VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
• tiedottaminen laajasti kiinteistöille heidän velvollisuuksistaan<br />
• yhteistyö viranomaisten kanssa riskikiinteistöjen havaitsemiseksi sekä kiinteistöjen<br />
opastuksen, neuvonnan ja tarkastusten järjestämiseksi<br />
Kiinteistöjen vesilaitteiden huollon tai määräajoin tapahtuvan tarkastuksen laiminlyönti voi aiheuttaa<br />
piileviä riskejä. Oleellinen riskienhallintakeino onkin tunnistaa huoltoa tarvitsevat vesilaitteistot sekä<br />
määritellä näille huoltoväli. Liitteessä 7 on asiatuntijapaneelin pohjalta esitetty ehdotus tärkeimmistä<br />
huoltotoimista, joita kiinteistö voi käyttää pohjana oman huoltotoiminnan suunnittelussa.<br />
6.4.3 Varautuminen ja viestintä<br />
Kuluttajan kannalta tärkeää on paitsi vesihuoltolaitoksen myös viranomaisten tekemät suunnitelmat<br />
tehokkaalle häiriötilannetiedottamiselle. Kiinteistöjen kohdalla näyttäisi vielä olevan puutteellista<br />
tietoisuutta siitä, miten ja koska kiinteistöjen tulisi ottaa yhteyttä vesihuoltolaitokseen mahdollisesta<br />
häiriöistä. Nokian tapahtumat ja näiden seurauksena sosiaali- ja terveysministeriön lähettämä<br />
selvityspyyntö 60 kiinteistöjen riskienhallinnan tilasta on nostanut asiasta tietoisuutta, mutta vielä<br />
lienee paljonkin parannettavaa ja tehokasta tiedonjakoa kohdejoukoille olisi suotavaa.<br />
6.5 WSP-mallin sovellettavuudesta Suomeen<br />
WSP-mallin mukaista riskienhallintajärjestelmää pidettiin Suomen pilottikokeilussa varsin<br />
raskassoutuisena. Todennäköisyyksien ja seurausten luokitteluun on WSP:ssä esitetty viisiportainen<br />
malli 61 , josta voidaan muodostaa 5x5 -matriisi vaarojen priorisointia varten. Mallin menetelmistä ei<br />
aina ole suoraa hyötyä Suomessa tehtäville riskiarvioille, sillä WSP on tarkoitettu globaaliksi malliksi,<br />
jonka soveltaminen Suomen olosuhteisiin vaatii aina paikallista sovitustyötä. WSP-ohjeistus 62<br />
kannustaakin omien priorisointimallien kehittämiseen. Näin tehtiin mm. Suomen pilottiselvityksessä<br />
osallistuneissa laitoksissa. Riskien priorisointi ilman valmista mallia asettaa kuitenkin lisähaasteita.<br />
Suurille ja keskisuurille vesihuoltolaitoksille kehitetty kansallinen priorisointimalli tai -esimerkki sekä<br />
mallipohja koko riskienhallintajärjestelmän toteuttamiseen ja ylläpitoon helpottaisi mahdollisesti<br />
Suomessakin sovellettavaksi tulevan WSP-mallin toteuttamista.<br />
Pienelle ja keskisuurelle vesihuoltolaitokselle tehdyn pilottiselvityksen tuloksena oli, etteivät HACCP<br />
menetelmän mukaisesti laaditut kriittiset valvontapisteet voi taata jaettavan talousveden<br />
turvallisuutta kyseisillä laitoksilla kaikissa olosuhteissa. Kriittiset valvontapisteet todettiin melko<br />
hyviksi kemiallisten vaaratekijöiden suhteen, mutta mikrobiologisen saastumisen aiheuttaman veden<br />
60 Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi 14.12.2007 kuntien terveydensuojeluviranomaisia selvittämään, onko vesi-laitosten<br />
verkostoon liitetyissä asiakaskiinteistöissä käytetty sellaisia teknisiä ratkaisuja, joista voisi aiheutua terveyshaittaa. Torkkeli-<br />
Pitkäranta ja Rapala 2008<br />
61 Seuraukset: kuoleman mahdollisuus suurelle asujaimistolle; kuoleman mahdollisuus pienelle asujaimistolle; haitallinen<br />
suurelle asujaimistolle; haitallinen pienelle asujaimistolle; ei vaikutusta, ei havaittavissa<br />
Todennäköisyys: esiintyy kerran päivässä; esiintyy kerran viikossa; esiintyy kerran kuussa; esiintyy kerran vuodessa; esiintyy<br />
kerran viidessä vuodessa<br />
62 Bartram ym. 2009<br />
47
Change language