VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Edellä mainitut seikat osoittavat, että riskitietoisuus sekä järjestelmällinen riskienhallinnan toimien<br />
toteuttaminen on suurella osalla laitoksista korkeintaan tyydyttävällä tasolla. Riskienhallinnan toimia<br />
toteutetaan muun toiminnan ohella ilman tarkempaa käsitystä eri riskeistä ja niiden suuruuksista tai<br />
riskienhallinnan toimien suuntaamisesta ja keinojen valinnasta. Toki intuitioon perustuvalla<br />
toiminnalla saavutetaan usein hämmästyttävänkin hyviä tuloksia, mutta riskeihin kuuluvat<br />
kokemusperäisen tiedon ulottumattomissa olevat tapahtumat sekä yllätyksellisyydet eivät useinkaan<br />
tule käsitellyiksi ilman järjestelmällistä lähestymistapaa. Yksinkertaisimmillaan järjestelmällisyys voi<br />
perustua yksinkertaiseen tarkastuslistaan.<br />
Viimeaikaisten mittaavien ja kustannuksiltaan erittäin suurien häiriöiden jälkeen riskienhallinnan<br />
tarvetta on kuitenkin alettu paremmin tiedostaa.<br />
”Riskienhallintaan on yleiselläkin tasolla kiinnitetty huomiota vasta Nokian tapauksen<br />
jälkeen”.<br />
Varsinkin pienet vesiosuuskunnat, missä toiminta on pääasiassa ”talkootyön” varassa, näyttäisivät<br />
tarvitsevan runsaastikin apua. Vesiosuuskuntien organisoitumista koskien kyselyn kautta nousi esiin<br />
näkemys, jonka mukaan pieniä ja haavoittuvia, mutta yhteiskunnallisten häiriöiden kannalta kriittisiä<br />
laitoksia, ei saisi olla lainkaan, vaan että vaadittaisiin toimijoiden liittymistä suuremmaksi<br />
kokonaisuudeksi. Toisaalta tunnistettiin, että samaa etua ajaisi vesihuoltolaitosten<br />
toimintavarmuuden ja riskienhallinnan osaamisen viralliset vaatimukset. Näitä voisi olla vaikkapa<br />
pätevyysvaatimukset 59 taikka riskienhallintaan/varautumiseen kohdistuvat minimivaatimukset.<br />
Käytännössä tätä voisi myös edistää esimerkiksi alueellisesti tehtävällä vesihuollon riskienhallinta- tai<br />
varautumissuunnitelmalla (esimerkiksi osana kunnan valmiussuunnitelmaa). Valmius- ja<br />
varautumissuunnitelmat eivät kuitenkaan yksistään muodosta riittävää riskienhallintaa <strong>–</strong> riskejä tulisi<br />
pyrkiä systemaattisesti vähentämään ennakoivasti ja näin poistamaan häiriötilannemahdollisuuksia.<br />
Vapaaehtoisella voimien yhdistämisellä alueellisesti pienetkin vesiosuuskunnat voisivat jakaa tietoa<br />
sekä käytännön kustannuksia. Esimerkiksi ainakin muutamien vesiosuuskuntien<br />
riskienhallintajärjestelmän perustana on jo nyt yhteistyö kunnallisen tai alueelliseen suuremman<br />
toimijan kanssa. Yhteistyö voi sisältää myös yhteisen päivystysjärjestelmän luomisen.<br />
Riskienhallinnasta löytyy myös erittäin hyviä, pitkälle vietyjä järjestelmiä. Näitä on erityisesti isoilla<br />
laitoksilla.<br />
”Omassa toiminnassa käytössä WSP ja HACCP talousvesiprosessissa,<br />
jätevedenkäsittelyssä käyttöturvallisuuden hallinta, työturvallisuuteen panostetaan ja<br />
kokonaisvaltainen riskienhallinta käynnistymässä”<br />
Vesihuoltolaitoksille suunnatussa kyselyssä esiin tulleita hyviä käytännön riskienhallintatoimia on<br />
koottu seuraavaan laatikkoon. Esityksellä ei pyritä järjestelmälliseen ja kokonaisvaltaiseen parhaan<br />
toimintamallin esittelyyn, vaan kuvatut toimet ovat vain yksittäisesimerkkejä laitoksilla käytössä<br />
olevista käytännöistä.<br />
59 Nykyisin on olemassa pätevyysvaatimuksena ”vesihygieniapassi” talousveden laatuun vaikuttavien toimenpiteiden<br />
tekijöille, STM asetus 1351/2006<br />
41
Change language