VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
toteuttamista. Tätä varteen olisi suotavaa luoda kansallisesti suositeltava menettelytapa<br />
käytännön työn toteuttamisen tueksi. Alueellisista viranomaisista alueellisella<br />
ympäristökeskuksella olisi tähän riittävää osaamista ja vetovastuu istuisi luontevasti heille.<br />
Tulokset tulisi myös kommunikoida kaavoittajille. Vesienhoitosuunnitelmissa tulisi ottaa<br />
tämä näkökulma huomioon ja olisi mietittävä menettelytapa, jolla vesienhoitosuunnitelmat<br />
parhaiten tukisivat vedenottoon käytettävien pintavesi-esiintymien riskienhallintaa.<br />
Sekä pinta- että pohjavettä hyödyntäville laitoksille tärkein riskienhallinnan toimenpide on<br />
käytettävän raakaveden laadunvarmistus, jotta mahdollisiin vedenkäsittelyprosessin tehokkuutta ja<br />
tuotettavan talousveden laatua uhkaaviin raakaveden laatupoikkeamiin voidaan nopeasti puuttua.<br />
Näytevälit ovat kuitenkin useissa pienten pohjavesilaitosten tapauksissa niin harvoja, että<br />
pilaantuneen veden havaitseminen tapahtuu todennäköisimmin vasta kuluttajan toimesta.<br />
Raakaveden laadun varmistaminen on siten osittain puutteellista. Käytännön riskienhallintatoimena<br />
laadunvarmistus on kuitenkin riskienhallintatoimena erittäin tärkeä ja laitoskohtaisesti tulisi miettiä<br />
miten tätä voidaan tehokkaasti kehittää.<br />
Raakavesilähteeseen kohdistuvissa riskitilanteissa keskeistä olisi varmistaa toimiva tiedonkulku<br />
pelastustoimen, terveydensuojeluviranomaisen, ympäristöviranomaisen (kunnallinen ympäristöviranomainen<br />
tai alueellinen ympäristökeskus) ja vesihuoltolaitoksen välillä, jotta kaikki keskeiset<br />
toimijat saisivat varmasti riittävät tiedot riittävän aikaisin ja häiriötilanteen hallinta olisi<br />
mahdollisimman jouhevaa.<br />
4. Kehityskohde: Toimivan järjestelmän luominen raakavesilähteen pilaantumisen<br />
ennakoimiselle ja riskienhallintatoimien käynnistämiselle edesauttaisi riskienhallinnan tason<br />
nostamista. Viranomaisille ja vesihuoltolaitoksille tulisi saada riittävän aikaisin tietoa<br />
sellaisista onnettomuuksista, joissa vettä pilaavaa ainetta on päässyt joko pintaveteen tai<br />
pohjavesialueen maastoon. Häiriötilannetoiminnan koordinoinnissa pelastustoimen rooli on<br />
usein merkittävä. Toisaalta myös alueellisella ympäristökeskuksella on merkittävää<br />
osaamista. Molempien viranomaisten panostusta tarvitaan toimivan suunnitelman<br />
luomiseksi.<br />
7.2 Veden käsittely ja jakelu<br />
Vesihuoltolaitosten ydintoimintaa koskeva riskienhallinnan taso on yleisesti parempi suurissa kuin<br />
pienissä laitoksissa, mutta taso vaihtelee voimakkaasti myös samankokoisten laitosten välillä. Myös<br />
merkittävällä osalla suuremmista laitoksista riskienhallinnan taso vaikuttaa heikolta. Vain<br />
vähemmistö keskisuurista ja pienistä laitoksista on toteuttanut riskienhallintaa järjestelmällisesti.<br />
Toisaalta on todettava, että muodollisen riskienhallinnan prosessien ja toimien puuttuessakin<br />
laitoksilla arvioidaan riskejä ja toteutetaan tarvittavia toimia muun toiminnan ohella. Toteutettuja<br />
toimia ei välttämättä mielletä riskienhallinnaksi vaan osaksi perustoimintoja <strong>–</strong> samalla tavoin kuin<br />
henkilöautomatkustaja mieltää turvavyön käytön luonnollisena tekona. Tästä johtuen alalla<br />
vaikuttaisi olevan piilevää potentiaalia riskienhallinnan tason nostamiseksi pienillä lisäpanostuksilla.<br />
5. Kehityskohde: Riskienhallinnan merkityksen viestintä ja yksinkertaisten toimintamallien<br />
tarjoaminen voisi ohjata laitoksia terävöittämään nykyisiä toimiaan ja käytäntöjään ja siten<br />
nostaa riskienhallinnan vaikuttavuutta. Viestin jalkauttamiseen tehokkain taho lienee<br />
52
Change language