Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
07.01.2015 • Views
Share Embed Flag

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
lehti.kuntatekniikka.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

ALANSA YKKÖNEN<br />

1 /2012<br />

Turku remontoi<br />

uimahallista<br />

liikuntapaikan, ei<br />

kylpylää, Oskari<br />

sivulla 36<br />

Nummi sanoo. sivu 14<br />

Espoo muuttaa Turuntietä<br />

kaduksi kymmenillä<br />

miljoonilla sivu 22<br />

Kajaani uudistaa<br />

keskustansa<br />

2026 mennessä sivu 36<br />

Vuorekseen rakentuu<br />

ainutlaatuinen hulevesipuisto<br />

sivu 40<br />

Rajapinnat auki ja<br />

kunnan tuottama tieto<br />

hyötykäyttöön sivu 44<br />

Jusu Toivosen tavoitteena Pyhällä<br />

HIILINEUTRAALIT<br />

LASKULINJAT sivu 6

DEPOLOX POOL<br />

VARAA OLLA ILMAN<br />

Pienempi kloorinkulutus, vakaampi säätö ja suurempi luotettavuus<br />

antavat käyttövarmemman laitoksen, paremman omavalvonnan<br />

ja matalammat käyttökustannukset.<br />

Onko teillä varaa olla ilman<br />

ASIAKAS-<br />

TYYTYVÄISYYS-<br />

TAKUU!<br />

LUE LISÄÄ*<br />

TÄMÄ ON DEPOLOX POOL:<br />

Cedox-ohjaus - sovittaa automaattisesti vapaan kloorin tavoitearvon kuormituksen mukaan<br />

ja varmistaa kloorin minimaalisen kulutuksen.<br />

Auto tuning - automaattisesti optimoidut säätöparametrit, jotka varmistavat täydellisen<br />

säätelyn, mistä taas seuraa tasaiset arvot.<br />

Mahdollisuus kuormitusperusteiseen käyttöön ja vähentyneeseen energiankulutukseen.<br />

Paineeton tai paineistettu läpivirtauskammio.<br />

Mittaa vapaata klooria, pH-arvoa, redox-potentiaalia ja kokonais-/sitoutunutta klooria.<br />

Voidaan helposti varustaa myös mittaamaan johtavuutta (lisävaruste).<br />

Toimitetaan asennettuna tauluun sisältäen karkeasuodattimen.<br />

Auktorisoitu virallinen partneri<br />

*Asiakastyytyväisyystakuu - Uusi mahdollisuus testata laitteistoa omassa laitoksessa<br />

Takaamme, että toimitettu laitteisto parantaa mittausta ja säätöä, mikä tarkoittaa käyttövarmuutta. Depolox<br />

sovittaa kloorin määrän vedessä automaattisesti, joka antaa mahdollisuuden pienempään kemikaalikulutukseen.<br />

Mikäli laitteisto ei täytä näitä vaatimuksia, on teillä asiakkaana oikeus perua kauppa.<br />

Soita ja tilaa jo tänään!<br />

Puh. 015 - 321 620 tai lähetä sähköpostia: info@poolprocessing.com<br />

www.poolprocessing.com Puh. 015-321 620

SISÄLTÖ<br />

1/ 2012<br />

2. helmikuuta<br />

36 Kajaani lisää vetovoimaansa<br />

uusimalla keskustansa. 15 vuoden<br />

urakka alkaa rantapuistosta ja<br />

kävelykeskustasta.<br />

18 Tropical Islands – ei tosin Karibianmerellä<br />

vaan Berliinissä, missä entinen lentokonehangaari<br />

muuttui paratiisikylpyläksi.<br />

22 Espoo haluaa muuttaa kymmenisen kilometriä<br />

Turuntietä kaduksi. Hintaa muutokselle<br />

tulee useita kymmeniä miljoonia.<br />

44 – Kunnan tehtävänä on mahdollistaa<br />

kunnan tuottaman tiedon laaja-alainen hyötykäyttö,<br />

Matti Holopainen sanoo.<br />

LIIKUNTAPAIKAT<br />

Pyhä on ensimmäinen hiilineutraali<br />

hiihtokeskus Pohjoismaissa 6<br />

Hakelämpölaitos vähensi matkailualueen<br />

päästöjä roimasti 8<br />

Pyhä houkuttaa hiihtäjiä<br />

uudistuksilla 10<br />

Pelkosenniemi on saatu nousuun<br />

matkailuinvestoinneilla 12<br />

Turku peruskorjasi ja laajensi<br />

uimahallin 23 miljoonalla 14<br />

Tropical Islands kylvettää entisessä<br />

lentokonehallissa Berliinissä 18<br />

LIIKENNE<br />

Espoo haluaa muuttaa osan<br />

Turuntietä kaduksi 22<br />

Maantie muuttuu kaduksi<br />

kadunpitopäätöksellä 24<br />

Liikennetärinän mittaamiseen<br />

langattomia menetelmiä 25<br />

Konseptiturnauksella ideoita<br />

maankäyttöön ja liikenteeseen 27<br />

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys 29<br />

UKTY 33<br />

Kuntien Putkimestarit 35<br />

YHDYSKUNTA<br />

Kajaanin keskustasta vetovoimaisempi<br />

2026 mennessä 36<br />

Vuorekseen rakennetaan<br />

ainutlaatuista hulevesipuistoa 40<br />

Kuntien rakennetun ympäristön<br />

sähköiset palvelut laajenevat 44<br />

Sähköiset palvelut ovat arkea<br />

jo monessa kunnassa 44<br />

Ilmastotyö vaatii kunnilta<br />

kokonaisuuden hallintaa 46<br />

Lahdelle ilmastotyötä tukeva<br />

yleiskaava 46<br />

PALSTAT / KOLUMNIT<br />

Pääkirjoitus 5<br />

Rytilät/Pekka Rytilä:<br />

Lapin kultaa 43<br />

Kehto-foorumi: Sweating<br />

the assets – omaisuus hyödyksi 49<br />

Kehto-foorumi: Elinkaarikustannusten<br />

laskenta kehittyy 50<br />

Uutisia 52<br />

Henkilöuutisia 56<br />

Palveluja 58<br />

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012 3

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />

Energia<br />

Hankinnat<br />

Ilmastonmuutos<br />

Infra-IT<br />

Jätehuolto<br />

Kiinteistöt<br />

Kunnossapito<br />

Liikenne ja väylät<br />

Liikuntapaikat<br />

Maankäytön suunnittelu<br />

Maarakennus<br />

Rakentaminen<br />

Turvallisuus<br />

Uimahallit ja kylpylät<br />

Vesihuolto<br />

Viheralueet<br />

Ympäristö<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Espoo muuttaa Turuntietä<br />

kaduksi kymmenillä<br />

miljoonilla sivu 22<br />

Kajaani uudistaa<br />

keskustansa<br />

2026 mennessä sivu 36<br />

1 /2012<br />

Turku remontoi<br />

uimahallista<br />

liikuntapaikan, ei<br />

kylpylää, Oskari<br />

sivulla 36<br />

Nummi sanoo. sivu 14<br />

Jusu Toivosen tavoitteena Pyhällä<br />

HIILINEUTRAALIT<br />

LASKULINJAT sivu 6<br />

Vuorekseen rakentuu<br />

ainutlaatuinen hulevesipuisto<br />

sivu 40<br />

Rajapinnat auki ja<br />

kunnan tuottama tieto<br />

hyötykäyttöön sivu 44<br />

Kannen kuva: Paavo Taipale<br />

TOIMITUS<br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />

Puh. 09 771 2557, 050 380 8368<br />

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />

Puh. 050 352 3155<br />

Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi<br />

Puh. 09 771 2087, 050 310 4811<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

Heikki Lonka<br />

Kirsi Rontu<br />

Juhani Sandström<br />

Sami Sillstén<br />

Paavo Taipale<br />

TILAUKSET<br />

Puh. 09 771 2442<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

Vuodessa 8 numeroa<br />

Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %)<br />

Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %)<br />

Irtonumero 10 € (+ alv 23 %)<br />

ILMOITUKSET<br />

Marianne Lohilahti<br />

Puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Hinta 3,65 €/palstamm<br />

SIVUNVALMISTUS<br />

Aste Helsinki Oy<br />

PAINOPAIKKA<br />

Oy Scanweb Ab, Kouvola<br />

ISSN 1238-125X<br />

67. vuosikerta<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2008<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Paavo Taipale<br />

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi<br />

Liikuntapaikkoja joka makuun<br />

”<br />

Liikunnan edistämiseksi rakennetaan maapallon eri puolilla mitä hienoimpia<br />

houkutuksia. Toisaalta maankamara sellaisenaan muodostaa erinomaisen liikuntapaikan.<br />

Myös sen vedellä täyttyneet painanteet – meret ja järvet – sekä lumella<br />

tai jäällä peittyvät alueet tarjoavat usein mahdollisuuksia monipuoliselle liikunnalle.<br />

Rakennettujen liikuntapaikkojen ääripäät lienevät sorapintainen kävelytie<br />

ja Dubain sisälaskettelurinne.<br />

Kunnat ovat vahvasti mukana luomassa edellytyksiä asukkaidensa kuntoliikunnalle.<br />

Elämysten tarjoaminen on enemmän yritysten vastuulla. Turun Impivaaran<br />

uimahallin peruskorjauksessa ja laajennuksessa on pitäydytty perustehtävässä.<br />

Rakennuttajan edustaja kiteytti lehtemme haastattelussa helmikuussa uudelleen<br />

avautuvan hallin olevan liikuntapaikka eikä kylpylä.<br />

Monipuoliset liikuntapaikat ovat usein kunnissa tärkeitä myös matkailuelinkeinon<br />

kannalta. Kunnan ja yksityissektorin investoinnit voivat tukea toisiaan ja<br />

lisätä liiketoimintaa ja sitä kautta kunnan verotuloja.<br />

Kansijutussamme kerromme piskuisen Pelkosenniemen osallistumisesta Pyhän<br />

laskettelukeskuksen kehittämiseen. Yhdyskuntatekniikan rakentamisen lisäksi<br />

kunta osti rinneyhtiöltä suikaleen Kultakeroa ja rakennutti siihen kunnallisen<br />

liikuntapaikan. Näin voitiin hyödyntää monipuolisesti julkisia investointitukia.<br />

Kunnan rinnettä ylläpitää rinneyhtiö siinä missä muitakin keskuksen rinteitä.<br />

Kunnan – ja varsinkin pienen kunnan – on menestyäkseen oltava kekseliäs.<br />

Uusia ideoita ja raikkaita ajatuksia kuntatekniikan kehittämiseen kannattaa tämän<br />

lehden sivujen lisäksi hakea nyt myös hohtavilta kevättalven hangilta.<br />

Arkeilta rullille<br />

Kädessäsi on <strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden historian ensimmäinen offsetrotaatiolla<br />

painettu numero. Vuoden alusta siirryimme painoksiltaan suurempien lehtien<br />

käyttämään painotekniikkaan, joka lyhentää lehden valmistusprosessia. Tekniikan<br />

kehitys on tehnyt offsetrotaation kustannustehokkaaksi nyt myös pienemmillä<br />

painoksilla.<br />

Kolmen vuoden tauon jälkeen keräämme tänä keväänä palautetta lehdestä.<br />

Lukemistutkimus tehdään Kuntatekniikan numerosta 2/2012, joka ilmestyy 8.3.<br />

Satunnaisotannalla valitut tilaajat pääsevät kertomaan mielipiteensä niin lehden<br />

sisällöstä, ulkoasusta kuin ilmoituksistakin. Samalla kysymme kokemuksia viime<br />

keväänä uudistetusta kuntatekniikka.fi-verkkopalvelusta. Muistathan vastata,<br />

jos arpa lankeaa Sinulle.<br />

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT<br />

2/2012 21.2. 8.3. Vesihuolto Kiinteistöt<br />

3/2012 3.4. 19.4. Jätehuolto ja ympäristö Ilmasto Jäähallit<br />

4/2012 15.5. 31.5. Rakentaminen Maankäytön suunnittelu IFME World Congress 4.–10.6.<br />

5/2012 21.8. 6.9. Turvallisuus Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat 12.–13.9.<br />

6/2012 18.9. 4.10. Jätehuolto ja ympäristö Liikenne ja väylät Ympäristötekniikka 9.–12.10.<br />

7/2012 16.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa Kiinteistöt Vesihuolto<br />

8/2012 27.11. 13.12. Energia Valaistus

Kunnan ja matkailuyrityksen yhteistyön tuloksena,<br />

PYHÄSTÄ HIILINEUTRAALI<br />

Pyhätunturi Oy:n tavoitteena on<br />

päästä fossiilisista polttoaineista<br />

kokonaan eroon 2020 mennessä.<br />

Tähän mennessä on siirrytty hakelämmitykseen<br />

ja ekosähköön sekä<br />

luotu kannustinjärjestelmä rinnekoneiden<br />

päästöjen vähentämiseksi.<br />

Päästöjen kompensoinnin avulla<br />

Pyhä on Pohjoismaiden ensimmäinen<br />

hiilineutraali hiihtokeskus.<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

KUVAT Paavo Taipale ja Juha Laine<br />

Hiilineutraali laskettelubisnes ei ensi<br />

kuulemalta tunnu uskottavalta. Keskuksissa<br />

käytetään huomattavia määriä sähköä ja<br />

moottoripolttoaineita. Myös jätettä syntyy<br />

matkailupalveluissa runsaasti.<br />

– Asiakkaat arvioivat hiihtokeskuksen<br />

ympäristöpanostuksia ensisijaisesti jätteiden<br />

lajittelun ja kierrätyksen kautta. Sähkön<br />

ja lämmön alkuperä ei näy loppukäyttäjälle,<br />

ja useimmat muutkin päästövähennystoimet<br />

ovat piilossa, sanoo Pyhän rinnetoiminnoista<br />

vastaavan Pyhätunturi Oy:n<br />

ympäristövastaava Jusu Toivonen.<br />

Hinku hiihtämään<br />

Pyhän slogan ”passion for skiing” voitaneen<br />

vapaasti suomentaa ”hinku hiihtämään”.<br />

Muutamat eteläsuomalaiset kunnat<br />

ovat viime vuodet pyrkineet merkittäviin<br />

kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin<br />

yhteisen Hinku-hankkeen avulla (hiilineutraalit<br />

kunnat). Monilla isommilla kaupungeilla<br />

on omat vähähiiliseen yhdyskuntaan<br />

tähtäävät ohjelmansa. Pyhän oma hinku on<br />

sukua tälle toiminnalle, sillä sielläkin haetaan<br />

innovatiivisia ratkaisuja ladulla kohti<br />

hiilineutraalia hiihtämistä.<br />

Suomen Hiihtokeskusyhdistys valitsi<br />

viime keväänä pelkosenniemeläisen Pyhän<br />

vuoden hiihtokeskukseksi. Päällimmäisenä<br />

perusteena oli suurten rinneinvestointien<br />

onnistunut toteutus. Niiden myötä lasketteluelämys<br />

parani oleellisesti.<br />

Palkitsemisen arvoiseksi katsottiin myös<br />

keskuksen toimenpiteet kestävän maankäytön<br />

ja ilmastotyön saralla. Systemaattinen<br />

6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

LIIKUNTAPAIKAT<br />

ensimmäisenä Pohjoismaissa<br />

HIIHTOKESKUS<br />

työ kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi<br />

Pyhätunturilla alkoi 2007 kartoituksella,<br />

jonka pohjalta käynnistettiin ympäristöohjelma<br />

vuotta myöhemmin.<br />

– Ilmastoasioiden nousu yleiseksi keskustelunaiheeksi<br />

2007 oli tärkeänä tekijänä Pyhän<br />

ilmastotyön käynnistymisessä. Omistajat<br />

kiinnostuivat, mitä meidän yrityksenä on asian<br />

osalta tehtävä, Toivonen sanoo.<br />

Vain ekosähkö kelpaa<br />

Pyhätunturi Oy:n rinnetoimintoihin kuluu<br />

vuodessa sähköä keskimäärin noin 2 000<br />

MWh. Se vastaa karkeasti runsaan sadan sähkölämmitteisen<br />

omakotitalon vuotuista kulutusta<br />

ja edustaa lähes kahta kolmannesta keskuksen<br />

koko sähkönkulutuksesta.<br />

Rinteissä ylivoimaisesti eniten sähköä ku-<br />

Juha Laine<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

7

LIIKUNTAPAIKAT<br />

luu lumetukseen. Lumetuksen<br />

sähkönkulutus tosin vaihtelee<br />

vuosittain huomattavasti säätilan<br />

mukaan. Hissien ja valaistuksen<br />

sähkönkulutus on vakaampaa,<br />

vaikka riippuukin jonkin verran<br />

asiakasmääristä.<br />

Pyhä on käyttänyt 2008 lähtien<br />

vain sertifioitua ekosähköä.<br />

Tavanomainen vesivoima esimerkiksi<br />

läheisestä Kemijoesta<br />

ei kelpaa.<br />

– Ostamme sellaista vesisähköä,<br />

jossa myös vesistön muut<br />

käyttömuodot ja luonto on otettu<br />

huomioon. Sähkön hintaan ratkaisulla<br />

on toistaiseksi ollut vain<br />

vähäinen vaikutus. Sähkökaupassa<br />

kysymys on myös neuvottelutaidosta,<br />

Jusu Toivonen toteaa.<br />

Kulutuksen seurannan ongelmana<br />

on se, että sähköistys rinteissä<br />

on perinteisesti rakennettu<br />

niin, että yhden liittymän takana<br />

on useita toimintoja. Esimerkiksi<br />

hissien ja valaistuksen sähkönkulutusta<br />

ei voi mitata yksikkökohtaisesti.<br />

Rukalla on Motivan<br />

ja ely-keskuksen tuella käynnistetty<br />

hanke, jossa rinnealueiden<br />

sähkölaitteet varustetaan laitekohtaisella<br />

mittauksella.<br />

– Hisseihin mittauslaiteasennukset<br />

on tehty ja lumetusjärjestelmän<br />

ja valaistuksen asennukset<br />

tehdään ensi kesänä. Ensi kau-<br />

Pyhätunturi Oy:n ympäristövastaava Jusu Toivosella on monta rautaa tulessa. Ilmastotyön ohella hän<br />

muun muassa tekee Rukan ja Pyhän yhteistä markkinointijulkaisua Nietosta ja järjestää tapahtumia<br />

laskijoille. Kun asunto on rinteessä, niin omana lähiliikuntapaikkana ovat Pyhän rinteet ja offarit.<br />

Pelkosenniemen kunnan Pyhälle<br />

rakennuttaman Skiwayn silta<br />

ylittää Kultakeronkadun ja johdattaa<br />

laskijat Perherinteiden<br />

suunnasta PyhäExpress-tuolihissin<br />

ala-asemalle.<br />

Hakelämpökeskus vähensi matkailualueen päästöjä roimasti<br />

Kemijärven Kaukolämpö Oy:n<br />

hakelämpökeskuksen valmistuminen<br />

Pyhätunturille pari vuotta sitten<br />

vähensi matkailualueen hiilidioksidipäästöjä<br />

olennaisesti. Aiemmin<br />

lämmitykseen käytettiin öljyä<br />

tai sähköä. Suuri osa alueen yksityisistä<br />

loma-asunnoista on kuitenkin<br />

suorasähkölämmitystaloja, joissa<br />

lämmitysmuodon vaihtaminen<br />

on kallista. Uusien loma-asuntojen<br />

lämmitysmuotona kaukolämpö on<br />

kuitenkin tiiviillä alueella kilpailukykyinen.<br />

Joulukuussa 2009 valmistuneen<br />

biolämpökeskusinvestoinnin<br />

arvo oli 1,4 miljoonaa euroa, ja<br />

kaukolämpöverkostoa rakennettiin<br />

700 000 eurolla. Näihin saatiin<br />

25 prosentin työllisyysavustus<br />

Lapin ely-keskukselta. Avustuksen<br />

merkitys oli ratkaiseva.<br />

Hakekattilan teho on 1,5 MW,<br />

ja varalla on 2 megawatin kevytöljykattila.<br />

Keskus polttaa tällä<br />

hetkellä sahahaketta noin 3 000<br />

irtokuutiometriä vuodessa. Sillä<br />

saadaan aikaan 2 300 MWh<br />

lämpöä. Hakkeen toimittaa vuodet<br />

2012–14 kattavalla sopimuksella<br />

Vapo Oy.<br />

Sahahake on metsähaketta tasalaatusempaa<br />

ja yleensä myös<br />

kuivempaa, eikä seassa ole risuja.<br />

Risut ja tikut aiheuttavat<br />

enemmän häiriöitä polttoaineen<br />

syötössä kattilaan. Pyhätunturin<br />

lämpökeskus on miehittämätön<br />

laitos, josta on etäyhteys Kemijärven<br />

voimalaitokselle ja päivystäjän<br />

kannettavaan tietokoneeseen.<br />

Laitospäivystäjä näkee tapahtumat<br />

reaaliajassa koko ajan.<br />

Pyhän lämpökeskuksessa on<br />

Kemijärven kaukolämpö Oy:n 1,5 megawatin biolämpökeskus on<br />

jo parisen vuotta tarjonnut hiilivapaata kaukolämpöä Pyhän ydinalueen<br />

kiinteistöille. Polttoaineena käytetään sahahaketta. Kaukolämpöverkostoa<br />

on valmiina 3,5 kilometriä.<br />

8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

den jälkeen saamme siis Rukalla<br />

tarkat tiedot eri toimintojen<br />

sähkönkulutuksesta. On oletettavissa,<br />

että kulutus laskee.<br />

Näin käy yleensä, kun sitä ryhdytään<br />

mittaamaan, Toivonen<br />

kertoo.<br />

Vastaava laitekohtainen<br />

mittaus aiotaan toteuttaa Pyhälläkin,<br />

kun Rukan kokemukset<br />

on saatu käyttöön.<br />

Pyhän lumetusjärjestelmä<br />

automatisoitiin tälle kaudelle.<br />

Uusi järjestelmä on keskimäärin<br />

viidenneksen aiempaa<br />

energiatehokkaampi, kun tykit<br />

mittaavat jatkuvasti ilman<br />

kosteutta ja lämpötilaa ja säätävät<br />

suuttimia optimaalisesti.<br />

Myös tykkeihin tulevan veden<br />

pumppauksen ohjaus uusittiin.<br />

Kiinteistöt<br />

lämpiävät puulla<br />

Kemijärven kaukolämpö Oy:n<br />

biolämpökeskuksessa tuotettu<br />

kaukolämpö lämmittää Pyhätunturi<br />

Oy:n kiinteistöjä. Uuden<br />

lämpökeskuksen myötä<br />

päästöt romahtivat, kun lämmitysöljystä<br />

päästiin eroon.<br />

– Majoitustiloissa energiaa<br />

kuluu kuitenkin matkailijoiden<br />

holtittomaan saunan lämmittämiseen<br />

ja huonelämpötilojen<br />

pitämiseen tarpeettoman<br />

korkealla. Patteritermostaatit<br />

käännetään täysille, ja kun tulee<br />

kuuma, avataan ikkuna.<br />

Kiinteistöissä pyritään talotekniikkaa<br />

säätämään niin, että<br />

energiaa kuluisi vähemmän.<br />

Toivonen selvitteli esimerkiksi<br />

lämmitysaikarajoittimien asentamista<br />

sähkökiukaisiin jälkikäteen.<br />

Siinä ei onnistuttu.<br />

– Kaikki jälkiasennukset<br />

ovat hyvin kalliita. Tällaiset asiat<br />

on välttämätöntä ottaa huomioon<br />

jo suunnitteluvaiheessa.<br />

Säästötoimenpiteiden ansiosta<br />

energiankulutus on kuitenkin<br />

joissakin kiinteistöissä vähentynyt<br />

kymmeniä prosentteja,<br />

Toivonen sanoo.<br />

– Kokonaisenergiankulutuksen<br />

vähentäminen on tärkein<br />

tavoite. Se on kovemman<br />

työn takana kuin pelkkä päästöjen<br />

vähentäminen. Tarvitaan<br />

henkilöstön motivointia<br />

ja usein isojakin investointeja.<br />

Esimerkiksi vanhojen ravintolatilojen<br />

muokkaaminen energiatehokkaammiksi<br />

vaatii väistämättä<br />

investointeja.<br />

Moottoripolttoaineiden<br />

päästöt kompensoidaan<br />

Rinnekoneiden ja moottorikelkkojen<br />

polttoaineiden korvaaminen<br />

biopolttoaineilla<br />

kokeiltu myös metsähakkeen<br />

polttoa, mutta häiriöherkkyys<br />

on sahahaketta suurempi.<br />

Verkosto laajenee<br />

Kaukolämpöverkostoa on rakennettu<br />

noin 3,5 kilometriä.<br />

Ydinkeskustan alueella on jo<br />

kattava verkosto, mutta lisää<br />

liittyjiä kaivataan. Verkostoa<br />

laajennetaan kysynnän mukaan<br />

lähinnä uudiskohteisiin.<br />

Liitettyjä kiinteistöjä on 14, ja<br />

niiden rakennustilavuus on yhteensä<br />

40 000 m 3 . Lämpökeskuksen<br />

kapasiteetti on tähän<br />

nähden kolminkertainen.<br />

Pyhän alueella kaukolämmön<br />

verollinen hinta on nyt<br />

65,19 €/MWh, kun se Rovaniemellä<br />

on 49,00 €/MWh,<br />

Kemijärvellä 50,43 €/MWh ja<br />

Sodankylässä 56,46 €/MWh.<br />

Koko maan erillistuotetun kaukolämmön<br />

keskihinta viime<br />

heinäkuussa oli 63,20 €/MWh.<br />

Kevyellä polttoöljyllä tuotetun<br />

kaukolämmön vertailuhinta on<br />

noin 120 €/MWh, kun kattilahyötysuhteeksi<br />

oletetaan 80<br />

prosenttia.<br />

Uusien mökkien rakentajat<br />

kyselevät aktiivisesti kaukolämmöstä.<br />

Pyhän keskustan suuremmat<br />

kiinteistöt, kuten hotellit,<br />

kaupat, huoneistohotellit<br />

ja luontokeskus ovat jo kaukolämmön<br />

käyttäjiä.<br />

Pyhätunturi Oy on kaukolämmön<br />

suurin asiakas ja käyttää<br />

hotellinsa sekä huoneistohotellinsa<br />

lämmittämiseen noin<br />

kolmanneksen biolämpökeskuksen<br />

tuottamasta lämmöstä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

9

“Kokonaisenergiankulutuksen<br />

vähentäminen on<br />

tärkein tavoite.”<br />

on osoittautunut vaikeaksi. Pyhän<br />

rinnekoneissa kuluu moottoripolttoöljyä<br />

noin 50 000 litraa<br />

vuodessa. Muu kalusto kuluttaa<br />

bensiiniä ja dieseliä yhteensä lisäksi<br />

noin 10 000 litraa vuodessa.<br />

Korvaavia polttoaineita, jotka<br />

olisivat kestävällä tavalla tuotettuja<br />

ja toimisivat luotettavasti<br />

kylmässä ilmastossa, ei toistaiseksi<br />

ole löydetty. Niin hiihtokeskusten<br />

polttomoottoreiden päästöt<br />

kuin myös Pyhätunturi Oy:n<br />

henkilöstön lentomatkustuksen<br />

päästöt joudutaan toistaiseksi<br />

kompensoimaan, jotta hiilineutraalius<br />

saavutetaan.<br />

– Kompensointi on välivaihe.<br />

Tavoitteenamme on fossiilisista<br />

polttoaineista vapaa hiihtokeskus<br />

vuonna 2020, Toivonen<br />

huomauttaa.<br />

Päästöjen kompensointi tapahtuu<br />

eri polttoaineille määriteltyjen<br />

ominaispäästöjen pohjalta.<br />

Kaupalliset palveluntarjoajat<br />

myyvät päästökompensaatioita.<br />

Pyhätunturi Oy:n kumppanina<br />

päästöjen kompensoinnissa on<br />

suomalainen Nordic Offset Oy,<br />

– Tavoitteenamme on fossiilisista<br />

polttoaineista vapaa hiihtokeskus<br />

vuonna 2020, Jusu Toivonen<br />

sanoo.<br />

joka puolestaan käyttää päästöjen<br />

laskennassa WWF:n suosittelemaa<br />

Gold Standard -kriteeristöä.<br />

– Yhtiö laskee kompensoitavat<br />

päästömme. Kompensointihinta<br />

määräytyy eurooppalaisen päästökauppamekanismin<br />

mukaisesti.<br />

Tällä rahamäärällä yhtiö rahoittaa<br />

kehittyvissä maissa sellaisia<br />

uusiutuvan energian hankkeita,<br />

jotka muuten eivät toteutuisi. Ensimmäinen<br />

maksumme kohdennettiin<br />

Mongoliaan rakennettavaan<br />

vesivoimalaan.<br />

Kompensaatioiden myyjillä<br />

on hankeportfolioita, joista asiakkaat<br />

yleensä voivat valita kiinnostavan<br />

kohteen. Toivonen sanoo,<br />

että heidän ensisijainen toiveensa<br />

olisi ollut rahoittaa jotakin<br />

Lapin metsiin liittyvää hanketta,<br />

mutta se ei ollut mahdollista.<br />

– Tässä luodaan oikeasti uutta<br />

uusiutuvan energian tuotantoa<br />

maailmaan. Lisäksi hankkeilla<br />

on myönteinen sosiaalinen vaikutus.<br />

Kompensaation taloudellinen<br />

merkitys ei ole meille toistaiseksi<br />

kovin suuri.<br />

Kuskeille bonusta<br />

päästövähennyksistä<br />

Pyhän rinnekoneisiin on asennettu<br />

Rukalla saatujen hyvien kokemusten<br />

myötä mittauslaitteet,<br />

jotka rekisteröivät kone- ja kuljettajakohtaisesti<br />

polttoaineenkulutusta.<br />

Tavoitteena on vähentää<br />

päästöjä säästeliäämmän ajo-<br />

Kuomullinen tuolihissi PyhäExpress oli suurin menoerä Pyhän viimeaikaisissa kahdeksan miljoonan euron<br />

investoinneissa. Kuvassa hissin yläasema tammikuun tuiskussa.<br />

Pyhä paransi lumetusjärjestelmiä ja otti käyttöön kuomullisen<br />

Meneillään olevan laskettelukauden<br />

avaus takkusi leutojen<br />

säiden vuoksi koko maassa. Pyhällä<br />

lumetusjärjestelmiä on viime<br />

vuosina parannettu, ja keskus<br />

avasi rinteensä lappilaisista keskuksista<br />

ensimmäisenä.<br />

– Tällä kaudella kaikki keskukset<br />

ovat olleet tavanomaisesta lumetusaikataulustaan<br />

jäljessä, sanoo<br />

Pyhätunturi Oy:n paikallisjohtaja<br />

Seppo Saarinen.<br />

Vuosi sitten valmistunut Pyhä-<br />

Express-tuolihissi muutti laskettelun<br />

luonnetta Pyhällä olennaisesti<br />

ja paransi kilpailukykyä.<br />

– Aiemmin vei sekä aikaa että<br />

voimia, kun ankkurihissillä hinattiin<br />

puolitoista kilometriä ylös.<br />

Tuotteemme muuttui kuomullisen<br />

Paikallisjohtaja Seppo Saarinen<br />

näkee meneillään olevan kauden<br />

lupaavana.<br />

tuolihissin myötä aivan erilaiseksi.<br />

Vuodenvaihteen tienoilla erityisesti<br />

venäläisasiakkaat tulivat joukolla<br />

tunturiin. Vuositasolla Pyhän<br />

asiakaskunnasta kuitenkin<br />

toistaiseksi noin 80 prosenttia on<br />

suomalaisia. Kevään varaustilanne<br />

näytti Saarisen mukaan tammikuun<br />

alussa kohtuulliselta. Varausaikajänteet<br />

näyttävät tosin lyhenevän.<br />

Pyhän rinnetoimintoja ja hotelli<br />

Pyhätunturia pyörittävä Pyhätunturi<br />

Oy on Rukakeskus Oy:n<br />

tytäryhtiö. Ruka ja Pyhä markkinoivat<br />

palvelujaan vahvasti yhdessä,<br />

mutta asiakasprofiilit poikkeavat<br />

selvästi toisistaan.<br />

– Yhteismarkkinointi toimii,<br />

vaikka asiakaskunnat poikkeavat<br />

toisistaan. Rukalla liikkuvat suuret<br />

massat. Pyhällä väkeä on vähemmän,<br />

mutta tosihiihtäjien osuus<br />

vieraista on selvästi suurempi.<br />

Investoinneissa<br />

vedetään henkeä<br />

Pyhällä on parin viime vuoden aikana<br />

investoitu yli kahdeksan miljoonaa<br />

euroa rinnepalvelujen parantamiseen.<br />

Uuden tuolihissin<br />

rakentamisen lisäksi rinteisiin tehtiin<br />

parannuksia ja yhdyskuntatekniikkaa<br />

rakennettiin yhdessä<br />

kunnan kanssa.<br />

– Parissa vuodessa investoimme<br />

rinteisiin vuotuista liikevaihtoamme<br />

enemmän. Nyt on merkkejä<br />

näkyvissä siitä, että investoinnit<br />

alkavat kantaa. Ne, jotka<br />

10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

LIIKUNTAPAIKAT<br />

tavan kautta.<br />

– Rukalla säästyi rinnekoneiden<br />

tyhjäkäyntiin kuluneesta<br />

polttoaineesta 30 prosenttia<br />

mittalaitteiden käyttöönoton<br />

myötä. Kun jaoimme syntyneet<br />

säästöt puoliksi yhtiön ja konekuskien<br />

kesken, saivat kuskit satojen<br />

eurojen bonuksen, Toivonen<br />

iloitsee.<br />

– Asenteet uusien käytäntöjen<br />

omaksumiseen vaihtelevat. Meillä<br />

ei ole tarkoitus vahtia kuskeja olan<br />

takana. Koulutamme heitä kuitenkin<br />

säännöllisesti vuosittain.<br />

Biojätteen erilliskeräystä<br />

kaivataan<br />

Jusu Toivonen arvostelee Lapin<br />

jätehuollon kuntayhtymää biojätteen<br />

erilliskeräyksen puuttumisesta.<br />

Lapin pitkät etäisyydet<br />

tekevät keräilystä kallista, mutta<br />

matkailukeskusten imagolle tilanne<br />

on ikävä.<br />

– Olemme erittäin pettyneitä<br />

nykytilaan. Olemme pitkään<br />

puskeneet erilliskeräyksen aloittamista<br />

eteenpäin, mutta kunnat<br />

ja kuntayhtymä eivät ole halukkaita<br />

sitoutumaan siihen. Olemme<br />

myös selvittäneet mahdollisuuksia<br />

käsitellä itse biojätteemme.<br />

Siihen ei kuitenkaan ole löytynyt<br />

järkevää tapaa, Toivonen<br />

harmittelee.<br />

Suurin osa asiakkaista tulee<br />

Etelä-Suomesta, jossa he ovat<br />

tottuneet lajitteluun. Tämän<br />

mahdollisuuden puuttuminen<br />

Pyhällä kirvoittaa runsaasti palautetta<br />

kaudesta toiseen. Ravintoloiden<br />

jätteistä noin 30 prosenttia<br />

on biojätettä. Kahden<br />

hengen yksityistaloudessaan<br />

Jusu Toivonen pyrkii tekemään<br />

niin kuin opettaa.<br />

– Kotona on sisätiloissa minikompostori,<br />

joka täyttyy nopeasti.<br />

Vien sieltä biojätteet naapurin<br />

isompaan kompostiin jatkokäsittelyyn.<br />

Tämä on lappilainen biojätteen<br />

erilliskeräysjärjestelmä,<br />

hän nauraa.<br />

Vihreämpi hiihtokeskus<br />

on huomattu<br />

Pyhän hiilineutraalius on huomattu,<br />

ja varsinkin tiedotusvälineet<br />

ovat olleet aktiivisia. Myös<br />

Meneillään olevan laskettelukauden avaus takkusi leutojen säiden vuoksi koko maassa. Pyhällä lumetusjärjestelmiä<br />

on parannettu, ja keskus avasi rinteensä lappilaisista keskuksista ensimmäisenä.<br />

asiakkaat kyselevät, mitä hiilineutraalius<br />

Pyhällä merkitsee ja<br />

miten siihen päästään.<br />

– Suurimmalla osalla asiakkaista<br />

laskettelukeskuksen valintaan<br />

vaikuttavat eniten kustannukset<br />

ja omat mieltymykset.<br />

Mutta yhä enemmän on valveutuneita<br />

asiakkaita, jotka tekevät<br />

kulutusvalintoja myös tällaisten<br />

asioiden pohjalta.<br />

– Ulkomaalaiset matkanjärjestäjät<br />

haluavat aina tietää keskuksen<br />

toimista kestävän kehityksen<br />

saralla. Olimme juuri ainoana<br />

pohjoismaisena hiihtokeskuksena<br />

esillä erään ranskalaisen<br />

matkanjärjestäjän hiihtokeskuksista<br />

laatimassa yhteenvedossa.<br />

Monitoimimies Toivonen palaa<br />

vielä toistaiseksi hyödyntämättömään<br />

ideaan, jolla lumetustarvetta<br />

Pyhälläkin voitaisiin<br />

vähentää.<br />

– Olemme miettineet perinteisten<br />

lumiaitojen päivitystä<br />

2010-luvulle ja niiden käyttöönottoa<br />

avotunturissa luonnonlumen<br />

hyödyntämiseksi. Taivaalta<br />

tulee valtava määrä lunta, jonka<br />

tuuli vie minne sattuu. Jos sen<br />

saisi lumiaidoilla pysäytetyksi ja<br />

löytyisi järkevä tekniikka kerätä<br />

se rinteisiin, niin lumetustarve<br />

ja energiankulutus vähenisivät<br />

huomattavasti, Jusu Toivonen<br />

pohtii. <br />

tuolihissin – uudistukset houkuttavat hiihtäjiä<br />

ovat tulleet kurkkaamaan Pyhän<br />

nykymeininkiä, haluavat tulla uudestaan.<br />

Jos Suomessa jossakin<br />

haluaa lasketella, niin tämä on se<br />

paikka, Saarinen vakuuttaa.<br />

Häntä on helppo uskoa. Pyhältä<br />

löytyy suomalaisessa mittakaavassa<br />

kookas, kompakti tunturi,<br />

jossa on nyt moderni hissi, tehokas<br />

lumetusjärjestelmä, luonnostaan<br />

pitkä hiihtokausi ja majoituskapasiteettia<br />

rinteessä. Pyhä-<br />

Luoston kansallispuisto on hiihtokeskuksen<br />

vieressä. Puiston ulkopuolella<br />

on kuitenkin tilaa vielä<br />

laajentua.<br />

– Kyllä siellä tonttia riittää. Jossakin<br />

vaiheessa laajentaminen tulee<br />

ajankohtaiseksi ja suunnitelmiakin<br />

on jo olemassa. Aivan lähivuosien<br />

asia se ei kuitenkaan<br />

ole. Nyt vedämme muutaman<br />

vuoden henkeä rinneinvestoinneissa<br />

ja parannamme vieraiden<br />

viihtymistä.<br />

Kunta ja yritykset<br />

yksissä tuumin<br />

Kausityöntekijöitä on toistaiseksi<br />

saatu Pyhälle hyvin ja esimerkiksi<br />

rinnetyöntekijät tulevat pääosin<br />

lähialueelta. Teknologian kehitys<br />

ja kielitaidon tarve asettavat rekrytoitaville<br />

työntekijöille kuitenkin<br />

yhä uusia vaatimuksia.<br />

– Enää ei riitä, että laitetaan<br />

hissi pyörimään ja olla möllötetään<br />

kopissa. Tarvitaan iloista ilmettä<br />

ja ”tykötekemistä”. Aina ei<br />

miljoonainvestointi ole välttämätön,<br />

Saarinen korostaa.<br />

Hän toivottaa myös Pyhätunturin<br />

alueen uudet toimijat tervetulleiksi.<br />

Julkisuudessa on näkyvimmin<br />

ollut esillä Noitatunturi<br />

Oy, joka emoyhtiönsä omistamien<br />

kiinteistöyhtiöiden kautta hallinnoi<br />

yli 330 hehtaarin maa-alueita<br />

Kultakeron luoteispuolelta ja<br />

suunnittelee alueelle suuren mittakaavan<br />

ympärivuotista matkailuliiketoimintaa.<br />

Pelkosenniemen kunta hyväksyi<br />

viime kesänä periaatteet<br />

maankäyttösopimusten laatimisesta<br />

Noitatunturin alueelle. Alue<br />

on laajuudeltaan lähes 700 hehtaaria<br />

ja asemakaava tulee sisältämään<br />

lähes 700 000 kerrosneliömetriä<br />

rakennusoikeutta.<br />

Seppo Saarinen nostaa peukalon<br />

ylöspäin, kun tulee puhe kunnan<br />

ja matkailuyrityksen yhteistyöstä.<br />

– Kyllä täytyy sanoa, että symbioosi<br />

toimii. Joillakin voisi olla<br />

tästä opittavaa. Kunnalla on pieni<br />

organisaatio ja voimavarat ovat<br />

rajalliset. Olemme kuitenkin löytäneet<br />

hyvin toisemme, ja harvoin<br />

joudumme asioista pitkään vääntämään,<br />

Saarinen sanoo.<br />

Ihan kaikki ei Pyhälläkään ole<br />

uudistunut, sillä viime kauden levännyt<br />

ja jo purku-uhan allakin<br />

ollut vanha tuolihissi kansallispuiston<br />

rajalla otetaan taas käyttöön<br />

kevätsesongin ruuhkahuippuihin.<br />

Se on Euroopan toiseksi<br />

vanhin ja otettiin käyttöön 1964.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

11

Pelkosenniemen<br />

sijoitukset Pyhälle<br />

kantavat hedelmää<br />

Matkailuinvestoinneilla<br />

kunta nousuun<br />

Pelkosenniemi on nyt entinen kriisikunta. Panostus<br />

matkailuelinkeinoon on parantanut verotulokertymää.<br />

Tuloverotustakin voitiin keventää, kun<br />

loma-asutuksen ja vesivoimalaitoksen tuomat<br />

kiinteistöverot saadaan nyt omaan käyttöön.<br />

TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale<br />

Pelkosenniemi oli eturivissä<br />

Paras-puitelain 9 § mukaisten<br />

erityisen vaikeassa taloudellisessa<br />

asemassa olevien kuntien joukossa<br />

puoli vuosikymmentä sitten,<br />

kun Paras-hanke käynnistyi.<br />

Kuntaan laadittiin talouden tervehdyttämisohjelma,<br />

menot pidettiin<br />

kurissa ja verotus kiristettiin<br />

kansalliselle huipulle. Erilaisten<br />

alue- ja yritystukien avulla investoitiin<br />

samalla erityisesti matkailuelinkeinoon.<br />

– Bruttoinvestointimme ovat<br />

viimeisten neljän vuoden aikana<br />

olleet enimmillään pari miljoonaa<br />

euroa vuodessa. Se on paljon,<br />

kun koko kunnan talousarvion<br />

loppusumma pyörii seitsemän<br />

ja kahdeksan miljoonan välissä,<br />

kunnanjohtaja Erkki Parkkinen<br />

sanoo.<br />

Nyt neljän vuoden trimmauksen<br />

jälkeen kunnan talous<br />

näyttää hyvältä. 2010 tilinpäätöksessä<br />

taseessa oli kaksi miljoonaa<br />

euroa ylijäämää. Tänä<br />

vuonna tuloveroprosentti painui<br />

jo alle 20:n. Matkailuyrittäjien<br />

investoinnit ovat työllistäneet,<br />

ja kuntaliitosspekulaatioiden<br />

hälvettyä ilmapiiri on<br />

myönteinen. Iso haaste on edelleen<br />

asukasluvun lievä lasku.<br />

2010 lopussa Pelkosenniemellä<br />

oli 1 008 asukasta.<br />

Velkoja lyhennetty<br />

Kunta on myös lyhentänyt velkojaan.<br />

Tuloja on saatu verojen ohella<br />

matkailuliiketoimintaa kehittävien<br />

maanomistajien kanssa tehdyistä<br />

maankäyttösopimuksista.<br />

Kemijärven sellutehtaan sulkemisen<br />

jälkeen Pelkosenniemikin oli<br />

pari vuotta rakennemuutostuen<br />

piirissä. Tuet käytettiin tehokkaasti<br />

elinkeinokehitykseen.<br />

Pyhän alueen palvelut muodostavat<br />

suoraan tai välillisesti<br />

70–80 prosenttia Pelkosenniemen<br />

työpaikoista. Alueelta kertyvien<br />

verotulojen merkitys kunnan<br />

peruspalvelujen järjestämisessä<br />

on olennainen.<br />

Kunta panostanut<br />

paljon Pyhälle<br />

Pelkosenniemen kunta on vahvasti<br />

mukana Pyhän kehittämisessä.<br />

Suuret päätökset on viime<br />

vuosina tehty kunnassa yksimielisesti<br />

yli puoluerajojen. Nykymuotoinen<br />

yhteistyö alkoi vuosituhannen<br />

alussa kanadalaisen<br />

Ecosign-konsulttiyhtiön laatiessa<br />

Pyhän alueen Master Plania.<br />

Kunnan merkittävimmät satsaukset<br />

Pyhälle ovat olleet uusi<br />

hotellitasanteelle nouseva Kultakeronkatu<br />

ja sen ylittävä hiihtoväylä<br />

ja ylikulkusilta, Skiway.<br />

Näiden yhteenlasketut kustannukset<br />

olivat parisen miljoonaa.<br />

FIS-rinteeseen 700 000 €<br />

Myös viime kaudelle valmistunut<br />

700 000 euroa maksanut<br />

FIS-rinne on kunnan rakennuttama.<br />

70 prosenttia rahoituksesta<br />

tuli EU:lta ja kansallisina tukina<br />

muun muassa opetusministeriöltä.<br />

Loppuosan rahoittivat kunta<br />

ja Pyhätunturi Oy puoliksi.<br />

– FIS-rinne on kunnallinen<br />

liikuntapaikka. Omistamme<br />

maapohjan ja rakennutimme<br />

rinteen valaistuksineen. Rinteeseen<br />

rakennettiin kilpailutoimintaa<br />

varten myös uusi lähtökoppi.<br />

Pyhätunturi Oy vastaa rinteen<br />

käyttökustannuksista, Parkkinen<br />

kertoo.<br />

Kunnan osallistumisen taustalla<br />

on se, että rakentamiseen saatiin<br />

tukea opetusministeriöltä. Pyhä ja<br />

Ruka ovat Skisport <strong>Fi</strong>nland ry:n<br />

kanssa tekemänsä kuusivuotisen<br />

sopimuksen nojalla alppihiihdon<br />

virallisia harjoituskeskuksia. Uusi<br />

FIS-rinne on profiililtaan kilpalaskijoille<br />

sopiva ja heidän käytössään<br />

aina tarvittaessa.<br />

– Olen vakuuttunut, että siinä<br />

lasketaan maailmancup-kisoja,<br />

kunhan alueen muu palveluvarustus<br />

kehittyy riittävästi.<br />

Kunnan kiinteistöt<br />

energiatehokkaiksi<br />

Kunta solmi 2010 työ- ja elinkeinoministeriön<br />

kanssa energiatehokkuussopimuksen.<br />

Siihen liittyvän<br />

toimenpideohjelman avulla<br />

kunnassa edistetään energiansäästöä<br />

ja uusiutuvan energian<br />

hyödyntämistä. Sopimuksen<br />

mukaisen kuntakatselmuksen<br />

raportti valmistui viime kesänä.<br />

– Kaikkiin keskeisiin kunnan<br />

kiinteistöihin tehdään energiakatselmus<br />

ja haetaan parempia<br />

toimintamalleja. Toinen keskeinen<br />

kohde on laajan latuverkoston<br />

valaistuksen uusiminen. Tavoitteena<br />

on siellä siirtyä energiatehokkaaseen<br />

valaistukseen<br />

muutaman vuoden sisällä, Parkkinen<br />

sanoo.<br />

Sekä kuntakeskuksessa että<br />

Pyhällä on hakelämpölaitokset<br />

ja kunnan keskeiset kiinteistöt<br />

on liitetty niihin. Öljystä on<br />

näin päästy pitkälti eroon. Kunta<br />

kulkee siis Pyhän hiihtokeskuksen<br />

kanssa samaa latua kohti hiilineutraalia<br />

tulevaisuutta.<br />

Pyhä kolminaisuus<br />

tuo tuloksia<br />

Kunnan, valtion ja elinkeinoelämän<br />

yhteistyö toimii, ja luottamus<br />

eri toimijoiden välillä on<br />

hyvin vahvaa.<br />

– Ympäristörakentamisessa<br />

yhteistyö näkyy hyvin. Laadukkaat<br />

ulkoilureitit on tehty yhteistyössä,<br />

ja valtion ympäristötyöt<br />

ovat olleet tärkeitä työllistä-<br />

12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

LIIKUNTAPAIKAT<br />

Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen kertoo Pelkosenniemen Pyhälle tekemien<br />

infrainvestointien sysänneen liikkeelle paljon yksityisiä investointeja.<br />

Taustalla valaistuna näkyvä FIS-rinne on kunnallinen<br />

liikuntapaikka yksityisen rinnekeskuksen keskellä. Metsähallituksen<br />

luonto- ja kulttuurikeskus Naava avataan kesän alussa.<br />

viä hankkeita. Pyhä kolminaisuus<br />

on tuonut tulosta, Erkki Parkkinen<br />

kehuu.<br />

– Valtion avustukset kunnan<br />

investonteihin ovat synnyttäneet<br />

Pyhälle merkittävää liiketoimintaa<br />

ja pysyviä työpaikkoja. Näiden<br />

väitetään usein olevan vanhaa<br />

ojankaivurahaa, josta pitäisi<br />

päästä eroon. Onneksi se on jonkintasoisena<br />

vielä säilynyt.<br />

Metsähallitus rakennuttaa<br />

uutta Pyhä-Luoston kansallispuiston<br />

luonto- ja kulttuurikeskusta<br />

Pyhän liikekeskuksen viereen.<br />

Rakennus valmistuu näinä<br />

päivinä, ja keskus näyttelyineen<br />

avataan alkukesästä.<br />

Näyttelytilat laajenevat huomattavasti<br />

nykyisestä. Keskukseen<br />

sijoittuu myös Pelkosenniemen<br />

ja Kemijärven matkailuneuvonta,<br />

matkailukoulutustoimintaa<br />

sekä Pyhä-Luosto Vesi<br />

Oy:n toimisto.<br />

Kuntarakenneuudistus<br />

arveluttaa<br />

Hallitus on valmistelemassa uutta<br />

kuntarakennetta. Parkkinen pitää<br />

selvänä, että jo Paras-hankkeessa<br />

todettu pitkien etäisyyksien kuntien<br />

erityisasema säilyy.<br />

– Muutoin ne, jotka olisivat<br />

palvelujen tarpeessa – eli lapset,<br />

vanhukset, sairaat ja vähäosaiset<br />

– joutuisivat hakemaan palvelunsa<br />

kauempaa. Tällöin kustannukset<br />

maksaa yleensä Kela eli valtio.<br />

Käytännön tasolla ratkaisu näyttää<br />

hankalalta.<br />

Erkki Parkkisen mielestä<br />

myös kuntaidentiteetti on ihmisille<br />

tärkeä. Pelkosenniemellä on<br />

tästä kokemusta, kun takavuosina<br />

liitos Kemijärven kaupungin<br />

kanssa oli esillä.<br />

– Kuntaliitosselvityksen aikaan<br />

tuli paljon kommentteja, joissa todettiin,<br />

että ”jos liitos tulee, voin aivan<br />

hyvin muuttaa täältä pois”. <br />

UUSI SAL UV-LAITE<br />

Olemme tuoneet markkinoille oman kilpailukykyisen<br />

SAL Alfa Line UV-laitesarjan. Laitteet on suunniteltu<br />

uima-allasveden lisäksi juomaveden desinfiointiin.<br />

Meiltä saat kaiken, mitä uimahalliin tai kylpylään<br />

tarvitset: monipuolisen tuotevalikoiman sekä<br />

suunnittelutyöt toteutuksineen, huollon ja koulutuksen.<br />

Puhdas vesi vaatii ammattitaitoa.<br />

Puh. 020 720 9292<br />

www.suomenallaslaite.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

13

Turku maksoi<br />

uimahallin<br />

remontista<br />

23 miljoonaa<br />

IMPIVAARA<br />

ON SUOMEN<br />

SUURIN JA<br />

ESTEETTÖMIN<br />

Vesipinta-alaltaan Suomen suurin uimahalli<br />

on myös yksi Suomen esteettömimmistä<br />

halleista. Mittava peruskorjaus ja<br />

laajennus maksoivat 23 miljoonaa. Kaksi<br />

miljoonaa putkahti budjettiin piirustusvirheen<br />

vuoksi.<br />

TEKSTI Sari Järvinen<br />

KUVAT Robert Seger<br />

Valmistuessaan 1975<br />

Pohjoismaiden suurimman<br />

uimahallin ikkunakarmit<br />

räiskyivät punertavina.<br />

Sisäkatto oli tummaa<br />

puuta, kuten 1970-luvulla<br />

kuuluikin olla. Sisään astuessa<br />

erotti altaiden yllä<br />

Olavi Lanun monimetrisen<br />

taideteoksen, jossa uimarit<br />

polskivat ylös ja alas.<br />

Sen vierestä hyppääjät taittoivat<br />

voltteja veteen.<br />

Impivaaran uimahalli<br />

on ollut suljettuna noin<br />

kaksi ja puoli vuotta. <strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti<br />

pääsi halliin<br />

viikkoa ennen kuin<br />

pääurakoitsija Skanska<br />

Talonrakennus Oy luovutti<br />

työmaansa Turun kaupungille<br />

tammikuussa.<br />

Lanun teos tervehtii<br />

yhä tulijaa samalla seinällä<br />

kuin ennen. Mutta paljon<br />

sen ympärillä on muuttunut.<br />

Valoa, altaita, kuntosaleja<br />

ja pukuhuoneita<br />

Altaalta pääsee suoraan invawc:hen,<br />

jota voivat käyttää liikuntaesteisten<br />

lisäksi muutkin.<br />

Esko Eisanen (vas.) ja Oskari Nummi<br />

iloitsevat, sillä kunto- ja kilpauintimahdollisuudet<br />

paranivat remontin myötä.<br />

14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

LIIKUNTAPAIKAT<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

15

Ann Sundholm suunnitteli Impivaaran uimahallin sisäänkäynnin ylle printatun lasin, jonka nimi on Taivaan vuohet.<br />

Esko Eisanen ja taustalla näkyvä Olavi Lanun ruskea taideteos katselivat<br />

hallin saneerausta alusta loppuun.<br />

on tullut lisää. Sisäkatto on kuin<br />

noussut tästä kaikesta korkeammalle.<br />

Todellisuudessa se johtuu<br />

väristä: kaikkialla on valkeaa grafiittia<br />

ja harmaata. Jossakin pilkahtaa<br />

turkoosi tehostevärinä.<br />

– Emme halunneet tehdä retroa,<br />

vaikka se onkin muodissa.<br />

Halusimme uimahallin, joka<br />

miellyttää silmää vielä 40–50<br />

vuoden päästä ja jossa on kuitenkin<br />

jäljellä vanhaakin henkeä,<br />

Turun kaupungin uimalaitosten<br />

johtaja Oskari Nummi sanoo.<br />

Puolen miljoonan<br />

kävijätavoite<br />

Tarve hallin uusimiseen oli selvä.<br />

Yli kolmekymppinen asbestia sisältävä<br />

Himanit-putkisto suoritti<br />

viimeisiä palvelusvuosiaan. Osa<br />

betonielementeistä oli huonossa<br />

kunnossa ja hallin takaosasta<br />

karkaili höyrypatsaita pakkaseen.<br />

Kuntosali ja kolme allasta<br />

koettiin liian pieniksi, sillä kävijöitä<br />

vuonna 2008 Impivaarassa<br />

oli 270 000. Tavoitteeksi asetettiin<br />

saada liikkeelle puoli miljoonaa<br />

ihmistä.<br />

– Uskon, että se on mahdollista.<br />

Allasmäärä on kasvanut. Lisäksi<br />

ennen kun oli kilpailu, muita<br />

uimareita ei voitu päästää sisään.<br />

Nyt voimme pitää muita allastiloja<br />

auki, Nummi sanoo.<br />

Impivaaran kahdeksan altaan<br />

peruskorjauksen ja laajennuksen<br />

hinta on yhteensä noin 23,2<br />

miljoonaa. Se on 5,7 miljoonaa<br />

Höyrysaunan katto on höyrytiivistä<br />

lasikuitua.<br />

enemmän kuin Porissa rakennetun<br />

uuden, seitsemän altaan<br />

hallin kustannukset.<br />

– Ei meitä pyydetty edes laskemaan<br />

uuden hallin kustannuksia.<br />

Vaihtoehtoina oli pelkkä peruskorjaus<br />

tai peruskorjaus laajennuksineen.<br />

Periaatteessa tässä<br />

säästyi uuteen verrattuna vanha<br />

betonirunko, päärakenteiden valu<br />

ja vanhan purku, Rakennuttajatehtävät<br />

hoitanut Turun Tilaliikelaitoksen<br />

rakenuttajainsinööri<br />

Esko Eisanen arvioi.<br />

Kunnallinen terapia-allas<br />

Impivaaran uimahallista haluttiin<br />

Suomen esteettömin. Siinä<br />

onnistumista kumpikaan Eisanen<br />

eikä Nummi uskalla arvioida,<br />

mutta joka tapauksessa esteettömyys<br />

otettiin monipuolisesti<br />

suunnittelussa ja rakentamisessa<br />

huomioon. Siitä piti huolen<br />

muun muassa kaupungin esteettömyysasiamies<br />

Heikki Haulisto<br />

ja vammaisneuvosto.<br />

Yksi tärkeimmistä uudistuksista<br />

on oma pukuhuone ja sauna<br />

liikkumisrajoitteiselle. Aiemmin,<br />

jos avustettava ja hänen saattajansa<br />

olivat eri sukupuolta, oli valittava<br />

mennäkö naisten vai miesten<br />

puolelle.<br />

– Kun heittää vettä saunassa,<br />

lämpö kiertää lattialle. Pyörätuolilla<br />

voi tulla suoraan saunaan ja<br />

saada hyvät löylyt, Nummi kertoo.<br />

Toinen harvinaisuus on terapia-allas,<br />

joka soveltuu myös fysioterapeuttien<br />

ja vammaisryhmien<br />

käyttöön.<br />

Ei kokeilulle ja kylpylälle<br />

Impivaaran peruskorjatusta hallista<br />

on turha etsiä Suomessa ennennäkemätöntä<br />

tekniikkaa tai<br />

rohkeita innovaatioita. Tekijät<br />

halusivat hallin, joka toimii.<br />

– Uimahallissa oli avohiekkaaltaat,<br />

mutta ne eivät enää täytä<br />

tämän päivän suojelumääräyksiä.<br />

Jatkossa vedet puhdistetaan painehiekkasuodatuksella.<br />

Kalvosuodatuksesta<br />

ei ole pitkäaikaisia<br />

referenssejä, Eisanen kertoo.<br />

Aurinkopaneeleihinkaan ei sijoitettu.<br />

– Tutkimme asiaa ja totesim-<br />

16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

LIIKUNTAPAIKAT<br />

me, etteivät ne kannata. Ne voi<br />

kyllä asentaa jälkikäteen. Halli<br />

lämpiää kaukolämmöllä, jonka<br />

toimittaa Turku Energia. Se on<br />

kaupungin omistama. Lämmitys<br />

on kuin laittaisi rahaa omasta<br />

taskusta toiseen, Eisanen pohtii.<br />

Energiaa säästetään poistoilman<br />

lämpöpumpuilla ja ottamalla<br />

pesuvesistä lämpöä talteen.<br />

Vaikka Impivaarasta löytyy<br />

höyrysauna, kylmäallas ja lapsille<br />

liukumäki, siellä ei loikoilla porealtaassa.<br />

– Emme halunneet kylpylää<br />

vaan liikuntapaikan. Poreallas vie<br />

tilaa, jonka käytämme mieluummin<br />

liikuntaan, Nummi toteaa.<br />

Lisätyötä laastista<br />

Alistettu pääurakka toimi Impivaarassa<br />

normaaliin tapaan alistettuine<br />

sivu-urakoineen. Se toimi<br />

Eisasen mukaan kohtuullisen<br />

hyvin. Vain allasosaston laatat<br />

kaupunki hankki itse.<br />

– Halusimme valvoa laatua.<br />

Liukuesteluokan tuli olla hyvä.<br />

Vanhaan verrattuna altaiden ympäristö<br />

ei ole nyt niin liukas, Eisanen<br />

kertoo.<br />

Uima-altaiden laattojen saumaus<br />

aiheutti kuitenkin odottamatonta<br />

viivytystä. Tarkastaja<br />

huomasi uv-valolla, että laattojen<br />

pinnoille oli jäänyt laastia,<br />

joka sisälsi epoksia.<br />

– Meidän huolemme oli, että<br />

lika ottaa siihen kiinni. Nyt urakoitsijan<br />

edustaja puhdistaa laatat<br />

lisätyönä. Laatoitustyön tekijänä<br />

oli aliurakoitsijana virolainen<br />

yritys. He tekivät Suomessa ollessaan<br />

pitempää päivää, jolloin valvojamme<br />

ei välttämättä aina ollut<br />

paikalla, Eisanen pohtii.<br />

Kahden miljoonan<br />

piirustusvirhe<br />

Skanska Talonrakennuksen työmaatoimistossa<br />

katsoo lähes valmista<br />

uimahallia väsynyt mies.<br />

Hän on vastaava työnjohtaja Vesa<br />

Sarin, eikä häntä enää helposti<br />

houkutella korjaamaan toista<br />

uimahallia.<br />

– Haastavaa tämä on ollut kaikin<br />

puolin. Sellaisen vinkin voisin<br />

antaa korjausta suunnitteleville,<br />

että jos ei ole saatavilla luotettavia<br />

vanhoja suunnitelmia,<br />

vanhat rakenteet kannattaa tutkia<br />

etukäteen, Sarin toteaa.<br />

Tällä hän viittaa Impivaaran<br />

vanhan uimahallin käsin piirrettyihin<br />

pohjapiirustuksiin. Niissä<br />

näkyi 11 kantavaa pilaria. Kun<br />

lattiaa purettiin, vain neljä pilaria<br />

oli siellä missä piti.<br />

– Seitsemän oli jossain muualla.<br />

Hälytimme rakennesuunnittelijan<br />

Helsingistä ihmettelemään<br />

asiaa, Eisanen kertoo.<br />

Suunnittelijaa tarvittiin myös,<br />

kun ison pukuhuoneen kantavaa<br />

lattialaattaa piikattiin auki. Se<br />

osoittautui kaikkea muuta kuin<br />

kantavaksi.<br />

– Se oli maavarainen laatta.<br />

Rakennusvalvonta määräsi kartoittamaan<br />

kaikki huonot kohdat<br />

ja tekemään korjausselostuksen.<br />

Urakoitsijalta tilattiin lisätyö.<br />

Homma maksoi yhteensä<br />

noin kaksi miljoonaa enemmän<br />

kuin oli suunniteltu, Esko Eisanen<br />

toteaa.<br />

Lisätöiden vuoksi uimahallin<br />

avaaminen viivästyi reilulla puolella<br />

vuodella. <br />

IMPIVAARAN<br />

UIMAHALLI<br />

Kerrosala 5 912 m 2<br />

Laajennus 2 366 m 2<br />

Vesipinta-ala 2 250 m 2 + portaat<br />

Uudet altaat: monitoimi (terapia-allas),<br />

25 m, perhe, lasten- ja<br />

kahluuallas, kylmäallas<br />

Kunnostetut altaat: 50 m ja<br />

hyppyallas<br />

Kolme kuntosalia, seuroille ja<br />

liikuntatoimelle toimistotiloja<br />

Vuokrasauna 30 €/h + sisäänpääsymaksu<br />

Urakat yhteensä 19 963 000 €:<br />

pääurakka 15 815 000 €, sähkö<br />

1 228 000 €, putki 1 014 000 €,<br />

vedenkäsittely 820 500 €, ilmanvaihto<br />

667 000 €, prosessiautomaatio<br />

259 846 €, taloautomaatio<br />

39 800 €, allaslaattatoimitus<br />

(laatat hankki tilaaja) 118 869 €<br />

Hankkeen kokonaiskustannusarvio<br />

23 160 000 €<br />

Pää- ja arkkitehtisuunnittelu<br />

Siren Arkkitehdit Oy<br />

Vain allashallit 1 ja 2<br />

jäivät paikoilleen vanhasta<br />

hallista, joka<br />

laajeni oikealle.<br />

ALLASHALLI 2<br />

ALLASHALLI 3<br />

ALLASHALLI 1<br />

ALLASHALLI 4<br />

ALLAS-<br />

HALLI 5<br />

SIREN ARKKITEHDIT OY<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

17

Tropical Islands -kylpylän hiekkarannalla voi ruskettua, sillä hallin kattorakenne päästää auringonvalon sisään.<br />

Hallissa on maailman suurin sisätiloissa oleva sademetsä, jossa on noin 50 000 kasvia ja<br />

600 eri kasvilajia. Kovakuoriaiset pitävät kunnossa maaperää, ja niiden määrää kontrolloivat<br />

riikinkukot, fasaanit ja gekot.<br />

Hallissa voi yöpyä myös kahdella hiekkapohjaisella<br />

telttailualueella teltoissa, joissa<br />

patjat ja liinavaatteet ovat valmiina.<br />

18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

LIIKUNTAPAIKAT<br />

Muodonmuutos lentokonehangaarista<br />

virkistyskeitaaksi<br />

Tropical Islands<br />

kylvettää katon alla<br />

Berliinissä<br />

Berliinin lähellä sijaitseva entinen lentokonehangaari on saanut uuden<br />

elämän. Valtaisan kuplahallin sisällä hehkuu Tropical Islands -kylpylä,<br />

jossa maailman suurin sisäsademetsä, trooppinen meri ja saunamaailma<br />

karkottavat päivittäin jopa 8 000 kylpylävieraan mielestä arjen harmauden.<br />

Taloteknisesti halli on erittäiin vaativa. Lämmön ja kosteuden on oltava juuri<br />

oikeat trooppiseen lomailuun.<br />

Martti Matsinen<br />

toimitusjohtaja, PiiMat Oy<br />

Tropical Islands -kylpylä sijaitsee<br />

noin 80 km päässä Berliinin<br />

Tegelin lentokentältä Dresdenin<br />

suuntaan. Tropical Islands on<br />

maailman suurin vapaasti seisova<br />

halli: 360 metriä pitkä, 210 metriä<br />

leveä ja 107 metriä korkea.<br />

Sen sisään mahtuisivat esimerkiksi<br />

Vapaudenpatsas tai koko<br />

Helsingin olympiastadion torneineen.<br />

Koosta antaa hyvän kuvan<br />

myös se, että hallin sisään mahtuisi<br />

Berliinin Potsdamer Platz<br />

kaikkine toimistotaloineen.<br />

Alue perustettiin Luftwaffen<br />

lentokentäksi ennen toista maailmansotaa,<br />

ja sodan jälkeen siitä<br />

tuli DDR:n sotilaslentokenttä.<br />

Saksojen yhdistyttyä alue puhdistettiin,<br />

ja siitä oli tarkoitus tulla<br />

kevyen ilmaliikenteen (zeppeliinit,<br />

kuumailmapallot) lentokenttä.<br />

Itse halli rakennettiin lentokonehangaariksi<br />

vuonna 2000,<br />

mutta omistajavaihdoksen myötä<br />

suunnitelmat muuttuivat, ja hallista<br />

kehitettiin Euroopan suurin<br />

viihdekeskus, Tropical Islands.<br />

Ostosbulevardilta<br />

sademetsään<br />

Tropical Islands -hallista löytyy<br />

jokaiselle jotakin. Sisäänkäynnin<br />

ja pukuhuoneiden jälkeen saavutaan<br />

ostosbulevardille, jonka putiikeista<br />

voi ostaa kaikkea rantatai<br />

kylpylälomalla tarvittavaa.<br />

Ostosbulevardilta eteenpäin matkatessa<br />

tulee vastaan ravintoloita<br />

sekä lasten oma maailma, yli<br />

4 000 neliötä hauskaa. Matkalla<br />

yllättyy nähdessään kuumailmapallon<br />

lentelevän hallin sisällä.<br />

Jollei halua lasten alueelle, voi<br />

aulasta kävellä suoraan vaikkapa<br />

maailman suurimman sisätiloissa<br />

olevan sademetsän läpi uimarannalle.<br />

Lähes kilometrin mittainen<br />

kiertelevä polku kulkee sademetsässä,<br />

jossa on noin 50 000 kasvia<br />

ja 600 eri kasvilajia.<br />

Sademetsässä on luonnollinen<br />

biotooppi, jota myös ylläpidetään<br />

luonnollisesti ilman kemikaaleja.<br />

Maaperää pitävät kunnossa kovakuoriaiset,<br />

jotka eivät ole vaarallisia<br />

ihmisille eivätkä esiinny muualla<br />

hallissa. Kuoriaisten määrää<br />

taas kontrolloivat muun muassa<br />

riikinkukot, fasaanit ja gekot, joita<br />

pyörii sademetsäalueella.<br />

Trooppinen meri ja<br />

saunamaailma<br />

Sademetsästä laskeudutaan polkua<br />

ja portaikkoa pitkin hiekkarannalle.<br />

Hiekkarannan taustaksi<br />

on tehty taivasmaisema, joka<br />

antaa rannalle trooppisen vaikutelman.<br />

Kyseessä on todellinen<br />

hiekkaranta, jossa voi tehdä hiekkalinnoja<br />

tai ottaa aurinkoa.<br />

Hallin kattorakenne päästää<br />

auringonvalon sisään. Hallin sisällä<br />

voi ruskettua lähes ympäri<br />

vuoden. Rantaleikkien jälkeen<br />

on mukava pulahtaa ”trooppiseen<br />

mereen”. Uintialue on maksimissaan<br />

135 cm syvä ja vesi on<br />

28-asteista. Saksan korkein liukumäki<br />

on hiekkarannan vieressä.<br />

Koska Saksassa ollaan, on alueella<br />

luonnollisesti myös saunamaailma.<br />

Tropical Islandsin saunamaailmassa<br />

on kuusi eri aluetta,<br />

jotka ovat saaneet inspiraationsa<br />

eri puolilta maailmaa. Alueelta<br />

löytyy mm. intialaistyyppinen<br />

Elefantin temppeli ja uusiseelantilaista<br />

Waiotapu-aluetta<br />

kuvaava sauna. Saunamaailman<br />

hoito-osastolla voi nauttia erityyppisistä<br />

hieronnoista, ja saunamaailman<br />

vierestä löytyy myös<br />

monipuolinen kuntosali.<br />

Majoitus samassa hallissa<br />

Usein kylpylöihin on yhdistetty<br />

majoitustiloja, jotka ovat samassa<br />

rakennuksessa tai jollain tavalla<br />

kiinteässä yhteydessä kylpylään.<br />

Tropical Islands on tässäkin<br />

suhteessa erikoinen kohde,<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

19

LIIKUNTAPAIKAT<br />

Tropical Islandsin uintialue on maksimissaan 135 cm syvä, ja vesi on<br />

28-asteista. Saksan korkein liukumäki on hiekkarannan vieressä.<br />

Majoitusvaihtoehtoja on kylpylän sisällä hotellista erityyppisiin<br />

huoneistoihin, joita on parikymmentä eri puolella hallia.<br />

sillä myös majoitustilat ovat kylpylän<br />

sisällä.<br />

Majoitukseen on useita eri<br />

mahdollisuuksia. Hallin sisällä<br />

on hotelli, jota parhaillaan laajennetaan.<br />

Lisäksi hallin sisällä<br />

on parikymmentä erityyppistä<br />

huoneistoa, jotka sijaitsevat eri<br />

puolilla hallia. Jokaisella majoitushuoneistolla<br />

on oma tarinansa<br />

kuten Ceylonin teehuoneisto<br />

tai Surinamin banaanihuoneisto.<br />

Alueella on myös kaksi hiekkapohjaista<br />

telttailualuetta. Siellä<br />

voi yöpyä teltoissa, joissa patjat ja<br />

liinavaatteet ovat valmiina.<br />

Tropical Islands on auki joka<br />

päivä kellon ympäri. Ainoastaan<br />

saunamaailma ja jotkut kaupat<br />

ja ravintolat ovat kiinni yöaikaan.<br />

Näiltäkin osin Tropical Islands<br />

siis toimii kuten mikä tahansa<br />

lomakeskus – mutta yhden<br />

katon alla.<br />

Kävijöiden yleinen vaikutelma<br />

kohteesta oli ”elämys”. Oli<br />

myös mielipiteitä, että tämä on<br />

kohde, jossa tulee kerran käydä<br />

mutta toista kertaa ei tarvitse tulla.<br />

Onko se oikea trooppinen loma,<br />

jos koko ajan ollaan samassa<br />

hallissa, vaikka rakenteiden ja<br />

tekniikan avulla onkin saatu aikaan<br />

oma trooppinen maailma<br />

Kirjoittaja ei kuitenkaan saanut<br />

yhtään sellaista kommenttia,<br />

etteikö Tropical Islandsissa<br />

kannattaisi käydä kerran elämässä.<br />

<br />

www.tropical-islands.de<br />

Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys<br />

Ukty teki 2011 opintomatkansa lokakuussa<br />

Saksaan. Matkalle osallistui<br />

yhteensä 30 uktyläistä, jotka edustivat<br />

laajasti uimala-alan eri asiantuntijatahoja.<br />

Tropical Islands -kylpylän lisäksi<br />

vierailukohteina olivat Kurhessen Therme<br />

Kasselissa sekä FSB ja Aquanalemessut<br />

Kölnissä.<br />

Lentokonehalli uusiokäytössä<br />

Rakennus, jossa Tropical Islands<br />

-kylpylä sijaitsee, valmistettiin<br />

CargoLifter AG:n lentokonehangaariksi<br />

vuosituhannen<br />

vaihteessa. Raskaan kuljetuksen<br />

lentokoneet vaativat paljon tilaa<br />

joka suuntaan, ja sitä myös löytyy.<br />

70 000 neliömetrin kattorakenteen<br />

tulee kestää valtavat<br />

sade- ja lumikuormat. Katto on<br />

rakennettu teräskaarista, joiden<br />

päälle on asennettu PVC-pinnoite.<br />

Eteläpuolella pinnoitteena on<br />

erikoiskalvo, joka päästää auringon<br />

UV-säteilyä lävitseen, jolloin<br />

auringonotto sisätiloissa on<br />

mahdollista.<br />

Jotta lentokoneet saadaan sisään,<br />

on rakennuksessa kaksi<br />

600 tonnia painavaa ovea, joiden<br />

avaaminen ja sulkeminen<br />

kestäisi 20 minuuttia. Ovet eivät<br />

enää ole käytössä hallin muututtua<br />

kylpyläksi.<br />

Taloteknisesti vaativa kohde<br />

Tekniikaltaan kohde on erittäin<br />

Rakennus, jossa Tropical Islands -kylpylä sijaitsee, on maailman<br />

suurin vapaasti seisova halli: 360 metriä pitkä, 210 metriä leveä ja<br />

107 metriä korkea.<br />

vaativa. 5,5 miljoonaa kuutiometriä<br />

ilmaa tulee pitää oikeassa lämpötilassa<br />

(+25 °C) ja kosteudessa<br />

(RH 40–60), jotta kävijöille tulisi<br />

aito trooppisen loman tunnelma.<br />

Tämä asettaa kovat vaatimukset<br />

tekniikalle.<br />

Kun vielä huomioidaan, että<br />

päivittäinen kävijämäärä voi olla<br />

jopa 8 000 henkeä ja hallissa on<br />

useita eri alueita, jotka vaativat<br />

erityyppisiä olosuhteita, ovat sekä<br />

suunnittelu että tekniikan ylläpito<br />

olleet haastavia tehtäviä.<br />

Hallissa on noin 33 kilometriä<br />

lattialämmitysputkia, 5 000 neliömetriä<br />

ilmastointikanavia sekä<br />

yli 30 kilometriä erilaisia huoltoputkistoja.<br />

Lämpö ja kosteus ovat tärkeitä<br />

myös hallin kasvillisuuden<br />

kannalta. Erityisesti trooppisen<br />

sademetsän kasvit ovat vaativia.<br />

Trooppisessa meressä ja Laguna-alueella<br />

on yhteensä 7 000<br />

kuutiometriä lämmintä vettä, jota<br />

suodatetaan, desinfioidaan ja<br />

neutraloidaan jatkuvasti, jotta<br />

hygieniataso säilyy korkeana.<br />

Kemikaaleja vältetään<br />

Kuten sademetsässä myös allasvesien<br />

käsittelyssä pyritään välttämään<br />

kemikaaleja. Otsoni valmistetaan<br />

ilmasta sähkövirralla<br />

ja kloori ruokasuolasta. Kemikaaleja<br />

valmistetaan sitä mukaa<br />

kuin kulutetaan, jotta säilytysmäärät<br />

ovat pieniä.<br />

Myös suodattimien huuhteluvedet<br />

kierrätetään suodatuksen<br />

kautta takaisin altaaseen. Trooppisen<br />

meren allasmateriaaliksi<br />

valittiin hygieniasyistä teräs.<br />

20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

Kuntatekniikan maailmankongressi<br />

TEEMANA KESTÄVÄT YHTEISÖT<br />

Helsingissä <strong>Fi</strong>nlandia-talossa 4.–10.6.2012<br />

Ainutlaatuinen tilaisuus oppia<br />

parhaita käytäntöjä niin Suomesta<br />

kuin muistakin maista ja<br />

tavata ulkomaisia kollegoitasi!<br />

Tutustumismahdollisuudet Tukholman ja Tallinnan<br />

ajankohtaisiin kuntatekniikan aiheisiin!<br />

Tapahtuma on samalla<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistyksen vuosiseminaari.<br />

Platinum Sponsor<br />

www.ifme2012.com2.com<br />

Tilaisuus tuoda esille<br />

suomalaista osaamista!<br />

ORGANIZERS:<br />

FAME

TURUNTIE TULEVAISUUDESSA<br />

Valtaosin 2+2-kaistainen.<br />

Osa nykyisistä liikennevalo-ohjatuista risteyksistä<br />

korvataan kiertoliittymillä.<br />

Koko matkalle rakennetaan molemminpuolinen<br />

yhdistetty jalankulku- ja pyörätie.<br />

Turuntien poikki rakennetaan lisää kevyen liikenteen<br />

siltoja. Viihtyvyyttä parannetaan meluntorjunnalla<br />

sekä istutuksin ja väyläarkkitehtuurin keinoin.<br />

Turuntielle luvassa muodonmuutos: lisää kaistoja,<br />

Maantien muuttaminen kaduksi ma<br />

Espoo haluaa muuttaa<br />

noin 10 kilometriä alueellaan<br />

kulkevasta Turuntiestä<br />

kaduksi. Syynä<br />

on kaupunkirakenteen<br />

tiivistyminen ja<br />

kasvanut liikenne. Muutoksen<br />

hintalappu on<br />

kymmeniä miljoonia.<br />

Petri Vainio, investointipäällikkö<br />

Salla Hänninen, katuinsinööri<br />

Tekninen keskus, Espoon kaupunki<br />

Espoota halkoo viisi suurta<br />

maantietä: Kirkkonummelta Helsinkiin<br />

johtava Länsiväylä etelärannikkoa<br />

myötäillen, Turusta Helsinkiin<br />

johtava Turunväylä sekä kolme<br />

kehätietä, joista keskimmäinen, Kehä<br />

II on keskeneräinen kattaen vain<br />

Länsiväylän ja Turuntien välin. Viisi<br />

suurinta väylää ovat Espoon alueella<br />

pääosin moottoriliikenne- tai<br />

moottoriteitä.<br />

Espoon alueella kulkee myös<br />

muita maanteitä, joista merkittävimmät<br />

ovat<br />

Turuntie, joka on vanha Helsingistä<br />

Turkuun johtava maantie,<br />

Kauklahdenväylä, joka on<br />

Espoonlahdesta Veikkolaan kulkeva<br />

yhdystie sekä<br />

Vihdintie, joka on vanha<br />

Helsingistä Vihdin ja Karkkilan<br />

kautta Poriin johtava maantie.<br />

Espoon alueella on katuja noin<br />

1 500 km ja maanteitä noin 300<br />

km. Lisäksi valtio omistaa maanteiden<br />

varrella kulkevia kevyen liikenteen<br />

väyliä noin 80 km.<br />

Maanteiden välityskykyä<br />

kasvatettu useasti<br />

Espoo on kasvanut voimakkaasti<br />

1970-luvulta lähtien, ja samalla<br />

Helsinkiin suuntautuvan työmatkaliikenteen<br />

pendelöinti ympäryskunnista<br />

on lisääntynyt voimakkaasti.<br />

Tämä on edellyttänyt<br />

maanteiden välityskyvyn kasvattamista<br />

useaan otteeseen.<br />

Osa välityskykyä parantavis-<br />

22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

LIIKENNE<br />

Kuva on otettu tässä.<br />

Petri Vainio<br />

Opaskarttaotteessa näkyy noin 10 kilometrin osuus kaduksi muuttuvaa Turuntietä (keltainen itä-länsisuuntainen väylä).<br />

kiertoliittymiä, kevyen liikenteen väyliä ja siltoja<br />

ksaa Espoolle kymmeniä miljoonia<br />

ta hankkeista on ollut kaupungin<br />

ja valtion yhteishankkeita. Tällainen<br />

on myös hankkeista uusin,<br />

Kehä I:n parantaminen Leppävaarassa.<br />

Se toteutettiin kustannusjakosopimuksella<br />

ja aikaistamislainalla<br />

siten, että Espoo<br />

on maksanut 2008 alkaneen rakentamisen<br />

kokonaan ja valtio<br />

maksaa sovitun 61 prosentin<br />

osuutensa takaisin 2012 ja 2013.<br />

Leppävaaran kustannusjakosopimuksen<br />

komponenttina oli myös<br />

maankäytön lisääntyminen tunnelin<br />

katolle ja vanhalle tiealueelle<br />

saatu lisärakentamisoikeus.<br />

Liikenneväylien välityskykyä<br />

parantavat toimenpiteet ovat tyypillisesti<br />

olleet lisäkaistojen rakentamista<br />

sekä risteyksien ja liikennevalojen<br />

korvaamista eritasoliittymillä.<br />

Maankäytön ja normien<br />

kehittyessä myös meluntorjuntaa<br />

joudutaan usein parantamaan.<br />

Pääsääntöisesti parantamistoimenpiteiden<br />

kustannusjakoperiaatteet<br />

on neuvoteltu tapauskohtaisesti.<br />

Kustannusvastuuta<br />

on kohdennettu osapuolille sen<br />

mukaan kuin parantamispaineet<br />

johtuvat liikenneväylän normaalista<br />

käytöstä ja liikenteen yleisestä<br />

kasvusta tai kunnan maankäytön<br />

kehittämisestä.<br />

Kustannukset puoliksi<br />

valtion ja kunnan kesken<br />

Liikennevirasto ja Kuntaliitto<br />

ovat yhdessä päivittäneet syksyllä<br />

2010 suositukset maanteiden<br />

tienpidon kustannusjaosta kuntien<br />

ja valtion kesken. Suosituksen<br />

mukaan hallinnollista luokitusta<br />

muutettaessa oleelliset, yhteisesti<br />

todettavat nykytilan puutteiden<br />

parantamisen kustannukset jaetaan<br />

puoliksi valtion ja kunnan<br />

kesken, ellei erityisestä syystä toisin<br />

sovita.<br />

Käytäntö on osoittanut, että<br />

lähes kaikista parantamishankkeista<br />

joudutaan kuitenkin neuvottelemaan<br />

tapauskohtaisesti ja<br />

usein kunta joutuu kantamaan<br />

suosituksia suuremman osuuden<br />

rahoitusvastuusta. Varsinkin pää-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

23

LIIKENNE<br />

Katuna Turuntielle tavoitellaan kaupunkimaisempaa ilmettä erityisesti<br />

Leppävaarassa. Oikealla Turuntie alittaa Kehä I:n.<br />

kaupunkiseudulla valtion osallistuminen<br />

tärkeiden, pitkään odotettujen<br />

hankkeiden kustannuksiin<br />

näyttää tulevina vuosina olevan<br />

nihkeää.<br />

Turuntien riesana<br />

ruuhkaiset liittymät<br />

Turuntie (mt110) on vanha Helsingistä<br />

Turkuun johtava maantie,<br />

joka on maankäytön tiivistymisen<br />

ja Turunväylän rakentamisen<br />

seurauksena muuttunut toiminnalliseksi<br />

osaksi Espoon katuverkkoa.<br />

Turuntie kulkee lisäksi<br />

noin puolen kilometrin matkalla<br />

Espoon naapurikaupungin,<br />

Kauniaisten halki. Turuntie<br />

on länsipäässä osa historiallista<br />

Kuninkaantietä välillä Espoontie-<br />

Kuninkaantie. Turuntien varrella<br />

on myös lähes koko Espoossa<br />

kulkevan osuuden matkalta kevyen<br />

liikenteen väylä.<br />

Turuntien nykyisiä ongelmia<br />

ovat muun muassa useat ruuhkaiset<br />

liittymät, joukkoliikenteen<br />

heikko sujuvuus ruuhka-aikoina,<br />

puutteellinen meluntorjunta, turvattomat<br />

kevyen liikenteen tasoylitykset<br />

sekä muutamat liikenneturvallisuutta<br />

heikentävät tonttiliittymät.<br />

Turuntielle tarvittavista<br />

kehittämistoimenpiteistä on<br />

laadittu viimeksi 10 vuotta sitten<br />

silloisen Tiehallinnon johdolla<br />

kehittämisselvitys, mutta laajempia<br />

parantamistoimenpiteitä<br />

ei ole toteutettu kustannussyistä.<br />

Ely-keskus esitti Turuntien<br />

muuttamista kaduksi<br />

Turuntien muuttamisessa kaduksi<br />

on tienpitäjä, Uudenmaan elykeskus<br />

ollut aloitteellinen ja esittänyt<br />

Espoon kaupungille Turuntien<br />

muuttamista kaduksi noin<br />

10 kilometrin matkalta. Tästä reilut<br />

seitsemän kilometriä on asemakaavoitettua<br />

ja noin 3,5 kilometriä<br />

asemakaavoittamatonta.<br />

Kaduksi muuttaminen edellyttää<br />

asemakaavan ja asemakaavamuutoksen<br />

laatimista. Kaavojen<br />

vahvistuttua ja kadunpitopäätöksen<br />

jälkeen parantamis-<br />

toimenpiteet voidaan hyväksyä<br />

katusuunnitelmilla.<br />

Turuntien nykyinen tasaus on<br />

paikoin hyvin korkealla jyrkkine<br />

luiskineen. Tien rajaus on laajoilta<br />

alueiltaan epämääräinen ja<br />

maaseutumainen. Valtakunnallisesti<br />

arvokas Espoonjokilaakso,<br />

Lippajärvi ja Kauniaisten vanhat<br />

huvilat pihapiireineen, Leppävaaran<br />

keskustan korttelit sekä Nokian<br />

korttelit ja paikoitustalo ovat<br />

kaupunkikuvallisesti omaleimaisimpia<br />

osuuksia.<br />

Tienvarren kaupunkirakennetta<br />

tiivistetään<br />

Katuna Turuntietä on tarkoitus<br />

kehittää nykyisestä hyvin maantiemäisestä<br />

väylästä vaihtelevaksi<br />

liikenneympäristöksi. Tavoitteena<br />

on tiivistää Turuntien varren<br />

kaupunkirakennetta kaupunkimaisiksi<br />

asuin-, työpaikka- ja<br />

virkistysalueiden jaksoiksi. Kaupunkimaisempaa<br />

ilmettä tavoitellaan<br />

erityisesti Leppävaaran<br />

alueella, jolloin avautuu myös<br />

mahdollisuuksia maankäytön<br />

kehittämiselle.<br />

Täysin toisenlaista ympäristöä<br />

tulee olemaan Espoonjokilaakson<br />

alueella, jossa Turuntie<br />

tullaan sopeuttamaan arvokkaaseen<br />

maisema-alueeseen ja kulttuuriympäristöön.<br />

Muutos maksaa useita<br />

kymmeniä miljoonia<br />

Väylän muuttaminen Espoon<br />

standardien mukaiseksi kaduksi<br />

tulee maksamaan useita kymmeniä<br />

miljoonia euroja. Katuna Turuntietä<br />

ja sen ympäristön maankäyttöä<br />

on kuitenkin helpompaa<br />

ja joustavampaa suunnitella kaupungin<br />

tarpeisiin kuin väylän ollessa<br />

maantie.<br />

Suurimmat haasteet ovat parantamistoimenpiteiden<br />

rahoitus<br />

ja osin ristiriitaisten tavoitteiden<br />

yhteensovittaminen (maankäytön<br />

tiivistäminen katumaiseksi<br />

muuttuvan väylän varrella vs.<br />

kasvavan liikenteen sujuvuuden<br />

turvaaminen liikenteellisesti tärkeällä<br />

väylällä). Valtavien kustannusten<br />

vuoksi parantaminen tullaan<br />

tekemään vaiheittain, joten<br />

haasteena on myös järkevän ja<br />

toimivan kehittämispolun luominen.<br />

Uusia ratkaisuja<br />

liikenteen ongelmiin<br />

Väestön keskittyessä suuriin kaupunkeihin<br />

näiden yhdyskuntarakenteen<br />

tiivistyminen pakottaa<br />

etsimään uusia ratkaisuja liikenteen<br />

ongelmiin.<br />

Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi<br />

maanteiden ja pääkatujen<br />

tunnelointi ja vapautuvan maankäyttöpotentiaalin<br />

hyödyntäminen,<br />

julkisen liikenteen ja tehokkaan<br />

liityntäpysäköinnin kehittäminen<br />

pendelöivien työmatkalaisten<br />

tarpeisiin ennemmin kuin<br />

sisääntuloväylien kaistamäärän<br />

kasvattamisen sekä kunnan sisäisen<br />

maankäytön tehostaminen<br />

muuttamalla joitakin vanhoja<br />

maanteitä kaduiksi. <br />

Maantie muuttuu kaduksi kadunpitopäätöksellä<br />

Ulla Hurmeranta, lakimies<br />

Suomen Kuntaliitto<br />

Katualue osoitetaan asemakaavassa.<br />

Asemakaavan laatimisen<br />

yhteydessä kunta määrittelee<br />

maanteiden osalta, missä<br />

määrin kyse on vain paikallista<br />

liikennettä palvelevasta liikenneväylästä,<br />

joka tulee osoittaa asemakaavassa<br />

katualueeksi.<br />

Katu rakennetaan MRL<br />

(maankäyttö- ja rakennuslain)<br />

85 §:n mukaan kunnan hyväksymän<br />

suunnitelman mukaan. Kun<br />

maantie muutetaan kaduksi,<br />

24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

voidaan tilanteesta riippuen joutua<br />

laatimaan myös katusuunnitelmat.<br />

MRL 86 §:n mukaan kadunpitovelvollisuus<br />

alkaa, kun asemakaavan<br />

mukaisen toteutuneen<br />

maankäytön liikennetarve<br />

sitä edellyttää eikä kadun rakentamisesta<br />

kunnalle aiheutuvia<br />

kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina<br />

kadun rakentamisella<br />

tyydytettävään liikennetarpeeseen<br />

verrattuna. Kun kadunpitovelvollisuus<br />

on alkanut, tulee<br />

kunnan tehdä kadunpitopäätös<br />

kohtuullisessa ajassa.<br />

MRL 86a §:n 1 momentin<br />

mukaan maantie, joka asemakaavassa<br />

on osoitettu kaduksi,<br />

muuttuu kunnan tekemällä<br />

kadunpitopäätöksellä kaduksi.<br />

Kadunpitopäätökset tulee tehdä<br />

tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina<br />

ottaen huomioon<br />

kunnossapidon vaatimukset ja<br />

maankäytön sekä tie- ja katuverkon<br />

toteutuminen. Saman pykälän<br />

2 momentin mukaan maantie<br />

lakkaa kadunpitopäätöksen<br />

tultua voimaan ja maantien tiealue<br />

siirtyy samalla kunnan omistukseen.<br />

Kadunpitopäätös tulee voimaan,<br />

kun kadunpitopäätöksestä<br />

ja siihen perustuvasta kunnossapitovelvollisuuden<br />

alkamisesta<br />

on MRL 87 §:n mukaisesti ilmoitettu<br />

kadun tai sen osan varrella<br />

sijaitsevien kiinteistöjen omistajille<br />

tai haltijoille siten kuin kuntalain<br />

95 §:ssä säädetään. Kuntalain<br />

95 §:n mukaan kiinteistönomistajille<br />

tulee lähettää päätöstä<br />

koskeva pöytäkirjan ote oikaisuvaatimusohjeineen<br />

tai valitusosituksineen<br />

tiedoksi kirjeellä.

LIIKENNE<br />

VTT:n kehittämä prototyyppi tehostaa arviointia<br />

Liikennetärinän mittaamiseen<br />

langattomia menetelmiä<br />

Liikennetärinä on noussut<br />

tärkeäksi tekijäksi<br />

maankäytön suunnittelussa.<br />

Tärinäselvityksen<br />

tekemistä pidetään kuitenkin<br />

usein hankalana<br />

ja kalliina. Siksi VTT:llä<br />

on kehitetty uutta teknologiaa<br />

hyödyntäviä<br />

keinoja liikennetärinän<br />

arviointia, mittaamista<br />

ja tulosten avulla tehtävää<br />

päätöksentekoa<br />

varten.<br />

Asko Talja<br />

VTT – Materiaalit ja rakennettu<br />

ympäristö<br />

Jukka Koskinen<br />

VTT – Verkottuneet järjestelmät<br />

Liikennetärinän mittaamiseen<br />

on kehitetty prototyyppi<br />

mittalaitteesta, joka perustuu<br />

langattomien sensoriverkkojen<br />

hyödyntämiseen. Uuden teknologian<br />

ansiosta mittauslaitteiden<br />

asennus on helpompaa ja<br />

nopeampaa ja mittaukset voidaan<br />

tehdä samalla kertaa entistä<br />

laajemmalta alueelta. Mittaustulosten<br />

käsittelyyn kehitetyt<br />

menetelmät mahdollistavat tulosten<br />

automaattisen käsittelyn ja visualisoinnin<br />

paikkatietoympäristöä<br />

hyödyntäen. Uusista keinoista<br />

voivat hyötyä sekä mittausten tilaajat<br />

että arvioinnin tekijät.<br />

Liikennetärinämittausten<br />

helppo tilaaminen ja suorittaminen<br />

edellyttävät selkeitä käytäntöjä.<br />

VTT on julkaissut ohjeistuksen,<br />

johon voidaan tärinäselvitysten<br />

tilaamisessa ja tekemisessä<br />

viitata. Tärinämittauksista<br />

saatavan tiedon nopea<br />

Mittaustulosten tarkastelu näyttöruudulta<br />

Mittauslaitteisto tuottaa ja tallentaa mittaustapahtumasta ajanhetken, mitatun värähtelyn suuruuden, värähtelyspektrin,<br />

näytteen mitatusta signaalista sekä kuva-aineistoa tapahtumasta. Mittaustulosten oikeellisuuden<br />

tarkistus tehdään tarkastelua varten laaditulla interaktiivisella Windows-ohjelmalla. Ohjelma tallentaa tiedot<br />

valituista tapahtumista ja laskee niistä tärinän arvioinnissa tarvittavat tulokset.<br />

Tärinäselvityksen tarpeen arviointi<br />

Maalaji<br />

väylän alla<br />

Liikennetyyppi yöaikaan<br />

Etäisyys<br />

väylästä<br />

Tavarajunaliikenne (3 500 tn, 90 km/h) 500 m<br />

Pikajunaliikenne (140 km/h)<br />

200 m<br />

Pehmeä maa Metro- ja sähkömoottorijunat (80 km/h) 100 m<br />

Raskas maantieliikenne (100 km/h, sileä) 100 m<br />

Hidastetöyssyt, raskas liikenne (40 km/h) 100 m<br />

Raskas katuliikenne (40 km/h, sileä)<br />

50 m<br />

Kova maa Tavara- ja pikajunat (yleensä) 100 m<br />

Raskas maantie- ja katuliikenne (ml. töyssyt) 15 m<br />

Tärinäselvityksen tarpeen arviointi tulisi tehdä jo maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa.<br />

Liikennetärinä voi haitata asumista, mikäli rakennuksen etäisyys<br />

väylästä on taulukossa esitettyä arvoa pienempi.<br />

hyödyntäminen päätöksenteossa<br />

edellyttää lisäksi yksikäsitteistä<br />

tulosten esitystapaa,<br />

joka myös sisältyy ohjeistuksen.<br />

Mittaukset tärinän<br />

arvioinnin tukena<br />

Liikennetärinän leviäminen on<br />

vaikeasti arvioitavissa, koska tärinän<br />

haitallisuus riippuu monista<br />

epävarmuustekijöistä. Siksi<br />

arvioinnin perusteena käytetään<br />

yhä useammin maasta mitattua<br />

todellista värähtelyä. Pääsääntöisesti<br />

värähtely mitataan<br />

rakennuspaikalta väylää lähinnä<br />

olevan julkisivun kohdalta.<br />

Laajemman rakennusalueen<br />

suunnittelussa mittauspisteiden<br />

välimatkaan vaikuttaa rakennusten<br />

sijainnin lisäksi maaperän<br />

laatu ja liikennetyyppi. Näennäisesti<br />

pienetkin erot maaperässä<br />

ja väylän rakenteessa vaikuttavat<br />

värähtelyn suuruuteen.<br />

Asuintilojen värähtelyn arvioinnissa<br />

tarvitaan värähtely kolmessa<br />

pääsuunnassa: yksi pystysuunta<br />

ja kaksi vaakasuuntaa.<br />

Liikennetärinää eniten<br />

pehmeillä savimailla<br />

Liikennetärinä voi ilmetä lattian<br />

pystyvärähtelynä tai rungon vaakavärähtelynä.<br />

Värähtely voi tuntua<br />

kehossa tai se aistitaan esineiden<br />

helinänä tai heilumisena. Tärinä<br />

saattaa aiheuttaa pelkoa rakenteiden<br />

vaurioitumisesta tai<br />

kiinteistön arvon alenemisena.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

25

Haitta on yleisin pehmeillä savimaa-alueilla.<br />

Erityisesti haittaa<br />

aiheuttavat raskas tavarajunaliikenne<br />

ja hidastetöyssyt.<br />

Asuintiloissa asukkaan kokemaa<br />

värähtelyä arvioidaan lattian<br />

pystyvärähtelyn ja rakennuksen<br />

rungon vaakavärähtelyn perusteella.<br />

Arviointi käsittää kaksi<br />

ehtoa, joista toinen perustuu<br />

värähtelyn tasaiseen voimistumiseen<br />

ja toinen värähtelyspektrin<br />

tietyn taajuusalueen voimistumiseen<br />

resonanssissa. Molempien<br />

ehtojen on toteuduttava.<br />

Resonanssin vaikutukseen<br />

voidaan vaikuttaa esimerkiksi<br />

muuttamalla rakennuksen korkeutta<br />

tai lattioiden jänneväliä. Tasaiseen<br />

voimistumiseen on vaikeampi<br />

vaikuttaa. Pahimmassa tapauksessa<br />

voidaan joutua muuttamaan<br />

rakennuksen käyttötarkoitusta,<br />

rajoittamaan liikennettä<br />

tai rakentamaan värähtelyä vaimentavia<br />

tärinäesteitä.<br />

Paikkatietoympäristön<br />

käyttö hyvä vaihtoehto<br />

Nopeasti kehittyvän paikkatietoympäristön<br />

(GIS) käyttö tarjoaa<br />

erinomaisen vaihtoehdon<br />

erityyppisten aineistojen – kuten<br />

tiestö, rakennukset, maaperätieto<br />

tai satelliittikuva – yhdistämiseen<br />

ja visuaaliseen tulosten<br />

esittämiseen. Yksinkertaisimmillaan<br />

paikkatietoympäristöä voidaan<br />

käyttää raporttien tallentamiseen,<br />

mutta standardimuodossa<br />

esitettyjen tulosten käyttö<br />

mahdollistaa myös kehittyneiden<br />

päätöksentekosovellusten<br />

tekemisen.<br />

Karttanäytöltä voidaan esimerkiksi<br />

suoraan lukea arvio sisätilojen<br />

värähtelystä tasaiseen<br />

voimistumiseen tai resonanssiin<br />

perustuvassa tarkastelussa. Lisäksi<br />

pisteeseen liitetystä värähtelyspektristä<br />

voidaan suoraan<br />

arvioida, mitä taajuusaluetta lattian<br />

ja rungon värähtelysuunnittelussa<br />

tulee rakennesuunnittelijan<br />

välttää.<br />

Langaton mittauslaitteisto<br />

tuo säästöjä<br />

Langattomalla mittauslaitteistolla<br />

saavutettavat merkittävimmät<br />

säästöt aiheutuvat seuraavista tekijöistä:<br />

Helppo ja tarkoituksenmukainen<br />

asennus – ei teiden alituksia,<br />

ei rakennusten kiertämistä, ei<br />

katkeilevia johtoja.<br />

Verkkovirtaa ei tarvita – ei<br />

sähköpisteongelmaa.<br />

Suuri toiminta-alue – ei johdotuksista<br />

aiheutuvia etäisyysrajoituksia,<br />

suuri alue voidaan mitata<br />

helposti paloina.<br />

Pieni energiankulutus – viikon<br />

mittausaika, lisäakuilla jopa<br />

kaksi viikkoa.<br />

Etähallinta – ei ongelmaa<br />

häiriöön keskeytyvistä mittauksista,<br />

ei muistin täyttymistä.<br />

Lopulliset tulokset mittalaitteesta<br />

– ei mittaussignaalien jatkoanalysointitarvetta.<br />

Ohjelma mittalaitteen tulosten<br />

arviointiin valmiina – häiriötulokset<br />

voidaan poistaa helposti.<br />

Ohjeet tärinäselvityksen teettämistä,<br />

tekemistä ja raportointia<br />

varten helpottavat sekä työn tilaajaa<br />

että selvityksen tekijää.<br />

Jatkokehitystyöhön<br />

etsitään yritystä<br />

Kehitetty mittalaite on prototyyppi,<br />

eikä se siten ole sellaisenaan<br />

vielä valmis liikennetärinän<br />

arviointiin. Lähivuosina vastaavaa<br />

tuotetta on todennäköisesti<br />

saatavissa kaupallisesti. VTT:n<br />

prototyyppilaitteiston jatkokehitystyöhön<br />

ja laitteiston kaupallistamiseen<br />

kaivataan yritystä, joka<br />

on erikoistunut mittalaitteessa<br />

käytetyn teknologian hyödyntämiseen.<br />

Paikkatietoympäristön hyödyntäminen<br />

edellyttää, että tärinämittauksia<br />

tarvitsevilla ja suorittavilla<br />

tahoilla on riittävä tahto<br />

liikennetärinärekisterin (LTR)<br />

perustamiseen ja sen käyttöönottoon.<br />

Rekisterin käyttöliittymä<br />

tarjoaisi mahdollisuuden<br />

tarkastella tuloksia yhdessä muiden<br />

karttatasojen kanssa. Järjestelmään<br />

vietäisiin sekä uudet että<br />

vanhat selvitykset, jotka voivat<br />

koskea myös rakennuksesta tehtyjä<br />

tärinäselvityksiä.<br />

Tutkimuksen ovat rahoittaneet<br />

Tekes, Liikennevirasto, Vibsolas<br />

Oy, Promethor Oy, Sito Oy<br />

ja VTT sekä Helsingin, Vantaan,<br />

Tampereen, Keravan ja Järvenpään<br />

kaupungit. <br />

Ohjeita liikennetärinän arviointiin. VTT<br />

Tiedotteita 2569. www.vtt.fi/inf/<strong>pdf</strong>/<br />

tiedotteet/2011/T2569.<strong>pdf</strong><br />

Liikennetärinän monitorointi- ja analysointiympäristö.<br />

VTT Tiedotteita 2607<br />

www.vtt.fi/inf/<strong>pdf</strong>/tiedotteet/2012/<br />

T2607.<strong>pdf</strong><br />

Langattomuus helpottaa tärinän mittaamista<br />

VTT:n kehittämä mittauslaitteen<br />

prototyyppi käsittää 10<br />

sensorisolmua, kamerasolmun<br />

ja keskusyksikön. Sensorisolmu<br />

on pienikokoinen akuilla varustettu<br />

yksikkö, joka mittaa sijoituspisteensä<br />

erisuuntaiset värähtelyt<br />

ja kamerasolmu ottaa<br />

kuvan mittaustapahtumasta.<br />

Erillinen keskusyksikkö, joka<br />

vastaa kooltaan ja ulkonäöltään<br />

sensorisolmua, hallinnoi<br />

verkon toimintaa. Mittausverkossa<br />

yksi tai useampi verkon<br />

sensorisolmuista voi toimia<br />

mittauksen käynnistäjänä. Värähtelyn<br />

ylittäessä kynnysarvon<br />

solmu lähettää viestin keskusyksikölle<br />

ja tämä edelleen heräteviestin<br />

kaikille sensorisolmuille,<br />

jolloin mittaus käynnistyy<br />

määrätyksi ajaksi kaikissa<br />

mittaussolmuissa.<br />

Puhelinyhteydellä keskusyk-<br />

VTT:n<br />

langattoman<br />

sensoriverkon<br />

toiminta<br />

SENSORISOLMUT, 10 KPL<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

KESKUSYKSIKKÖ<br />

<br />

<br />

<br />

KAMERASOLMU<br />

<br />

<br />

sikköön voidaan etävalvoa mittauksen<br />

etenemistä, välittää<br />

mittaustietoa ja muuttaa mittauksen<br />

käynnistymiseen liittyviä<br />

tietoja.<br />

Langattomalta mittausverkolta<br />

toivotaan seuraavia ominaisuuksia:<br />

Värähtelyn kolmikomponenttinen<br />

mittaus voi tapahtua<br />

samanaikaisesti 10–15 pisteestä.<br />

Mittaus on automaattinen,<br />

mutta etävalvottu.<br />

Langattoman tiedonsiirron<br />

kantama keskusyksikköön pitää<br />

olla 200–300 metriä.<br />

Verkon toiminta-aika on<br />

vähintään yksi viikko.<br />

Kamera kuvaa mittaustapahtuman<br />

aiheuttajan.<br />

Sensoriverkon valvonta ja<br />

hallinta tapahtuu etäyhteydellä<br />

modeemin kautta.<br />

26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

LIIKENNE<br />

Kilpailijat kehittivät tulevaisuuden palveluja<br />

Konseptiturnauksella uusia ideoita<br />

maankäyttöön ja liikenteeseen<br />

Viime syksynä Ramboll<br />

kutsui korkeakouluopiskelijoita<br />

konseptiturnajaisiin.<br />

Kaksipäiväisten<br />

turnajaisten tarkoituksena<br />

oli ideoida ja kehittää<br />

tulevaisuuden<br />

maankäyttöä ja liikenneturvallisuutta<br />

erilaisista<br />

lähestymiskulmista.<br />

Laura Normio<br />

viestintäsuunnittelija<br />

Ramboll <strong>Fi</strong>nland Oy<br />

Turnajaisissa käytettiin Inno-<br />

Coop-metodia, joka hyödyntää<br />

kilpailua haastavan monimuotoisen<br />

ongelman ratkaisemiseen. InnoCoop<br />

2.0 -tutkimushanke olikin<br />

tiiviisti mukana tapahtuman<br />

järjestämisessä yhdessä suunnittelu-<br />

ja konsultontipalvelupalveluja<br />

tarjoavan Rambollin kanssa.<br />

– Kilpailusta tulee sopiva jännite,<br />

joka saa eri puolilta tulleet<br />

ihmiset hitsautumaan yhteen.<br />

Kilpailullisella elementillä<br />

on myös vireystasoa kutkutteleva<br />

vaikutus, hankkeen projektipäällikkö<br />

Petri Morko selvittää.<br />

Luovaa suunnittelua<br />

kilpailun kautta<br />

InnoCoop-malli on strategiseen<br />

johtamiseen kehitetty uusi teoreettinen<br />

ja metodologinen kehikko.<br />

Menetelmää voi kuvata<br />

osallistavaksi haasteiden ratkaisumenetelmäksi,<br />

jossa keskeistä<br />

on hyvähenkinen kilvoittelu.<br />

Mallissa yhdistetään käyttäjälähtöinen<br />

yhteissuunnittelu ja innovaatiokilpailu,<br />

jolloin voidaan<br />

hauskalla ja tehokkaalla tavalla<br />

kehittää strategisia ratkaisuja<br />

esimerkiksi yrityksen tarpeisiin.<br />

Kilpailijat pääsivät turnajais-<br />

Turnajaisten voittajajoukkueeseen kuuluneet Viktor Norrman (vas.), Ville Turunen, Lauri Valtonen ja<br />

Timo Hänninen saivat palkinnoksi stipendit, kypärät ja kravatit asiakaskäynneille.<br />

– Suunnittelu toteutuu monialaisessa tiimissä. Ensimmäistä kertaa minulla oli mahdollisuus olla sellaisessa<br />

osallisena, Ville Turunen kiittelee.<br />

ten aikana luomaan tulevaisuuden<br />

asiantuntijapalveluita etsimällä<br />

erilaisten tehtävien avulla<br />

ratkaisuja maankäyttöön ja liikenneturvallisuuteen.<br />

Rambollin<br />

asiantuntijat tarjosivat ohjauksen<br />

lisäksi tietoa alan haasteista<br />

ja konsultin työstä mahdollisille<br />

tulevaisuuden työntekijöille.<br />

– Turnaus tarjoaa Rambollille<br />

uusia ideoita ja ratkaisuehdotuksia<br />

sekä mahdollisuuden verkostoitua,<br />

Rambollin t&k-koordinaattori<br />

Vesa Laine kiittelee.<br />

Uudenlaisia työkaluja<br />

johtamiseen<br />

Konseptiturnajaisten vetäjinä toimivat<br />

menetelmää parhaillaan<br />

UC Berkeleyssä Kaliforniassa tutkivat<br />

Petri Morko ja Mikko Järvilehto,<br />

jotka toimivat InnoCoop<br />

-tutkimushankkeen projektipäälliköinä.<br />

Morko ja Järvilehto ovat<br />

tutkineet metodia vuodesta 2006<br />

ja työstävät aiheesta väitöskirjaa<br />

Oulun yliopistoon.<br />

– InnoCoop tulee sanoista<br />

”innovation” ja ”coopetition”. Sanat<br />

viittaavat uuden luomiseen,<br />

kilpailuun ja yhteistyöhön. Piilaaksosta<br />

saamme uusia ideoita<br />

ja malleja tutkimukseen, Morko<br />

selvittää.<br />

InnoCoopin tutkimuksellinen<br />

lähestymiskulma on osallistuva<br />

toiminnallinen tapaustutkimus,<br />

jonka avulla jalostetaan teoreettista<br />

kehikkoa. Konseptin perusta<br />

on vuorovaikutteisuudessa<br />

ja pelillisyyden sekä kilvoittelun<br />

oikeanlaisessa ymmärtämisessä.<br />

– Ihmiset ilmaisevat itseään<br />

eri tavoin, joten monimuotoiset<br />

ilmaisumenetelmät – peli, leikki,<br />

draama, askartelu ja puhe – tuovat<br />

asioihin uusia kulmia. Turnajaisissa<br />

jokainen joukkue esitti pienimuotoisen<br />

näytelmän, jossa he<br />

elivät oman tuotoksensa. Powerpointit<br />

otettiin esille vasta, kun<br />

ryhmät alkoivat esitellä tuotoksiaan<br />

tuomaristolle, Morko kertoo.<br />

Omaperäinen ajattelu<br />

kunniaan<br />

Morkon johdatti tutkimuksen<br />

pariin oma yrittäjätausta, joka<br />

herätti hänet etsimään mahdollisuuksia<br />

parempaan työelämään<br />

ja johtamiseen. Mikko Järvilehdolla<br />

on myös taustaa innovaatiotoiminnassa.<br />

– Tämäkin turnaus todisti, että<br />

ihmiset ovat hyvin ratkaisukeskeisiä<br />

ajattelijoita. Länsimaalaiset<br />

ovat tulosorientoituneita, ja<br />

usein innovaattorit ovat konvergoivia,<br />

ratkaisukeskeisiä ajattelijoita.<br />

Kun tehtäväksi annetaan<br />

globaalin maailman ja tarpeiden<br />

pohtiminen, nähdään se, mikä<br />

on välittömästi nähtävissä. Me<br />

haluamme tuoda esiin uudenlaista<br />

ajattelua ja asiakasempatiaa.<br />

Järvilehto kannustaa ihmisiä<br />

omaperäisempään ja tavanomaisesta<br />

poikkeavaan ajattelutapaan.<br />

– Liiketoimintaorganisaatioiden<br />

pitää olla tehokkaita, mutta<br />

haasteiden ja ongelmien löytämiseen<br />

pitäisi olla enemmän<br />

aikaa. Tavoitteenamme on saada<br />

avoimen ideoinnin pohjalta<br />

oikeat raaka-aineet innovaatioiden<br />

synnyttämiseksi, Järvilehto<br />

summaa. <br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

27

Tee oikea<br />

s rto<br />

<br />

<br />

<br />

Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä<br />

aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta.<br />

Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja<br />

maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin<br />

kohteisiin.<br />

Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen<br />

Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa<br />

halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa.<br />

Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa.<br />

Maahantuoja:<br />

SGN Tekniikka Oy<br />

Juurakkokuja 4,<br />

01510 Vantaa<br />

Puh. 030 650 50<br />

www.sgntekniikka.fi<br />

28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka<br />

suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden<br />

sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta<br />

jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden<br />

pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin<br />

kohteisiin.<br />

Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen<br />

vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen<br />

suunnittelusta ja valmistuksesta.<br />

Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com

Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistys<br />

PL 51,<br />

00131 Helsinki,<br />

puh. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

<strong>Fi</strong>nlands kommuntekniska<br />

förening<br />

Box 51,<br />

00131 Helsingfors,<br />

tel. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Talvista tiemaisemaa Rautalammilta,<br />

syvältä Savosta.<br />

Jyrki Vättö<br />

TOIMIHENKILÖT<br />

Toiminnanjohtaja/<br />

Verksamhetsledare<br />

Danne Långström<br />

PL 51, 00131 Helsinki<br />

puh. 040 1251570<br />

dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi<br />

Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />

Kyösti Oasmaa<br />

Helsingin kaupunki, TasKe,<br />

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 31025957, 050 3767414<br />

kyosti.oasmaa@hel.fi<br />

Kokousmestari/Konferensmästare<br />

Toimittaja/Redaktör<br />

Jyrki Vättö<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 31038631, 050 5591435<br />

jyrki.vatto@hel.fi<br />

jyrki.vatto@kolumbus.fi<br />

Toimihenkilö/Funktionär<br />

Ville Alatyppö<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 31039943, 040 3345430<br />

ville.alatyppo@hel.fi<br />

SKTY:n julkaisujen myynti<br />

Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä<br />

Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />

(TKK:n päärakennuksen aula)<br />

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />

Tiedekirja<br />

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />

(Säätytalon vieressä)<br />

puh. (09) 635 177<br />

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />

Jyrki Vättö<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 31038631, 050 5591435<br />

jyrki.vatto@kolumbus.fi<br />

Ruotsi paras neljän maan kunnossapitovertailussa<br />

Pohjoisen tieverkostot arvioitavina<br />

Kulkiessani marras-joulukuun<br />

vaihteessa autolla halki Suomen<br />

Helsingistä Leville katselin tuulilasin<br />

läpi etupäässä lumetonta luontoa.<br />

Ilma ja maisemat olivat tasaisen<br />

harmaat Rovaniemelle saakka.<br />

Sieltä alkoi valkea vyöhyke, jonka<br />

lumipeite paksuuntui vain hiukan<br />

pohjoiseen päin mentäessä. Takaisinpäin<br />

tullessa tilanne olikin sitten<br />

täysin toinen, kun lunta tuiskusi koko<br />

matkan aina Salpausselälle asti.<br />

Väsynein silmin huokailin itsekseni,<br />

että onneksi Suomen tiet ovat vaikeissakin<br />

olosuhteissa hyviä ajaa.<br />

Lumen auraus tärkeintä<br />

Liikennevirasto tutkii vuosittain tienkäyttäjien<br />

tyytyväisyyttä kyselyllä.<br />

Viime talvi oli vastausten perusteella<br />

tienpidon suhteen helppo ainakin<br />

Lapissa. Tutkimuksen mukaan siellä<br />

oltiin kuitenkin kokonaisuudessaan<br />

muuta maata tyytymättömämpiä<br />

teiden kunnossapitoon.<br />

Kunnossapitovaatimukset ovat<br />

pienien liikennemäärien takia vähäisempiä.<br />

Tämä näkyy siinä, että<br />

huonojen kelien aikana joudutaan<br />

odottamaan kauemmin hoitotoimenpiteitä.<br />

Tienkäyttäjät pitivät<br />

tärkeimpänä juuri lumen aurausta.<br />

Huonoimmat arvosanat annettiin<br />

kyselyssä liikennemerkkien puhdistamisesta<br />

lumesta sekä alemman<br />

tieverkon tienpinnan tasaisuudesta.<br />

Pohjoisen tiestöistä<br />

käyttäjätutkimus<br />

Lapin ely-keskus on tehnyt<br />

2000-luvulla noin viiden vuoden<br />

välein käyttäjätutkimusta Pohjois-<br />

Norjan, Pohjois-Suomen, Pohjois-<br />

Ruotsin ja Luoteis-Venäjän teiden<br />

kunnossapidon laadusta haastattelemalla<br />

tienkäyttäjiä raja-asemilla.<br />

Suomen osalta asiakastyytyväisyys<br />

oli uusimmassa kyselyssä hienoisessa<br />

laskussa. Ensimmäistä<br />

kertaa kymmeneen vuoteen Suomi<br />

jäi keskiarvolla mitattuna hieman<br />

Ruotsia heikommaksi.<br />

Kriittisimpiä tienkäyttäjiä olivat<br />

suomalaiset ja ruotsalaiset, jotka<br />

arvioivat Suomen pohjoisen tieverkon<br />

kesäkunnossapitoa arvosanalla<br />

3,0 (asteikolla 1–5). Positiivisimmin<br />

kesäkunnossapitoa arvioivat<br />

venäläiset, jotka antoivat sille arvosanan<br />

4,6. Norjalaiset puolestaan<br />

arvioivat Suomen pohjoisen tieverkon<br />

kesäkunnossapidon hyvälle tasolle<br />

(3,3).<br />

Suomen hienoisen laskun vastapainoksi<br />

Ruotsin pohjoisen tieverkon<br />

kesäkunnossapidon tasoa koskevat<br />

arviot ovat jatkaneet positiivista<br />

kehitystä. Ruotsin kunnossapitoa<br />

pidetään kohtalaisen hyvänä ja<br />

Norjan pohjoisen tieverkoston kesäkunnossapitoa<br />

kohtalaisena. Venäjän<br />

pohjoisen tieverkon kesäkunnossapito<br />

arvioitiin huonohkoksi.<br />

Talvikunnossapidon taso<br />

heikentynyt Suomessa<br />

Suomen pohjoisen tieverkon talvikunnossapitoa<br />

koskeva kokonaisarvosana<br />

on pudonnut hieman<br />

vuosien 2001 ja 2005 tasoilta. Eniten<br />

ovat pudonneet ruotsalaisten ja<br />

norjalaisten antamat arviot, mutta<br />

talvikunnossapitoa pidetään edelleen<br />

hyvänä (3,4 ja 3,7). Venäläiset<br />

pitävät Suomen pohjoista tieverkkoa<br />

aikaisempien tutkimusvuosien<br />

tapaan erittäin hyvin hoidettuna<br />

(4,6). Heikoimmaksi tilanteen kokivat<br />

suomalaiset itse (2,9).<br />

Arvio Ruotsin pohjoisen tieverkon<br />

talvikunnossapidon tasosta on<br />

parantunut selvästi edellisistä tutkimuksista.<br />

Norjan heikoimpina talvihoidon<br />

osa-alueina pidetään edelleen<br />

liukkaudentorjuntaa ja polanteiden<br />

höyläämistä. Näissä Norja<br />

saa selvästi huonommat arvosanat<br />

kuin Suomi ja Ruotsi.<br />

Venäjän talvihoidon taso on<br />

edelleen kohdemaiden huonoin,<br />

mutta pääteiden osalta ero on selvästi<br />

jo kaventunut. Venäjällä päätieverkon<br />

talvikunnossapito arvioitiin<br />

aikaisempia vuosia paremmin<br />

hoidetuksi ja sitä pidettiin jopa hieman<br />

parempana kuin Norjassa.<br />

Jyrki Vättö<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

29

VUODEN<br />

KUNTATEKNIIKAN<br />

SAAVUTUS 2012<br />

Vuoden kuntatekniikan<br />

saavutus julkistetaan Helsingissä<br />

4.6.2012 IFME2012 Kuntatekniikan<br />

maailmankongressin yhteydessä.<br />

OSALLISTU KILPAILUUN<br />

JA TEE OMA EHDOTUS<br />

HALLITUKSELLE!<br />

Onko sinulla hyviä ajatuksia tai ehdotuksia<br />

vuoden kuntatekniikan<br />

saavutukseksi Minkä insinööri- ja/<br />

tai arkkitehtikunnan hengenluoman<br />

ja/tai rakennusponnistuksen tulisi<br />

saada valtakunnallista mainetta ja<br />

kunniaa<br />

Tee oma ehdotuksesi raadille, ja lähetä<br />

se toiminnanjohtajalle (danhenrik.langstrom@kuntatekniikka.<br />

fi) torstaihin 19.4.2012 mennessä.<br />

Saavutuksen valitsee lehdistöraati.<br />

Danne Långström<br />

SKTY:n toiminnanjohtaja/sihteeri<br />

050 4327300 tai 040 1251570<br />

dan-henrik.langstrom@<br />

kuntatekniikka.fi<br />

SKTY ry, PL 51, 00131 HELSINKI<br />

Hallituskauteni Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistyksessä päättyi, ja<br />

uudet jäsenet tulevat erovuorossa<br />

olevien tilalle. Hallitustehtävä oli<br />

ammattiurani yksi ehdoton kohokohta.<br />

Olen arvostanut suuresti yhdistyksen<br />

toiminnan tuloksia kuntatekniikan<br />

pitkäjänteisenä kehittäjänä.<br />

Oma ura kuntatekniikan parissa<br />

alkoi koulupoikana maarakennusliikkeessä<br />

kesätöiden parissa aikana,<br />

jolloin Suomen yleisurheilu ja<br />

miesten pitkän matkan juoksu olivat<br />

vahvoilla maailman areenoilla.<br />

Tuolloin työt käsittivät katuluiskien<br />

viimeistelyä rautaharavalla ja lapiohommaa<br />

viemäriputkien asennuksessa.<br />

Aiheet ovat tänä päivänäkin<br />

tuttuja, mutta työkalut ovat osaltani<br />

muuttuneet.<br />

Milko Tietäväinen:<br />

SKTY:n hallitustehtävä<br />

urani kohokohtia<br />

Julkaisutoiminta ja Kuntatekniikan<br />

päivät tärkeitä<br />

Ensimmäinen kontaktini kuntatekniikan<br />

yhdistyksen tuotoksiin<br />

oli Tampereen teknillisen korkeakoulun<br />

kirjastossa ollut KATU 90<br />

-julkaisu, jota pidin oivana käsikirjana<br />

alan teorian saloihin. Kuntatekniikan<br />

asiantuntijoiden julkaisutoimintaa<br />

olen sen jälkeen pitänyt<br />

suuressa arvossa. Julkaisuilla tietämystä<br />

voidaan levittää, jolloin kaikkien<br />

ei tarvitse opiskella joka asiaa<br />

kantapään kautta.<br />

Ammattijulkaisujen lisäksi yhdistyksen<br />

tärkeää toimintaa on vuosittaisten<br />

Kuntatekniikan päivien järjestäminen.<br />

Päivillä on oivallinen<br />

mahdollisuus päivittää tekniikan<br />

kuulumisia ja suuntaviivoja sekä jakaa<br />

tietämystä alan ammattilaisten<br />

kanssa.<br />

Mieluisaa yhteistyötä<br />

Yhdistyksen toiminta kehittyy. Vaikka<br />

hallituksella ja yhdistyksen toimihenkilöillä<br />

onkin suuri rooli toiminnan<br />

suunnittelussa, myös me jäsenet<br />

voimme olla aktiivisia. Voimme<br />

esittää ajatuksia siitä, mihin<br />

suuntaan yhdistystä pitäisi kehittää<br />

ja minkälaisia asioita pitäisi ottaa<br />

tarkempaan käsittelyyn.<br />

Hallituskauteen liittyi paljon kokouksia<br />

ja toiminnan suunnittelua.<br />

Erityisesti mieleeni tulee jäämään<br />

tutustuminen hallituskollegoihin<br />

ja toimihenkilöihin, joiden<br />

kanssa työskentely on ollut erittäin<br />

mieluisaa. On ollut ilo toimia teidän<br />

kaikkien kanssa yhdistyksen ja alan<br />

eteenpäinviemiseksi.<br />

Milko Tietäväinen<br />

Tampere<br />

Ensi kesän kongressi herättänyt mielenkiintoa ympäri maailmaa<br />

Ilmoittautuminen IFME2012:en alkanut<br />

SKTY järjestää kesäkuussa IFME:n<br />

kansainvälisen infra-alan kongressin<br />

Helsingissä. Luentoaiheet on valittu<br />

ja esitelmäluonnoksia odotetaan<br />

saapuviksi. Ilmoittautuminen<br />

päiville on alkanut, joten kehotamme<br />

niin jäsenistöämme kuin muitakin<br />

tämän lehden lukijoita käymään<br />

kongressin virallisilla sivuilla www.<br />

ifme2012.com ilmoittautumassa sekä<br />

huolehtimaan mahdollisista majoituksista<br />

ajoissa. Mielenkiintoa tapahtumaa<br />

kohtaan tuntuu olevan<br />

ympäri maailmaa. Vaikka Helsingistä<br />

löytyy melko laajasti majoituskapasiteettia,<br />

niin aina kannattaa kuitenkin<br />

olla ajoissa liikkeellä.<br />

Tänä vuonnahan ei erillisiä Kuntatekniikan<br />

päiviä pidetä, vaan ne<br />

on sijoitettu IFME-kongressin yhteyteen.<br />

Seminaariohjelmasta tulee<br />

mielenkiintoinen. Kiinnostavuutta lisäävät<br />

tutustumismatkat Tallinnaan<br />

ja Tukholmaan. Jo pelkkä ruokailu<br />

Tukholman kunnianarvoisimmassa<br />

ravintolassa lienee monelle ainutlaatuinen<br />

kokemus.<br />

Tallinnan ekskursio kuuluu seminaarihintaan,<br />

Tukholman vierailu toteutuu<br />

lisähinnalla. Molemmat matkat<br />

tehdään Kuntatekniikan päivien<br />

tapaan laivalla.<br />

Opintomatkoja Norjaan,<br />

Englantiin ja Yhdysvaltoihin<br />

Kansainvälistä keskustelua on käyty<br />

myös tämän vuoden opintomatkoista.<br />

Näillä näkymin tulemme toteuttamaan<br />

opintomatkat ainakin Norjaan,<br />

Englantiin ja Yhdysvaltoihin.<br />

Norjan-matka suuntautuu 8.–9.3.<br />

Osloon, missä tutustutaan norjalaisten<br />

talvikunnossapitoon. Oslon erikoisuutena<br />

on mm. ainutlaatuinen<br />

lumensulatuslautta.<br />

Lontoo on vuorossa 18.–22.4.<br />

Siellä tutustutaan suuriin infrahankkeisiin<br />

sekä infraomaisuuden tiedonhallintaan.<br />

Amerikan matkan pääkohteena<br />

on Amerikan ja Kanadan yhdistysten<br />

yhteiskokous Anaheimissa. Tämän<br />

matkan yhteyteen pyritään järjestämään<br />

vierailut myös Chicagoon<br />

ja San Franciscoon. Matka-ajankohta<br />

on elo-syyskuun vaihteessa.<br />

Hallitukseen uusia jäseniä<br />

Talven ensimmäinen hallituksen kokous<br />

pidettiin Helsingissä helmikuun<br />

alussa. Hallitukseen uusina jäseninä<br />

vuodenvaihteessa tulivat Oulun Jere<br />

Klami ja Sito <strong>Fi</strong>nland Oy:n Päivi<br />

Ahlroos. Kaikkien hallitusjäsenten<br />

päivitetyt yhteystiedot ovat sivulla<br />

32.<br />

Kokouksessa käsiteltiin tulevaa<br />

IFME-seminaaria, edellisen vuoden<br />

toimintaa, <strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden toimittamista<br />

sekä yhdistyksen talousasioita.<br />

Talousasiat tulevat painokkaammin<br />

esille hallituksen seuraavassa<br />

kokouksessa maaliskuun lopulla.<br />

Yhdistykseen hyväksyttiin jälleen<br />

muutama uusi jäsen. Henkilöjäseneksi<br />

hyväksyttiin Pauliina<br />

Kuronen Espoosta ja yhteisöjäseneksi<br />

Tilakonsultit TM2 Oy. Jäsenmäärämme<br />

on vielä alle tavoitteellisen<br />

yhdeksänsadan (860 henkilöjäsentä<br />

ja 19 yhteisöjäsentä).<br />

Kevättä odotellen,<br />

Jyrki Vättö<br />

kokousmestari<br />

Käyttäjämäärän lisääminen<br />

kuntatekniikka.fi<br />

Kuntatekniikan foorumin verkkopalvelu<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

on ollut toiminnassa reilut puoli<br />

vuotta. Kehitystyö jatkuu, ja siihen<br />

tarvitsemme kaikkien tukea.<br />

Olennaista on, että palvelun kehittämistä<br />

tukeneet Kehto-konsortioon<br />

kuuluvat kaupungit itse<br />

hyödyntävät verkkopalvelua ja tukevat<br />

sisällöntuotannossa. Palvelun<br />

käyttäjämäärän lisääminen on<br />

erittäin haasteellista, elleivät hankekaupunkien<br />

kuntatekniikan tekijät<br />

hyödynnä sitä arjessaan.<br />

Puheenvuoro-palsta<br />

Foorumin verkkosivujen interaktiivisuutta<br />

pyritään lisäämään Puheenvuoro-palstalla.<br />

Kuntatekniikan<br />

foorumin Puheenvuoro on<br />

1 500–2 500 merkin pituinen kantaa<br />

ottava kirjoitus ajankohtaisesta<br />

kuntatekniikan aiheesta tai aiheen<br />

vierestä. Kyse ei ole viimeisen päälle<br />

punnitusta tieteellisestä analyysistä<br />

vaan keskustelun avauksesta<br />

tai kommentista julkisuudessa esitettyihin<br />

näkemyksiin.<br />

30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

haasteena<br />

Leila Strömberg:<br />

Yhdistyksenä olemme<br />

kansainvälistä huippua<br />

Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta<br />

ja Korpilahti olivat juuri yhdistyneet<br />

uudeksi kunnaksi 2009 alussa, kun<br />

aloitin kolmivuotisen kauteni Suomen<br />

kuntatekniikan yhdistyksen hallituksessa.<br />

Matka Jyväskylästä Helsinkiin<br />

ensimmäiseen kokoukseen tammikuussa<br />

2009 oli odotuksia ja uteliaisuutta<br />

täynnä. Mitä seuraavat kolme<br />

vuotta tuovat tullessaan<br />

Kymmenien kokouksien, matkojen<br />

ja linjaseminaarien jälkeen asia<br />

on selkiytynyt. Työntäyteisten kokouksien<br />

ohessa on ollut tutustumista<br />

organisaatioihin, työtapoihin, meneillään<br />

oleviin hankkeisiin ja ajankohtaisiin<br />

haasteisiin. Olemme tänä<br />

aikana tutustuneet toisiimme ja verkostoituneet<br />

keskenämme. Olemme<br />

ideoineet, suunnitelleet ja ottaneet<br />

kantaa ajankohtaisiin asioihin.<br />

Olemme vaalineet perinteitä mutta<br />

myös uudistuneet.<br />

-palvelun sisältö syntyy yhteistyöllä<br />

Kirjoittajat esiintyvät verkkosivulla<br />

omalla nimellään ja kuvallaan. Valokuva,<br />

mieluiten syvättynä tai vaalealla<br />

taustalla, koko 105x105 px,<br />

lähetetään tekstin mukana toimitukseen.<br />

Verkkopalvelussa julkaistuista<br />

puheenvuoroista ei makseta<br />

kirjoituspalkkioita.<br />

Avoimet työpaikat<br />

Kuntatekniikan foorumi on erinomainen<br />

kanava ilmoittaa alan avoimista<br />

työpaikoista – erityisesti toimihenkilötyöpaikoista.<br />

Kuntatekniikan<br />

foorumin verkkosivujen kautta tavoitatte<br />

parhaat kuntatekniikan tekijät.<br />

Kehto-konsortioon kuuluvien kaupunkien<br />

omat työpaikkailmoitukset<br />

ovat toistaiseksi maksuttomia.<br />

Työpaikkailmoitukset foorumin<br />

sivuille lähetetään verkkolomakkeella,<br />

joka löytyy ”Työpaikat” -sivun<br />

vasemmasta reunasta. ”Tehtävän<br />

kuvaus” -kenttään voi syöttää<br />

kaikki tarpeelliset lisätiedot.<br />

Tapahtumakalenteri<br />

Kuntatekniikan foorumin tapahtumakalenterissa<br />

on tietoa täydennyskoulutuskursseista,<br />

seminaareista ja<br />

messuista – ja paljon muuta. Sinne<br />

voi vapaasti syöttää perustiedot<br />

avoimesta (maksullisesta tai maksuttomasta)<br />

kuntatekniikan tapahtumasta<br />

verkkolomakkeella, joka<br />

löytyy ”Tapahtumat” -sivun vasemmassa<br />

reunassa olevasta linkistä.<br />

Ekstranet<br />

Kuntatekniikan foorumin ekstranet<br />

tarjoaa kaikille rekisteröityneille<br />

käyttäjille kuntatekniikan julkaisuja<br />

kuvapankin vapaaseen käyttöön.<br />

Toivon, että huomioitte foorumin<br />

julkaisupankin oman organisaationne<br />

julkaisutuotannon levittämisessä<br />

laajempaan hyötykäyttöön. Julkaisupankki<br />

on tarkoitettu maksuttomien<br />

julkaisujen levityskanavaksi.<br />

Lähettäkää toimitukseen linkkitiedot<br />

julkaisuista, jotka toivotte liitettäviksi<br />

foorumin julkaisupankkiin.<br />

Tuoreiden julkaisujen saaminen<br />

pankkiin on palvelun kiinnostavuuden<br />

kannalta olennaista. Ekstranetiin<br />

voi rekisteröityä sen etusivulta.<br />

Tämän kolmen vuoden aikana<br />

olemme käynnistäneet kuntatekniikan<br />

yhdistyksen strategian uudistamisen.<br />

Olen huomannut, että<br />

yhdistyksenä olemme kansainvälistä<br />

huippua. Sen kruunaa ensi<br />

kesäkuussa Suomessa järjestettävä<br />

kuntatekniikan maailmankongressi<br />

IFME2012.<br />

Edellä luetellut asiat tuskin ovat<br />

henkilökohtaista ansioitani, mutta<br />

olen niistä iloinen. Olen saanut seurata<br />

aitiopaikalla hallitusjäsenten,<br />

toimihenkilöiden ja jäsenistön määrätietoista<br />

työskentelyä ja osallistua<br />

siihen. Se on tehnyt minuun suuren<br />

vaikutuksen.<br />

Kaikki kolme vuottani hallituksessa<br />

olivat erilaisia. Yhteinen tekijä<br />

näillä vuosilla on ollut puheenjohtaja.<br />

Koko tuon ajan hallitusta on johtanut<br />

osaavasti, varmasti ja lämpimästi<br />

Jorma Vaskelainen. Eli minun<br />

kokemukseni on, että yhdistyksen<br />

ainoa ja oikea puheenjohtaja on<br />

Jorma!<br />

Muutoksia tulossa<br />

Nyt kun kauteni hallituksessa on<br />

päättynyt, odottelemme jälleen<br />

muutoksia kuntakenttään. Helmikuun<br />

alkupuolella hallinto- ja kuntaministeri<br />

Henna Virkkunen esitellee<br />

uuden kartan kuntajaoksi. Muutokset<br />

kuntasektorilla varmasti jatkuvat,<br />

ja ne vaikuttavat voimakkaasti<br />

myös kuntatekniikkaan. Toivon, että<br />

SKTY on tulevaisuudessakin strategian<br />

ja suunnan näyttäjä sekä metropolialueella<br />

että muualla Suomessa ja<br />

myös maailmanlaajuisesti. Kiitos kuluneista<br />

vuosista!<br />

Leila Strömberg<br />

asemakaava-arkkitehti<br />

Jyväskylän kaupunki<br />

Verkkotyötilat<br />

Ekstranetin verkkotyötilat soveltuvat<br />

muun muassa hankekehitykseen.<br />

Verkkotyötilojen käyttäjähallinta<br />

on kunkin hankkeen vastuuhenkilöllä,<br />

ja ne edellyttävät käyttäjärekisteröintiä.<br />

Verkkotyötilat mahdollistavat<br />

myös luottamuksellisen<br />

mielipiteiden vaihdon ja asiakirjojen<br />

valmistelun. Verkkotyötilojen käyttäjähallintaa<br />

on loppusyksyn aikana<br />

parannettu olennaisesti, kun tunnusten<br />

ja salasanojen myöntäminen<br />

on automatisoitu. Nyt kunkin työtilan<br />

omistaja voi helposti itse kutsua<br />

uusia jäseniä työtilaan. Oma verkkotyötila<br />

järjestyy ottamalla yhteys toimitukseen.<br />

Kuntatekniikan foorumista tulee<br />

elävä ja kiinnostava vain meidän<br />

kaikkien alan toimijoiden yhteisellä<br />

panoksella – otetaan se aktiivikäyttöön!<br />

Paavo Taipale<br />

Kuntatekniikan foorumin toimitus:<br />

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi<br />

puh. 050 3808368<br />

OPINTOMATKA<br />

Kaliforniaan ja<br />

Chicagoon<br />

SKTY järjestää elo-syyskuussa<br />

opintomatkan Kalifornian<br />

Anaheimiin. Los Angelesin kyljessä<br />

sijaitsevassa Anaheimissa<br />

pidetään Amerikan ja Kanadan<br />

kuntatekniikan yhdistysten<br />

vuosikongressi. Kyseinen kongressi<br />

on matkan pääkohde.<br />

Koska mennään näin pitkälle,<br />

niin ajatuksena olisi, että samalla<br />

matkalla käymme tutustumassa<br />

myös puukerrostalorakentamiseen<br />

San Franciscon<br />

alueella sekä Chicagon kuntatekniseen<br />

sektoriin.<br />

Anaheimin kongressi on<br />

26.–29.8. Edellä mainittu muu<br />

ohjelma järjestetään tämän<br />

pohjalta joko ennen kongressia<br />

tai sen jälkeen.<br />

Tarkempaa tietoa ohjelmasta,<br />

hinnasta ja aikatauluista julkaistaan<br />

seuraavassa <strong>Kuntatekniikka</strong>-lehdessä,<br />

joka ilmestyy<br />

8.3. Silloin avataan myös ilmoittautumissivut<br />

verkossa.<br />

NYT kannattaa kuitenkin jo<br />

varata aikaa kalenterista elosyyskuun<br />

vaihteen tienoilta.<br />

Danne Långström<br />

Yksi Anaheimin nähtävyyksistä<br />

on Disneyland.<br />

Chicagossa tutustumme<br />

kaupungin kuntatekniseen<br />

sektoriin.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

31

Kuvat Jyrki Vättö<br />

Lontoon-matkalla huhtikuussa on luvassa paljon mielenkiintoista niin rakentamisrintamalla<br />

kuin kulttuurinkin saralla.<br />

London Calling!<br />

Ilmoittaudu<br />

ekskursiolle<br />

LONTOOSEEN!<br />

Kuntatekniikan foorumi<br />

järjestää ekskursion keväiseen<br />

Lontooseen 18.–22.4.<br />

eli keskiviikosta sunnuntaihin.<br />

Opintomatkan teemana<br />

on vaativien infrahankkeiden<br />

ja infraomaisuuden<br />

tiedonhallinta.<br />

Case-kohteina tutustumme<br />

mm. mittaviin raideliikennehankkeisiin<br />

ja olympiakisojen<br />

palvelujen hallintajärjestelmiin.<br />

Tutustumiskohteina<br />

mm. Transport<br />

for London (Roads Division)<br />

ja Crossrail Limited (UK<br />

Rail Company). Paikallisena<br />

konsulttina ja asiantuntijana<br />

Lontoossa toimii Veronique<br />

Landew Bentley<br />

Systemsiltä. Matka tullaan<br />

järjestämään, jos ilmoittautuneita<br />

on vähintään kymmenen.<br />

Lisätietoja Lontoon matkasta<br />

antaa Sito Oy:n Kimmo<br />

Anttalainen (kimmo.<br />

anttalainen@sito.fi tai 020<br />

7476000).<br />

Sitovat ilmoittautumiset<br />

tulee tehdä 9.2. mennessä<br />

Sito Oy:n Marita Laatikaiselle<br />

(marita.laatikainen@<br />

sito.fi tai 020 7476009).<br />

Merkatkaa päivämäärä<br />

almanakkaanne ja lähtekää<br />

joukolla matkalle. Lontoossa<br />

tapahtuu koko ajan<br />

paljon mielenkiintoista niin<br />

rakentamisrintamalla kuin<br />

kulttuurinkin saralla. Keväinen<br />

Lontoo ei jätä ketään<br />

kylmäksi.<br />

Lennot British Airwaysilla<br />

BA 795 ke 18APR HEL-<br />

LHR klo 0750 0900 Helsinki-Lontoo,<br />

BA 798 su<br />

22APR LHR-HEL klo 1840<br />

2335 Lontoo-Helsinki<br />

Hotelli: Radisson Edwardian<br />

Vanderbilt Hotel<br />

4****, 68–86 Cromwell<br />

Road, London SW7, South<br />

Kensington, www.radissonedwardian.com/londonhotel-gb-sw7-5bt/gbvander<br />

Hinta: 1 150 /hlö/kahden<br />

hengen huone,1 650 €/<br />

hlö/yhden hengen huone.<br />

Hintaan sisältyy lennot turistiluokassa,<br />

lentokenttäverot<br />

ja muut viranomaismaksut,<br />

kuljetukset tutustumiskohteisiin,<br />

neljän yön majoitus, hotelliaamiaiset<br />

ja matkan marginaalivero.<br />

SKTY:N HALLITUS<br />

Puheenjohtaja/Ordförande<br />

Jorma Vaskelainen<br />

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka<br />

PL 126, 15141 Lahti<br />

puh. 03 8142425, 050 63892<br />

jorma.vaskelainen@lahti.fi<br />

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />

Hannu Virtasalo<br />

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA<br />

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 31038806, 050 5591419<br />

hannu.virtasalo@hel.fi<br />

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />

Heikki Lonka<br />

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy<br />

Malminkaari 21, 00700 Helsinki<br />

puh. 050 3504297<br />

heikki.lonka@granlund.fi<br />

Muut jäsenet<br />

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,<br />

yhdyskuntatekniikka<br />

PL 233, 40101 Jyväskylä<br />

puh. 014 2665137, 050 5901032<br />

tuula.smolander@jkl.fi<br />

Antti Korte, Raision kaupunki,<br />

tekninen keskus<br />

PL 100, 21201 Raisio<br />

puh. 02 4343409, 044 7971252<br />

antti.korte@raisio.fi<br />

Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,<br />

rakennusvalvonta<br />

Kielotie 20 C, 01300 Vantaa<br />

puh. 09 83924438, 050 5592082<br />

pekka.virkamaki@vantaa.fi<br />

Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,<br />

Tekniikka ja ympäristö<br />

PL 21, 05801 Hyvinkää<br />

puh. 019 4594601, 040 5419576<br />

jyrki.mattila@hyvinkaa.fi<br />

Päivi Ahlroos, Sito Oy<br />

Tietäjäntie 14, 02130 Espoo<br />

puh. 020 7476185, 040 4824962<br />

paivi.ahlroos@sito.fi<br />

Jere Klami, Oulun kaupunki<br />

Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut<br />

PL 32, 90015 Oulun kaupunki<br />

puh. 044 7032412<br />

jere.klami@ouka.fi<br />

När tidnigen kommer ut, så<br />

har undertecknad redan varit på<br />

semester i en månad – och fortsätter<br />

ännu i ca två veckor. Nu<br />

när jag skriver det här, så har<br />

julen just varit, och nyår är på<br />

kommande. Grått och eländigt<br />

har det ju varit hela den så kallade<br />

vintern hittills här i Helsingfors.<br />

Lyckligtvis har all nederbörd<br />

kommit som vatten, för OM det<br />

skulle ha varit snö, så skulle vår<br />

kära huvudstad varit begraven i<br />

snö – i även högre drivor än rekord<br />

året innan.<br />

Det kommande året är ju<br />

stort för oss inom FKTF, med<br />

IFME-kongressen på kommande.<br />

Än så länge går allt väl, och<br />

damerna på RIL gör livet lätt för<br />

oss andra. Alla gånger man börjar<br />

fundera på evenemanget, så<br />

får man ju en liten klump i magen<br />

– men när allt kommer till<br />

kritan, så kommer det nog att<br />

bli en fin fest i helhet.<br />

Intresset från världen har varit<br />

stort, och nu får man bara<br />

hoppas, att det ekonomiska läget<br />

i världen inte sätter stopp för<br />

delegaterna att komma hit – likaså<br />

hoppas jag att alla våra annars<br />

så trogna finländska vänner<br />

också kommer att komma på<br />

kongressen.<br />

Som jag har sagt tidigare,<br />

så kommer programmet att vara<br />

fint. Föreläsningarna kommer<br />

att vara intressanta och högklassiga,<br />

och det samma kan man<br />

säga om det andra programmet<br />

– både här i Helsingfors på<br />

kvällarna som besöken till Tallinn<br />

och Stockholm.<br />

Programmen i både Tallinn<br />

och Stockholm är definitivt värda<br />

att vara med om – jag lovar!<br />

Studieresa<br />

FKTF kommer att ordna en studieresa<br />

till Amerikanska föreningens<br />

årskongress i Anaheim<br />

i Kalifornien i månadsskiftet augusti–september.<br />

Årskongressen<br />

kommer at ta plats 26–28.8,<br />

men förutom den, så kommer vi<br />

att ta oss avstickare till San Francisco<br />

och Chicago för att bekanta<br />

oss med intressanta kommuntekniska<br />

lösningar och arbeten.<br />

I nästa nummer, som utkommer<br />

i början av mars, så kommer<br />

jag ut med ett mer detaljerat<br />

program, med priser och<br />

tidtabeller.<br />

FKTF planerar också att göra<br />

en studieresa till London, och en<br />

till Oslo – men de har jag i detta<br />

nu, tyvärr, inte något mer att berätta<br />

om... ännu.<br />

Nu börjar det bli dags, att<br />

åka hem och packa reseväskan –<br />

och sen bege sej till Florida. Under<br />

tiden får jag önska er alla ett<br />

Super Gott år 2012.<br />

Danne Långström<br />

verksamhetsledare<br />

32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

www.ukty.fi<br />

Lasittamattomien laattojen<br />

saumaus on täyttä hepreaa<br />

työn toteuttajille<br />

Taas olemme uuden vuoden alussa, ja elämä<br />

on uusia tavoitteita ja lupauksia täynnä. Rakentaminen<br />

jatkuu vuosienkin vaihtuessa. Toivotaan, että<br />

jokainen rakentaja ja rakennuttaja ryhdistäytyy<br />

ja päättää parantaa tuloksentekoa laadun muodossa.<br />

Eräs viime aikoina pinnalle nousseita asioita on<br />

ollut laatoitustyö. Sanotaan, että kyllä laatoittajat<br />

osaavat tehtävänsä. Näin ei kuitenkaan näytä olevan.<br />

Etenkin lasittamattomien laattojen saumaustyö<br />

näyttää olevan täyttä hepreaa työn toteuttajille.<br />

Tässä syyttävä sormeni osoittaa myös rakennusliikkeiden<br />

työmaan vastuuhenkilöitä. Tällä alueella<br />

tapahtuu niin alkeellisia virheitä työn toteutuksessa,<br />

ettei tiedä itkisikö vai nauraisi.<br />

Osaamattomuus näkyy epoksilla<br />

saumattaessa<br />

Pahimmin osaamattomuus näkyy epoksilla saumattaessa.<br />

Ei osata pestä työn jälkeä oikein, ja silloin<br />

tulos on luokaton. Pesuhan pitää suorittaa<br />

puhtaalla vedellä pienillä alueilla saumauksen jälkeen.<br />

Pesty lattia tulee levyttää heti ainakin niistä<br />

kohdin, missä joudutaan kävelemään.<br />

Eräälläkin isolla hallityömaalla länsirannikolla<br />

pesu tehtiin likaisella vedellä. Lisäksi käveltiin likaisilla<br />

kengillä surutta laatoitetulla pinnalla. On aina<br />

muistettava, että lasittamaton laatta ei ole normaalisti<br />

puhdistettavissa samalla tavalla kuin lasitettu<br />

laatta. Jos vielä lattiaa koetetaan puhdistaa<br />

voimakkailla puhdistusaineilla, viimeistään silloin<br />

saumat vaurioituvat ja lopputulos on fiasko.<br />

Tuntuu ihmeelliseltä, että näitä virheitä on tehty<br />

ja tehdään aina vain uudelleen. Vaikka niistä on<br />

puhuttu paljon, viesti ei näytä menevän perille. Sitten<br />

ihmetellään rakentamisen huonoa laatua.<br />

Edellä on vain yksi esimerkki siitä erikoisosaamisesta,<br />

mitä uimahallit ja kylpylät vaativat. Mitä<br />

pitäisi tehdä Olisi syytä saada neuvoja ja ohjeita<br />

esimerkiksi suoraan rakentajilta, miten asiat korjaantuisivat.<br />

Laatoitukseen liittyy paljon muitakin<br />

yksityiskohtia, joihin palataan myöhemmin. Tietoa<br />

maassamme on kyllä saatavissa, kun vain osataan<br />

ja halutaan sitä käyttää.<br />

Uimahallien ja kylpylöiden rekisteröinti<br />

pääosin valmis<br />

Yhdistyksemme viime vuosi oli monella tavalla<br />

mielenkiintoinen. Saimme pääosin valmiiksi opetus-<br />

ja kulttuuriministeriölle tekemämme uimahallien<br />

ja kylpylöiden rekisteröinnin. Tällä hetkellä VTT<br />

työskentelee aineiston kimpussa. VTT:n portaali on<br />

ministeriön rahoittama tutkimus, johon toivotaan<br />

kaikkien uimahallien ja kylpylöiden osallistuvan.<br />

Tällä hetkellä halleja ja kylpylöitä on mukana<br />

vähän yli sata. Kaikkiaan halleja ja kylpylöitä on<br />

noin 250. Keräsimme rekisterin halleista, joiden altaiden<br />

pituus on yli 25 metriä, ja suurimmista kylpylöistä.<br />

Tavoitteena on, että hallit voisivat itse<br />

seurata esimerkiksi energiakulutustaan ja näin kehittää<br />

omaa halliaan energiaystävällisemmäksi. Samalla<br />

saisivat käyttökustannuksia pienemmiksi.<br />

Tunnetusti uimahallit ja kylpylät ovat erittäin<br />

paljon energiaa kuluttavia laitoksia. On jokaisen<br />

etu, että hallien käyttökustannukset saadaan oikealle<br />

tasolle. Tämän vuoksi toivoisi, että kaikki kylpylät<br />

ja hallit olisivat portaalissa innokkaasti mukana.<br />

Kerätyistä tiedoista on hyötyä myös viranomaisille,<br />

tutkijoille, rakennuttajille ja suunnittelijoille.<br />

Uimahalli- ja kylpyläpäivät vetävät väkeä<br />

Yhdistyksemme jäsenmäärä oli vuoden lopulla<br />

130, joten lisäystä oli yli 10 prosenttia.<br />

Pian tämän lehden ilmestyttyä kokoonnumme<br />

uimahallien ja kylpylöiden vuoden päätapahtumaan<br />

eli uimahalli- ja kylpyläpäiville m/s Mariellalla.<br />

Se on tapahtuma, jossa alan ihmiset tapaavat<br />

toisiaan. Tänäkin vuonna väkeä tulee runsaasti eri<br />

puolilta Suomea. Ilmoittautuneita on melkein 200.<br />

Ohjelma on erittäin monipuolinen.<br />

Tämän lehden sivuilla 18–20 on kirjoitus mielenkiintoisesta<br />

opinto- ja koulutusmatkasta, joka<br />

tehtiin lokakuussa Berliiniin, Kasseliin ja Kölniin. Se<br />

kannattaa lukea.<br />

Näin se tämäkin vuosi on alkanut. Toivottavasti<br />

pystymme jatkossakin antamaan halleille tietoa,<br />

josta on hyötyä toiminnan kehittämisessä.<br />

Talviterveisin,<br />

Pertti Kärpänen<br />

puheenjohtaja<br />

Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />

yhdistys Ukty<br />

Yhdistyksen tarkoituksena on<br />

kehittää ja ylläpitää Suomen<br />

uimaloiden, uimahallien ja<br />

kylpylöiden toiminnallista ja<br />

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />

Yhdistyksen<br />

tärkeimpiä toimintamuotoja<br />

ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />

ja koulutustilaisuudet<br />

sekä hallituksen työskentely.<br />

Yhdistyksessä on jäseniä 130.<br />

Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli-<br />

ja kylpylätekniikkaan työnsä<br />

tai harrastuksensa perusteella<br />

perehtynyt henkilö.<br />

Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />

yhteisöt voivat liittyä<br />

yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />

Yhteystiedot<br />

Internet: www.ukty.fi<br />

s-posti: ukty@ukty.fi<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Pertti Kärpänen<br />

s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi<br />

puh. 0400 205 296<br />

Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Tapio Ala-Peijari<br />

s-posti:<br />

tapio.ala-peijari@kolumbus.fi<br />

puh. 040 829 0068<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

33

2012<br />

Vesihuollon osto-oppaan 2012 paikat ovat nyt jaossa.<br />

Aineistopäivä on 10.8.2012.<br />

Nettioppaan suosio jatkuu.<br />

Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.<br />

VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT<br />

alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä<br />

kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä<br />

tarjoavat yritykset yhteystietoineen<br />

versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />

NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI<br />

linkki yrityksen kotisivuille<br />

tietojen päivitysmahdollisuus ympäri vuoden<br />

OTA YHTEYTTÄ:<br />

Marianne Lohilahti<br />

puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

Painettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikille<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden tilaajille ja vesihuoltoalan<br />

päättäjille. Lisäksi opasta jaetaan alan tilaisuuksissa<br />

syksyllä sekä Kuntamarkkinoilla 12.–13.9. 2012 ja<br />

Ympäristötekniikka-messuilla 9.–12.10.2012.<br />

Vesihuollon osto-opas on hankintapäätösten tekijöiden<br />

tärkeä työkalu.<br />

Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella!<br />

Julkaisija: KL-Kustannus Oy / <strong>Kuntatekniikka</strong><br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki

Kevään koulutusristeily<br />

lähestyy – Pietari kutsuu taas<br />

Talvi on alallamme totutusti kiireistä aikaa, mutta<br />

kaiken kiireen keskellä on hyvä myös suunnitella kevättä.<br />

Vuosi sitten oli tarkoituksenamme vierailla Pietarissa<br />

ja Vodokanalin vesilaitoksella, mutta kova talvi<br />

peruutti matkamme aivan viime hetkillä. Matkaideaa<br />

ei kuitenkaan haudattu, vaan päätimme yrittää myöhemmin<br />

uudestaan.<br />

Nyt tämä uusi aika on löytynyt. Alustavasti olemme<br />

suunnitelleet lähtevämme matkaan torstaina 19.4. ja palaavamme<br />

lauantaina 21.4. Varatkaa jo nyt tuo aika kalentereistanne!<br />

Pyrimme vahvistamaan ajat mahdollisimman<br />

pian ja ilmoitamme niistä ja ohjelmasta nettisivuillamme<br />

www.kuntienputkimestarit.fi. Seuratkaa sivujamme<br />

aktiivisesti, sillä vuosi sitten peruuntuneen matkan<br />

rajatut hyttipaikat varattiin nopeasti loppuun.<br />

Tutustuminen Vodokanaliin on matkamme tärkein<br />

aihe, mutta – kuten Jyväskylässä sovimme – jatkamme<br />

myös kevätristeilyllä auki jääneiden asioiden puintia. Yksi<br />

näistä on varallaolo ja sen järjestelyt Suomessa. Talvella varallaolo<br />

on kriittisen tärkeää, mutta vedenjakelun poikkeustilanteisiin<br />

on laitoksilla oltava valmius vuoden ympäri.<br />

Kaivantoturvallisuutta tulemme myös käymään läpi.<br />

Saimme muistutuksen asian tärkeydestä tammikuussa,<br />

kun eräässä alamme lehdessä oli ikävä uutinen kaivantoturmasta<br />

ja sen jälkipyykkinä tulleesta tuomiosta vastaavalle<br />

mestarille työturvallisuuden laiminlyönnistä.<br />

Työmaavierailuja suunnitteilla<br />

Yhdistyksen hallituksessa olemme keskustelleet työmaavierailujen<br />

järjestämisestä mielenkiintoisten projektien<br />

yhteydessä. Vierailuilla tutustuisimme lyhyesti itse työmaahan<br />

mutta paneutuisimme tarkemmin urakka-asiakirjoihin<br />

ja perusteisiin: miksi kyseinen urakkamuoto on<br />

valittu, miten toteutuksen mahdolliset vastuujaot on hoidettu,<br />

mitkä ovat vastaanottomallit ja miten tilaaja katsoo<br />

työn kokonaisuudessaan valmiiksi. Tutustuisimme<br />

siis mielenkiintoisen työmaan koko elinkaareen. Kevätristeilyllä<br />

voisimme avata asiaa tilaajan edustajan caseesityksellä.<br />

Seuratkaa siis aktiivisesti nettisivujamme. Kun sinne ilmestyy<br />

kevätristeilyn ilmoittautumislinkki, niin kiireellä ilmoittautumaan!<br />

Paikkoja on rajallisesti.<br />

Yhteisellä asialla, vesihuollon vuoksi<br />

Sami Sillstén<br />

yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Kuntien Putkimestarit<br />

Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />

on perustettu 1975 suomalaisten<br />

vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />

viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />

rakentamis-, rakennuttamis-,<br />

ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />

vastaavien henkilöiden<br />

yhteistoiminnan ja ammattitaidon<br />

kehittämiseksi.<br />

Jäseniä on 314, joista eläkeläisiä<br />

on 69. Kannattajajäseniä eli<br />

yritysjäseniä on 83.<br />

Yhteystiedot:<br />

Puheenjohtaja Sami Sillstén,<br />

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi<br />

puh. 050 466 9114<br />

Sihteeri, s-posti:<br />

anders.ostrom@turku.fi<br />

www.kuntienputkimestarit.fi<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

35

Kajaanin kaupunki<br />

Edellisen keskustan kehittämishankkeen tuloksena Raatihuoneentori kunnostettiin nykyiseen asuunsa ja osa sille johtavista kadunosista<br />

muutettiin kävelykaduiksi. Kuvassa Kauppakadun kävelykatujakso, talviaikaan yleensä lumipeitteisenä.<br />

15 vuoden kehittämisohjelma alkaa rantapuistosta<br />

Kajaanin keskustasta vetovo<br />

Kajaani on Kainuun maakuntakeskus.<br />

Sen vetovoimasta riippuu,<br />

saako palvelun Kainuusta<br />

vai onko sitä haettava muualta.<br />

Kaupunki käynnisti keväällä<br />

2010 hankkeen keskustan kehittämiseksi<br />

yhdessä Kainuun maakuntayhtymän<br />

ja alueen yritysten<br />

kanssa. Valtuusto hyväksyi<br />

viime joulukuussa 15-vuotisen<br />

kaupunkikeskustan kehittämisohjelman<br />

käynnistämisen.<br />

Terhi Tikkanen-Lindström, arkkitehti,<br />

projektinjohto, WSP<br />

Olli Haveri, DI, liikennesuunnittelu, WSP<br />

Jari Kauppinen, suunnittelupäällikkö,<br />

työn teettäjän yhdyshenkilö, Kajaanin kaupunki<br />

Pinta-alaltaan laajan Kajaanin asutus on<br />

keskittynyt keskustaajamaan ja sen läheisyyteen,<br />

missä asuu lähes 90 prosenttia noin<br />

38 250 asukkaan väestöstä. Ydinkeskustassa<br />

asui 2009 noin 4 500 henkilöä. Keskustan alueelle<br />

on sen jälkeen valmistunut useita asuinrakennuksia<br />

maanalaisine pysäköintilaitoksineen.<br />

Rakennushankkeita on myös vireillä.<br />

Kajaanin edellinen laaja kehittämistyö vietiin<br />

läpi 1990–2000-lukujen vaihteessa. Sen<br />

tuloksena toteutettiin muun muassa nykyinen<br />

kävelyalue Raatihuoneentorin ympäristöön.<br />

Tämän ansiosta keskustan kaupallinen<br />

kilpailukyky parantui ja ostamista ohjautui<br />

alueen liikkeisiin.<br />

Kaupunki asetti tälläkin kertaa hankkeelle<br />

tavoitteeksi kaupungin ja keskustan yritysten<br />

yhteistyön. Yksityisten yritysten ja kiinteistönomistajien<br />

kehittämisinvestointien valmistelua<br />

ja käynnistämistä tavoitellaan toteutettavaksi<br />

samanaikaisesti kaupungin kunnallisteknisen<br />

rakentamisen kanssa.<br />

Tarjouskilpailu kokonaispalvelusta<br />

Keskustasuunnittelu päätettiin toteuttaa teettämällä<br />

monialasuunnittelua vaativa hanke<br />

yhdellä yrityksellä kokonaispalveluna. Kattohinnaksi<br />

asetettiin 150 000 euroa. Tarjouskilpailun<br />

tuloksena konsultiksi valikoitui laatutekijöiden<br />

perusteella WSP <strong>Fi</strong>nland, jonka<br />

työryhmässä oli asiantuntijoita Helsingin ja<br />

36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

YHDYSKUNTA<br />

Suunnittelukuva WSP<br />

Suunnitelman mukainen Kauppakatu kävelypainotteisena katuna, jossa eri liikkumismuodot jakavat tilan ympärivuotista elävyyttä<br />

luoden. Tapahtumien ajaksi katu on mahdollista rauhoittaa kokonaan kevyelle liikenteelle.<br />

ja kävelykeskustasta<br />

imaisempi 2026 mennessä<br />

Oulun toimistoista.<br />

Työ kesti puolitoista vuotta. Sinä aikana<br />

Kajaanin kaupunki sai käyttöönsä konsultin<br />

asiantuntijat arkkitehti-, liikenne-, silta- ja<br />

maisemasuunnittelun aloilta ja lisäksi laitospysäköinnin,<br />

ulkovalaistuksen suunnittelun,<br />

kalustemuotoilun, kustannuslaskennan ja<br />

vuorovaikutuksen asiantuntemuksen.<br />

Työn ohjausryhmään osallistuivat Kajaanin<br />

kaupungin, päätöksentekijöiden, Kainuun<br />

maakuntayhtymän ja keskusta-alueen<br />

yritysten edustajia. Käytännön työtä ohjasi<br />

suppeampi asiantuntijatyöryhmä. Suunnitteluhankkeen<br />

aikana järjestettiin laajasti sidosryhmiä<br />

tavoittaneet työpajat tavoitteiden<br />

tarkentamista ja suunnitelmaluonnoksen arviointia<br />

varten. Lisäksi pidettiin esittelytilaisuuksia<br />

keskustan yrityksille ja kolme kaikille<br />

avointa tilaisuutta.<br />

Hankkeen aikana tehtiin keskustan kiinteistönomistajille<br />

ja isännöitsijöille kaksi kyselyä,<br />

joilla kartoitettiin lähivuosien kunnostusaikeita<br />

ja pysäköintilaitosten toteutusedellytyksiä.<br />

Tärkeimmät kiinteistönomistajat<br />

haastateltiin erikseen. Yleissuunnitelmaluonnos<br />

asetettiin nähtäville toukokuussa 2011, ja<br />

siitä pyydettiin lausunnot pariltakymmeneltä<br />

viranomais- ja sidosryhmätaholta.<br />

Suunnittelun painotukset<br />

Suunnittelun tavoitteena on ollut tuottaa<br />

yleissuunnitelma kaupunkikeskustan pitkäjänteisen<br />

kehittämisen sekä käynnistyvän<br />

osayleiskaavatyön pohjaksi. Työssä ovat painottuneet<br />

seuraavat osa-alueet:<br />

Keskustan katualueiden ja kevyen liikenteen<br />

raittien suunnittelu kevyen liikenteen<br />

olosuhteita ja katumiljöötä parantaen.<br />

Keskustan pysäköintiselvityksen ja suunnitelman<br />

laadinta siten, että tarjontaa on riittävästi<br />

ja se on taloudellisesti toteutettavissa.<br />

Alustava yleissuunnittelu Kruununpuodimäen<br />

sillalle siten, että sillan kaupunkikuvallisia<br />

vaikutuksia ja kustannuksia voidaan<br />

arvioida ja tavoitteet jatkosuunnttelulle<br />

asettaa.<br />

Kajaanin kaupunki asetti lähtötilanteessa<br />

suunnittelun tavoitteiksi lisäksi kävelykeskustan<br />

laajentamisen, keskustan liikenneratkaisun<br />

ja ulkovalaistuksen kokonaistarkastelun<br />

ja keskustan jokirantojen kulttuuriympäristön<br />

kunnostamisen.<br />

Suunnittelualueella sijaitsee kaksi muinaismuistolain<br />

tarkoittamaa kiinteää mui-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

37

Kavennettu ja kevyen liikenteen sillaksi muutettu Linnasilta ja keskustan puoleinen nurmipintainen rinne muodostavat houkuttelevan<br />

alueen oleskelulle ja tapahtumille<br />

Suunnittelukuva WSP<br />

naisjännöstä: linnoitus ja Kajaanin<br />

vanha asemakaava-alue. Alueella<br />

on myös valtakunnallisesti<br />

merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä:<br />

Kajaaninjoen<br />

kulttuurimaisema tervakanavineen<br />

ja toimivine voimalaitoksineen,<br />

Karolineburgin kartano,<br />

Kauppakadun ja Raatihuoneentorin<br />

varren yhtenäinen funkisrakennusten<br />

muodostama kokonaisuus<br />

sekä vanha Raatihuone<br />

rakennuksena.<br />

Ydinkeskustaan lisää<br />

kävelykatuja<br />

Ydinkeskustan saavutettavuus<br />

maksimoidaan. Ajoneuvoliikenteen<br />

reittejä muutetaan siten, että<br />

kehäkadut syöttävät tasaisesti<br />

liikennettä ydinkeskustaan. Sen<br />

sisällä läpiajoliikenne minimoidaan.<br />

Ydinkeskustan kehäkaduilla<br />

ajonopeutta hillitään ja kevyen<br />

liikenteen ylityskohdat muutetaan<br />

turvallisiksi.<br />

Ydinkeskustan alueella Kauppakadun<br />

itä- ja länsipäät muutetaan<br />

kävelypainotteisiksi ja Linnankatu<br />

muutetaan kävelykaduksi<br />

jokirannan suuntaan. Sen<br />

jatkeena nykyinen linnanraunion<br />

yli johtava katu muutetaan kevyen<br />

liikenteen raitiksi. Kruununpuodinmäen<br />

sillalle vievä katu<br />

toteutetaan puistokatuna ja linjataan<br />

mahdollisimman lähellä<br />

nykyistä maanpintaa kirjaston<br />

vierestä.<br />

Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita<br />

parannetaan koko katuverkolla<br />

mm. ajoneuvoliikenteen hidasteiden<br />

ja pyöräkaistojen avulla.<br />

Uusi joen ylittävä Kruunupuodinmäen<br />

siltayhteys rauhoittaa<br />

nykyisen Linnasillan jalankulun<br />

ja pyöräilyn ympäristöksi sekä<br />

eheyttää koko rantapuiston ulkoilu-<br />

ja virkistysreittejä yhdessä<br />

Kyynäspäänniemen uuden sillan<br />

kanssa. Pyöräpysäköintiä kehitetään<br />

vahvasti koko ydinkeskustan<br />

ja rantapuiston alueella. Joukkoliikenteen<br />

nykyiset toimintaedellytykset<br />

keskustassa turvataan,<br />

ja Sissikadulle sijoitetaan uudet<br />

ydinkeskustan länsiosaa palvelevat<br />

linja-autopysäkit.<br />

Pysäköinti laitoksiin<br />

Pysäköintiä keskitetään laitoksiin<br />

keskeisesti sijaitseville suurimman<br />

kysynnän alueille. Yleissuunnitelmassa<br />

esitetään alustavat<br />

suunnitelmat laitoksista Raatihuoneentorin<br />

ja kauppatorin<br />

ympäristöihin hankkeiden muodostamista<br />

varten.<br />

Tavoitteita tarkennettiin selvityksillä ja työpajoissa<br />

Suunnittelutyön pohjaksi laadittiin<br />

perusteellinen lähtötilanneselvitys,<br />

jonka avulla pyrittiin<br />

saamaan luotettava kokonaiskäsitys<br />

tehtäväalueen suunnittelutarpeista<br />

ja potentiaaleista. Tavoitteita<br />

tarkennettiin myös elokuussa<br />

2010 järjestetyssä työpajassa,<br />

johon osallistui muun muassa<br />

keskustan yritysten, matkailun,<br />

kulttuurielämän ja nuorten<br />

edustajia. Työpajassa hahmoteltiin<br />

mielikuvamenetelmän ja roolityöskentelyn<br />

avulla keskustan<br />

tavoitetilaa 2025–30.<br />

Kaupunkirakenne<br />

ja toiminnot<br />

Korttelirakenteen ja katuverkon<br />

selkeys on suunnittelualueen<br />

kaupunkirakenteellinen vahvuus.<br />

Vahvuus on myös ydinkeskustan<br />

sijainti jokilaakson äärellä sekä<br />

funktionalismin kaudelle ajoittuneen<br />

voimakkaan rakentamisen<br />

volyymin tuottama verrattain yhtenäinen<br />

kaupunkikuva. Ruutukaavakeskustan<br />

kaupunkikuvallinen<br />

ilme ja toiminnallisuus kehäkaduille<br />

päin kaipaavat kuitenkin<br />

erityisesti maantasokerrosten<br />

osalta kohentamista keskustan<br />

vetovoiman lisäämiseksi.<br />

1870-luvun asemakaavan ja<br />

valtatieliikenteen vuoksi nykyistä<br />

ruutukaavakeskustaa erottavat<br />

muusta kaupunkirakenteesta<br />

ylileveät katutilat, joiden liikenneturvallisuudessa<br />

on puutteita.<br />

Pohjoisessa keskustan lähestymiselle<br />

estevaikutusta muodostaa<br />

Kajaaninjoki. Katujen ja joen<br />

estevaikutusta on lievennettävä<br />

kaikin keinoin.<br />

Suunnittelualue jakaantuu toiminnallisesti<br />

selkeästi liikekortteleihin,<br />

asuinkortteleihin ja jokirantojen<br />

virkistyskäytön vyöhykkeeseen.<br />

Suunnitelmassa tulee<br />

tavoitella näiden vyöhykkeiden<br />

voimakkaampaa sekoittumista<br />

ja integraatiota mm. liikkumisen<br />

verkoston avulla.<br />

Kauppatori ja jokirannat<br />

Nykyinen kauppatori sijaitsee<br />

ranta-alueella hienolla paikalla,<br />

mutta toistaiseksi toiminnallisesti<br />

ydinkeskustan reuna-alueella<br />

vailla rajausta ja rakennusten toiminnallista<br />

tukea.<br />

Jokirantojen maisemakokonaisuus<br />

on kulttuurihistoriallisesti arvokas,<br />

mutta toiminnallisesti heikosti<br />

yhtenäiseksi hahmottuva.<br />

Alue muodostaa merkittävän potentiaalin<br />

keskustan kannalta.<br />

Liikenne ja kadut<br />

Keskustaan syöttävä liikenneverkko<br />

on toispuoleinen ja pohjoisen<br />

suunta tuottaa keskustaan<br />

häiritsevää läpiajoa. Katutilat<br />

ovat pääosin ajoneuvoliikenteen<br />

ehdoilla jäsennettyjä. Pysäköinti<br />

vie tilaa katualueilla ja kevyen<br />

liikenteen yhteydet ovat puutteellisia.<br />

Maanalaiset laitokset ovat<br />

osin laadultaan heikkoja, pieniä<br />

ja osin vähällä käytöllä. Suunnittelun<br />

aikana tehdyn selvityksen<br />

mukaan pysäköinnin kysyntä<br />

ja tarjonta eivät kohtaa parhaalla<br />

tavalla.<br />

Kruununpuodinmäen sillalle<br />

vievän uuden kadun linjaus, siltakannen<br />

korkeusasema ja tukien<br />

sijainti sekä muotoilu on suunniteltava<br />

paikoilleen toiminnalliset<br />

ja teknistaloudelliset vaatimukset<br />

sekä kulttuurihistorialliset arvot<br />

yhteen sovittaen.<br />

38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

YHDYSKUNTA<br />

Kruununpuodinmäen sijainniltaan vaativa siltapaikka sijoittuu padon ja voimalaitoksen taakse ja<br />

siltakannen korkeus voimalarakennuksen räystäslinjan yläpuolelle.<br />

Laitosten sijoittaminen keskustan<br />

toimintojen sijainnin ja<br />

keskustan tasapainoisen kehittymisen<br />

kannalta edullisiin paikkoihin<br />

lisää niiden vetovoimaa.<br />

Asiointipysäköintiä säilytetään<br />

myös maan pinnalla ja laitospysäköinnin<br />

markkinointia ja<br />

opastusta parannetaan tuntuvasti.<br />

Kajaaninjoen yli<br />

rakennetaan uusi silta<br />

Kruununpuodinmäen sillalle<br />

voidaan linjaus-, tasaus- ja siltatyyppien<br />

vaihtoehtotutkielmien<br />

perusteella tehdä varaus yleis- ja<br />

asemakaavoihin. Paikalle näyttäisi<br />

soveltuvan silta, joka on omaleimainen<br />

muttei maisemassa<br />

hallitseva.<br />

Sillan pituus on noin 180 metriä.<br />

Siltakannen korkeusasemaksi<br />

suositetaan eteläreunalle noin<br />

+144,2 metriä ja siltakannen kaltevuudeksi<br />

1–2 prosenttia, jolloin<br />

kadun pohjoispään pituuskaltevuus<br />

säilyy kohtuullisena (6,5 %).<br />

Sillan jatkosuunnittelussa voidaan<br />

tietyin reunaehdoin edetä<br />

joko suunnittelukilpailun tai<br />

normaalin hankintamenettelyn<br />

kautta.<br />

Jokivarteen kulttuuripuistokokonaisuus<br />

Jokivarren puistorannat kaavoitetaan<br />

ja nimetään yhdeksi puistoalueeksi.<br />

Aluetta kehitetään ajoneuvoliikenteeltä<br />

rauhoitettuna<br />

keskustan kulttuuripuistokokonaisuutena<br />

jokirantoja kiertävine<br />

reitteineen. Nykyinen rauniolinnan<br />

ylittävä silta kavennetaan<br />

ja muutetaan kevyen liikenteen<br />

sillaksi.<br />

Puistoalueelle on mahdollista<br />

toteuttaa kalakannan elpymistä<br />

palvelevat kalaportaat. Rantapuiston<br />

matkailun ja tapahtumatuotannon<br />

saattoliikenteelle<br />

WSP<br />

on osoitettu ratkaisut pohjoisrannalla<br />

sekä Välikadulla. Alueen<br />

markkinointia ja opastusta<br />

lisätään.<br />

Ydinkeskustan asukkaita palveleva<br />

leikkialue siirretään edullisemmalle<br />

paikalle hieman sitä<br />

laajentaen. Penkkejä lisätään<br />

avautuvalta ilmansuunnaltaan<br />

edullisen pohjoisen rantareitin<br />

varteen.<br />

Tori- ja satama-alue<br />

vetovoimaiseksi<br />

Kauppatoria, viereistä tonttia ja<br />

rantapuistoa kehitetään kaavoituksen<br />

keinoin keskustan vetovoimaiseksi<br />

tori- ja satamaranta-alueeksi.<br />

Nykyinen tori muutetaan<br />

satamalaituriin asti ulottuvaksi<br />

kaksoisaukioksi, ja torin<br />

sekä viereisen tontin alle toteutetaan<br />

tontin hankkeen yhteydessä<br />

pysäköintilaitos. Torialueelle sijoitetaan<br />

ympärivuotisesti toimiva<br />

kahvilapaviljonki, josta on näköalat<br />

vesistölle.<br />

Keskustan ulkovalaistuksen<br />

konseptissa ehdotetaan keskustan<br />

vetovoimaa lisäävää valaistuksen<br />

kokonaisratkaisua, joka<br />

sisältää muun muassa katujen<br />

tyyppivalaisimet, idean Kajaaninjoen<br />

ylittävistä valaistuista<br />

silloista ja tavoitteet julkisivuvalaistukselle.<br />

Kaaviokuva WSP<br />

Uusi silta<br />

Uusi silta<br />

Ydinkeskustan suunniteltu liikennejärjestelmä ja parannetut kevyen liikenteen järjestelyt.<br />

Kehäkaduilla liikennemäärät tulevat olemaan arviolta 10 000–20 000 ajoneuvoa/vrk.<br />

Rakennuskustannukset<br />

noin 14 miljoonaa euroa<br />

Yleissuunnitelman hankkeet<br />

ohjelmoitiin toteutettaviksi kolmessa<br />

vaiheessa viidentoista<br />

vuoden aikana. Alustavat yleisten<br />

alueiden rakennuskustannukset<br />

ovat yhteensä noin 14<br />

miljoonaa euroa.<br />

Yleissuunnitelma ja toteutusohjelma<br />

ovat saavuttaneet laajan<br />

asukkaiden ja päätöksentekijöiden<br />

hyväksynnän. Joulukuussa<br />

2011 Kaupunkikeskustan kehittämisohjelman<br />

2012–26 käynnistäminen<br />

hyväksyttiin Kajaanin<br />

kaupungin talousarvioon.<br />

Samalla varattiin tarvittavat<br />

investointivarat vuodelle 2012 ja<br />

tehtiin esitykset investoinneista<br />

taloussuunnitelmaan 2013–14.<br />

Ensijaksolla painottuvat rantapuiston<br />

ja kävelykeskustan kehittämistoimenpiteet.<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

39

Vuoreksen keskuspuisto sijoittuu vanhalle peltoaukealle, jonka avoin maisema ja metsäsaarekkeet<br />

ovat suunnittelun lähtökohtia. Puiston keskuksena on iso vesiallas, jonka istuskeluportaat<br />

houkuttelevat oleskeluun. Altaan muotokieli ilmentää kaupungin ja luonnon<br />

kohtaamista (kuva yllä).<br />

Näkymä suuren vesialtaan työmaalta marraskuussa 2011 (kuva oik.), samasta kohtaa kuin<br />

yllä oleva suunnittelukuva. Oikealla näkyy kaupunkiin rajautuva rakennettu reuna, johon<br />

rakennetaan istuskeluportaat. Vasemmalla hahmottuu luontoon rajautuva vapaamuotoinen<br />

ranta ja kalliokumpare.<br />

Ilmakuva (oik. alla) Vuoreskeskuksen työmaalta syksyllä 2011. Yläreunassa on asuntomessualue<br />

ja keskellä keskuspuiston työmaa, jossa meneillään keskusaltaan rakentaminen.<br />

Keskuspuiston hulevesijärjestelmä (kuva alla) perustuu puiston keskeiseen vesiuomaan ja<br />

altaaseen, patorakenteisiin ja tulvaniittyihin. Korttelialueilla hulevedet hoidetaan maanalaisilla<br />

viivytysjärjestelmillä. Kortteleiden ja puiston välissä on puhdistava istutuspainanne,<br />

jonka kautta kiinteistöjen hulevedet johdetaan puistoon.<br />

Petri Rantanen<br />

Lentokuva Vallas Oy<br />

Atelier Dreiseitl<br />

40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

YHDYSKUNTA<br />

Ympäristötaidetta, altaita, luonnonmukaisia<br />

vesiuomia ja tulvaniittyjä<br />

VUORES SAA<br />

AINUTLAATUISEN<br />

HULEVESIPUISTON<br />

Atelier Dreiseitl<br />

Tampereen ja Lempäälän<br />

alueille 2020 mennessä<br />

nousevaan Vuoreksen<br />

kaupunginosaan<br />

rakennetaan ainutlaatuista<br />

hulevesipuistoa.<br />

Sen erityispiireitä ovat<br />

ekologinen hulevesien<br />

käsittely ja ympäristötaide.<br />

Keskuspuiston<br />

vesialtaaseen, hulevesiuomaan<br />

ja patoihin<br />

voi tutustua jo ensi kesän<br />

asuntomessuilla.<br />

Ranja Hautamäki<br />

maisema-arkkitehti MARK<br />

johtava erikoissuunnittelija<br />

Tampereen kaupunki<br />

Suunnittelupalvelut<br />

Tampereen tulevaan eteläiseen<br />

kaupunginosaan Vuorekseen<br />

on rakenteilla hulevesien<br />

käsittelyä ja ympäristötaidetta<br />

yhdistävä kahdeksan hehtaarin<br />

keskuspuisto. Hanke on laajuudessaan<br />

Suomen merkittävimpiä<br />

hulevesipuistoja tällä hetkellä.<br />

Hulevesien hallinta on ollut<br />

keskeisessä asemassa Vuoreksen<br />

kaupunginosan suunnittelussa ja<br />

toteutuksessa alusta asti.<br />

Alue on pääasiassa rakentamatonta<br />

metsämaata, jossa sijaitsee<br />

useita pieniä ja veden laadultaan<br />

hyviä järviä. Vesistöjen<br />

on pelätty kärsivän rakentamisen<br />

myötä lisääntyvän hulevesikuormituksen<br />

aiheuttamista haitallisista<br />

vaikutuksista. Vaikutukset<br />

kohdistuvat erityisesti Lempäälän<br />

Koipijärveen, jonka kautta<br />

kulkee suurin osa vesistä ja jonka<br />

lähivaluma-alueella rakentuu<br />

kaupunginosan keskusta, Vuoreskeskus.<br />

Keskuspuistolla onkin<br />

keskeinen asema juuri Vuoreskeskuksen<br />

hulevesien puhdistamisessa<br />

ja tulvien ehkäisyssä.<br />

Asuntomessualuetta<br />

rakennetaan vauhdilla<br />

Vuoreksen asuinalue on rakentumassa<br />

Hervannan länsipuolelle<br />

Tampereen kaupungin ja<br />

Lempäälän kunnan yhteistyönä.<br />

Vuonna 2005 vahvistetun<br />

osayleiskaava-alueen pinta-ala on<br />

noin 1 260 ha, josta rakennettua<br />

aluetta on yli 400 ha. Kaupunginosaan<br />

rakennetaan asunnot<br />

yli 13 000 asukkaalle ja toimitilat<br />

3 000–5 000 työpaikalle.<br />

Asuntorakentaminen alkoi<br />

Mäyränmäestä kesällä 2009, ja<br />

ensimmäiset asukkaat muuttivat<br />

alueelle seuraavana talvena. Vuoreskeskuksen<br />

ensimmäinen kerrostalo<br />

valmistui syksyllä 2011.<br />

Vuoden 2012 asuntomessualueen<br />

Virolaisen rakentaminen alkoi<br />

2009, ja työmaa on parhaillaan<br />

täydessä vauhdissa. Keskuspuiston<br />

hulevesirakenteiden toteuttaminen<br />

käynnistettiin samoihin<br />

aikoihin, sillä lähellä sijaitseva<br />

keskuspuisto palvelee<br />

asuntomessualueen hulevesien<br />

käsittelyä.<br />

Vuoreksen tärkein<br />

viheralue<br />

Keskuspuisto on Vuoreksen tärkein<br />

viheralue, josta pyritään luomaan<br />

kaupunginosansa ainutlaatuinen<br />

nähtävyys. Alueen erityispiirteinä<br />

ovat ekologinen hulevesien<br />

käsittely ja ympäristötaide.<br />

Puisto yhdistää rakennetun kaupunkiympäristön<br />

ja luonnon ja<br />

luo uudenlaista, urbaania kaupunkiluontoa<br />

Vuoreskeskukseen.<br />

Puistosuunnitelman on laatinut<br />

kansainvälisesti tunnettu saksalainen<br />

konsulttitoimisto Atelier<br />

Dreiseitl, joka on erikoistunut<br />

hulevesien hallintaan ympäristötaiteen<br />

keinoin.<br />

Vuoreksen keskuspuisto sijoittuu<br />

vanhalle peltoaukealle,<br />

jonka avoin maisema metsäsaarekkeineen<br />

ja ojineen on suunnitelman<br />

lähtökohtana. Nykyiset<br />

metsäsaarekkeet ja kalliokumpareet<br />

säilytetään osana uutta viheraluetta.<br />

Keskuspuiston suunnitelman<br />

keskeisenä piirteenä on<br />

ympäristötaiteen keinoin toteutettu<br />

maaston muotoilu ja veden<br />

vaihteleva käsittely allasrakenteilla,<br />

luonnonmukaisilla vesiuomilla<br />

ja tulvaniityillä.<br />

Veistoksellisesti muotoiltua<br />

maisemaniittyä korostavat solmukohtina<br />

erilaiset toimintapisteet<br />

ja taideaiheet. Puiston vetovoimaisena<br />

kiinnekohtana on iso<br />

vesiallas, joka houkuttelee oleskelemaan<br />

ympärilleen. Kävelyreittien<br />

varrelle luodut taideaukiot<br />

tuovat vaihtelua kävelyyn. Sadepuutarhaksi<br />

nimetyllä aukiolla<br />

on istutuksia ja vesialtaita, joissa<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

41

Sadepuutarhaksi nimetty aukio liittää rakennetut korttelit puistoon. Aukiolla on istutuksia ja hulevesiä<br />

hyödyntäviä vesiaiheita.<br />

hyödynnetään hulevesiä.<br />

Keskuspuisto on Vuoreskeskuksen<br />

asukkaiden olohuone,<br />

johon rajautuu asutusta, koulu ja<br />

päiväkoti. Puistoon rakennetaan<br />

lapsille ja nuorille leikkipaikka ja<br />

pelikenttä. Puisto on osa laajempaa<br />

Vuoreksen läpi kulkevaa vihervyöhykettä,<br />

ja sieltä on sujuvat<br />

yhteydet pohjoispuolella sijaitsevaan<br />

urheilupuistoon ja etelässä<br />

Lempäälään.<br />

Hulevesirakenteet ovat<br />

osa puistosommitelmaa<br />

Vuoreskeskuksen hulevedet on<br />

tarkoitus hoitaa luonnonmukaisilla<br />

käsittelymenetelmillä ja johtaa<br />

ne puiston keskeiseen vesiuomaan,<br />

jonka kautta alueen järvet<br />

laskevat eteläiseen Koipijärveen.<br />

Vesiuoma toimii lisäksi yläpuolisten<br />

valuma-alueiden purkureittinä.<br />

Tärkeänä tavoitteena on<br />

turvata hyvä veden laatu hulevesien<br />

imeytys- ja viivytysrakenteilla.<br />

Kauniisti maastoon muotoiltu<br />

uoma, allas ja patorakenteet ovat<br />

puiston kohokohtia ja maisemallisesti<br />

mielenkiintoisia myös kuivana<br />

kautena.<br />

Vesiuoman suunnittelun lähtökohtia<br />

on, että valuma-alueen<br />

vesistöjen vesitase ei muutu eikä<br />

vesiuoma aiheuta hallitsemattomia<br />

tulvia. Järjestelmä rakennetaan<br />

siten, että yläpuolisilta valuma-alueilta<br />

tuleva ns. perusvirtaama<br />

kulkee altaan ja uoman läpi<br />

nostamatta vesipintaa, mutta<br />

hallintaa edellyttäviä hulevesivirtaamia<br />

viivytetään altaassa sekä<br />

puroa reunustavilla tulvaniityillä.<br />

Virtaamaa säädellään patorakenteilla,<br />

jotka jakavat järjestelmän<br />

useaan osaan. Uoman, altaiden<br />

ja tulvaniittyjen mitoitus<br />

perustuu tarkkoihin laskelmiin<br />

rankkasateista ja valumavesien<br />

määrästä. Tulvaniityt on mitoitettu<br />

enimmillään sateille, joiden<br />

on arvioitu toistuvan noin viiden<br />

vuoden välein.<br />

Myös noin 10 vuoden välein<br />

toistuviin sateisiin on varauduttu<br />

suunnitelmassa. Tulvahuippuina<br />

niityt täyttyvät hetkellisesti sadevesistä,<br />

mutta kuivina aikoina<br />

alueet ovat maisemaniittyä. Tulva-alueiden<br />

laajuus ja veden syvyys<br />

riippuvat sateen rankkuudesta<br />

ja kestosta. Vedenkorkeuden<br />

vaihtelut ovat suurimmillaan<br />

20–30 cm. Tulva-alueet tyhjenevät<br />

enintään vuorokauden kuluessa<br />

sateen jälkeen, joten vesi ei<br />

jää seisomaan lammikkoon tai<br />

niityille.<br />

Atelier Dreiseitl<br />

Hulevedet hallinnassa<br />

rakentamisenkin aikana<br />

Tampereen Infra toteuttaa keskuspuiston<br />

ensimmäisen vaiheen<br />

ST-hankkeena konsulttitoimisto<br />

Atelier Dreiseitlin laatimien<br />

suunnitelmien pohjalta.<br />

Vaativan maaperän ja vesiolosuhteiden<br />

vuoksi Infra on laatinut<br />

alueelle pohjarakennussuunnitelman<br />

ja rakentamisen aikaisen<br />

hulevesien hallintasuunnitelman,<br />

joka on vaikuttanut merkittävästi<br />

myös rakennustöiden vaiheistukseen.<br />

Rakentamisen aikaisen hulevesien<br />

hallinnan pääperiaatteena<br />

on eristää puistotyömaalla syntyvät<br />

hulevedet pääuomasta ja johtaa<br />

ne käsiteltäviksi. Työmaan valumavesien<br />

eristäminen on edellyttänyt<br />

pääuoman osittaista siirtämistä<br />

sekä väliaikaisia ojitusjärjestelyjä.<br />

Ojitusjärjestelyillä työmaa-alueen<br />

hulevedet kerätään<br />

väliaikaiseen laskeutusaltaaseen<br />

ja sen jälkeen väliaikaiseen hiekkasuodatuskenttään.<br />

Suodatuksen<br />

jälkeen vedet johdetaan nykyiseen<br />

uomaan ja edelleen Koipijärveen.<br />

Tampereen Infra seuraa hulevesijärjestelmien<br />

toimivuutta<br />

vesianalyyseilla sekä päivittäisillä<br />

havainnoilla. Lisäksi alueella<br />

vesistöseurantaa tekevät viranomaistahot.<br />

Keskuspuisto on usean<br />

vuoden projekti<br />

Keskuspuiston rakentaminen on<br />

usean vuoden projekti, jonka aikataulu<br />

riippuu viereisten asuinkortteleiden<br />

toteutuksesta. Työmaan<br />

ensimmäisessä vaiheessa<br />

on tärkeintä saada valmiiksi hulevesijärjestelmä,<br />

joka palvelee yläpuolisella<br />

valuma-alueella tapahtuvaa<br />

rakentamista. Keskuspuiston<br />

pintarakenteet ja viimeistelytyöt<br />

tehdään vasta myöhemmässä<br />

vaiheessa. Virolaisen asuntomessuilla<br />

voi käydä tutustumassa keskuspuiston<br />

vesialtaaseen, hulevesiuomaan<br />

ja patoihin.<br />

Toivomme, että Vuoreksen<br />

keskuspuisto edistää omalta osaltaan<br />

ajattelua, että hulevesirakenteet<br />

voivat olla ovat paitsi teknisesti<br />

toimivia, myös esteettisiä<br />

ja elämyksellisiä. Korkeatasoisten<br />

hulevesipuistojen suunnittelu<br />

vaatiikin eri asiantuntijoiden<br />

mukanaoloa ja erityisesti hulevesi-<br />

ja pohjarakenteiden asiantuntijoiden<br />

sekä maisemasuunnittelijoiden<br />

tiivistä yhteistyötä. <br />

Artikkeli pohjautuu kirjoittajan sekä<br />

Vuoreksen hulevesiasiantuntijoiden<br />

Mikko Kajanuksen ja Perttu Hyödyn<br />

teksteihin.<br />

Keskuspuiston projektiryhmä<br />

<br />

kaupunki, Vuores-projekti<br />

<br />

Atelier Dreiseitl<br />

<br />

<br />

<br />

Korttelien ja puiston välissä on puhdistava istutuspainanne, johon johdetaan kiinteistöjen hulevedet.<br />

Hulevesi kerääntyy painanteeseen hetkellisesti lammikoksi ja suotautuu sitten puhdistavien maakerrosten<br />

läpi puiston vesiaiheisiin.<br />

Atelier Dreiseitl<br />

42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

Lapin kultaa<br />

apin kultaa… sitähän on<br />

”L mulla niin kuin etelässä<br />

multaa”, runoili aikoinaan 1951<br />

Reino Helismaa. Taisi Repe vähän<br />

liioitella. Kittilän kultakaivos<br />

saa vaikeilla menetelmillä kuten<br />

jauhimilla, jättimäisillä autoklaaveilla<br />

ja syanidilla kivestä irti kultaa<br />

vuodessa 5 000 kiloa, eikä<br />

viiden tonnin multakuorma kovin<br />

kummoinen ole. Kullan kilohinta<br />

on noin 40 000 euroa, joten viisituhatta<br />

kiloa saa aikaan liikevaihtoa<br />

noin 200 miljoonaa.<br />

Varsinainen kultamuna onkin<br />

kansainvälinen turismi. Sekä Kittilän<br />

Levi että Kolarin Ylläs raportoivat<br />

uusista suurista suunnitelmista.<br />

Levi laajentaa Koutalaella<br />

Leville tulee Koutalaelle Hotel Panoraman<br />

ja Summit-kongressikeskuksen<br />

ynnä muiden kumppaniksi<br />

uusi Ski Village, jonka katolta<br />

pääsee ramppia pitkin suoraan<br />

mäkeen. Levin Sanomien päätoimittaja<br />

Veikko Erkkilä luonnehtii<br />

suunnitelmaa yksinkertaisella<br />

määritelmällä ”käsittämätön” ja<br />

jatkaa, että on niitä muitakin.<br />

Arkkitehtuurikilpailun voittajafirman<br />

Bjarke Ingels kuvailee:<br />

”Koutalaki Ski Village luo uudenlaisen<br />

hybridin, jossa yhdistyvät<br />

selvät yksilölliset identiteetit,<br />

kuten kylä ja vapaa-ajan keskus,<br />

suoja ja avoimuus, kodikkuus ja<br />

luonnon majesteettisuus, ainutlaatuinen<br />

luonne ja huoliteltu<br />

jatkuvuus – tai yksinkertaisesti –<br />

arkkitehtuuri ja maisema.”<br />

Projektin johtaja Hanna Johansson<br />

jatkaa: ”Haluamme<br />

luoda kylän, joka hyödyntää lumen<br />

kaikki mahdollisuudet. Lumen<br />

tarttuessa julkisivuun muodostuu<br />

se eläväksi osaksi maisemaa<br />

sopeutuen sään muutoksiin.<br />

Julkisivun vaalea graniitti parantaa<br />

rakennuksen ja luonnon intiimiä<br />

suhdetta.”<br />

Levi tähtää maailmanluokkaan<br />

tavoitteenaan 35 000 yöpuuta,<br />

mistä puuttuu nyt 10 000.<br />

Ylläs tuplaa kapasiteettinsa<br />

Ylläksellä julkistettiin Master Plan,<br />

kehitelmä Äkäslompolon puolen<br />

uuden matkailukylän arkkitehtikilpailusta,<br />

jonka voitti Eriksson Arkkitehdit.<br />

Kuuran nimellä kulkevaan<br />

yksikköön on tulossa 13 000 uutta<br />

vuodepaikkaa. Lapland Hotelsin<br />

konsernijohtaja Pertti Yliniemi painottaa,<br />

että majoituksen kasvua pitää<br />

ohjata vetovoimaltaan parhaille<br />

paikoille monipuolisiin palvelukeskittymiin,<br />

joissa luontomaisema on<br />

otettu tasapainoisesti huomioon.<br />

– Poronsarvet ovat katusuunnittelun<br />

esikuvana. Haarautuva,<br />

vino muotokieli tekee rakennusmassoista<br />

pienimittakaavaisempia<br />

lisäten kylämäisyyttä. Hiutalehotellin<br />

kattoa pitkin pääsee suoraan<br />

rinteiltä kyläkeskukseen, kertoo<br />

maanomistaja Metsähallituksen<br />

Laatumaan johtaja Aimo Oikarinen.<br />

– Master Plan pohjautuu Ylläksen<br />

yleiskaavaan ja saa jatkokseen<br />

1. vaiheen asemakaavan, vahvistaa<br />

Kolarin kunnanjohtaja Heikki<br />

Havanka.<br />

Pitkäjänteinen kokonaisuus toteutuu<br />

vaiheittain useiden vuosikymmenien<br />

aikana. Turhan autoilun<br />

eliminoimiseksi kyläyksiköistä<br />

tulee rinteille kaksi siirtohissiä.<br />

Iso-Ylläksen puolen Sport Resorts<br />

kertoo laajentavansa yhteensä<br />

8 000 vuodepaikalla. Kaikkiaan<br />

Ylläs pysyy Tunturi-Lapin ykkösenä<br />

yli 40 000:lla vuodepaikallaan.<br />

Kyläkoosteista tulee siis keskikokoisen<br />

yhdyskunnan suuruisia. Yhdyskuntatekniikka<br />

on jo ennestään<br />

tip-top tasolla. Laatumaan valmis<br />

tonttivaranto hämmästyttää laajuudellaan.<br />

Sesonkien määrää ollaan kasvattamassa<br />

neljästä kahdeksaan. Olisivatkohan<br />

ne vaikka:<br />

1. Sydäntalven sininen hämärä<br />

2. Kevättalven huikaiseva hanki<br />

3. Toukokuun voimaannuttava<br />

kultainen aurinko<br />

4. Kesäyön unelma<br />

5. Loppukesän hillat<br />

6. Syksyn ruska puissa ja maassa<br />

7. Lumen tulo noin 6.10.<br />

8. Joulun ihmemaa<br />

Kaivoksia avautuu<br />

Kaivoksien avautumisjärjestys näyttää<br />

2012 suunnilleen seuraavalta:<br />

Kittilän kultakaivos toimii jo. Seuraavaksi<br />

aukeaa Sodankylän Kevitsa.<br />

Sitten tulee Kolarin Hannukainen<br />

2014 tai 2015. Saman yhtymän<br />

Pajalassa tuotanto alkaa jo<br />

tuota pikaa.<br />

Rikasteiden kuljetuksista on menossa<br />

selvityksiä, joissa yleensä<br />

Narvik skabaa Suomen satamien<br />

kanssa. Maakuljetukset pyritään<br />

saamaan radoille, joita ei ole paitsi<br />

Kolariin. Ruotsille on ehdoteltu<br />

australialaismallisia tiejunia, joissa<br />

kuorma-auton perässä on jopa viisi<br />

traileria, mutta heidän puolelta<br />

on ajatus torjuttu, koska ne eivät<br />

mahdu kiertämään Vittangin keskustan<br />

koulukiinteistöä.<br />

Entä miten sujuu synergia kaivosten<br />

ja matkailun välillä Vallan<br />

mainiosti. Pariskunnat löytävät<br />

työtä molemmille. Hiihtohissin<br />

operaattori voi siirtyä kaivosprosessin<br />

puikkoihin. Kaivosradat<br />

siirtyvät aikanaan turisteille, kuten<br />

Kolarissa on käynyt. Paikkakunnat<br />

saavat kaivoksien ansiosta uusia<br />

teitä, katuvaloja ja muuta mukavaa.<br />

Eriksson Arkkitehdit Oy<br />

Lapin uudet projektit edustavat<br />

hi-techiä luonnonmyötäisesti.<br />

Kuvassa Ylläksen Äkäslompolon<br />

puolen keskirinteen Kuura<br />

Maisematien ympärillä.<br />

Pekka Rytilä on<br />

73-vuotias tekniikan<br />

lisensiaatti, joka toimii<br />

Liikennesuunnittelun<br />

Seuran puheenjohtajana<br />

ja Pöyry CM Oy:n<br />

erityisasiantuntijana.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

43

Tietopalvelurajapintojen avaaminen tärkeää sekä<br />

Kuntien rakennetun ympäristön<br />

Rakennettua ympäristöä<br />

koskevien paikkatietopohjaisten<br />

aineistojen<br />

saatavuus paranee<br />

merkittävästi sähköisten<br />

tietopalvelurajapintojen<br />

käyttöönoton myötä.<br />

Kun kunnat tarjoavat<br />

tiedot rajapinnassa, vähenee<br />

eri viranomaisten<br />

päällekkäinen tiedonkeruu<br />

ja kunnan oma työ<br />

tehostuu. Samalla avautuu<br />

mahdollisuuksia uuden<br />

liiketoiminnan syntymiseen.<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

– Kunnan tehtävänä on avata rajapinnat ja mahdollistaa kunnan tuottaman tiedon laaja-alainen hyötykäyttö,<br />

Kuntaliiton maankäyttöinsinööri ja KRYSP-hankkeen vetäjä Matti Holopainen sanoo.<br />

Kunnat ovat pääosin valtiovarainministeriön<br />

KuntaIT-yksikön<br />

(nyttemmin Julkisen hallinnon<br />

tieto- ja viestintäteknisen<br />

toiminto, JulkICT) kautta<br />

rahoitetussa Kunnan Rakennetun<br />

Ympäristön Sähköiset Palvelut<br />

(KRYSP) -hankkeessa kehittäneet<br />

tietopalvelurajapintoja<br />

yhteistyössä keskeisten järjestelmätoimittajien<br />

kanssa. Tämä<br />

on turvannut sen, että maamme<br />

kuntiin paikkatietopohjaisia tietojärjestelmiä<br />

tarjoavat yritykset<br />

ovat laajasti sitoutuneet omien<br />

järjestelmiensä yhteentoimivuuteen<br />

rajapinnoissa.<br />

– Tilaajien vaatimukset edellyttävät<br />

mukanaoloa kehitystyössä.<br />

Kehityksen suuntautuminen<br />

nykyaikaisiin ja tulevaisuuden<br />

tekniikoihin houkuttavat myös,<br />

sanoo sovelluspäällikkö Jukka<br />

Vänttinen Tekla Oyj:stä.<br />

Ensimmäiset sähköiset lupapalvelut<br />

otettiin käyttöön kunnissa<br />

2008. Rakennuslupaa voi nyt hakea<br />

kunnan sähköisestä asiointipalvelusta<br />

Espoossa, Jyväskylässä,<br />

Lahdessa, Turussa ja Rovaniemellä.<br />

Sähköinen rakennuslupa on<br />

käyttöönottovaiheessa Heinolassa,<br />

Lappeenrannassa, Loviisassa,<br />

Porissa ja Raumalla. Sen käyttöönottoa<br />

osana seudullista kuntayhteistyötä<br />

valmistellaan puolestaan<br />

yhteistyössä Lahden kaupungin<br />

kanssa Asikkalassa, Hollolassa,<br />

Kärkölässä, Nastolassa ja<br />

Orimattilassa. Sähköistä rakennuslupapalvelua<br />

on toistaiseksi<br />

toimittanut ainoastaan Tekla Oyj.<br />

Sähköisiä palautepalveluja on<br />

ollut käytössä erikokoisissa kunnissa<br />

jo useita vuosia. Tekla Oyj:n<br />

toimittamia kaikkien kunnan toimintasektorien<br />

yhteisiä paikkatietopohjaisia<br />

palautepalveluja on<br />

käytössä muun muassa Espoossa,<br />

Lappeenrannassa, Kouvolassa<br />

Kunnat hyötyvät<br />

rajapintojen käytöstä<br />

Hankkeessa toteutetuista tietopalvelurajapinnoista<br />

voidaan<br />

noutaa kunnan ajantasaisia tietoja<br />

kuten kantakartta, asemakaava,<br />

opaskartta, osoitteet, valmiiden<br />

rakennusten tiedot, rakennuslupatiedot<br />

sekä ympäristölupatiedot.<br />

Nämä rajapinnat ovat<br />

olleet käyttöönotettavissa kuluvan<br />

vuoden alusta, mutta yhteistyölle<br />

järjestelmätoimittajien<br />

kanssa on tarvetta myös jatkossa.<br />

– Kuntien omiin järjestelmiin<br />

on tehtävä asetukset ja vastaavuustaulukot<br />

siitä, miten kunnan<br />

järjestelmän käsitteet vastaavat<br />

yhteisiä KRYSP:n mukaisia<br />

käsitteitä. Tässä tarvitaan myös<br />

järjestelmätoimittaja mukaan rajapinnan<br />

avaamiseen kunnassa,<br />

sanoo Kuntaliiton maankäyttöinsinööri<br />

Matti Holopainen. Hän<br />

on johtanut Kuntaliiton koordinoimaa<br />

KRYSP-hanketta.<br />

Valmistelutyöhön tarvitaan<br />

työpanos, joka vaihtelee kunnittain<br />

riippuen järjestelmän rakenteesta<br />

ja iästä sekä kunnan menettelytavoista<br />

paikkatietoaineistojen<br />

keruussa ja tallennuksessa.<br />

Parhaimmillaan työhön kuluu<br />

kunnassa vain muutama päivä.<br />

Isot kaupungit, joilla on laajat<br />

aineistot ja pitkä historia paikkatietojärjestelmissä,<br />

tarvitsevat<br />

useiden kuukausien käyttöönottoprojekteja.<br />

Rajapinnat on otettavissa<br />

ripeästi käyttöön, kunhan<br />

toimeen tartutaan.<br />

– Käyttöönotosta on kunnil-<br />

Sähköiset palvelut ovat arkea jo monessa kunnassa<br />

ja Kajaanissa. JPP-Soft Oy:n toimittama<br />

palautepalvelu on käyttöönottovaiheessa<br />

Sipoossa.<br />

KRYSP-hankkeessa toteutettuihin<br />

rajapintoihin jo nyt tukeutuvia<br />

palveluja on jo otettu käyttöön<br />

kunnissa. Tällaisia ovat mm.<br />

Sito Tietotekniikka Oy:n toimittama<br />

rakennuspiirustusten kauppapaikka<br />

(eCity) Espoossa ja Tekla<br />

Oyj:n toimittama käyttöönottovaiheessa<br />

oleva ympäristölupapalvelu<br />

Jyväskylässä. Lisäksi Logica<br />

Suomi Oy:n toimittama kevyen<br />

liikenteen reittiopas on käytössä<br />

ainakin Jyväskylässä.<br />

Rajapintapohjaiset sähköiset<br />

asiointipalvelut eivät ole sidottuja<br />

kunnan käyttämään operatiiviseen<br />

järjestelmään, mikä lisää<br />

kilpailua palvelutarjonnassa. Sähköiset<br />

asiointipalvelut tehostavat<br />

kuntien asiakaspalvelu- ja viranomaisprosessia<br />

sekä parantavat<br />

asiakkaan saaman palvelun saatavuutta<br />

ja muuta laatua.<br />

Pirjo Tuusa<br />

44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

YHDYSKUNTA<br />

yrityksille että julkishallinnolle<br />

sähköiset palvelut laajenevat<br />

le selvää hyötyä. Eri toimittajien<br />

sähköiset palvelut kykenevät<br />

käyttämään järjestelmien aineistoja<br />

ristiin. Ei tarvitse toimittaa<br />

aineistoja erikseen, vaan tieto on<br />

rajapinnassa kaikkien saatavilla<br />

jatkojalostusta varten, Vänttinen<br />

sanoo.<br />

– Kunnan tehtävänä on avata<br />

rajapinnat ja mahdollistaa kunnan<br />

tuottaman tiedon laaja-alainen<br />

hyötykäyttö, Holopainen<br />

vahvistaa.<br />

Hänen mukaansa näin mahdollistetaan<br />

kilpailu ja avoimet<br />

markkinat myös sähköisiin asiointipalveluihin.<br />

Valtion tietojärjestelmät<br />

mukaan<br />

Valtionhallinnon organisaatioissa<br />

on toteutettava tietojärjestelmiin<br />

toiminnallisuudet jolla haetaan<br />

tietoja kuntien rajapinnoista.<br />

Järjestelmien muokkaus valtion<br />

organisaatioissa on alkuvaiheessa.<br />

Tietojen tarjonnan kunnista<br />

odotetaan laajenevan ennen<br />

kuin uudelle tielle halutaan lähteä.<br />

Sillä välin päällekkäiseen tiedonkeruuseen<br />

käytetään paljon<br />

voimavaroja.<br />

– Väestörekisterikeskuksen<br />

kanssa on hyvässä yhteistyössä<br />

käynnistynyt valmistelu rakennusvalvonnan<br />

tietojen välittämisestä<br />

kuntien kokoavan tietopalvelun<br />

avulla, Holopainen toteaa.<br />

Väestörekisterikeskuksen järjestelmässä<br />

rakennuksille pitäisi<br />

olla saatavissa pysyvä rakennustunnus<br />

maaliskuussa 2014. Tällöin<br />

rakennustietojen ajan tasalla<br />

pitäminen helpottuu olennaisesti.<br />

Jyväskylässä testattu<br />

useita rajapintoja<br />

Jyväskylässä tietopalvelurajapintoja<br />

on avattu vähitellen, ja sähköisistä<br />

palveluistakin alkaa olla<br />

kokemuksia. Rasteripohjaista,<br />

WMS-palvelusta saatavaa tietoa<br />

käyttäviä palveluja, kuten kevyen<br />

liikenteen reittiopas, on ollut<br />

jo jonkin aikaa käytössä ja ajantasaisten<br />

tietojen haku rajapinnasta<br />

toimii hyvin.<br />

– Viime aikoina on testattu eri<br />

yhteyksissä myös WFS-palvelusta<br />

saatavan vektorimuotoisen tiedon<br />

hakua rajapinnasta. Se näyttäisi<br />

toimivan hyvin meidän käyttämissämme<br />

maastomittausjärjestelmissä<br />

ja otetaan lähiaikoina<br />

tuotantokäyttöön, sanoo Jyväskylän<br />

kaupungin paikkatietopäällikkö<br />

Janne Hartman.<br />

Jyväskylässä on myös testattu<br />

KRYSP-hankkeessa kehitettyä<br />

asemakaavatietojen tilastolomaketta,<br />

jolla tietoja toimitetaan<br />

Suomen ympäristökeskuksen<br />

käyttöön. Palvelu toimii, mutta<br />

käytännön hyöty ei toistaiseksi<br />

ole ollut kovin suuri.<br />

– Järjestelmässä on vielä pieniä<br />

prosessiongelmia. Vain valmiit<br />

kaavat kannattaa viedä rajapintaan,<br />

sillä järjestelmä ei hyväksy<br />

tietojen täydentämistä. Ollaan<br />

jo lähellä hyvin toimivaa ratkaisua,<br />

mutta pientä viilausta tarvitaan<br />

vielä sekä kaupungin järjestelmissä<br />

että vastaanottopäässä,<br />

Hartman toteaa.<br />

Hän sanoo odottavansa valtakunnallisesti<br />

kattavaa ratkaisumallia<br />

kuntien kokoavasta tietopalvelusta,<br />

jolloin hyötyjä syntyy<br />

enemmän.<br />

– Kehitimme ympäristönsuojelusektorille<br />

rajapintoja hyödyntävän<br />

ratkaisun yhdessä järjestelmätoimittajamme<br />

kanssa ja se oli<br />

varsin edullinen.<br />

Mukaan pääsee<br />

vanhoilla ehdoilla<br />

KRYSP-hanketta edelsi ns. KuntaGML-hanke,<br />

johon osallistuneiden<br />

kuntien yhteenlaskettu<br />

asukasluku on 4,4 miljoonaa.<br />

Näiden kuntien ei enää tarvitse<br />

erikseen maksaa rajapintatoiminnallisuuden<br />

käyttöoikeudesta.<br />

Ulkopuolelle jäi lähinnä pieniä<br />

kuntia, mutta niidenkin on mahdollisuus<br />

päästä hyötymään tuloksista<br />

samoilla ehdoilla kuin jo<br />

mukana olevat kunnat.<br />

– Kustannukset jaettiin alun<br />

perin asukaslukupohjalta. Jo alkuvaiheessa<br />

päätettiin, että mukaan<br />

tuloksia hyödyntämään<br />

pääsee myöhemmin samalla<br />

maksulla, 10,5 senttiä asukasta<br />

kohti. Jokin aika sitten eräs kunnanjohtaja<br />

otti yhteyttä ja kysyi,<br />

miten pääsisi mukaan, kun<br />

asukkaita on 1 500. Kerroin, että<br />

150 euroa pitäisi maksaa, Holopainen<br />

kuvailee kuntien kiinnostusta.<br />

Kuntarakenneuudistus muuttaa<br />

tätäkin pelikenttää edelleen.<br />

Voi olla, että jo nyt mukana olevien<br />

noin 200 kunnan ulkopuolelle<br />

ei jää juurikaan kuntia, joiden<br />

tarvitsee erikseen hankkia oikeus<br />

rajapintatoteutusten käyttöön.<br />

Yhden luukun<br />

tietopalvelu<br />

KRYSP-hankkeessa on lisäksi toteutettu<br />

kunnassa tuotettuja tietoja<br />

kunnan tietopalvelurajapinnasta<br />

asiakkaan tietojärjestelmän<br />

käyttöön yhdeltä luukulta tarjoava<br />

palvelu (kuntien kokoava tietopalvelu).<br />

Sen toiminta ja kansallisten<br />

hyötyjen syntyminen<br />

edellyttävät rajapintojen käyttöönottoa<br />

kunnissa.<br />

Palvelu on tarkoitettu yritysten<br />

ja julkisten organisaatioiden<br />

tietojärjestelmille. Palvelun käyttöoikeudet<br />

hankitaan sähköisestä<br />

kauppapaikasta, jossa tunnistaudutaan<br />

verottajan Katso-tunnistuspalvelua<br />

käyttäen. Palvelusta<br />

voidaan noutaa siinä mukana<br />

olevien kuntien ajantasaisia tietoja<br />

suoraan asiakkaan tietojärjes-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

45

Oppaasta työkaluja ilmastotavoitteiden<br />

Kokonaisuuden hallinta on onn<br />

telmän käyttöön. Laajoja tietoaineistoja<br />

voidaan ladata tiedostoina.<br />

Lisäksi palvelu tarjoaa kunnan<br />

aineistoista Inspire-direktiivin<br />

edellyttämät tietopalvelut.<br />

Rahoitus ja organisointimalli<br />

hakusessa<br />

Palvelun tekninen toteutus valmistui<br />

2011 lopussa. Parhaillaan<br />

etsitään rahoitusta ja organisointimallia<br />

toiminnan järjestämiseksi,<br />

jotta palvelun käyttöönotto ei<br />

viivästyisi. Käyttöönottovaiheeseen<br />

arvioidaan tarvittavan parin<br />

vuoden ajaksi noin 500 000<br />

euron vuotuinen erillisrahoitus.<br />

Tänä aikana saavutetaan kriittinen<br />

käyttäjämassa, jonka jälkeen<br />

maksurahoitteinen toiminta olisi<br />

mahdollista käynnistää.<br />

– Kuntaliitto katsoo, että mikäli<br />

kansallinen tietopolitiikka ei<br />

mahdollista maksurahoitteista<br />

palvelua, sen toiminnan ja jatkokehittämisen<br />

vastuu kuuluu ensisijaisesti<br />

valtiovarainministeriölle,<br />

koska keskeiset hyödynsaajat<br />

ovat valtionhallinnossa ja yrityksissä,<br />

Matti Holopainen sanoo.<br />

Tavoitteena on, että rakennuslupatiedot<br />

kunnista Väestörekisterikeskukseen<br />

ja kiinteistöverotuksessa<br />

tarvittavat rakennustiedot<br />

kunnista verottajalle voitaisiin<br />

välittää kuntien kokoavan<br />

tietopalvelun kautta. Myös EU:n<br />

Inspire-direktiivin tietopalveluvelvoitteet<br />

voidaan täyttää sen<br />

avulla direktiivin täytäntöönpanon<br />

aikataulun mukaan 2017<br />

mennessä, jos rahoitus saadaan<br />

ratkaistua viiveittä. <br />

Kunnan teknisen toimen sähköisen asioinnin<br />

palveluja, erilaisia lupia ja hakemuksia<br />

koskevat määrittelyt on julkaistu<br />

Kuntaliiton suosituksena verkossa.<br />

Suositus sekä tietopalvelurajapintojen<br />

käyttöönoton suunnittelua ja käyttöönottoa<br />

kunnassa tukeva Kuntaliiton opas<br />

ovat ladattavissa hankesivuilta<br />

www.paikkatietopalvelu.fi.<br />

Ilmastotyö edellyttää<br />

kunnilta tavoitteenasettelua<br />

ja pitkäjänteistä<br />

sitoutumista. Kokonaisuuden<br />

hallintaa ja ilmastonmuutosta<br />

kunnan<br />

päätöksenteossa<br />

kehittänyt hanke on<br />

päättynyt. Tuloksena<br />

valmistui opas, joka ilmestyy<br />

helmikuussa.<br />

Lahdelle ilmastotyötä tukeva yleiskaava<br />

Lahti on saamassa koko kaupungin<br />

kattavan yleiskaavan<br />

2025, joka tukee ilmastotavoitteiden<br />

saavuttamista. Kaavan<br />

laatiminen aloitettiin 2009, ja<br />

se on tarkoitus hyväksyä 2012.<br />

Tavanomaista nopeampaan kaavan<br />

laadintaan on pyritty työtapoja<br />

kehittämällä, olennaisiin<br />

kysymyksiin keskittymällä sekä<br />

selvityksiä hyödyntämällä.<br />

Tavoitteena on, että jatkossa<br />

jokainen uusi valtuusto aloittaessaan<br />

strategiatyön arvioi myös<br />

Anu Kerkkänen, projektipäällikkö<br />

Suomen Kuntaliitto<br />

Kuntaliitossa käynnistyi 2010<br />

alussa kaksivuotinen kehittämishanke<br />

”Kokonaisuuden hallinta<br />

ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa”.<br />

Yhdessä 34 kunnan<br />

kanssa hankkeessa pohdittiin,<br />

miten ilmastonmuutos tulisi<br />

ottaa huomioon kuntien päätöksenteossa.<br />

Lisäksi hankkeessa<br />

tarkasteltiin, millaisia työkaluja<br />

kunnat tarvitsevat ilmastotavoitteiden<br />

toteutuksen tueksi.<br />

Hankkeen tuloksena valmistui<br />

opas ”Ilmastonmuutos, hyvinvointi<br />

ja kuntatalous. Opas päätöksentekijöille<br />

ja valmistelijoille”,<br />

joka ilmestyy helmikuussa.<br />

Kunnallisessa päätöksenteossa<br />

kokonaisuuden hallinta on<br />

tärkeää. Kunnissa tulisikin tunnistaa,<br />

mitä välittömiä ja välillisiä<br />

vaikutuksia kunnassa tehtävillä<br />

päätöksillä on niin ilmastonmuutoksen,<br />

kunnan talouden<br />

kuin kuntalaisten hyvinvoinninkin<br />

kannalta sekä lyhyellä<br />

että pitkällä aikavälillä. Kokonaisvaltaisen<br />

tarkastelun merkitystä<br />

korostaa se, että päätösten<br />

lopulliset vaikutukset syntyvät<br />

useimmiten monien päätösten<br />

yhteisvaikutuksena. Päätökset,<br />

joiden kokonaisvaikutuksia<br />

ei ole selvitetty, voivatkin pahimmillaan<br />

ohjata kunnan kehitystä<br />

kielteiseen suuntaan.<br />

Kunnan kokonaisuuden huomioiva<br />

päätöksenteko edellyttää<br />

hyvää tietoa kunnan nykytilanteesta<br />

ja realistisia arvioita kunnan<br />

tulevasta kehityksestä. Onnistuneen<br />

päätöksenteon edellytys<br />

on myös merkittävimpien vaikutusten<br />

ja vaikutusketjujen tunnistaminen.<br />

Usein yksityiskohtia<br />

on niin paljon, ettei niitä kaikkia<br />

ole järkevää ottaa mukaan päätöksentekoprosessiin.<br />

Päätöksentekotilanteetkin<br />

ovat erilaisia ja edellyttävät<br />

erilaajuisia tarkasteluja.<br />

Käytännön tilanteet<br />

pääosassa<br />

Oppaassa ilmastokysymystä käsitellään<br />

osana kuntien päätöksentekoa<br />

kuuden eri teeman<br />

kautta: maankäyttö, liikenne ja<br />

palvelut, elinkeinopolitiikka,<br />

energiansäästö, energiantuotanto,<br />

hankinnat sekä ilmastonmuutokseen<br />

varautuminen.<br />

Jokaisesta teemasta nostetaan<br />

esille muutamia ilmastonäkökulmasta<br />

olennaisia päätöksentekotilanteita<br />

ja kuvataan, millaisten<br />

seikkojen huomioiminen on<br />

kussakin päätöksentekotilanteessa<br />

tärkeää. Jokaisen päätöksentekotilanteen<br />

yhteyteen on<br />

myös koottu tietoa päätöksen<br />

vaikutuksista ilmastonmuutokseen,<br />

kuntatalouteen ja kunnan<br />

muuhun kehitykseen. Oppaassa<br />

on myös runsaasti käytännön<br />

esimerkkejä suomalaisista kunnista.<br />

Koska lähes kaikki kunnissa<br />

tehtävät päätökset vaikuttavat<br />

tavalla tai toisella ilmastonmuutokseen,<br />

opas käsittelee vain<br />

osaa tilanteista, joissa ilmastonmuutosnäkökulma<br />

on kunnissa<br />

tarpeen ottaa huomioon. Näiden<br />

päätöksentekotilanteiden<br />

on tarkoitus toimia esimerkkeinä,<br />

jotka auttavat kuntien päättäjiä<br />

ja valmistelijoita ymmärtämään<br />

myös yleisemmin, minkätyyppisiin<br />

asioihin heidän tulee<br />

päätöksiä tehdessään kiinnittää<br />

huomiota.<br />

yleiskaavan tarkistamistarpeen.<br />

Tiheällä tarkistamisrytmillä pyritään<br />

saamaan yleiskaavasta strategisen<br />

suunnittelun väline ja<br />

helpottamaan vaikeista asioista<br />

päättämistä.<br />

Lahden yleiskaavatyöhön kuuluu<br />

myös poliitikkojen sitouttaminen.<br />

Sitä on pyritty edesauttamaan<br />

purkamalla yleiskaava ymmärrettäviksi<br />

kysymyksiksi, kuviksi<br />

ja kertomuksiksi perinteisen<br />

karttaesityksen ohella. Yleiskaavan<br />

nopea käsittelyrytmi mahdollistetaan<br />

ylläpitämällä sähköisiä<br />

tietoaineistoja ja hyödyntämällä<br />

paikkatietoaineistoja.<br />

Päätöksentekijöiden sitoutuminen<br />

yleiskaavaan tekee siitä<br />

poliittista tahtoa välittävän työvälineen<br />

kaupungin kehittämiseen.<br />

Ajantasainen ja helposti<br />

päivitettävä yleiskaava auttaa<br />

kuntaa pitkän aikavälin suunnittelussa<br />

ja tulevaisuuden suuntaviivoihin<br />

liittyvässä keskustelussa<br />

ja siten myös ilmastotavoitteiden<br />

saavuttamisessa.<br />

46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

YHDYSKUNTA<br />

toteuttamiseksi<br />

istuneen ilmastotyön edellytys<br />

Kunnan ilmastotyön<br />

askelmerkit<br />

Konkreettisiin päätöksentekotilanteisiin<br />

liittyvien neuvojen<br />

ohella opas sisältää yleisiä vinkkejä<br />

ilmastotyön eteenpäin viemiseen<br />

kunnissa. Oppaassa painotetaan,<br />

että ilmastotyö on tärkeä<br />

perustaa kunnan omiin ominaispiirteisiin<br />

ja vahvuuksiin.<br />

Tällöin voidaan parhaiten hyödyntää<br />

ilmastotyön luomat taloudelliset<br />

mahdollisuudet.<br />

Oman kunnan tilanteen ja<br />

vahvuuksien tunnistamisessa voi<br />

lähteä liikkeelle etsimällä vastauksia<br />

esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:<br />

Mikä on kunnan asema<br />

ja rooli seudulla Mikä on<br />

kunnan väestön ja työpaikkojen<br />

nykytila ja kehitysnäkymät Mitä<br />

yrityksiä kunnassa tai seudulla<br />

on Ilmastotyön kannalta on<br />

myös olennaista selvittää, mistä<br />

ilmastonmuutosta aiheuttavat<br />

kasvihuonekaasupäästöt kunnassa<br />

syntyvät ja mitkä ovat ilmastonmuutoksen<br />

vaikutuksille kuten<br />

tulville ja myrskyille riskialttiita<br />

kohteita kunnassa.<br />

Ilmastotyö edellyttää kunnilta<br />

myös tavoitteiden asettamista ja<br />

pitkäjänteistä sitoutumista niiden<br />

toteuttamiseen. Erityisen tärkeää<br />

on, että kunnan johto sitoutuu tavoitteiden<br />

toteutukseen. Kunnan<br />

kannattaa laatia ilmastostrategia<br />

yksin tai yhdessä muiden seudun<br />

kuntien kanssa. Ilmastotavoitteet<br />

voidaan tuoda mukaan myös kuntastrategiaan.<br />

Ilmastotyön onnistuminen<br />

edellyttää yhteistyötä niin<br />

kunnan sisällä kuin muiden toimijoiden<br />

kanssa. Päätösten avoin ja<br />

vuorovaikutteinen valmistelu lu<br />

edesauttaa eri osapuolien sitoutumista<br />

niihin ja tekee ilmastoasiasta<br />

koko kunnan yhteisen.<br />

Kuntaliiton<br />

ilmastotyö jatkuu<br />

Oppaan tuottanut ”Kokonaisuuden<br />

hallinta ja ilmastonmuutos<br />

kunnan<br />

päätöksenteossa” -hanke<br />

päättyi 2011 lopussa. Kuntaliitto<br />

kuitenkin jatkaa työskentelyä<br />

ilmastokysymysten parissa.<br />

Vuodesta 1997 käynnissä ollut<br />

kuntien ilmastokampanja viettää<br />

tänä vuonna 15-vuotisjuhlavuottaan<br />

ja järjestää toukokuussa perinteisen<br />

kuntien ilmastokonferenssin<br />

Tampereella.<br />

Vuoden alussa Kuntaliitossa<br />

käynnistyi myös uusi kehittämishanke,<br />

jonka tavoitteena<br />

on kuntien ja valtion välisen<br />

kumppanuuden kehittäminen<br />

käytännön ilmastotoimien toteuttamisessa.<br />

<br />

Opas on helmikuussa maksutta<br />

ladattavissa Kuntaliiton verkkokaupasta<br />

http://shop.kunnat.net.<br />

Yksi kone, monta työtä<br />

<br />

Avant 600-sarja<br />

Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1200 kg.<br />

Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 2820 mm.<br />

Avantilla ehtii - ajonopeus max 17 km/h.<br />

600-sarja alkaen 22.284 € alv 0%.<br />

Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi<br />

mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa<br />

suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja<br />

ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen<br />

ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,<br />

mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan<br />

työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen<br />

kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.<br />

20<br />

YEARS<br />

Ylötie 1<br />

33470 YLÖJÄRVI<br />

Puh. (03) 347 8800<br />

Mallivalikoima<br />

alkaen:<br />

10.137 € alv 0%.<br />

www.avanttecno.com<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

47

Innovatiivinen omistajuustrategia tekniselle sektorille<br />

SWEATING THE ASSETS<br />

<br />

– OMAISUUS HYÖDYKSI<br />

Julkisella sektorilla omistajuuden tarkastelussa on keskitytty perinteisesti<br />

fyysiseen omaisuuteen. Fyysinen infrastruktuuri on nähty rahoituskohteena,<br />

ylläpitokuluina ja poistoina. Luovuus ja innovatiivisuus tuo<br />

tähän uusia ulottuvuuksia, joista yksi tärkeimpiä on omaisuuserien<br />

monipuolisen hyödyntämisen – sweating the assets – näkökulma.<br />

Stephen J. Bailey, professori,<br />

Glasgow Caledonian University<br />

Ari-Veikko Anttiroiko,<br />

dosentti, Tampereen yliopisto,<br />

Johtamiskorkeakoulu<br />

Sweating the assets -lähestymistavan<br />

tausta on yksityissektorilla,<br />

jossa liiketoiminnan<br />

ydinkysymyksiin kuuluu yrityksen<br />

erilaisten omaisuuserien<br />

täysimääräinen hyödyntäminen<br />

lisäämällä tulorahoitusta ja<br />

omaisuuden arvoa.<br />

Yrityselämässä tätä strategista<br />

omistajuusnäkökulmaa voidaan<br />

havainnollistaa (a) käytön<br />

tehostamisella ja (b) tulojen<br />

maksimoinnilla. Nämä ilmentävät<br />

samalla kahta hyvin erilaista<br />

lähestymistapaa tähän kysymykseen.<br />

Yritys, joka ottaa<br />

käyttöön kaksi- tai kolmivuorotyön,<br />

hyödyntää tehdasta tehokkaammin<br />

ja voi näin välttyä<br />

esimerkiksi tehtaan laajentamiselta<br />

tai uuden tehtaan perustamiselta.<br />

Toisenlaisessa lähestymistavassa<br />

huomio kiinnitetään tulojen<br />

maksimointiin. Tästä hyvä<br />

esimerkki on aggressiivinen<br />

pääomasijoitusyhtiö. Tehottomasti<br />

toimivan yhtiön ostanut<br />

pääomasijoittaja vaihtaa yrityksen<br />

johdon, myy tarpeettomat<br />

tai heikosti hyödynnetyt omaisuuserät<br />

ja kohentaa yritystä<br />

myydäkseen sen sitten hyvään<br />

hintaan sijoittajille.<br />

Perusviesti on, että suuntaamalla<br />

resursseja kulloinkin tuottavimpiin<br />

kohteisiin talouselämässä<br />

kyetään lisäämään tehokkuutta<br />

ja samalla edistämään<br />

talouskasvua. Vaikka<br />

omaisuuserien hyödyntämisen<br />

näkökulma on julkisella sektorilla<br />

toisenlainen, resurssien<br />

kohdentamisen tehokkuudella<br />

on merkitystä yhtenä julkisen<br />

omistajapolitiikan lähtökohtaoletuksena.<br />

Julkisen sektorin<br />

erityispiirteet<br />

Omaisuuserien hyödyntämisellä<br />

on omat ehtonsa julkisella sektorilla.<br />

Suuri periaatteellinen kysymys<br />

on, johtaako yksityistäminen<br />

ja markkinaehtoistumi-<br />

Kuntainfran kehittämisen foorumi<br />

Kehto on suurten ja keskisuurten<br />

kaupunkien teknisen<br />

sektorin vastuuviranhaltijoiden<br />

2008 muodostama toimialan<br />

kehittämisyhteisö. Foorumin<br />

ensimmäinen hanke on 18<br />

kaupungin ja Tekesin rahoittama<br />

kuntien perusrakenteiden innovatiivista<br />

kehittämistä tukeva<br />

Kupera, joka käynnistyi syksyllä<br />

2009. Hankkeen tutkimusosuuden<br />

toteuttavat yhteistyössä<br />

Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun<br />

BIT-tutkimuskeskus ja<br />

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu.<br />

SKOTLANNIN VESI TEKEE BISNESTÄ<br />

Skotlannin Vesi (Scottish Water,<br />

www.scottishwater.co.uk)<br />

on julkisomisteinen palveluntuottaja.<br />

Se on alansa neljänneksi<br />

suurin Britanniassa, palvelee<br />

noin viittä miljoonaa käyttäjää,<br />

jakaa 1,3 miljoonaa kuutiota<br />

vettä päivittäin ja sen liikevaihto<br />

pyörii miljardin punnan<br />

tuntumassa. Sillä on 280 vedenkäsittelylaitosta,<br />

yli 1 800 jäteveden<br />

käsittelylaitosta ja lähes<br />

100 000 km vesi- ja viemärijohtoja.<br />

Se on suuruusluokaltaan<br />

karkeasti yhtä suuri kuin Suomen<br />

vesilaitokset yhteensä.<br />

Skotlannin Veden tehtävänä<br />

on juomaveden valmistus ja jakelu<br />

sekä viemäröinti ja jäteveden<br />

käsittely. Se on kuitenkin<br />

laajentanut toimintaansa kyetäkseen<br />

hyödyntämään valumaalueiden<br />

ja laitosten yhteydessä<br />

omistamaansa maata. Sitä on<br />

hyödynnetty mm. tuottamalla<br />

uusiutuvaa energiaa – tuulienergiaa<br />

ja pienimuotoisesti myös<br />

vesienergiaa. Näin vesilaitos on<br />

pienentänyt omaa energialaskuaan<br />

ja tarjonnut sähköä myös<br />

valtakunnanverkkoon. Lisäksi se<br />

on perustanut mädätyslaitoksen,<br />

joka tuottaa energiaa orgaanisesta<br />

jätteestä.<br />

Skotlannin Vesi hyödyntää<br />

omistamiaan maa-alueita myös<br />

jätteiden käsittelyssä. Käytöstä<br />

poistettua jätevesilaitosta käytetään<br />

kaupallisena kompostointiyksikkönä,<br />

jossa käsitellään<br />

noin 10 prosenttia Skotlannin<br />

biojätteestä. Se auttaa kuntia<br />

vähentämään kaatopaikkakustannuksia<br />

ja saavuttamaan kierrätystavoitteensa.<br />

Maa-alueita on käytetty myös<br />

radiomastojen sijoittamispaikkoina,<br />

joista saadaan vuokratuloja.<br />

Lisäksi maankäyttöoikeuksia<br />

on myyty filmiteollisuudelle.<br />

Uutena mahdollisuutena on esitetty<br />

kaapeli-tv-yhtiöiden kaapelien<br />

vetämistä kiinteistöihin viemäriverkostojen<br />

kautta.<br />

Skotlannin Vesi on alkanut<br />

tuotteistaa myös osaamistaan<br />

eli myydä mm. kehittämis-, projektinhallinta-<br />

ja kiinteistöpalveluja<br />

kiinteistöalan toimijoille. Se<br />

muun muassa myy tietoja kattavasta<br />

asiakastietokannastaan<br />

yrityksille markkinointitarkoituksiin.<br />

Tällöin yksittäisten asiakkaiden<br />

tunnistetiedot poistetaan<br />

yritysasiakkaalle toimitettavista<br />

tiedoista. Lisäksi se hyödyntää<br />

henkilöstövoimavarojaan tarjoamalla<br />

kansainvälisiä konsultointipalveluja<br />

sekä kehittyneille<br />

että kehittyville maille liittyen<br />

mm. henkilöstökoulutukseen,<br />

sääntelyyn, organisointiratkaisuihin<br />

ja omaisuudenhallintaan.<br />

Omaisuuden hyödyntäminen<br />

on organisoitu Horizon-tytäryhtiön<br />

kautta, joka toimii emoyhtiön<br />

omaisuuserien hyödyntämisen<br />

ideahautomona ja innovatiivisena<br />

kaupallistajana. Kaupallinen<br />

tytäryhtiö kykenee hyödyntämään<br />

emoyhteisön omaisuutta<br />

samalla, kun yksityissektorin<br />

toimijat kattavat monien hankkeiden<br />

käynnistys- ja ylläpitokustannuksia.<br />

Liiketoiminta ja<br />

vastuut ovat tytäryhtiön käsissä,<br />

mikä auttaa emoyhtiötä keskittymään<br />

ydintehtäväänsä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

49

Laskentaohje ja -pohja ladattavissa osoitteesta www.kuntatekniikka.fi<br />

ELINKAARIKUSTANNUSTEN LASKENTAA<br />

KEHITETTIIN KAUPUNKIEN YHTEISHANKKEELLA<br />

Tarmo Savolainen<br />

Rapal Oy, 050 463 5742<br />

tarmo.savolainen@rapal.fi<br />

Lauri Laukkanen<br />

FCG <strong>Fi</strong>nnish Consulting Group Oy<br />

044 298 2159<br />

lauri.laukkanen@fcg.fi<br />

Mitä yhteistä on elinkaarikustannuslaskennalla<br />

ja seutuyhteistyöllä<br />

Paljon on puhetta seminaareissa,<br />

mutta käytännössä mitään<br />

ei tapahdu. Näin luonnehdittiin<br />

elinkaarikustannuslaskennan<br />

nykytilaa suomalaisella infrasektorilla<br />

viime keväänä kaupunkien<br />

teknisen sektorin Kehto-foorumissa<br />

Vaasassa. Käynnistynyt keskustelu<br />

sysäsi liikkeelle elinkaarikustannuslaskennan<br />

kehityshankkeen,<br />

jonka tulokset ovat nyt käytettävissä.<br />

Hankkeen taustana olivat tunnustetut<br />

tosiasiat. Elinkaarilasken-<br />

Hankkeen päätösseminaarin osallistujat kuuntelemassa Länsimetrotyömaan tilannekatsausta.<br />

ELINKAARIKUSTANNUS-<br />

LASKENTAHANKKEEN<br />

OSAPUOLET<br />

Espoo, Helsinki, Hämeenlinna,<br />

Joensuu, Jyväskylä, Kouvola,<br />

Kuopio, Lahti, Mikkeli, Oulu,<br />

Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere,<br />

Turku, Vaasa, Vantaa, Suomen<br />

Kuntaliitto, FCG <strong>Fi</strong>nnish<br />

Consulting Group Oy ja<br />

Rapal Oy.<br />

nalle ei ole olemassa yleisesti käytössä<br />

olevaa mallia Suomen kaupunki-<br />

ja infrasektorilla, ja elinkaarinäkökulma<br />

yleistyy päätöksenteossa.<br />

Elinkaarikustannusten<br />

huomioiminen jo suunnitteluratkaisujen<br />

valinnassa alentaa kokonaiskustannuksia<br />

infran osalta.<br />

Mikäli infraomaisuutta ei hoideta<br />

riittävästi sen elinkaaren aikana,<br />

heikentyy omaisuuden arvo ja<br />

käyttö vaarantuu. Kehto- ja Kupera-hankkeiden<br />

tavoitteena on yhtenäistää<br />

kaupunki- ja kuntasektorin<br />

toimintatapoja.<br />

Kehto-konsortio valitsi heti<br />

alussa EKKH 2011-hankkeelle ohjausryhmän,<br />

joka kokoontui kuusi<br />

kertaa hankkeen aikana. Kokouksissa<br />

keskusteltiin paljon elinkaaren<br />

aikaisten kustannusten vaikutuksesta<br />

muun muassa päätöksentekoon,<br />

suunnitelmaratkaisuihin<br />

ja eri suunnitteluvaiheisiin.<br />

Ohjeistusta elinkaarikustannusten<br />

laskentaan<br />

Tavoitteena hankkeessa oli luoda<br />

kunta-alalle yhtenäinen tapa laskea<br />

kustannuksia elinkaaren aikana<br />

ja siinä onnistuttiin. Lopputuloksena<br />

julkaistiin elinkaarikustannuslaskentaohje<br />

ja -pohja.<br />

Ohjeessa tarkastellaan elinkaarikustannuslaskennan<br />

periaatteita,<br />

hyödyntämistapoja ja haasteita<br />

päätöksenteossa. Laskentapoh-<br />

nen ”voittojen yksityistämiseen ja<br />

tappioiden kollektivisointiin”.<br />

Omaisuuseristä luopuminen voi<br />

heikentää julkisyhteisöjen palvelukykyä<br />

ja vaikuttaa haitallisesti erityisesti<br />

heikossa asemassa oleviin<br />

palvelujen käyttäjiin. Tästä syystä<br />

julkisella sektorilla omaisuuserien<br />

hyödyntämisessä on luontevinta<br />

painottaa omaisuuden käytön<br />

tehostamista ja tähdätä tulonmuodostuksen<br />

lisäämiseen lähinnä<br />

vain yhtiöitetyn toiminnan<br />

puitteissa.<br />

Vaikka sweating the assets<br />

-ajattelu ei edellytä omaisuuden<br />

myyntiä, julkisyhteisöjen tulisi<br />

pohtia vaihtoehtoja heikosti hyödynnettyjen<br />

omaisuuserien kustannuksille<br />

jo senkin vuoksi, että<br />

paremmalla kohdentamisella voidaan<br />

saada aikaan parempia palveluja<br />

ja yhteiskuntapoliittisia tuloksia.<br />

Vielä tärkeämpää on nähdä<br />

tässä asettelussa piilevä luovuutta<br />

ja innovatiivisuutta korostava<br />

puoli. Julkisia omaisuuseriä<br />

hyödyntämällä voidaan parhaassa<br />

tapauksessa lisätä säännöllistä<br />

tulonmuodostusta, jolla voidaan<br />

parantaa palvelua tai alentaa<br />

tuotantokustannuksia. Myös<br />

omaisuuden arvon kasvattaminen<br />

kuuluu tähän kokonaisuuteen. Se<br />

tuo kunnalle tuloa myyntitilanteessa<br />

tai parantaa mahdollisuuksia<br />

käyttää omaisuutta lainan vakuutena.<br />

Luovuutta omaisuuserien<br />

hyödyntämiseen<br />

Kunnan tekninen sektori voi hyödyntää<br />

omistuksiaan monipuolisesti<br />

pyrkiessään suurempaan arvojen<br />

lisäykseen ja tulonmuodostukseen.<br />

Tällaista pääomaa ovat<br />

muun muassa<br />

maa ja rakennukset, joita hyödynnetään<br />

perinteisen käytön<br />

ohella tai niiden sijasta tuotannollisesti<br />

tai vuokratulojen saamiseksi,<br />

inhimilliset voimavarat, joiden<br />

osalta voidaan hyödyntää erikoistumista,<br />

työjärjestelyjä ja työnjakoa,<br />

sekä<br />

tietojärjestelmät ja tietovarannot,<br />

joita voidaan hyödyntää tehostamalla<br />

tietoprosesseja, integroimalla<br />

järjestelmiä ja myymällä<br />

yhdisteltyjä tietoja asiakaskunnalle<br />

(maanomistus-, kiinteistötiedot<br />

jne.).<br />

Omaisuuserien täysimääräinen<br />

hyödyntäminen edellyttää luovaa<br />

ajattelua. Hyötyjä saadaan erityisesti<br />

silloin, kun omaisuuden käyttöä<br />

tarkastellaan perinteisen käytön<br />

ja ydintehtävien ulkopuolella.<br />

Jätettä voidaan tarkastella ongelman<br />

tai kustannuksen sijaan re-<br />

50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

Toimiihan sairaalasi<br />

sähköistys myös<br />

poikkeustilanteessa<br />

Varmasti.<br />

Meillä on pitkä ja laaja-alainen kokemus vaativien kohteiden käytettävyyden varmistamisesta<br />

ja riskienhallinnasta sekä luotettavat ja alan ehdotonta huippua olevat tuotteet ja<br />

palvelut. Tekijöinä energiatehokkuuden, käyttövarmuuden ja kiinteistöautomaation<br />

asiantuntijoita, joille alan paras teknologinen osaaminen on kunnia-asia.<br />

Tule tapaamaan asiantuntijoitamme Sairaalatekniikan päiville. Kerromme, kuinka<br />

varmistamme sairaalasi sähköjärjestelmistä riippuvaisten toimintojen häiriöttömän<br />

toiminnan myös poikkeustilanteissa. www.abb.fi/service<br />

ABB Oy<br />

Asiakaspalvelukeskus<br />

Puhelin: 010 22 21999<br />

Sähköposti: palvelukeskus@fi.abb.com<br />

ja (excel) luotiin työvälineeksi laskennan<br />

toteuttamista varten kuntaorganisaatioissa.<br />

Sekä laskentaohje<br />

että -pohja julkaistiin ennen<br />

joulua Kuntatekniikan foorumin<br />

Extranetissä. Nyt on siis hyvä syy<br />

rekisteröityä palveluun. Verkkotyötilan<br />

tunnuksia voi pyytää sähköpostitse<br />

kirjoittajilta.<br />

Halukkaat voivat ladata Ekstranetistä<br />

ohjeen ja laskentapohjan<br />

ja käyttää niitä omissa hankkeissaan.<br />

Laskentapohjaa pilotoitiin<br />

syksyn aikana muutamissa projekteissa<br />

onnistuneesti. Tavoitteena<br />

on, että kevään 2012 aikana<br />

mahdollisimman monet organisaatiot<br />

käyttäisivät menetelmää<br />

omissa hankkeissaan.<br />

Projekti päättyi 13.12.2011 Tapiolan<br />

WG-talossa pidettyyn seminaariin,<br />

jossa lopputulokset julkistettiin.<br />

Tiiviin asiaosuuden jälkeen<br />

osallistujat vierailivat Länsimetron<br />

toimistolla projekti-insinööri<br />

Tero Palmun johdolla. Palmu<br />

kertoi hankkeesta ensin toimistolla,<br />

ja sitten vierailtiin Tapiolan<br />

ajotunnelin syövereissä.<br />

Päätösseminaarissa konsulttien<br />

edustajat lupasivat laskenta-apua<br />

kunnille. Nyt kun kaikkien saatavilla<br />

on yhteinen laskentapohja,<br />

tulisi sitä myös käyttää yhtenäisellä<br />

tavalla. Näin toimien varmistetaan<br />

vertailukelpoisuus kunnan<br />

omien vaihtoehtoisten toteutustapojen<br />

välillä sekä myös muiden<br />

kuntien hankkeisiin. Yhtenäisten<br />

ja samoilla perusteilla laskettujen<br />

vertailutietojen saaminen on<br />

useasti todettu ongelmakohdaksi<br />

tehtäessä benchmarkingia kuntasektorin<br />

eri organisaatioiden<br />

kesken.<br />

www.kuntatekniikka.fi/ekstranet/<br />

Sivut/default.aspx<br />

surssina (esim. energiantuotanto),<br />

päiväkotien tai koulujen tiloja voidaan<br />

käyttää iltaisin muihin tarkoituksiin<br />

tai kunnat voivat tarjota<br />

keskitetysti atk-tukea ja kehittää<br />

siitä uutta palveluliiketoimintaa.<br />

Tärkeää on ottaa huomioon hankinta-<br />

ja kilpailulainsäädäntö, joka<br />

yhdessä julkisia palveluja koskevien<br />

yleisten vaatimusten kanssa<br />

asettaa rajoituksia julkisyhteisöjen<br />

omaisuuserien hyödyntämiselle.<br />

Omaisuuserien käytön tehostamista<br />

voidaan edesauttaa pitämällä<br />

omaisuusrekisteriä ja hyödyntämällä<br />

pääomalaskennan<br />

menetelmiä. Organisaation tulisi<br />

tietää riittävällä tarkkuudella mitä<br />

omaisuuseriä se omistaa (erityisesti<br />

liikkuvat laitteistot) ja mitkä<br />

ovat niiden arvot ja uudet käyttömahdollisuudet.<br />

Yksi ratkaisu on<br />

ns. kokonaisvaltainen omaisuudenhallintajärjestelmä<br />

(Comprehensive<br />

Asset Management System),<br />

jonka avulla voidaan tukea<br />

kunnan pyrkimystä mukauttaa<br />

omaisuuden hallinta ja hyödyntäminen<br />

muuttuviin palvelutarpeisiin<br />

ja olosuhteisiin.<br />

Kohti uutta<br />

omistajuusstrategiaa<br />

Omaisuuserien hyödyntäminen<br />

tarjoaa kuntien tekniselle sektorille<br />

keinon lisätä omaisuuden arvoa.<br />

Tämän strategian hyödyntäminen<br />

edellyttää kuitenkin kokemusta<br />

ja tosiasialliseen menestykseen<br />

pohjautuvaa laajentamisstrategiaa.<br />

Erityisesti omaisuudenhallinnassa,<br />

verkostosuhteiden hoitamisessa<br />

ja riskienhallinnassa kunnilla<br />

on kosolti haasteita. Myös<br />

hankinta- ja kilpailulainsäädäntö<br />

on otettava huomioon innovatiivisten<br />

ratkaisujen käyttöönotossa.<br />

Tulonmuodostuksesta ei saa<br />

tulla kysymystä, joka menee perustehtävän<br />

hoitamisen edelle.<br />

Tästä syystä sweating the assets<br />

-ajattelun toteutuksessa saattaa<br />

olla tarkoituksenmukaista nojautua<br />

kaupalliseen tytäryhtiöön,<br />

jonka tehtävänä on hankkia tuloja<br />

tekniselle sektorille ja sitä kautta<br />

vahvistaa infrastruktuuri-investointien<br />

rahoituspohjaa.<br />

Omaisuuserien hallintapyrkimykset<br />

heijastavat julkiselle sektorille<br />

levinnyttä uutta ajattelua. Kyseessä<br />

on johtamisinnovaatio, joka antaa<br />

eväitä teknisen sektorin sisäisen<br />

dynaamisuuden, sidosryhmäsuhteiden<br />

ja kaupallistamispotentiaalin<br />

hyödyntämiseen. Perimmäisenä<br />

tarkoituksena on vahvistaa kuntien<br />

kykyä tuottaa omaisuudellaan<br />

julkista arvoa tavalla, jossa korostuu<br />

yhteiskunnallisen muutoksen<br />

myötä avautuvien uusien mahdollisuuksien<br />

hyödyntäminen.

Äijälänrannan pohjoisosaan, Jyväsjärven rannalle sijoittuva tornitaloryhmä muodostaa näkyvän maamerkin.<br />

Jyväskylän asuntomessualueelle<br />

nousee tornitaloja<br />

Jyväskylän kaupunki ja YIT Rakennus<br />

Oy ovat järjestäneet arkkitehtuurikilpailun,<br />

jonka tavoitteena<br />

oli löytää Jyväskylän Äijälänrannan<br />

kolmen 12-kerroksisen<br />

tornitalon suunnitelma. Äijälänrannassa<br />

järjestetään vuoden<br />

2014 asuntomessut, ja yhden<br />

tornitaloista on tarkoitus valmistua<br />

messuille.<br />

Kilpailun voitti ehdotus<br />

”Moai”, jonka on tehnyt Arkkitehtitoimisto<br />

JKMM Oy:n työryhmä.<br />

Ehdotuksessa rationaalinen<br />

rakennusrunko kätkeytyy<br />

veistoksellisten taitteisten julkisivulinjojen<br />

sisään. Järvelle aukeavan<br />

pääjulkisivun muodostaa<br />

parvekkeiden lasikaiteiden<br />

kanssa vuorotteleva, kaiteisiin<br />

integroitu kiinteä sekä liikuteltava<br />

puusäle-elementti, julkisivun<br />

mittainen liikkuva palapeli.<br />

Palkintolautakunnan puheenjohtaja,<br />

Jyväskylän kaupunginjohtaja<br />

Markku Andersson pitää<br />

asuntomessuja hyvin tärkeänä<br />

Jyväskylälle.<br />

– Jyväskylä haluaa profiloitua<br />

korkealaatuisen arkkitehtuurin<br />

ja kaupunkisuunnittelun keinoin.<br />

Siksi suunnitelmaa asuntomessuilla<br />

esiteltävälle tornitaloalueelle<br />

haettiin arkkitehtuurikilpailulla,<br />

Andersson kertoo.<br />

Arkkitehtitoimisto JKMM Oy<br />

Suomen Ilmakuva Oy / Porin kaupunkisuunnittelu<br />

Pori suojelee<br />

Kuukkarin<br />

kaavalla<br />

Porin 6. kaupunginosan suojeluun<br />

tähtäävä asemakaava on<br />

hyväksytty. Puutaloalue on ainutlaatuinen<br />

koko maassa. Valtuusto<br />

päätti kaupunginosan<br />

suojelusta viime heinäkuussa,<br />

minkä jälkeen päätöksestä tehtiin<br />

kaksi valitusta hallinto-oikeuteen.<br />

Valitukset kuitenkin hylättiin,<br />

eikä asia ole edennyt korkeimpaan<br />

hallinto-oikeuteen.<br />

Omaleimaisen Porin 6. kaupunginosan<br />

eli Kuukkarin ensimmäinen<br />

asemakaava on vuodelta<br />

1864. Suomessa on vain<br />

vähän yhtä laajoja 1800-luvulla<br />

syntyneitä puukaupunkialueita.<br />

Uudella asemakaavalla suojellaan<br />

noin 400 rakennusta,<br />

joista asuintaloja on 245 ja talousrakennuksia<br />

160. Niiden korjaus-<br />

ja muutostöiden pitää sopia<br />

rakennusten kulttuurihistoriallisiin<br />

ominaispiirteisiin.<br />

Kuukkarissa on arvokkaaksi<br />

arvioitu nimenomaan kokonaisuus.<br />

Kaupunginosan talot ovat<br />

enimmäkseen vaatimattomia ja<br />

monia muutosvaiheita kokeneita.<br />

Merkitystä on kuitenkin rakennusten<br />

pitkällä historialla ja<br />

sen näkymisellä rakennuksissa.<br />

Uusi asemakaava vahvistaa<br />

Satakunnan Museon rakennustutkija<br />

Liisa Nummelinin mukaan<br />

koko alueen myönteistä<br />

kehitystä.<br />

– Alueen arvostus nousee,<br />

joten Kuukkarin tulevaisuus on<br />

turvattu, Nummelin uskoo.<br />

Porin 6. kaupunginosa eli Kuukkari on Suomen suurimpia yhtenäisiä puutaloalueita.<br />

Havainnekuva Jätkäsaareen<br />

suunnitellusta 33-kerroksisesta<br />

kongressihotellista.<br />

Jätkäsaareen 33-<br />

kerroksinen hotelli<br />

Helsingin Jätkäsaareen valmistellaan<br />

asemakaavan muutosta,<br />

joka mahdollistaisi 33-kerroksisen<br />

hotellin rakentamisen. Hotelliin on<br />

suunniteltu 380 majoitushuonetta,<br />

kongressikeskus, kuntokeskus<br />

sekä kahvila- ja ravintolatiloja. Tornin<br />

huipulla oleva näköalatasanne<br />

sijaitsisi 110 metrin korkeudessa.<br />

Kaavaehdotus on tarkoitus käsitellä<br />

kaupunkisuunnittelulautakunnassa<br />

alkuvuodesta. Lautakunta hyväksyi<br />

joulukuussa Helsingin korkean<br />

rakentamisen periaatteet. Jätkäsaari<br />

kuuluu vyöhykkeeseen, jossa<br />

korkea rakentaminen on mahdollista,<br />

mikäli rakentaminen täyttää<br />

kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan<br />

liittyvät kriteerit.<br />

Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy/H:gin kaupunkisuunnitteluvirasto<br />

52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

Norjalainen teatterija<br />

konserttitalo on<br />

vuoden teräsrakenne<br />

Norjan Kristiansandiin viime vuoden<br />

lopulla valmistunut teatteri- ja<br />

konserttitalo Kilden avattiin 6.1.<br />

Arkkitehtitoimisto ALA:n suunnitteleman<br />

170 miljoonaa euroa maksaneen<br />

rakennuksen neljä salia tarjoavat<br />

istumapaikat 2 300 hengelle.<br />

Veistoksellisen ja dramaattisen<br />

arkkitehtuurinsa ansiosta Kildenistä<br />

on tullut paikkakuntansa symboli<br />

ja kaupunkilaisten kohtaamispaikka.<br />

Kilden on Norjan merkittä-<br />

Kilden sijaitsee vanhalla satamalaiturilla Kristiansandin keskustan läheisyydessä. Mustat taitteiset seinät<br />

ovat harjattua ja eloksoitua alumiinia. Niiden vastaparina on pehmeästi aaltoileva tammiseinä.<br />

vin kulttuurirakennushanke Oslon<br />

kansallisoopperan jälkeen.<br />

Kilden voitti vuoden teräsrakenne<br />

-palkinnon viime marraskuussa.<br />

Meren äärelle nousseen rakennuksen<br />

tunnusmerkki on valtava alapinnaltaan<br />

aaltoileva ulokemainen<br />

rakennusvolyymi, jonka alle sijoittuvat<br />

rakennuksen aula- ja lämpiötilat.<br />

Vino ja aaltoileva seinä on rakennuksen<br />

arkkitehtoninen kohokohta,<br />

todettiin palkintoperusteissa.<br />

Iwan Baan<br />

Joensuu sai<br />

rakennustietopalkinnon<br />

Penttilänranta toi vuoden 2011<br />

rakennustietopalkinnon Joensuulle.<br />

Perusteluina olivat mallikelpoisesti<br />

hoidettu teollisuusalueen maanhankinta,<br />

kaavoitus arkkitehtikilpailuineen<br />

sekä mittava maaperän<br />

puhdistusoperaatio.<br />

Kuopion Rakennustiedon palkintolautakunta<br />

myönsi palkinnon<br />

Joensuun kaupungin tekniselle<br />

virastolle, tekninen johtaja Anu<br />

Joensuun kaupungin teknisen viraston edustajat ottivat rakennustietopalkinnon<br />

vastaan 12.1.<br />

Näätäselle, kaavoituspäällikkö Juha-Pekka<br />

Vartiaiselle, toimistorakennusmestari<br />

Hannu Tarssaselle,<br />

projektipäällikkö Tero Toivaselle<br />

ja kaavoituspäällikkö Touko Linjamalle<br />

tunnustuksena Penttilän uuden<br />

asuntoalueen suurprojektista.<br />

Penttilänranta on lähivuosien<br />

mittavin rakennushanke Joensuussa<br />

ja koko Pohjois-Karjalassa. Pielisjoen<br />

suulle rakentuu 20–30 vuoden<br />

kuluessa noin 3 000 asukkaan<br />

tiivis ja kaupunkimainen asuin- ja<br />

työpaikka-alue.<br />

PUHDISTAMOJA KANNUSTETAAN TEHOSTAMAAN JÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ<br />

Vesihuoltolaitoksia kannustetaan<br />

parantamaan yhdyskuntien<br />

jätevesien puhdistusta vapaaehtoisesti.<br />

Ympäristöministeriö,<br />

Suomen Kuntaliitto ja Vesilaitosyhdistys<br />

ovat allekirjoittaneet<br />

suositussopimuksen rehevöitymistä<br />

aiheuttavien päästöjen<br />

vähentämiseksi. Kyseessä<br />

on ensimmäinen vapaaehtoisuuteen<br />

perustuva valtakunnallinen<br />

sopimus vesiensuojelun<br />

alalla.<br />

Puhdistamoihin tulevan ravinnekuormituksen<br />

on ennustettu<br />

lisääntyvän 10 prosenttia<br />

nykyisestä 2015 mennessä. Tästä<br />

huolimatta suositussopimuksen<br />

keinoin pyritään vähentämään<br />

puhdistamoilta vesistöihin<br />

päätyvää kuormitusta.<br />

Tavoitteena on vähentää<br />

yhdyskuntien jätevesien vuosittaista<br />

fosforikuormitusta vuoden<br />

2010 170 tonnista alle 150<br />

tonniin vuoteen 2015 mennessä.<br />

Typpikuormitusta on tavoitteena<br />

vähentää vastaavasti 10 800 tonnista<br />

alle 9 400 tonniin.<br />

Kunkin laitoksen puhdistusvaatimukset<br />

on määrätty ympäristölupaviranomaisen<br />

myöntämässä ympäristöluvassa.<br />

Lupaa tarkistetaan<br />

määrävälein. Lupaehtojen tarkistuksessa<br />

otetaan huomioon muuttuneet<br />

olosuhteet, kuten puhdistustekniikan<br />

kehittyminen.<br />

Jos vesihuoltolaitos tehostaa jätevesien<br />

puhdistusta vapaaehtoisin<br />

toimin, sopimus suosittaa, että toimet<br />

otetaan huomioon lupaehtoja<br />

tarkistettaessa. Lupaehtojen kiristymisen<br />

sijaan parempi puhdistus-<br />

Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo/Turun seudun puhdistamo Oy<br />

Suomessa on yli 500 jätevedenpuhdistamoa, joiden merkitys vesiensuojelussa<br />

on suuri. Yli 80 prosenttia maamme asukkaista on<br />

keskitetyn viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen piirissä.<br />

tulos saavutettaisiin vesihuoltolaitosten<br />

omaehtoisilla tehostamistoimilla.<br />

Suositussopimuksessa on<br />

sovittu myös yhteisesti edistettävistä<br />

tutkimus- ja kehittämiskohteista.<br />

Tutkimus- ja kehittämistyöllä<br />

selvitetään muun muassa<br />

jätevedenpuhdistamoiden<br />

paras käyttökelpoinen tekniikka,<br />

hyödynnetään entistä paremmin<br />

ympäristölupavalvonnan<br />

tietojärjestelmän jätevedenpuhdistamotietoa<br />

sekä<br />

edistetään riskienhallintaa puhdistamotoiminnassa.<br />

– Sopimus täydentää lupajärjestelmää,<br />

ja sen ansiosta on<br />

mahdollista saada laitosten koko<br />

puhdistuskapasiteetti tehokkaaseen<br />

käyttöön, ympäristöministeri<br />

Ville Niinistö sanoo.<br />

Suomen ympäristökeskus<br />

seuraa suositussopimuksen toteutumista<br />

vuosittain.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

53

Suunnittelukuva Arkkitehtitoimisto Sigge Oy<br />

Pyynikin sosiaali- ja terveysasema nousee Tipotielle Pirkankadun varteen. Rakennus saa<br />

näyttävän kuparikaton. Siipiosien julkisivu on silkkipainettua lasia.<br />

TAMPERE RAKENTAA TERVEYSASEMAN KAATOPAIKAN PÄÄLLE<br />

Tampereen kaupungin tilakeskus<br />

rakennuttaa Pyynikkiin<br />

energiatehokkaan sosiaali-<br />

ja terveysaseman. Hankkeen<br />

rahoittaa Sampo Pankki, joka<br />

vuokraa tilat kaupungille 20<br />

vuodeksi.<br />

Terveysasema rakennetaan<br />

rinnettä myötäillen, kuten Pispalan<br />

muutkin talot. Rakennuksen<br />

viidestä kerroksesta vain yksi on<br />

Pirkankadun yläpuolella.<br />

Energiatehokkuudeltaan uusi<br />

rakennus on A-luokkaa. Energiatehokkuus<br />

perustuu lämpöhäviöiden<br />

pienentämiseen tehokkaan<br />

lämmöneristyksen,<br />

rakenteiden ilmanpitävyyden ja<br />

ilmanvaihdon tehokkaan lämmön<br />

talteenoton avulla.<br />

Tontin maa on jouduttu<br />

puhdistamaan perusteellisesti,<br />

koska rakennuspaikalla sijaitsi<br />

1922–66 Pyynikin Tipotien kaatopaikka.<br />

Piha-alueen kohdalla<br />

entinen kaatopaikka on koteloitu<br />

bentoniittimatolla. Keväällä<br />

aloitetussa puhdistusoperaatiossa<br />

edettiin jopa 10 metrin<br />

syvyyteen puhtaaseen maaperään<br />

saakka.<br />

Terveysasema valmistuu näillä<br />

näkymin kesäkuussa 2013.<br />

Kaukolämpöala sai<br />

puhtaat paperit<br />

Kilpailuvirasto on lopettanut<br />

2009 käynnistämänsä kaukolämpöalaa<br />

koskevat selvitykset. Mikään<br />

tutkituista maan kymmenestä<br />

suurimmasta kaukolämpöyhtiöstä<br />

ei hinnoitellut 2004–08 kaukolämpöä<br />

tavalla, jota olisi voitu pitää<br />

nykyisen kilpailulain kieltämänä<br />

kohtuuttomana hinnoitteluna.<br />

Energiateollisuus ry:n mielestä<br />

selvitys osoittaa kilpailulakiin perustuvan<br />

viranomaisvalvonnan ja<br />

eri lämmitysmuotojen välisen kilpailun<br />

pitävän hinnat kohtuutasolla.<br />

Kilpailuviraston mielestä tutkittujen<br />

kaukolämpöyhtiöiden hintataso<br />

oli korkea, mutta kilpailusäännösten<br />

edellyttämä puuttumiskynnys ei<br />

ylittynyt. Viraston mukaan sääntely<br />

on silti mahdollista tulevaisuudessa.<br />

KTK:n kysely: Kuntatekniikan ulkoistamista harkitaan lähinnä pienissä kunnissa<br />

KTK Tekniikan Asiantuntijat<br />

ry:n kunnanjohtajille ja teknisille<br />

johtajille suunnatut kyselyt osoittavat,<br />

että kunnilla on vähemmän<br />

kuntatekniikan yksityistämishaluja<br />

kuin yleensä on arvioitu.<br />

Ulkoistamispaineita tuntuu<br />

olevan lähinnä pienissä kunnissa.<br />

Kyselyjen tulokset osoittavat,<br />

että kuntatekniikan toimintojen<br />

ulkoistamisten lisääntyessä säästöt<br />

jäävät kuitenkin vähäisiksi.<br />

Kalliita investointeja vaativat<br />

toimet kuten rakentaminen halutaan<br />

kuitenkin pääasiassa ulkoistaa.<br />

Erityisosaamista vaativissa<br />

kohteissa – esimerkiksi energia-<br />

ja ict-alalla sekä jätehuollossa<br />

– halu ulkoistaa toiminnot<br />

on vähän suurempi kuin muissa.<br />

Erikoisosaamisen ostaminen on<br />

myös kallista. Kyselyjen mukaan<br />

vaikuttaa siltä, että kunnat haluavat<br />

pitää selkeät ja helposti hallittavat<br />

kokonaisuudet itsellään.<br />

Seudullinen toiminta saa<br />

kannatusta. Esimerkiksi hankintojen<br />

seudullistamista kannattaa<br />

suurin osa kyselyyn vastaajista.<br />

Vastauksista jää vaikutelma, että<br />

kunnat eivät kaipaa konsultteja<br />

selvittelemään ulkoistamisen vaikutuksia<br />

vaan apua tehostaakseen<br />

ja kehittääkseen omia tai<br />

kuntien yhteisiä toimintoja.<br />

KTK:n kyselyjen perusteella<br />

kuntien omien toimintojen tehostamiseen<br />

ei ole kiinnitetty<br />

esimerkiksi valtion taholta riittävästi<br />

huomiota, vaan kunnat on<br />

jätetty yksin. Ne ovat joutuneet<br />

säästöjen nimissä vähentämään<br />

henkilöstöään. Tämä johtaa siihen,<br />

että on pakko ostaa palvelut<br />

ulkoa, vaikkei se olisi kokonaistaloudellisesti<br />

kannattavaa.<br />

KTK:n kyselyihin vastasi 2011<br />

lopulla yhteensä 24 kunnanjohtajaa<br />

(kuntien yhteinen asukasluku<br />

noin 300 000) ja 40 teknistä<br />

johtajaa (kuntien yhteinen<br />

asukasluku runsas miljoona).<br />

Kiinaan Wuxiin<br />

suomalaisten<br />

suunnittelema silta<br />

WSP <strong>Fi</strong>nland ja PES-Arkkitehdit<br />

on valittu suunnittelemaan<br />

180-metrinen jalankulkusilta Peking-Shanghai-luotijunaradan<br />

varrella sijaitsevaan Wuxiin. Silta<br />

tulee yli seitsemän miljoonan<br />

asukkaan kaupungin keskeiselle<br />

Peking-Shanghai-luotijunaradan varrella sijaitsevaan Wuxiin<br />

rakennetaan suomalaisten suunnittelema jalankulkusilta.<br />

puistoalueelle, lähelle uutta luotijuna-asemaa.<br />

Sillan on määrä ylittää pieni<br />

järvi ja tukeutua järven keskellä<br />

olevaan saareen. Vinoköysisillan<br />

kansirakenne on liittopalkki eli<br />

siinä on runko teräspalkeista ja<br />

betonikansi. Runko verhoillaan<br />

ruostumattomalla teräksellä. Silta<br />

tekee loivan s-mutkan. Kiinalaisessa<br />

perinteessä se tarkoittaa,<br />

että vaara ei uhkaa kulkijaa, vaan<br />

paha eksyy mutkassa.<br />

Sillan pitäisi valmistua vielä<br />

tämän vuoden aikana.<br />

Maailman pisin<br />

jätevesitunneli<br />

Meksikoon<br />

Mexico Cityyn rakennetaan<br />

uutta viemärijärjestelmää ja osana<br />

sitä maailman pisintä jätevesitunnelia.<br />

Valmistuttuaan 2014 lopulla<br />

62 kilometriä pitkä Emisor Oriente<br />

-tunneli vähentää huomattavasti<br />

tulvimista kaupungissa ja<br />

ympärysalueilla. Syvimmillään<br />

tunneli kulkee 200 metriä maanpinnan<br />

alapuolella, ja se pystyy<br />

kuljettamaan 150 kuutiometriä<br />

vettä sekunnissa.<br />

Pöyry Oyj on työskennellyt<br />

Emisor Oriente -hankkeessa<br />

2010 toukokuusta lähtien. Nyt<br />

yritys on saanut uuden, arvoltaan<br />

8,5 miljoonaa euron toimeksiannon<br />

tekniikan, hallinnon<br />

ja rahoituksen konsultointipalveluista.<br />

54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

KUNTALIITTO HAASTAA KAIKKI KUNNAT ILMASTOTEKOJEN KARTALLE<br />

Lotta Mattsson<br />

asiantuntija, Suomen Kuntaliitto<br />

Kuntaliitto valmistautuu kevään<br />

ilmastokonferenssiin avaamalla<br />

Paikallisten ilmastotekojen<br />

Suomi -sivuston ja karttapohjan,<br />

johon jokaista Suomen kuntaa<br />

pyydetään esittämään ilmastotyönsä<br />

merkittävin teko viime<br />

vuosilta.<br />

Kuntien ilmastotekojen keräämisen<br />

tavoitteena on osoittaa,<br />

että kunnat koosta riippumatta<br />

ovat aktiivisia toimijoita ja voivat<br />

hillitä ilmastonmuutosta hyvin erilaisin<br />

keinoin ja varautua myös<br />

muuttuviin sääoloihin.<br />

– Uskomme, että jokaisessa<br />

Suomen kunnassa on jo tehty<br />

merkittäviä ilmastotekoja – pieniä<br />

tai suuria. Nyt pyydämme kuntaa<br />

valitsemaan merkittävimmän ilmastoteon,<br />

jonka kunta haluaa<br />

nostaa ylitse muiden, Kuntaliiton<br />

ympäristöpäällikkö Maija Hakanen<br />

sanoo.<br />

Jokaisesta kunnasta<br />

löytyy ilmastoteko<br />

Ilmastoteko voi olla kasvihuonekaasupäästöjä<br />

huomattavasti<br />

alentava toimenpide, jonka toteutuksessa<br />

kunnalla on ollut merkittävä<br />

osuus. Sen vaikutukset voivat<br />

olla laskennallisia, jo todettuja<br />

tai vasta pidemmällä aikavälillä<br />

havaittavia.<br />

Toimenpiteet voivat liittyä<br />

uusiutuvan energian hyödyntämiseen<br />

rakennuksissa, lämpökeskuksissa<br />

tai voimalaitoksissa,<br />

energiansäästönäkökohtien korostamiseen<br />

suunnittelussa ja toteutuksessa,<br />

valaistussaneeraukseen<br />

tai vihreään hankintaan. Se<br />

voi olla myös energiatehokkuuden<br />

huomioon ottava kaava tai<br />

vaikkapa kevyen liikenteen väylän<br />

rakentaminen.<br />

Varautumisen puolelta esimerkiksi<br />

sopii tulvasuojelu tai hulevesien<br />

hallinta.<br />

Hakanen kannustaa ilmoittamaan<br />

haasteeseen myös kokeiluluonteisia<br />

ja uusiin elinkeinoihin<br />

tai tuotteisiin liittyviä ilmastotekoja.<br />

Ota haaste vastaan<br />

Tavoitteena on, että kevään aikana<br />

kaikki kunnat ovat ilmoittaneet<br />

ilmastotekonsa. Aikaa<br />

on 23.4. asti. Ilmastotekojen<br />

parhaimmisto palkitaan Kuntien<br />

6. ilmastokonferenssissa Tampereella<br />

3.–4.5.<br />

www.kunnat.net/ilmastonmuutos<br />

> Paikallisten ilmastotekojen Suomi<br />

Warriorin kaapelipakkosujutuslaitteisto WR33 on<br />

tehokas ja menee pieneen tilaan. Jopa kaivoissa<br />

työskentely on mahdollista.<br />

PAKKOSUJUTUS JA TYÖNTÖ-<br />

PORAUS SAMASSA LAITTEESSA<br />

Warrior-merkkiset<br />

pakkosujutus- ja työntöporauslaitteet<br />

tulevat<br />

Suomen, Pohjoismaiden,<br />

Baltian ja Venäjän<br />

markkinoille. Laitteiden<br />

käyttökohteita ovat viemäri-,<br />

sadevesi-, vesi- ja<br />

kaasuputkien saneeraus<br />

pakkosujuttamalla sekä<br />

uudisasennus.<br />

Lisäksi laitteilla voidaan<br />

asentaa kaapeliputkia<br />

ja vaihtaa esim.<br />

lyijyvesijohdot (taloliitos)<br />

uusiin muovisiin putkiin.<br />

Kompaktit laitteet toi-<br />

mivat sekä pakkosujutuslaitteina<br />

että työntöporauslaitteina<br />

uutta putkea<br />

asennettaessa. Osa<br />

laitteista menee pieneen<br />

tilaan, jolloin jopa kaivoissa<br />

työskentely on mahdollista.<br />

Muita Warriorin etuja<br />

ovat helppo kuljetettavuus<br />

ja asennus, pienet<br />

työskentelykaivannot,<br />

vähäinen huoltotarve ja<br />

edullinen hinta.<br />

www.nrgint.fi<br />

Tekniikkalaatassa<br />

valmiina lvs<br />

Parman tekniikkalaatta<br />

uudistaa ontelolaattavälipohjan<br />

rakentamisen.<br />

Tekniikkalaatassa<br />

ovat valmiina lvstekniikka<br />

ja lattian kaadot,<br />

jolloin asunnon koko<br />

välipohja valmistuu<br />

nopeasti ilman paikalla<br />

tehtäviä isoja jälkivaluja.<br />

Tekniikkalaattaan<br />

valmiiksi asennettu lattialämmitys<br />

ja viemäröinti<br />

lattiakaivoineen<br />

sekä täsmälliset lattian<br />

kallistukset helpottavat<br />

rakentamista. Märkätilan<br />

valmis laatta edistää<br />

työturvallisuutta, koska<br />

laataston reikien määrä<br />

voidaan minimoida ja<br />

kylpyhuonesyvennyksiä<br />

ei enää tarvita. Koska ylimääräisiä<br />

aukkoja ja syvennyksiä<br />

ei ole, laatoilla<br />

on myös vain pieniä taipumaeroja.<br />

Näin tarvitaan<br />

vähemmän tasoitetta.<br />

www.parma.fi<br />

Etämittarista<br />

apua sähkökatkoissa<br />

Etäluentamittari voi toimia<br />

tiedon välittäjänä ja<br />

auttaa verkkoyhtiötä paikallistamaan<br />

linjan päälle<br />

kaatuneen puun. Sähköala<br />

löysi ratkaisun Pi-<br />

Ha-yhteishankkeessa, jossa<br />

etsittiin tapaa havaita<br />

Parman tekniikkalaatassa ovat lvs-tekniikka ja<br />

kaadot valmiina.<br />

Aidon Oy<br />

Etäluentamittarit alkavat<br />

tarkkailla sähkökatkoja<br />

heti asennuksen jälkeen.<br />

sähkökatkokset etäluettavien<br />

energiamittareiden avulla.<br />

Uusi ratkaisu on ollut käytössä<br />

Koillis-Satakunnan Sähkössä<br />

yli viisi vuotta.<br />

– Kaatuneiden puiden aiheuttamat<br />

nollaviat PiHa havaitsee<br />

heti ja tekee hälytyksen<br />

päivystäjälle. Vuoden lopun<br />

myrskyjen aiheuttamat<br />

viat korjattiin meillä muutamassa<br />

tunnissa, sillä saimme<br />

niistä tiedon välittömästi,<br />

kertoo Koillis-Satakunnan<br />

Sähkö Oy:n ICT-päällikkö Jari<br />

Hakala.<br />

www.aidon.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

55

FCG <strong>Fi</strong>nnish<br />

Consulting<br />

Group Oy<br />

nä on aloittanut insinööri<br />

Tuomo Räisänen.<br />

Are Oy<br />

tointi-yksikköön Ouluun.<br />

Riitta Syvälä on nimitetty<br />

suunnitteluinsinööriksi<br />

Verkosto- ja<br />

yleissuunnittelu -toimialalle<br />

Tampereelle.<br />

Pasi<br />

Tikkakoski on nimitetty<br />

projektipäälliköksi Rakennuttaminen<br />

ja ylläpito<br />

-toimialalle Ouluun.<br />

Simo<br />

Lamminaho on nimitetty<br />

rakennussuunnittelijaksi<br />

Laitos- ja<br />

automaatiosuunnittelu<br />

-toimialalle Seinäjoelle.<br />

<br />

insinööri Pepe Perkiö,<br />

36, on nimitetty<br />

Talotekniikkaurakoinnin<br />

liiketoimintajohtajaksi<br />

ja Aren johtoryhmän<br />

jäseneksi.<br />

Janne Korhonen<br />

on nimitetty<br />

suunnittelijaksi Sisä-Suo-<br />

<br />

Kuopioon.<br />

Lauri Harilainen<br />

on nimitetty suunnitteluinsinööriksi<br />

Verkosto- ja<br />

yleissuunnittelu -toimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

Pasi<br />

Aho on nimitetty suunnitteluinsinööriksi<br />

Katu- ja<br />

aluetekniikka -toimialalle<br />

Tampereelle.<br />

Miika Forsberg on<br />

nimitetty projektipäälliköksi<br />

Verkosto- ja yleissuunnittelu<br />

-toimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

Ramboll<br />

<strong>Fi</strong>nland Oy<br />

Kaisu Laitinen on<br />

nimitetty projektipäälliköksi<br />

Liikenneväylät-yksikössä<br />

Tampereella.<br />

Janne<br />

Märsylä on nimitetty<br />

projekti-insinööriksi<br />

Energia ja ilmastopalvelut<br />

-toimialalle Vaasaan.<br />

Arjen turvaajat valittu<br />

Tasavallan presidentti<br />

Tarja Halonen jakoi<br />

Kunnallisalan kehittämissäätiön<br />

tämän vuoden<br />

Arjen turvaaja -palkinnot<br />

kolmelle kunnan<br />

tehtävissä ansioituneelle<br />

säätiön seminaarissa<br />

24.1.<br />

Yksi palkituista on<br />

Kannuksen tekninen<br />

johtaja Tapio Erkkilä.<br />

Hän on tehnyt yli<br />

35-vuotisen uran Kannuksen<br />

kaupungin palveluksessa<br />

rakennusmestarina,<br />

työpäällikkönä<br />

ja vuodesta 2002 nykyisessä<br />

tehtävässään.<br />

Päivi Niemistö on<br />

nimitetty suunnittelijaksi<br />

Ympäristöselvitykset-toimialalle<br />

Turkuun.<br />

Juho Liuksila<br />

on nimitetty suunnittelijaksi<br />

Tie- ja liikennetekniikka<br />

-toimialalle<br />

Turkuun.<br />

Oulun Energia<br />

nin<br />

turvallisuuspäällikkö-<br />

Erkkilä on toiminut useiden<br />

kunnan alueelle sijoittuneiden<br />

hankkeiden<br />

rakennuttamis- ja valvontatehtävissä.<br />

Hän istuu<br />

myös lukuisissa ihmisiä<br />

palvelevien yhtiöiden<br />

hallituksissa. Työssään<br />

Erkkilä palvelee<br />

kaikkia tasapuolisesti, on<br />

sovitteleva ja on kaikkien<br />

helposti lähestyttävissä,<br />

todetaan palkinnon<br />

arviointiperusteissa.<br />

Kaksi muuta Arjen<br />

turvaajaa ovat Naantalin<br />

henkilöstöpäällikkö<br />

Tuula Lehtinen ja Lappeenrannan<br />

johtava turvallisuuskouluttaja<br />

Ansa<br />

Komi, joka on aktiivisesti<br />

ollut muun muassa<br />

kehittämässä Etelä-Karjalan<br />

turvallisuuskoulutusta.<br />

Kunniamaininnan<br />

sai työttömyyseläkkeellä<br />

oleva Martti Savolainen<br />

Kuopiosta esimerkillisestä<br />

vapaaehtoistyöstään<br />

muun muassa<br />

ympäristön vaalijana.<br />

Savolainen on tehnyt viiden<br />

vuoden talkoon Leväsen<br />

lammen pohjoisosan<br />

siistimisessä.<br />

Vesa Hakola on nimitetty<br />

Talo Tampere -yksikön<br />

päälliköksi.<br />

Jussi Halkola on<br />

nimitetty projektipäälli-<br />

sikössä.<br />

<br />

Kari Huusko on nimitetty<br />

suunnitteluinsinööriksi<br />

jaaniin.<br />

Tomi Jutila on nimitetty<br />

ympäristösuunnittelijaksi<br />

Ympäristökonsul-<br />

Juho Mansikkamäki<br />

on nimitetty projekti-<br />

<br />

-yksikössä.<br />

Tiina Niemi<br />

on nimitetty suunnittelijaksi<br />

Liikenneväylät-yksikössä<br />

Tampereella.<br />

Kari Pudas on nimitetty<br />

yksikön päällikök-<br />

pooseen.<br />

Aino Rantanen on<br />

56<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />

vuonna 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />

nimitetty projektipäälliköksi<br />

Maisema-yksikössä<br />

Espoossa.<br />

Antti Siikaaho<br />

on nimitetty projektipäälliköksi<br />

Rakennetekniikka-yksikössä<br />

Helsingissä.<br />

Tarja<br />

Simonen on nimitetty<br />

projektipäälliköksi Ympä-<br />

ristökonsultointi-yksik-<br />

<br />

Rejlers-konserni<br />

<br />

nimitetty Eva Nygren.<br />

Hän siirtyy uuteen tehtäväänsä<br />

Sweco Sverigen<br />

toimitusjohtajan paikalta<br />

toukokuussa 2012.<br />

Stara<br />

JanneTähtikunnas<br />

(34) on nimitetty Liikenneväylät-yksikön<br />

liiketoimintajohtajaksi.<br />

kitekniikan<br />

yksikön johtajaksi<br />

on nimitety insinööri<br />

Pirjo-Riitta Kiiskinenlut<br />

va. yksikön johtajana<br />

29.8.2011 lähtien Anu<br />

Hilpi-Niemen siirryttyä<br />

Espoon katu- ja vihertuotanto<br />

-liikelaitoksen toimitusjohtajaksi.<br />

Vantaan<br />

Tilapalvelut Oy<br />

<br />

Oy:n toimitusjohtajaksi<br />

on nimitetty MMM Liisa<br />

Rantanen. Viimeksi Rantanen<br />

on toiminut Sodexo<br />

Oy:n toimitilapalveluiden<br />

kehityspäällikkönä.<br />

Tilapalveluyhtiö syntyi,<br />

kun Vantaan kaupunki<br />

päätti yhtiöittää ateria-,<br />

siivous-, kiinteistö- ja<br />

vahtimestaripalvelunsa.<br />

Uusi yhtiö aloitti vuoden<br />

alussa.<br />

Wavin-Labko Oy<br />

Juha Lohiluoma on<br />

nimitetty kenttämyynnin<br />

myyntipäälliköksi.<br />

WSP <strong>Fi</strong>nland Oy<br />

mitusjohtajaksi<br />

on nimitetty<br />

TkT Kirsi Hautala.<br />

Hautala on toiminut vii-<br />

ratoimitusjohtajana<br />

sekä<br />

<br />

yhtiöiden hallituksissa.<br />

Vaasan kaupunki<br />

Markku Järvelä<br />

(46) on nimitetty teknisen<br />

toimen toimialajohtajaksi.<br />

Järvelä siirtyy uuteen<br />

maan<br />

ely-keskuksen liikennejärjestelmäyksikön<br />

johtajan paikalta.<br />

2012<br />

Kuntien<br />

paikkatietoseminaari<br />

7.–8.2.2012 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Uimahalli- ja kylpyläpäivät<br />

7.–9.2.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki<br />

www.ukty.fi<br />

Katujen kunnossapitolainsäädäntö<br />

8.–9.2.2012 Vantaa<br />

www.fcg.fi<br />

21th Century Strategies<br />

for City Development<br />

13.2.2012 Helsinki<br />

www.kiinko.fi<br />

Kiinteistöinsinöörien ja geodeettien<br />

neuvottelupäivät<br />

14.–15.2.2012 Helsinki-Tallinna-Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Talvitiepäivät<br />

14.–16.2.2012 Tampere<br />

www.tieyhdistys.fi<br />

Viherpäivät<br />

14.–15.2.2012 Tampere<br />

www.vyl.fi<br />

Rakenteellinen<br />

paloturvallisuus<br />

16.2.2012 Lappeenranta<br />

www.fcg.fi<br />

Hajajätevesiasetuksen<br />

toimeenpano<br />

16.2.2012 Tampere<br />

www.fcg.fi<br />

Uusi jätelaki<br />

7.3.2012 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Projektinjohtototeutusmuodot<br />

ja riskienhallinta<br />

12.3.2012 Helsinki<br />

www.kiinko.fi<br />

Rakennushankkeen<br />

sopimusjuridiikkaa<br />

14.3.2012 Lappeenranta<br />

www.fcg.fi<br />

Rakentamisen sopimusoikeus<br />

ja -johtaminen<br />

20.–22.3.2012 Vantaa<br />

www.kiinko.fi<br />

Hulevesipäivä<br />

20.3.2012 Vantaa<br />

www.fcg.fi<br />

Maanmittauspäivät 2012<br />

22.–23.3.2012 Vaasa<br />

www.vaasa.fi/maanmittauspaivat<br />

Pysäköinninvalvontakoulutus<br />

27.3.2012 Vantaa<br />

www.fcg.fi<br />

34. Rakennuttajakoulutus<br />

(RAPS)<br />

28.3.–21.11.2012, 6 x 2 pv, Espoo<br />

www.aaltopro.fi/rakennuttajakoulutus<br />

Jätehuollon neuvottelupäivät<br />

28.–29.3.2012 Lahti<br />

www.fcg.fi<br />

Infran kunnossapidon<br />

johtaminen (KUP)<br />

29.3.–23.11.2012, 5 x 2 pv, Helsinki<br />

www.kiinko.fi<br />

Kuntien rakennuttamispäivät<br />

18.–19.4.2012 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Kuntien 6.<br />

ilmastokonferenssi<br />

3.–4.5.2012 Tampere<br />

www.fcg.fi<br />

Cities for All Helsinki<br />

24.5.2012 Helsinki<br />

www.avaava.fi<br />

IFME World Congress 2012<br />

4.–10.6.2012 Helsinki<br />

(Tallinna ja Tukholma)<br />

www.ifme2012.com<br />

Liikelaitos- ja<br />

osakeyhtiökonferenssit<br />

7.–9.6.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Loma-asuntomessut<br />

25.6.–8.7.2012 Lappeenranta<br />

www.asuntomessut.fi<br />

Asuntomessut<br />

13.7.–12.8. Tampere<br />

www.asuntomessut.fi<br />

Kuntamarkkinat<br />

12.–13.9.2012 Helsinki<br />

www.kuntamarkkinat.fi<br />

tapahtumakalenteri<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

57

sivulla 36<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

65 VUOTTA<br />

sivulla 36<br />

– Valaistus on tyylikäs<br />

tapa herättää huomiota,<br />

tekninen johtaja<br />

Mikko Ilkka sanoo.<br />

sivulla 36<br />

Tehokasta täsmänäkyvyyttä<br />

Pohjoismaiden kattavin<br />

yhdyskuntatekniikan ohjelmistoratkaisu<br />

VIANOVA.FI<br />

Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.<br />

Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

<br />

kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.<br />

Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.<br />

Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat<br />

tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Espoo muuttaa Turuntietä<br />

kaduksi kymmenillä<br />

miljoonilla sivu 22<br />

Kajaani uudistaa<br />

keskustansa<br />

2026 mennessä sivu 36<br />

1 /2012<br />

Turku remontoi<br />

uimahallista<br />

liikuntapaikan, ei<br />

kylpylää, Oskari<br />

Nummi sanoo. sivu 14<br />

sivulla 36<br />

Vuorekseen rakentuu<br />

ainutlaatuinen hulevesipuisto<br />

sivu 40<br />

Rajapinnat auki ja<br />

kunnan tuottama tieto<br />

hyötykäyttöön sivu 44<br />

2012<br />

Jusu Toivosen tavoitteena Pyhällä<br />

HIILINEUTRAALIT<br />

LASKULINJAT<br />

sivu 6<br />

Oppaan p sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />

TILAA<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana<br />

kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan<br />

päälle syyskuussa 2012 ilmestyvän Vesihuollon<br />

osto-oppaan.<br />

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />

(8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ 9 %),<br />

irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %).<br />

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin<br />

os. http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

tai puh. 09 771 2442.<br />

Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,<br />

vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös<br />

osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

Aloittiko Vantaan Tilapalvelut Oy tänä vuonna vai vasta<br />

2013... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 4/2011 vai oliko<br />

se 2/2011 Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto<br />

paikkaa. Käytössäsi ovat lehden <strong>pdf</strong>:t vuodesta 2006.<br />

Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Kaupungin tilapalvelut<br />

uudistuvat – Mika Savolaisen<br />

urakka loppusuoralla<br />

VANTAA<br />

SAA UUDEN<br />

YHTIÖN<br />

sivu 6<br />

2/2011<br />

Kannesta ja<br />

monitoimihallista<br />

tulee Tampereen<br />

symboli, Jyrki<br />

Laiho sanoo. sivu 30<br />

Hajajätevesiasetus<br />

meni<br />

uusiksi sivu 18<br />

Allasveden laatu<br />

on monen tekijän<br />

summa sivu 36<br />

Kuntatekniikan<br />

investoinneissa lievää<br />

laskua sivu 40<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

4 / 2011<br />

Biokaasulaitos<br />

on tulevaisuutta,<br />

Kouvolan Veden<br />

Timo Kyntäjä<br />

uskoo. sivu 44<br />

Shared space – valta Helsingin maanalainen<br />

ja vastuu kaikille kaava on kuntatekniikan<br />

liikkujille sivu 14 saavutus sivu 20<br />

Kaupungit tiivistyvät Kuopiossa massapistetaloilla<br />

ja lisäkerroksilla<br />

sivu 34 maat hyötykäyttöön sivu<br />

insinööri ohjaa ylijäämä-<br />

40<br />

Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...<br />

Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä<br />

Kirkkonummen<br />

keskusta uusiksi sivu 6<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

8 / 2011<br />

Juhani Järvelä<br />

iloitsee Oulun ja<br />

Rovaniemen<br />

yhteisestä biovoimalasta.<br />

sivu 18<br />

Kutistuvalla<br />

Puhdistamo hyötyy<br />

Varkaudella on<br />

sateen riskivaihtoehtoja<br />

sivu 32<br />

ennusteista sivu 42<br />

Lahti rakennuttaa<br />

Mikä on paras<br />

Hollolalle palvelu-<br />

organisaatiomuoto<br />

talon sivu 36<br />

vesilaitokselle sivu 48<br />

Kangasala toi taidetta ja turvaa keskustaansa sivu 6<br />

VALOLLA VETOVOIMAA<br />

58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012

Lännen Alituspalvelu Oy<br />

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella<br />

www.lannenalitus.com<br />

ALITUSPORAUKSET<br />

kaikilla menetelmillä<br />

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm<br />

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon<br />

asennuspituudet jopa 1000 m<br />

Työntöporausta American Augers 72-1200NG<br />

koneella, DN1600 asennus.<br />

Honkapuistontie 95, 28430 Pori<br />

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928<br />

email: lannenalitus@lannenalitus.com<br />

AINOAT AT KES<br />

EST STÄ<br />

TÄVÄ<br />

VÄT<br />

Ne<br />

Laitossä<br />

sähk<br />

ähkö<br />

kök<br />

öki<br />

kiu<br />

iuk<br />

uka<br />

kaat<br />

at<br />

uim<br />

ima maha<br />

hall<br />

alli<br />

li- ja kyl<br />

ylp<br />

lpy<br />

pyl<br />

ylä<br />

läkä<br />

käy<br />

äyt<br />

ytt<br />

ttö<br />

töön<br />

ön<br />

UUSI<br />

USI<br />

OHJ<br />

HJAU<br />

AUSK<br />

SKES<br />

ESKU<br />

KUS<br />

KOS<br />

OSKET<br />

KETU<br />

TUS<br />

USN<br />

SNÄYT<br />

YTÖ<br />

TÖL<br />

ÖLLÄ<br />

LÄ<br />

ERM<br />

RM-<br />

M-H<br />

-HP<br />

HPK<br />

GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,<br />

ympäristön sekä maankäytön ja<br />

rakentamisen kysymyksissä.<br />

<br />

Saunapiste<br />

Lautamiehenkatu 1<br />

20780 Kaarina<br />

puh. (02) 234 3030<br />

<br />

<br />

Suunnittelemme<br />

hyvää infrastruktuuria,<br />

ympäristöä ja yhdyskuntaa<br />

FCG <strong>Fi</strong>nnish Consulting Group Oywww.fcg.fi<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun<br />

tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä<br />

tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme<br />

otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.<br />

Pöyry <strong>Fi</strong>nland Oy<br />

Puh. 010 3311<br />

www.poyry.fi<br />

SUUNNITTELUPALVELUJA<br />

MONIALAISESTI<br />

RAKENNUS-,YHDYSKUNTA-,<br />

TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE<br />

WSP <strong>Fi</strong>nland Oy<br />

p. 0207 864 11<br />

www.wspgroup.fi<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />

59

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!