VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...

suojelusuunnitelmien laatiminen on ollut vapaaehtoista. Lisäksi on todettu, että suojelusuunnitelmat
eivät perustu mihinkään lakiin ja niillä ei ole oikeusvaikutusta. Edellä kuvattujen
pohjavedenottamoiden suoja-alueiden sekä pohjavesien suojelusuunnitelmien ulkopuolelle jäävien
pohjavesialueita on Suomessa runsaasti. Näiden osalta ei toteuteta minkäänlaista koordinoitua
riskienhallintaa. Tärkeimmäksi riskienhallintakeinoksi vesihuoltolaitoksella jää silloin usein
raakaveden laaduntarkkailu.
Sekä pohja- että pintavettä käyttävillä laitoksilla tärkein vedenottoa koskeva riskienhallinnan
toimenpide on raakaveden laaduntarkkailu. On varmistettava, että raakaveden laatua valvotaan
säännöllisesti ja että mahdollisiin laadun heikentymisiin voidaan puuttua nopeasti. Pienimmillä
pohjavesilaitoksilla raakaveden laadun tarkkailu voi tapahtua niin harvoin, että ongelma havaitaan
mahdollisesti vasta kuluttajien toimesta. Pintavesilaitoksilla, jotka keskimäärin ovat pohjavesilaitoksia
suurempia, on lähes poikkeuksetta raakaveden heikentyneen laadun paljastava seurantajärjestelmä.
Toki nämä seurantajärjestelmätkään eivät ole aukottomia.
Raakavesialueiden suojelu on pitkälti vesihuoltolaitosten toimivallan ulottumattomissa. Ennakoivaa
riskienhallintaa vesihuoltolaitokset voivat kuitenkin toteuttaa kartoittamalla raakavesilähteen laatua
uhkaavat tekijät ja pyrkimällä vaikuttamaan näihin riskeihin muun muassa maankäytön sekä
toiminnan ohjauksen ja luvituksen (mm. vaarallisten aineiden kuljetus, teollisuus, huoltoasemat jne.)
kautta. Lisäksi parhaillaan käynnissä olevat vesienhoitosuunnitelmien laatiminen sekä niiden
sisältämät arviot vesien tilaan vaikuttavista tekijöistä ja toimenpidesuunnitelmat voivat tuoda lisää
kokonaisvaltaisuutta ja järjestelmällisyyttä raakavesilähteisiin kohdistuvien riskien hallitsemiseksi.
6.2.3 Varautuminen ja viestintä
Raakavesilähteiden pilaantumiseen varautuminen voidaan esittää kahdesta lähtökohdasta:
pilaantumisen riittävän aikainen havaitseminen ja toimet tämän hallintaan sekä varavesilähteiden
varmistaminen. Pilaantumisen riittävän aikaisessa havaitsemisessa keskeisessä roolissa olevien
vesihuoltolaitosten raakaveden seurantajärjestelmissä on merkittäviä eroja riippuen laitoskoosta ja
raakavesilähteestä sekä myös samantyyppisten laitosten välillä. Raakavesilähteen pilaantumisen
aiheuttavan mahdollisen tapahtuman (mm. vaarallisten aineiden kuljetuksen onnettomuus,
suurtulva, teollisuusonnettomuus jne.) kommunikointi viranomaisilta vesihuoltolaitoksille on myös
keskeistä, mutta selkeitä menettelyjä mahdollisesti raaka-vesilähdettä uhkaavien onnettomuuksien
kommunikointiin vesihuoltolaitoksille ei vaikuttaisi olevan lukuun ottamatta pohjavesialueiden suojaalueilla
tapahtuvia onnettomuuksia. Kyselyvastausten perusteella arkipäiväinen kanssakäymisen taso
vesihuoltolaitosten ja muiden viranomaisten välillä on yleisesti ottaen vähäistä lukuun ottamatta
kuntien ympäristö-, terveys- ja teknisen toimen suuntia. Varavesilähteiden varmistamisessa useat
vesihuoltolaitokset ovat toteuttaneet yhteistyötä toisten vesihuoltolaitosten kanssa.
6.3 Veden käsittely ja jakelu
6.3.1 Riskikartoitus ja riskiarviointi
Vesihuoltolaitokset kokevat, että talousveden laatuun ja määrään liittyvien riskien tunnistamisen ja
arvioinnin osalta vedenottamo sekä veden käsittely ja jakelujärjestelmä on katettu melko hyvin.
39