VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Verrattaessa nykytilaa yleiseen vesihuollon riskienhallinnan tavoitetilaan 66 useita kehittämisen<br />
kohteita on tunnistettavissa. Keskeisemmät kehitystarpeet on nostettu esille tässä luvussa. Tämän<br />
lisäksi voidaan todeta, että alalla piilevän riskienhallinnan kehittämispotentiaalia voitaisiin hyödyntää<br />
lisäämällä tiedotusta ja ohjausta. Hankkeen tulokset viittaavat siihen, että useassa<br />
vesihuoltolaitoksissa riskiarvioita ja riskienhallintatoimia toteutetaan sekä epäjärjestelmällisesti että<br />
tiedostamatta niiden merkitystä riskienhallinnan kokonaisuuden kannalta. Tiedotuksen ja ohjauksen<br />
kautta voidaan lisätä riskienhallinnan tasoa ja vaikuttavuutta vesihuoltolaitoksissa. Tässä luvussa<br />
mainittujen kehityskohteiden lisäksi voidaan nostaa esille seuraavat konkreettiset toimenpiteet:<br />
• Riskienhallinnan esimerkkitoimintamallien kehittäminen erikokoisille laitoksille, sisältäen<br />
käytännön esimerkkejä konkreettisesta toiminnasta. Tässä Huoltovarmuuskeskus voisi<br />
tukea erityisesti riskiviestinnän ja häiriötilannetoiminnan ennakoimista.<br />
• Vesihuoltolaitosten riskienhallinnan yhteistyömallien kehittämine ja tukeminen, tuli WSP<br />
toimintatapa Suomeen tai ei. Riskienhallinnan kehittäminen vesihuoltolaitosten<br />
yhteistyössä tukee yksittäisten laitosten ponnisteluja. Erityisen hyödyllistä yhteistyö on<br />
vedentoimittaja - jakelija -yhteistyössä. Tässä MMM ja STM ovat avainasemassa.<br />
Tärkeintä menetelmävalinnassa on löytää menettelytapa, joka tukee vesihuoltolaitoksen muuta<br />
toimintaa. Mitä suurempi laitos on, sen suurempi tarve riskienhallintakokonaisuudelle. Kaiken<br />
kokoisille laitoksille olisi suotavaa käyttää systemaattista lähestymistapaa: hyvin tehty ja<br />
säännöllisesti päivitetty riskikartoitus on huomattavasti parempi ratkaisu kuin huonosti rakennettu<br />
riskienhallintajärjestelmä, joka ei tue päivittäisiä toimintoja.<br />
Tilannetta parantaisi esimerkiksi tiedottaminen siitä, mitä riskit toteutuessaan tarkoittaisivat <strong>–</strong> myös<br />
pienille vesiosuuskunnille riskin toteutuminen voi aiheuttaa mittaavia kustannuksia, häiriöitä<br />
vedentoimittamisessa ja jopa toiminnan keskeyttämistä. Vedenjakelijana toimiva laitos on pitkälti<br />
veden toimittajan riskienhallinnan varassa. Näin vedenjakelijan intressissä on varmistaa, että<br />
vedentoimittajan riskienhallinta on kunnossa sekä miten vedentoimittajan häiriötilanteita tulisi<br />
huomioida omassa toiminnassa. Huomiotta ei voida jättää myöskään verkostossa olevan veden<br />
laatua tai jakeluverkoston toimintaa uhkaavia ei-toivottuja tilanteita, kuten sähkökatkoksia, tulvia,<br />
rankkasateita, kiinteistöjen vesilaitteiden häiriöitä sekä jakeluverkoston huonoa kuntoa tai huollon<br />
laiminlyöntejä, joilla voi pahimmassa tapauksessa olla vaikutusta koko vesijärjestelmään. Näistä<br />
syntyviä riskejä jokaisen vesihuoltolaitoksen tulisi tunnistaa, arvioida ja hallita.<br />
Riskienhallinnan huolellisesta toteuttamisesta on useita hyötyjä vesihuoltolaitoksille. Yhteenvetona<br />
voidaan sanoa, että laadukas riskienhallinta johtaa:<br />
• Laitoksen vakaampaan ja ennakoidumpaan toimintaan, kun riskit on tunnistettu ja niitä<br />
hallitaan<br />
• Parempaan toimitetun talousveden laatuun ennakoinnin ansiosta vähentyneiden<br />
putkirikkojen ja muiden vastaavien tapausten vuoksi<br />
66 Muun muassa Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen (Vikman & Arosilta 2006) -raportissa todetaan, että<br />
vesihuoltolaitosten kohdalla riskinarvioinnin ja varautumistoimenpiteiden kattavuuden tulee niiden yhteiskunnallisen<br />
erityisaseman takia olla laajempi kuin tavanomaisessa yritystoiminnassa.<br />
56
Change language