Työn iloa Hupissa - Senaatti-kiinteistöt
07.01.2015 • Views
Share Embed Flag

Työn iloa Hupissa - Senaatti-kiinteistöt

Työn iloa Hupissa - Senaatti-kiinteistöt

Työn iloa Hupissa - Senaatti-kiinteistöt

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
senaatti.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

kontrahti<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3/2013<br />

Maanmittauslaitoksen<br />

viestintäpäällikkö Pirkko Yliselä:<br />

Työn <strong>iloa</strong><br />

<strong>Hupissa</strong><br />

s. 15<br />

> Hybridihaapa puhdistaa pilaantunutta maata s. 6<br />

> <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen oma työympäristömuutos käyntiin s. 22<br />

> Hyvän työilmapiirin erottaa paljaalla silmällä s. 26

Meri mielessä,<br />

meri silmissä<br />

Merisotakoulun johtaja, kommodori Sakari<br />

Martimo on kotoisin Lapista. Perämeren rannan<br />

kasvatti on aina viihtynyt meren läheisyydessä.<br />

Ura puolustusvoimissa on kulkenut<br />

muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun,<br />

Pää esikunnan ja Euroopan unionin sotilaskomitean<br />

kautta lopulta Suomenlinnan Merisotakoulun<br />

johtajaksi.<br />

Suomenlinna on työpaikkana ainutlaatuinen:<br />

kunnioitusta herättävät ja historiaa henkivät<br />

punatiilirakennukset, itäsaksalaisella optiikalla<br />

varustettu planetaario pihalla, Suomen suurin<br />

puulämmitteinen sauna, Helsingin vanhin kivitalo<br />

sekä tietenkin upea luonto ja meri ympärillä.<br />

Martimo nimeääkin työympäristöstään helposti<br />

monta vaihtoehtoa lempipaikoikseen. Yksi<br />

niistä on länsirannan päivittäin käytössä oleva<br />

laituri, jota käytetään muun muassa Santahaminan<br />

yhteysliikenteeseen.<br />

Merisotakoulun omat laivat sen sijaan ovat<br />

harvoin Suomenlinnassa laiturissa; ammattiupseeriksi<br />

opitaan parhaiten merellä. ■<br />

Merisotakoulu<br />

• Suomenlinnan Pikku-Mustasaaressa toimiva,<br />

merivoimien palvelukseen ammattitaitoista<br />

henkilöstöä kouluttava Merisotakoulu tarjoaa<br />

koulutusta sekä korkeakoulu-, täydennyskoulutus-<br />

että reserviupseeriosastoilla.<br />

Vuosittain koulussa on noin 450 opiskelijaa.<br />

Koulutuksen lisäksi Merisotakoulu tutkii ja<br />

kehittää merivoimien meri- ja rannikkosodankäyntiä.<br />

• Merisotakoulu perustettiin nykymuodossaan<br />

vuonna 1930. Aluksi toimintaa oli Katajanokalla<br />

ja Länsi-Mustasaarella, mutta vuonna<br />

1936 kaikki osastot muuttivat peruskorjattuun<br />

päärakennukseen Pikku-Mustasaarelle.<br />

Kommodori Sakari Martimon<br />

takana näkyvä Apteekkitalo<br />

rakennettiin vuosina 1752–1755<br />

alunperin yksikerroksiseksi<br />

vartiotuvaksi. Nykyään<br />

se toimii Merisotakoulun<br />

toimistorakennuksena.<br />

2 kontrahti 3/2013

lempipaikka<br />

Teksti Tuija Holttinen · Kuva Maria Miklas<br />

kontrahti 3/2013 3

Puhtauspalvelujen laatua voidaan<br />

valvoa muun muassa ottamalla pintaja<br />

pölypuhtausnäytteitä. Geeliteippi<br />

läpivalaistaan mittauslaitteella, jolloin<br />

selviää pölyn määrä. Lue lisää sivulta 12.<br />

© Matti © Timo Immonen Lindholm<br />

© Jari Härkönen<br />

9 8 10 22<br />

18<br />

Museokiinteistöt ovat siirtymässä <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöille.<br />

Rakennuttajapäällikkö Selja Flink ja johtaja Juha Lemström<br />

ovat valmiita linnanherraksi.<br />

4 kontrahti 3/2013<br />

Remontoitu Kulttuuritalo soveltuu<br />

toiminnanjohtaja Minna Nymanin mukaan<br />

entistä monipuolisempaan kokous- ja<br />

tapahtumakäyttöön.

pääkirjoitus<br />

© Jari Härkönen<br />

22© Jari Härkönen<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

saa modernin<br />

monitilaympäristön<br />

Reetta Ripatin johdolla.<br />

Vakiopalstat<br />

Lempipaikka· ················2<br />

Avaimet toimiviin ratkaisuihin · 22<br />

Työhyvinvointi ············· 26<br />

Kurkistus ulos· ············· 28<br />

Uusi elämä· ··············· 30<br />

Uutiset· ··················· 31<br />

Resumé· ·················· 34<br />

kontrahti<br />

Kontrahti on <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä<br />

kertaa vuodessa. Seuraava lehti<br />

ilmestyy joulukuussa 2013.<br />

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:<br />

sanna.brusila@senaatti.fi<br />

Päätoimittaja: Outi Tarkka<br />

Puhelin 0205 811 356<br />

Toimituskunta: Jari Auer, Karl<br />

Gädda, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall,<br />

Kati Jokelainen, Sonja Nybonn ja<br />

Suvi Vanto.<br />

Toimitus: Legendium Oy,<br />

puhelin 010 229 1630<br />

Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka<br />

Ulkoasu: Markku Jokinen<br />

Paino: Libris Oy Paperi:<br />

Galerie Art Silk 115/150 g/m 2<br />

Kannessa: Maanmittauslaitoksen<br />

viestintäpäällikkö Pirkko Yliselä.<br />

Kuva: Matti Immonen.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt, Lintulahden katu<br />

5 A, PL 237, 00531 Helsinki<br />

Valtakunnallinen<br />

vaihde 0205 8111<br />

fax 0205 811 360<br />

www.senaatti.fi<br />

Sähköpostiosoitteemme:<br />

etunimi.sukunimi@senaatti.fi<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt on työympä ristöja<br />

toimitila-asiantuntija, joka tarjoaa<br />

tiloja ja niihin liittyviä pal veluja<br />

valtionhallinnolle. Toiminta perustuu<br />

yhteiskunta vastuulliseen liiketoimintaan,<br />

hyvään palveluun,<br />

pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja<br />

kumppanuuteen. Toimitilojen<br />

vuokraus, investoinnit sekä palvelujen<br />

ja kiinteistöjen kehittäminen<br />

muodostavat liiketoiminnan perustan.<br />

Samaa kieltä<br />

asiakkaan kanssa<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen Lintulahdenkadun tiloissa toteutetaan<br />

parhaillaan mittavaa työympäristön kehittämishanketta.<br />

Nykyinen avotilakonttorimme ei tue riittävästi nykyaikaisia<br />

työskentelytapojamme, joten siirrymme ensi vuoden alusta<br />

monitilaympäristöön. Näin pystymme pian keskustelemaan myös<br />

asiakkaidemme kanssa työympäristön kehittämisestä syvällä<br />

kokemuksen rintaäänellä.<br />

Hanke noudattaa päivitettävänä olevan valtion<br />

toimitilastrategian tavoitteita ja linjauksia. Alustavien tietojen<br />

mukaan peruskorjauskohteissa tavoiteltava tilatehokkuus on<br />

18 neliötä per henkilötyövuosi. Meillä se tulee olemaan 15,5<br />

neliötä eli reilusti alle tavoitellun. Yksi kerros vapautuu muille<br />

valtionhallinnon toimijoille vuokrattavaksi.<br />

Minulla kuten muillakaan johtajilla tai valtaosalla senaattilaisista<br />

ei ole jatkossa nimettyä työpistettä, joten saamme siis hakeutua<br />

sellaiselle työpisteelle, mistä löytyy kulloisenkin päivän ohjelmaa<br />

ja työtehtäviä parhaiten tukeva ympäristö ja henkilöt.<br />

Perinteiseen esimiestoimintaan liittyvät tekijät kuten<br />

organisaation tukeminen, kuuntelu, välittäminen, tavoitettavuus<br />

tai läsnäolo löytävät varmasti uudet muotonsa, kun samalla<br />

jokaisen senaattilaisen vastuu omasta ajankäytöstä lisääntyy.<br />

Kun lisäksi työympäristön muutoksen ohella tavoitteena<br />

on lisääntyvä monipaikkaisuus, virtuaalisuus, mobiilius tai<br />

paperittomuus, asettaa se kaikille meille omien työtapojensa<br />

uudelleenarviointia. Esimiehille ja johtajille muutos merkitsee<br />

muun muassa entistä tarkempien tavoitteiden asettamista, koska<br />

päivittäinen vuorovaikutus voi jäädä totuttua vähemmälle.<br />

Koko projektin tarkoituksena on tuottaa meille työympäristö,<br />

joka mahdollistaa mahdollisimman hyvin asiakkaittemme<br />

palvelemisen sekä heille<br />

tuottamissamme tiloissa että<br />

palveluissa.<br />

Meillä senaattilaisilla on<br />

useita kymmeniä asiakkaillemme<br />

toteutettuja työympäristön<br />

kehittämishankkeita, missä<br />

lopputuloksena on tyytyväinen<br />

asiakas nykyaikaisissa tiloissa.<br />

Siksi luottavaisin mielin ja<br />

aidon innostuneena itsekin<br />

odottelen jo projektimme<br />

valmistumista ja pääsyä<br />

uuteen työympäristöön.<br />

Petri Turku<br />

Johtaja<br />

Etelä-Suomen alue<br />

kontrahti 3/2013 5

Juurihoitoa pilaantuneelle maalle<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen ja Metsäntutkimuslaitoksen ainutlaatuisessa<br />

yhteistyöprojektissa kokeillaan pilaantuneen maa-alueen puhdistamista haapojen<br />

juuristojen avulla. Äskettäin alkanut kunnostustyö kestää vähintään 10 vuotta.<br />

Teksti Vesa Ville Mattila · Kuvat Mikko Nikkinen<br />

Yleisimmin pilaantunut maaperä<br />

hoidetaan pois päiväjärjestyksestä<br />

vaihtamalla maamassoja.<br />

Operaatio on nopea, kallis,<br />

resursseja vievä ja usein melkoisen rekkarallin<br />

aiheuttava.<br />

Luumäen Somerharjulla – vanhalla<br />

rautateiden varikkoalueella – kokeillaan<br />

toista lähestymistapaa.<br />

Tavoitteena on hitaasti mutta varmasti<br />

estää pilaantumisen leviäminen, tervehdyttää<br />

maaperä ihmiselle riskittömäksi<br />

sekä kehittää taloudellisesti kilpailukykyinen<br />

ja luonnonmukainen menetelmä<br />

saastuneen maa-alueen puhdistamiseksi.<br />

Ratapölkkyjen perintöä<br />

Luumäen Somerharjun varikkoalueella<br />

kyllästettiin rautateiden ratapölkkyjä<br />

1950-luvulle asti. Kyllästeenä käytetystä<br />

kreosootista haihtuneet PAH-yhdisteet<br />

imeytyivät syvälle maaperään, ylempiin<br />

maakerroksiin päätyi muun muassa öljyä.<br />

Ne pääsivät pilamaan pohjaveden.<br />

Varikkoalue siirtyi <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöille<br />

Ratahallintokeskukselta vuonna<br />

2008.<br />

»Alueelle ei suunnitella rakentamista<br />

eikä sille ole ostajaa, mutta pahan pilaantumisen<br />

vuoksi otimme aktiivisen roolin<br />

maa-alueen kunnostamisessa», kertoo<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen johtava asiantuntija<br />

Antti Kari.<br />

Somerharjun alueen kokonaispintaala<br />

on 7 hehtaaria, ja pahiten saastuneen<br />

alueen koko runsaat 1,5 hehtaaria.<br />

Bakteerit käyvät kimppuun<br />

Puntaroidessa Somerharjun kunnostusvaihtoehtoja<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt törmäsi<br />

mahdollisuuteen kokeilla biologista maaperän<br />

puhdistamista.<br />

Pahiten pilaantuneelle maalle istutettiin 15 000 haapaa<br />

Metlan Raimo Jaatisen johdolla (oik).<br />

Metsäntutkimuslaitoksen eli Metlan<br />

tekemien esiselvitysten mukaan tiheä<br />

haapataimikko bakteereineen voi huomattavasti<br />

vähentää haitta-ainepitoisuuksia<br />

hiekkaisessa pintamaassa.<br />

»Haavan juuristo kasvaa nopeasti ja<br />

pontevasti melko syvälle. Juuristo sisältää<br />

paljon bakteereja, jotka hajottavat haitallisia<br />

yhdisteitä metaanin ja veden kaltaisiksi<br />

haitattomiksi yhdisteiksi», selittää Metlan<br />

erikoistutkija Pertti Pulkkinen.<br />

Menetelmää on Suomessa aiemmin<br />

käytetty vain koeluontoisesti. <strong>Senaatti</strong>kiinteistöjen<br />

ja Metlan lisäksi hankkeeseen<br />

osallistuvat Helsingin yliopisto, Itä-<br />

Suomen yliopisto ja ympäristöteknisenä<br />

asiantuntijana toimiva Golder Associates<br />

Oy.<br />

Hankkeen käytännön toteutuksesta<br />

vastaava Metla tavoittelee mittavaa<br />

tutkimustietoa erilaisten haapakloonien<br />

bakteerien ja sienijuurten kyvystä puhdistaa<br />

pilaantunut maaperä.<br />

Todisteita kertyy vähitellen<br />

Somerharjun pahiten pilaantuneella alueelle<br />

on tämän kesän ja syksyn aikana istutettu<br />

runsaat 15 000 haapaa. Metsähaavan<br />

ja vielä sitä nopeakasvuisempien hybridihaapojen<br />

taimet kasvavat metrin välein.<br />

»Jos jokin haapaklooni ei menesty,<br />

voimme vaihtaa kaikki saman kloonin<br />

yksilöt toisen kloonin taimiin», Pulkkinen<br />

sanoo.<br />

Vuosikausia kestävän kunnostustyön<br />

aikana Metla seuraa säännöllisesti maaperän<br />

haitta-ainepitoisuuksien muutoksia.<br />

»Viiden vuoden kuluttua meillä pitäisi<br />

olla jo todisteita menetelmän tehokkuudesta»,<br />

Pulkkinen arvioi.<br />

Kari korostaa kokeilun laaja-alaista<br />

hyötyä.<br />

»Jaamme kertyvää tietotaitoa valtionhallinnon<br />

muille yksiköille ja mahdollisuuksien<br />

mukaan hyödynnämme haapojen<br />

istuttamista myös muissa kohteissamme.»<br />

■<br />

6 kontrahti 3/2013

Juuristo<br />

sisältää<br />

paljon<br />

bakteereja,<br />

jotka<br />

hajottavat<br />

haitallisia<br />

yhdisteitä.<br />

Pilaantuneita pisteitä<br />

Pilaantuneet maa-alueet kuuluvat<br />

kiinteistönomistajan vastuulle. <strong>Senaatti</strong>kiinteistöille<br />

on vuosien varrella siirtynyt<br />

kiinteistöomaisuutta muilta valtion<br />

toimijoilta. Enemmän tai vähemmän<br />

pilaantuneita maa-alueita löytyy pistemäisesti<br />

eri puolilta Suomea.<br />

»Kaikki tienpidon ja rautateiden<br />

varikot sekä ratapihat kuuluvat tähän<br />

ryhmään», johtava asiantuntija Antti Kari<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöistä sanoo.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt arvioi hallinnoimiensa<br />

maa-alueiden riskit ja puhdistustarpeet<br />

yhtenäisen toimintaohjeen<br />

mukaisesti. Selkeät epäilyt pilaantumisesta<br />

selvitetään.<br />

Maaperäselvitysten tekemiseen ja<br />

maaperän puhdistamiseen <strong>Senaatti</strong>kiinteistöt<br />

käyttää vuosittain yli puoli<br />

miljoonaa euroa. ■<br />

kontrahti 3/2013 7

Haltijasta linnanherraksi<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt valmistautuu Museoviraston kiinteistöjen<br />

vastaanottoon luottavaisin mielin. Kokenutta suojelukohteiden<br />

haltijaa ei hetkauta edes uutena tuleva linnanherruus.<br />

Teksti Pirjo Kupila · Kuva Matti Immonen<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö<br />

Selja Flink on<br />

kiertänyt kevään ja kesän aikana<br />

ahkerasti valtion museokiinteistöjä<br />

yhdessä alueyksiköiden kiinteistöpäälliköiden<br />

kanssa.<br />

Hän on ilahtunut siitä, miten innostuneita<br />

kiinteistöpäälliköt ovat olleet ottamaan<br />

suojelukohteita hoidettavakseen.<br />

Linnojen päälliköiksi on ollut suorastaan<br />

tunkua.<br />

Flink valmistelee <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

investointi- ja rakennuttamisyksikössä Museoviraston<br />

kiinteistöjen vastaanottoa, joka<br />

on tarkoitus toteuttaa vuodenvaihteessa.<br />

Flink tuntee kohteensa hyvin, sillä hän<br />

ehti työskennellä Museoviraston restaurointiyksikössä<br />

muun muassa rakennuttajatehtävissä<br />

ja yksikön päällikkönä yhteensä<br />

kaksitoista vuotta ennen siirtymistään<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöille viime syksynä.<br />

Flink sanoo, että kokonsa ja historiansa<br />

puolesta merkittävimmät <strong>Senaatti</strong>kiinteis<br />

töille siirrettävistä museorakennuksista<br />

ovat keskiaikaiset linnat Turussa,<br />

Hämeenlinnassa ja Savonlinnassa.<br />

»Muut siirrossa valtion omistukseen<br />

jäävistä kiinteistöistä muodostavat edustavan<br />

otoksen museoista ja suomalaisesta<br />

rakennusperinnöstä. Sen vuoksi joukossa<br />

Vuonna 1869 valmistunut<br />

Gygnaeuksen galleriarakennus<br />

Helsingin Kaivopuistossa on yksi<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen hallintaan<br />

siirtyvistä museorakennuksista,<br />

kertovat Juha Lemström ja Selja<br />

Flink. Rakennuksessa toimii<br />

Suomen vanhin taidemuseo.<br />

on aika monta kansanrakentamisen kohdetta,<br />

koska kansanrakentaminen on aina<br />

paikallista eikä siitä voi ottaa esimerkiksi<br />

vain yhtä taloa», hän kertoo.<br />

Kolmannes <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöille<br />

siirtyvästä 44 museokiinteistöstä ja niiden<br />

245 rakennuksesta laitetaan myöhemmin<br />

myyntiin. Nämä valtion omistuksen kannalta<br />

ei-strategisiksi luokitellut kohteet<br />

ovat pääasiassa museomyllyjä ja muita<br />

rakennusmuistomerkkejä.<br />

8 kontrahti 3/2013

»Monet myytäviksi luokitelluista<br />

kohteista ovat olleet tyhjillään vailla<br />

käyttöä, ja Museovirasto on joutunut<br />

rahapulassaan laiminlyömään niiden<br />

hoitoa. Rakennukset säilyvät kuitenkin<br />

parhaiten, kun joku käyttää ja rakastaa<br />

niitä. Se voi yhtä hyvin olla yksityinenkin<br />

omistaja. Yksityisomistuksessahan on jo<br />

paljon kulttuurihistoriallisesti arvokkaita<br />

rakennuksia», Flink sanoo.<br />

Rakennusten parhaaksi<br />

Selja Flink vastaa <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöillä<br />

rakennussuojelun ja esteettömyyden<br />

edistämisestä kiinteistöissä sekä vetää<br />

erilaisia arvokiinteistöjen korjaushankkeita.<br />

Parhaillaan työ alla ovat Kansallismuseon<br />

kattojen korjaukset. Koulutukseltaan<br />

Flink on arkkitehti.<br />

Flinkin mielestä Kansallismuseo on<br />

hyvä esimerkki siitä, miksi kansallisten<br />

arvorakennusten on parempi olla valtion<br />

budjettitaloudesta irrotetun ammattimaisen<br />

kiinteistönhoito-organisaation kuin<br />

budjettiniukkuudessa elävän viraston<br />

hallinnassa. Kansallismuseo siirtyi Museovirastolta<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöille heinäkuussa<br />

2012.<br />

»Museoviraston kohteena Kansallismuseolle<br />

ei ollut varaa tehdä juuri mitään<br />

korjauksia, kun <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

hallinnassa sitä korjataan koko ajan», hän<br />

sanoo.<br />

»Korjaukset, joita Museovirastoissa<br />

kutsuttiin investoinneiksi, ovat <strong>Senaatti</strong>kiinteistöissä<br />

ylläpitokorjauksia.»<br />

Flinkin mukaan <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

toteuttama korjausrakentaminen on ihan<br />

eri luokkaa museorakennustenkin onneksi.<br />

Operatiivisen yksikön johtaja Juha<br />

Lemström muistuttaa, että <strong>Senaatti</strong>kiinteistöt<br />

hallinnoi jo ennestään 470<br />

suojeltua rakennusta ja suurta joukkoa<br />

kansallisia kulttuurimonumentteja<br />

Musiikki talosta Ateneumiin.<br />

»Museokiinteistöjen myötä tehtävämme<br />

rakennetun kulttuuriperinnön<br />

vaalijana laajenee ja syvenee entisestään»,<br />

hän sanoo.<br />

Vaativaa kiinteistönpitoa<br />

Museokiinteistöjen siirto <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöille<br />

perustuu valtion kiinteistöstrategiaan.<br />

Sen mukaan valtion rakennettu<br />

kiinteistöomaisuus keskitetään <strong>Senaatti</strong>kiinteistöille<br />

ja muu kiinteistövarallisuus<br />

Metsähallitukselle. Viimeksi mainittuihin<br />

kuuluvat myös kaikki Museovirastolta<br />

Metsähallitukselle siirrettävät muinaisjäännökset.<br />

Juha Lemström sanoo, että museokiinteistöt<br />

ovat <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöille<br />

keskisuuri kiinteistöjärjestely. Kiinteistöjen<br />

tasearvoksi on arvioitu 100 miljoonaa<br />

euroa. Se on vain pari prosenttia <strong>Senaatti</strong>kiinteistöjen<br />

taseesta.<br />

Hän arvioi, että suojelukohteina<br />

museorakennukset vaativat kuitenkin<br />

arjen työtä kaksin verroin enemmän kuin<br />

normaali toimistokiinteistö.<br />

Joihinkin siirrettäviin kohteisiin<br />

kuuluu myös laajoja piha-alueita ja puistoja,<br />

jopa perinnelaitumia ja pieteetillä<br />

hoidettua metsää. Lisäksi uusina teknisinä<br />

haasteina tulevat linnanmuurien ja vallien<br />

korjaustyöt.<br />

»Onneksi meillä on käytössä koko<br />

Museoviraston osaaminen ja ammattitaito.<br />

Museokiinteistöjen kunnossapidossa ja<br />

korjaamisessa teemme tiivistä yhteistyötä<br />

viraston kanssa», Lemström sanoo.<br />

Museovirasto jatkaa museotoimintaa<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen vuokralaisena. Se<br />

voi itsenäisesti vuokrata tiloja edelleen<br />

kuten tähänkin asti tai ottaa niihin alivuokralaisia<br />

tarpeen mukaan.<br />

Kiinteistöjen siirtoa selvittänyt työryhmä<br />

esittää, että museorakennusten<br />

vuokrarahat pidetään erillään Museoviraston<br />

toimintamenoista ja maksetaan<br />

eri momentille. Vuokrakuluiksi on arvioitu<br />

14 miljoonaa euroa vuodessa.<br />

Eduskunta päättää Museoviraston<br />

kiinteistöjen siirrosta syksyn aikana. ■<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöille siirtyvät museokiinteistöt<br />

»Tehtävämme<br />

kulttuuriperinnön<br />

vaalijana syvenee.»<br />

• 44 kiinteistöä keskiaikaisista linnoista kartanoihin ja torppiin.<br />

• Kiinteistöjen arvo on noin 96 milj. euroa.<br />

• Rakennusten korjaustarve 15 vuoden aikana on lähes 78 milj. euroa.<br />

Huonoimmassa kunnossa on Olavinlinna.<br />

• Museovirasto jatkaa museotoimintaa vuokralaisena 29 kiinteistössä.<br />

Loput kiinteistöistä myydään.<br />

• Myytävät kiinteistöt suojellaan rakennussuojelulain tai<br />

kaavoituksen perusteella.<br />

kontrahti 3/2013 9

palvelut<br />

Uusi luuta<br />

lakaisee<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt kilpailutti<br />

viime vuonna ministeriö-<br />

eli valtioneuvostokampuksen<br />

– Helsingin<br />

ydinkeskustassa toimivien<br />

ministeriöiden kiinteistöjen<br />

– puhtauspalvelut.<br />

»Kyseessä oli ensimmäinen kaikkia<br />

ministeriöitä koskeva kilpailutus käyttäjäpalveluiden<br />

osalta. Asetimme tavoitteeksi<br />

kokonaistaloudellisuuden, palvelun<br />

hyvän laadun ja yhdenmukaisuuden<br />

sekä puhtauspalveluiden ministeriöiltä<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt tuottaa Helsingissä sijaitsevan<br />

ministeriökampuksen puhtauspalvelut. Niiden<br />

kilpailutuksessa korostui laatu, jonka toteutumista<br />

seurataan tarkasti sopimuskauden aikana.<br />

Teksti Vesa Ville Mattila · Kuvat Jari Härkönen<br />

vaatiman työn vähenemisen», taustoittaa<br />

ministe riöiden toimitilayhteistyöryhmän<br />

asiantuntija, <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen asiakaspäällikkö<br />

Mika Kankainen.<br />

»Keskustelimme paljon hinnasta,<br />

resursseista ja <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

roolista.»<br />

Toimitilayhteistyöryhmä linjasi puhtauspalveluiden<br />

kilpailuttamisen suuret<br />

linjat. Käytännössä kilpailuttamisen<br />

toteutti <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt. Sittemmin<br />

ryhmä on seurannut tiiviisti starttivaiheen<br />

palautetta.<br />

Hallitusti läpiviety prosessi<br />

»Ryhdyimme tekemään alkukartoitusta<br />

vuoden 2011 puolella. Kilpailutettavan<br />

palvelun laatutason ja sisällön räätälöimme<br />

ministeriöittäin heidän toiveidensa ja<br />

tarpeidensa mukaisesti keväällä 2012»,<br />

kertoo <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen palvelupäällikkö<br />

Toni Mäkinen.<br />

»Puhtauspalveluiden hankintapäätöksen<br />

teimme viime syksynä.»<br />

Tarjousten arvioinneissa hinnan osuus<br />

oli 55 prosenttia, laadun 45 prosenttia.<br />

Laatu sisälsi menetelmien ja työkalujen<br />

laadun ynnä laadunvalvonnan lisäksi muun<br />

muassa logistiikkaan, liikenteeseen ja<br />

hiilidioksidipäästöihin liittyviä ympäristöseikkoja.<br />

Palvelun laadulle asetetuissa kriteereissä<br />

määriteltiin esimerkiksi reklamaatioiden<br />

maksimimäärät, palvelupoikkeamat ja<br />

sanktiot.<br />

»Uskon laatukriteerien kaltaisten tarkasti<br />

määriteltyjen pelisääntöjen jatkossa<br />

sisältyvän jo kilpailutuksen perusedellytyksiin»,<br />

Mäkinen toteaa.<br />

Yksi sopimus kattaa kaiken<br />

Kilpailutuksen voittajaksi valikoitui SOL<br />

Palvelut Oy. <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt tuottaa<br />

puhtauspalvelut, SOL Palvelut toteuttaa<br />

ne. <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt vastaa yhteydenpidosta<br />

ja koordinoinnista vuokralaisten ja<br />

palveluntuottajien välillä sekä palveluntuottajan<br />

valvonnasta, töiden ohjauksesta<br />

ja palveluiden jatkuvasta kehittämisestä.<br />

Valtioneuvostokampuksen puhtauspalveluissa<br />

yksi sopimus kattaa kaikki<br />

aihepiiriin liittyvät työt.<br />

Siivousohjelma sisältää kaikille kiinteistöille<br />

samanlaiset ylläpito- ja jaksosiivoukset,<br />

perussiivouksen, ikkunoiden pesut ja<br />

laadunvarmistuksen. Jaksosiivouksia ovat<br />

muun muassa tekstiilien imurointi, yläpintojen<br />

pölyjen poistaminen ja jätekaappien<br />

puhdistukset.<br />

Asiakaskohtaiset palvelut sisältävät<br />

esimerkiksi tekstiilipalvelun, taukotilojen<br />

keittiötuotteet ja vaihtomatot. Myös juhlaja<br />

edustustilat edellyttävät erityiskäsittelyä.<br />

Tavoitteena on kaikkialla sama hyvä<br />

laatutaso, mutta erilaiset kohteet tuovat<br />

erilaisia tarpeita. Mahtuuhan joukkoon<br />

muun muassa monia kulttuurihistoriallisesti<br />

arvokkaita kiinteistöjä antiikkihuonekaluineen.<br />

Kokemusta, koulutusta ja<br />

turvaselvityksiä<br />

SOL Palveluissa on valtioneuvostokampukselle<br />

oma palvelupäällikkö sekä hänen alaisuudessaan<br />

työskentelevät tiimin vetäjät,<br />

pääsiivoojat ja siivoojat.<br />

10 kontrahti 3/2013

Kun puhdistuspalvelusopimus laajenee<br />

kaikkiin kohteisiin, remmissä on jopa<br />

200 työntekijää.<br />

»Haasteena on hyvän henkilöstön<br />

rekrytointi ja sitouttaminen», tunnustaa<br />

SOL Palveluiden palvelupäällikkö Henna<br />

Keskipoikela.<br />

Valtioneuvostokampuksen puhtauspalveluita<br />

toteuttavalta siivoushenkilöstöltä<br />

vaaditaan kahden vuoden kokemusta<br />

alalta, esimiehiltä siivousalan koulutusta.<br />

»Tavoitteena on<br />

kokonaisuuteen<br />

tyytyväinen<br />

asiakas.»<br />

Lisäksi jokaisen on alihankkijoita myöten<br />

läpäistävä perusmuotoinen turvaselvitys.<br />

Laatu on tekniikkaa ja palvelua<br />

Puhtauspalveluissa laatu koostuu teknisestä<br />

ja palveluun liittyvästä laadusta.<br />

Ensin mainittu liittyy ammatillisiin<br />

asioihin, jotka pystytään puristamaan<br />

palvelukuvauksiin. Ne on mahdollista<br />

arvioida silmämääräisesti ja mitata teknisin<br />

apuvälinein. Jälkimmäinen koostuu<br />

kontrahti 3/2013 11

Mittava palvelusopimus<br />

Valtioneuvostokampuksen puhtauspalvelujen<br />

palvelusopimus on<br />

voimassa vuosina 2013–2016.<br />

Kukin ministeriö tulee joustavasti vuosien<br />

2013–2014 aikana uuden palvelusopimuksen<br />

piiriin entisen siivoussopimuksen<br />

päätyttyä.<br />

Tänä vuonna sopimus kattaa runsaat<br />

90000 neliötä, ensi vuodesta lähtien<br />

noin 150 000 neliötä. Se käsittää<br />

kaikkiaan noin 40 rakennusta ja toimitilaa.<br />

Mukana ovat kaikki ministeriöt<br />

puolustus ministeriötä lukuun ottamatta.<br />

»Palvelusopimukseen kuuluvien<br />

kohteiden suuri kiinteistömassa helpottaa<br />

kokonais valtaisen palvelun rakentamista<br />

ja rohkaisee kokeilemaan kehitysprojekteja»,<br />

arvioi <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen palvelupäällikkö<br />

Toni Mäkinen.<br />

Kohteet:<br />

Vuoden 2013 aikana<br />

• Liikenne- ja viestintäministeriö<br />

• Maa- ja metsätalousministeriö<br />

• Oikeuskanslerinvirasto<br />

• Sosiaali- ja terveysministeriö<br />

• Ulkoasiainministeriö<br />

• Valtioneuvoston kanslia<br />

• Valtiovarainministeriö<br />

Vuoden 2014 aikana<br />

• Oikeusministeriö<br />

• Opetus- ja kulttuuriministeriö<br />

• Sisäasiainministeriö<br />

• Työ- ja elinkeinoministeriö<br />

• Ympäristöministeriö<br />

ihmisten tuntemuksista ja näkemyksistä,<br />

mihin siivooja voi vaikuttaa vaikkapa<br />

sosiaalisilla taidoillaan.<br />

»Molempia laadun ulottuvuuksia<br />

tarvitaan. Tavoitteena on kokonaisuuteen<br />

tyytyväinen asiakas», Mäkinen muistuttaa.<br />

Puhtauspalveluiden tuottajana<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen tärkeimpiin tehtäviin<br />

kuuluu varmistaa palvelusopimusten<br />

mukainen laatutaso.<br />

Tuottajan puolelta sopimuksen mukaisen<br />

palvelun laatua tarkistaa ulkopuolinen<br />

puhdistuspalvelujen asiantuntija Pirjo<br />

Sali, toteuttajan puolelta Keskipoikela.<br />

He työskentelevät sekä erikseen että<br />

yhdessä. Sali keskittyy kokonaisuuteen,<br />

peilaa saamaansa vaikutelmaa sopimuksen<br />

palvelukuvaukseen ja tekee sen pohjalta<br />

raportin.<br />

»Työni tukee kumpaakin osapuolta»,<br />

Sali sanoo.<br />

Mobiilisovellus ja sähköinen<br />

raportointi<br />

SOL Palveluiden laadunvarmistus pohjautuu<br />

omavalvontaan. Se puolestaan<br />

perustuu työnjohdon tekemiin viikoittaisiin<br />

näköhavaintoihin siivouksen jälkeen.<br />

Näköhavainnot kattavat joka viikko 30–50<br />

prosenttia puhtauspalveluiden piiriin<br />

kuuluvista ministeriöiden neliöistä.<br />

»Oman työn valvonta on haastavaa.<br />

Hyvin tehtynä se myös vie aikaa», sanoo<br />

Keskipoikela.<br />

Havaintojen pohjalta SOL Palvelut<br />

laatii ministeriökohtaisen sähköisen<br />

yhteenvedon <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöille. Sali<br />

puolestaan kiertää kohteissa keskimäärin<br />

Siivouspalveluiden laatu:<br />

• vakioidut palvelukuvaukset<br />

• puhtaustasot tilatyypeittäin<br />

• suunnitelmallinen laadunvalvonta<br />

- omavalvonta ja ulkopuolinen<br />

asiantuntija<br />

• määrämuotoiset laaturaportit<br />

- sähköisesti<br />

- tekniset mittaukset<br />

pöly, pintamittaus<br />

- kulutustiedot<br />

• avaimet käteen -palvelu<br />

• käyttäjätyytyväisyysselvitykset<br />

• <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen kiinteistöpäällikön<br />

koordinoimat talokokoukset<br />

ministeriöittäin (8–10 kertaa vuodessa)<br />

Valtioneuvostokampuksen puhtauspalveluiden<br />

laatua valvotaan muun<br />

muassa ottamalla pinta- ja pölypuhtausnäytteitä.<br />

Kampuksella tehdään<br />

20 mittausta kuukausittain.<br />

Menetelmä on siivouslaadun<br />

pohjoismaisen INSTA 800 -mittausstandardin<br />

mukainen.<br />

Mittausta varten Henna<br />

Keskipoikela ottaa näytteen<br />

geeliteipillä, jonka hän läpivalaisee<br />

mittauslaitteella ennen ja jälkeen<br />

näytteenoton. Valonläpäisevyyden<br />

alenema ilmaisee, kuinka suuri osa<br />

teipin pinnasta on pölyn peitossa.<br />

Puhtaustasojen mittaamisen lisäksi mittauslaitetta voidaan käyttää myös<br />

siivousmene telmien ja -ohjelmien vertailuun sekä sisäilmastoon vaikuttavien<br />

tekijöiden kartoittamiseen.<br />

12 kontrahti 3/2013

laatu<br />

Tiivis yhteistyö takaa laadunvarmistuksen. Kuvassa <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen Toni Mäkinen,<br />

SOLin Henna Keskipoikela ja puhdistuspalvelujen laatukonsultti Pirjo Sali.<br />

kahtena päivänä kuukaudessa ja toimittaa<br />

laaturaportit <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

kautta asiakkaille ja SOL Palveluille.<br />

Valtioneuvostokampuksen puhtauspalveluiden<br />

laadunvalvonnassa kokeillaan<br />

mobiilisovellusta, joka helpottaa havaintojen<br />

kirjaamista tuoreeltaan.<br />

»Asiakkaalle laadunvalvonnasta<br />

ei aiheudu mitään vaivaa eikä se vie<br />

ministe riön henkilökunnan aikaa. Jatkossa<br />

Laadunvarmistus<br />

pohjautuu<br />

omavalvontaan.<br />

mahdollisesti viemme laadunvalvonnan<br />

sähköisen raportoinnin huoltokirjaan asti»,<br />

Mäkinen korostaa.<br />

Palautekanavana toimii <strong>Senaatti</strong>lahelp<br />

desk. Asiakkaalta tuleva palvelupyyntö<br />

menee sen kautta sekä kiinteistöpäällikölle<br />

että SOL Palveluihin. Asiakas<br />

saa kuittauksen asiasta ja tiiminvetäjä<br />

tiedon palvelupyynnöstä. ■<br />

kontrahti 3/2013 13

palvelut<br />

Puhdasta paljon helpommalla<br />

Valtioneuvoston kansliassa uusi<br />

puhtaus palveluiden sopimus tuli<br />

voimaan vuoden alusta alkaen.<br />

»Kilpailutus ei aiheuttanut lisätöitä ja palvelusopimuksen<br />

aikana olemme päässeet<br />

entistä helpommalla», arvioi tarkastaja<br />

Juha Hopsu.<br />

Valtioneuvoston kanslian työhuoneet<br />

siivotaan kerran viikossa. Jos pöytäpintansa<br />

haluaa puhdistetuksi, paperipinot pitää<br />

siirtää syrjään. Toiset sen tekevät, toiset<br />

eivät.<br />

Käsitys puhtaudesta ja sen laadusta on<br />

hyvin henkilökohtainen asia myös valtionhallinnon<br />

ytimessä.<br />

»Minulle laatu merkitsee ennen kaikkea<br />

sitä, että työt tehdään sopimuksen<br />

mukaan», Hopsu tuumii.<br />

»Vaikka <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt varsinaisesti<br />

valvoo työn laatua, mekin seuraamme<br />

sitä tarkasti. Toimistohuoneiden lisäksi<br />

edustustilojen siisteys on meille erityisen<br />

tärkeää».<br />

Kuuluisat kiinteistöt<br />

Valtioneuvoston kanslia on ministeriö,<br />

joka pääministerin johdolla vastaa muun<br />

muassa hallitusohjelman toimeenpanon<br />

valvonnasta ja avustaa valtioneuvoston<br />

johtamisessa.<br />

Valtioneuvoston kanslia toimii valtiovarainministeriön<br />

ja oikeuskanslerinviraston<br />

kanssa Carl Ludvig Engelin<br />

suunnittelemassa Valtioneuvoston linnassa<br />

Helsingissä Senaatintorin laidalla. Sen<br />

edustustiloihin kuuluvat valtioneuvoston<br />

juhlahuoneisto Smolna, Säätytalo,<br />

pääministerin virka-asunto Kesäranta ja<br />

Königstedtin kartano.<br />

Puhtauspalvelut kattavat kaikki valtioneuvoston<br />

kanslian kiinteistöt.<br />

»Alun pienen hakemisen jälkeen homma<br />

on hoitunut hyvin. Valituksia tulee<br />

nykyään hyvin harvakseltaan.»<br />

»Toivottavasti puhtauspalveluiden<br />

laajentuminen täyteen mittaansa menee<br />

suunnitelmien mukaan. Parhaimmillaan<br />

iso pooli helpottaa esimerkiksi palvelu- ja<br />

päivystysrinkien rakentamista ja toimintaa»,<br />

Hopsu toteaa. ■<br />

Tarkastaja Juha Hopsulle laatu merkitsee sitä, että<br />

työt tehdään sopimuksen mukaisesti.<br />

14 kontrahti 3/2013

Akustoidut kotimaiset<br />

U-work-kalusteet soveltuvat<br />

hyvin pienryhmätyöskentelyyn.<br />

Pyöriensa ansiosta niitä on<br />

helppo siirrellä.<br />

<strong>Hupissa</strong><br />

Uudenlaisen kohtaamisympäristön Pasilan Hupin<br />

ovet ovat auenneet. <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen asiakkaille<br />

ja heidän kumppaneilleen tarkoitetussa palvelussa<br />

tärkeintä on yhdessä tekeminen ja toisilta oppiminen.<br />

Teksti Marjo Tiirikka · Kuvat Matti Immonen<br />

on<br />

ilo tehdä työtä<br />

Työnteko on nykyisin yhä enemmän<br />

projektimaista ja verkottunutta.<br />

Pasilan Hupi vastaa tähän<br />

tarpeeseen: maamme vilkkaimman<br />

rautatieaseman vieressä sijaitseva<br />

Hupi tarjoaa kohtaamis- ja työnteon tiloja<br />

virastojen työntekijöille ja heitä eri puolelta<br />

Suomea tapaamaan tuleville kollegoille<br />

ja yhteistyökumppaneille.<br />

Palvelu sisältää erilaisia yksilö- ja<br />

ryhm ätiloja sekä verkkoyhteydet, tulos-<br />

tus- ja kopiointimahdollisuuden, kahvit ja<br />

päivän lehdet.<br />

<strong>Hupissa</strong> oleellista on yhdessä tekeminen,<br />

vuorovaikutus ja toisilta oppiminen.<br />

»Uusia kalusteita voi kuka tahansa ostaa,<br />

mutta niillä ei saada aikaan sisältöä»,<br />

johtava asiantuntija Petri Porkka sanoo.<br />

Maailmalla vastaavissa working lounge<br />

-tyypisissä tiloissa on syntynyt uusia liiketoimintamalleja.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

Porkka uskoo, että <strong>Hupissa</strong>kin viriää<br />

kontrahti 3/2013 15

Käytä tarpeen mukaan – maksa käytön mukaan.<br />

innovatiivisia ajatuksia ja syntyy erilaisia<br />

työn tekemisen tapoja.<br />

<strong>Hupissa</strong> on tarkoitus järjestää myös<br />

yhteisiä tapahtumia.<br />

»Esimerkiksi keskiviikko klo 9 –10<br />

on varattu erilaisille esittelytilaisuuksille.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt tai käyttöoikeuspassin<br />

tilaan lunastaneet voivat tuolloin kertoa<br />

tärkeistä ja ajankohtaisista asioista.»<br />

Porkka muistuttaa, että turvallisuus<br />

on <strong>Hupissa</strong> julkisen kahvilan tasoa, koska<br />

paikalla saattaa olla ulkopuolisia. Liikesalaisuuksista<br />

ei tiloissa siis kannata<br />

paljastaa.<br />

Palvelun saa käyttöön lunastamalla<br />

päivä-, kuukausi- tai vuosipassin itselleen<br />

virastotalon kokouskeskuksessa toimivalta<br />

kokous- ja kahvilavastaavalta. Hänen<br />

puoleensa voi kääntyä missä vain Hupia<br />

koskevassa asiassa. Myös Pasilan virastokeskuksen<br />

naapurikiinteistön neuvottelutilat<br />

ovat Hupin asiakkaiden varattavissa.<br />

Inspiroivia ratkaisuja<br />

Tilojen visuaalisesta ilmeestä vastaa<br />

professori, arkkitehti Jarmo Suominen.<br />

Suunnittelua ovat linjanneet tilojen joustavuus<br />

ja ihmiskeskeisyys. Lisäksi tilojen<br />

halutaan olevan intuitiiviset: niiden pitäisi<br />

houkutella käyttäjiä ilman sen kummempaa<br />

opastusta. Pääväreiksi valikoituvat<br />

luontoon ja ekologisuuteen viittava lime<br />

sekä punainen.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen toimitila-asiantuntija<br />

Riitta Sirén kertoo, että kalusteratkaisuilla<br />

halutaan tukea niin yksilö-, parikuin<br />

ryhmätyöskentelyä.<br />

»Toivottavasti palvelu inspiroi ja houkuttelee<br />

vaihtamaan ajatuksia», Sirén sanoo.<br />

Nimen keksijä aikoo hyödyntää palvelua<br />

Suunnitteluvaiheessa tilasta käytettiin<br />

työnimeä PasilaLounge tai <strong>Senaatti</strong>Hub.<br />

Palvelulle haluttiin kuitenkin suomenkielinen<br />

nimi, ja nimestä järjestettiin kilpailu.<br />

Voittajanimen keksi Maanmittauslaitoksen<br />

viestintäpäällikkö Pirkko Yliselä.<br />

»Olin yllättynyt, ettei kukaan muu keksinyt<br />

ilmiselvää nimeä eli väännöstä hubista<br />

hupiksi. Mietin sanontoja ja leikittelin ajatuksella,<br />

että on ilo tehdä työtä, hupi tehdä<br />

työtä», Yliselä kertoo nimen synnystä.<br />

Yliselä työskentelee itsekin Pasilan<br />

virastotalossa, ja hän odotti innolla Hupin<br />

valmistumista. Maanmittauslaitoksessa<br />

kokoustiloja on rajatusti. Työskentely<br />

tapahtuu tiimihuoneissa, eikä toimintamalliin<br />

kuulu ulkopuolisten viemistä omiin<br />

huoneisiin.<br />

»Välillä tuntuu turhalta varata kahdelle<br />

hengelle kokonaista neuvotteluhuonetta.<br />

<strong>Hupissa</strong> voi tavata kahden kesken tai<br />

pienellä porukalla asiakkaita tai toimittajia»,<br />

Yliselä kertoo.<br />

»Aina välillä tarvitsee myös erilaista tilaa,<br />

jossa ajatus pääsee lentoon. Toivon, että<br />

Pasilan Hupi olisi sellainen», Yliselä heittää.<br />

Konseptia monistetaan muualle<br />

Syyskuun aikana 16.–27.9 palvelua voi<br />

sovitusti testata maksutta. <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

toivoo saavansa palautetta palvelun<br />

toimimisesta jatkokehittelyä varten.<br />

Pasilan jälkeen konseptia on tarkoitus monistaa<br />

myös muualle Suomeen <strong>Senaatti</strong>kiinteistöjen<br />

tiloihin. ■<br />

Lähetä palautetta: hupi.pasila@senaatti.fi<br />

16 kontrahti 3/2013

Hupin kantavina teemoina ovat tilojen<br />

joustavuus, ihmiskeskeisyys ja intuitiivisuus.<br />

Suunnittelusta vastasi professori,<br />

arkkitehti Jarmo Suominen (keskellä).<br />

Pasilan <strong>Hupissa</strong><br />

on avoimet ovet<br />

16.10.2013 klo 10–15.<br />

Tervetuloa<br />

tutustumaan!<br />

Maanmittauslaitoksen Pirkko Yliselä<br />

toivoo, että <strong>Hupissa</strong> ajatus pääsee<br />

kunnolla lentoon.<br />

Näin palvelu toimii<br />

Voit ostaa päivä-, kuukausi- tai vuosipassin<br />

tarpeesi mukaan. Siihen sisältyvät<br />

verkkoyhteydet, tulostus- ja kopiontimahdollisuus,<br />

kahvit ja päivän lehdet ja<br />

Hupin neuvottelutilat.<br />

Passeja ja lisätietoa kokous- ja kahvilavastaavalta,<br />

jonka tavoittaa kokouskeskuksesta<br />

arkisin klo 7.30-15.00.<br />

Hupin sähköpostiosoite: hupi.pasila@senaatti.fi<br />

www.senaatti.fi/hupi<br />

Passien hinnat:<br />

• Päiväpassi 34 euroa<br />

(arkisin klo 7.30-15.00)<br />

• Kuukausipassi 240 euroa<br />

(30 päivää)<br />

• Vuosipassi 2 640 euroa.<br />

Hintoihin lisätään alv.<br />

Kokeile maksutta päivän<br />

ajan – tarjoamme yhden<br />

ilmaisen kokeilukerran<br />

per henkilö.<br />

kontrahti 3/2013 17

Vuonna 1958 valmistunut,<br />

alkujaan kommunistisen<br />

puolueen<br />

päämajaksi rakennettu<br />

punatiilinen Kulttuuritalo<br />

on Helsingin<br />

Alppilan keskeinen maamerkki. Puolueen<br />

ajauduttua konkurssiin kiinteistö päätyi<br />

valtion ja vuodesta 2006 <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

hallintaan. Rakennus on yksi Alvar<br />

Aallon keskeisimmistä töistä.<br />

»Edellisen kerran Kulttuuritaloa<br />

korjattiin laajemmin 1990-luvulla. Silloin<br />

työt jäivät kuitenkin rahoitusvaikeuksien<br />

vuoksi puolitiehen», <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

rakennuttajapäällikkö Kalevi<br />

Tapiolinna kertoo.<br />

Tammikuussa 2013 valmistuneessa<br />

peruskorjauksessa Kulttuuritalon talotekniikka<br />

saatettiin ajan tasalle. Ilmastointi,<br />

sähköt, vesijohdot ja viemärit<br />

uudistettiin ja kiinteistöön rakennettiin<br />

jäähdytys, jolla sisäilmaolosuhteet saatiin<br />

nykyvaatimusten mukaisiksi.<br />

Kulttuuritalon puhtauspalvelujen<br />

kilpailutus sekä vartiointi- ja aulapalveluiden<br />

järjestelyt hoidettiin yhteistyössä<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen kanssa.<br />

Vanhaa kunnioittaen, uutta luoden<br />

Konserttisali, toimistot ja kokoustilat<br />

saivat uutta pintaa, vaikka seinien värimaailma<br />

säilyikin suojelumääräysten mukaisesti<br />

samana ja lattiat pääsääntöisesti<br />

ennallaan.<br />

Muutenkin sisätilojen ratkaisut tehtiin<br />

materiaaleja ja rakenteita säilyttäen ja<br />

korjaten. Peruskorjauksen yhteydessä<br />

kunnostettiin myös noin 700 vanhaa<br />

18 kontrahti 3/2013

pesi kasvonsa<br />

Helsingin Kulttuuritalon lähes kaksi vuotta kestäneen peruskorjauksen<br />

myötä kiinteistöön saatiin kokouksille ja konferensseille lisää<br />

nykyaikaisella teknologialla varustettuja tiloja. Suojellun rakennuksen<br />

remontointi ei ollut aivan yksinkertaista.<br />

Teksti Maarit Seeling · Kuvat Jari Härkönen<br />

valaisinta. Lisäksi julkisivua ja vesikattoa<br />

parannettiin. Museovirasto ja Alvar Aalto<br />

-säätiö valvoivat suojelumääräysten noudattamista.<br />

Nykyaikaisen talotekniikan piilottaminen<br />

rakenteisiin oli Tapiolinnan mukaan<br />

varsin haasteellista. Hän toteaa hankkeella<br />

olleen sikäli onnea matkassa, että projektiin<br />

saatiin mukaan kokeneita ammattilaisia.<br />

Heidän kanssaan työt etenivät jouhevasti,<br />

vaikka paljon aikaa kuluikin muun<br />

muassa erilaisten mallitöiden tekemisessä<br />

ennen varsinaisia toimenpiteitä.<br />

»Malleja tehtiin niin puuovien ja<br />

ikkunoiden kunnostamisesta, kuparipellityksistä,<br />

laatoituksista kuin lattioiden<br />

käsittelystäkin. Näitä malleja sitten<br />

saatettiin pyöritellä jopa kuukausi. Silti<br />

onnistuimme laatutavoitteissa, aikatauluissa<br />

ja budjettiraameissamme hyvin»,<br />

Tapiolinna toteaa.<br />

Lähtökohtana Museoviraston tarpeet<br />

Kulttuuritalon peruskorjaus käynnistyi<br />

alkujaan Museoviraston tarpeista. Virasto<br />

oli jo kymmenisen vuotta pyrkinyt löytämään<br />

Helsingin toiminnoilleen museoita<br />

lukuun ottamatta tilat saman katon alta.<br />

Vuonna 2007 Museovirasto solmi<br />

esisopimuksen <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

kanssa Kulttuuritalon vieressä Sturenkatu<br />

2 a:ssa tyhjillään olleesta entisestä Kotitalousopettajaopistosta<br />

ja Kulttuuritalon<br />

toimisto-osasta.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt sitoutui peruskorjaamaan<br />

molemmat kiinteistöt. Peruskorjauksen<br />

suunnittelu käynnistyi vuonna<br />

2008. Vuosina 2009–2010 peruskorjattiin<br />

Sturenkatu 2a:n kiinteistö. Rakennusten<br />

kontrahti 3/2013 19

Kulttuuritalon valtteja ovat<br />

toiminnanjohtaja Minna Nymanin<br />

mukaan arkkitehtuuri, historia<br />

sekä monipuoliset palvelut.<br />

väliin rakennettiin yhdyskäytävä ja maan<br />

alle uudisrakennus viraston kokoelma- ja<br />

arkistotiloja varten.<br />

Kulttuuritalon peruskorjaus käynnistyi<br />

kesällä 2011 suojeltujen pintojen suojaamisella<br />

ja vanhan talotekniikan purkamisella.<br />

Purku-urakka vei jo yksistään 3–4<br />

kuukautta. Hankkeen vetovastuu siirtyi<br />

pääurakoitsijaksi valitulle kumppanille.<br />

»Kulttuuritalon peruskorjaus toteutettiin<br />

niin sanottuna jaettuna urakkana.<br />

Pääurakoitsijan lisäksi kohteessa työskenteli<br />

20 alistamissopimuksen mukaista<br />

sivu-urakoitsijaa. Näin saimme puuikkunoiden,<br />

ovien, kalusteiden ja tiilijulkisivun<br />

korjauksia tekemään juuri näihin töihin<br />

erikoistuneet tekijät», Tapiolinna selvittää.<br />

Konserttisalista kuulijaystävällisempi<br />

Kulttuuritalossa on erittäin tiukat suojelumääräykset,<br />

jotka on jaettu neljään eri<br />

suojeluluokkaan. Tiukimmat määräykset<br />

ovat kulttuuritalon sali- ja ravintolapuolella<br />

sekä rakennuksen niin sanotussa<br />

B-osassa.<br />

Kulttuuritalossa on kolme osaa.<br />

A-osa on Museoviraston toimistokäytössä.<br />

20 kontrahti 3/2013

Uudistetut tilat ovat nyt monikäyttöisiä.<br />

Siellä säilytettiin alkuperäinen huonejako,<br />

alkuperäisiä ovia ja valaisimia. Kaksikerroksinen<br />

B-osa yhdistää A- ja C-siivet.<br />

Ensimmäisen kerroksen sisääntuloaulan<br />

lisäksi siihen sijoittuu toisessa kerroksessa<br />

kokoustiloja sekä 101-paikkainen<br />

Alvar-auditorio, joka on kalustettu osin<br />

entisöidyin, osin uusin kalustein.<br />

C-osassa on Kulttuuritalon viuhkan<br />

muotoinen 1 450-paikkainen Aalto-konserttisali.<br />

Konserttisali sai uudet, siirrettävät<br />

penkit, jolloin etuosan lattia voidaan<br />

vapauttaa muuhun käyttöön. Istumapaikkojen<br />

määrää saatiin hieman lisätyksi.<br />

Salin takaosassa on kiinteät penkit, jotka<br />

korjattiin. C-osassa on myös Kulttuuritalon<br />

ravintola.<br />

Konserttisalin akustiikkaan tehtiin<br />

suojelumääräysten takia vain vähäisiä<br />

rakenteellisia muutoksia. Sen sijaan salin<br />

sähköistä äänentoistoa parannettiin nykykriteereitä<br />

vastaavaksi. Samoin talon av-,<br />

valaistus- ja nostinjärjestelmät uusittiin.<br />

»Konserttisalissa tehtiin myös iso<br />

ilmastointiremontti. Salin ilmastointikone<br />

sijoitettiin maanalaiseen uudisrakennukseen.<br />

Ilmanvaihto käännettiin: tuloilma<br />

puhalletaan yläkatsomon istuinten alta<br />

tuloilmaventtiileistä ja salin etuosasta.<br />

Poistoilma ohjataan katon puolelta takaa<br />

ulos. Aikaisemmin ongelmana oli, että viileä<br />

ilma jäi katon yläosaan. Paikat alkoivat<br />

tulla ihan sananmukaisesti varsin kuumiksi,<br />

jos sali oli täynnä väkeä. Nyt siellä on<br />

paljon miellyttävämpi olla», Tapiolinna<br />

toteaa.<br />

Lisätiloja kokouskäyttöön<br />

Kulttuuritalon toiminnanjohtaja Minna<br />

Nyman on tyytyväinen remontin jälkeen,<br />

vaikkei muutoksia heti vilkaisemalla<br />

huomaa. Aikaisempi nuhruisuus on poissa,<br />

silti talo heijastaa edelleen 50-luvun<br />

henkeä.<br />

Kulttuuritalon näkyvin toiminta-alue<br />

on edelleen konsertti- ja muu ohjelmatoiminta.<br />

Lisäksi tarkoitus on Nymanin<br />

mukaan panostaa aikaisempaa enemmän<br />

kongressi-, kokous- ja juhlapalvelujen<br />

kasvuun ja yritysasiakkaiden saamiseen.<br />

Kulttuuritalon remontin käynnis tyessä<br />

pitkään talon päävuokralaisena ollut<br />

Radion Sinfoniaorkesteri siirtyi Musiikkitaloon.<br />

RSO:n muuton myötä Kulttuuritalon<br />

konserttisalin vuosittaista kapasiteettia<br />

vapautui yli 100 käyttöpäivää.<br />

»Uudistetut tilat ovat monikäyttöisiä<br />

ja ne soveltuvat kokouskäytön ohella<br />

hyvin monipuolisesti erilaisiin tapahtumiin.<br />

Kokous- ja juhlakäyttöön valmistui<br />

myös kokonaan uusia 10–150 hengen<br />

tiloja. Niiden lisäksi käytössämme on nyt<br />

myös 100-paikkainen auditorio», Nyman<br />

selvittää.<br />

Syksyn aikana Kulttuuritalo käynnistää<br />

uudistettujen kokoustilojensa ja<br />

-palveluiden markkinoinnin.<br />

»Kulttuuritalon valtteja ovat arkkitehtuuri,<br />

historia sekä monipuoliset ja<br />

laadukkaat palvelut. Remontin myötä tilat<br />

ovat myös taloteknisesti tätä päivää. Informoinnissa<br />

on kuitenkin vielä tekemistä.<br />

Vaaditaan työtä, että saamme lyötyä<br />

itsemme läpi yhtenä vaihtoehtona myös<br />

kokousasiakkaille», Nyman summaa. ■<br />

Alvar-auditorio kalustettiin sekä<br />

entisöidyillä että uusilla kalusteilla.<br />

Kuvassa <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen Kalevi<br />

Tapiolinna ja Kulttuuritalon Minna Nyman.<br />

Helsingin Kulttuuritalo<br />

Peruskorjauksen rakennuttaja ja<br />

kiinteistön omistaja: Kiinteistö oy Helsingin<br />

Kulttuuritalo (<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

100-prosenttisesti omistama}.<br />

Peruskorjauksen rakennuttajakonsultti:<br />

Genpro Solutions Oy<br />

Peruskorjauksen Suunnittelu:<br />

Arkkitehdit NRT Oy<br />

Pääurakoitsija: Rakennus Oy Antti J. Ahola<br />

Hinta: 18 miljoonaa euroa<br />

kontrahti 3/2013 21

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen tilamuutos<br />

x Osa 1. Lähtökohta ja tavoitteet<br />

Osa 2. Mitä muutos vaatii<br />

Osa 3. Millainen työympäristöstä tuli<br />

Suutarin lapsi<br />

saa kengät<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt on tarjonnut asiakkailleen asiantuntijaapua<br />

työympäristöön liittyvissä hankkeissa. Nyt se pääsee<br />

itse sukeltamaan muutoksen syövereihin muuttamalla oman<br />

avotilansa monitilaympäristöksi vuoden loppuun mennessä.<br />

Samalla työnteon tavat ja toimintakulttuuri muuttuvat.<br />

Teksti Marjo Tiirikka · Kuvat Jari Härkönen<br />

Lintulahdenkujan vanhaan<br />

viljasiiloon sisään astuttaessa<br />

eteen avautuu valtava aula<br />

mustine tyhjine penkkeineen.<br />

Tilamuutoksen valmistuttua aula sykkii<br />

uudenlaista elämää. Siitä muotoutuu<br />

aktiivinen työskentelyalue lyhytaikaiseen<br />

työntekoon ja spontaanien palaverien<br />

pitämiseen.<br />

Viidennestä kerroksesta luovutaan<br />

kokonaan. Muihin kerroksiin tulee<br />

kokous keskus koko talon käyttöön,<br />

toimistolaboratorio ja mobiilivyöhyke.<br />

Koti pesävyöhykkeillä sijaitsevat yksiköiden<br />

kotipesät. Ne koostuvat 2– 4<br />

nimetystä työpisteestä sekä ympärille sijoitetuista<br />

nimeämättömistä työpisteistä.<br />

Tehokkuudessa askel edelle<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöillä on 270 työntekijää,<br />

joista 167 työskentelee Sörnäisten<br />

Lintulahdenkadulla. Työympäristökyselyn<br />

mukaan senaattilaiset liikkuvat<br />

paljon: omalla työpisteellään istuu 39<br />

prosenttia väestä, muut ovat vähintään<br />

kolmasosan viikosta toisaalla.<br />

Pääkonttori on sijainnut Lintulahdenkadulla<br />

yli 10 vuotta, eivätkä tilat<br />

vastaa johtavan työympäristöasiantuntija<br />

Reetta Ripatin mukaan enää nykyaikaista<br />

tapaa tehdä työtä.<br />

»Avokonttorin sijaan haluamme nähdä<br />

tilamme enemmän nykyaikaista tietotyötä<br />

tukevana monitilaympäristönä», Reetta<br />

Ripatti kertoo.<br />

Muutoksen taustalta löytyy paitsi<br />

tietotyön tukeminen myös valtion toimitilastrategian<br />

tuomat uudet tilankäytön<br />

tehostamistavoitteet. Tällä hetkellä tilatarpeeksi<br />

on määritelty 25 neliötä/henki.<br />

Alustavien tietojen mukaan uusi strategia<br />

tulee linjaamaan 18 neliötä henkilötyövuodelta<br />

saneeraus- ja peruskorjauskohteisiin<br />

ja 15 neliötä henkilötyövuodelta<br />

uudiskohteisiin.<br />

»Meille tulee 15,5 neliötä eli alitamme<br />

tavoitteen selkeästi. Tämä onnistuu luovuttamalla<br />

yksi kerros kokonaan ulkopuoliselle<br />

vuokralaiselle.»<br />

Vain osa työntekijöistä saa nime tyt<br />

työpisteet, muut voivat valita kulloiseenkin<br />

työtehtävään parhaiten soveltuvan<br />

työnteon paikan. Ylibuuk kausprosentti on<br />

25, mikä tarkoittaa että käyttäjiä on 25<br />

prosenttia enemmän kuin työpisteitä.<br />

Tarvittaessa lisätilaa saadaan vaikkapa<br />

henkilöstöravintolasta. Sen käyttöastetta<br />

on muutenkin tarkoitus lisätä tekemällä<br />

tilasta monikäyttöinen ja paremmin yksin<br />

tai yhdessä työskentelyyn sopiva erilaisin<br />

kaluste- ja ict-ratkaisuin.<br />

Positiivista pöhinää<br />

Työympäristövision mukaan tiloista tulee<br />

monipaikkainen virtuaalitoimisto, jossa<br />

hyödynnetään tehokkaasti verkkoneuvotteluja.<br />

Turvallisuusvaatimukset huomioidaan<br />

muun muassa vyöhykkeistämällä<br />

tilat periaatteella julkinen – puolijulkinen<br />

– yksityinen.<br />

Vision mukaan vuorovaikutus tulee entistä<br />

sujuvammaksi ja monipuolisemmaksi.<br />

»On aika siirtyä siilomaisesta ajattelusta<br />

vapaampaan vuorovaikutukseen.<br />

Neljässä kerroksessa työskentely on koettu<br />

keskustelua rajoittavaksi asiaksi, eivätkä<br />

kiinteät pisteet edistä liikkuvuutta.<br />

22 kontrahti 3/2013

Johtava työympäristöasiantuntija<br />

Reetta Ripatti vetää tällä hetkellä<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen omaa työympäristöhanketta,<br />

joka toimii hyvänä oppimisprossina<br />

koko henkilökunnalle.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen nykyiset avotilat eivät tue tietotyötä parhaalla mahdollisella<br />

tavalla. Tilat valjastetaan vuorovaikutusta lisäävään ja tehokkaampaan käyttöön.<br />

Esimerkiksi henkilöstöravintolan (alla vasemmalla) monikäyttöisyyttä lisätään<br />

kaluste- ja ict-ratkaisuin, jolloin myös ravintolassa voi työskennellä. Avokonttorin<br />

työtila (alla oikealla) korvataan kotipesillä.<br />

Uskomme, että tiiviimmissä tiloissa<br />

työskentely saa aikaan positiivista pöhinää<br />

ja törmäyttämistä.»<br />

Tavoitteena on, että työnteko on<br />

hauskaa ja tuottavaa. Lisäksi asiakkaiden<br />

palvelussa halutaan jatkossa hyödyntää<br />

koko <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen tieto ja osaaminen,<br />

jota projektin varrella kerrytetään<br />

ja syvennetään. Myös asiantuntijapalvelujen<br />

myymisen uskotaan helpottuvan.<br />

»Näytämme asiakkaillemme esimerkkiä<br />

ja viestimme palveluista niin, että<br />

niiden ostaminen on helpompaa. Toimistolaboratorioomme<br />

voi tulla pilotoimaan<br />

uusia kaluste- ja ict-ratkaisuja Suomesta ja<br />

maailmalta», Reetta Ripatti kertoo. ■<br />

Seuraavassa Kontrahdissa kerromme, mitä<br />

kaikkea muutos vaatii.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen tilamuutos pähkinänkuoressa<br />

Nyt<br />

Tavoite<br />

Avokonttori, jossa viidessä kerroksessa yksiköt työskentelevät eri<br />

kerroksissa omissa työpisteissään avotilassa. Ei edistä vuorovaikutusta<br />

parhaalla mahdollisella tavalla.<br />

Tuottaa <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen strategiaa tukeva työympäristökonsepti,<br />

joka vastaa organisaation tarpeisiin joustavasti myös tulevaisuuden<br />

muuttuvassa toimintaympäristössä. Projekti on samalla sisäinen<br />

oppimisprosessi työympäristökehittämisen mahdollisuuksista ja<br />

käytännön toteutuksesta.<br />

Ratkaisu Monitilaympäristö, jossa erilaisia tiloja tehdä työtä. Kotipesissä<br />

nimettyjä paikkoja niille, jotka tarvitsevat kiinteää työpistettä. Ympärillä<br />

nimeämättömiä työpisteitä, joissa kuka vain voi työskennellä.<br />

Lisäksi vetäytymistiloja ja pienpalaveritiloja. Mobiilivyöhykkeellä<br />

projektihuoneita, tiimityötiloja ja hiljaisen työn alue.<br />

kontrahti 3/2013 23

avaimet toimiviin ratkaisuihin<br />

Millainen kehittämistarve<br />

omaan työympäristöön<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt on kehittänyt uudet työvälineet<br />

työympäristön tehostamiseen ja uudistamiseen.<br />

Niiden avulla oman organisaation muutoksen tarve<br />

on aikaisempaa helpompi hahmottaa.<br />

Teksti Minna Saano · Kuvat © <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

Tehostus, Linjaus ja Uudistus<br />

ovat <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen uusia<br />

työympäristökehittämisen<br />

palvelutuotteita. Niiden yhtenä<br />

taustavaikuttimena toimii valtion toimitilastrategia,<br />

erityisesti sen tilankäytön<br />

tehokkuustavoitteet.<br />

»Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi<br />

toimitilaratkaisuissa joudutaan usein siirtymään<br />

perinteisistä erillishuonepohjaisista<br />

työympäristöistä uudempiin monitilaympäristöihin.<br />

Asiantuntijapalveluiden<br />

avulla muutos saadaan<br />

Tehostus,<br />

Linjaus vai<br />

Uudistus<br />

onnistuneesti läpivietyä ja<br />

työympäristö tukemaan<br />

organisaation ydintoimintaa<br />

ja strategisia prosesseja»,<br />

kertoo <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

johtava asiantuntija<br />

Reetta Ripatti.<br />

Työympäristökehittämisen palveluita<br />

on <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöissä tehty jo yli<br />

kymmenen vuoden ajan, mutta nyt palveluita<br />

on selkiytetty tuotteistamalla ne<br />

kolmeksi erityyppiseksi lähestymistavaksi.<br />

Käytännön kehittämistyössä on havaittu<br />

asiakkaiden tarpeiden edustavan tyypillisesti<br />

jotakin näistä tarjottavista kolmesta<br />

vaihtoehdosta.<br />

»Tehostus, Linjaus ja Uudistus ovat<br />

ennen kaikkea uusi tapa jäsentää palveluita<br />

ja helpottaa asiakkaan ostopäätöstä.<br />

Palveluissa on otettu huomioon muutosten<br />

eri strategisuusasteet sekä asiakkaan<br />

lähtökohdat ja tahtotila siitä, kuinka isosta<br />

muutoksesta tai uusiutumisesta on kyse»,<br />

kertoo Ripatti.<br />

Tulevaisuuden toiminta kärkenä<br />

Kaikki kolme palvelua pitävät sisällään<br />

analyyttisen vaiheen, johon kuuluu muun<br />

muassa työympäristökysely. Sillä selvitetään<br />

työnteon tapoja, tavoitteita, näkemyksiä<br />

ja asenneilmapiiriä. Palveluihin<br />

sisältyy myös lähes poikkeuksetta jonkinasteista<br />

henkilöstön osallistamista.<br />

»Tehostaminen on toimenpiteenä<br />

kevyt, eikä siinä pureuduta<br />

syvälle organisaation toimintaan.<br />

Linjauksessa tyypillisesti<br />

lähdetään miettimään<br />

organisaation työnteon tapoja,<br />

organisaatiokulttuuriakin, kehittämään<br />

ja suunnittelemaan<br />

työympäristö niiden tueksi,<br />

mutta siinä ei välttämättä haeta radikaalia<br />

muutosta, esimerkiksi monipaikkaiseen<br />

mobiiliin virtuaalityöhön», Ripatti kertoo.<br />

»Uudistuksessa nimensä mukaisesti<br />

uudistetaan organisaation toimintakulttuuria<br />

ja työnteon tapoja, joiden tueksi<br />

kehitetään uudenlainen työympäristö.<br />

Tavoitteena voi olla esimerkiksi uuden<br />

strategian tai vaikkapa organisaatioiden<br />

yhdistymisen tukeminen työympäristön<br />

avulla», hän jatkaa.<br />

Palveluiden jaottelu ei ole kiveen<br />

hakattu, vaan perusta asiakkaan kanssa<br />

käytävälle keskustelulle, jossa selvitetään,<br />

kuinka mittavasta ja perusteellisesta<br />

työympäristönkehittämisen projektista on<br />

kyse. Palvelu räätälöidään aina asiakkaan<br />

tarpeita ja toiveita vastaamaan.<br />

»Lähtökohta kaikille vaihtoehdoille<br />

on työympäristön toimivuus ja viihtyisyys<br />

sekä toki myös tyytyväiset käyttäjät. Iso<br />

painoarvo on sillä, miten työympäristö<br />

tukee organisaation toimintaa tulevaisuudessa.<br />

Pyrimme yhdessä asiakkaan<br />

kanssa ennakoimaan toimintaympäristössä<br />

tapahtuvia tai asiakkaan organisaation<br />

tulevia muutoksia. Tavoitteena ovat mahdollisimman<br />

muuntojoustavat ja ajallisesti<br />

pitkäkestoiset ratkaisut.»<br />

Työympäristön kehittäminen ei ole<br />

kertaluonteinen toimenpide, joka uusitaan<br />

joskus vuosien päästä vaan kehittäminen<br />

on jatkuvaa. Siksi palveluihin kuuluu<br />

uuden työympäristön haltuunoton jälkeen<br />

seuranta siitä, onko valittua ratkaisua<br />

tarpeen tarkentaa.<br />

»Joskus muutos on jäänyt liian pieneksi<br />

tai käytännössä huomataan esimerkiksi<br />

mobiilimman ratkaisun olevankin<br />

organisaatiolle parempi. Silloin jo tehtyä<br />

ratkaisua voidaan viilata uusiksi.»<br />

Hyödyt asiakkaalle<br />

Minkä tahansa palvelutuotteen asiakas valitseekin,<br />

tähtää se siihen, että toimitilat ja<br />

tilankäyttö saadaan valtion toimitilastrategian<br />

linjauksia ja tavoiteasetteluja vastaaviksi.<br />

Usein seurauksena ovat tilankäytön<br />

tehostuminen ja sitä kautta saavutettavat<br />

kustannussäästöt.<br />

»Keskeisin etu tiivistettynä pähkinänkuoreen<br />

on, että palvelulla saadaan<br />

organisaation toimintaa, viime kädessä<br />

strategiaa ja sen jalkauttamista toteuttava<br />

työympäristö, johon henkilöstö on<br />

sitoutunut. Syntyy uusi tapa tehdä työtä,<br />

jota fyysinen, sosiaalinen ja virtuaalinen<br />

työympäristö tukevat», tiivistää Ripatti. ■<br />

24 kontrahti 3/2013

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

työympäristöpalvelut<br />

Tehostus<br />

Tehostava työympäristöprojekti<br />

silloin, kun nykyiset toimitilat ovat<br />

liian kalliit, mutta toimintamalleja ei<br />

tarvitse tai voida samalla uudistaa.<br />

Kesto: 3– 4 kk<br />

Tulos: Tehokkaampi tilankäyttö ja<br />

vuokrasäästöt<br />

Linjaus<br />

Linjaava työympäristöprojekti silloin,<br />

kun vuokra sopimus on päättymässä,<br />

peruskorjaus lähestyy tai edessä<br />

on merkittävä organisaatio muutos.<br />

Toimintakulttuuria<br />

halutaan uudistaa ja henkilöstö<br />

osallistaa muutokseen.<br />

Kesto: 6 kk<br />

Tulos: Uusi tuottava työympäristö ja<br />

ammattivoimin tuettu muutos<br />

Uudistus<br />

Uudistava työympäristöprojekti<br />

silloin, kun työympäristöllä haetaan<br />

uutta strategiaa ja visiota tai haastavaa<br />

yhteen sulautumista tukevaa<br />

radikaalia työkulttuurin muutosta.<br />

Kesto: 8 kk<br />

Tulos: Tulevaisuuden työympäristö<br />

ja työskentelytavat<br />

kontrahti 3/2013 25

työhyvinvointi<br />

Työhyvinvointi on<br />

viraston omissa käsissä<br />

Teksti<br />

Pirjo Kupila<br />

Kuvitus Juha Helasto<br />

Asiantuntijaorganisaatiossa työnteko tuottaa itsessään työhyvinvointia silloin kun työ sujuu.<br />

Kehityspäällikkö Hilppa Kajaste<br />

Valtiokonttorista sanoo, että<br />

hyvinvoivan työyhteisön tunnistaa<br />

paljaalla silmällä.<br />

»Sen näkee jo siitä, miten ihmiset<br />

katsovat toisiaan, kuinka he puhuvat ja<br />

antavat tilaa toisilleen. Hyvä työilmapiiri<br />

välittyy myös fyysisestä ympäristöstä: työhuoneiden<br />

ovia pidetään auki ja toimitiloja<br />

on vaivauduttu koristelemaan.»<br />

Kajaste on tutustunut hyvinvoiviin<br />

valtion työyhteisöihin Kaiku-työhyvinvointikilpailun<br />

auditointikäynneillä. Kilpailun<br />

loppusuoralla auditoitavaksi pääsee<br />

3–4 hakemusten perusteella parhaaksi<br />

valittua organisaatiota.<br />

Kaiku-palkinto on Valtiokonttorin<br />

myöntämä tunnustus sellaisille valtion<br />

työyhteisöille, jotka ovat kehittäneet<br />

työhyvinvointiaan suunnitelmallisesti ja<br />

tuloksellisesti. Kilpailuun on kymmenessä<br />

vuodessa osallistunut yli 100 työpaikkaa,<br />

joissa on noin 7 000 työntekijää.<br />

Kajaste sanoo, että työtyytyväisyyttä<br />

asteikolla 1–5 mittaavan VM-baron<br />

kokonaisindeksi on voittajaorganisaatiossa<br />

lähellä neljää, kun se valtiolla on keskimäärin<br />

noin 3,4.<br />

Kajasteen mukaan palkittuja organisaatioita<br />

yhdistää se, että niiden johto<br />

on oivaltanut henkilöstön hyvinvoinnin<br />

ja tuottavuuden välisen yhteyden. Kuten<br />

senkin, että työhyvinvointi on yksi niistä<br />

asioista, joihin virasto voi täysin itse<br />

vaikuttaa.<br />

»Voittajayhteisöt ovat myös vieneet<br />

työhyvinvoinnin organisaationsa rakenteisiin.<br />

Työhyvinvointi on mukana erilaisina<br />

foorumeina ja käytäntöinä kaikessa organisaation<br />

toiminnassa ja päätöksenteossa»,<br />

hän sanoo.<br />

Työhyvinvointia<br />

vaikeissakin olosuhteissa<br />

Kaiku-ideologian mukaan työhyvinvointi<br />

syntyy työssä ja perustuu kolmeen tekijään:<br />

johtamiseen, osaamiseen ja osallistumiseen.<br />

Kun johtaminen kulkee, henkilöstön<br />

ammattitaito on kohdallaan ja työntekijät<br />

saavat osallistua itseään koskeviin asioihin,<br />

työ sujuu vaikeissakin olosuhteissa.<br />

Tämä tiedetään ulkoministeriössä, joka<br />

voitti keväällä Kaiku-palkinnon. Tunnustus<br />

myönnettiin koko ulkoasiainhallinnolle eikä<br />

vain ministeriölle virastona.<br />

UM eroaa muista hallinnonaloista monella<br />

tavoin. Neljännes ministeriön virka-<br />

Hyvinvoivan työyhteisön<br />

tunnistaa jo paljaalla silmällä.<br />

26 kontrahti 3/2013

kiinteistöjen, Suomen Sisäilmakeskuksen<br />

ja työterveyspalvelujen kanssa.<br />

Rohkeus ja sitkeys<br />

palkittiin toistamiseen<br />

Kirsti Narinen kuvaa UM:n työhyvinvointityötä<br />

neljällä adjektiivilla: määrätietoista,<br />

johdonmukaista, rohkeaa ja kärsivällistä.<br />

Työhyvinvointia hoidetaan samalla otteella<br />

kaikessa organisaation toiminnassa ja<br />

päätöksenteossa kaikilla hallinnon tasoilla<br />

ja kaikissa työyhteisöissä.<br />

»Mittareilla, kuten VM-barolla, sisäisillä<br />

tarkastuksilla, työpaikkaselvityksillä ja<br />

johtajuusarvioinneilla, asioista tehdään<br />

näkyviä ja niihin pystytään puuttumaan»,<br />

Narinen jatkaa.<br />

Kaiku-palkinnon<br />

perusteluissa todetaan,<br />

että ulkoasianhallinto<br />

on yhdistänyt<br />

mallikelpoisella tavalla<br />

työhyvinvoinnin, työsuojelun<br />

ja työterveyshuollon<br />

ohjauksen<br />

verkostot. Lisäksi työhyvinvointiyksikkö<br />

on<br />

laatinut henkilöstölle<br />

selkeät toimintaohjeet<br />

eri ongelmatilanteisiin<br />

sekä tiedottanut ja<br />

mieskunnasta vaihtaa tehtävää vuosittain,<br />

kun muualla valtionhallinnossa henkilökierrossa<br />

on 3–4 prosenttia työntekijöistä.<br />

Lisäksi useampi kuin joka toinen ulkoasiainhallinnon<br />

työntekijä työskentelee<br />

edustustoissa ulkomailla. Heistä neljännes<br />

on muita kuin Suomen kansalaisia.<br />

UM:ssä työhyvinvointia on kehitetty<br />

järjestelmällisesti Kaiku-ideologian mukaisesti<br />

työn tekemisen näkökulmasta jo<br />

toistakymmentä vuotta.<br />

»Elämme epätäydellisessä ja yhä epävakaammaksi<br />

käyvässä maailmassa. Sen<br />

vuoksi yritämme luoda työnteolle sellaiset<br />

rakenteet, joissa häiriötekijöihin osataan<br />

ja uskalletaan puuttua nopeasti», sanoo<br />

ulkoasiainneuvos ja työhyvinvointipäällikkö<br />

Kirsti Narinen UM:stä.<br />

Viime aikoina UM:ssä on paneuduttu<br />

etenkin johtamisen kehittämiseen sekä<br />

työympäristön terveyden ja turvallisuuden<br />

parantamiseen.<br />

»Poliittinen epävakaus sekä ilmansaasteiden<br />

ja luonnonkatastrofien lisääntyminen<br />

kohdemaissa asettavat isoja vaatimuksia<br />

työnantajalle etenkin, kun lähetetyillä<br />

työntekijöillä on usein perhe mukana<br />

ulkomailla», Narinen sanoo.<br />

Kotimaassa UM on tarttunut jämäkästi<br />

sisäilmaongelmiin ja luonut niihin ennakoivan<br />

toimintamallin yhdessä <strong>Senaatti</strong>järjestänyt<br />

niistä koulutusta henkilöstölle<br />

läpi hallinnon.<br />

UM sai ensi yrittämällä vuonna 2012<br />

tyytyä Kaiku-kunniamainintaan, koska<br />

sen tekemä kehitystyö ei vielä näkynyt<br />

mittaustuloksissa riittävän pitkäaikaisena<br />

nousevana trendinä.<br />

VM-baron vastausprosentti oli noussut<br />

UM:ssä vuosina 2010–2011 49:stä 75:een.<br />

Silti vasta syksyn 2012 hurja 77 prosentin<br />

vastausaktiivisuus ja tulokset vakuuttivat<br />

Kaiku-tuomariston lopullisesti.<br />

»Henkilökuntamme on vakuuttunut,<br />

että työhyvinvointikyselyyn vastaamalla<br />

voi vaikuttaa ja viedä asioita eteenpäin»,<br />

Narinen iloitsee. ■<br />

Mikä erottaa Kaiku-palkitut muista<br />

• Pitkäjännitteisyys: työhyvinvoinnin mittaustulokset<br />

ovat parantuneet useana vuonna peräkkäin.<br />

• Johdon sitoutuminen: työhyvinvointi on mukana<br />

kaikessa viraston päätöksenteossa ja toiminnassa.<br />

• Ei henkilösidonnaista: työhyvinvointitoiminta on<br />

viety organisaation rakenteisiin ja toimintaa kehitetään<br />

riippumatta siitä, ketkä tehtäviä hoitavat.<br />

• Omannäköistä toimintaa: virasto tekee juuri sellaista<br />

työhyvinvointitoimintaa, joka on sille tarpeen.<br />

kontrahti 3/2013 27

kurkistus ulos<br />

kohteita senaatti-kiinteistöjen ulkopuolelta<br />

DNA:n uusi toimitalo tarjoaa energiatehokkaan ja<br />

joustavan työympäristön. Tilojen monimuotoisuus<br />

ja mobiilityöpisteet ovat lisänneet henkilöstön<br />

viihtyvyyttä ja vuorovaikutusta.<br />

Teksti Tuija Holttinen · Kuvat DNA<br />

Monimuotoisuus motivoi<br />

Työtyytyväisyys<br />

on harpannut<br />

huimasti<br />

ylöspäin.<br />

DNA:n uusi toimitalo<br />

on näkyvällä paikalla<br />

pääradan varrella Helsingin<br />

Käpylässä. Silti kiireisen<br />

näköinen harhailija kääntyy<br />

aulassa vastaanoton puoleen ja<br />

ihmettelee, että missä se Eira<br />

nyt oikein olikaan Vierailija on<br />

oikeassa paikassa oikeaan aikaan.<br />

Kyse on DNA-talon valoisan ja<br />

avaran aulan lasiseinäisistä neuvottelutiloista,<br />

jotka on nimetty<br />

Helsingin eri kaupunginosien<br />

mukaan.<br />

Hallintojohtaja Vesa Vuoti<br />

sen sijaan on oppinut varsin<br />

hyvin DNA Talon eri nurkat ja<br />

tilat kuluneen vuoden aikana.<br />

Hän on innoissaan uusista tiloista,<br />

väreistä ja tunnelmista sekä<br />

ennen kaikkea talon tarjoamista<br />

mahdollisuuksista.<br />

»Myös henkilöstö on ottanut<br />

talon ja uudenlaiset työn tekemisen<br />

mallit upeasti vastaan.<br />

Henkilöstön tyytyväisyys onkin<br />

ykkössijalla. Työtyytyväisyys on<br />

kyselyjen mukaan ensimmäisen<br />

Käpylä-vuoden aikana harpannut<br />

huimasti ylöspäin», Vuoti<br />

kertoo.<br />

Viime kesäisessä muutossa<br />

tapahtui paljon. Konkreettisen<br />

muuton lisäksi muutettiin<br />

toimintamalleja ja otettiin<br />

käyttöön mobiilityöpisteet, joita<br />

käyttää kaksi kolmasosaa talon<br />

toimijoista.<br />

»Työtehtävät määrittävät<br />

sen, tarvitaanko kiinteää paikkaa<br />

vai ei. Jokaisen työtehtävät on<br />

käyty läpi ja tilanteen mukaan<br />

katsottu, kenelle sopii mobiilipiste<br />

ja mitkä työt vaativat<br />

kiinteän työpöydän», Vuoti<br />

selventää.<br />

»Uuteen taloon siirryttäessä<br />

myös uusien työskentelytapojen<br />

sisäänajo tuntui mielekkäältä.<br />

Kenelläkään ei ollut entistä<br />

historiaa näissä tiloissa.»<br />

Ensimmäinen vuosi on sujunut<br />

hienosti. Vesa Vuoti korostaa<br />

asioista tiedottamisen tärkeyttä<br />

ja ajan antamista keskusteluille<br />

ja mielipiteiden kuulemiselle.<br />

DNA:lla henkilöstö pääsi vaikuttamaan<br />

muun muassa kalusteratkaisuihin.<br />

Tuoleja ja pöytiä sai<br />

testata jo kauan ennen uuden<br />

talon valmistumista.<br />

Mobiilityöpisteet ja erilaiset<br />

tilat erilaisille työtehtäville on<br />

otettu luontevasti käyttöön.<br />

Hyvää esimerkkiä tarjosi johtoporras.<br />

»Toimitusjohtajalla ei ole nimettyä<br />

paikkaa eikä huonetta, ei<br />

myöskään johtoryhmän jäsenillä.<br />

Sen sijaan esimerkiksi asiakaspalvelussa<br />

on kiinteä työpiste,<br />

sillä ainakin tällä hetkellä työ<br />

sitä edellyttää. Tilatarpeita katsotaan<br />

aina sen hetkinen tilanne<br />

huomioiden», Vuoti täsmentää.<br />

Esimerkiksi työkerroksissa<br />

yhteisölliset free zone -alue ja<br />

hiljaisen työn kirjastoalueet on<br />

merkattu tarroilla. Jos tilanne<br />

niin vaatii, tilan käyttöä voidaan<br />

rajata uudella tavalla.<br />

»Kannattaa edetä kuuntelemalla<br />

ja käytännön kokemuksia<br />

hakemalla. Mittaa ja tutki – ja<br />

ole valmis muutoksiin jatkuvasti»,<br />

Vesa Vuoti vinkkaa. ■<br />

Uudessa pääkonttorissa tilan<br />

käyttö tehostui. Olennaisinta on<br />

kuitenkin henkilöstön tyytyväisyys.<br />

28 kontrahti 3/2013

Kerroksissa neukkarit on nimetty värikoodin mukaan. Vihreästä kerroksesta löytyvät neuvottelutilat<br />

Mänty ja Kuusi, pinkissä kerroksessa palaveerataan Pionissa ja Ruusussa.<br />

Mobiilipisteissä ei ole tilaa henkilökohtaisille tavaroille.<br />

Rakkaimpia valokuviaan voi katsella vaikka kännykästä.<br />

Neuvottelutilojen kaupunginosien<br />

mukaan valittu nimistö on lähtöisin<br />

henkilöstölle pidetystä nimikilpailusta.<br />

DNA-talossa on runsaasti vaihtoehtoja erilaisille työtarpeille:<br />

hiljaista tilaa itsenäiselle työskentelylle, inspiroivia kokoustiloja<br />

sekä yhteisöllisyyttä vahvistavia seurustelu- ja tiimityötiloja.<br />

kontrahti 3/2013 29

uusi elämä<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen aiemmin omistaman tai myynnissä olevan kohteen kuulumiset.<br />

Jos seinät voisivat puhua, Ohranan talolla olisi varmasti monta mielenkiintoista<br />

tarinaa kerrottavana vaikkapa presidentti Mannerheimin työpäivästä tai Siperiaan<br />

karkotetuista vangeista. Historiallinen arvokiinteistö on nyt kaupan.<br />

Teksti Marjo Tiirikka · Kuvat <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

Tuleeko Ohranan taloon jälleen asukkaita<br />

Viimeiset 70 vuotta talossa<br />

toimi rajavartiolaitos, joka<br />

muutti viime vuonna pois.<br />

Kehittämiskumppania<br />

etsitään<br />

1800-luvun lopulla<br />

Helsingissä koettiin<br />

ennätysmäisen vilkasta<br />

rakentamisen aikaa. Tuolloin<br />

valmistuivat muun muassa<br />

Ateneum, Säätytalo sekä nyt<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen myynnissä<br />

oleva Ohranan talo.<br />

Vuonna 1889 Korkeavuorenkadulle<br />

Johanneksenkirkkoa<br />

vastapäätä valmistuneeseen<br />

taloon muutti 290<br />

asukasta kaikkiaan 216:een<br />

huoneeseen. Viisikerroksisen<br />

kivirakennuksen katusiivessä<br />

asui hyvätuloista porvaristoa<br />

ja virkamiehiä, pihasiivessä<br />

käsityöläis- ja työläisväestöä.<br />

Historiaa virastotalona<br />

Vuonna 1904 Venäjän valtio<br />

osti talon, ja sinne muutti Santarmihallitus<br />

esikuntineen sekä<br />

tsaarin poliisin Ohranan osasto.<br />

Ohrana jäljitti vallankumouksellisia<br />

ja toi heitä kuulusteltaviksi<br />

taloon ennen passitusta<br />

vankilaan tai Siperiaan.<br />

Uusrenessanssityylisen<br />

Ohranan talon on<br />

suunnitellut ruotsalainen<br />

arkkitehti Axel Högberg.<br />

Rakennuksen ulkoasu on<br />

suojeltu asemakaavassa.<br />

Kaikista rakennuksen<br />

korjaus- ja muutostöistä<br />

on neuvoteltava<br />

Museoviraston kanssa.<br />

Vuonna 1918 talo siirtyi<br />

sotasaaliina Suomen valtiolle.<br />

Tiettävästi Kansalaissodan<br />

aikana rakennus oli Punakaartin<br />

hallussa. Myöhemmin talo<br />

muutettiin pääosin virastoksi<br />

Puolustusministeriön ja yleisesikunnan<br />

käyttöön.<br />

Vuosina 1931–39 Puolustusneuvosto<br />

kokoontui<br />

talossa ja marsalkka Mannerheim<br />

työskenteli neljännessä<br />

kerroksessa sijainneessa<br />

työhuoneessa.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt hakee<br />

syksyn aikana Ohranan talolle<br />

kehittämiskumppania, ja ilmoittautuminen<br />

tarjouskilpailuun<br />

päättyi elokuun lopulla.<br />

Kohteen asemakaavaa tullaan<br />

muuttamaan tulevan omistajan<br />

tarpeisiin soveltuvaksi.<br />

Todennäköisin käyttö<br />

on asuinkäyttö, mutta myös<br />

hotelli- tai toimistokäyttö voi<br />

tulla kyseeseen. Ensi vaiheessa<br />

kaupasta sovitaan esisopimuksella,<br />

ja lopullisen päätöksen<br />

myynnistä tekee aikanaan<br />

eduskunta.<br />

Myyntipäällikkö Esa<br />

Pentikäisen mielestä rakennus<br />

soveltuu hyvin asuinrakentamiseen,<br />

koska sellainen se<br />

alunperinkin oli.<br />

»Pohja soveltuu sekä<br />

suuriin että pieniin asuntoihin.<br />

Ja kun katsoo osoitetta<br />

ja rakennuksen julkisivua, on<br />

selvää, että arvoasunnoista on<br />

kyse.», <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

Pentikäinen kertoo. ■<br />

Lähde:<br />

Matti Kulovesi: Valtion virastotalo,<br />

Korkeavuorenkatu 21,<br />

rakennus- ja käyttöhistoria.<br />

Proseminaariesitelmä,1985.<br />

30 kontrahti 3/2013

Hippostalossa visioidaan<br />

innovatiivisia ratkaisuja<br />

Tampereen virastotalolle on haettu uusia ratkaisuja<br />

työympäristöjen kehittämiseen ja ekotehokkuuden parantamiseen<br />

pohjoismaisen korjausrakentamisen kilpailun avulla.<br />

Teksti Olli Manninen · Kuvat Nordic Innovation<br />

Equilibrium<br />

Maitohorsma<br />

uutiset<br />

työympäristöjen kehittämiseen. Kannustava<br />

vuorovaikutus innosti miettimään<br />

asioita tuoreella tavalla», Koskiaho sanoo.<br />

Hän on ollut mukana ideoimassa<br />

kilpailua, istunut kilpailun juryssä ja<br />

sparrannut osallistujia neuvottelumenettelyssä.<br />

Pohjoismaisesta yhteistyöstä<br />

hyviä kokemuksia<br />

Let’s talk about habitat<br />

Nordic Built Challenge – Suomen finalistit<br />

43 ehdokkaasta Nordic Built Challengen Suomen<br />

finaaliin valittiin neljä ehdokasta. Suomen voittaja ei<br />

ollut vielä tiedossa lehden painoon mennessä. Lue<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen verkkosivuilta voittajan nimi!<br />

Engage<br />

• Equilibrium<br />

• Maitohorsma<br />

• Let’s talk about habitat<br />

• Engage<br />

simmäisessä vaiheessa kustakin maasta<br />

on valittu jatkoon viisi kilpailijaa, joista<br />

loppukilpailun voittaja ratkeaa syyskuussa.<br />

Uuden ratkaisun ansiosta Hippostalon<br />

toimistotila saadaan tehokkaammin<br />

käyttöön. Nykyisistä tiloista peräti 60<br />

prosenttia saadaan siirrettyä muuhun<br />

kuin toimistokäyttöön.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen johtava<br />

asiantuntija Kristiina Koskiaho kuvailee<br />

kilpailun tasoa korkealaatuiseksi<br />

ja yhteistyötä muiden Pohjoismaiden<br />

kumppaneiden kanssa inspiroivaksi.<br />

»Opimme paljon kilpailun edetessä<br />

toisiltamme. Yhteiset keskustelut auttoivat<br />

avartamaan uusia lähestymistapoja<br />

Kristiina Koskiahon mielestä pohjoismaista<br />

yhteistyötä kannattaa huoltaa ja pitää<br />

yllä, sillä samankaltaisina yhteiskuntina<br />

meidän on helppo sparrata toisiamme.<br />

»Keskustelut auttoivat lähestymään<br />

työympäristösuunnittelua raikkaalla<br />

tavalla. Kilpailu oli samalla yhteistyökumppaneille<br />

oivaltava oppimisprosessi»,<br />

Koskiaho sanoo.<br />

Hänen mukaansa kilpailun alkuvaiheessa<br />

korostui ehkä liiankin voimakkaasti<br />

työympäristöjen tai ekologisuuden<br />

rooli, kun taas ensimmäisen kilpailukierroksen<br />

jälkeen alkoi korostua työnteon<br />

prosessien merkitys.<br />

»Teknologiset ratkaisut ovat tietysti<br />

tärkeitä sinänsä, mutta työympäristömaailman<br />

kehittämisen kannalta on<br />

tärkeää ottaa huomioon ja ymmärtää,<br />

mihin isompaan kokonaisuuteen työtehtävät<br />

liittyvät ja miten eri virastojen<br />

toimintoja voidaan yhdistellä uudella<br />

tavalla.»<br />

Näin voidaan Koskiahon mukaan<br />

rakentaa perinteisen virastomaailman<br />

rajat ylittävää työkulttuuria, jossa jonkin<br />

viraston ruuhkahuippuja voidaan<br />

esimerkiksi tarvittaessa purkaa toisen<br />

yksikön avulla.<br />

Koskiahon mukaan suunnittelukilpailussa<br />

käytetty neuvottelumenettely<br />

pohjoismaisten projektipäälliköiden ja<br />

kilpailutiimien välillä loi kiinnostavan<br />

toimintamallin, jota kannattaisi hyödyntää<br />

tulevaisuudessa muissakin hankkeissa.<br />

Neuvottelumenettelyn ansiosta<br />

kilpailijoiden suunnittelua voitiin ohjata<br />

vahvemmin työympäristöjen ja ekotehokkuuden<br />

kehittämisestä kohti uusia<br />

toimintapoja. ■<br />

Nordic Built Challenge -suunnittelukilpailu<br />

inspiroi järjestäjiä ja<br />

suunnittelijoita vuorovaikutukseen,<br />

josta tuli kilpailun ohessa samalla<br />

järjestäjille oivaltava oppimis prosessi.<br />

Kaksivaiheiseen suunnittelukilpailuun<br />

on valittu jokaisesta Pohjoismaasta<br />

yksi kiinteistö, jolle haluttiin luoda uusi<br />

yleispätevä ja ekotehokas toimistotyön<br />

konsepti. Hippostaloon kilpailulla<br />

etsittiin sellaisia ratkaisuja, joita voitaisiin<br />

hyödyntää myös muissa vastaavissa<br />

1970- ja 1980-lukujen virastojen<br />

korjausrakentamiskohteissa.<br />

Ehdotuksia pohjoismaiseen kilpailuun<br />

tuli kaikkiaan 171. Suomessa<br />

kilpailuun osallistui 43 ehdotusta. Enkontrahti<br />

3/2013 31

kontrahti 2/2013 9<br />

toimitilaa valtionhallinnolle<br />

Helsinki<br />

Helsinki<br />

Helsinki<br />

Helsinki<br />

Laippatie 4,<br />

Roihupelto<br />

· hyväkuntoista<br />

avotoimistoa,<br />

· 3. krs,1 838 m²<br />

· yhteyshenkilö<br />

Aimo Saarinen,<br />

puh. 0400 609 422<br />

Tampere<br />

Tampere<br />

Antinkatu 1, Helsinki<br />

· toimistotilaa 8. kerroksessa yhteensä n. 740 m²<br />

· avotilaa ja huoneita 2. kerroksessa n. 996 m²<br />

· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565<br />

Asemapäällikönkatu 14, Pasila<br />

· noin 5800 m 2 vapaata/vapautuvaa huonetoimistoa<br />

· noin 840 m 2 /krs<br />

· uusittu kokouskeskus katutasossa<br />

· erinomainen sijainti Pasilan aseman vieressä<br />

· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565<br />

Lintulahdenkuja 4, Helsinki<br />

· 3. krs noin 500 m²<br />

· 8. krs noin 750 m²<br />

· hyväkuntoista muunneltavaa huonetoimistoa<br />

jäähdytyksellä<br />

· talossa monipuoliset, edulliset palvelut<br />

· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565<br />

Lintulahdenkatu 5, Helsinki<br />

· 5. krs noin 1 020 m²<br />

· avotilaa jäähdytyksellä<br />

· talossa monipuoliset, edulliset palvelut<br />

· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565<br />

Viljatie 2,<br />

Malmi<br />

· 2. krs noin 520 m 2<br />

avo- ja huonetoimistoa<br />

· 3. krs noin 1070 m 2<br />

huonetoimistoa<br />

· yhteyshenkilö<br />

Sonja Nybonn,<br />

puh. 040 745 9025<br />

Vuorikatu 24,<br />

Helsinki<br />

· jäähdytettyä, pääosin<br />

huonetoimistoa n. 800 m 2<br />

· hieno sijainti Kaisaniemen<br />

puiston laidassa<br />

· yhteyshenkilö<br />

Virve Vuotinen,<br />

puh. 040 353 3565<br />

Attila, Yliopistonkatu 38, Tampere<br />

· ilmastoitua toimitilaa 315 m 2<br />

· sijaitsee rautatieaseman välittömässä läheisyydessä<br />

hyvien liikenneyhteyksien varrella<br />

· talossa henkilöstöravintola ja pesutilat henkilöstön käytössä<br />

· autohallissa pysäköintipaikkoja, lähellä useita pysäköintitaloja<br />

· yhteyshenkilö Timo Jokinen, puh. 040 713 9575<br />

Hippostalo, Uimalankatu 1, Tampere<br />

· vuokrattavaa tilaa 2 421 m² kolmessa eri kerroksessa<br />

· tiloissa yleisilmastoinnin jäähdytys<br />

· pihassa ilmaista pysäköintitilaa ja autohallissa autopaikkoja<br />

· talossa henkilöstöravintola sekä kuntosali ja<br />

saunaosasto henkilöstön käytettävissä<br />

· yhteyshenkilö Timo Jokinen, puh. 040 713 9575<br />

Rovaniemen toimisto<br />

uudessa osoitteessa<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen Rovaniemen<br />

toimiston käyntiosoite on muuttunut<br />

ja on nyt Koskenranta 3, 96100<br />

Rovaniemi. ■<br />

Senaatin verkkosivut<br />

uudistuivat<br />

www.senaatti on avautunut<br />

uudistettuna. Tavoitteena on palvella<br />

asiakkaitamme verkossa entistä<br />

paremmin ja luoda käyttäjille<br />

sivut, joista Senaatin tarjoamat<br />

palvelut löytyvät helposti.<br />

www.senaatti.fi on luettavissa<br />

myös mobiilipäätteillä.<br />

Käy tutustumassa ja anna<br />

palautetta! ■<br />

Trafi kiinnosti lukijoita<br />

Kontrahdin 2/2013 luetuin<br />

juttu käsitteli Rovaniemen Trafin<br />

uudistuneita tiloja. Sen kirjoitti Mia<br />

Sivula ja kuvasi Timo Lindholm.<br />

Seuraavaksi tulivat listalla valtion<br />

toimitilastrategia sekä Lempipaikkapalstalla<br />

esitelty Valtionarkisto.<br />

Artikkelien lukemista selvitettiin<br />

Juttumittari-kyselyllä, jonka toteutti<br />

IroResearch. ■<br />

Henkilöstöravintola Santsin<br />

läsnäoloseinän kau ta voi jute la<br />

etelän ko legoiden kanssa.<br />

Seinän kau ta aukeaa yhteys 800<br />

kilometrin päässä sijaitsevaan<br />

Trafin Va lilan kahviotilaan.<br />

Trafi sai modernit<br />

tilat ja palvelut<br />

Lapin rajavartioston vanha kasarmirakennus koki täyde lisen<br />

muodonmuutoksen. Trafin Rovaniemen väki pääsi maaliskuussa<br />

muuttamaan sisään uudistetun talon uumen in, jossa vanhaa<br />

oli vain julkisivu. <strong>Senaatti</strong>-k inteistöjen tuottamat käyttäjäpalvelut<br />

helpottavat arkea.<br />

Teksti Mia Sivula · Kuvat Timo Lindholm<br />

K<br />

palvelut<br />

un Trafi avasi pohjoisimman ajaksi eri puoli le Rovaniemeä kolmeen<br />

toimipisteensä Rovanieme le eri rakennukseen.<br />

vuonna 2009, sen päätoiminnoiksi<br />

määritelt in verotus-, 1950-luvu la rakennettujen tilojen pe-<br />

Aiesopimus Lapin rajavartioston<br />

rekisteri- j asiakirjaha linnon pito. Toiminnot<br />

hajautett in ensimmäisten vuosien k inteistöjen väli lä saman vuoden<br />

ruskorjaamisesta syntyi Trafin ja <strong>Senaatti</strong>-<br />

lopussa.<br />

32 kontrahti 3/2013

nimitysuutiset<br />

uutiset<br />

Aulis Kohvakasta muotokuva<br />

Eeva<br />

Heinonen,<br />

kiinteistöassistentti,<br />

Turku<br />

Jussi<br />

Hirvelä,<br />

tietohallintojohtaja,<br />

Helsinki<br />

Aulis Kohvakan muotokuva paljastettiin<br />

Lintulahdella kesäkuussa. Kuvan<br />

on maalannut taitelija Vappu Rossi.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen hallituksen<br />

puheenjohtaja Harri Hiltunen sanoi<br />

puheessaan Auliksen jäävän Senaatin<br />

historiaan liikelaitosuudistuksen<br />

toteuttajana ja aktiivisena kiinteistöalan<br />

vaikuttajana. Muotokuva on esillä Lintulahden<br />

ala-aulan Galleria-tilassa. ■<br />

Päivi<br />

Jartela,<br />

reskontraasiantuntija,<br />

Helsinki<br />

Katri<br />

Korhonen,<br />

asiantuntija,<br />

työympäristökehittämisen<br />

projektit,<br />

Helsinki<br />

Sami<br />

Jukarainen,<br />

kiinteistöpäällikkö,<br />

Kuopio<br />

Tuomas<br />

Lehmusmetsä,<br />

turvallisuuspäällikkö,<br />

Helsinki<br />

© YIT Rakennus Oy<br />

Keski-Pasilan<br />

kehittäminen<br />

alkaa Triplasta<br />

Helsingin kaupungin ja<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

järjestämän Keski-Pasilan<br />

keskustakorttelin suunnitteluja<br />

toteutuskilpailun voittajaehdokkaaksi<br />

on valittu ehdotus<br />

nimeltään Tripla. Ehdotuksen<br />

takana on YIT Rakennus Oy.<br />

Hankkeen arvo on kokonaisuudessaan<br />

noin miljardi<br />

euroa. Alueelle on suunniteltu<br />

rakennusoikeutta noin<br />

183000 kerrosneliömetriä.<br />

YIT ostaa alueen rakennusoikeudet<br />

ja rakentaa keskuksen<br />

omistukseensa. Sopimukseen<br />

kuuluu myös Pasilan aseman<br />

uudistaminen kokonaisuudessaan.<br />

Rakentaminen<br />

alkaa suunnitelmien mukaan<br />

vuonna 2015.<br />

Tripla-ehdotuksen konseptin<br />

on laatinut hollantilainen<br />

arkkitehtitoimisto Office for<br />

Metropolitan Architecture<br />

(O.M.A.). Tripla muodostuu<br />

kolmesta osasta, joihin on<br />

tulossa toimistoja, kauppa- ja<br />

kongressikeskus, asuntoja,<br />

hotelli, monitoimiareena sekä<br />

joukkoliikenneterminaali.<br />

Keskus yhdistää Itä- ja Länsi-<br />

Pasilan.<br />

»Keski-Pasilan keskus on<br />

suurimpia yksittäisiä rakennushankkeita<br />

Suomessa<br />

kautta aikojen. Hankkeen<br />

käynnistäminen on vahva<br />

myönteinen signaali koko<br />

maan talouden kannalta ja<br />

merkittävä uutinen rakennusalalle.<br />

Jatkamme Helsingin<br />

kaupungin kanssa pitkään<br />

jatkunutta yhteistyötä aloittamalla<br />

välittömästi seuraavan<br />

alueen kehittämisen, jotta<br />

koko Pasilan alue uudistuu<br />

toivotulla tavalla», totesi<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen toimitusjohtaja<br />

Jari Sarjo hankkeen<br />

tiedotustilaisuudessa. ■<br />

Tomi<br />

Niskakangas,<br />

HTHasian<br />

tuntija,<br />

Helsinki<br />

Leena Suomela,<br />

kiinteistöasiantuntija,<br />

puolustus-<br />

ja turvallisuus<br />

-toimiala,<br />

Helsinki<br />

Viivi<br />

Salonen,<br />

ylläpitoryhmän<br />

assistentti,<br />

Helsinki<br />

Tuija<br />

Turgut,<br />

reskontraasiantuntija,<br />

Helsinki<br />

Strategiapokkari kiteyttää olennaisen<br />

THL on laatinut yhteistyössä<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

kanssa toimitilajohtamisen<br />

avuksi strategiapokkarin, joka<br />

kiteyttää THL:n toimitilastrategian<br />

tiiviiksi kokonaisuudeksi.<br />

Se sisältää konkreettisia linjauksia<br />

ja ohjeita toimitilojen<br />

johtamiseen.<br />

Strategiapokkari on yksi<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen palveluista<br />

valtionhallinnolle. ■<br />

Toiminta muuttuu entäpä<br />

tilat Tarvitset nopeasti<br />

napakan selviytymisoppaan.<br />

Strategiapokkarin avulla<br />

johdat toimitilojasi.<br />

Oletko kiinnostunut kuulemaan lisää Esittelemme strategiapokkaria<br />

ja sen kautta saatuja hyötyjä asiakkaillemme perjantaina<br />

27.9. järjestettävässä aamiaistilaisuudessa Hakaniemenranta<br />

6:ssa. Mikäli haluat osallistua tilaisuuteen, lähetä viesti:<br />

sonja.nybonn@senaatti.fi niin laitamme kutsun tulemaan.<br />

kontrahti 3/2013 33

esumé<br />

Effektivisera,<br />

Rationalisera eller<br />

Omorganisera<br />

Senatfastigheter har<br />

erbjudit tjänster inom<br />

arbetsmiljö i drygt<br />

tio år, men nu var det<br />

dags att renodla och produktifiera<br />

dem utifrån tre olika<br />

typer av angreppssätt.<br />

»Effektivisera, Rationalisera<br />

och Omorganisera är<br />

först och främst ett nytt sätt<br />

att strukturera tjänsterna och<br />

göra det lättare för kunden<br />

att fatta köpbeslut. Vi stödde<br />

oss på olika strategiska nivåer<br />

som används vid förändringar,<br />

kundens utgångsläge och<br />

kundens vision när det gäller<br />

större omställningar eller omorganiseringar»,<br />

menar Reetta<br />

Ripatti som är chefsexpert vid<br />

Senatfastigheter.<br />

Effektivisering är en »tunn»<br />

åtgärd där man inte tränger<br />

särskilt djupt in i organisationen.<br />

Rationalisering innebär<br />

vanligtvis att man tittar på organisationskulturen<br />

och sättet<br />

att arbeta inom organisationen<br />

och börjar utveckla och planera<br />

arbetsmiljön utifrån det.<br />

Omorganisering betyder<br />

att man organiserar verksamheten<br />

och arbetsmetoderna på<br />

ett nytt sätt och utvecklar en<br />

ny typ av arbetsmiljö utgående<br />

från det. Syftet kan till<br />

exempel vara att stärka en ny<br />

strategi eller en organisationsfusion<br />

med hjälp av arbetsmiljön.<br />

Oavsett vilken serviceprodukt<br />

kunden väljer så har vi<br />

som ambition att lokalerna<br />

och användningen av dem<br />

ska ligga i linje med statens<br />

strategi och målsättning. Ofta<br />

utmynnar det i ett effektivare<br />

utnyttjande av lokaler, vilket<br />

sänker kostnaderna.<br />

»Den största fördelen är<br />

helt enkelt att servicen resulterar<br />

i en arbetsmiljö som gagnar<br />

organisationens verksamhet<br />

och strategi, strategiförankringen<br />

hos de anställda och<br />

deras engagemang i arbetsmiljön.<br />

Då kommer man fram till<br />

ett nytt sätt att arbeta som den<br />

fysiska, sociala och virtuella<br />

arbetsmiljön bidrar till», sammanfattar<br />

Ripatti. ■<br />

Reetta Ripatti<br />

Kvalitet vägde tungt vid<br />

städupphandling<br />

Förra året begärde Senatfastigheter<br />

in anbud<br />

på rengöringstjänster<br />

för de fastigheter i<br />

centrum av Helsingfors där ministerierna<br />

finns lokaliserade.<br />

Det var det första anbudsförfarandet<br />

för lokaltjänster<br />

som omfattade alla ministerier.<br />

»Vi satte som mål att nå en<br />

totalekonomiskt bra lösning, få<br />

service som håller en bra kvalitet<br />

och minska på det arbete<br />

som rengöringstjänster innebar<br />

för ministerierna», påpekar<br />

kundchef Mika Kankainen vid<br />

Senatfastigheter.<br />

Vid utvärderingen av anbuden<br />

viktades priset med 55<br />

procent och kvaliteten med 45<br />

procent. Kvalitetsmässiga kriterier<br />

var bland annat kvaliteten<br />

på metoder och arbetsredskap,<br />

kvalitetskontroll samt miljöpåverkan<br />

i form av logistik, trafik<br />

och koldioxidutsläpp.<br />

»Jag är övertygad om att<br />

kvalitetskriterier med tydliga<br />

regler kommer att vara ett av<br />

de grundläggande kraven när vi<br />

begär in framtida anbud», säger<br />

servicechef Toni Mäkinen vid<br />

Senatfastigheter.<br />

Det är Senatfastigheter<br />

som erbjuder rengöringstjänsterna,<br />

men företaget SOL<br />

Tjänster som levererar dem.<br />

Strävan är att hålla samma<br />

höga kvalitetsstandard överallt,<br />

även om behoven varierar mellan<br />

olika objekt.<br />

SOL har utsett en egen<br />

servicechef för ministeriefastigheterna.<br />

Servicechefen har ett<br />

lag av medarbetare – teamledare,<br />

huvudstädare och städare<br />

– under sig.<br />

Städpersonalen som sköter<br />

rengöringen av ministeriefastigheterna<br />

bör ha minst två<br />

års erfarenhet på området och<br />

arbetsledarna ska ha en utbildning<br />

inom städning. Dessutom<br />

måste alla genomgå en elementär<br />

säkerhetskontroll.<br />

Det nya avtalet om rengöringstjänster<br />

för Statsrådskansliet<br />

trädde i kraft den första<br />

januari i år.<br />

»Anbudsförfarandet innebar<br />

inget extra arbete för oss.<br />

Efter att vi skrivit på serviceavtalet<br />

började allt löpa smidigare<br />

och smidigare», konstaterar<br />

inspektör Juha Hopsu. ■<br />

34 kontrahti 3/2013

Rotfyllning av förorenad jord<br />

Det vanliga sättet att<br />

sanera förorenad<br />

jord är att byta<br />

ut jordmassorna.<br />

Senatfastigheter och Skogsforskningsinstitutet<br />

Metla har inlett<br />

ett unikt samarbete där de prövar<br />

en ny metod. Man sanerar<br />

ett förorenat markområde i Somerharju<br />

med hjälp av rotsystemen<br />

hos aspar. Saneringsarbetet<br />

kommer att pågå i minst tio år.<br />

Den totala saneringsarealen<br />

är sju hektar varav 1,5 hektar<br />

består av starkt förorenad mark.<br />

Drygt 15 000 aspar har planterats<br />

ut med en meters mellanrum<br />

på det värst förorenade<br />

området. Det är fråga om två<br />

slags aspar, skogsasp och mer<br />

snabbväxande hybridasp.<br />

Skogsforskningsinstitutet<br />

gjorde undersökningar före<br />

planteringen som visade att<br />

ett tätt bestånd av asp tillsammans<br />

med bakterier kan minska<br />

halterna av skadeämnen i ett<br />

sandigt ytlager.<br />

»Aspen har ett rotsystem<br />

som växer snabbt med stor kraft<br />

och tränger djupt ned med sina<br />

rötter. Rotsystemet innehåller<br />

rikligt med bakterier som bryter<br />

ned skadliga substanser till ofarliga<br />

beståndsdelar som metan och<br />

vatten», förklarar specialforskare<br />

Pertti Pulkkinen vid Metla.<br />

I Finland har metoden<br />

tidigare bara använts vid projekt<br />

av experimentell karaktär. I<br />

projektet medverkar förutom<br />

Senatfastigheter och Metla även<br />

Helsingfors universitet, Östra<br />

Finlands universitet och företaget<br />

Golder Associates Oy som<br />

agerar miljöteknisk expert.<br />

Chefsexpert Antti Kari vid<br />

Senatfastigheter understryker<br />

att man har en allsidig nytta av<br />

experimentet.<br />

»Det kunnande som vi förvärvar<br />

kommer vi att dela med<br />

oss till andra enheter inom statsförvaltningen<br />

och vi kommer att<br />

tillämpa planteringsmetoden i<br />

alla andra marksaneringsobjekt<br />

där det bara är möjligt.» ■<br />

Palautetta Kontrahti-lehden tekijöille<br />

kontrahti 3/2013<br />

Haluaisin Kontrahdin kertovan<br />

jatkossa enemmän<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

Palauta tämä kuponki osoitteeseen<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt, Tiedotus, PL 237, 00531 Helsinki tai<br />

lähetä se telekopiona numeroon 0205 811 355.<br />

En saa Kontrahtia, mutta haluaisin, että lehti postitetaan minulle jatkossa<br />

Nimi:_________________________________________________________________________<br />

Organisaatio:___________________________________________________________________<br />

Osoite:________________________________________________________________________<br />

Osoitteeni on muuttunut<br />

Nimi:_________________________________________________________________________<br />

Organisaatio:___________________________________________________________________<br />

Vanha osoite:__________________________________________________________________<br />

Uusi osoite:____________________________________________________________________<br />

Poistakaa nimeni postituslistalta:<br />

Nimi:_________________________________________________________________________<br />

Organisaatio:___________________________________________________________________<br />

Osoite:________________________________________________________________________<br />

kontrahti 3/2013 35

Miten <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

valmistautuu linnanherruuteen s. 8<br />

© Matti Immonen<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

Lintulahdenkatu 5 A<br />

PL 237<br />

00531 Helsinki<br />

Valtakunnallinen vaihde 0205 8111<br />

Fax 0205 811 360<br />

Kotisivut www.senaatti.fi<br />

Sähköpostiosoitteemme<br />

ovat muotoa<br />

etunimi.sukunimi@senaatti.fi<br />

Toimitusjohtaja<br />

Jari Sarjo<br />

Toimialat:<br />

Kehityskiinteistöt, johtaja Heikki Laitakari<br />

Ministeriöt ja erityiskiinteistöt, johtaja Olavi Hiekka<br />

Puolustus ja turvallisuus, johtaja Jari Panhelainen<br />

Toimistot, johtaja Jorma Heinonen<br />

ETELÄ-SUOMEN ALUE<br />

Johtaja Petri Turku<br />

Helsinki<br />

Lintulahdenkatu 5 A, PL 236<br />

00531 HELSINKI<br />

LÄNSI-SUOMEN ALUE<br />

Johtaja Esko Kangaskoski<br />

Turku<br />

Joukahaisenkatu 2, PL 55<br />

20521 TURKU<br />

Hämeenlinna<br />

Sibeliuksenkatu 19<br />

13100 HÄMEENLINNA<br />

Jyväskylä<br />

Sepänkatu 14 C, PL 55<br />

40720 JYVÄSKYLÄ<br />

Vaasa<br />

Wolffintie 35, PL 146<br />

65101 Vaasa<br />

Tampere<br />

Uimalankatu 1, PL 470<br />

33101 TAMPERE<br />

ITÄ-SUOMEN ALUE<br />

Johtaja Jyrki Reinikainen<br />

Kuopio<br />

Sepänkatu 1, PL 1054<br />

70101 KUOPIO<br />

Kouvola<br />

Kauppamiehenkatu 4<br />

45100 KOUVOLA<br />

Mikkeli<br />

Raatihuoneenkatu 5, PL 71<br />

50101 MIKKELI<br />

Pohjois-SUOMEN ALUE<br />

Johtaja Risto Rautiola<br />

Oulu<br />

Isokatu 4, PL 74<br />

90101 OULU<br />

Rovaniemi<br />

Koskenranta 3, PL 8001<br />

96101 ROVANIEMI

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!