VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
laitosten kohdalla. Koska vesihuoltolaitokset ja vesiosuuskunnat ovat kuitenkin itsenäisiä<br />
liiketaloudellisia yksiköitä, viranomaiset voisivat ottaa tässä koordinoivan roolin.<br />
7.5 Yhteenveto<br />
Riittävän ja hyvälaatuisen talousveden toimittaminen on yhteiskunnan toiminnan kannalta erittäin<br />
tärkeä. Talousveden toimittamisen häiriöistä kärsii paitsi vesihuoltolaitos myös teollisuus ja muu<br />
elinkeinoelämä että yksittäinen kansalainen. Vesihuoltolaitosten riskienhallinnan parantaminen on<br />
siten kaikkien intressissä.<br />
Suomalaisen vesihuollon riskienhallinnan tila on sangen kirjava. Haastavin riskienhallintakohde on<br />
raakavesilähde. Raakavesilähteen suojelun, eli riskienhallinnan, taso on yleensä korkeampi<br />
pohjavesialueilla kuin raakavetenä toimivien pintavesilähteiden kohdalla. Toisaalta pintavettä<br />
käyttävät vesihuoltolaitokset ovat yleensä kooltaan suurempia ja vettä käsitellään rutiininomaisesti<br />
laadun varmistamiseksi ennen kuluttajalle jakoa. Pohjavesilähteistä paras riskienhallinnantaso<br />
kohdistuu pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien tai pohjavedenottamon suoja-alueiden piirissä<br />
oleviin esiintymiin.<br />
Veden käsittelyn ja jakelun riskienhallinnan taso on vaihteleva. Muodollisia riskienhallintajärjestelmiä<br />
on luonnollisesti olemassa eniten isoissa vesihuoltolaitoksissa. Esimerkkejä löytyy sekä todella<br />
edistyksellisestä ja mittavasta riskienhallintajärjestelmästä että melko täydelliseltä<br />
tietämättömyydestä riskienhallinnan merkityksestä. Käytännön riskejä hallitsevia toimia on<br />
toteutettu vaihtelevasti sekä muodollisten riskiarvioiden että kokemusten perusteella joko<br />
vahingosta viisastuneena taikka käytännön toiminnan yhteydessä. Viimeksi mainittua toimintaa ei<br />
tosin aina mielletä riskienhallinnaksi. Näin olleen varsinainen riskienhallintataso voi olla arvioitua<br />
parempi, mutta hyväksi sitä ei voida luokitella.<br />
Menetelmällisesti katsottuna vesihuoltolaitoksille on tutuinta riskien tunnistaminen. Riskiarvioinnissa<br />
erityisesti riskien todennäköisyyksien mutta myös vaikutusten arviointi tuottaa haasteita.<br />
Suojaustoimenpiteiden tunnistaminen ja valinta riskiarvioinnin perusteella on vähiten toteutettua.<br />
Vesihuoltojärjestelmää uhkaavia tekijöitä on sen sijaan pyritty eliminoimaan ja niiden vaikutuksia<br />
pienentämään jo järjestelmien suunnittelu- ja rakennusvaiheissa tehdyin ratkaisuin. Kehittämistä<br />
löytyy myös varautumisessa ja häviötilanneviestinnässä.<br />
Kiinteistöjen vesilaitteistojen riskien hallinnalle tukevan selkänojan antavat muun muassa<br />
Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä rakentamismääräyskokoelma D1. Merkittävimpänä haasteena ovat<br />
vanhojen kiinteistöjen vesilaitteistot ja niiden asianmukaisuudesta varmistuminen. Riskienhallinnan<br />
ulottaminen kiinteistön vesilaitteisiin olisi sangen helppo toteuttaa varmistamalla, että aina<br />
muutostöiden yhteydessä tarkastetaan oleelliset rakennusmääräykset. Myös huoltotoimenpiteiden<br />
suunnittelu riskejä huomioiden voisi huomattavasti alentaa nykyistä riskitasoa. Tämän<br />
varmistaminen on selkeästi kiinteistöjen vastuulla, mutta vesihuoltolaitos voi omassa toiminnassaan<br />
pyrkiä esimerkiksi jakamaan asiasta tietoa ja tarjoamalla neuvontaa tarpeen mukaan.<br />
55
Change language