VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...

yhteiselle menetelmälle näyttäisi merkittävältä. Huomattavaa on, että vaikka viime vuosina on
kehitetty muutamiakin pienen laitoksen riskientunnistamista tukevia listoja, tietoisuus näistä ei näytä
olevan hyvällä tasolla. Yhden, viranomaisten suositteleman menetelmän tunnistaminen ja
jalkauttaminen voisi huomattavasti parantaa tätä tilannetta. Kokonaisuuden hallinnassa on kaiken
kaikkiaan tekemistä. Kyselyyn vastanneet ehdottivat monia erilaisia keinoja, joilla viranomaiset
voisivat tukea mahdollisten riskienhallinnan lisävaatimusten toteuttamista. Useimmiten vastaajat
ehdottivat jonkinlaisten konkreettisten riskienhallinnan dokumenttien mallin tuottamista toiminnan
tueksi. Eräs vastaaja ehdotti, että viranomaisilla tulisi olla valmius ”iskuryhmään”, joka voi nopeasti
toteuttaa esim. kloorauksen pienessäkin vesihuoltolaitoksessa. Toinen ehdotus oli, että
varautumissuunnitelmat tai vastaavat käytäisiin läpi viranomaisten kanssa ja niihin saataisiin
hyväksyntä. Tässä toisaalta voisi toiminta herkästi ajautua byrokraattiseksi.
Taulukkoon 4 on koottu arvio vesihuoltojärjestelmän eri osien ja riskienhallinnan eri vaiheiden
toteuttamisen tasosta. Taulukko on toteutettu asiatuntija-analyysinä perustuen kyselyn ja
haastatteluiden tuloksiin. Taulukkoa tarkennettiin hankkeen työpajakeskustelujen perusteella, joissa
esiin tuli työpajaan osallistuneiden viranomaisten ja toimijoiden näkökulmat tilanteesta. Tason
arviointi perustuu kahden kysymyksen arviointiin: a) miten suuri osa laitoksista on kyseisen
riskienhallintatoimen toteuttanut ja b) millä laatutasolla (subjektiivinen asiantuntija-arvio yleisestä
laadusta perustuen hankkeen aineistoon). Hyvä taso tarkoittaa siten, että selkeä enemmistö (yli 90 %)
on toteuttanut toimenpiteen (tieto kyselystä) ja sen laatu on riittävän hyvä (subjektiivinen
asiantuntija-arvio). Tyydyttävä tasoa edustaa 90-70 % toteutus ja tyydyttävä laatu. Välttävää tasoa
edustaa 70-50 % toteutustaso ja välttävä laatu. Huonoksi toteutustasoksi on määritelty alle 50 %
kattavuus ja sekä heikko laatu. Tapauksissa, joissa kattavuuden ja laadun perusteella tehdyt arviot
olivat eri, luokiteltiin riskienhallinnan taso heikommalle luokalle. Laatutaso on väistämättä
subjektiivinen arvio, jota tässä edustaa paitsi vesihuoltolaitosten arvioit omasta tasostaan (kysely)
myös työpajan monien viranomaisten ja yritysten näkemys sekä kiinteistöjen vesilaitteiden osalta
asiantuntijapaneelin näkemykset. Lisäksi on huomioitava, että taulukko on karkea yleistys tapausten
monimuotoisuudesta kunkin taulukon osan kohdalla (mm. pinta/pohjavesiesiintymät, erikokoiset
vesihuoltolaitokset, erityyppiset ja -ikäiset kiinteistöt), mutta sen avulla on mahdollista saada
yleiskuva vesihuollon riskienhallinnan kokonaistilanteesta Suomessa.
49