VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
1 Johdanto<br />
Häiriöt puhtaan talousveden toimituksessa tai jäte- ja hulevesien hallinnassa voivat aiheuttaa<br />
merkittäviä terveyshaittoja sekä liiketaloudellisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia. Talousveden<br />
toimituksen varmistaminen (huoltovarmuus) on keskeinen tavoite mahdollisissa yhteiskunnallisissa<br />
häiriötilanteissa. Talousveteen kohdistuvien riskien tunnistaminen ja tehokas hallinta ovat<br />
toimintavarmuuden perusedellytys. Järjestelmän teknisen toimivuuden varmistamisessa<br />
vesihuoltolaitoksen organisatoriset näkökulmat sekä henkilöstön koulutus ja turvallisuusasenne ovat<br />
avaintekijöitä riskien tehokkaassa tunnistamisessa ja päivittäisessä hallintatyössä.<br />
Vesihuoltolaitosten riskienhallintaa koskeva lainsäädäntö on muutosten kohteena muun muassa<br />
vesihuoltolain ja EU:n juomavesidirektiivin uudistamisen myötä. Vesihuoltolain uudistamisen<br />
yhteydessä pohditaan vesihuoltolaitosten riskienhallinnan ja varautumisen velvollisuuksia. Myös<br />
juomavesidirektiivi asettanee velvollisuuksia koko vedentoimitusketjun riskiarvioinnille ja riskien<br />
hallinnalle. Malliksi on kaavailtu WHO:n lanseeraamaa WSP-lähestymistapaa (Water Safety Plan).<br />
Talousveteen kohdistuvat riskit ovat Suomessa varteenotettavia, kuten viime vuosina maassamme<br />
koetut useat, hyvinkin erilaisista syistä johtuvat, vaikutuksiltaan merkittävät ja kalliit<br />
vesijärjestelmien häiriöt osoittavat. Esimerkkeinä mainittakoon<br />
- Nokia talousvesijärjestelmän saastumistapaus loppuvuodesta 2007 (virheellinen liitos<br />
kiinteistössä talous- ja jätevesiverkostojen välillä)<br />
- Porin kaupunkitulva elokuussa 2007 (rankkasadetulva)<br />
- Riihimäen viemäritulva 2004 (vedenottamon saastuminen - nouseva vesistö)<br />
- Useat pienemmät vedenottamoiden lyhytaikaiset pilaantumiset pintavesien joutuessa<br />
vedenottamoihin runsaiden sateiden yhteydessä kesällä 2008 (mm. Ylöjärvi, Nivala, Porvoo)<br />
Useat vesihuoltolaitokset ovat panostaneet vastaavien riskien tunnistamiseen ja arviointiin sekä<br />
varautuneet häiriötilanteisiin valmiutta parantavilla suunnitelmilla. Hyvin tehty, laadukas ja kattava<br />
riskiarviointi varmistaa, että merkittävimmät vesijärjestelmiin kohdistuvat riskit tunnistetaan aina<br />
raakavesilähteestä kuluttajan hanalle asti ja antaa eväät tehokkaiden suojaustoimien valinnalle.<br />
Suomessa on noin 1 500 vesihuoltolaitosta, joiden toiminnan laajuus vaihtelee huomattavasti.<br />
Talousveden laatuun ja riittävyyteen kohdistuu kuitenkin hyvin samankaltaisia riskejä laitoskoosta<br />
riippumatta. Vesihuoltoala on laitosten kokojen eroavaisuudesta huolimatta teknisesti ja<br />
toiminnallisesti melko homogeeninen ala, joten se soveltuu erinomaisesti riskienhallinnan hyvien<br />
menettelytapojen ja riskienhallintatiedon jakamiseen. Samalla on huomioitava erikokoisten<br />
vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien hyvinkin erilaiset voimavarat toteuttaa riskienhallintaa.<br />
Virike-hankkeessa koostettiin alan eri toimijoiden yhtenäinen näkemys vesihuoltotoimialan<br />
riskienhallinnan nykytilasta, kehittämistarpeista ja parhaista käytännöistä. Riskienhallintaa tukevien<br />
menetelmien soveltuvuutta sekä eri riskienhallinnan toimenpiteitä suhteutettiin laitosten kokoon ja<br />
toimintoihin. Työ palvelee taustatietona lainsäädännön kehittämisessä sekä eri tahojen työn<br />
tehokkaalle suuntaamiselle vesihuoltolaitosten käytännön riskienhallintatyön tukemiseen. Samalla<br />
tulokset auttavat toimijoita kohdentamaan omat toimenpiteensä tehokkaasti ja löytämään uusia<br />
käytännönratkaisuja.<br />
1
Change language