VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...

terveydenvalvontaviranomainen, joka aktiivisesti kohdentaa valvontansa tunnistettujen riskien
hallinnan varmistamiseen sekä yhteistyössä alueen suurimman vesihuoltolaitoksen kanssa edistää
alueen pienten vesiosuuskuntien tietoisuuden lisäämistä. Pienten laitosten usein talkoovoimin
hoidettujen riskienhallinta ei kuitenkaan voida saada kuntoon pelkästään viranomaisohjausta ja
tukea parantamalla. Mikäli laitoksen omat voimavarat eivät riitä riskienhallintaa, tulisi tarkoin harkita
voidaanko riskienhallintayhteistyötä tehdä esimerkiksi talousveden toimittajan/jäteveden
vastaanottavan laitoksen kanssa tai toisten pienten alueellisten toimijoiden kanssa. Näin pienempi
laitos voi kohdentaa rajalliset voimavaransa tehokkaammin oman verkostonosansa riskien hallintaan.
Kritiikkiä viranomaisten toimintaa kohtaan esitettiin myös. Maankäytön suunnitteluun koettiin
liiankin herkästi sallivan toimintojen sijoittamista vesihuollon kannalta haavoittuvien kohteiden
läheisyyteen. Esimerkkeinä mainittiin moottorikelkkareitin rakentamisen salliminen vedenottamon
viereen sekä maalämpöputkiston rakentamisen salliminen vesijohtoputkien päälle.
6.3.3 Varautuminen ja viestintä
Varautuminen on merkittävä riskienhallintakeino, jolla vähennetään toteutuneen riskin seurauksia.
Yli 70 % vesihuoltopoolin kyselyyn vastanneilla vesihuoltolaitoksilla on valmiussuunnitelma tehtynä.
Varautumista onkin tämän hankkeen tulosten valossa tehty merkittävästi ja teknisiä ratkaisuja
implementoitu. Vesihuoltolaitosten käytännön riskienhallinta näyttäisi siten itse asiassa olevan
paremmassa mallissa, kuin mitä laitokset ehkä itse arvelevat sen olevan. Pääosassa näyttäisi olevan
tekninen varautuminen järjestelmän toiminnan ylläpitoon. Toimintaprosessien ja häiriötilanteen
toiminnan suunnittelu sen sijaan näyttäisi vaativan erityistä ponnistelua tason kohottamiseen.
Valmisteilla oleva standardi talousveden tuotannon riskien ja häiriötilannehallinnalle tuonee
yhdenmukaisuutta varautumiseen (kts luku 3.2). Standardissa käsitellään myös
häiriötilanneviestintää joka tuonee parannusta nykykäytäntöön edellyttäen, että standardi otetaan
käyttöön.
Yksinkertaisimmillaan varautuminen tarkoittaa sitä, että on etukäteen miettinyt miten toimitaan
mikäli veden laatu tai määrä ei täytä vaatimuksia. Hyväkään varautuminen tai mittavasti teknisiä
toimenpiteitä ohjaava valmiussuunnitelma ei kuitenkaan yksinään riitä. Varautumisen tulee myös
sallia uusien uhkakuvien integrointi suunnitelmaan suhteellisen helposti. Esimerkiksi
sijaisjärjestelyjen suunnittelua talousveden saannin turvaamiselle tulisi miettiä säännöllisesti. Yksi
vesihuoltotoimialan tärkeimpiä riskienhallinnan tehtäviä on varmistaa, että mikäli vahinko tapahtuu,
asiasta saadaan mahdollisimman nopeasti tieto asukkaille. Hyvä esimerkki tästä on selkeä
suunnitelma siitä, miten keittokehotusten nopea ja täsmällinen anto toteutetaan siten, että kaikki
asukkaat ovat tästä tietoisia.
Viestinnän täsmällinen suunnittelu puuttuu vielä suurelta osalta toimijoita. Varsinainen suunnitelma
häiriötilanteista viestimiseen vesihuoltopoolin kyselyn perusteella olisi vain noin kolmanneksella
vesihuoltolaitoksilta. Kunnallisen terveydensuojeluviranomaisen valmiussuunnittelun osana on
häiriötilanteiden viestintäsuunnitelman laatiminen. Vesihuoltolaitoksen viestintäsuunnitelmassa on
varmistettava tehokas tiedonkulku viranomaisten kanssa, laitoksen sisällä sekä asiakkaille.
Esimerkiksi yhteydet erityisen haavoittuviin kiinteistöihin kannattaa myös etukäteen suunnitella.
Terveydensuojeluviranomainen vastaa tiedotuksesta kun kyseessä on saastumisepäily tai epidemia ja
43