Puolan maaraportti - Finpro

Puola 

31.5.2010

Puolan maaraportti 2 (26) 

Juha Wilén 

Sisällysluettelo 

Maaprofiili ................................................................................................................................................ 4 

Maa ja väestö .................................................................................................................... 4 

Infrastruktuuri .................................................................................................................... 4 

Politiikka ja hallinto ............................................................................................................ 5 

Talouden avaintiedot ......................................................................................................... 5 

Liiketoiminta ............................................................................................................................................. 6 

Maan vahvuudet ja heikkoudet .......................................................................................... 6 

Potentiaalisia toimialoja ..................................................................................................... 7 

Myynti ja markkinointi ........................................................................................................ 8 

Rahoitus ja takuut ............................................................................................................. 9 

Talous .................................................................................................................................................... 10 

Makrotalous .................................................................................................................... 10 

BKT ........................................................................................................................ 10 

Työttömyys............................................................................................................. 10 

Inflaatio .................................................................................................................. 11 

Vaihtotase .............................................................................................................. 11 

Talouspolitiikka................................................................................................................ 11 

Työvoima ........................................................................................................................ 13 

Ulkomaankauppa ................................................................................................................................... 13 

Kokonaiskauppa .............................................................................................................. 13 

Ulkomaankaupan rakenne ..................................................................................... 14 

Tärkeimmät kauppakumppanit ............................................................................... 15 

Kauppa Suomen kanssa ................................................................................................. 15 

Ulkomaiset investoinnit .................................................................................................... 17 

Suomalaiset investoinnit .................................................................................................. 18 

Maa- ja metsätalous ............................................................................................................................... 19 

Teollisuus ja rakentaminen .................................................................................................................... 19 

Kaivostoiminta ja louhinta ................................................................................................ 19 

Valmistusteollisuus .......................................................................................................... 20 

Energia ........................................................................................................................... 21 

Rakentaminen ................................................................................................................. 22 

Finpro 

Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland 

Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 

info@finpro.fi, www.finpro.fi


Juha Wilén 

Palvelusektori ........................................................................................................................................ 23 

Vähittäiskauppa ............................................................................................................... 23 

Tukkukauppa .................................................................................................................. 23 

Leasing ........................................................................................................................... 23 

Pankkitoiminta ja pörssi ................................................................................................... 23 

Tapakulttuuri .......................................................................................................................................... 24 

Linkkejä ................................................................................................................................................. 26 






Juha Wilén 

Maaprofiili 

Maa ja väestö 

Luonnonvarat: maailman rikkaimmat esiintymät korkealuokkaista kalkkia, paljon hyvää 

viljelymaata, kivihiiltä, ruskohiiltä, kuparia ja liitua, lisäksi sinkkiä, lyijyä, rikkiä, 

suolaa ja hopeaa 

Kokonaispinta-ala: 322 577 neliökilometriä (käsittää maa-alan, sisävedet ja aluevedet) 

Maa-ala (ml. joet ja järvet): 311 904 neliökilometriä 

Rajanaapurit: Saksa, Tšekin tasavalta, Slovakia, Ukraina, Valko-Venäjä, Venäjä, 

Liettua 

Aika: Keski-Euroopan aika (CET): UTC+1 talvisin, UTC+2 kesäisin (UTC = koordinoitu 

yleisaika) 

Asukasluku: 38,12 miljoonaa 30.6.2008 

Suurimmat kaupungit: Varsova 1,708 milj., Lodz [wuutsch] 750 125, Krakova 756 

441, Wroclaw 632 802, Poznan 559 458 ja Gdansk 455 717 asukasta vuoden 2008 

puolivälissä 

Etniset ryhmät: puolalaiset 96,7 %, saksalaiset 0,4 %, ukrainalaiset 0,1 %, valkovenäläiset 

0,1 %, muut 2,7 % vuoden 2002 väestölaskennan mukaan 

Virallinen kieli: puola 

Uskonnot: Roomalaiskatolilaisia 89,8 %, ortodokseja 1,3 %, protestantteja 0,3 % 

vuoden 2002 väestölaskennan mukaan 

Infrastruktuuri 

Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 48, kaupungit: Varsova (22), Lodz (42), Krakova 

(129), Wroclaw (71), Poznan (61), Gdansk (58) 

Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800, 3G 

Sähköverkko: 230V / 50 Hz 

Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 27,1 % vuonna 2008 (ITU) 

Matkapuhelintiheys: 108,5 % vuonna 2008 (ITU) 

Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 10,5 vuonna 2008 (ITU) 

Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 43,9 vuonna 2008 (ITU) 

Tieverkosto: 295 356 km päällystettyjä teitä vuonna 2006 (CIA) 

Rautatieverkosto: 22 314 km vuonna 2007. Standardi (1,435 m) raideleveys 21 681 

kilometrillä. Näistä 11 769 km sähköistetty. (CIA) 

Lentokenttiä: 125, joista 84:llä päällystetty kiitotie vuonna 2009 (CIA) 

Tärkeimmät satamat: Gdansk, Gdynia, Swinoujscie, Szczecin 






Juha Wilén 

Politiikka ja hallinto 

Virallinen nimi: Rzeczpospolita Polska, Puolan tasavalta, Republic of Poland 

Valtion päämies: virkaatekevä presidentti Bronislaw Komorowski (Kansalaisfoorumi) 

Hallituspuolueet: Kansalaisfoorumi (Platforma Obywatelska, kannattaa taloudellista 

liberalismia) ja Puolan kansanpuolue (Polskie Stronnictwo Ludowe, maanviljelijöiden 

ja maaseudun asukkaiden puolue) 

Pääministeri: Donald Tusk, Kansalaisfoorumi 

Seuraavat vaalit: presidentinvaalit 2010 kesäkuussa (ensimmäinen kierros) ja heinäkuussa 

(toinen kierros), parlamenttivaalit 2011 syksyllä 

Alue- ja paikallishallinto: 16 maakuntaa, 314 piirikuntaa, 65 kaupunkia, joilla piirikunnan 

oikeudet sekä 2478 kuntaa vuoden 2008 alussa 

Merkittäviä vuosilukuja: 1918 Puola julistautui itsenäiseksi, 1939 Saksa ja Neuvostoliitto 

jakoivat Puolan, 1989 solidaarisuus-ammattiliitto laillistettiin, 1990 sosialismin 

sortumisen jälkeen ensimmäiset vapaat kunnallisvaalit, 1991 ensimmäiset vapaat 

parlamenttivaalit, 1992 Keski-Euroopan vapaakauppasopimus (CEFTA), 1994 Puolasta 

EU:n liitännäisjäsen, EU:n täysjäsenyyshakemuksen jättö, rauhankumppanuus 

NATO:n kanssa, 1999 NATO:n jäsen, EU:n jäseneksi 1.5.2004. 

Kansallispäivä: 3.5. 

Talouden avaintiedot 

Rahayksikkö: zloty (PLN)=100 groszy 

Valuuttakurssi: 1 EUR oli 4,3276 PLN ja 1 USD oli 3,12 PLN vuonna 2009 

Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 1342,6 mrd. zlotya = 310,2 mrd. euroa v. 2009 

BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: noin 8140 euroa vuonna 2009 (38,13 miljoonan 

keskiväkilukuarviolla) 

Verotus: yhtiötuloverokanta 19 %, yleinen arvonlisäverokanta 22 % v. 2010. 

Pääteollisuustuotteet: elintarvikkeet, metallit, koneet, laitteet, autot, kemikaalit 

Päätuontituotteet: koneet ja kuljetustarvikkeet, puolivalmisteet, kemikaalit, elintarvikkeet, 

polttoaineet 

Tärkeimmät vientikohteet: Saksa, Ranska ja Italia v. 2008 

Tärkeimmät tuontimaat: Saksa, Venäjä ja Kiina v. 2008 

Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 1423,3 miljoonaa euroa ja tuonti 887,3 

miljoonaa euroa vuonna 2009. Kauppatase oli Suomelle 535,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. 

Ulkomaiset suorat sijoitukset Puolaan: 8,25 miljardia euroa vuonna 2009 

Suomalaiset suorat sijoitukset Puolaan: arviolta 133 miljoonaa euroa v. 2008 ja 

miinus 257 miljoonaa euroa vuonna 2009 

Puolan bruttokansantuote henkeä kohti ostovoimakorjattuna oli Eurostatin arvioiden 

mukaan 56,4 prosenttia EU27:n keskiarvosta vuonna 2008. Suomen luku, 116,9 prosenttia, 

oli kaksi kertaa korkeampi. 






Juha Wilén 

Puolan kilpailukyvyssä on parantamisen varaa. WEF:n syksyn 2009 vertailussa Puolan 

yleinen kilpailukykyindeksi oli 46. korkein 133 maan joukossa. IMD:n kevään 2010 

vertailussa Puola oli 32. sijalla 58 maan joukossa. Puola nousi jälkimmäisessä peräti 

kaksitoista sijaa edellisvuodesta. 

Liiketoiminta 

Maan vahvuudet ja heikkoudet 

Finpron Varsovan-vientikeskuksen arviot Puolasta: 

Positiiviset piirteet 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puola on poliittisesti vakaa ja taloudellisesti hyvin kehittyvä markkinatalousmaa, joka 

tarjoaa suotuisan liiketoimintaympäristön ulkomaisille vientiyrityksille ja investoijille. 

Puola liittyi EU:n jäseneksi 1.5.2004. EU-jäsenyys on tuonut Puolaan uuden ulkomaisten 

sijoitusten aallon ja vakaan talouskasvun. Monet Puolaan jo aiemmin etabloituneet 

yritykset ovat myös avanneet uusia sivukonttoreita ja laajentaneet toimintaansa 

kattamaan paremmin koko maan. 

Puolan kansantalous on yksinään yhtä suuri kuin yhdeksän muun uuden jäsenmaan 

talous yhdessä. Väkiluvulla mitattuna Puolan merkitys on jopa yli puolet; Puolassa 

asuu noin 38 miljoonaa ihmistä. 

Useita julkisia infrastruktuurihankkeita on lähtenyt käyntiin EU:n rakennerahastojen ja 

koheesiorahaston tuella. Rahat ohjautuvat etenkin teiden rakentamiseen ja ympäristöinvestointeihin, 

joissa hankkeita riittää 10–15 vuodeksi. 

Puola sijaitsee keskeisesti lännen (Saksa) ja idän (Venäjä, Ukraina, Baltia) välissä. 

Suomen kannalta Puola on tärkeä väylä etelään sekä maantie- että meriyhteyksiensä 

ansiosta. Hangon ja Gdanskin välille avattiin uusi nopea laivareitti 1.1.2006. 

Puolassa on saatavana hyvin koulutettua työvoimaa, tuotantokustannukset ovat edelleen 

alhaiset ja työvoiman tuottavuus on korkea. Monet ulkomaiset yritykset ovat siirtäneet 

tuotantoaan Puolaan maan hyvän kilpailukyvyn vuoksi. 

Kauppakielenä englanti on yleistymässä, mutta puolan kielen merkitys on suuri. Länsi-Puolassa 

voi pärjätä myös saksalla. 

Monet yritykset käyttävät Puolaa sillanpääasemana Ukrainan markkinoille. 

Negatiiviset piirteet 

 

 

 

 

 

Luotettavan markkinatiedon saaminen on vaikeaa, ja myös viralliset luvut kannattaa 

aina tarkistaa parista eri lähteestä tai haastatteluin. 

Kaupunkien ja maaseudun välillä on suuret tuloerot, ja maaseudulla on vielä alhainen 

elintaso. Reaalinen BKT henkeä kohti on vielä alle 60 prosenttia EU-maiden keskiarvosta 

(, mikä toisaalta tarjoaa huiman kasvupotentiaalin). 

Liiketoimintaa koskeva lainsäädäntö kehittyy koko ajan. Liikkeenjohdon velvollisuudet 

ja vastuut on syytä tuntea, ja paikallista asiantuntijaa kannattaa käyttää. 

Puolan maanteiden kunto on huono, mikä hidastaa logistiikkapalveluiden kehittymistä, 

ennen kuin suuret tiehankkeet ovat valmiit. 

Byrokratia vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. 






Juha Wilén 

Potentiaalisia toimialoja 

Alat, joilla suomalaisilla on vientikeskuksen mielestä erityisen hyviä mahdollisuuksia: 

 

 

 

 

 

 

Rakentaminen ja EU-rahoitteiset julkiset hankinnat: pääurakat menevät usein suurille 

kansainvälisille urakoitsijoille ja konsortioille, mutta julkiset hankinnat tarjoavat myös 

paljon mahdollisuuksia mm. laitetoimittajille, aliurakoitsijoille, suunnittelijoille ja konsulteille. 

Ympäristöteknologia, mm. kiinteän jätteen käsittely: seuraavan 8 vuoden aikana Puolassa 

suljetaan satoja vanhoja kaatopaikkoja. Samalla perustetaan parisataa uutta, 

EU:n ympäristönormit täyttävää kaatopaikkaa, joissa tarvitaan tekniikkaa mm. jätteiden 

lajitteluun, kierrätykseen, kompostointiin ja biokaasujen talteenottoon. 

Konepajatuotanto ja metalliteollisuuden alihankinnat, myös asennusurakointi: Puolan 

ammattitaitoinen työvoima, alhaiset työvoimakustannukset ja keskeinen logistinen sijainti 

tarjoavat erinomaisia alihankintamahdollisuuksia. 

Tietoliikenne ja tietotekniikka: mm. pankit, vakuutuslaitokset ja valtion ja kunnan virastot 

tekevät investointeja atk-laitteisiin, järjestelmiin ja uusiin ohjelmistoihin. Puolassa 

on paljon ohjelmointiosaamista, ja tietyt alueet ovat houkuttelevia kohteita alihankintaa 

ajatellen. 

Elintarviketeollisuus on Puolan suurin yksittäinen teollisuusala, ja tullien poistaminen 

on avannut tien viennille EU-maihin. Alan yrityksillä menee hyvin, ja ne investoivat 

vahvasti tuotannon tehostamiseen, tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen (hygienia, 

kylmäketju) sekä ympäristöasioihin turvatakseen toimilupansa EU:n sisämarkkinoilla. 

Maatalouden koneet ja laitteet: Puolassa on yli 1,5 miljoonaa maanviljelijää, jotka 

saavat EU-tukia. Nämä tuet nostavat yksittäisen viljelijän tulotasoa n. 35 prosenttia, ja 

etenkin suurtilat käyttävät tämän lisärahan investointeihin. 

Mitä suomalaiset yritykset ovat oppineet virheistään Puolan markkinoille tultaessa - 

Mitä ohjeita markkinoilla jo toimivat yritykset antavat uusille tulokkaille 

 

 

 

 

Tee markkinaselvitys ja suunnitelmat huolella, älä hätiköi. Oikotien käyttäminen suunnitteluvaiheessa 

voi johtaa helposti vääriin oletuksiin ja huonoihin ratkaisuihin. Suurilla 

markkinoilla asiakassegmentointi ja kilpailijoiden tunteminen on tärkeää. 

Markkinointiviestin ja myyntiargumenttien tulee olla kristallinkirkkaat. Kaikki päämiehet 

kilpailevat parhaista jakelijoista, ja tuotteen myyminen on tehtävä heille houkuttelevaksi. 

Markkinointiin kannattaa panostaa. 

Puola on suuri maa, jota ei voi kattaa kokonaan yhdestä paikasta. Kannattaa harkita, 

mistä aloittaa ja varautua laajentamaan peittoa tarpeen tullen nopeastikin. 

Varaudu siihen, että hanke vie enemmän aikaa ja rahaa kuin suunnittelet. Esimerkiksi 

byrokratia ja luottamuksen rakentaminen paikallisen partnerin kanssa vievät aikaa. 

Toisaalta myös tulokset voivat olla tavoiteltua paremmat. 






Juha Wilén 

Myynti ja markkinointi 

Finpron Varsovan-vientikeskus: 

Hinnoittelu 

Hinnoittelu on erittäin tärkeä osa myyntiä Puolassa. Puolalaisten reaalitulot ovat alle 

puolet suomalaisten tuloista, ja jopa suurilla yrityksillä on pulaa käteisestä. Puolalaiset 

yritykset ostavat tuotteita ja palveluita usein pitkän harkinnan jälkeen, ja hinnasta joudutaan 

tavallisesti neuvottelemaan useammin kuin kerran. On tärkeää pitää Puolaan 

tuotavien tuotteiden tuontikustannukset mahdollisimman alhaisina. Hinnat tulee ilmoittaa 

Puolan zlotyissä. Vaihdettavista valuutoista käytetään entistä enemmän euroa. 

Asiakastuki 

Puolalaiset asiakkaat vaativat myynnin jälkeisiä palveluita. Jos laite menee rikki, nopeasta 

korjaamisesta halutaan olla varmoja, ja korjaamisen pitäisi tapahtua paikan 

päällä. Parasta olisi, jos korjaamisesta vastaisi oma tytäryhtiö tai edustaja, jonka työntekijät 

on erityiskoulutettu. 

Mainostaminen 

Mainostaminen ja tuotemarkkinointi ovat Puolassa erittäin tärkeitä. TV-kanavista suosituin 

on TVP1 (katsojaosuus on noin 25 %), jota seuraavat TVP2, Polsat ja TVN. 

Radio on myös tärkeä väline; Puolassa on kaksi kansallista asemaa ja yli 200 paikallisradiota. 

Suurimmat valtakunnalliset päivälehdet ovat Gazeta Wyborcza, Fakty, 

Rzeczpospolita, Zycie ja Trybuna. 

Markkinointiviestin läpimeno vaatii myös Puolassa hyvin mietittyjä ja selkeitä myyntiargumentteja. 

Yleensä suomalaisten sanoma on teknisesti vahva, mutta loppuasiakkaan 

saamat edut jäävät hämäräksi. Puolassa viestintä ja kirjeenvaihto tulee käydä 

puolaksi. 

Myynti julkiselle sektorille 

Puolan julkisten hankintojen laki on nyt harmonisoitu EU-lain kanssa ja koskee lähes 

kaikkia keskus- ja paikallishallinnon yksikköjä, julkisia säätiöitä, yhdistyksiä ja osuustoimintayrityksiä. 

Laki säätelee sekä tavaroiden ja palveluiden ostoa että rakentamishankkeita. 

Lain noudattamista valvoo puolueeton valvontaorganisaatio sekä pistokokein 

että tarkastaen kaikki suuret hankinnat yksityiskohtaisesti. Tämän uskotaan vähentävän 

oleellisesti julkisissa hankinnoissa aiemmin vallinnutta korruptiota. 

Partneriverkosto 

Paikallinen partneriverkosto on myös Puolassa erittäin tärkeä. Varsovassa toimii aktiivinen 

suomalaisten liikemiesten kauppakilta (Finnish Trade Guild), joka on osa Pohjoismaista 

kauppakamaria (Scandinavian Polish Chamber of Commerce). Finpron 






Juha Wilén 

Varsovan-vientikeskus pitää yllä listaa suomalaisista yrityksistä Puolassa sekä partnerilistaa, 

jolla on suomalaisten yritysten luotettaviksi ja hyviksi havaitsemien palveluntarjoajien, 

kuten laki- ja kirjanpitotoimistojen, tilintarkastajien, rekrytoijien jne. yhteystietoja. 

Rahoitus ja takuut 

Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään 

Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä 

rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan 

mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin 

liittyviä takauksia ja lainoja. 

Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), 

takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. 

Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta 

www.finnvera.fi. 

Finnvera luokittelee Puolan hyvän maksukyvyn maaksi, maaluokka 2/7. Euroopan 

unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, 

minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla 

(=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EUjäsenmaihin. 

Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan 

omaavia vientikauppoja Puolaan. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia 

ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, 

että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Puolan kohdalla tavallisesti enintään 5 

vuotta. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh 0204 60 7299, 

sähköposti: liisa.tolvanen@finnvera.fi 






Juha Wilén 

Talous 

Makrotalous 

Tärkeimmät talousluvut 

2005 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e 

BKT, muutos (%) 3,6 6,2 6,8 5,0 1,8 2,8 3,2 

Yksityinen kulutus, muutos (%) 2,1 5,0 4,9 5,9 2,3 1,0 2,3 

Kiinteään omaisuuteen tehtävät 

investoinnit, muutos (%) 

6,5 14,9 17,6 8,2 -0,4 4,5 5,7 

Työttömyysaste (%) 18,2 16,2 12,7 9,8 11,0 12,5 11,0 

Kuluttajahinnat, muutos (%) 2,1 1,0 2,5 4,2 3,5 2,7 2,4 

Vaihtotase (miljardia EUR) -3,0 -7,4 -14,7 -18,3 -5,0 -11,5 -12,4 

Valuuttakurssi: PLN/ 1 USD 3,23 3,10 2,77 2,41 3,12 2,88 2,80 

Valuuttakurssi: PLN/ 1 EUR 4,02 3,90 3,78 3,51 4,33 3,92 3,90 

BKT 

Lähteet: Puolan päätilastovirasto GUS, Puolan keskuspankki NBP ja Economist Intelligence 

Unit 18.5.2010 (e = ennuste) 

Puolan bruttokansantuote oli käyvin hinnoin 310,2 miljardia euroa vuonna 2009. BKT 

henkeä kohti oli n. 8140 euroa. 

Bruttokansantuote kasvoi nopeasti vuodesta 2004 vuoteen 2008. Vuonna 2009 vauhti 

hidastui 1,8 prosenttiin. Puola oli kuitenkin ainoa EU-maa, jonka kokonaistuotanto 

kasvoi yleisenä lamavuonna. 

Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti toukokuussa, että Puolan BKT kasvaa 2,8 

prosenttia vuonna 2010. Kokonaistuotannon kasvua edistävät etenkin kiinteään 

omaisuuteen tehtävien investointien (4,5 %) sekä tavara- ja palveluviennin (4,8 %) 

kasvu. EIU ennusti samalla, että BKT kasvaa 3,2 prosenttia vuonna 2011. 

Työttömyys 

Puolassa oli siirtymän alussa vuonna 1989 lähes täystyöllisyys, mikä oli saatu aikaan 

julkisen hallinnon ja yritysten ylityöllistämisellä. Työttömyys kasvoi nopeasti 1990- 

luvun alussa bruttokansantuotteen supistumisen takia, mutta väheni toisaalta vuosikymmenen 

jälkipuoliskolla korkeasuhdanteen aikana. 2000-luvulla tilanne jälleen 

heikkeni. Työttömyysaste oli lähes 20 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen 2004. Tä- 






Juha Wilén 

män jälkeen nopea BKT:n kasvu laski työttömyysasteen 9,8 prosenttiin vuonna 2008. 

Osuus nousi 11,0 prosenttiin vuonna 2009 ja nousee EIU:n ennusteen mukaan 12,5 

prosenttiin vuonna 2010, mutta laskee seuraavina vuosina tasaisesti. 

Heikoin työllisyystilanne on Kaliningradin vastaisessa Warmia-Masurian maakunnassa. 

Suhteellisesti vähiten työttömiä on Masovian maakunnassa, jossa sijaitsee pääkaupunki 

Varsova, ja Vähä-Puolassa (Malopolska), jossa sijaitsee Krakova. 

Inflaatio 

Puolan kuluttajahinnat nousivat 2000-luvulla pitkään maltillisesti. Inflaatio kiihtyi kuitenkin 

4,2 prosenttiin vuonna 2008 ja oli 3,5 prosenttia vuonna 2009. Economist Intelligence 

Unit ennusti toukokuussa, että inflaatio hidastuu 2,7 prosenttiin vuonna 2010 

ja 2,4 prosenttiin vuonna 2011. 

Vaihtotase 

Kansantalouden ulkoista tasapainoa mittaava vaihtotase on ollut pitkään alijäämäinen. 

Alijäämät olivat absoluuttisin luvuin melko pieniä vuoteen 1996 asti, mutta sen 

jälkeen tilanne heikentyi. Alijäämää kertyi 18,3 miljardia euroa vuonna 2008 ja 5,0 miljardia 

euroa vuonna 2009. Vaihtotaseen vajeesta voidaan syyttää kauppataseen ja 

tuotannontekijäkorvausten taseen alijäämiä. Economist Intelligence Unit ennusti toukokuussa, 

että vaihtotaseen vaje on 11,5 miljardia euroa vuonna 2010. 

Suuret vaihtotaseen vajeet tyhjentäisivät maan valuuttareservit, ellei rahaa saapuisi 

maahan rahoitustaseen kautta. Puolan onneksi näin on käynyt. Ulkomailta on tullut 

huomattavia summia sekä tuotannolliseen toimintaan että arvopapereihin (ks. Ulkomaiset 

investoinnit). Vuoden 2009 joulukuussa Puolan keskuspankilla oli 55,22 miljardin 

euron viralliset reservivarat, josta 48,39 miljardia euroa oli ulkomaanvaluuttareservejä. 

Talouspolitiikka 

Rahapolitiikka 

Rahapolitiikasta vastaa itsenäinen keskuspankki, Puolan kansallispankki (NBP). Pankin 

päätavoite on ylläpitää hintavakautta. Tavoite pyritään saavuttamaan inflaatiotavoitestrategian 

avulla. Hintojen nousu halutaan pitää 2,5 prosentissa. Sallittu vaihtelu 

on +/– 1 prosenttiyksikkö. Koroista päättää Rahapolitiikkaneuvosto, jota johtaa pankin 

pääjohtaja. 

Finanssipolitiikka 

Puolan valtion tulot olivat alustavien laskelmien mukaan 274,37 miljardia zlotya ja 

menot 298,16 miljardia zlotya vuonna 2009. Valtiontalous oli 23,79 miljardia zlotya alijäämäinen. 

Vajeen osuus bruttokansantuotteesta oli 1,8 prosenttia. Koko julkisen sek- 






Juha Wilén 

torin alijäämä muodosti 7,1 prosenttia BKT:stä. Puola siis ylitti 3,0 prosentin EMUrajan 

selvästi. 

Valtio on budjetoinut 249,01 miljardin zlotyn tulot, 301,22 miljardin zlotyn menot ja 

52,21 miljardin zlotyn alijäämän vuodelle 2010. Tammi-huhtikuussa valtiontalous 

(budjetin toteuma) oli 27,04 miljardia alijäämäinen. Koko vuoden alijäämästä tämä on 

51,8 prosenttia, mikä on huolestuttavan korkea osuus. Economist Intelligence Unit 

ennusti toukokuussa, että valtiontalouden alijäämä on 3,0 prosenttia ja koko julkisen 

sektorin alijäämä 6,7 prosenttia BKT:sta vuonna 2010. Suuret alijäämät vaivaavat tosin 

monta muutakin valtiota kuluvana vuonna. 

Valtion ja julkisen sektorin budjettitase (toteutuma), prosenttia BKT:stä 

2005 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e 

Valtio -2,9 -2,4 -1,4 -1,9 -1,8 -3,0 -2,8 

Julkinen sektori -4,1 -3,6 -1,9 -3,7 -7,1 -6,7 -5,6 

Lähde: Economist Intelligence Unit 18.5.2010 (e=ennuste) 

Yksityistäminen 

Puolan hallitus alkoi yksityistää valtionyrityksiä virallisesti vuoden 1990 heinäkuussa. 

Valtio omisti tällöin 8441 suurta ja keskisuurta yritystä, kun maatiloja ei oteta huomioon. 

Valtionomaisuusministeriön (Ministerstwo Skarbu Panstwa, Ministry of the State 

Treasury, Suomessa vastine Valtiokonttori) mukaan vuoden 2008 loppuun mennessä 

yksityistäminen oli aloitettu 5909 yrityksessä. Suoraa (välitöntä) menetelmää käyttäen 

oli yksityistetty 2210 yritystä ja epäsuoraa (välillistä) menetelmää käyttäen 387 yritystä. 

Likvidointimenetelmää käyttäen oli poistettu yritysrekisteristä 1106 yritystä ja julistettu 

konkurssiin 682 yritystä. Lisäksi oli kaupallistettu (yhtiöitetty) 1697 yritystä. 

Suuryritysten yksityistämismenetelmiä ovat olleet myynti ulkopuolisille sijoittajille, 

myynti johtajille ja työntekijöille, pääomayksityistäminen, likvidointi sekä kuponkeihin 

perustuva joukkoyksityistäminen. Joukkoyksityistämisohjelmassa luotiin 15 Kansallista 

Investointirahastoa (National Investment Funds, NIF), joista tuli enemmistöomistajia 

noin 500 valtionyritykseen. Kaikki täysi-ikäiset Puolan kansalaiset saivat 1990- 

luvun puolivälissä investointirahastosertifikaatit, jotka myöhemmin vaihdettiin investointirahastojen 

osakkeisiin. Jokainen kansalainen sai yhden osakkeen jokaisesta investointirahastosta. 

Osa Puolan taloudesta oli yksityisessä omistuksessa jo kommunismivallan aikana. Oli 

muutamia pienyrittäjiä sekä palveluissa että teollisuudessa. Suurin osa maatalousmaasta 

kuului yksityisille, koska kommunistinen puolue jätti maatalouden lähes täysin 

kollektivisoimatta. Toimintaa ja hintoja tosin säänneltiin voimakkaasti. Vuonna 1989, 






Juha Wilén 

viimeisenä vuonna ennen markkinatalousuudistusten toimeenpanoa, yksityinen sektori 

työllisti kolmanneksen työvoimasta ja tuotti neljänneksen BKT:stä. 

Yksityistämisten ja etenkin uuden liiketoiminnan käynnistämisen ansiosta yksityisen 

sektorin osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut melko nopeasti vuoden 1989 jälkeen. 

Osuus on tosin vielä pienempi kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin. 

Työvoima 

Ulkomaankauppa 

Kokonaiskauppa 

Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Puolassa oli 31,51 miljoonaa työikäistä (yli 

14-vuotiasta). Heistä työvoimaan kuului 17,36 miljoonaa. Työvoimaan osallistumisaste 

oli 55,1 prosenttia. 15-64 –vuotiaiden osallistumisaste (Eurostatin käyttämät ikärajat) 

oli 64,9 prosenttia. 

Työvoimasta oli työllisiä 15,89 miljoonaa. Työllisyysaste oli 50,4 prosenttia. 15-64 – 

vuotiaiden työllisyysaste (Eurostatin käyttämät ikärajat) oli 59,4 prosenttia. 

Työllisistä toimi yksityisellä sektorilla 11,73 miljoonaa ja julkisella sektorilla 4,6 miljoonaa 

henkeä. 

Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä toimi maa- ja metsätaloudessa sekä kalastuksessa 

keskimäärin 2,05 miljoonaa henkeä, teollisuudessa ja rakentamisessa 4,90 

miljoonaa henkeä ja palvelusektorilla 8,93 miljoonaa henkeä. 

Puolalaiset työntekijät ovat hyvin koulutettuja. Puutteita ilmenee lähinnä vain kielitaidossa. 

Puolan väestö on melko nuorta, työvoimaa on hyvin saatavilla sekä nyt että jatkossa. 

Keskimääräinen kuukausiansio kansantaloudessa oli 3102,96 zlotya (n. 717 euroa) 

vuonna 2009 

Keskimääräinen kuukausiansio yrityssektorilla (kansantalous miinus budjettisektori) 

oli 3324,91 zlotya (n. 768 euroa) ilman osuuksia yritysten voitoista vuonna 2009. 

Päteville työntekijöille on maksettava hyvin. Kokeneet ja kielitaitoiset toimitusjohtajat 

ja johtokuntien jäsenet ansaitsevat Suomeenkin verrattuna paljon. 

Puolan ulkomaankauppa vuosina 2005–2011 (miljardia EUR) 

2005 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e 

Vienti, fob 77,56 93,41 105,89 120,89 100,22 114,6 123,9 

Tuonti, fob 79,80 98,95 118,26 138,61 103,40 123,1 136,2 

Kauppatase -2,24 -5,54 -12,37 -17,72 -3,18 -8,5 -12,3 

Lähteet: Puolan kansallispankki (NBP), Economist Intelligence Unit 18.5.2010 

(e=ennuste) 






Juha Wilén 

Puolan kauppatase on ollut alijäämäinen vuodesta 1992 lähtien. Alijäämää kertyi 17,7 

miljardia euroa vuonna 2008 ja 3,2 miljardia euroa vuonna 2009. Tavaratuonti pysyy 

vientiä suurempana parista syystä. Kotimainen kulutus ja etenkin investoinnit kasvavat 

melko nopeasti nykyisen taantuman jälkeen. Vientituotteiden keskimääräinen jalostusaste 

on noussut, mutta on vielä alhaisempi kuin Länsi-Euroopassa. Puolalaiset 

yritykset eivät pysty valmistamaan riittäviä määriä korkean teknologian tuotteita, joten 

ne joudutaan tuomaan. Tuontia ovat kasvattaneet myös tuontitullien lasku ja poistuminen 

(EU-maiden väliltä) ja muiden tuontiesteiden poisto. 

Ulkomaankaupan rakenne 

Ulkomaankaupan rakennetta koskevat luvut perustuvat maksutasetilastojen sijaan tullitilastoihin. 

Tullitilastojen mukaan Puolan viennin arvo oli 169,54 miljardia dollaria ja 

tuonnin 206,08 miljardia dollaria vuonna 2008. 

Puolan viennin ja tuonnin rakenne vuonna 2008, miljoonaa dollaria 

Vienti 

Tuonti 

Yhteensä 169 537 206 705 

Elintarvikkeet ja elävät eläimet 14 095 11 334 

Juomat ja tupakkatuotteet 1 552 1 032 

Raaka-aineet, pl. polttoaineet 3 776 6 325 

Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 7 235 23 848 

Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 323 765 

Kemialliset aineet ja tuotteet 13 316 27 025 

Valmistetut tavarat 37 237 38 919 

Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 70 171 72 537 

Erinäiset valmiit tavarat 21 717 18 571 

Luokittelemattomat tavarat 115 5 719 

Lähde: Puolan päätilastovirasto GUS 

V. 2008 Puolan suurimmat vientitavararyhmät olivat 1) koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, 

2) valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan ja 3) erinäiset valmiit tavarat. 

Puolan suurimmat tuontitavararyhmät olivat 1) koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, 2) 

valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan ja 3) kemialliset aineet ja tuotteet. 






Juha Wilén 

Tärkeimmät kauppakumppanit 

Kauppa Suomen kanssa 

Puolan tärkeimmät vientikohteet v. 2008 

Maa Osuus, % 

Saksa 25,0 

Ranska 6,2 

Italia 6,0 

Yhdistynyt kuningaskunta 5,7 

Tšekin tasavalta 5,7 


Puolan tärkeimmät tuontimaat vuonna 2008 

Maa Osuus, % 

Saksa 22,8 

Venäjä 9,9 

Kiina 8,1 

Italia 6,4 

Ranska 4,7 


Suomen Puolan-kauppa v. 2005–2009, miljoonaa euroa 

2500 

2000 

1500 

1000 

500 

0 

2005 2006 2007 2008 2009 

vienti tuonti tase 

Lähde: Tullihallitus 






Juha Wilén 

Suomen Puolan-kauppa vuonna 2009 

Vienti, 

milj. e 

Muutos 

% 

Osuus 

% 

Tuonti, 

milj. e 

Muutos, 

% 

Osuus, 

% 

Tase, 

milj. e 

1423,3 -33 3,2 887,3 -17 2,1 535,9 

Lähde: Tullihallitus (muutos edellisvuodesta, osuus Suomen koko v. ja t.) 

Suomen vienti 

Suomen vienti Puolaan 2009 

Koneet, laitteet ja 

kuljetusvälineet 

24,7 % 

Valmiit tavarat 

5,2 % 

Elintarvikkeet ja 

juomat 

3,1 % 

Raaka-aineet, 

polttoaineet 

27,8 % 

Valmistetut tavarat 

28,7 % 

Kemialliset aineet 

ja tuotteet 

10,6 % 


Suomen tärkeimmät vientituoteryhmät Puolaan vuonna 2009 

SITC-nimike 

milj. Osuus % Muutos % 

EUR 

1 33 Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 374,9 26 -44 

2 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 260,2 18 0 

3 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 143,6 10 -41 

4 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 88,3 6 -42 

5 67 Rauta ja teräs 87,0 6 -44 

6 58 Muovit, valmistetut 54,1 4 26 

7 74 Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 49,6 3 -38 

8 57 Muovit, valmistamattomat 33,3 2 -23 

9 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 29,0 2 -30 

10 89 Muut valmiit tavarat 27,1 2 -24 

10 tärkeintä yhteensä 1147,0 81 

Suomen koko vienti 1423,3 100 -33 

Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta) Vientiä Puolaan 

harjoitti 1047 suomalaista yritystä vuonna 2009. 






Juha Wilén 

Suomen tuonti 

Suomen tuonti Puolasta 2009 

Valmiit tavarat 

13,4 % 

Elintarvikkeet ja 

juomat 

10,9 % 

Raaka-aineet, 

polttoaineet 

16,6 % 

Koneet, laitteet ja 

kuljetusvälineet 

28,6 % 

Kemialliset aineet 

ja tuotteet 

5,6 % 

Valmistetut tavarat 

24,8 % 


Suomen tärkeimmät tuontituoteryhmät Puolasta vuonna 2009 

SITC-nimike 

milj. Osuus % Muutos % 

EUR 

1 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 71,6 8 -11 

2 68 Muut metallit 65,4 7 446 

3 69 Tuotteet epäjalosta metallista 64,3 7 -8 

4 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 59,5 7 -32 

5 89 Muut valmiit tavarat 42,6 5 6 

6 28 Malmit ja metalliromu 41,0 5 461 908 

7 74 Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 40,5 5 -32 

8 33 Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 35,8 4 -35 

9 78 Moottoriajoneuvot 33,1 4 -70 

10 32 Kivihiili, koksi, briketit yms. 32,4 4 -63 

Ulkomaiset investoinnit 

10 tärkeintä yhteensä 486,4 55 

Suomen koko tuonti 887,3 100 -17 

Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta) 

Ulkomaisten sijoitusten kanta Puolassa oli 299,20 miljardia euroa vuoden 2009 lopussa. 

Suorien sijoitusten kanta oli 126,83 miljardia euroa, arvopaperisijoitusten kanta 

71,45 miljardia, muiden sijoitusten 99,97 miljardia ja rahoitusinstrumenttien kanta 

0,95 miljardia euroa. 






Juha Wilén 

Puola on Keski- ja Itä-Euroopan suosituin suorien investointien kohde. Maahan tuli 

ulkomaisia suoria sijoituksia 10,03 miljardin euron arvosta vuonna 2008 ja 8,25 miljardin 

euron arvosta vuonna 2009. 

Suomalaiset investoinnit 

Suomalaiset yritykset tekivät Puolaan suoria sijoituksia arviolta 133 miljoonan euron 

arvosta vuonna 2008 ja miinus 257 miljoonan euron arvosta vuonna 2009. Luvut perustuvat 

yritysten vapaaehtoisiin ilmoituksiin Suomen Pankille. Ne ovat epätäydellisiä 

ja mahdollisesti harhaanjohtavia. 

Suuria suomalaissijoittajia Puolassa ovat Fortum, HK Ruokatalo, Huhtamäki, KWH 

Pipe, Metsä-Tissue, Neste Oil, Nordkalk, Onninen, Paroc, Raisio, Rautaruukki, Sanitec, 

Stora Enso ja Uponor. 






Juha Wilén 

Maa- ja metsätalous 

Maatalouden bruttotuotannon arvo oli 82,96 miljardia zlotya (23,6 miljardia euroa) ja 

markkinoille suunnatun tuotannon arvo 56,34 miljardia zlotya (16,1 mrd. euroa) vuonna 

2008. Yksityistilojen osuus bruttotuotannosta oli 88 prosenttia. 

Maatalousmaata oli 161 540 neliökilometriä kesäkuussa 2008. Osuus Puolan pintaalasta 

oli 51,7 prosenttia. 

Viljelymaata oli 120 940, puutarhoja 3290, niittyjä 24 500 ja laitumia 7340 neliökilometriä 

kesäkuussa 2008. 

Yksityistilojen kokonaispinta-ala oli 163 790 neliökilometriä vuoden 2008 kesäkuussa. 

Maatalousmaan osuus oli 144 420 neliökilometriä. 

Yhden yksityistilan kokonaispinta-ala oli keskimäärin 8,8 hehtaaria. Maatalousmaata 

oli keskimäärin 7,8 hehtaaria. 

Puolassa tuotetaan hyvin paljon perunaa, vehnää ja muita viljoja, sokerijuurikasta, 

eläinrehua, omenoita, kaalia, marjoja ja porkkanoita. Lihaa ja maitoa tuotetaan myös 

paljon. 

Metsien pinta-ala oli n. 92 550 neliökilometriä kesäkuussa 2008. 

Puolan kommunistinen puolue kansallisti vain pienen osan maaomaisuudesta toisen 

maailmansodan jälkeen. Suurin osa maatalousmaasta ja tiloista jäi yksityisten käsiin. 

Maanomistussuhteet ovat selkiintyneet vuoden 1990 jälkeen, mutta niissä on vielä 

ongelmia. 

Teollisuus ja rakentaminen 

Puolassa on hyvät fyysiset edellytykset maatalouden harjoittamiselle, koska maa on 

tasainen (75 prosenttia pinta-alasta alle 200 metriä merenpinnan yläpuolella) ja ilmasto 

on suotuisa. Vanhentunut teknologia sekä vähäiset investoinnit hillitsivät kuitenkin 

pitkään tuotannon kasvua. Tilanne on muuttunut EU-jäsenyyden myötä. EU:n rakennerahastoista 

saatavat tuet mahdollistavat suuret investoinnit tilojen laajentamiseen ja 

tuotannon tehostamiseen. 

Puolan teollisuuden myydyn tuotannon arvo oli 942,13 miljardia zlotya (268,4 mrd. 

euroa) vuonna 2008. Tuotannon arvo on kasvanut nopeasti 1990-luvun alun jälkeen. 

Kasvusta voidaan kiittää massiivisia investointeja tuotantokoneistoon, muita rakenneuudistuksia 

sekä uudistusten aikaansaamaa tuottavuuden kasvua. Valtio on osallistunut 

rakenneuudistuksiin joko suoraan (muuttamalla omistamiaan yrityksiä itse) tai 

myymällä tehtaansa yksityisille sijoittajille. Teollisuuden yksityistäminen on saatu lähes 

täysin päätökseen. Joitain omistusosuuksia on jätetty valtion haltuun. 

Kaivostoiminta ja louhinta 

Kaivostoiminnan ja louhinnan myydyn tuotannon arvo oli 44,32 miljardia zlotya (12,6 

mrd. euroa) vuonna 2008. Tästä kivihiilen, ligniitin (ruskohiilen) ja turpeen myynnin 

arvo oli 26,20 miljardia zlotya. Puola on maailman kymmenen suurimman kivihiilen 

tuottajan joukossa ja maailman neljänneksi suurin ligniitin tuottaja. Puolassa tuotettiin 

84,3 miljoonaa tonnia kivihiiltä ja 59,4 miljoonaa tonnia ligniittiä vuonna 2008. Raaka- 






Juha Wilén 

öljyä ja öljyjä bitumimineraaleista tuotettiin 754 000 tonnia. Maakaasua eri muodoissa 

tuotettiin 5353 kuutiohehtometriä (hehto = 10²). 

Muita mineraaleja, kuten uraania, toriummalmia ja metallimalmeja kaivetaan melko 

vähän kuparia ja hopeaa lukuun ottamatta. Kuparia ja hopeaa tuottaa Puolassa vain 

yksi yritys, KGHM Polska Miedz. Vuonna 2009 yhtiö tuotti elektrolyyttistä kuparia 502 

500 tonnia ja hopeaa 1203 tonnia. 

Valmistusteollisuus 

Valmistusteollisuuden myydyn tuotannon arvo v. 2008, miljardia zlotya 

Valmistusteollisuus yhteensä 809,15 

Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 155,94 

Tupakkatuotteiden valmistus 2,88 

Tekstiilien valmistus 10,45 

Vaatteiden ja turkisten valmistus 8,14 

Nahkatuotteiden valmistus 3,44 

Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 26,24 

Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus 18,45 

Painaminen, kustantaminen ja äänittäminen 25,74 

Koksin ja öljytuotteiden valmistus 57,88 

Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 51,33 

Kumi- ja muovituotteiden valmistus 47,00 

Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 44,31 

Metallien jalostus 41,48 

Metallituotteiden valmistus 63,51 

Koneiden ja laitteiden valmistus 56,38 

Toimistokoneiden ja tietokoneiden valmistus 2,45 

Muiden sähkökoneiden ja –laitteiden valmistus 28,85 

Radio-, tv- ja viestintälaitteiden valmistus 19,18 

Lääketieteellisten, tarkkuus- ja optisten laitteiden ja kellojen valmistus 9,96 

Autojen ja perävaunujen valmistus 83,86 

Muiden kulkuneuvojen valmistus 14,06 

Huonekalujen valmistus ja muu valmistus 32,74 

Kierrätys 4,89 

Lähde: Puolan päätilastovirasto GUS (1 EUR oli 3,51 PLN v. 2008) 






Juha Wilén 

Vuonna 2008 tärkeimmät valmistusteollisuuden alat teollisuuden myynnillä (sold production 

of industry) mitattuna olivat 1) elintarvikkeiden ja juomien valmistus, 2) autojen 

ja perävaunujen valmistus sekä 3) metallituotteiden valmistus. 

Elintarvikkeita ja juomia valmistavien yritysten myydyn tuotannon arvo oli 155,94 miljardia 

zlotya v. 2008. Myynti kasvoi reaalisesti 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Alalla 

on kotimaisten ohella paljon ulkomaisia yrityksiä. Puolaan ovat investoineet mm. 

PepsiCo, Coca-Cola, Nestle, Mars, Carlsberg, Cadbury's Schweppes, Heineken ja 

Kraft Jacobs. 

Autoja ja perävaunuja valmistavien yritysten myydyn tuotannon arvo oli 83,86 miljardia 

zlotya vuonna 2008. Myynti kasvoi reaalisesti 7,7 prosenttia edellisvuodesta. Länsimaiden 

ja Itä-Aasian autonvalmistajat ovat avanneet maahan kokoonpanotehtaita ja 

autonosia valmistavia tehtaita, joko yksin tai jonkin puolalaisen kumppanin kanssa. 

Puolan autontuotanto on suurempaa kuin kotimainen myynti. Ala joutui vaikeuksiin 

vuonna 2009, kun vienti länteen laski huomattavasti. 

Metallituotteita valmistavien yritysten myydyn tuotannon arvo oli 63,51 miljardia zlotya 

vuonna 2008. Liikevaihto kasvoi 4,9 prosenttia edellisvuodesta. Metalleja jalostavien 

yritysten myynnin arvo oli 41,48 miljardia zlotya vuonna 2008. Puolassa tuotettiin 9,73 

miljoonaa tonnia raakaterästä vuonna 2008. Luku on vain puolet 1980-luvun lopun 20 

miljoonasta tonnista. Hallitus on sulkenut terästehtaita ympäristösyistä ja yksityistänyt 

toisia. 

Kemikaaleja ja kemiallisia tuotteita valmistavien yritysten myydyn tuotannon arvo oli 

51,33 miljardia zlotya vuonna 2008. Puolassa on sosialismin ajalta suuria kemiantehtaita, 

jotka valmistavat teollisuuden tarvitsemia raaka-aineita. Niiden osuus toimialan 

tuotannosta ja koko teollisuustuotannosta on laskenut 1990-luvun puolivälin jälkeen. 

Muiden tuotteiden, kuten kotitalouskemikaalien valmistus on sen sijaan kasvanut nopeasti. 

Koneiden ja laitteiden myydyn tuotannon arvo oli 56,38 miljardia zlotya ja sähkökoneiden 

ja –laitteiden arvo 28,85 miljardia zlotya vuonna 2008. Radio-, tv- ja viestintälaitteita 

valmistettiin ja myytiin 19,18 miljardin zlotyn arvosta. 

Energia 

Puolan tärkein energianlähde on kivihiili, jonka hankinta (supply) oli 97,24 miljoonaa 

tonnia vuonna 2007. Sitä kaivettiin kotimaassa 88,31 miljoonaa tonnia, otettiin kotimaan 

varastoista 3,00 ja tuotiin ulkomailta 5,92 miljoonaa tonnia. Kivihiiltä kulutettiin 

Puolassa 84,59 miljoonaa tonnia ja vietiin ulkomaille 11,90 miljoonaa tonnia. 

Ligniitin (ruskohiilen) hankinta oli 57,55 miljoonaa tonnia vuonna 2007. Lähes koko 

hankinta oli peräisin kotimaisista kaivoksista. Vain 7000 tonnia tuotiin ulkomailta. Ligniittiä 

kulutettiin Puolassa 57,53 miljoonaa tonnia. Varastojen lisäys oli 17 000 tonnia. 






Juha Wilén 

Raakaöljyn ja bitumimineraaleista saatavien öljyjen hankinta oli 21,61 miljoonaa tonnia 

vuonna 2007. Tuonnin osuus oli 20,89 miljoonaa tonnia. Lähes koko hankinta, 

20,02 miljoonaa tonnia, käytettiin kotimaisissa jalostamoissa. Puolan todennetut raakaöljyreservit 

olivat noin 96 miljoonaa barrelia vuoden 2006 alussa. Nämä reservit riittävät 

noin 30 vuodeksi. 

Korkeametaanisen maakaasun hankinta oli 13,03 miljardia kuutiometriä vuonna 2007. 

Kotimaasta saatiin 3,43 miljardia m³. Ulkomailta tuotiin 9,60 miljardia m³. Maakaasua 

kulutettiin kotimaassa 12,73 miljardia m³. 

Puolassa tuotettiin sähköä 159 348 gigawattituntia vuonna 2007. Sähköhuoltoyhtiöiden 

lämpövoimaloissa tuotettiin 148 024 GWh ja vesivoimaloissa ja muissa uusiutuvia 

energialähteitä käyttävissä voimaloissa 3656 GWh. Lopusta vastasivat teollisuusyritykset 

ja pienet riippumattomat tuottajat. Sähköhuoltoyritysten tuottamasta sähköstä 

syntyi kivihiilellä 59,5 prosenttia ja ruskohiilellä 38,0 prosenttia vuonna 2005. Puolassa 

ei ole ydinvoimaloita. 

Sähköä tuotiin maahan 7761 GWh vuonna 2007. Sähkönhankinta (supply) oli 

167 109 GWh. Puolassa kulutettiin sähköä 139 584 GWh ja vientiin meni 13 109 

GWh. Hävikki ja tilastolliset erot olivat 14 416 GWh. 

Rakentaminen 

Rakentamisen ja asentamisen tuotannon arvo oli 132,61 miljardia zlotya (37,8 mrd. 

euroa) vuonna 2008 käyvin hinnoin laskettuna. Rakennusmaiden valmistelun (site 

preparation) arvo oli 3,71 miljardia, rakennusten ja muiden rakenteiden pystyttämisen 

sekä maa- ja vesirakentamisen arvo oli 92,71 miljardia zlotya, asentamisen arvo 

25,09 miljardia zlotya, lopputöiden/viimeistelyn (building completion) arvo 10,81 miljardia 

zlotya ja rakentamis- ja purkulaitteiden vuokrauksen arvo 295 miljoonaa zlotya. 

Vuonna 2008 valmistui 105 470 uutta rakennusta. Määrä kasvoi 9594:llä edellisvuodesta. 

Asuinrakennuksia valmistui 79 431 kpl (ei mukana osavuotiseen käyttöön tarkoitettuja 

yhden asunnon rakennuksia ja sosiaalisia asuinrakennuksia) ja muita rakennuksia 

17 911. Vuonna 2008 valmistui 165 192 asuntoa. Määrä kasvoi 23,6 prosenttia 

edellisvuodesta. Uusiin asuinrakennuksiin valmistui 155 962 asuntoa. Vuonna 

2008 myönnettiin 99 794 lupaa uusien asuinrakennusten rakentamiselle. Luvat koskivat 

109 123 rakennusta, joihin oli tarkoitus valmistua 220 372 asuntoa. 

Vuonna 2009 valmistui 69 228 uutta asuinrakennusta. Vuoden aikana otettiin käyttöön 

160 019 asuntoa, 3,1 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Luonnolliset 

henkilöt rakensivat itselleen 72 210 asuntoa. Määrä väheni 13,4 prosenttia. Rakennusyhtiöt 

valmistivat myytäväksi tai vuokrattavaksi 72 098 asuntoa. Määrä kasvoi 8,1 

prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2009 myönnettiin 90 632 rakennuslupaa 96 151 

asuinrakennuksen ja 168 440 asunnon rakentamiseen. 






Juha Wilén 

Palvelusektori 

Vähittäiskauppa 

Puolan vähittäiskaupan myynti oli 566,46 miljardia zlotya (161,4 miljardia euroa) 

vuonna 2008 käyvin hinnoin laskettuna. Luvussa on mukana ravitsemusalan yritysten 

vähittäismyynti (20,67 miljardia zlotya). Varsinaisten vähittäiskauppojen myynti jakautui 

seuraavasti: elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 148,27 miljardia, alkoholijuomat 

ja tupakkatuotteet 47,14 miljardia, muut kulutushyödykkeet 236,80 miljardia ja eikulutushyödykkeet 

113,58 miljardia zlotya. Yksityisen sektorin osuus vähittäiskaupan 

myynnistä oli 98,7 prosenttia vuonna 2008. 

Tukkukauppa 

Puolan tukkumyynnin arvo oli 805,16 miljardia zlotya (229,4 mrd. euroa) vuonna 2008 

käyvin hinnoin laskettuna. Tästä summasta muodostivat elintarvikkeet ja alkoholittomat 

juomat 108,84 miljardia zlotya. Yksityisen sektorin osuus tukkumyynnistä oli 97,4 

prosenttia vuonna 2008. 

Leasing 

Puolan leasing-toiminta kasvoi 1990-luvun alusta vuoteen 2008 asti melko nopeasti 

mutta laski 30 prosenttia vuonna 2009. Vuokrattujen koneiden, laitteiden, ajoneuvojen 

ja kiinteistöjen arvo (value of leased assets) oli 23,00 miljardia zlotya vuonna 2009. 

Moottoriajoneuvojen vuokrauksen arvo oli 12,12 miljardia ja koneiden ja laitteiden 

7,65 miljardia zlotya. Leasing-vuokrattujen kiinteistöjen arvo oli 2,07 miljardia zlotya. 

Pankkitoiminta ja pörssi 

Puolassa toimii useita liikepankkeja. Pankkien määrä kasvoi valtavasti 1990-luvun alkupuolella, 

kun Puolan kansallispankin eli keskuspankin vähittäispankkitoiminta siirrettiin 

siitä irrotetuille yhdeksälle uudelle pankille ja kun ala vapautettiin kotimaisille ja 

ulkomaisille yrittäjille. Parin viime vuoden aikana pankkien määrä on laskenut jonkin 

verran. Kiristynyt kilpailu on johtanut lakkauttamisiin ja fuusioihin. 

Vuoden 2007 lopussa Puolassa oli 643 pankkia, joista 67 oli liikepankkeja ja 576 

osuuspankkeja. Puolalaiset toimijat omistivat osake-enemmistön 10 liikepankista ja 

ulkomaalaiset 57 liikepankista. Jälkimmäisistä oli 37 pankkia täysin ulkomaisessa 

omistuksessa. 

Varsovan arvopaperipörssi aloitti toimintansa vuonna 1991. Pörssissä vaihdettiin 382 

yhtiön osakkeita 31.5.2010. Niistä kotimaisia oli 359 ja ulkomaisia 23. Osakkeiden 

markkina-arvo oli tuolloin 180,77 miljardia euroa, josta kotimaisten yhtiöiden osakkeiden 

arvo oli 115,52 miljardia euroa. 






Juha Wilén 

Varsovan pörssillä on 18 indeksiä, joista 10 on toimialakohtaisia alaindeksejä. Toimialat 

ovat pankkitoiminta, rakentaminen, kemia, rakennuttaminen, energia, tietotekniikka, 

media, öljy ja kaasu, elintarvikeala ja tietoliikenne. 

Tapakulttuuri 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puolalaisiin yritysjohtajiin kannattaa ottaa ensimmäisen kerran yhteyttä puolaksi, koska 

johtajien englannintaito on suomalaisia huonompi ja koska paikallisen kielen käyttöä 

pidetään kohteliaana. Sääntö pätee etenkin vanhempiin johtajiin, jotka eivät nuorena 

opiskelleet englantia. Venäjää ei pidä käyttää. 

Vanhemmat yritysjohtajat ovat tottuneet muodolliseen, lähinnä kirjeitse tapahtuvaan 

yhteydenottoon. Faksia kannattaa käyttää tapaamisten ja keskustelunaiheiden vahvistamiseen. 

Yksityisyritysten nuoriin johtajiin voi ottaa yhteyttä helpommin puhelimitse 

paremman kielitaidon ansiosta. Sähköpostin käyttö lisääntyy koko ajan. 

Kohteliaisuus ja hyvät tavat ovat valttia, tavattaessa ja hyvästeltäessä tavallisesti kätellään 

Puhuttelussa on parasta käyttää titteliä (herra, johtaja, tohtori) 

Puolalaiset eivät ole niin täsmällisiä kuin suomalaiset, joiden kuitenkin kannattaa tulla 

ajoissa tapaamisiin. Jos myöhästyy, on hyvä ilmoittaa asiasta. 

Liikelahjoja arvostetaan. Sopivia lahjoja ovat kansainväliset alkoholi-, parfyymi- ym. 

merkit. Suomalainen votka, liköörit, musiikki ja kirjat ovat myös sopivia tuliaisia. 

Puolalainen liikkeenjohtotyyli on vielä melko hierarkkinen ja autoritaarinen, eli toimitusjohtaja 

ja kenties pari muuta johtajaa tekevät kaikki tärkeät päätökset. Amerikkalainen 

epämuodollisuus valtaa tosin alaa nuoremman polven keskuudessa. 

Yritysten käteisvarat ovat usein pienet, joten voittoa täytyy tulla nopeasti. Tämä häiritsee 

vientikauppaa. 

Säätelyn purkamisesta huolimatta virkamiehet pystyvät vielä vaikuttamaan huomattavasti 

liiketoimintaan. 

Osa virkamiehistä toimii hitaasti. Julkishallinnossa on totuttu yksityishenkilöiden ja 

yrittäjien valituksiin. Huutaminen ja uhkailu eivät auta. 

Korruptiota esiintyy, mutta vähemmän kuin esim. IVY-maissa. Laki kieltää virkaaseman 

väärinkäytön. 

Puolalaiset hyvin koulutetut työntekijät eivät ole kovin lojaaleja. Vaikka yritys maksaisi 

hyvää palkkaa, työntekijä saattaa siirtyä muualle pienen lisän vuoksi. 

Osa puolalaisista tottui sosialismin aikana tekemään työtä vain esimiehen käskystä, 

joten ohjaamista tarvitaan enemmän kuin Suomessa. 

Suomalainen liikemies voi käyttää pukua tai yhteensopivaa irtotakki–housut–solmio - 

yhdistelmää tilanteesta riippuen. Edellinen käy paremmin suuryritysten tai länsimaisten 

yritysten edustajien kanssa neuvoteltaessa, jälkimmäinen paikallisten pienyrittäjien 

kanssa neuvoteltaessa. 

 

 

 

Puolalaiset ovat ylpeitä maastaan ja itsestään. Heidän omanarvontuntoaan ei kannata 

tietoisesti loukata. 

Venäläiset pitivät hallussaan Puolan itäosia 1700-luvun lopusta vuoteen 1918 asti. Lisäksi 

Neuvostoliitto hallitsi maata toisen maailmansodan jälkeen. Puolalaisten kapinat 

kukistettiin verisesti. Suhtautuminen IVY-maiden kansalaisiin on joskus nihkeää. 

Noin 90 prosenttia puolalaisista on nimellisesti katolilaisia. 50–60 prosenttia väestöstä 

uskoo oppiin todella. 

9.5.2000 voimaanastunut puolan kieltä koskeva laki (The Polish Language Act) velvoittaa 

taloudelliset yksiköt käyttämään puolaa useimmissa toiminnoissaan. Tuoteleimat, 

laskut, kuitit, tarjoukset, käyttöohjeet, takuutiedot, mainokset ja tuotekuvaukset 






Juha Wilén 

on oltava puolaksi. Puolassa toimivien ulkomaisten yritysten on tehtävä sopimuksensa 

paikallisella kielellä, jos sopimus pannaan toimeen Puolan alueella ja ainakin yksi 

sopimusosapuoli on puolalainen henkilö eli Puolassa pysyvästi asuva fyysinen henkilö 

tai maassa toimiva yritys. 

Yritykset, jotka eivät noudata lain määräyksiä, voivat saada sakkoja. Vieraalla kielellä 

sopimuksia tekevien yritysten on myös hankala saada korvauksia, jos sopimuskumppani 

rikkoo sopimusta. 






Juha Wilén 

Linkkejä 

http://www.era.pl/ (Era, teleoperaattori) 

http://www.gazeta.pl (puolankielinen sanomalehti) 

http://www.gpw.pl/index.asp (Varsovan pörssi) 

http://www.mg.gov.pl/ (Talousministeriö) 

http://www.mofnet.gov.pl (Valtiovarainministeriö) 

http://www.mst.gov.pl/ (Valtiokonttoria vastaava Valtionomaisuusministeriö, vastaa 

mm. yksityistämisestä) 

http://www.nbp.pl (Puolan kansallispankki eli keskuspankki) 

https://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/pl.html (CIA:n Puolan-tiedosto) 

http://www.paiz.gov.pl (PAIiIZ, Puolan informaatio- ja ulkomaisten investointien virasto) 

http://www.plusgsm.pl/index.asp (Plus GSM teleoperaattori) 

http://www.rzeczpospolita.pl (puolankielinen sanomalehti) 

http://www.tpsa.pl (Telekomunikacja Polska) 

http://www.warsawvoice.pl/ (The Warsaw Voice, englanninkielinen viikkolehti) 

Finpron vientikeskuksen yhteystiedot: 

Finland Trade Center, Embassy of Finland. 

Ulica Fr. Chopina 4/8. 00-559 WARSZAWA, POLAND 

puh.: +48 22 6256 865, faksi.: +48 22 6216 394 

sähköposti: poland(a)finpro.fi 

Vientikeskuksen päällikkö on Juha Rautalahti

Puolan maaraportti - Finpro

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?