VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
laadun heikkenemisen ennakointi ei käytössä olleilla menetelmillä nähty mahdollisena. Kaiken<br />
kaikkiaan selvityksen tekijät eivät suositelleet kriittisten valvontapisteiden määrittämistä pienille<br />
vesihuoltolaitoksille, vaan kannattivat yksinkertaisempaa tarkistuslistaa. 63<br />
WSP:n laajuus lisää paineita ulkopuolisen avun käyttöön. Kemiallista vaaraa aiheuttaa esimerkiksi<br />
maatalouden lannoitteet ja tieliikenne. Suomessa on paljon vesihuoltolaitoksia, joilta ei löydy<br />
kemian- tai mikrobiologianalan asiantuntijoita. Suomen pilottiselvityksessä WSP:n tekeminen<br />
todettiin vaativaksi <strong>–</strong> jopa asiantuntijoille. WHO suosittaakin pienille laitoksille WSP:n laadinnan<br />
avuksi teknologiakohtaisten geneeristen WSP-mallien kehittämistä tai vaihtoehtoisesti ohjeita, jotka<br />
esimerkein tukisivat paikallista WSP:n tekemistä. Toisaalta pienet vesihuoltolaitokset voisivat myös<br />
löytää hyötyä siitä, että yhdistäisivät voimansa WSP:tä laadittaessa. WHO:n WSP-dokumentissa<br />
korostetaan myös, että pienten laitosten tulisi WSP:n osalta keskittyä pääasiallisesti mikrobiologisen<br />
laadun ja erityisesti ulosteperäisten patogeenien kontrollointiin 64 . Suomessa viranomaiset voisivat<br />
kehittää vastaavan suosituksen, jossa huomioitaisiin maamme olosuhteet. WSP:n jalkauttaminen<br />
Suomessa myös pienille vesihuoltolaitoksille vaatinee panostusta kansallisella tasolla WSP-mallien<br />
ja/tai ohjeiden laatimisen sekä erilaisten neuvonta- ja opastustehtävien muodossa.<br />
6.6 Kokonaisjärjestelmän riskienhallinta<br />
Vesihuollon kokonaisjärjestelmän kannalta voidaan todeta että parhaiten hallittuja ovat<br />
vesihuoltolaitoksen toiminnasta aiheutuvat riskit. Raakavesilähteiden riskejä hallitaan laitosten osalta<br />
muun muassa vedenottamoissa, mutta raakavedenmuodostumisalueiden riskienhallinta on<br />
haastavampaa alueiden useiden toimijoiden ja yksiselitteisten vastuiden puuttumisen vuoksi.<br />
Raakaveden suhteen vesihuoltolaitoksen tärkeimpiä käytännön riskienhallintatoimia on varmistaa,<br />
että raakaveden laatu on laitoksen käsittelymenetelmään nähden riittävä ennen kuin vesi otetaan<br />
vesihuoltolaitoksen järjestelmään. Raakaveden muodostumisalueilla vesihuoltolaitos voi yhtenä<br />
sidosryhmänä osallistua suojelutoimien suunnitteluun, mutta varsinaisiin riskienhallintatoimiin sillä ei<br />
yleensä raakaveden muodostumisalueella ole toimivaltaa. Eräät laitokset ovat hankkineen<br />
pohjavesialueiden maita omistukseensa pystyäkseen paremmin hallitsemaan alueen riskejä.<br />
Kiinteistöjen veden laadulle aiheuttamat riskitekijät on huomioitu kirjavimmin. Tässä Nokian<br />
häiriötilanteen saama julkisuus on nostanut asiaa pinnalle ja parantanut tietoisuutta sekä riskien<br />
hallinnan tasoa kiinteistöissä. Vesihuoltolaitosten kannalta jakeluverkostoon liittyneistä kiinteistöistä<br />
veden laadulle aiheutuvat riskit tulisi tunnistaa ja huomioida toiminnassa laitoksilla olevien hyvin<br />
rajallisten mahdollisuuksien mukaan.<br />
Yhtään erityisen paljon käytössä olevaa riskikartoitus-, arviointi- tai hallintamenetelmää ei<br />
tunnistettu, sen sijaan suosituksia menetelmän käytölle näyttäisi olevan kysyntää pienemmissä<br />
laitoksissa. Isompien laitosten kohdalla tarve harmonisoidulle menetelmälle on ehkä marginaalista,<br />
joskin on todettavaa, että kyselyn mukaan 10 % isoista laitoksista ei ollut toteuttanut riskiarviointia.<br />
Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tämä lienee suurin puute. Pienten laitosten kohdalla tarve<br />
63 Molarius 2004<br />
64 WSP, Luku 13 Water safety plans for small systems<br />
48
Change language