VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
- Määräyksissä 2.3.2, 2.3.4 ja 3.2.1 koettiin olevan päällekkäisyyttä, jota voisi pyrkiä<br />
selkeyttämään. Esimerkiksi kohdan 2.3.4 viittaus putkimateriaaliin nähtiin mahdollisena<br />
siirtää johonkin muuhun kohtaan<br />
- Määräykseen 2.3.4 tai johonkin toiseen määräykseen suositeltiin lisättäväksi ammattimaisten<br />
keittiöiden ja pesuloiden laitteet, joilla muutetaan veden laatua.<br />
Eri viranomaisten (terveys- ja rakennusvalvonta) toimesta tehty kiinteistöjen haltijoille kohdistettu<br />
informaatio-ohjaus velvoitteista ja hyvistä käytännöistä puolestaan vähentäisi riskiä.<br />
Kiinteistöjen vesilaitteistojen osalta riskienhallinnan periaatteet tulevat siis täytetyksi kohtuullisen<br />
hyvin säädöstasolla. Säädökset ovat myös hyvin yksityiskohtaisesti ohjaavia. Asiaa koskevan<br />
säännöstön noudattaminen johtaa riskienhallinnan hyvään tasoon. Toisaalta varsinainen vaatimus<br />
siitä, että riskejä hallittaisiin käytännössä, puuttuu. Säädökset ovat pääosin selkeitä, mutta säädösten<br />
soveltamisen kohdalla esiin nousevat pätevyyskysymykset sekä toimijoiden sitoutuminen ja<br />
kiinnostus hyviin toimintatapoihin. Selkeimmin ongelmana on riskienhallinnan käytäntö, jossa<br />
riskienhallinnan ketjun loppuunsaattamisen haasteena on määräysten noudattaminen ja valvonta<br />
vanhoissa kiinteistöissä. Viranomaisilla ei kuitenkaan nähtävästi ole resursseja toteuttaa<br />
laajamittaista valvontaa varsinkaan muutostöille taikka huollolle. Niinpä kiinteistönomistajien ja<br />
haltijoiden tietoisuuden ja omavalvonnan edistäminen lienee ainoa realistinen tapa vaikuttaa asiaan.<br />
8. Kehityskohde: Liitteessä 7 esitetyt ehdotukset voisivat muodostaa osan kiinteistöille<br />
suunnatusta ”hyvien käytäntöjen” ohjeista. Näitä voisi olla saatavilla esimeriksi kunnan taikka<br />
vaikkapa toimintajärjestöjen kautta. Tämän toteuttaminen istuisi luontevasti<br />
ympäristöhallinnolle.<br />
7.4 WSP:n soveltaminen Suomessa<br />
Mikäli WSP-malli tulee Suomessa tulevaisuudessa pakolliseksi, on huolellisesti harkittava miten<br />
suhteellisen raskas alkuperäinen lähestymistapa sovitetaan erikokoisille toimijoille sopivaksi.<br />
Vaihtoehtoina on paitsi vesihuoltolaitoksen koon huomioiminen WSP:n sisältövaatimuksissa myös<br />
vaatimuksen suuntaaminen useamman toimijan yhteistyössä tekemään WSP:n. Tämä voisi olla<br />
erityisen hyödyllistä sellaisissa tapauksissa, missä pienemmät laitokset toimivat ainoastaan<br />
vedenjakelijoina. Tällöin vedentoimittaja ja vedenjakelija voisivat yhdessä rakentaa alueellisen<br />
vesihuoltojärjestelmälle WSP-mallin mukaisen suunnitelman, toteuttaa yhdessä riskienkartoitusta,<br />
arviointia sekä jakaa riskienhallintatoimien ja varautumisen kustannuksia. Samoin voitaisiin toimia<br />
esimerkiksi useamman pienemmän pohjavesilaitoksen muodostamalla alueella. Näin esimerkiksi<br />
varautumisen toimia ja välineitä (mm. varavoima, kemikaalit) sekä vaikkapa päivystys<br />
häiriötilanteiden varalta voitaisiin keskittää.<br />
Mikäli Suomeen tulee WSP-mallin mukaisia vaatimuksia, tämä olisi oiva kohta määritellä<br />
yhteneväisesti miten vaatimuksiin tulee vastata. Olisi oleellista että erikokoisten laitosten tarpeet<br />
huomioitaisiin eikä mallista rakennettaisi liian raskasta. Sanastoon ja käytännön ohjeistukseen tulisi<br />
kiinnittää huomioita. WSP-mallin mukaisia suunnitelmia voitaisiin tehdä myös alueellisesti siten, että<br />
pienemmät laitokset voisivat joko yhdistää voimansa tai liittyä osaksi isomman laitoksen<br />
suunnitelmaa. Tämä olisi varteenotettava mahdollisuus varsinkin puhtaasti jakelulaitoksina toimivien<br />
54