Nähdyksi tulemisen toivo - Sininauhaliitto
06.01.2015 • Views
Share Embed Flag

Nähdyksi tulemisen toivo - Sininauhaliitto

Nähdyksi tulemisen toivo - Sininauhaliitto

Nähdyksi tulemisen toivo - Sininauhaliitto

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
ecredo.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

2/2004<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong> - kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto<br />

KUVAT ILKKA PARTANEN JA ASTA JUNTUNEN<br />

Professori Tuula Tamminen:<br />

Lasten hyvinvointi on<br />

jakautunut rajusti kahtia<br />

– Moni lapsi syrjäytyy yhä varhaisemmassa vaiheessa ja alkaa oireilla<br />

monin tavoin sekä psyykkisesti että sosiaalisesti, sanoo<br />

lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja tamperelainen professori Tuula<br />

Tamminen.<br />

<strong>Nähdyksi</strong> <strong>tulemisen</strong> <strong>toivo</strong><br />

Lue aiheesta lisää sivulta s. 4<br />

-hankkeen erikoisnumero

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

Nyt on jaksettava tehdä pieniä töitä<br />

Alkoholin hinta on halventunut ja<br />

sen tuontirajoituksia on väljennetty.<br />

Näinä kuukausina eletään jonkinlaista<br />

uuden huumaa. Kukaan ei osaa<br />

tarkasti ennustaa, kuinka kauan murros<br />

kestää ja millaisia ovat hinta- ja<br />

saatavuusmuutosten pitkäaikaiset<br />

seuraukset. Yleinen arvio on, että kulutus<br />

kasvaa ja sen myötä haitat.<br />

Kansassamme on suuri osa, jolle<br />

muutokset eivät tee kesää, ei talvea.<br />

Alkoholin käyttö on niin vähäistä,<br />

satunnaista tai olematonta, että<br />

muutoksilla ei ole merkitystä. Oleellista<br />

onkin se, kuinka paljon kulutustaan<br />

kiihdyttävät entuudestaan jo<br />

suurkulutuksen rajan ylittäneet ja mitkä<br />

ovat ne riskiryhmät, joille halvempi<br />

alkoholi merkitsee kiihtyvää alkoholisoitumista.<br />

Tästä asetelmasta huolimatta<br />

koko kansaa koskeva kokonaiskulutuslukema<br />

kertoo lahjomattomasti<br />

myös haittojen määrän. Yhdessäkään<br />

maassa – kuten Jussi Simpura on todennut<br />

– ei alkoholin kulutusta lisäämällä<br />

ole kyetty vähentämään alkoholihaittoja.<br />

Tasavallan hallitus on tehnyt laajan<br />

alkoholiohjelman ehkäisemään ja<br />

lieventämään alkoholihaittoja. Sosiaali-<br />

ja terveysministeriö pyrkii löytämään<br />

myös tehostettuja keinoja valvoa<br />

alkoholikauppaa. Kansalaisjärjestöt<br />

ovat tehneet oman alkoholiohjelmansa.<br />

Sen syntymiselle oli jo aikakin.<br />

Kansalaisjärjestöjen on itse<br />

nähtävä oma roolinsa ja tehtävänsä<br />

eikä odottaa, että isoveli-valtio sanelee<br />

kansalaisjärjestöille niiden kaapinpaikan!<br />

Yhteistyötä silti tarvitaan. Ministeriö<br />

ja kansalaisjärjestöt ovat tehneetkin<br />

keskinäisiä kumppanuussopimuksia.<br />

Halutaan rakentaa laaja yhteistyön<br />

rintama.<br />

Tämä tietystikin on välttämätöntä<br />

tässä uudessa murrosvaiheessa.<br />

Ratkaisevinta on kuitenkin se, mitä<br />

esimerkiksi perheissä ja ihmisten erilaisissa<br />

lähiyhteisöissä tapahtuu.<br />

Ratkaisevaa on se, millainen on yleinen<br />

asenneilmasto alkoholin ympärillä.<br />

Kysymys on siitä, millainen on kulttuurimme<br />

arvoineen ja asenteineen.<br />

Alkoholielinkeinon mainosrahat ovat<br />

moninkertaisia siihen verrattuna mitä<br />

yhteiskunnalliseen alkoholiviestintään<br />

koskaan voidaan satsata. Mutta arvoihin<br />

ja asenteisiin vaikuttavat myös<br />

arkielämän kokemukset. Jos ympäristö<br />

muuttuu turvattomaksi ja uhkaavaksi<br />

ja jos lähipiirissä alkoholi aiheuttaa<br />

inhimillistä kärsimystä, yksipuolisen<br />

myönteiset alkoholiasenteet saavat<br />

säröjä. Siperia opettaa joskus lähes<br />

yhtä paljon kuin siiderimainos.<br />

Muutama vuosikymmen sitten ihan<br />

vakavasti otettava alkoholikomitea<br />

pohti, että myös laaja uskonnollinen<br />

herätys voisi muuttaa alkoholiasenteita.<br />

Näinhän on historiassa<br />

käynyt monta kertaa ja monissa maissa.<br />

Silloin tällaista laajamittaista herätystä<br />

ei ollut näköpiirissä, ehkä ei<br />

nytkään. Kuitenkin edelleen yksilöiden<br />

kohdalla hengellinen uudistus on<br />

usein merkittävä toipumisen virittäjä<br />

ja tukija. Niinikään diakoninen työnäky<br />

on virittänyt monet seurakunnat ja<br />

kristilliset järjestöt toimimaan alkoholihaittojen<br />

ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi<br />

myös tässä uudessa tilanteessa.<br />

Kun kaikista ponnisteluista huolimatta<br />

liikkeelle ei lähde laajamittaista<br />

kansallista heräämistä, voi olla<br />

vaikea tyytyä suuren kertomuksen sijasta<br />

pieniin tarinoihin. Mutta näistä<br />

pienistä kohderyhmistä, lähiyhteisöistä,<br />

luokista, työyhteisöistä, asumaalueilta<br />

jne. tapahtuvista toimista lähtee<br />

laaja virta, jolla on merkitystä. Yksilön<br />

tai perheen muutos merkitsee<br />

parhaimmillaan ylisukupolvisen kierteen<br />

katkeamista. Se voi merkitä myös<br />

asuin-, työ- tai sukupiirin elämänlaadun<br />

muuttumista parempaan suuntaan.<br />

JORMA NIEMELÄ<br />

jorma.niemela@sininauhaliitto.fi<br />

KUVA MONA MANNERHEIMO<br />

<strong>Nähdyksi</strong> <strong>tulemisen</strong> <strong>toivo</strong> -hanke<br />

Asta Juntunen<br />

Projektikoordinaattori<br />

asta.juntunen@sininauhaliitto.fi<br />

040 778 8773<br />

Arja Myöhänen<br />

Verkostotyöntekijä, kouluttaja<br />

arja.myohanen@sininauhaliitto.fi<br />

040 778 8377<br />

Ari Inkinen<br />

Kehittämispäällikkö<br />

ari.inkinen@sininauhaliitto.fi<br />

0400 411 690<br />

2

<strong>Nähdyksi</strong><br />

<strong>tulemisen</strong><br />

<strong>toivo</strong><br />

-kehittämishanke<br />

työskentelee<br />

lasten ja<br />

nuorten<br />

tukemiseksi<br />

TEKSTI JA KUVA:<br />

ILKKA PARTANEN<br />

Mitkä asiat uhkaavat perheiden<br />

hyvinvointia<br />

Perheiden hyvinvointia uhkaavat köyhyys, työttömyys,<br />

sosiaalinen syrjäytyminen, päihdeongelmat,<br />

pirstoutuneet perhesuhteet ja huonot asumisolot.<br />

Liian kiivasrytminen työelämä voi myös<br />

imeä mehut perhe-elämästä. Mutta monet asiat<br />

suomalaisessa kansankodissa myös tukevat ja<br />

mahdollistavat perheiden hyvinvointia - vaikkapa<br />

neuvoloista monipuolisiin maksuttomiin koulutusmahdollisuuksiin.<br />

Projektikoordinaattori<br />

Asta Juntunen<br />

uskoo yhdessä<br />

tekemiseen ja<br />

sosiaaliseen<br />

vastuuseen.<br />

Viime vuonna käynnistynyt<br />

Sininauhaliiton <strong>Nähdyksi</strong> <strong>tulemisen</strong><br />

<strong>toivo</strong> –kehittämishanke<br />

on lasten asialla.<br />

Haukiputaalla, Iisalmessa ja<br />

Joutsenossa etsitään keinoja,<br />

joilla lapset ja nuoret tulisivat<br />

nähdyiksi. Hanke toimii yhteistyössä<br />

paikallisten kansalaisjärjestöjen,<br />

elinkeinonharjoittajien,<br />

kuntien ja seurakuntien<br />

kanssa.<br />

n <strong>Nähdyksi</strong> <strong>tulemisen</strong> <strong>toivo</strong> –hankkeessa<br />

tavoitteena on tukea lapsia<br />

ja nuoria, jotka kärsivät aikuisten haitallisista<br />

riippuvuuksista ja löytää<br />

tapa, jolla voidaan kasvattaa sosiaalista<br />

vastuuta.<br />

Hanke vastaa WHO:n Euroopan<br />

alkoholiohjelmassa vuosille 2000-<br />

2005 esitettyyn tarpeeseen luoda<br />

lasten ja nuorten kasvua tukeva lähiympäristö.<br />

Alkoholiveron alentaminen<br />

tulee lisäämään alkoholihaittoja,<br />

joten hanke pyrkii käynnistämään ehkäisevää<br />

työtä lapsiperheiden hyväksi.<br />

Vanhassa kalastajakylässä<br />

luodaan turvallista ympäristöä<br />

Jokaisella pilottipaikkakunnalla on lähdetty<br />

liikkeelle kuulostelemalla paikallisia<br />

tarpeita. Haukiputaalla toimintaalueeksi<br />

on valittu nopeasti kasvava<br />

2500 asukkaan Kiviniemen alue, jossa<br />

alle 14-vuotiaiden lasten osuus<br />

on noin 26 % koko väestöstä. Alue<br />

on vanha kalastajakylä Oulun kupeessa<br />

ja tällä hetkellä kylässä kohtaavat<br />

perinteet ja visiot.<br />

Kaksi vuotta Kiviniemessä toiminut<br />

Asu kylässä –projekti on tehnyt<br />

asukkaiden kanssa ympäristösuunnitelmaa<br />

ja nyt <strong>Nähdyksi</strong> <strong>tulemisen</strong><br />

<strong>toivo</strong> –hanke jatkaa työstämällä turvallisen<br />

kasvun teemaa.<br />

Iisalmen Peltosalmessa<br />

hyvä paikka asua ja elää<br />

Iisalmessa on käynnistetty Peltosalmen<br />

asuinalueella asukkaiden yhteistä<br />

toimintaa. Alueelta ovat pikkuhiljaa<br />

palvelut ja toiminnot loppuneet ja nyt<br />

ihmiset haluavat kantaa sosiaalista<br />

vastuuta ja ryhtyä toimimaan yhdessä,<br />

jotta Peltosalmi olisi hyvä paikka<br />

asua ja elää.<br />

Kunta ja seurakunta panostavat<br />

toimintaan; seurakunta on mm. luovuttanut<br />

tiloja hankkeen käyttöön ja<br />

kohdistaa osan yhteisvastuukeräyksen<br />

tuotosta toiminnalle.<br />

Joutsenossa yhdessä<br />

tekemistä ja yrittäjien<br />

yhteisvastuuta<br />

Joutsenossa haetaan yhteistyön<br />

mahdollisuuksia eri toimijoiden kesken<br />

ja ensimmäisenä hankkeena on<br />

ollut koko perheen Laskiaistapahtuman<br />

järjestäminen. Kunnan alueella<br />

toimii lukuisia eri järjestöjä, joissa voimavarat<br />

eivät enää riitä ja tällä hetkellä<br />

suuntana on yhdessä tekeminen.<br />

<strong>Nähdyksi</strong> <strong>tulemisen</strong> <strong>toivo</strong> -kehittämishanke<br />

pyrkii luomaan lapsilähtöisen,<br />

perhekeskeisen toimintamallin,<br />

joka on myöhemmin siirrettävissä<br />

muillekin paikkakunnille yhteistyössä<br />

Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen kanssa.<br />

Projektin aikana koulutetaan paikallisia<br />

yrittäjiä yhteiskuntavastuun<br />

kantamisesta ja alueiden asukkaille<br />

järjestetään asukasiltoja, joissa tarkastellaan<br />

asumista ja yhteisöllisyyttä<br />

sekä vastuun ottamista lasten ja<br />

nuorten hyvinvoinnista.<br />

Hankkeen rahoittajana on Sosiaali-<br />

ja terveysministeriö ja sitä koordinoi<br />

Terveyden edistämisen keskus.<br />

Hankkeen kuluessa työstetään vuoden<br />

2005 kevääseen saakka koulutussisältöjä<br />

ja luodaan materiaalia<br />

ehkäisevän päihdetyön käyttöön. g<br />

Ministeri<br />

Johannes<br />

Koskinen:<br />

Lapset tarvitsevat<br />

aikaamme ja<br />

arkipäivän yhdessä<br />

elämistä<br />

Suomalaisjunat ovat käyneet kovin tutuiksi Hämeenlinnan<br />

ja Helsingin väliä matkaavalle oikeusministeri Johannes<br />

Koskiselle. ”Juna hiljaista miestä kuljettaa ja<br />

Matkan pohjoispäässä 3. ei odota siirtotyömaa vaan karjalaista<br />

sukujuurta oleva Liisa-vaimo. Hän on työkseen<br />

opettanut äidinkieltä ja viestintää. Esikoistyttäremme<br />

syntyi maaliskuussa 2001 ja toinen tyttäremme kaksi<br />

vuotta myöhemmin”, ministeri Koskinen kirjoittaa valtioneuvoston<br />

esittelysivulla itsestään.<br />

Kysyimme ministeriltä kolme isyyteen ja lasten hyvinvointiin<br />

liittyvää kysymystä.<br />

1.<br />

2.<br />

3.<br />

Miten vanhempi/vanhemmat voivat<br />

tukea lasten turvallista kasvua<br />

Lapset tarvitsevat aikaamme ja huomiotamme.<br />

Heitä pitää kuunnella ja jutella, elää arkipäivää<br />

yhdessä lapsen kanssa. Tärkeää on mielestäni<br />

myös selkeiden ja ymmärrettävien rajojen asettaminen,<br />

oikean tien opastaminen.<br />

Miten lapsille ja nuorille voisi luoda<br />

turvallisen kasvuympäristön<br />

Vanhemmille ja läheisille kuuluu tietysti yleinen<br />

huolenpito ja välittäminen lapsen oloista ja<br />

tekemisistä. Yhteiskunnan tulee auttaa<br />

sosiaalisen ja taloudellisen turvallisuuden<br />

luomisessa, järjestää koulutus ja muut<br />

peruspalvelut. Varhainen puuttuminen lasten ja<br />

perheiden ongelmiin estää haittojen kasvamista ja<br />

vaikeutumista.<br />

3

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

TEKSTI JA KUVA: ILKKA PARTANEN<br />

Nyt oirehditaan paremmissakin perheissä<br />

Lasten hyvinvointi<br />

on jakautunut rajusti kahtia<br />

– Suurin osan suomalaislapsista voi<br />

tänään paremmin kuin koskaan<br />

ennen. Saman aikaisesti huonosti<br />

voi suurempi osa lapsia kuin koskaan<br />

aikaisemmin, sanoo lastenpsykiatrian<br />

erikoislääkäri ja tamperelainen<br />

professori Tuula Tamminen.<br />

– Moni lapsi syrjäytyy yhä varhaisemmassa<br />

vaiheessa ja alkaa oireilla<br />

monin tavoin sekä psyykkisesti<br />

että sosiaalisesti.<br />

4<br />

Tuula<br />

Tammisen<br />

mielestä ollaan<br />

monessa<br />

asiassa jo tultu<br />

vapautta ja<br />

rajattomuutta<br />

ihannoivan<br />

yhteiskunnan<br />

tien päähän.<br />

Lapsille rajat<br />

ovat<br />

välittämistä.<br />

Kokonaan uusi piirre lasten pahoinvoinnissa<br />

on Tuula Tammisen mukaan<br />

se, että nyt näyttää myös hyvinvointi<br />

tuottavan pahoinvointia. Yhä useammin oireilevat<br />

niin sanottujen menestyjien lapset. Syyt<br />

ovat kuitenkin toiset kuin niin sanotusti huonoissa<br />

olosuhteissa elävien vanhempien lapset.<br />

– Menestyminen ja kilpailussa mukana pysyminen<br />

vie yhä suuremman osan ajasta. Melkein<br />

kaikki paukut tuhlataan menestymiseen ja<br />

yhä kovemmat arvot siirtävät tieltään perinteisemmät<br />

ja pehmeämmät arvot, välittämisen ja<br />

yhdessäolon. Kun tähän soppaan vielä lisätään<br />

mausteeksi rajatonta vapautta ihannoiva<br />

länsimainen ajattelu, ollaan siinä tilanteessa<br />

missä nyt ollaan, Tuula Tamminen sanoo vakavana.<br />

Lasten kanssa joutilaana<br />

Vanhemmilla ei kaiken myllerryksen keskellä<br />

enää yksinkertaisesti riitä aikaa lapsilleen. Joku<br />

on ilkeämielisesti sanonut, että lapset ovat joillekin<br />

vanhemmille vain yksi projekti monien muiden<br />

joukossa ja se hoidetaan samalla tavalla<br />

kuin muutkin projektit. Käytäntö on kuitenkin<br />

osittanut, ettei homma ehkä sittenkään ihan sillä<br />

tavalla toimi.<br />

Kun mainitsee Tuula Tammiselle sanan laatuaika,<br />

alkavat silmät leiskua. Hän tuomitsee<br />

koko sanan aikuisten omaa huonoa omaatuntoaan<br />

rauhoittavana keksintönä.<br />

– Lasten kanssa pitäisi käyttää aikaa joutilaaseen<br />

yhdessäoloon, jota aikuiset eivät itse<br />

ohjelmoi itselleen mieluisella tavalla. Kärjistäen<br />

täytyy sanoa, että jos on erittäin vähän aikaa<br />

lapselle, se aika täytyy käyttää lapsen negatiivisten<br />

tunteiden purkamiseen. Antaa lapsen<br />

kunnolla kiukutella. Lapsen näkökulmasta katsoen<br />

tämä on enemmänkin sitä laatuaikaa. Rajat<br />

tuovat turvallisuutta, painottaa Tamminen.<br />

Kasvatuksessa kuunneltava<br />

sisäistä ääntä<br />

Hänen mukaansa lapsi tarvitsee läheisen vanhemman<br />

aikaa siihen, että hän oppii jakamaan<br />

tunteitaan. Positiivisia tunteita on kaikkein helpointa<br />

osoittaa. Se mihin lapsi tarvitsee vanhempien<br />

tukea, on negatiivisten tunteiden jakaminen.<br />

Aikuisten pitäisi kuitenkin myös asettaa<br />

rajat siihenkin, kuinka negatiivisia tunteita pitää<br />

purkaa.<br />

Rajat, niiden asettaminen ja niiden puuttuminen,<br />

ovat yksi suurimmista Tuula Tammisen<br />

huolenaiheista tässä päivässä. Samoin jonkinlainen<br />

uusavuttomuus siinä, mikä lapsen käyttäytymisessä<br />

on normaalia ja mistä pitää jo huolestua.<br />

Hän haluaa yhä uudestaan painottaa sitä,<br />

että ihmisten pitäisi enemmän kuunnella sisäistä<br />

ääntään ja toimia enemmänkin sydämen kuin<br />

kasvatusoppaiden mukaan.<br />

Maailma on nykyään aika kova paikka, vaikka<br />

eletäänkin Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa.<br />

Jos maailmaa katseltaisiin lasten tarpeista<br />

lähtien ja lapsen silmin, tämä olisi aivan<br />

toisenlaisen paikka, ainakin se sitä olisi Tuula<br />

Tammisen kokemusten mukaan. Me aikuiset tästä<br />

kovan teemme ja siirrämme sitten lapsillemme.<br />

– Se mikä tässä maailmassa tänään on meidän<br />

aikuisten mielestä tavallista arkipäivää, kuten<br />

vapaa seksiä pursuava mediatarjonta ja<br />

mainokset, ovat meidän tieteenalamme tutkimusten<br />

mukaan haitallisia varttuvalle lapselle. Me<br />

olemme kaiken kaikkiaan hukanneet paitsi taidot,<br />

myös kunnolliset keinot suojata kasvavaa<br />

lasta. Kaiken pitää olla vapaata, kaikki on sallittua.<br />

Ei tämä voi olla oikein, muistuttaa Tamminen.<br />

Hänen mielestään tänään puhutaan vapaudesta<br />

ja suvaitsevaisuudesta vain ja ainoastaan<br />

aikuisten näkökulmasta. Jos ajatellaan lasten<br />

silmin, niin heille pitää suvaita ja antaa lapsuus<br />

vapaus kasvaa turvallisesti aikuiseksi aikanaan.<br />

Heille pitää antaa mahdollisuus olla lapsia<br />

riittävän pitkään. g

TEKSTI JA KUVA: ILKKA PARTANEN<br />

turvallisen<br />

kasvun<br />

7seikkaa<br />

Lapsiasiamies on huolissaan<br />

yhteiskunnan<br />

hajanaistumisesta<br />

Lastenpsykiatrian erikoislääkärin,<br />

professori Tuula Tammisen<br />

lista siitä, miten aikuiset voivat<br />

turvata lapsen turvallisen kasvun.<br />

Kunpa ihmiset muistaisivat, ettei<br />

lapsuus ole mikään välivaihe matkalla<br />

kohti aikuisuutta, vaan se on<br />

sinällään arvokas ja ainutkertainen<br />

elämänvaihe, huokaa lapsiasiamies<br />

Taru Kuosmanen.<br />

Lapsi tarvitsee kaikkia näitä<br />

asioita joka päivä joltakin<br />

läheiseltä aikuiselta, jotta<br />

hän voisi hyvin ja hänen<br />

kasvunsa olisi turvattu.<br />

1. Riittävästi<br />

kiintymystä.<br />

2. Perushoivaa.<br />

3. Turvallisuutta.<br />

4. Tunteiden<br />

jakamista<br />

ja säätelyä.<br />

5. Opettamista.<br />

6. Leikkiä.<br />

7. Rajoja,<br />

sääntöjä ja<br />

rankaisua.<br />

Tuula Tamminen käsittelee<br />

näitä aiheita kirjassaan:<br />

Olipa kerran lapsuus,<br />

WSOY 2004<br />

Suomen ensimmäinen kunnallinen lapsiasiamies<br />

Taru Kuosmanen on toiminut<br />

virassaan jo vuoden ja hän on edelleen<br />

maamme ainoa tämän viran haltija. Valtakunnallista<br />

lapsiasiamiestä kaavaillaan aikaisintaan<br />

ensi vuodeksi, tai ainakin sen perustaminen<br />

on ensimmäistä kerta esillä hallitusohjelmassa.<br />

Tällä hetkellä Suomi on ainoa maa pohjolassa,<br />

jossa tällaista ihmistä ei ole, mutta tarpeen<br />

myöntävät kaikki.<br />

Lasten ja nuorten<br />

osallistumista kehitetään<br />

Yhden vuoden kokemusten perusteella Taru<br />

voi sanoa ainakin sen, että vastaanotto kaikilta<br />

tahoilta on ollut hyvä. Hän kuitenkin myöntää,<br />

että positiivisesta suhtautumisesta tekoihin on<br />

vielä matkaa.<br />

– Tuskin Tampereestakaan vuodessa tai<br />

parissa näillä resursseilla tulee vielä lasten<br />

kaupunki, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa.<br />

Yksi ongelmista on se, että kenttä, joka<br />

huolehtii lasten hyvinvoinnista on kovin laaja ja<br />

osin hajanainen. Minun työnäni onkin ollut ja<br />

ilmeisesti tulee jatkossakin olemaan aika suurelta<br />

osin toimia osaltani koordinoijana, selvittää<br />

Kuosmanen. Vuoden 2004 pääpainopiste<br />

on lasten ja nuorten osallistumisen kehittäminen.<br />

Koulujen toimintakulttuuriin liittyen on tehty<br />

myös kyselytutkimus, joka osoittaa ainakin<br />

sen, että opettajien ja oppilaiden mielipiteet<br />

nuorten ja lasten vaikuttamismahdollisuuksista<br />

eroavat toisistaan aika paljon. Kaikkein eniten<br />

ne eroavat ylemmillä luokilla, eli siinä iässä kun<br />

nuoret saavuttavat murrosiän ja alkavat kapinoida.<br />

Enemmän kiireettömyyttä ja<br />

pysyvyyttä<br />

Lasten puolesta Taru Kuosmasta kuitenkin<br />

huolestuttaa eniten koko yhteiskunnan<br />

hajanaisuus, joka on kaiken aikaa<br />

lisääntymässä. Kaivattaisiin paljon enemmän<br />

Taru Kuosmasen ensimmäinen vuosi<br />

lapsiasiamiehenä sujui suunnitelmien<br />

mukaan. Lasten kaupunkia ei<br />

Tampereesta vielä tullut, mutta monia<br />

asioita on saatu eteenpäin.<br />

kiireettömyyttä ja pysyvyyttä. Erilaisten<br />

uusioperheiden lapset saattavat joskus olla<br />

aika hukassa ja kun monesti mummoloitakaan<br />

ei enää ole samalla tavalla kuin joskus<br />

muinaisuudessa, jää ehkä jotain puuttumaan.<br />

Ettei mentäisi pelkästään valittamisen puolelle,<br />

täytyy kertoa myös jotain hyvää ja positiivista.<br />

Viime viikolla Taru Kuosmanen kävi tutustumassa<br />

Ahjolan Setlementissä järjestettävään<br />

Isosisko-projektiin. Tällä hetkellä siihen<br />

osallistuu jo noin 100 isoasiskoa, joten saman<br />

verran pikkutyttöjä saa nyt pari kertaa viikossa<br />

puuhastella kaikkea kivaa oman isonsiskon<br />

kanssa, edes projektin ajan.<br />

– On todella hienoa, että erilaisia projekteja<br />

on olemassa. On kuitenkin hiukan huolestuttavaa,<br />

että joissain tapaukissa projekteista on<br />

tullut peruspalvelujen aukkojen paikkaajia ja<br />

tämä suunta ei varmasti ole oikea, pohtii Kuosmanen.<br />

g<br />

5

<strong>Nähdyksi</strong> <strong>tulemisen</strong> <strong>toivo</strong>...<br />

TEKSTI JA KUVAT: ILKKA PARTANEN<br />

Kiviniemestä<br />

on moneksi<br />

Alkuasukkaat ja uudet tulokkaat ovat löytäneet toisensa<br />

Turvalliseen<br />

olkapäähän<br />

on helppo<br />

nojata.<br />

Vaikka Kiviniemi sijaitsee<br />

Haukiputaalla,<br />

on siitä matkaa Oulun<br />

keskustaan vaivaiset<br />

parikymmentä kilometriä.<br />

Suurin osa alueen<br />

uudisasukkaista käykin<br />

töissä Oulussa,<br />

mutta kunnan isien<br />

iloksi kantavat veromarkkansa<br />

Haukiputaalle.<br />

Helmikuussa pidettiin jo perinteeksi muodostuneet<br />

Kiviniemi-päivät. Järjestäjien<br />

mukaan vasta tällä kerralla ne onnistuivat<br />

sillä tavalla, mitä joskus on ajateltu,<br />

mikä se ajatus aikoinaan on sitten ollutkaan.<br />

Joka tapauksessa päivän mittaan paikalla<br />

vieraili arvion mukaan useampi sata kiviniemeläistä.<br />

Sen verran pisti paikalla olleiden ikäjakauma<br />

silmään, että oli helppoa uskoa alueella<br />

asuvan runsaasti lapsiperheitä. Oli toki mukana<br />

vanhempaakin väkeä, eli heitä niin sanottuja<br />

alkuasukkaita.<br />

Asukkaat mukana avoimin mielin<br />

Kiviniemi on yksi kolmesta <strong>Nähdyksi</strong> <strong>tulemisen</strong><br />

<strong>toivo</strong> -projektin pilottipaikkakunnista. Niin täällä<br />

kuin muillakin paikkakunnilla projekti on otettu<br />

vastaan avoimin mielin. Mukana ovat muun mu-<br />

assa kunta, seurakunta, asukasyhdistys, vanhempainyhdistys<br />

Kumppanuusyhdistys ja paikalliset<br />

yrittäjät.<br />

Jos Kiviniemeä pitäisi muutamalla sanalla<br />

kuvailla, saattaisi koittaa vaikka seuraavia sanoja:<br />

luonnonkaunis, nopeasti kasvava, vireä,<br />

viihtyisä ja mitä kaikkia muita niitä vielä onkaan.<br />

Joka tapauksessa aika monta positiivista sanaa<br />

sopii uhrata kylälle, joka kymmenessä vuodessa<br />

on kasvanut muutaman sadan asukkaan<br />

kituvasta kylästä noin kolmen tuhannen asukkaan<br />

Haukiputaan toiseksi suurimmaksi taajamaksi.<br />

Jo aikoja sitten kylä menetti kaikki palvelunsa,<br />

mutta nyt alkavat palvelut pikku hiljaa palata,<br />

mikä on enemmän kuin harvinaista tämän<br />

päivän Suomessa. Oma kauppa on jo saatu,<br />

kioski ja baari myös. Kaiken lisäksi on raken-<br />

6

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

Ella Karttimo on<br />

kylätoimikunnan<br />

puheenjohtajana<br />

tyytyväinen<br />

kylän<br />

nykyiseen<br />

kehityssuuntaan<br />

ja <strong>toivo</strong>o<br />

samalla yhä<br />

useampien<br />

asukkaiden<br />

aktiivista<br />

panosta<br />

toimintaan.<br />

nettu uusi päiväkoti ja kouluakin on tarkoitus<br />

lähivuosina laajentaa. Aikamoisen hyvin näyttää<br />

Kiviniemellä menevän.<br />

Puuttumista ennen<br />

isoja ongelmia<br />

Haukiputaan nuoriso- ja raittiussihteeri Sirkka<br />

Tuomela <strong>toivo</strong>tti omasta puolestaan projektin<br />

ja sen vetäjän Asta Juntusen tervetulleeksi<br />

Kiviniemi-päiville. Hän totesi alueella asuvan paljon<br />

lapsiperheitä ja missä asuu paljon lapsiperheitä,<br />

siellä kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota<br />

sekä aikuisten että lasten hyvinvointiin.<br />

Tämä on syytä tehdä jo ennen kuin alkaa ilmetä<br />

varsinaisia isompia ongelmia.<br />

Juuri tässä ajattelutavassa piilee yksi <strong>Nähdyksi</strong><br />

<strong>tulemisen</strong> <strong>toivo</strong> -projektin olennaisimmista<br />

sisällöistä. Puututaan asioihin jo ennen, kun<br />

ollaan suuremmissa vaikeuksissa.<br />

Kun katseli ympärilleen ja kuunteli ihmisten<br />

jutustelua, tuli mieleen kuva hyvinvoivista lapsiperheistä<br />

viettämässä talvista pyhäpäivää<br />

yhdessä, ihan niin kuin perheiden kaikkien taiteen<br />

sääntöjen mukaan tuleekin toimia, jotta hyvin<br />

voisivat<br />

Sirkka Tuominen kertookin uudisasukkaiden<br />

olevan pääosin melko varakasta väkeä ja muuttaneen<br />

näille seuduille yleensä jostain kauempaa.<br />

Siinä piilee myös vaaranpaikka.<br />

– Koska juuret ja sukulaiset asuvat jossain<br />

ihan muualla, ei tukiverkon löytäminen kriisitapaukissa<br />

ole välttämättä kovin helppoa. Jos<br />

esimerkiksi perhe alkaa jostain syystä rakoilla,<br />

ei apua ehkä löydy käden käänteessä, Sirkka<br />

Tuominen sanoo.<br />

Asukkaat tyytyväisiä kylän<br />

heräämiseen<br />

Yksi uudisasukkaista on Kellon Kiviniemen kyläyhdistyksen<br />

puheenjohtaja Ella Karttimo.<br />

Hän saapui perheineen Kiviniemelle jo vuosia<br />

sitten ja on ollut mukana katsomassa kylän kasvamista<br />

nykyiselleen ja eteenpäin mennään<br />

edelleen.<br />

Sirkka Tuomela<br />

(vas) vaihtaa<br />

kuulumisia<br />

Kumppanuusyhdistyksen<br />

Tarja<br />

Kainulaisen ja Minna<br />

Hurun ja kanssa<br />

Lumiveistoskilpailu pidettiin paukkuvassa pakkasessa.<br />

Elma Niemelä<br />

kaupitteli<br />

laskiaispullia<br />

tiskin takana.<br />

Hänen<br />

mielestään<br />

uudet asukkaat<br />

ovat tervetulleita<br />

Kiviniemeen.<br />

Elma Niemelä edusti paikallisia alkuasukkaita<br />

aidoimmillaan ja samalla parhaimmillaan.<br />

Kahvia, pullaa ja virvokkeita kaupitellut Elma<br />

kertoi olevansa kaveri kaikkien kanssa ja oppineensa<br />

tuntemaan hyvin uudetkin naapurit.<br />

Uusista asukkaista ja kylän uudesta heräämisestä<br />

hän oli mielissään. Ainakaan Elman<br />

mielestä ei nykynuorissa ole mitään erityistä<br />

vikaakaan, ovat miellyttäviä ja tervehtivät aina<br />

tavatessa. Varsinkin uimarannalla Elma heidän<br />

kanssaan on viihtynyt.<br />

Kiviniemi on ennen nähdyksi <strong>tulemisen</strong> <strong>toivo</strong><br />

-projektia osallistunut ja osallistuu edelleen<br />

Asu kylässä -hankkeeseen, jonka tavoitteena<br />

on tukea eläviä ja kehittyviä maaseutukyliä. Tällä<br />

hankkeella on haettu uutta näkökulmaa Pohjois-Pohjanmaan<br />

kylien kehittämiseen ja se on<br />

yksi kärkihankkeista, jonka päärahoittajina ovat<br />

Pohjois- Pohjanmaan TE- keskus, seutukunnat<br />

ja kunnat. g<br />

Kivinimeen voi tutustua myös kylän internetsivuilla,<br />

jotka löytyvät osoitteesta:<br />

www.kellonkiviniemi.com.<br />

7

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

Iisalmen Peltosalmella harjoitellaan<br />

nähdyksi<br />

Evit ja Marja miettivät maailmaa<br />

Peltosalmen seurakuntakodin<br />

aamupäiväkerhossa.<br />

tulemista<br />

TEKSTI JA KUVAT:<br />

ILKKA PARTANEN<br />

Arja<br />

Myöhänen.<br />

Kun <strong>Nähdyksi</strong> <strong>tulemisen</strong> <strong>toivo</strong>n<br />

ohjausryhmä Iisalmessa<br />

mietti, mikä olisi se paikka,<br />

missä tällainen projekti olisi<br />

paras toteuttaa, päädyttiin<br />

kohtuullisen yksimielisesti<br />

Peltosalmeen. Se on melko<br />

yhtenäinen alue, josta suurin<br />

osa palveluista on siirtynyt<br />

keskustaan, mutta jossa sosiaaliset<br />

ongelmat eivät ainakaan<br />

toistaiseksi ole kovin<br />

pahoja.<br />

Hanketta on käynnistetty pikku hiljaa viime vuoden<br />

syksystä lähtien. Nyt on edetty vaikeimpaan vaiheeseen,<br />

eli etsitään toimijoita varsinaiseen työhön.<br />

Arja Myöhänen, projektin verkostotyöntekijä Sininauhaliitosta<br />

kertoo, että tähän mennessä on edetty hyvin<br />

positiivisissa merkeissä ilman suurempia takaiskuja.<br />

– Oli aika vaikea lähteä tällaiseen projektiin itselle ennestään<br />

tuntemattomassa paikassa. Onneksi kaikki paikalliset<br />

ihmiset ovat ottaneet hienosti vastaan ja auttaneet<br />

eteenpäin ohi vaikeimpien karikoiden, kertoo Myöhänen.<br />

Haaveena oleskeluun sopiva tukikohta<br />

Hänen mukaansa suurin vaikeus alussa oli selvittää, mihin<br />

tällä <strong>Nähdyksi</strong> <strong>tulemisen</strong> <strong>toivo</strong> -projektilla oikeasti pyritään.<br />

Jotenkin pähkinänkuoressa se menee näin: <strong>Nähdyksi</strong><br />

<strong>tulemisen</strong> <strong>toivo</strong> -hanke kehittää lapsilähtöisen, perhekeskeisen<br />

toimintamallin. Se tarkoittaa lapsen ja nuoren tarpeet<br />

ja tunteet huomioon ottavaa kanssakäymistä eri-ikäisten<br />

kesken. Lasten ja nuorten pitää saada näissä tilanteissa<br />

tuntea olonsa turvalliseksi, eli mukana täytyy olla<br />

riittävästi turvalliseksi koettuja aikuisia.<br />

Tällä hetkellä Arjan haave on saada Peltosalmella toimimaan<br />

jonkinlainen tukikohta; paikka, jonne alueen ihmiset<br />

voivat kokoontua vaikkapa parina päivänä viikossa<br />

tarinoimaan, tapaamaan toisiaan ja oleskelemaan. Nähtäväksi<br />

jää kuinka pian ja minkä muotoisena Arjan haave<br />

toteutuu. g<br />

8

Iisalmessa ongelmat<br />

samanlaisia<br />

kuin muualla maassa<br />

Iisalmen seurakunnan nuorisotyönohjaaja<br />

Ari Pulkan mielestä<br />

<strong>Nähdyksi</strong> <strong>tulemisen</strong> <strong>toivo</strong> on<br />

hyvin toteuttamisen arvoinen<br />

projekti ja Peltosalmi siihen paras<br />

mahdollinen alue kaupungissa.<br />

n Vanha suomalainen kansanviisaus mainitsee<br />

savolaisista muun muassa seuraavaa:<br />

Kun alkaa keskustella savolaisen kanssa, siirtyy<br />

vastuu välittömästi kuulijalle, tai ainakin jotain<br />

sinne päin.<br />

Iisalmen seurakunnan nuorisotyönohjaaja<br />

Ari Pulkan kanssa tämä tuskin ainakaan kirjaimellisesti<br />

pitää paikkaansa, sillä hän on tehnyt<br />

töitä Savon ulkopuolellakin – pääkaupunkiseudulla<br />

ja Kemissä diakonia- ja sosiaalityössä<br />

sekä Hollannissa Merimieskirkon palveluksessa<br />

– joten näkökulma on melkoisen laaja.<br />

Yhteisesti luotua hyvinvointia<br />

Pulkan Arin mielestä <strong>Nähdyksi</strong> <strong>tulemisen</strong> <strong>toivo</strong><br />

on hyvin toteuttamisen arvoinen projekti ja Peltosalmi<br />

siihen paras mahdollinen alue kaupungissa.<br />

Siellä on jo saatu kaikki tärkeimmät tahot,<br />

kuten koulu ja vanhempainyhdistys mukaan.<br />

Yleinen henki on muutenkin sellainen, että<br />

haluttaisiin voida yhdessä hyvin.<br />

– Olen tehnyt jo aika pitkään ja laajastikin<br />

päihdetyötä. Sen verran voin sanoa, että lapset<br />

ja nuoret tarvitsevat selkeät rajat ja säännöt,<br />

jotka on yhdessä laadittu ja niitä myös noudatetaan.<br />

Tietyssä kehitysvaiheessa on todella<br />

pienistä asioista kiinni, mihin suuntaan nuori<br />

lähtee menemään, painottaa Pulkka.<br />

Ari Pulkan<br />

mielestä<br />

nuorten asiat<br />

ovat Iisalmessa<br />

kohtuullisen<br />

hyvin<br />

hanskassa.<br />

Nuorten tiloissa<br />

toimitaan<br />

yhteisten<br />

pelisääntöjen<br />

mukaan ja<br />

yhdessä<br />

laadittuja<br />

sääntöjä on<br />

helpompi<br />

noudattaa kuin<br />

pelkästään<br />

aikuisten<br />

laatimia.<br />

Koulutusta päihdeongelman<br />

kohtaamiseen<br />

Iisalmessa vuosia viikonloppuisin katuja partioinut<br />

Nuorten Palvelun katupäivystys ei enää<br />

tänä vuonna ole katuja mittaillut ja näin on käynyt<br />

siksi, ettei vapaaehtoisia enää riittänyt. Pelkästään<br />

palkattujen voimilla ei tällaista toimintaa<br />

ole mahdollisuus hoitaa. Aikuisia vapaaehtoisia<br />

kaivataankin Iisalmessa vähintäänkin kipeästi.<br />

Iisalmen seurakunnan työntekijöille järjestetään<br />

loppukeväällä koulutusta, joka käsittelee<br />

päihdeongelman kohtaamista työssä. Tämä on<br />

<strong>Nähdyksi</strong> <strong>tulemisen</strong> <strong>toivo</strong> -hankkeen pilottikurssi<br />

ja tulevaisuudessa kursseja on tarkoitus tarpeen<br />

ja mahdollisuuksien mukaan järjestää lisää.<br />

g<br />

Peltosalmen seurakuntakodissa<br />

lapsilla on hyvä ja turvallinen olo<br />

n Eniten peltosalmelaisia harmittaa se, että<br />

toimiva ja suosittu kirjastokin suljettiin, vaikka<br />

kaikki mahdollinen tehtiin sen säilyttämiseksi.<br />

Peltosalmi ei ole Iisalmen rauhattominta seutua,<br />

mutta sosiaalisia ongelmia sielläkin esiintyy.<br />

Lastenohjaaja Eila Vesterinen on nähnyt,<br />

miten lähes kaikki palvelut on kymmenen<br />

viime vuoden aikana ajettu alas.<br />

Aamun<br />

ensimmäinen<br />

homma<br />

on<br />

merkintöjen<br />

hakeminen<br />

vihkoon.<br />

Homma<br />

sujuu jo<br />

hyvin,<br />

mutta on<br />

sitä hiukan<br />

harjoiteltukin.<br />

Tutussa ryhmässä<br />

hommat sujuvat<br />

Lapsia Peltosalmella vielä on ja heitä riittää seurakunnan<br />

aamupäiväkerhoonkin ihan kiitettävästi.<br />

Toistakymmentä neljästä viiteen vuotta<br />

vanhaa pirteää tenavaa pullahtaa pakkasen<br />

keskeltä sisälle lämpimään. Isä tai äiti tuovat<br />

heidät paikalle ja saavat sitten itse seuraavat<br />

pari tuntia puuhastella muita hommia.<br />

Lapset ovat selvästikin jo tuttuja niin keskenään<br />

kuin Eilalle. Hommat sujuvat siihen malliin,<br />

että alkaa ihmetellä, onko tuollaisia lapsia oikeasti<br />

olemassa, vai onko tässä mukana ainakin<br />

pieni pala vieraskoreutta.<br />

Yhteistoimintaa on harjoiteltu<br />

Eila tunnustaa, että hiukan on töitä tehty, että<br />

homma on näinkin hyvin saatu sujumaan. Jonotellaan<br />

ensin saamaan merkintä vihkoon ja<br />

pidetään sen päälle pieni aamuhiljentyminen.<br />

Sitten onkin vuorossa kaikkein hauskin aamupäivän<br />

asia, eli vapaata, mutta ohjattua leikkimistä.<br />

Kaikki sujuu edelleen hämmästyttävän<br />

hienosti.<br />

Onneksi löytyy pari vilkkaampaakin poikaa,<br />

ettei totuus unohdu.<br />

Tässä iässä lapset taitavat olla jossain mielessä<br />

aidoimmillaan. Ollaan juuri sitä mitä ollaan<br />

ja sanotaan ihan niin kuin asiat ovat. Tulee väistämättä<br />

mieleen, että nämä lapset ovat tulleet<br />

nähdyiksi ja <strong>toivo</strong> elää, että tulevat vastakin. g<br />

9

<strong>Nähdyksi</strong> <strong>tulemisen</strong> <strong>toivo</strong>...<br />

TEKSTI JA KUVAT: ILKKA PARTANEN<br />

Pulpin koulussa<br />

lapset<br />

saavat olla<br />

lapsia<br />

Joutsenon Pulpin koulu on<br />

rakennettu joskus 50-luvulla<br />

ja se saanut säilyä hämmästyttävissä<br />

määrin sellaisena<br />

kuin se silloin joskus<br />

oli. Käytävän näyttelykaapeissa<br />

on edelleen täytettyjä<br />

eläimiä ja koko miljöö<br />

henkii jotain silloisesta<br />

maailmasta, siitä maailmasta<br />

johon ei oikeasti<br />

enää ole paluuta. Ehkä siitä<br />

ajasta on kuitenkin ripaus<br />

säilynyt tähänkin päivään.<br />

Juha Nikkisen<br />

mielestä Pulpin<br />

koulu on<br />

oppilasmäärältään<br />

juuri sopivan<br />

kokoinen.<br />

Pulpin koulun pihalla<br />

leikitään samat<br />

talviset leikit kuin<br />

suurin piirtein<br />

kaikissa muissakin<br />

Suomena kouluissa.<br />

Kuka on tällä välkällä<br />

kukkulan kuningas<br />

Vierailupäivänä Pulpin<br />

koulussa vietettiin<br />

valtakunnallista<br />

sanomalehtipäivää.<br />

Kuvassa<br />

tokaluokkalaiset<br />

hakevat aineistoa<br />

opettajalta.<br />

Koulun johtaja Juha Nikkinen on aika<br />

iloinen esimerkiksi siitä, että koulu on<br />

juuri mukavan kokoinen. Oppilaita koulussa<br />

on puolentoista sataa, ulkoilumahdollisuudet<br />

ovat erinomaiset. Sellaista yleistä levottomuutta<br />

ja varhaisia päihdekokeiluja, mistä suurempien<br />

paikkojen suuremmissa kouluissa on<br />

jo kovasti riesaa, ei Nikkisen mukaan juurikaan<br />

esiinny. Pulpin koulussa lapset saavat olla lapsia.<br />

Ainakin siihen saakka kun siirtyvät keskustaan<br />

yläasteelle ja joutuvat vetämään ylleen<br />

isomman lapsen kaavun.<br />

Oppilaat voivat pääosin hyvin<br />

Pulpin alue on yksi niistä sadoista tai ehkä paremminkin<br />

tuhansista alueista Suomessa, joista<br />

suurin piirtein viimeisetkin palvelut on viety<br />

pois. Tällä hetkellä löytyy enää baari ja parturi.<br />

Vielä muutama vuosi sitten kauppojakin oli peräti<br />

kolme. Nyt on lähimpään matkaa nelisen<br />

kilometriä.<br />

Takavuosina Pulpiin siirrettiin aika tavalla<br />

kunnan ongelmaisia. Sittemmin on havahduttu<br />

huomaamaan, ettei ehkä kaikkia kannata siirtää<br />

samalle alueelle. Pulpin koulun oppilaat asuvat<br />

niin lähellä, ettei koulukyytejä ole tarvinnut järjestellä.<br />

Suurin osa oppilaista voi opettajien<br />

mukaan hyvin, mutta aina löytyy heitä, jotka<br />

eivät voi. Kuitenkin juuri nämäkin lapset haluaisivat<br />

tulla edes kerran oikeasti nähdyksi. g<br />

10

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

K-kauppias Heikkilä<br />

halua kantaa kortensa kekoon<br />

yhteiskuntavastuussa<br />

Paikallisten asukkaiden täytyy löytää oma identiteetti<br />

kahden kaupungin välissä. Tämä on hyvä<br />

ja elinkelpoinen kunta itsenäisenäkin, mutta toki<br />

yhteistyötä Lappeenrannan ja Imatran kanssa<br />

kannatta kaikilla järkevillä tavoilla tehdä edelleen,<br />

vakuuttaa Heikkilä.<br />

K-kauppiaan arvot joutuivat puntariin<br />

vakavan sairauden jälkeen.<br />

Viime jouluna Joutseno sai paikallisten<br />

yrittäjien yhteistuumin hankkiman jouluvalaistuksen<br />

joulukadulle. Se oli ensimmäinen<br />

yhteinen rutistus, mutta <strong>toivo</strong>n mukaan<br />

ei viimeinen. Tätä <strong>toivo</strong>o ainakin paikallinen<br />

K-kauppias Olavi Heikkilä.<br />

– Kyllä tämä kunta pitäisi saada elämään.<br />

Tapahtumat yhdistävät<br />

kuntalaisia<br />

Esimerkkinä yhteiskuntavastuun kantamisesta<br />

hän järjesti viime vuonna laskiaisriehan ilotulituksineen<br />

paikallisessa hiihtokeskuksessa<br />

omalla kustannuksellaan. Melkein koko henkilökunta<br />

osallistui siihen vapaaehtoisena ilman<br />

palkkaa ja on lupautunut samaan tänäkin vuonna.<br />

Tällaisesta tapahtumasta hän soisi mieluusti<br />

muodostuvan tradition. Joutsenossa ei ole liikaa<br />

massatapahtumia, joihin tulisivat melkein<br />

kaikki.<br />

– Joulukadun avajaisissa oli niin paljon väkeä,<br />

etten tiennyt heitä täällä niin paljoa olevankaan.<br />

Tämä elämänrytmi on muuttunut niin<br />

kiireiseksi, ettei ihmisillä tahdo enää löytyä aikaa<br />

yhdessäoloon, mikä on kyllä tosi valitettavaa.<br />

Uskon, että tällä kerta saamme yhteisvoimin<br />

aikaiseksi tosi mahtavat juhlat, Olavi Heikkilä<br />

sanoo. g<br />

Vaikka se joskus on vähän vaikeaa<br />

Yhteen hiileen puhaltamalla<br />

voidaan saadaan aikaan vaikka mitä<br />

Ei tullut Joutsenosta idän suurkaupungin,<br />

eli nauhakaupungin keskustaa, ei<br />

tullut koko kaupunkihankkeestakaan mitään.<br />

Nyt kuitenkin tehdään jo uusia suunnitelmia<br />

uudesta isosta kaupungista. Yli 10 000<br />

asukkaan kunta on kyllä kaikkien mittareiden<br />

mukaan itsenäisenäkin ihan elinkelpoinen paikka,<br />

mutta identiteetti kahden kaupungin välissä<br />

on ainakin joidenkin paikkakuntalaisten mukaan<br />

hiukan hakusessaan.<br />

Huoli lapsista ja nuorista on Joutsenossa<br />

varmasti samanlaista kuin missä muualla tahansa.<br />

Huoli palveluiden keskittymisestä keskustaajamaan<br />

on niin ikään yhteistä kaikille Joutsenon<br />

kokoisille kunnille. Erilaisia yhdistyksiäkin<br />

on kasapäin, pelkästään metsästysseuroja<br />

kuuluu olevan parikymmentä. Yhteistyö eri<br />

yhdistysten, kunnan ja elinkeinoelämän kes-<br />

Tässä palaverissa mukana olleet ihmiset järjestivät<br />

Joutsenossa laskiaistapahtuman, johon osallistui<br />

järjestäjien arvion mukaan lähes 1500 henkilöä.<br />

11

<strong>Nähdyksi</strong> <strong>tulemisen</strong> <strong>toivo</strong>...<br />

TEKSTI JA KUVAT: ASTA JUNTUNEN<br />

Myllymäen<br />

laskiaistapahtuma<br />

kokosi joutsenolaiset yhteen<br />

Laskaistapahtuma järjestettiin<br />

nyt toista kertaa ja tänä vuonna<br />

talkoolaisia oli useista eri yhdistyksistä.<br />

Tarkoituksena oli tarjota<br />

joutsenolaisille yhteinen perhetapahtuma<br />

koululaisten hiihtoloman<br />

aikana ja hankkeessa onnistuttiinkin<br />

lähes täydellisesti. Väkeä saapui<br />

paikalle odotettua enemmän,<br />

joten autojen pysäköinti ruuhkautui<br />

ja mm. kahvi, pulla ja makkara<br />

loppuivat kesken. Tapahtuman<br />

huipennus oli upea ilotulitus, jonka<br />

paikalliset yrittäjät kustansivat.<br />

Järjestelytoimikunta lupasi, että<br />

laskiaistapahtuma järjestetään ensi<br />

vuonnakin ja lisää talkoolaisia kutsutaan<br />

mukaan. Seuraava hanke<br />

on perheitä yhdistävä tapahtuma<br />

elokuussa koulujen alkaessa. <strong>Nähdyksi</strong><br />

<strong>tulemisen</strong> <strong>toivo</strong> –kehittämishanke<br />

on mukana taustajoukoissa<br />

ja toimii mm. ideointikokouksen<br />

koollekutsujana. Monet yhdistykset<br />

ja yrittäjät ovat suuntautuneet<br />

lapsilähtöiseen, perhekeskeiseen<br />

toimintaan ja haluavat vahvistaa<br />

sitä vielä entisestään. <strong>Nähdyksi</strong><br />

<strong>tulemisen</strong> <strong>toivo</strong> –hankkeen kuluessa<br />

käynnistyy mm. pilottikoulutuksia,<br />

jotka edistävät asiaa. g<br />

Eeva Kykkänen (vas.) ja Sylvi Valkonen<br />

Rauhan Martoista kantoivat vastuuta<br />

tarjoilupuolesta.<br />

Joutsenolaisten yhdistysten ja yritysten<br />

talkoovoimin järjestämä Laskiaistapahtuma<br />

Myllymäen laskettelukeskuksessa oli<br />

jymymenestys. Tapahtumaan osallistui<br />

arviolta 1500 ihmistä.<br />

JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA<br />

Yhteen hiileen puhaltamalla....<br />

ken on niin Joutsenossa kuin muuallakin Suomessa<br />

tunnetusti aika nihkeää, mutta nyt on<br />

otettu uusi kurssi ja lähdetty koittamaan tätäkin<br />

tietä.<br />

Aika iso joukko ihmisiä erilaisista sidosryhmistä<br />

oli kerääntynyt vanhaan baariin miettimään,<br />

josko he yhteistuumin saisivat aikaiseksi<br />

laskiaistapahtuman paikalliseen hiihtokeskukseen.<br />

Edellisenä vuona sen oli järjestänyt paikallinen<br />

kauppias, mutta tällä kertaa haluttiin<br />

homma hoitaa suuremmalla joukolla ja mitä sitä<br />

sitten tulikaan.<br />

Paikalle ilmaantui väkeä ihan kiitettävästi,<br />

toistakymmentä ihmistä, jotka edustivat paikallisia<br />

yhdistyksiä, yrittäjiä ja kunnan edustaja.<br />

Jo alun perin oli kokoonnuttu sillä mielellä, että<br />

juhlat järjestetään ja enää oli kyse siitä, kuka<br />

tekee mitäkin.<br />

Mukana olivat Joutsenon Katajaa edustavan<br />

puuhanaisen Tuija Männikön kutsumana<br />

edustajat Myllymäen laskettelukeskuksesta,<br />

K-supermarket Piranasta, Rauhan marttayhdistyksestä,<br />

Terveys ry:stä, Pelastakaa lapset<br />

ry:stä, Korven vaeltajista, MLL:n Joutsenon<br />

paikallisyhdistyksestä, Joutsenon kunnasta<br />

ja Joutsenon Lions Clubista.<br />

Kaikille toimijoille oli oma tärkeä tehtävänsä<br />

laskiaisriehan toteuttamisessa ja sellaisen he<br />

myös saivat aikaiseksi. Laskiaissunnuntaina pidettyihin<br />

juhliin osallistui arvioiden mukaan yli<br />

puolitoistatuhatta henkilöä ja tämä rohkaisi kaikkia<br />

uusien yhteisten tapahtumien järjestämiseen.<br />

g<br />

12

Lapsella on tarve<br />

tulla nähdyksi<br />

omana itsenään<br />

Mun mielestä...<br />

Miten muuttaisit vanhempiasi<br />

kysymykseen vastattiin näin:<br />

– Turvattomuus, yksinäisyys<br />

ja persoonan nujertaminen<br />

lapsuudessa tuottavat<br />

kurjan lapsuuden. Lisäksi<br />

ne vaikuttavat koko<br />

elämän ajan, koska ne nujertavat<br />

ihmisen itsetuntoa,<br />

omanarvontuntoa ja elämänrohkeutta,<br />

sanoo teologian<br />

tohtori, lääketieteen<br />

opiskelija Kati-Pupita<br />

Mattila. Hän on luonut lapsidiakoniakäsitteen<br />

ja kirjoittanut<br />

siitä käsikirjan.<br />

n Lapsidiakonian kulmakivi on lapsen<br />

nähdyksi tuleminen. Muita kulmakiviä<br />

ovat turvallisuus, huolenpito ja lapsen<br />

persoonan puolustaminen.<br />

– <strong>Nähdyksi</strong> tuleminen on lapselle kokemus<br />

siitä, että hän on arvokas ihminen<br />

ja että hänen tunteillaan on merkitystä.<br />

Lisäksi se on sitä, että lapsella<br />

on oma paikka ja tehtävä maailmassa.<br />

Lapsen ei tarvitse ansaita olemassaolon<br />

oikeutta, vaan se oikeus on koko<br />

hänen persoonallaan, Mattila kertoo.<br />

Lapsen näkeminen mahdollistaa<br />

myös lapsen hädän näkemisen.<br />

– Ei saa vähätellä eikä liioitella. Katsotaan<br />

miltä lapsi tuntuu ja mitä hän<br />

tarvitsee.<br />

Kärsimyksen ehkäisyä<br />

Koska diakonian tehtävänä on vastata<br />

hätään, johon muut eivät reagoi,<br />

Mattila ryhtyi kehittämään käsitettä lapsidiakoniasta.<br />

Viime syyskuussa sitten<br />

ilmestyi työn tulos, Lapsidiakonian<br />

käsikirja, joka kertoo kattavalla tavalla<br />

sen mistä lapsidiakoniassa on kysymys.<br />

– Kysymys on reagoimisesta. Lapsuuden<br />

turvattomuuteen, yksinäisyyteen<br />

ja tunnetraumoihin reagoimalla<br />

voitaisiin paljolti estää inhimillistä kärsimystä<br />

ja vähentää hoidon tarvetta.<br />

Halusin tuoda näkyviin varhaisen auttamisen<br />

mielekkyyden.<br />

Aikuiset toistelevat muuttuvissa<br />

olosuhteissa ja äkkinäisissä menetyk-<br />

sissä sitä, että lapsi kyllä sopeutuu<br />

aikanaan. Kati-Pupita Mattila ei pidä<br />

koko sanasta tässä yhteydessä.<br />

– Sanotaan, että kyllä lapsi sopeutuu.<br />

Näin on, mutta hinta siitä sopeutumisesta<br />

on usein kova.<br />

Neljä periaatetta<br />

Lapsidiakoniassa on neljä periaatetta,<br />

jotka muistamalla lapsi saa sen<br />

huomion ja hoivan, mitä hän tarvitsee.<br />

Ensimmäinen ja kenties tärkein<br />

on lapsilähtöisyys.<br />

– Se on sitä, että ei puhuta häiriökäyttäytymisestä,<br />

vaan turvattomuuttaan<br />

oirehtivasta lapsesta. Mietitään,<br />

mitä lapsi tarvitsee hyvää kasvuaan<br />

varten, Mattila sanoo.<br />

Toisena periaatteena hän tuo esille<br />

ennakoimisen ja varhaisen puuttumisen.<br />

– Se on perustan luomista ja turvattomuuteen<br />

reagoimista. Tärkeää<br />

on asenne, jossa ei etsitä ongelmia<br />

vaan ehkäistään niitä.<br />

Kolmas periaate on turvallisen<br />

arjen keskeisyys.<br />

– Lapsi ei tarvitse temppuja eikä<br />

tempauksia. Tärkeintä on jatkuvuus,<br />

oleminen, yhteys ja välittäminen,<br />

Kati-Pupita Mattila luettelee.<br />

Ja neljäntenä periaatteena lapsidiakoniassa<br />

on matala kynnys.<br />

– Sen on oltava niin matala, että<br />

sekä aikuiset että lapset voivat kohdata<br />

toisensa. Ei vaikeita ilmoittautumissysteemejä<br />

tapahtumiin eikä maksuja.<br />

Kati-Pupita Mattila sanoo, että<br />

odotamme herkästi, että ihmiselle tulee<br />

ongelmia, ja käynnistämme koko<br />

auttamiskoneiston vasta sitten.<br />

– Mielestäni inhimillisen kärsimyksen<br />

ehkäisemisen pitäisi toimia jo lapsuuden<br />

maisemassa.<br />

Suomalaisessa yhteiskunnassa<br />

lasten turvattomuuden aikaansaama<br />

hätä näyttäytyy monella tavalla.<br />

– Osa turvattomuudesta on vielä<br />

piilossa, koska se ei aina saa sellaisia<br />

muotoja, jotka pakottaisivat katsomaan<br />

sitä. g<br />

Helena<br />

ja Saara<br />

Kiviniemen<br />

koululla<br />

Helena (Tahkola) vas. ja Saara (Punkeri) istahtivat<br />

piirtämään turvallista vanhempaa. Tytöillä menee ilmeisen<br />

hyvin, koska taikasauvaa ei vanhempien muuttamiseen<br />

suuntaan tai toiseen tarvita lainkaan. Molempien tyttöjen<br />

mielestä omat vanhemmat ovat sellaisenaan ihan kivoja,<br />

huumorintajuisia ja huolehtivaisia kaikin tavoin.<br />

Konsta<br />

ja Noora<br />

Joutsenon<br />

Pulpin<br />

koululla<br />

Konsta (Konttinen) (vas). Jos Konstalle annettaisiin taikasauva,<br />

jolla hän voisi muuttaa vanhempansa ja ympäristönsä<br />

sellaiseksi kuin haluaisi tulee mieleen ainakin seuraavat<br />

seikat. No ainakin karkkia pitäisi saada joka päivä<br />

ja muutenkin olisi kiva saada ilmaista tavaraa kaupasta.<br />

Koti saisi olla enemmänkin palatsin näköinen ja paljon kaikkia<br />

lemmikkejä. Itse asiassa vanhemmista ei Konstalla ollut<br />

sen kummempaa sanottavaa.<br />

Noora (Heinänen) puolestaan tahtoisi tehdä vanhempiensa<br />

kanssa kaikkia kivoja asioita. Muutenkin saisi vanhemmilla<br />

olla enemmän aikaa leikkiä ja olisi kivaa jos ne ei<br />

koskaan huutaisi mistään.<br />

Tatu ja<br />

Miika<br />

Peltosalmen<br />

seurakuntakodissa.<br />

Tatu ja Miika eivät kesken leikin juurikaan ennättäneet<br />

kommentoida omia vanhempiaan. Sen verran Tatu kuitenkin<br />

kommentoi, että saisivat olla nuorempia ja Miikan mielestä<br />

saisivat antaa enemmän karkkia<br />

13

Lapsidiakonian alalta<br />

Virpi<br />

Kujala<br />

Jaetun<br />

vanhemmuuden<br />

mahdollisuudet<br />

Sijoitettujen lasten<br />

vanhempien ryhmätoiminnan opas<br />

Opas on tarkoitettu työvälineeksi<br />

sosiaalitoimen ja sijoitettujen<br />

lasten vanhempien kanssa työskentelevien<br />

tahojen ammattihenkilöstölle.<br />

Sitä voi käyttää sovelletusti<br />

myös yksilötyöskentelyssä.<br />

Opas perustuu Jyväskylän Naisten<br />

talolla kehitettyyn toimintamalliin.<br />

Ryhmäprosessin sisällöt ovat<br />

nousseet työntekijöiden ammatillisesta<br />

osaamisesta ja erityisesti<br />

ryhmissä mukana olleiden sijoitettujen<br />

lasten vanhempien<br />

toiveista ja tarpeista.<br />

Nid., B5-koko, 85 s.<br />

Hinta 15 euroa.<br />

Lapsidiakonian käsikirja on<br />

ensimmäinen lapsidiakonian<br />

kokonaisesitys. Kirja ohjaa toimimaan<br />

lapsen turvallisuuden lisäämiseksi<br />

ja persoonan vahvistamiseksi<br />

käytännössä, arjen tilanteissa.<br />

Kirjoittajan havainnollinen<br />

esitystapa ja selkeät sovellusvinkit<br />

vastaavat sekä opiskelijan että<br />

työntekijän tarpeeseen.<br />

TILAUKSET<br />

Kati-Pupita<br />

Mattila<br />

Sid., 174 s. Hinta 28 euroa.<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong><br />

Lapsidiakonian<br />

käsikirja<br />

Krämertintie 2,<br />

00620 HELSINKI,<br />

puh. (09) 7206 150,<br />

faksi (09) 7206 1531,<br />

keskustoimisto@sininauhaliitto.fi<br />

TEKSTI: VIRPI KUJALA<br />

Biologiset vanhemmat<br />

tarvitsevat tukea<br />

Suomessa tehtyjen huostaanottojen<br />

määrä on kasvanut viime<br />

vuosina. Vuonna 2002 tehtiin<br />

1602 huostaanottoa. Kodin ulkopuolelle<br />

sijoittamisen kautta lapsen<br />

jokapäiväisen huoltajuuden<br />

menettäminen koskettaa noin<br />

14000 vanhempaa. Huostaanotettuja<br />

sijoitetuista lapsista on<br />

lähes 8000.<br />

n Sijoitusten määrä on kasvanut viime<br />

vuosina 2–5 prosentin vuosivauhtia.<br />

Vuonna 2002 kasvu oli 5,5%. Kaikista<br />

alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista<br />

yksi prosentti on sijoitettuna kodin ulkopuolelle.<br />

Lapsia joudutaan sijoittamaan<br />

sosiaalitoimen kautta kodin ulkopuolelle<br />

monista eri syistä.<br />

Huostaanoton tarkoituksena on pyrkiä<br />

turvaamaan lapsen oikeus turvalliseen<br />

ja lapsen kehitystä tukevaan hoitoon,<br />

huolenpitoon ja kasvatukseen.<br />

Lapsi voidaan sijoittaa sijaishoitoon<br />

vanhempien suostumuksella yhteisestä<br />

sopimuksesta tai tahdonvastaisesti.<br />

Lapsen sijoitus aiheuttaa aina kriisin<br />

sekä vanhemmille että lapselle. Molemmat<br />

osapuolet tarvitsevat tukea tässä<br />

vaikeassa elämänvaiheessa.<br />

Vanhempien saama tuki on ollut riittämätöntä<br />

ja he ovat monesti jääneet<br />

yksin. Biologiset vanhemmat ja sosiaalityöntekijät<br />

ovat yksimielisiä siitä,<br />

että vanhemmille tulisi mahdollistaa<br />

enemmän tukea. Vanhempien on<br />

usein vaikea ottaa vastaan tukea sosiaaliviranomaisilta,<br />

jotka ovat joutuneet<br />

tekemään vanhemman kannalta ikävän<br />

päätöksen lapsen sijoittamisesta. Tämän<br />

vuoksi jokin neutraalimpi taho,<br />

esimerkiksi järjestö, jolla ei ole viranomaisroolia,<br />

voi toimia paremmin tuen<br />

antajana.<br />

Naisten talolla toiminut<br />

sijoitettujen lasten vanhempien<br />

vertaisryhmiä<br />

Sininauhaliiton Eevan perhe –projektissa<br />

(2002-2005) Jyväskylän Naisten<br />

talon toiminnan yhteydessä aloitettiin<br />

sijoitettujen lasten vanhempien ryhmätoiminta<br />

elokuussa 2002.<br />

Saatujen hyvien kokemusten jäl-<br />

keen on toteutettu kaksi sijoitettujen<br />

lasten vanhempien tukiryhmäprosessia<br />

vuoden 2003 aikana. Kaksi uutta<br />

ryhmäprosessia on alkanut helmikuussa.<br />

Sijoitettujen lasten vanhempien ryhmätoiminnalla<br />

on kolme päätavoitetta:<br />

Lapsen kodin ulkopuolelle sijoittamisen<br />

aiheuttaman kriisin läpikäyminen,<br />

vanhemmuuden vahvistuminen ja sitä<br />

kautta lasten hyvinvoinnin lisääntyminen<br />

sekä vanhempien oman elämän<br />

ja selviytymisen tukeminen<br />

Opas sijoitettujen lasten<br />

vanhempien ryhmätoiminnasta<br />

Naisten talolla toteutetun sijoitettujen<br />

lasten vanhempien tukiryhmätoiminnan<br />

pohjalta on laadittu opaskirjanen.<br />

Kirjanen antaa virikkeitä sosiaalitoimen<br />

ja muiden sijoitettujen lasten vanhempien<br />

kanssa työskentelevien tahojen<br />

ammattihenkilöstölle ryhmätoiminnan<br />

toteuttamista varten. Opasta voi<br />

käyttää sovelletusti myös sijoitettujen<br />

lasten vanhempien kanssa tehtävässä<br />

yksilötyöskentelyssä.<br />

Yhdistystoiminta tervetullutta<br />

Jyväskylässä perustettu Huostaan<br />

Otettujen Lasten Vanhempain yhdistys<br />

tulee suureen tarpeeseen. Vastaava<br />

yhdistys toimii tällä hetkellä vain Kuopiossa.<br />

Jyväskylässä yhdistyksen perustaminen<br />

on lähtenyt liikkeelle eri toimijoiden<br />

yhteisestä näkemyksestä. Biologisten<br />

vanhempien tukitoiminnan kehittämistä<br />

ovat Naisten talolla kokoontuneet<br />

muutaman otteeseen pohtimaan<br />

Jyväskylän kaupungin sijaishuoltoyksikön,<br />

Perhehoitoliiton, Pesäpuu<br />

ry:n, Keski-Suomen sijaisvanhemmat<br />

ry:n, Kuopion Huostaan Otettujen<br />

Lasten Vanhempain yhdistyksen, Jyväskylän<br />

kaupunkiseurakunnan, Keski-<br />

Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen,<br />

Naisten talon ja biologisten vanhempien<br />

edustajat (KeHuLaVa). Yhteistyön<br />

tuloksena on mm. päätetty järjestää<br />

ensi syksynä valtakunnallinen<br />

biologisten vanhempien tukemisen<br />

teemaan liittyvä koulutuspäivä Jyväskylässä.<br />

g<br />

Kuopion yhdistys – www.huostaanotto.net<br />

Keski-Suomen yhdistys – http://www.nurmisaari.net/<br />

kehulava/huostaanotto.htm<br />

14

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

TEKSTI JA KUVA: ILKKA PARTANEN<br />

Sosiaalista isännöintiä Iisalmen malliin<br />

Tiivis yhteistyö<br />

Päiväkeskus Pysäkin<br />

kanssa tuottaa tulosta<br />

Sosiaalinen isännöinti on<br />

viime aikoina noussut vahvasti<br />

esiin, kun puhutaan<br />

syrjäytyneiden ja sosiaalisesti<br />

erilaisista ongelmista<br />

kärsivien lähimmäisten<br />

asumisesta. Iisalmessa yhteistyö<br />

kaupungin ja kolmannen<br />

sektorin kanssa<br />

on toiminut hyvin.<br />

n On olemassa melkoinen joukko ihmisiä,<br />

jotka eivät syystä tai toisesta kykene<br />

asumaan itsenäisesti, eivät ainakaan<br />

niissä raameissa, mitä yhteiskunta ja<br />

vuokranantaja on heille asettanut. He tarvitsevat<br />

tukea ja siksi onkin kehitetty erilaisia<br />

malleja, joiden avulla he pystyvät<br />

selviytymään.<br />

Kiinteistö oy Petterinkulma on Iisalmen<br />

suurin vuokranantaja. Se omistaa 1503<br />

vuokra-asuntoa, joista suurin osa on<br />

aravavuokra-asuntoja. Kari Kämäräinen<br />

on luotsannut yritystä menestyksellisesti<br />

jo vuodesta 1986 ja hänen kokemuksellaan<br />

voi jo hiukan väittää tuntevansa<br />

vuokramarkkinoita.<br />

Iisalmen asuntotilanne on Kämäräisen<br />

mukaan tällä hetkellä hyvä. Asunnottomia<br />

ei juuri ole ja ongelmalliset tapauksetkin<br />

on pystytty ratkaisemaan tyydyttävästi<br />

nykyisellä systeemillä, josta hän<br />

käyttää nimeä kolmikantasopimus.<br />

– Meillä on sopimus kaupungin ja Päiväkeskus<br />

Pysäkin kanssa. Olemme antaneet<br />

Kangaslammilla Pysäkille käyttöön<br />

tilat ja siellä on viisi tukiasuntoa, joista he<br />

huolehtivat. Tällainen yhteistyö kaupungin<br />

ja kolmannen sektorin toimijan kanssa<br />

on ainakin täällä meillä ollut erinomaisen<br />

hedelmällistä ja voin lämpimästi suositella<br />

sitä muuallekin. Tässä pystyy pienellä<br />

taloudellisella satsauksella säästämään<br />

pitkän pennin, vakuuttaa Kämäräinen.<br />

Vuokralaisen ääntä<br />

kuunnellaan<br />

Toisin kuin monilla muilla suurilla vuokranantajilla,<br />

ei Petterinkulmalla ole juurikaan<br />

tilitappioita. Tähän on ainakin yhtenä syynä<br />

se, että maksamattomiin vuokriin reagoidaan<br />

nopeasti. Lisäksi kaikilla vuokralaisilla<br />

on joko suosittelija tai joku muu,<br />

joka takaa kolmen kuukauden vuokran.<br />

Muutenkin Petterinkulmassa kuunnellaan<br />

myös vuokralaisten ääntä. Tälläkin<br />

hetkellä yhtiön hallituksessa istuu kaksi<br />

Kari Kämäräinen tuntee henkilökohtaisesti<br />

ison osan asukkaistaan.<br />

vuokralaisten edustajaa. Kaiken kaikkiaan<br />

otetta vuokralaisiin voitaisiin kuvata<br />

sanalla inhimillinen.<br />

Kämäräisen Kari tuntee henkilökohtaisesti<br />

suuren osan vuokralaisistaan ja<br />

joskus maksamatta jääneet vuokrat eivät<br />

välttämättä ole este uuden asunnon<br />

saantiin, kunhan entiset tavalla tai toisella<br />

hoidellaan.<br />

– Vuodesta 2000 lähtien asukasvalinnat<br />

ovat olleet meillä ja voin vakuuttaa,<br />

että jokaisessa tapauksessa pohditaan,<br />

kuinka ihminen voidaan asuttaa hänelle<br />

parhaalla mahdollisella tavalla sellaiseen<br />

paikkaan, missä juuri hänellä on parhaat<br />

mahdollisuudet asua, päättää Kämäräinen.<br />

g<br />

Sosiaalinen yritys sininauhaliikkeeseen<br />

n <strong>Sininauhaliitto</strong> järjesti syksyllä 2003<br />

seminaarin teemalla sosiaalinen yritys,<br />

Hämeen vanhassa linnassa. Tuolloin vaikutti<br />

ettei välitöntä tarvetta sosiaalisen<br />

yrityksen perustamiseen nähty järjestökentässä.<br />

Eri jäsenjärjestöistä kantautui kuitenkin<br />

viestejä, että sosiaalisen yrityksen<br />

perustamiseen tunnetaan mielenkiintoa.<br />

Tästä syystä <strong>Sininauhaliitto</strong> kutsui tammikuussa<br />

muutamia keskeisiä kierrätystekstiilitoimialaa<br />

harjoittavia järjestöjä<br />

yhteiseen neuvonpitoon Sininauhataloon.<br />

Neuvonpidossa löydettiin yhteisiä intressejä<br />

ja tarpeita sosiaaliselle yritykselle,<br />

erityisesti työtoimintana tuotetun<br />

hyödykkeen markkinointiin, mainontaan,<br />

varastointiin, kaupallisen pakkaamisen ja<br />

logistiikan järjestämiseen.<br />

Tämän kokouksen perusteella sovittiin,<br />

että laaditaan alustava liiketoimintasuunnitelma<br />

valtakunnalliselle sosiaaliselle<br />

yritykselle, joka palvelisi koko järjestökenttää.<br />

Tässä vaiheessa liiketoimintasuunnitelma<br />

ei rajaisi mitään toimialaa<br />

pois. Liiketoimintasuunnitelma toimisi työkaluna<br />

suunnitelman jatkotyöstämisessä.<br />

Alustava liiketoimintasuunnitelma lähti<br />

työryhmän valmisteluun viikolla viisi ja<br />

sen lopullista versiota on nyt jaossa avoimesti<br />

halukkaille jäsenyhteisöille. g<br />

Lisätietoja ja liiketoimintasuunnitelman<br />

tilaukset:<br />

ismo.valkoniemi@sininauhaliitto.fi<br />

Sininauhaliiton tiedotuslehti<br />

Toimituksen osoite: Krämertintie 2, 00620 HELSINKI, puh. (09) 7206 150, faksi (09) 7206 1531<br />

email: uusi.<strong>toivo</strong>@sininauhaliitto.fi<br />

Päätoimittaja: Tuula Huurresalo. Toimittaja: Ilkka Partanen. Taitto: Terttu Hauhia.<br />

Painopaikka: Kainuun Sanomat Oy, 2004<br />

15

Sininauhaliiton jäsenjärjestöt<br />

● valtakunnallinen palveluntuottaja<br />

1. Alajärven päiväkeskusyhdistys ry<br />

Päiväkeskus<br />

Rengastie 29, 62900 ALAJÄRVI, puh. (06) 5577 7315<br />

2. Alavuden päiväkeskusyhdistys ry<br />

Päiväkeskus<br />

Järviluomantie 16, 63300 ALAVUS, puh. (06) 511 2181<br />

3. Alkoholisti- ja evankelioimistyö ry<br />

Kirkkokatu 10, 38700 KANKAANPÄÄ, puh. (02) 572 1548<br />

4. Auttavaiset ry<br />

Päiväkeskus<br />

Marttilantie 9, 54500 TAAVETTI, puh. (05) 457 23 72,<br />

040 7371 701<br />

5. ETRA-liitto ry<br />

Toimisto & varasto: Annankatu 7 C 24, 00120 HELSINKI,<br />

puh. (09) 374 3595, faksi (09) 643 778<br />

Sähköposti: etra@sdafin.org<br />

Jäsenjärjestöjen yhteystiedot vuonna 2004<br />

Helsingin ETRA ry<br />

Eeva Partonen, puh. (09) 3743 039<br />

Hopeaniemen ETRA ry<br />

Hilkka Korhonen, puh. (09) 2242 4445, 050-3555 467<br />

Hyvinkään ETRA ry<br />

Tapani Saarinen, puh. (019) 419 365,<br />

Mirva Kärkkäinen, puh. (09) 2508 528<br />

Hämeenlinnan ETRA ry<br />

Heikki Kannisto, puh. (03) 6170 302, 040-5697 668<br />

Iisalmen ETRA ry<br />

Kari Kauhanen, puh. (017) 816 045<br />

Isonkyrön ETRA ry<br />

Sanelma Suokko, Kellosepäntie 4, 66440 TERVAJOKI,<br />

puh. (06) 478 5312<br />

Joensuu: Elämäntavat raittiiksi -<br />

Pohjois-Karjalan osasto r.y.<br />

Elsa Poikonen, puh. (013) 843 186<br />

Jyväskylän ETRA ry<br />

Maija Jokinen, puh. (014) 674 919<br />

Kuopion ETRA ry<br />

Taneli Pirskanen, puh. 040-5677 995<br />

Lahti: Elämäntavat raittiiksi - Lahden osasto r.y.<br />

Joel Häkkinen, puh. (03) 735 2056<br />

Lieksan ETRA<br />

Inkeri Immonen, puh. (013) 521 837, 0040-8396 499<br />

Piikkiö: Elämäntavat raittiiksi - Toivonlinnan osasto r.y.<br />

Reijo Karhiniemi, puh. (02) 472 7869, 0400-326 126<br />

Pohjois-Suomen ETRA ry<br />

Rauno Heikkinen, puh. (08) 339 267<br />

Porin ETRA ry.<br />

Karhunkatu 13, 28100 PORI,<br />

puh. (02) 6326 199<br />

Tampereen ETRA ry<br />

Vuokko Viljanen, puh. (03) 223 3741<br />

Sirkka Hillberg, puh. (03) 3681 332<br />

Turun ETRA ry<br />

Erkki Rouhe, puh. (02) 2692 680<br />

Risto Räty, puh. (02) 2443 249<br />

Varkaus: Elämäntavat raittiiksi - Varkauden osasto r.y.<br />

Ritva Eronen<br />

Kotka: Elämäntavat raittiiksi - Kymenlaakson osasto r.y.<br />

Harri Lehtonen, puh. (05) 3557 022<br />

Friskt Folk r.f.<br />

Annegatan 7 C 19, 00120 HELSINGFORS, tel (09) 602 799<br />

Harriet Fagerholm, tel. (06) 7292 069<br />

6. Evankeliointi ja vankilalähetys ry<br />

Vankilatyötä, ryhmätoimintaa<br />

Vaulokuja 2 A 36, 20210 TURKU,<br />

Puh. (02) 2402 739, 040 5115 174<br />

7. Ev. lut. Lähimmäislähetys ry<br />

Lehtomäen hoitokoti ●<br />

Lehtomäentie 211, 73300 NILSIÄ, puh. (017) 464 7160<br />

lahimmaisl@lehtomaenkoti.net, www.lehtomaenkoti.net<br />

8. For life<br />

Polttolinja 19 b, 40520 JYVÄSKYLÄ, Jarmo Visuri,<br />

puh. 0400 773 151, Heikki Yli-Hietanen, puh. 050 345 7586<br />

9. Forssan katukirkko<br />

Katulähetystoimintaa<br />

Hämeentie 15, 30100 Forssa<br />

10. Haapamäen katulähetys ry<br />

Päiväkeskus<br />

Lääkärintie 2, 42800 HAAPAMÄKI, puh. (014) 732 593<br />

Haapamäen katulähetyksen kirpputori<br />

Lääkärintie 2, 42800 HAAPAMÄKI, puh. (014) 732 593<br />

11. Hangon katulähetys ry<br />

Päiväkeskus ja työllistämistoiminta<br />

Korsmanninkatu 40, 10900 HANKO, puh. (019) 248 3185<br />

12. Hartolan päiväkeskusyhdistys ry<br />

Päiväkeskus ja puutyöverstas<br />

Vuorenkyläntie 35 A, 19600 HARTOLA, puh. (03) 8432 350<br />

13. Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö<br />

Alppikatu 2, 00530 HELSINKI, puh. (09) 775 01<br />

Alppitupa<br />

Alppikatu 2, 00530 Helsinki, puh. (09) 7750 4657<br />

Alppimyyrä<br />

Myyrmäentie 4 A, 01600 Vantaa, puh. (09) 5303 0360<br />

Villa Nova<br />

Karistimentie 4, 00920 Helsinki<br />

puh. (09) 7750 5722<br />

Pikku Villa<br />

Karistimentie 4, 00920 Helsinki, puh. (09) 7750 5721<br />

Naisten asumisyksikkö<br />

Munkkisaarenkatu 16, 00150 Helsinki, puh. (09) 7750 4694<br />

Asunnottomien naisten tukipiste Salli<br />

Hylkeenpyytäjänkatu 5, 00150 Helsinki, puh. (09) 7750 4692<br />

Lehmustupa<br />

Alppikatu 2, 00530 Helsinki, puh. (09) 7750 4070<br />

Kurvin huumepoliklinikka ●<br />

Munkkisaarenkatu 16, 00150 Helsinki.<br />

Ympärivuorokautinen päivystysnumero: (09) 7750 500<br />

Ilmainen huumeasioiden neuvontapalvelu 0800 900 45<br />

Pellaksen huumehoitoyksikkö ●<br />

Pellaksenmäki 12, 02940 Espoo, puh. (09) 7750 4930<br />

Munkkisaaren toimintakeskus<br />

Munkkisaarenkatu 16, 00150 Helsinki, puh. (09) 7750 4056<br />

Perheen yhdistetyn hoidon yksikkö PYY<br />

Ingaksentie 7, 02740 Espoo, puh. (09) 7750 4938<br />

Lasten ja nuorten huumehoitoyksikkö Breikki<br />

Sylvesterintie 10, 00370 Helsinki, puh. (040) 773 2935<br />

Lasten ja nuorten huumehoitoyksikkö Pikku-Pellas<br />

Sylvesterintie 10, 00370 Helsinki, puh. (09) 7750 5820<br />

Kohtaamispaikka<br />

Alppikatu 2, 00530 Helsinki<br />

Villa Familiaris<br />

Itäreimarintie 19, 00980 Helsinki, puh. (09) 7750 5700<br />

Herne & Nauris<br />

Munkkisaaren toimintakeskus<br />

Munkkisaarenkatu 16, 00150 Helsinki<br />

Kulttuuriyksikkö Stoori Puotinharjun ostoskeskus<br />

00900 Helsinki, puh. (09) 7750 5726<br />

Cafe Nova<br />

Karistimentie 4, 00920 Helsinki<br />

14. Helsingin Vieraskoti ry<br />

Miesten ja naisten asuntola, perheasunnot<br />

Pursimiehenkatu 10, 00150 HELSINKI, puh. (09) 6803 7410<br />

15. Hyvinkään päivätoimintakeskus ry<br />

Päiväkeskus, ensisuoja, asuntola ja tukiasunnot<br />

Koulukatu 13, 05800 HYVINKÄÄ, puh. (019) 417 338<br />

16. Hämeenlinnan Sininauha ry<br />

Aake Huurresalo, puh. 0400 474097<br />

aake.huurresalo@sininauha.com<br />

Päiväkeskus, soluasunnot, avustusruuanjako, kirpputori<br />

Kauratie 2, 13100 Hämeenlinna, puh. (03) 653 7311<br />

Perheasunnot, soluasunnot<br />

Korventorpantie 8, 13100 Hämeenlinna, puh. (03) 653 7311<br />

Perhetukiasunto<br />

Valimopolku 3, 13100 Hämeenlinna, puh. (03) 653 7311<br />

Miesten puutyöpaja<br />

Haitintie 169, 13330 Harviala, puh. 0400 474097<br />

Naistentyöpaja, Sinitori kirpputori, kahvio,<br />

EU-ruuanjakopiste<br />

Katumantie 25, 13250 Hämeenlinna, puh. 044 333542<br />

17. Joensuun Siniristi ry<br />

Päiväkeskus<br />

Jääkärinkatu 1, 80220 JOENSUU, puh. (013) 314 980<br />

18. Joutsan päiväkeskus ry<br />

Päiväkeskus ja työpaja<br />

Jousitie 68, 19650 JOUTSA, puh. (014) 883 266,<br />

Kirpputori, Savontie 9<br />

19. JSK-kellari<br />

Päiväkeskus<br />

Maariankatu 10, 49400 HAMINA, puh. (05) 3446 775<br />

20. Juvan p.o. päiväkeskus ry<br />

Päiväkeskus, kierrätyskeskus-kirpputori,<br />

ekologista diakoniaa<br />

Yhteyshenkilö Pia Atri-Väisänen, p. 040 517 7091<br />

Huttulan pappila, Huttulantie 81, 51900 JUVA<br />

puh. (015) 453 039, 040 727 9047<br />

email: reijo.paunonen@juwanet.org<br />

http://www.juva.fi/yhdist/Huttula/Huttulan_pappila.htm<br />

21. Jyväskylän Katulähetys ry<br />

Kankitie 10, 40320 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 645,<br />

0400 642 442, email:erkki.arvaja@jyvaskylankatulahetys.fi<br />

EcoCenter Kierrätyskeskus, Kankitie 10, 40320 JYVÄSKYLÄ,<br />

puh. (014) 3101 609<br />

Ensiaskel Selviämisasema ja tukiasunnot<br />

Kankitie 9, 40320 JYVÄSKYLÄ,<br />

puh. (014) 3101 604 / 3101 624<br />

Etappi Puolimatkankoti, Vähämäentie 78,<br />

40500 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 611<br />

Itsenäistymiskeskus Tessio Backa ●<br />

Kr. hoitokoti, Rimpiläntie 12, 41370 KUUSA,<br />

puh. (014) 8195 690<br />

Kalliomäki Puolimatkankoti<br />

Koluntie 105, 41120 PUUPPOLA, puh. 040 593 4954<br />

Melting Pot, Kotouttamiskahvila<br />

Väinönkatu 13, 40100 JYVÄSKYLÄ, puh. 050 3043 499<br />

Myllyjärvi Puolimatkankoti<br />

Roninmäentie 2, 40500 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 310 1602<br />

Nurmela Puolimatkankoti ●<br />

Nurmelankuja 92, 41940 VESANKA, puh. (014) 310 1603<br />

Päättymätön Tarina Nuorisotalo<br />

Asemakatu 2, 40100 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 310 1615<br />

Takalaiton Päiväkeskus ja tukiasunnot<br />

Kolmospesänkatu 6, 40520 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 607<br />

22. Karhukoti ry<br />

Kauppakatu 12, 30100 Forssa<br />

Puh. 040 770 9669<br />

Postios. Rautatienkatu 21 B 15, 30420 Forssa<br />

23. Karismakoti ry<br />

Hoitokoti ●<br />

Karskogintie 418 A, 02580 SIUNTIO,<br />

puh. (09) 2563 644 tai (09) 2563 852<br />

24. Kauhavan Sininauha ry<br />

Roihankuja 5, 62200 KAUHAVA, puh. (06) 434 2522<br />

Selvis- ja päiväkeskus<br />

Roihankuja 5, 62200 KAUHAVA<br />

25. Keravan Suojakotiyhdistys ry<br />

Päiväkeskus<br />

Kisapolku 5, 04200 KERAVA, puh. (09) 242 8095<br />

Työttömien Päivätupa<br />

Tuusulantie 40, 04200 KERAVA, puh. (09) 2742 189<br />

Vuorelan tukikoti<br />

Kisapolku 5, 04200 KERAVA<br />

26. Kirkkopalvelut ry/<br />

Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskus<br />

Koulutusta ja kuntoutusta ●<br />

Vilhulantie 251 D, 76580 NAARAJÄRVI, puh. (015) 415 2800,<br />

faksi 015 415 2840<br />

16

27. Kodittomien tuki - Hemlösas Stöd ry<br />

Eeva-Maria koti<br />

Tinatie 5 C, 00440 HELSINKI, puh. (09) 565 7810<br />

Tukiasunto kiint. Oy Lokitie 30<br />

Tinatie 5 C, 00440 HELSINKI, puh. (09) 565 7810<br />

28. Kohtaamispaikka Majakka ry<br />

Päiväkeskus<br />

Laivurinkatu 11, 92100 RAAHE, puh. (08) 2238 362<br />

29. Korpikoti ry<br />

Keskustoimisto<br />

Pikonmäentie 2, 72600 KEITELE, puh. (017) 857 236,<br />

faksi (017) 857 237, matka 0400 615 660,<br />

e-mail: korpikoti@co.inet.fi, www.http://www.korpikoti.fi/<br />

Hoitokoti alle 18-vuotiaille nuorille ●<br />

Korpikoti (I-vaihe)<br />

Vesannontie 790 A, 72600 KEITELE,<br />

puh. (017) 857 221<br />

Kotipesä (II-vaihe)<br />

Kulvemäentie 101, 72630 TOSSAVANLAHTI,<br />

puh. (017) 857 231<br />

30. Kouvolan kristillinen jengityö ry<br />

Nuorisotoiminta ja vankilatyö<br />

Sakaristontie 1, 45100 KOUVOLA, puh. (05) 3711 121<br />

31. Kovaosaisten ystävät ry<br />

Asuntola<br />

Kalevankatu 19 A, 00100 HELSINKI, puh. (09) 601 680,<br />

faksi (09) 646 188<br />

Tukiasunnot<br />

Kalevankatu 19 A, 00100 HELSINKI,<br />

puh. (09) 601 680, 041 524 5597<br />

32. Kran rf ●<br />

Ruotsinkielistä päihdetyötä<br />

Krämertsvägen 2, 00620 HELSINGFORS,<br />

tel. (09) 7206 1532<br />

33. Kriisipalvelu ry ●<br />

Ryhmätoimintaa<br />

PL 23, 01651 VANTAA, puh. (09) 7260 100<br />

Ryhmätoimitila<br />

PL 37, 00551 HELSINKI, puh. (09) 7260 100, 040 5251 570<br />

34. Kristillinen alkoholisti- ja<br />

narkomaanityö ry (KAN)<br />

Keskustoimisto<br />

PL 10, 62421 KORTESJÄRVI, puh. (06) 488 6118<br />

Kuopion KAN-kontaktipiste<br />

Niiralankatu 7-9, 70600 KUOPIO, puh. (017) 262 7357<br />

Lahden kontaktikoti<br />

Miekantie 33, 15540 VILLÄHDE, puh. (03) 781 3636<br />

Myllymäen hoitokoti ●<br />

Palkkikankaantie 1, 63900 MYLLYMÄKI, puh. (06) 533 6194<br />

Helsingin kontaktikoti<br />

Hämeentie 122, 00560 HELSINKI, puh. (09) 728 1800<br />

Kainuun kontaktikoti<br />

Syväyksenkatu 6, 89600 SUOMUSSALMI, puh. (08) 712 225<br />

Kirjaskylän hoitokoti ●<br />

Kivijärventie 14, 39620 KOVESJOKI, puh. (03) 4423 718<br />

Kortesjärven perhekoti<br />

62430 PELTOTUPA, puh. (06) 488 6127<br />

Pellon kontaktikoti ●<br />

Ahjotie 4-6, 95700 PELLO, puh. (016) 352 033<br />

Pyhänsivun hoitokoti ja KAN-koti ●<br />

12 Voima, 91500 MUHOS, puh. (08) 533 3470 / 533 3415<br />

Raision kontaktikoti<br />

Kuninkojantie 149, 20320 TURKU, puh. (02) 438 3768<br />

Raision tukiasunto nuorille<br />

Kuninkojantie 147, 20320 TURKU, puh. (02) 438 3091<br />

Salon kontaktikoti<br />

Tupurinpuisto, 24100 SALO, puh. (02) 733 4941<br />

Savonrannan hoitokoti ●<br />

Kurrinmäki, 58300 SAVONRANTA, puh. (015) 445 515<br />

Solhem hoitokoti (naisille) ●<br />

Vexglavägen 166, 66950 MUNSALA, puh. (06) 764 1200<br />

Tornion kontaktikoti Toivontupa<br />

Pirkkiönkatu 3 H 15, 95420 TORNIO,<br />

puh. (016) 445 232 /<br />

432 599<br />

Tuohikotin hoitokoti ●<br />

Naarantie 123, 46110 TUOHIKOTTI, puh. (05) 369 1196<br />

Uuden Elämän Keskus ●<br />

(Pahkasalon yksikkö) Kaasilansalmentie 299,<br />

71200 TUUSNIEMI, puh. (017) 661 660<br />

35. Kristillinen Raittiusliitto ry<br />

Toimintakeskus Katutaso<br />

Hämeenkatu 7, 15110 LAHTI, puh. (03) 783 2939<br />

36. Kristillinen Terveys- ja<br />

Raittiusjärjestö r.y. - KTR<br />

Ehkäisevää päihdetyötä<br />

PL 6, 00781 HELSINKI tai Aapiskuja 2, 62800 VIMPELI,<br />

puh. (06) 565 1206 tai 0500 860 088<br />

37. Lahden Sininauha ry<br />

Päiväkeskus<br />

Svinhufvudinkatu 10, 15110 LAHTI, puh. (03) 782 7911<br />

Nousurinteen Palvelukeskus<br />

Apilakatu 8, 15610 LAHTI, puh. (03) 751 3335<br />

38. Lappeenrannan katulähetys ry<br />

Päiväkeskus<br />

Ratakatu 13, 53100 LAPPEENRANTA, puh. (05) 415 3056<br />

39. Lapuan Sininauha ry<br />

Päiväkeskus<br />

Hissanpolku 2, 62100 LAPUA, puh. (06) 437 4755<br />

40. Meijerin Toimintakeskus ry<br />

Päiväkeskus<br />

Juhani Ahon tie 5, 73100 LAPINLAHTI, puh. (017) 731 272<br />

41. Mikkelin Katutyö ry<br />

Lappeteläinen, Vuorelantie 18, 50100 MIKKELI,<br />

puh. (015) 174 210<br />

42. Naisten Suojakoti ry<br />

Terhokuja 5, 33840 TAMPERE, puh. (03) 3140 0400<br />

Naisten suojakodin tukiasunnot<br />

Terhokuja 5, 33840 TAMPERE, puh. (03) 3140 0400<br />

Ydintupa<br />

Naisten Suojakoti ry, Terhokuja 5, 33840 TAMPERE<br />

puh. (03) 213 3529<br />

43. Nousevan Auringon Talon<br />

huumekuntoutus ry<br />

Näsilinnankatu 22 A 36, 33210 TAMPERE, puh. (03) 2129 486<br />

Kuntoutuskoti Nousevan Auringon Talo ●<br />

Huumehoitoa 17-25 -vuotiaille<br />

Pajakantie 61, 89400 HYRYNSALMI, puh. (08) 744 619<br />

44. Nuorten Keskus ●<br />

Valtakunnallinen kristillinen nuorisojärjestö<br />

Ehkäisevää päihdetyötä<br />

Liisankatu 27 A 5, 00170 HELSINKI, puh. (09) 1351 123<br />

Pöyhölän leiri- ja kurssikeskus<br />

Nuorten Keskus, PL 124, 42701 KEURUU, puh. (014) 720 120<br />

45. Nurmon Sininauha<br />

Päiväkeskus<br />

Sissalan toiminta, Pappilantie 1, 60550 NURMO,<br />

puh. (06) 414 6705<br />

46. One Way Mission<br />

Perjantai-koti, PL 21, 02361 Espoo,<br />

puh. (09) 802 5291 (miehille)<br />

Elviira-koti, Sakkolantie 1, 02140 Espoo,<br />

puh. 041 526 1645 (naisille)<br />

Elsa-koti, Masalantie 8, 02140 Espoo,<br />

puh. 041 526 1645 (naisille)<br />

Hellevi-koti, Pappilantie 4, 42800 Haapamäki,<br />

puh. 041 526 1645 (äideille ja lapsille)<br />

47. Pajatien toimintakeskus<br />

Päiväkeskus ja työpajat<br />

Pajatie 2, 72400 PIELAVESI, puh. (017) 861 312<br />

48. Palvelukotiyhdistys Viisi Leipää<br />

Hoitokoti ●<br />

Piippumäentie 26, 81350 TOKRAJÄRVI, puh. (013) 835 198,<br />

sirpa.johansen@viisileipää.inet.fi<br />

49. Pirkanmaan Sininauha<br />

Päiväkeskus, Sininauhakoti ja tukiasunnot<br />

Riipuksenkatu 9-13, 33710 TAMPERE<br />

puh. (03) 3143 8000, faksi (03) 3143 8040<br />

Lempäälän päiväkeskus<br />

Himminpolku 5, 37500 LEMPÄÄLÄ, puh. 040 720 1044<br />

Längelmäen Sininen päivä<br />

Veikkolanpolku 8, 35400 LÄNGELMÄKI, puh. 040 753 0409<br />

Mäntän päiväkeskus Miinis<br />

Miinanpellonkatu 5, 35800 MÄNTTÄ, puh. (03) 4888 474<br />

Päiväkeskus Vitonen<br />

Opiskelijankatu 5, 33740 TAMPERE,<br />

puh. (03) 318 6507<br />

Parkanon Sininen päivä<br />

Kirkkopolku 3, 39700 PARKANO, puh. 040 753 0409<br />

Ruoveden Sininen päivä<br />

Honkalantie 8, 34600 RUOVESI, puh. 040 753 0409<br />

Sinivainio<br />

Sinivainiontie 2, 33470 YLÖJÄRVI, (03) 348 6644<br />

Ylöjärven Sininen päivä<br />

Sinivainionkatu 2, 33470 YLÖJÄRVI, puh. (03) 348 6644<br />

50. Porin Sininauha ry<br />

Asuntola ja ensisuoja<br />

Vapaudenkatu 9, 28100 PORI, puh. (02) 6412 789<br />

51. Pulsan hoitokoti ry<br />

Pulsan hoitokoti ●<br />

Pulsan asematie 13, 54390 PULSA, puh. (05) 418 31 23<br />

52. Päiväkeskus Pysäkki ry<br />

Keskustan Pysäkki<br />

Päiviönkatu 42, 74100 IISALMI, puh. (017) 812 043<br />

Kangaslammin pysäkki<br />

Pajukatu 5 C 33, 74130 IISALMI, puh. (017) 812 350<br />

Kiuruveden päiväkeskus Pysäkki<br />

Nivankatu 32, 74700 KIURUVESI<br />

Sonkajärven päiväkeskus<br />

Rutakontie 24, 74300 SONKAJÄRVI<br />

Sukevan toimipiste<br />

Annakatu 9, 74340 SUKEVA, 050 5728 986<br />

53. Rauhalan narkomaani- ja jengityökeskus<br />

Rauhala-koti ●<br />

Rauhalantie 108, 35280 RISTAKALLIO, puh. (03) 533 33 03<br />

54. Rauman seudun katulähetys ry.<br />

Lyseokatu 7, 26100 RAUMA,<br />

puh. (02) 822 3876, 8377 5272, <strong>toivo</strong>ntalo@co.inet.fi<br />

Toivontalon päiväkeskus ja tukiasunnot<br />

Lyseokatu 7, 26100 RAUMA<br />

Perhetyön yksikkö, naisten- ja lasten päiväkeskus MAMA<br />

Lyseokatu 7, 26100 RAUMA<br />

Työ- ja koulutusyksikkö, Pakki-projekti, opinnollinen<br />

kuntoutus<br />

Rautatienkatu 31, 26100 RAUMA<br />

Minipäiväkeskus Sininen Päivä<br />

Tohkantie 23, 27100 EURAJOKI<br />

55. Rovaniemen päiväkeskus ry<br />

Päiväkeskus<br />

Kairatie 23, 96100 ROVANIEMI, puh. (016) 3423 677<br />

Väärtilän päiväkeskus<br />

Riekontie 2 b 7, 99400 ENONTEKIÖ, puh. 040 838 5356<br />

Karesuvannon päiväkeskuspalvelu<br />

Käsivarrentie 3628, 99470 KARESUVANTO, puh. 040 828 5151<br />

56. Samaria ry (toimintaa myös Baltiassa)<br />

Kirkkotori 9 A 1, 06100 PORVOO,<br />

puh. (019) 523 0318, faksi (019) 5230 308<br />

krister.lindberg@samaria.fi, www.samaria.fi<br />

Betlehem-koti ●<br />

Vanha Veckjärventie 176, 06100 PORVOO, puh. (019) 667 267<br />

Ilolan puusepänliike ●<br />

Sanismäentie 2, 07280 ILOLA, puh. (019) 656 830<br />

Tukiasukkaiden toimintakeskus/Leipäkirkko ●<br />

Kangasalantie 2, 00550 HELSINKI, puh. (09) 680 2972<br />

Loviisan päiväkeskus ja kirpputori<br />

Degerbynkatu 10, 07900 LOVIISA, puh. (019) 533 269<br />

Samaria-center, tukiasunnot ●<br />

Kirkkotori 9, 06100 PORVOO, puh. (019) 523 0318<br />

Samaria-Helsinki, tukiasunnot,<br />

Kangasalantie 2, 00550 HELSINKI, puh.(09) 726 81070<br />

Samaria-hemmet ●<br />

Porintie 2625, 66260 SVARVAR, puh. (06) 366 4204<br />

Samaria-koti<br />

Skarpensintie 92, 06100 PORVOO, puh. (019) 523 0178<br />

SAMARIA-SHOP (2 myymälää Helsingissä)<br />

Sturenkatu 37-41, 00550 HELSINKI, puh. (09) 753 3916,<br />

Castréninkatu 7, 00530 HELSINKI, puh. (09) 694 6478<br />

Seuraavalle sivulle<br />

17

Sininauhaliiton jäsenjärjestöt<br />

JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA<br />

57. Savo-Karjalan virkistyskeskus ry<br />

Tukiasunnot ja päiväkeskus<br />

Uukuniementie 1197, 59730 UUKUNIEMI,<br />

puh. (05) 484 557<br />

58. Seetri ry<br />

Päihdekuntoutusyksikkö. Tukiasuntoja ja<br />

päiväkeskus<br />

Urheilukatu 30, 67100 KOKKOLA, puh. (06) 8311 116<br />

Lisäksi Avopalvelu Terra, puh. 040 825 8116,<br />

terra@seetri.inet.fi<br />

59. Seinäjoen Katulähetys ry<br />

Taipaleentie 221, 61410 YLISTARO,<br />

puh. (06) 423 8282<br />

60. Sininauhasäätiö ●<br />

www.sininauhaliitto.fi<br />

Hämeentie 62 C 39, 00500 HELSINKI,<br />

puh. 040 5818 105, fax 040 6818 105<br />

sininauhasaatio@sininauhaliitto.fi<br />

Toimintakeskus-Karvinen, puh. 040 5444 105<br />

Tukiasumisyksikkö Topi-Katti, puh. 040 8497 105<br />

Oikeus Omaan Oveen, puh. 040 5264 105<br />

Jatko-Katit, puh. 040 5447 105<br />

Lokitie, puh. 040 8284 105<br />

Puolimatkankoti Myrri ja päiväkeskus,<br />

puh. 040 7786 105<br />

Tuusulan kulkurit ja kulkurittaret,<br />

puh. 040 5474 105<br />

61. Sininen Pysäkki ry ●<br />

Amandantie 10, 37830 VIIALA,<br />

puh. (03) 5435 150<br />

62. SLEY:n Katulähetys<br />

Asumisyksiköt Väinölä Koti ja Maria Koti<br />

Kuusiniemi 5, 02710 ESPOO,<br />

puh. (09) 599 224 / 509 2094<br />

SLEY:n Katulähetys ry<br />

Katulähetysiltoja, Annankatu 14 D,<br />

00120 HELSINKI<br />

63. Sosiaalilähetys ry<br />

Toivola koti ●<br />

Korventaustantie 32,14700 HAUHO,<br />

puh. (03) 654 8991<br />

64. Suolahden Ystävän Tupa ry<br />

Ehkäisevää lapsi-, nuoriso- ja aikuistyötä<br />

Hoitoonohjausta ja tukea hoidon aikana<br />

Koulukatu 5 A 30, 44200 Suolahti<br />

Puh. 0400 7497231<br />

jyrki.muttonen1@luukku.com<br />

65. Suomen Poikien<br />

ja Tyttöjen Keskus<br />

- PTK ry ●<br />

Valtakunnallinen kristillinen varhaisnuorisojärjestö<br />

Partaharjun toimintakeskus<br />

Partaharjuntie 361, 76280 PARTAHARJU<br />

(015) 7820 200, ptk@ptk.fi, www.ptk.fi<br />

Partaharjun Opisto<br />

Partaharjuntie 361, 76280 PARTAHARJU, (015) 7820 210<br />

www.ptk.fi<br />

66. Suupohjan Sininauha ry<br />

c/o Satu Haveri, Kauhajoen kaupunki, Pl 500,<br />

61801 KAUHAJOKI<br />

67. Syty ry<br />

Kivikonkaari 14 B 12 c/o Säynäjoki,<br />

00940 HELSINKI, puh. 050 320 9047<br />

68. Takaisin Elämään ry<br />

Rasinkatu 10, 01360 VANTAA,<br />

puh. (09) 823 2433,<br />

info@takaisinelamaan.fi www.takaisinelamaan.fi<br />

69. Tampereen Huumeklinikkayhdistys<br />

ry<br />

Kauppakatu 12 C, 33210 Tampere<br />

puh. (03) 213 2022, faksi (03) 213 2023<br />

huumeklinikka@huumeklinikka.net<br />

18<br />

70. Tampereen Katulähetyksen Tuki<br />

Tampereen evl.srk.Diakoniakeskus / Katulähetys/<br />

Outi Niemi, Diakonian päihdekeskus<br />

Kyttälänkatu 1 G, 33100 TAMPERE,<br />

puh. (03) 2190 322<br />

outi.niemi@tampere-evlsrk.fi<br />

71. Teriskotisäätiö<br />

Teriskoti ●<br />

Tyriseväntie 139, 37800 TOIJALA,<br />

puh. (03) 543 6282<br />

72. Toimintayhdistys Leppälintu ry<br />

Päiväkeskus<br />

Linnuntie 1 B, 79100 LEPPÄVIRTA,<br />

puh. (017) 5533 655<br />

73. Tornionlaakson<br />

suojapirtti ry<br />

Kuntoutumisyhteisö, päiväkeskus ●<br />

PL 15, 95401 TORNIO, puh. (016) 447 446<br />

Suojapirtin tukiasunnot<br />

PL 15, 95401 TORNIO, puh. (016) 447 446<br />

74. Turun Katulähetys ry<br />

Ruissalontie 19, 20200 TURKU,<br />

puh. (02) 2518 866 vaihde,<br />

(02) 2535 891 keittiö, (02) 2512 265 toimisto<br />

Nuutinkoti<br />

Ruissalontie 19, 20200 TURKU,<br />

puh. (02) 251 2265<br />

75. Turun Sininauha ry<br />

c/o Teppo Tavio, Sepänkatu 5 C,<br />

20700 TURKU<br />

76. Työttömien<br />

paluumuuttajalääkäreiden<br />

ja -sairaanhoitajien<br />

yhdistys ry<br />

Käenkuja 4 a 4, 00500 HELSINKI,<br />

(09) 773 1590<br />

77. Uusi Mahdollisuus ry<br />

Päiväkeskus<br />

Leppäkorventie 33 A 6, 19700 SYSMÄ,<br />

puh. 040 5434 761,<br />

040 8470 852 Ritva Heinonen<br />

78. Uudenkaupungin<br />

Katulähetys ry<br />

Puheenjohtaja Vesa Riikkilä,<br />

Koulukatu 5 as 26,<br />

23500 Uusikaupunki<br />

puh. (02) 842 3058 tai gsm 050 435 9853<br />

email veriikki@uusikaupunki.fi<br />

79. Uudenkaupungin<br />

Diakoniasäätiö<br />

Kihukuja 2, 23500 Uusikaupunki<br />

puh. (02) 840 4126 klo 10-14<br />

Sinapinsiemen, päiväkeskus,<br />

matalan kynnyksen kohtauspaikka,<br />

yhteystiedot samat kuin yllä.<br />

80. Vaajakosken Suvanto ry<br />

Päiväkeskus<br />

Vaajakoskentie 123 E 2, 40800 VAAJAKOSKI,<br />

puh. (014) 611 180<br />

81. Vapautuvien Tuki ry ●<br />

Vankilatyötä, perheleirejä<br />

Ratamestarinkatu 11B 8. krs, 00520 HELSINKI,<br />

puh. (09) 753 4128 toimisto,<br />

050 564 1753<br />

faksi (09) 386 97 800<br />

email: vaptuki2@saunalahti.fi<br />

www.vapautuvientuki.fi<br />

82. Vastuunkantajat ry<br />

Annankatu 14 C 14, 00120 HELSINKI,<br />

puh. (09) 7092 260<br />

Tarpoilan hoitokoti ●<br />

Tarpoilantie, Gesterby, 04130 SIPOO,<br />

(09) 2344 350<br />

83. Vihreä Keidas ry<br />

Päiväkeskus<br />

Vilhonvuorenkatu 7-9, 00500 HELSINKI,<br />

puh. (09) 739 678 tai 739 454<br />

84. Virtain Kristillinen<br />

Raittiustuki ry<br />

PL 74, 34801 VIRRAT, puh. (03) 475 3731<br />

85. Väentupa ●<br />

Seukkalan hoitokoti<br />

Vitkalantie 125, 41360 LAUKAA,<br />

puh. (014) 837 682<br />

faksi (014) 837 684,<br />

e-mail: vaentupa@co.inet.fi<br />

Kotisivut: http://personal.inet.fi/yhdistys/vaentupa/<br />

Kievarin tukiasunnot ja päiväkeskus<br />

Rinteeläntie 8, 41340 LAUKAA,<br />

puh. 040 5414 600<br />

Rokkakankaan työpiste<br />

Rokkakankaantie 8, 41350 LAUKAA AS,<br />

puh. (014) 833 222<br />

86. Vänstugan i Ekenäs<br />

Päiväkeskus<br />

Kustaa Vaasan katu 8, 10600 EKENÄS,<br />

tel. (019) 241 4751<br />

87. Ystäväntupa ry<br />

Päiväkeskus<br />

Kangasmannilantie 13, 42700 KEURUU,<br />

puh. (014) 720 610<br />

Asumisen tukemisprojekti<br />

Kangasmannilantie 13, 42700 KEURUU,<br />

puh. (014) 720 610<br />

88. Ähtärin Toimela ry<br />

Päiväkeskus<br />

Koulutie 12, 63700 ÄHTÄRI,<br />

puh. (06) 533 02 58<br />

89. Äänekosken katulähetys ry<br />

Rautatienkatu 11, 44100 ÄÄNEKOSKI,<br />

puh. 0400 441 059<br />

Tampereen Huumeklinikka<br />

liittyi Sininauhaliiton<br />

jäseneksi<br />

n Tampereen Huumeklinikka ry on Sininauhaliiton 87. jäsenjärjestö.<br />

Vuonna 2001 perutetulla yhdistyksellä on selvä<br />

tavoite: se haluaa olla auttamassa huumeista irti pyrkiviä<br />

nuoria ja tukea heidän läheisiään.<br />

Yhteistyökumppanina<br />

Suomen Jääkiekkoliitto<br />

Yhdistyksen perustivat kuusi tamperelaista eri tavalla huumetyössä<br />

mukana olevaa ammattilaista, joiden tavoitteena<br />

oli edistää lääkkeetöntä huumehoitoa. Yhdistyksellä on Tampereella<br />

huumeklinikka ja Kurussa, Seitsemisen kansallispuiston<br />

kupeessa, kuntoutuskoti Villa Hockey.<br />

Villa Hockey on tarkoitettu 17-25-vuotiaille, huumeista<br />

irti pyrkiville nuorille. Kuntoutus on lääkkeetöntä ja kestää<br />

kolmesta kahteentoista kuukauteen. Kodissa on 14 asiakaspaikkaa.<br />

Työntekijöitä on kymmenen. Kodin johtaja on<br />

Ville Kuusinen.<br />

Yhdistyksen yhteistyökumppanina ja tukijana on Suomen<br />

Jääkiekkoliitto. Kuntoutuskodin nimi viittaa tähän yhteistyöhön.<br />

Hoitojatkumo toiminnassa<br />

Tampereen Huumeklinikka järjestää vähintään kuusi kuukautta<br />

kuntoutuskodissa olleille nuorille vuoden kestävän,<br />

maksuttoman jälkihuollon. Siinä huolehditaan, että nuorella<br />

on asunto, tukihenkilö, realistinen opiskelu- ja työsuunnitelma,<br />

mielekkäitä harrastuksia sekä tarvittaessa avoterapia.<br />

Myös nuorten läheiset on huomioitu. Heillä on mahdollisuus<br />

saada läheistukea ja osallistua ohjattuihin tukiryhmiin.<br />

Tampereen Huumeklinikkayhdistys ry:n toiminnanjohtajana<br />

on yhdistyksen ja Villa Hockeyn perustajajäsen Seppo<br />

Helle. Klinikalla on kolme työntekijää. g

KUVA: MONA MANNERHEIMO<br />

Olli Aarnio on poissa<br />

Pientenkin järjestöjen ahkera palvelija<br />

kehitti projektiarviointia<br />

Järjestöllisen projektitoiminnan monitaituri,<br />

yhteiskuntatieteiden maisteri<br />

Kaarlo Antti Olavi (Olli) Aarnio kuoli<br />

14. helmikuuta 2004 vasta 44 vuoden<br />

iässä. Näin päättyi kamppailu elämästä<br />

marraskuun lopulla tapahtuneen sydäninfarktin<br />

jälkeen. Samalla päättyi rakastetun<br />

puolison ja isän, pidetyn työtoverin<br />

ja ystävän sekä hienon persoonan<br />

maallinen elämä.<br />

Olavi Aarnio valmistui ylioppilaaksi<br />

vuonna 1980 ja yhteiskuntatieteiden<br />

maisteriksi 2000. Hänellä oli suunnitteilla<br />

ja osin jo tekeillä kaksi väitöskirjatyötä<br />

arvioinnista. Jatko-opinnoissaan<br />

Jyväskylän yliopistossa hän aikoi kehittää<br />

työllistävien ja sosiaalisten hankkeiden<br />

itsearvioinnin menetelmiä ja<br />

Svenska Handelshögskolanissa vaikutusten<br />

arvioinnin menetelmiä.<br />

Projektiosaajan ura alkoi kehittyä viimevuosikymmenellä<br />

Local Social<br />

Capital –rahoitusta saaneessa Antenni-hankkeessa<br />

Jyväskylässä. Sieltä hän<br />

siirtyi kristillisten päihdejärjestöjen keskusliittona<br />

toimivan Sininauhaliiton<br />

palvelukseen. Sininauhaliitossa hän kehitti<br />

erityisesti välittäjäorganisaatiotoimintaa,<br />

ensin UusiDuunin ja sittemmin<br />

SiniDuunin merkeissä. Perusideana<br />

hankkeissa oli tukea pieniä paikallisia,<br />

lähellä ihmisten arkea olevia toimijoita,<br />

jotka halusivat työllistää monenlaista<br />

tukea tarvitsevia, heikossa työmarkkina-asemassa<br />

olevia. Tästä työtavasta<br />

hän toimitti Työministeriön julkaisusarjaan<br />

kirjan Pienet toimijat syrjäytymisen<br />

ehkäisyssä.<br />

Erityisen merkittävä rooli Olli Aarniolla<br />

oli myös Kansaneläkelaitoksen rahoittaman<br />

Kipinä- kuntoutushankkeen<br />

Joensuun osaprojektin suunnittelussa<br />

ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman<br />

vammaisten päihdepalveluiden<br />

kehittämisprojektin arvioinnissa. Molemmissa<br />

toimijana tai koordinaattorina<br />

oli <strong>Sininauhaliitto</strong>.<br />

Olli Aarnio kehitti erityisesti osallistavaa<br />

arviointia. Arviointi nähdään hänen<br />

mukaansa tällöin vahvasti normatiivisena,<br />

ei niinkään teknisenä, tiettyä muodollista<br />

arviointimenettelyä korostavana.<br />

Perusnormeina ovat muun muassa<br />

tiedon tuotannon ja käytön demokratisointi<br />

sekä eettisesti rehellinen ja avoin<br />

suhtautuminen tiedosta ja sen levittämisestä<br />

mahdollisesti saataviin hyötyihin.<br />

Perusnormina on niin ikään kaikkien<br />

ihmisten reflektoinnin, oppimisen ja<br />

muutoksen kykyjen arvostaminen.<br />

Tutkija Aarnion mielestä erilaisten sosiaalisten<br />

käytäntöjen ymmärtäminen ja<br />

muuttaminen edellyttää välttämättä toiminnan<br />

harjoittajien aktiivista osallistumista<br />

suunnitteluun ja toiminnan arviointiin.<br />

Osallistavan arvioinnin synnyn<br />

taustalla on toimintatutkimus, joka<br />

rakentuu historiallisesti käytännön sosiaalisten<br />

ongelmien ratkaisuun, osallistumiseen<br />

ja voimaannuttamiseen, empowermentiin.<br />

Näistä perusasioista hän<br />

luennoi niin kotimaassa kuin taannoin<br />

myös Belmontin yliopistossakin Nashvillessä<br />

Yhdysvalloissa.<br />

Olavi Aarnio oli kuin kotonaan niin<br />

pienen vapaaehtoisjärjestön työpajalla<br />

Suomessa kuin Euroopan unionin<br />

komission käytävillä Brysselissä.<br />

Sosiaalinen osaaminen ja monipuolinen<br />

kielitaito liittyivät hillittyyn nöyryyteen.<br />

Hän kantoi huolta varsinkin pienistä Sininauhaliiton<br />

jäsenjärjestöistä, joita<br />

hän mielellään konsultoi, ohjasi ja auttoi.<br />

Usein hän tarkkanäköisesti löysi<br />

asioita, joihin Sininauhaliiton tulisi<br />

suunnata huomionsa ja työnsä.<br />

”Vastuullisuus ja välittäminen olivat osa<br />

Ollin persoonaa”, kirjoitti eräs työtovereista<br />

Sininauhaliiton sisäisessä verkossa.<br />

Vastuullisuus ja välittäminen<br />

kohdistuivat aina ensin perheeseen,<br />

joka Ollin elämässä ja ajattelussa oli aina<br />

ja kaikkialla läsnä. Ollia jäivät suremaan<br />

puoliso Teija ja kolme lasta, Rhéa, Axel<br />

ja Ella. Paikallisyhteisössä vastuullisuus<br />

näkyi ruotsinkielisen päivähoidon<br />

kehittämisessä perheen asuinsijoille<br />

Lahteen.<br />

Vastuullisuudesta ja välittämisestä saivat<br />

osansa myös työtoverit ja erilaisten<br />

yhteistyöverkostojen toimijat. ”Olavi<br />

oli aina valmis antamaan tukea ja<br />

myötätuntoa kiperissäkin paikoissa”,<br />

kirjoitti toinen työtoveri. Hänen innostuneisuutensa<br />

tarttui.<br />

Menetimme työtovereina, järjestöväkenä<br />

ja koko sininauhaliikkeenä merkittävän<br />

henkilön.<br />

JORMA NIEMELÄ<br />

19

<strong>Sininauhaliitto</strong><br />

Kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto<br />

Krämertintie 2, 00620 HELSINKI<br />

puh. (09) 7206 150, faksi (09) 7206 1531<br />

etu.suku@sininauhaliitto.fi<br />

www.sininauhaliitto.fi<br />

20<br />

Johto<br />

Aarne Kiviniemi, (09) 7206 1519<br />

Toiminnanjohtaja<br />

Elena Rokala, (09) 7206 1511, 050 377 7571<br />

Kehitysjohtaja<br />

Sillakaar-lähialuehanke<br />

Juhani Haveri, 0400 813 403<br />

Projektipäällikkö<br />

Reijo Kurkela, (019) 730 372<br />

Asiantuntija<br />

Viestinnän palveluyksikkö<br />

Tuula Huurresalo, (09) 7206 1520, 040 501 9605<br />

Tiedottaja<br />

Ilkka Partanen, 0400 566 411<br />

Toimittaja<br />

Olli Kariniemi, 044 283 3308<br />

Verkkotoimittaja<br />

Talouden palveluyksikkö<br />

Ismo Valkoniemi, (09) 7206 1510, 0400 728 840<br />

Talouspäällikkö<br />

Lapsi- nuoriso- ja perhetyön kehittämisyksikkö<br />

Ari Inkinen, (09) 7206 1529, 0400 411 690<br />

Kehittämispäällikkö<br />

Eevan perhe -perhetyön kehittämishanke<br />

Virpi Kujala, 040 760 0663<br />

Kati-Pupita Mattila, asiantuntija, 040 753 1909, kati-pupita.mattila@uta.fi<br />

- Jyväskylän osaprojekti<br />

Tarja Hiltunen, 0400 422 090<br />

- Rauman osaprojekti<br />

Helena Haavisto, 050 361 8251<br />

- Tampereen osaprojekti<br />

Riitta Puisto, 040 535 6182<br />

Elämyskeskus osana kasvua -projekti<br />

Outi Lehikoinen, (09) 72061533, 040 580 6718<br />

Projektivastaava<br />

Timo Sjöblom, 050 309 7235<br />

Vastaava ohjaaja<br />

<strong>Nähdyksi</strong> <strong>tulemisen</strong> <strong>toivo</strong> -kehittämishanke<br />

Asta Juntunen, (09) 7206 1533, 040 778 8773<br />

Projektikoordinaatori<br />

Arja Myöhänen, 040 778 8377<br />

Verkostotyöntekijä, kouluttaja<br />

Päihdetyön kehittämisyksikkö<br />

Tuomo Salovuori, (09) 7206 1522, 040 581 8244<br />

Järjestösihteeri<br />

SiniDuuni-välittäjäorganisaatio<br />

Paula Heinämäki, 040 500 1764<br />

Hankekoordinaattori<br />

Kipinä Kuntoutusprojekti<br />

Saara Hiltunen, 050 545 3056<br />

Ongelmapelaaja-projekti<br />

Jyrki Koskela, (015) 415 2800<br />

Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojekti<br />

- koordinaatio<br />

Eija Kilgast, (09) 7206 1524, 040 727 8070<br />

- Sininauhaliiton osaprojekti<br />

Tero Hintsa, (09) 7206 1525, 040 865 1555<br />

Tukiasumisen kehittäminen<br />

Sininauhasäätiö, Jorma Soini, 040 581 8105<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong> on 89:n kristillisen päihdejärjestön<br />

valtakunnallinen yhteistoimintaliitto,<br />

joka yhdessä jäsenyhteisöjensä<br />

kanssa edistää turvallista kasvua,<br />

toipumisen mahdollisuuksia, osallisuuden<br />

syntymistä ja kansalaisjärjestötoiminnan<br />

viriämistä.<br />

Jäsenyhteisöillä on noin 5 500 asiakaskontaktia päivässä<br />

avohoidossa, työllistämishankkeissa, asumispalveluissa<br />

ja laitoskuntoutuksessa.<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong> on myös kansainvälisesti verkottunut.<br />

Etsimme määräaikaiseen työsuhteeseen<br />

TUTKIJAA kehittämään arviointia.<br />

Tehtävänä on jatkaa jo käynnistynyttä arvioinnin kehittämisprojektia,<br />

jossa etsitään keinoja osallistavan<br />

arviointimenetelmän sovellettavuuteen kehittämishankkeissa.<br />

Osana arvioinnin kehittämisprojektia laaditaan<br />

arviointeja 3-4 käynnissä olevaan hankkeeseen. Työsuhde<br />

on vähintään vuoden pituinen ja se tulisi aloittaa<br />

mahdollisimman pian.<br />

Hakemukset 26.3.2004 mennessä osoitteella<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong>, Elena Rokala,<br />

Krämertintie 2, 00620 HELSINKI.<br />

Kuoreen merkintä ”Tutkija”.<br />

Tiedustelut kehitysjohtaja Elena Rokala,<br />

elena.rokala@sininauhaliitto.fi, p. 050 3777 571<br />

tai toiminnanjohtaja JormaNiemelä,<br />

jorma.niemela@sininauhaliitto.fi, puhelin 0400 485 676.<br />

www.sininauhaliitto.fi<br />

Heijastus tukee koulujen<br />

ehkäisevää päihdetyötä<br />

n Elämyskeskus osana kasvua –hankkeen tuottamaan Toimintakeskus<br />

Vektoriin saapuivat ensimmäiset koululaisryhmät tiistaina<br />

24.2. Koululaisryhmät osallistuvat Heijastus –oppimiskokonaisuuden<br />

toiminnalliseen osaan.<br />

Heijastus oppimiskokonaisuus on hankkeen tuottama ehkäisevän<br />

päihdetyön ohjelma. Heijastuksen tavoitteena on vahvistaa<br />

4.-6. luokkien ryhmätoimintaa, lasten itsetuntemusta ja minäkuvaa<br />

sekä opettajan valmiuksia toimia ehkäisevän päihdetyön<br />

tekijänä omassa luokassaan.<br />

Oppimiskokonaisuudet toteutetaan osin oppilaiden oman<br />

koulutyön yhteydessä, osin Vihdin Selkissä sijaitsevassa Toimintakeskus<br />

Vektorissa. Heijastus oppimiskokonaisuuteen osallistui<br />

helmikuun lopulla vantaalaisia kouluja. Maalis-huhtikuun<br />

ajan Heijastukseen osallistuu helsinkiläisiä kouluja. Toimintakeskukseen<br />

on noin tunnin ajomatka pääkaupunkiseudulta. Koululaisryhmiä<br />

kuljetetaan linja-autolla Vektoriin ja takaisin. g<br />

Lisätietoja: projektivastaava Outi Lehikoinen<br />

outi.lehikoinen@sininauhaliitto.fi

Henkilövalintoja<br />

Sininauhaliitossa<br />

Sininauhaliiton hallitus<br />

on nimittänyt 29.3.<br />

alkaen liiton toiminnanjohtajaksi<br />

teologian<br />

maisteri, pastori, kansanopiston<br />

rehtori<br />

Aarne Kiviniemen,<br />

30, Kauhajoelta.<br />

Niinikään avoimena<br />

olleeseen apulaistoiminnanjohtajan<br />

tehtävään<br />

liiton hallitus nimesi<br />

23.2. alkaen – kehitysjohtajan<br />

nimikkeellä<br />

– hallintotieteiden maisteri,<br />

datanomi, vt. toimistonjohtaja<br />

Elena<br />

Rokalan, 33, Kelasta<br />

Helsingistä.<br />

Laajan, 20 maakunnan<br />

alueelle suuntautuvan<br />

alkoholipoliittisen hankkeen<br />

M20 projektipäälliköksi<br />

on liiton toimiva<br />

johto nimennyt Lammin<br />

vs. sosiaalijohtaja,<br />

diakoni Hannu Rutasen,<br />

48.<br />

Palveluiden seudullistamishankkeen<br />

vetäjäksi<br />

on nimetty Katutasotoiminnan<br />

toiminnanjohtaja,<br />

sosiaalikasvattaja<br />

Vesa Knuuttila, 36,<br />

Lahdesta.<br />

Työllistämiseen liittyvän<br />

välittäjäorganisaatiohankkeen<br />

SiniDuunin<br />

assistentiksi on nimitetty<br />

tradenomi Kirsi<br />

Tenkanen, 38. Hän<br />

siirtyi tehtävään Opetushallituksen<br />

palveluksesta.<br />

Hankkeen projektikoordinaattoriksi<br />

on<br />

jo aikaisemmin nimetty<br />

sisäisenä siirtona ammatillinen<br />

opettaja Paula<br />

Heinämäki, 55.<br />

Koti – kasvun paikka<br />

hanketori<br />

Helsingissä 4.5.2004 klo 9.00 – 15.30<br />

Kirkkohallituksen juhlasali, Satamakatu 9<br />

Perheen hyvinvointi on herättänyt laajalti yhteistyötarvetta niin seurakuntien,<br />

järjestöjen ja kuntien keskuudessa. Seurakunnissa on perustettu<br />

moniammatillisia perhetyön tiimejä, joissa mm. kansalaisjärjestöjen<br />

tietotaito ja hankkeet ovat rikastuttaneet ja vahvistaneet yhteistyötä.<br />

Kirkkohallitus, Nuorten keskus ja <strong>Sininauhaliitto</strong> kutsuvat seurakuntien<br />

ja järjestöjen työntekijöitä tutustumaan 15 järjestön tuottamiin<br />

hankkeisiin ja toimintatapoihin.<br />

n<br />

n<br />

n<br />

n<br />

n<br />

n<br />

n<br />

n<br />

n<br />

n<br />

n<br />

Päivän ohjelma<br />

Hanketorin avaus, varhaisnuorisotyön sihteeri Heli Savolainen<br />

Sosiaalinen pääoma, KDY:n johtaja Heikki Hiilamo<br />

Puheenvuoroja ja hankkeisiin tutustumisia, välillä lounastauko<br />

Haavoittunut perhe, TT Kati-Pupita Mattila<br />

Toimiva Perhe, Liisa Tuovinen<br />

Perheen verkostot ja yhteisöt,<br />

Sopuavain -hankkeen projektipäällikkö Markus Talvio<br />

Väkivalta perheessä, pastori Lasse Reijomaa<br />

Kotipuu –projekti, projektipäällikkö, PsM, sos.antropologi<br />

Anne Alitolppa-Niitamo<br />

Vastuullinen vanhemmuus, suunnittelija Ritva Kuusisto<br />

K-12, Hetu Saarinen<br />

Päätöspuheenvuoro, kasvatuksen ja<br />

nuorisotyön johtaja Marja-Leena Toivanen<br />

Ilmoittautuminen 20.4.2004 mennessä sähköpostitse<br />

minna.oksanen@evl.fi tai puh. (09) 180 2205.<br />

Ei osallistumismaksua, Kirkkohallitus tarjoaa päiväkahvin.<br />

Lisätietoja antaa varhaisnuorisotyön sihteeri Heli Savolainen,<br />

puh. (09) 1802 211.<br />

21

Yöllä kuuluu kolinaa,<br />

kolon ovi narahtaa.<br />

Örinää ja murinaa.<br />

Kamalaa, kun pelottaa!<br />

Peiton alle kuulla saa,<br />

kurret riidan torinaa.<br />

”Kunpa se jo loppuisi,<br />

ettei mitään sattuisi”.<br />

Kustantaja Lasten Keskus<br />

Kirjaan liittyy<br />

aikuisille<br />

tarkoitettu opas.<br />

Lapset ja<br />

vanhempien<br />

päihdeongelma.<br />

Uutta<br />

vanhemmille ja<br />

kasvattajille<br />

päihdeongelmasta<br />

lapsen silmin<br />

TEKSTI SAARA LAIHO<br />

KUVAT JOHANNA MOISIO<br />

Et ole yksin,<br />

Pikku-Kurre!<br />

Miltä mahtaa oravalapsista tuntua, kun isä<br />

kesken leikin muistaa, että Herra Käki jo<br />

odottelee häntä Tuoppilassa Eläinten<br />

maailmaan sijoitettu, koskettava tarina<br />

perheen päihdeongelmasta antaa lapselle<br />

mahdollisuuden purkaa pahaa oloaan<br />

yhdessä aikuisen kanssa. Kirja kannustaa<br />

puhumaan ja tarjoaa ratkaisumallin<br />

lukkiutuneeseen tilanteeseen ja perheen<br />

salaisuuden purkamiseen.<br />

Hinta: 17 euroa, sidottu, ISBN 951-627-457-9<br />

TEKSTI TIINA HOLMBERG<br />

Lapset ja vanhempien<br />

päihdeongelma<br />

Lapset ja vanhempien päihdeongelma<br />

-opaskirja käsittelee vanhemman<br />

päihderiippuvuutta lapsen silmin ja tarjoaa tietoa<br />

ja käytännön neuvoja lapsen auttamiseen.<br />

Opaskirja ja siihen liittyvä Et ole yksin, Pikku-<br />

Kurre -satukirja ovat toisiaan tukevia<br />

työvälineitä, jotka auttavat vanhempia ja<br />

kasvattajia lähestymään lasta ja tukemaan<br />

häntä mielikuvien, tarinoiden ja leikkien keinoin.<br />

Hinta: 11,80 euroa, nidottu, 54 s.<br />

ISBN 951-627-456-0<br />

Kirjojen tilaukset: <strong>Sininauhaliitto</strong>, Krämertintie 2, 00620 Helsinki,<br />

puh. (09) 7206 150, faksi (09) 7206 1531, akvaario@sininauhaliitto.fi.<br />

22

Lapsidiakonian<br />

teemapäivä<br />

Teemapäivän tavoitteena on lisätä<br />

lasten ja perheiden kanssa työskentelevien<br />

henkilöiden ymmärrystä<br />

riippuvuusperheessä olevan haavoittuneisuuden<br />

vaikutuksista lapseen<br />

sekä opastaa näkemään,<br />

mitä lapsi tarvitsee tuekseen ja<br />

vahvistuksekseen ja osoittaa suuntaviivoja,<br />

miten lapsen tarpeisiin<br />

voidaan käytännön työssä vastata.<br />

PIIRROS: VILLE SAINIO<br />

Päivän sisältö<br />

n Mitä on riippuvuus<br />

Ja mitä vanhemman riippuvuus merkitsee lapsen kannalta<br />

n Sukupolvien ketju<br />

n Miten vanhempaa voi vahvistaa, ja miten ohjata<br />

n Mitä lapsi tarvitsisi<br />

n Miten voi vahvistaa ja tukea heikkoa lasta, jos vanhemmuus ei muutu<br />

n Lapsen tukeminen käytännössä - lapsidiakoniaa<br />

n Lapsidiakonian tavoite ja tehtävä<br />

n Lapsidiakonian periaatteet<br />

n Ideologia arjen ratkaisuissa<br />

Jyväskylässä<br />

Keskusseurakuntatalo, Ylipistonkatu 12<br />

16.4.2004 klo 9.00 – 15.30<br />

Ilmoittautumiset 9.4.2004 mennessä <strong>Sininauhaliitto</strong>on, puhelin (09) 7206 150 tai<br />

sähköpostitse keskustoimisto@sininauhaliitto.fi.<br />

Osanottomaksu on 60 euroa, joka sisältää päiväkahvin.<br />

Lisätietoja antaa projektikoordinaattori Virpi Kujala puh. 040 7600 663 tai<br />

kehittämispäällikkö Ari Inkinen puh. (09) 7206 150.<br />

Raumalla<br />

1.9.2004 klo 9.30 – 16.00<br />

Kouluttajana toimi<br />

TT Kati-Pupita Mattila<br />

Kati-Pupita Mattila on työskennellyt<br />

seurakunnassa, lastensuojelussa,<br />

päihdehuollossa ja Sininauhaliitossa.<br />

Hän on kirjoittanut<br />

Lapsidiakonian käsikirjan, joka<br />

ilmestyi syksyllä 2003. Hän on<br />

pitänyt lukuisia koulutuksia,<br />

kirjoittanut artikkeleita sekä opettanut<br />

seitsemän vuotta käytännöllisen<br />

teologian laitoksen tuntiopettajana<br />

tunnetraumoista ja riippuvuuksista,<br />

päihteidenkäyttäjästä asiakkaana ja<br />

lapsidiakoniasta.<br />

Lisäksi hän on luennoinut etiikan<br />

kysymyksistä. Hän on teologian<br />

tohtori ja lääketieteen opiskelija.<br />

Toivonpiha, Lyseokatu 7 (Rauman seudun katulähetys)<br />

Ilmoittautumiset 16.8.2004 mennessä <strong>Sininauhaliitto</strong>on, puhelin (09) 7206 150 tai<br />

sähköpostitse keskustoimisto@sininauhaliitto.fi.<br />

Osanottomaksu on 60 euroa, joka sisältää aamu- ja päiväkahvin sekä lounaan Toivon talossa. Lisätietoja<br />

antaa projektityöntekijä Helena Haavisto puh. (02) 821 0577 tai<br />

kehittämispäällikkö Ari Inkinen puh. (09) 7206 150.<br />

23

Sininen aalto -lehti<br />

Krämertintie 2<br />

00620 HELSINKI<br />

Matkalla tulevaisuuteen...<br />

Millaiset eväät lapsi saa<br />

Arjen lapsidiakoniaa<br />

<strong>Nähdyksi</strong> <strong>tulemisen</strong><br />

<strong>toivo</strong><br />

Toim. Ari Inkinen<br />

Kirjanen on tarkoitettu<br />

kaikille, joita yhdistää<br />

lapsen hyvinvoinnista<br />

huolehtiminen. Se haluaa<br />

rohkaista kasvatuksen,<br />

diakonian, sosiaalityön,<br />

opetuksen, terveydenhoidon<br />

sekä<br />

kansalaisyhteiskunnan<br />

tekijöitä pohtimaan<br />

oman työnsä sisältöä<br />

ja suuntaa.<br />

Nid. 40 s. B5-koko.<br />

Hynttyyt yhdessä<br />

Pohdintaa päihdeperheiden<br />

eheytymisestä<br />

Toim. Helena Simula ja<br />

Päivi Petrelius<br />

Onko päihdeperheen<br />

lapsilla oikeus vanhempiinsa<br />

Entä jos vanhemmuus<br />

ei ole riittävän<br />

turvallista, uhrataanko<br />

lapset vanhempien<br />

päihdeongelmalle<br />

Vakavaa pohdintaa<br />

päihdeperheiden eheytymisestä.<br />

Nid. 64 s. B5-koko.<br />

Eevan perhe<br />

Toim. Virpi Kujala<br />

Nid. 48 s. B5-koko.<br />

Tämä kirjanen tuo esille<br />

näkökulmia ja toimintatapoja<br />

päihteiden käytöstä<br />

kärsivien naisten,<br />

äitien ja heidän lastensa,<br />

mutta myös koko<br />

perheiden tukemiseen.<br />

LeiriVäkkärä<br />

Asiaa lapsen parhaaksi. Nämä neljä kirjasta saat<br />

yhteishintaan 6 euroa + lähetyskulut! Tilaa!<br />

Leiri välineenä lapsen hädän<br />

lievittämisessä ja päihteidenkäytön<br />

ehkäisemisessä.<br />

Toim. Ari Inkinen<br />

Kun työntekijä kohtaa<br />

turvattoman lapsen, hänen<br />

tärkeä tehtävänsä<br />

on olla turvallinen aikuinen<br />

tälle lapselle. Suunniteltu<br />

seurakuntien diakonia-<br />

ja lapsityön tarpeisiin,<br />

mutta se soveltuu<br />

myös lastensuojelun<br />

ja järjestötoiminnan<br />

käyttöön.<br />

Nid. 32 s. A4-koko.<br />

Arjen lapsidiakoniaa,<br />

Hynttyyt yhdessä,<br />

Eevan perhe ja LeiriVäkkärä<br />

Nimi<br />

Kyllä kiitos!<br />

Tilaan kirjaset<br />

yhteishintaan<br />

6 euroa + lähetyskulut<br />

Lähiosoite<br />

Yhteisö<br />

Postitoimipaikka<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong><br />

maksaa<br />

postimaksun<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong><br />

Vastauslähetys<br />

Sopimus 5007824<br />

00003 HELSINKI<br />

Puhelin<br />

Hintoihin lisätään toimituskulut.<br />

Tilaukset tällä kupongilla (postimaksu maksettu), email: keskustoimisto@sininauhaliitto.fi,<br />

puh. vaihde (09) 720 6150, faksi (09) 720 61531, os. Krämertintie 2, 00620 HELSINKI

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!