VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
vesihuoltoalan omat toimialajärjestöt, mutta myös viranomaiset voisivat omalta osaltaan<br />
edistää tätä tarkastustoiminnassaan.<br />
Riskienhallinnan ensimmäisiä vaiheita, riskikartoitusta ja riskiarviointia, on toteutettu useimmilla<br />
vesihuoltolaitoksilla. Riskiarvioita ei kuitenkaan pääosin ole tehty kovinkaan järjestelmällisesti ja<br />
myös kattavuudessa on puutteita. Riskiarviot keskittyvät etupäässä vesihuoltolaitosten ”oman<br />
järjestelmän” arviointiin, vaikka ulkoiset tekijät aiheuttavat myös merkittäviä riskejä.<br />
6. Kehityskohde: Ulkoiset uhat ovat pääosin laitoksille samankaltaiset <strong>–</strong> esimerkiksi myrskyt,<br />
tulvat, muut onnettomuudet. Näitä voitaisiin siten mallintaa keskistetysti esimerkiksi<br />
asianomaisten ministeriöiden toimesta ja tarjota tulokset laitosten käytettäväksi. Arvioiden<br />
tarkentaminen paikallisiin olosuhteisiin olisi huomattavasti helpompaa kuin arvioin<br />
tuottaminen alusta asti.<br />
Riskiarvioinnin tulosten siirtymisessä riskienhallintatoimiksi on myös puutteita. Vain vähemmistöllä<br />
laitoksista toiminta on järjestelmällistä. Useilla laitoksilla eteneminen riskienhallinnan edellistä<br />
vaiheista riskienhallintatoimien toteuttamiseen on osoittautunut haasteelliseksi. Riskiarviointi ilman<br />
riskienhallintatoimien toteuttamisen sitomista tähän vähentää huomattavasti riskiarvioinnista<br />
saatavia hyötyjä. Toisaalta tässä asiassa voi hyvinkin olla, että käytännössä laitoksilla toteutettuja<br />
toimia ei aina osata yhdistää riskiarvioon. Näin olleen tilanne voi olla arvioitua parempi.<br />
Varautumistoimenpiteitä sekä varautumis- ja valmiussuunnitelmia on vesihuoltolaitoksilla toteutettu<br />
kohtuullisesti - varsinkin verrattaessa ennakoiviin riskienhallintatoimiin. Useimmat<br />
vesihuoltolaitokset voisivat edelleen tiivistää yhteistyösuhteita viranomaisiin sekä<br />
vesihuoltojärjestelmän toiminnan kannalta kriittisiin yhteistyökumppaneihin (mm. energiayhtiöt,<br />
kemikaalien toimittajat, automaatiojärjestelmien toimittajat). Näin häiriötilanteissa toiminta olisi<br />
mahdollisimman tehokasta. Tällä hetkellä viestinnän toteuttamiseen ei vaikuttaisi olevan selkeitä ja<br />
aukottomia menettelyjä pohjavesialueiden suoja-alueita lukuun ottamatta.<br />
7. Kehityskohde: Veden laatuun ja määrään kohdistuvista häiriöistä tulisi olla toimiva ja<br />
testattu viestintäsuunnitelma. Näin voitaisiin varmistaa että esimerkiksi keittokehotukset<br />
saataisiin mahdollisimman nopeasti tiedotettua. Myös viestinnässä alueellisen<br />
terveydensuojeluviranomaisen ja vesihuoltolaitosten välillä tulisi paneutua tähän. Tehtävä<br />
soveltuisi yhdessä toteutettavaksi <strong>–</strong> mielellään alueellisella tasolla ja pelastustoimen<br />
koordinoimana.<br />
7.3 Kuluttajat ja kiinteistöt<br />
Kiinteistöjen vesilaitteistoihin liittyvät riskit on katsottu siinä määrin merkittäviksi, että on luotu<br />
vesilaitteistojen rakentamista koskevia rakentamismääräyksiä. Siten voidaan katsoa, että<br />
kiinteistöjen vesilaitteistoja koskeva riskiarviointi on toteutettu kansallisella tasolla ja se on johtanut<br />
rakentamismääräyksien laatimiseen. Riskipriorisointi on toteutettu kokoelmaan sisällytettävien<br />
määräysten valinnan myötä. Määräyksillä ja ohjeilla on pyritty estämään merkittävimpien riskien<br />
syntyminen, jolloin kyseessä on riskienhallintatoimien tunnistaminen ja ohjeistus.<br />
Rakentamismääräyskokoelman koetusta selkeydestä huolimatta paneelissa tunnistettiin muutama<br />
kehityskohde:<br />
53
Change language