VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
7 Johtopäätökset ja kehittämistarpeet<br />
7.1 Raakavesilähde ja muodostumisalue<br />
Pohjavesi: Raakavesilähteinä käytettävien pohjavesilähteiden kansallisen tason riskikartoitus on<br />
alustavasti toteutettu pohjavesialueiden luokittelun myötä. Vaikka niiden sisältöjen ja toteutuksen<br />
taso vaihtelevat, tulisi niiden periaatteessa sisältää myös muut riskienhallinnan peruselementit:<br />
riskiarvion, riskienhallintatoimien valinnan ja suunnittelun sekä jossain määrin myös varautumisen<br />
näkökulmia. Pohjavesialuekohtainen riskienhallinnan taso perustuu pitkälti päätökseen, mille<br />
pohjavesialueille pohjavedenottamoiden suoja-alueita tai pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia<br />
toteutetaan. Päätösten perusteella maamme pohjavesialueet jakautuvat riskienhallintamielessä<br />
karkeasti ottaen kahteen luokkaan: riskienhallintatoimien piirissä olevat ja niiden ulkopuoliset alueet.<br />
Suomessa on edelleen merkittävä määrä riskialtteiksi luokiteltuja ja I-luokan pohjavesialueita, joilla ei<br />
ole toteutettu suoja-alueita tai suojelusuunnitelmia. Tällöin kaavoituksen rooli riskienhallintatoimena<br />
kasvaa. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien kehittämistarpeita tunnistettiin jo Rintalan ja<br />
kumppaneiden julkaisussa 65 . Myös suojelusuunnitelmien sisältöön, toteutukseen ja lailliseen<br />
asemaan tulisi kiinnittää huomiota.<br />
1. Kehityskohde: Pohjavedenottamoiden riskienhallintamenetelmänä pohjavesialueiden suojaalueet<br />
ja suojelusuunnitelmat ovat kohtalaisen toimivia. Pohjavesien suojasuunnitelmien ja<br />
suoja-alueiden laajentaminen erityisesti riskialtteiksi tunnistetuille pohjavesialueille olisi<br />
suotavaa. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien ja suoja-alueiden laajempi toteuttaminen<br />
Ympäristöhallinnon suunnitelmien mukaisesti parantaisi huomattavasti pohjavesialueiden<br />
riskienhallintaa. Lisäksi vesienhoitosuunnitelmien tuottamaa lisätietoa tulisi hyödyntää<br />
pohjavedenottamoiden riskienhallinnassa.<br />
2. Kehityskohde: Kaavoituksessa tulisi huomioida erityisesti pohjavesialueet, jotta mahdollisia<br />
toiminnallisia riskejä voitaisiin pitkällä tähtäimellä minimoida. Jotta toiminta olisi<br />
suunnitelmallista, tälle tulisi kehittää yhteinen toimintamalli ja ohjeistus kansallisella tasolla.<br />
Pintavesi: Raakavesilähteinä käytettävien pintavesilähteiden osalta riskienhallinnan koordinointia ei<br />
tehdä. Riskienhallintataso on hyvin vaihtelevaa ja hajanaista. Siten tilanne on samankaltainen<br />
pohjavedenottamoiden suoja-alueiden ja suojelusuunnitelmien ulkopuolisten pohjavesiesiintymien<br />
kanssa. Vesihuoltopalvelujen turvaamisen kannalta on järkevää panostaa raakavesilähteen laadun<br />
riskienhallintaan. Näiden riskien hallitseminen syntypaikalla tai niiden syntymisen estäminen tullee<br />
aina monin verroin edullisemmaksi kuin varalähteiden käyttöönotto tai muiden vaihtoehtoisten<br />
ratkaisuiden kehittäminen raakavesilähteen saastuttua.<br />
3. Kehityskohde: Kevyenkin riskikartoituksen toteuttaminen vedenhankintaa palveleville<br />
raakavesilähteille ja muodostumisalueille viranomaisten ja alueen toiminnanharjoittajien<br />
yhteistyönä edesauttaisi ennaltaehkäisevien riskienhallintakeinojen tunnistamista ja<br />
65 Rintala ym. 2007<br />
51
Change language