

5 Vaaratapahtumien käsittely ja toiminnan kehittäminen vastuualuetasolla 

Vastuuyksiköiden KOKS ja SOSPA sekä erikoisalan KYPS ylilääkäri vastaa potilasvahinkoilmoituksiin 

liittyvien päätösten ja ratkaisusuositusten käsittelystä vastuualueellaan siten, että 

niiden avulla voidaan kehittää toimintaa. He vastaavat myös ylemmälle tasolle tulleiden 

vaaratapahtumailmoitusten käsittelystä kerran kuukaudessa ja niiden pohjalta tehtävistä 

toimenpiteistä sekä palautteesta takaisin yksikölle. 

Vastuualuejojto saa tiedoksi kerran vuodessa turvallisuuspäällikön kokoaman raportoinnin 

potilasturvallisuuden kehittämisen tueksi.


34 (39) 

6 Vaaratapahtumien tutkinta ja toiminnan kehittäminen kuntayhtymän tasolla 

Kuntayhtymän johtoryhmä käsittelee yhteenvetoraportin tuottamaa sekä määrällistä että 

laadullista tietoa vuosittain. Käsittelystä vastaa johtajaylilääkäri. Yhteenvetoraportin koostaa 

turvallisuuspäällikkö. Johtajaylilääkäri vastaa myös kantelujen ja tarvittaessa muistutusten 

toimittamisesta eteenpäin vastuuyksikön ylilääkärille. 

Potilasturvallisuusneuvosto (Laaturyhmä + turvallisuuspäällikkö ja tarvittaessa muut 

asiantuntijat) tarkastelee potilasturvallisuuspäällikön johdolla puolivuosittain vaaratapahtumien 

raportoinnista saatavaa tietoa, osana potilasturvallisuuden seurantatietoa. Potilasturvallisuusneuvosto 

seuraa vaaratapahtumien määrää ja laatua sekä tekee toimenpidesuosituksia. 

Potilasturvallisuusneuvosto tarkastelee myös KOKS:n, KYPS:n ja SOSPA:n potilasturvallisuuteen 

liittyviä kehittämiskohteita, kehittämishankkeita ja hyviä käytänteitä. 

7 Vakavien vaaratapahtumien ilmoittaminen ja käsittely sekä toiminnan kehittäminen 

Vakavalla vaaratapahtumalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potilas on vahingoittunut vakavasti, 

hänen henkensä on ollut uhattuna tai potilas on menehtynyt. Vakava vaaratapahtuma on myös 

sellainen läheltä piti -tilanne, jossa sama lopputulos olisi ollut ilmeinen ilman tapahtumaketjun 

pysähtymistä. 

Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa vakavasta vaaratapahtumasta välittömästi. Vakavasta 

vaaratapahtumasta voi kuitenkin ilmoittaa kuka tahansa, työntekijä, potilas tai omainen. 

Ilmoitus voi tulla esimerkiksi vaaratapahtumailmoituksena, lakisääteisenä poikkeamailmoituksena, 

kanteluna tai vaikka epävirallisena yhteydenottona. 

Vakavien vaara- ja haittatapahtumien tutkinta suoritetaan aina erikseen nimetyn tutkintaryhmän 

toimesta. Tutkinnan toteuttamistavasta ja tutkintaryhmän nimittämisestä vastaa 

johtajaylilääkäri. Vakavan vaaratapahtuman käsittely tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti, 

jotta tapahtumasta saadaan mahdollisimman selkeät ja todenmukaiset tiedot. Käsittelyprosessi 

sisältää seuraavat osa-alueet: 

1. Tutkinnan käynnistäminen 

2. Tutkintaraportin koostaminen ja käsittely 

3. Tapahtuman käsittely potilaan, omaisten sekä henkilökunnan kanssa 

Tapahtumien käsittelyn ja tutkinnan ensisijainen tavoite on potilasturvallisuuden kehittäminen. 

Tutkinnan tavoitteena on löytää vaaratapahtuman taustalla olleet, järjestelmän toimintaan 

liittyvät tekijät, puuttuvat suojamekanismit sekä muut kehittämiskohteet. Tutkinnan 

tavoitteena ei ole etsiä syyllistä tai rankaistavia henkilöitä. Tehtävänä on tunnistaa erilaiset 

tekijät, jotka ovat mahdollistaneet vakavan haittatapahtuman sekä arvioida tapahtumaan 

liittyviä riskejä ja niihin varautumista. Tutkinnassa selvitetään tapahtumien kulku ja 

tapahtumaan myötävaikuttaneet tekijät kuten tilannekohtaiset olosuhdetekijät ja 

organisaatiotekijöiden vaikutus tapahtumaan. Tutkinnan perusteella pyritään organisaation eri 

tasoilla vaikuttaviin pitkäaikaisiin muutoksiin, joiden avulla voidaan estää vastaava tapahtuma 

tulevaisuudessa sekä hallita tapahtumaan liittyviä riskejä. 

Tapahtumatutkinnan perusteella tehtävät suositukset kohdennetaan toimintaan liittyvien 

turvallisuuden hallintakeinojen kehittämiseen sekä organisaation toimintatavoissa tunnistettujen 

puutteiden korjaamiseen. Suosituksia ei kohdenneta yksittäisten henkilöiden toimintaan. 

Tutkinnan perusteella laadittavasta erillisestä tutkintaraportista käy ilmi tapahtumien kulku, 

tapahtumaan myötävaikuttaneet tekijät tilanne- ja organisaatiotasolla sekä tutkinnan 

perusteella tehdyt johtopäätökset ja suositukset.


35 (39) 

Vakavan vaaratapahtuman käsittelyyn liittyvä prosessi, menettelytavat sekä dokumentaatio 

tuotetaan Carea:n turvallisuuspäällikön ja potilasturvallisuusneuvoston toimesta vuoden 2013 

aikana.

Potilasturvallisuuden seurantaprosessit ja siihen liittyvät toimijat Liite 3 

36 (39) 

Vaiheet: 1. 2. 3. 4. 5. 

Seurantatiedon 

kerääminen, 

tilastollisten analyysien 

ja yhteenvetojen 

laatiminen, 

potilasturvallisuuden 

seurantaraporttien 

laatiminen 

Seurantaraporttien käsittely. 

Riskien arviointi, 

johtopäätösten tekeminen ja 

suositusten laatiminen 


kehittämiseksi 

Toimenpiteistä 

päättäminen, vastuiden 

määrittely, 

toimenpidesuunnitelman 

laatiminen 

Toimenpiteiden 

toteuttaminen ja 

raportointi sovitun 

aikataulun mukaisesti 

Toimijat: 

Yksikkötaso yksikön esimiehet yksikön esimiehet yksikön esimiehet Toteuttamisesta vastaavat 

henkilöt tai työryhmät 

Vaikutusten seuranta 

sovittujen mittarien 

perusteella. 

Raportointi 

toimenpiteiden 

vaikuttavuudesta. 

yksikön esimiehet 

Vastuualuetaso 

Carea -taso 

Tarkoitus ja 

tavoitteet 

turvallisuuspäällikkö 

pt -neuvosto 

Kerätä 

kokonaisvaltaisesti 


seuranta- ja 

arviointitietoa 

havainnolliseen ja 

jatkokäsittelyä 

helpottavaan muotoon. 

vastuualueen johto 


pt - neuvosto 

johtoryhmä 

pt -neuvosto 

Arvioida toiminnan riskejä. 

Tunnistaa 


kehittämisen kannalta 

merkittävimmät tarpeet ja 

määritellä niihin perustuen 

tarvittavat toimenpiteet. 


johtoryhmä 

Päättää 

kehittämistoimista ja 

määritellä vastuut ja 

aikataulu niiden 

toteuttamiselle. Johto 

ottaa päätöksellään 

vastuun riskien 

hyväksymisestä tai niiden 

hallintaan vaadittavista 

toimenpiteistä 

Toteuttamisesta vastaavat 


Toteuttamisesta vastaavat 


Sovittujen toimenpiteiden 

toteuttaminen selkeästi 

koordinoidun 

toteuttamissuunnitelman 

mukaan vastuutettujen 

henkilöiden toimesta. 

Toteuttamisen seuranta 

sovitun 

raportointimenettelyn 

mukaan. 



pt -neuvosto 

Arvioida tehtyjen 

toimenpiteiden 

vaikutuksia 

vaikuttavuuden 

arvioimiseksi ja 

mahdollisten 

lisätoimien 

määrittelemiseksi. 

Raportointi 

kokemusten 

hyödyntämiseksi 

laajemmin.

37 (39) 

Potilasturvallisuusindikaattorit Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä Liite 4 

Potilasturvallisuusindikaat 

-tori 

Mittari 

Seuraavat 

muuttujat 

Potilasturvallisuuskulttuuri Kysely joka toinen vuosi Vastausten 

muutokset 

vuosittain 

Vaaratapahtumien 

HaiPro - 

ilmoitusten määrä 

lukumäärä/ laatu 

raportointijärjestelmä ilmoitusten sisältö 

& tilastot 

Hoitoon liittyvät infektiot 

Toimenpiteet Carea KOKS KYPS SOSPA vastuu 

Tarvittaessa PT -kulttuurin 

muuttaminen 

Riskianalyysiin perustuvan 

valinnan jälkeen toiminnan 

kehittäminen 

Muistutukset, Kantelut Määrä ja laatu Toiminnan kehittäminen, 

tarvittaessa tutkinta 

Potilasvahinkotapaukset 

Määrä ja laatu Toiminnan kehittäminen, 

ja korvatut PVK 

tarvittaessa tutkinta 

tapaukset 

€ 

x x x x henkilöstö 

/yksiköt 

/turvallisuus 

-päällikkö 

x x x x potilasasiamies 

x x x x potilasasiamies 

ja 


x x x x hygieniayksikkö 

SAIraportointijärjestelmä 

Infektioiden 

määrä sekä muut 

parametrit 

Toiminnan kehittäminen, 

hyg.yksikön /yksikön 

aloitteesta 

x x x x turvallisuuspäällikkö 

Käsihuuhteen kulutus Määrä / yksikkö Yleinen hygieniamittari x x x x hygieniayksikkö 

Prevalenssitutkimukset 

kerran vuodessa 

Infektioiden 

määrä sekä laatu 


hyg.yksikön ja yksikön 

x x x x hygieniayksikkö 

ja esiintyvyys 

Kirurgisen hoidon 

HILMO -ilmoitukset Ilmoitusten määrä 

komplikaatiot 

ja laatu 

Leikkauskomplikaatiot Komplikaatiotilastot Komplikaatioiden 

määrä ja laatu 

Synnytysvahingot Vahinkojen tilastointi Vahinkojen 

lukumäärä 

Sairaalakuolleisuus Kuolleisuuden 

Kuolleisuus, 

tilastointi 

vältettävissä oleva 

(OECD -mittari) 

sairaalakuollei- 

aloitteesta 

Toiminnan kehittäminen x x kir. yksiköt 

Ennaltaehkäisytoimenpiteet 

x 

kir. yksiköt 

Ennaltaehkäisytoimenpiteet 

x x gyn.yksikkö 

Toiminnan kehittäminen x yksiköt

38 (39) 

Potilasturvallisuusindikaattorit Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä Liite 4 

suus 

Potilasturvallisuusindikaat 

-tori 

Lääkintälaitteisiin liittyvät 

vaaratapahtumat 

Lääkehoitoon liittyvät 

poikkeamat 

Verensiirtoihin liittyvät 

poikkeamat 

Tietojärjestelmiin liittyvät 

toimintahäiriöt 

Muut yksikön / 

vastuuyksikön toimintaan/ 

erikoisalaan liittyvät 

indikaattorit 

Mittari 

Ilmoitukset Valviralle 

(RTG laitteet+ 

sterilointi) 

Raportti 

vaaratilanteista kerran 

vuodessa 

Ilmoitukset 

sivuvaikutuksista 

FiMEA:lle 

Lääkitysvirheet 

raportointi 

Qpat/Verikeskus, 

SPR/Veriturvatoimisto 

Poikkeamailmoitukset 

Tietoturvaportaaliin 

Yhteenvetoraportti 

poikkeamista kerran 

vuodessa 

Vastuuyksikkö / 

yksikkökohtaiset 

mittarit 

Seuraavat 

muuttujat 

Ilmoitusten 

lukumäärä 

Toimenpiteet Carea KOKS KYPS SOSPA vastuu 


Valviran ohjeistus 

x x x x yksiköt ja 

Kastek Oy 

Määrä ja laatu Toiminnan kehittäminen x Kastek Oy/ 

lääkintätekniikka 

Ilmoitusten 

lukumäärä 

Raporttien määrä 

ja laatu 

Raporttien määrä 

ja laatu 

Ilmoitusten määrä 

ja laatu 

poikkeamien 

määrä vuosittain 



muuttujat 


FiMEA:n ohjeistukset 

x x x x sairaalaapteekki 

Toiminnan kehittäminen x x x x sairaalaapteekki 

Verikeskus koordinoi x 

SAPA 

mahdolliset toimenpiteet 

Seuranta ja toiminnan x x x x turvallisuuspäällikkö 

kehittäminen 

Seuranta ja toiminnan x 


kehittäminen 



toimenpiteet 

x x x x yksiköt

liitteenÃ¤ nro 3 - Carea

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?