05.01.2015 Views

VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...

VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...

VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Kuten taulukosta 3 on nähtävissä, riskikartoituksesta tai riskiarvioinnista ei itsessään ole suurempaa<br />

hyötyä, ellei siitä saatuja oppeja viedä käytäntöön. On myös totta että riskienhallintaa tehdään myös<br />

ilman mittaavia järjestelmiä. Ero varsinaisen riskienhallintajärjestelmän ja esimerkiksi<br />

riskikartoituksen tulosten hyödyntämisessä kertaalleen on systematiikassa ja jatkuvuudessa sekä<br />

jatkuvan parantamisen periaatteen soveltamisessa turvallisuuden parantamiseen.<br />

6.2 Raakavesilähde ja muodostumisalue<br />

6.2.1 Riskikartoitus ja riskiarviointi<br />

Raakaveden muodostumisalueen riskien arviointi on vesihuoltolaitosten näkökulmasta hienoisesti<br />

heikompaa kuin veden käsittelyn ja jakelun. Järjestelmällisiä riskiarviointeja on toteutettu<br />

pohjavesialuekohtaisesti suoja-alueiksi ja suojelusuunnitelmien kohteiksi valituilla alueilla.<br />

Suojelusuunnitelmien toteuttamiseen kuuluu olennaisena osana riskiarvion toteuttaminen kyseiselle<br />

pohjavesialueelle. Myös suoja-alueiden muodostamisen yhteydessä tarkastellaan mahdollisia riskejä<br />

aiheuttavia toimintoja alueella. Suoja-alueiden ja suojelusuunnitelmien lisäksi raakaveden<br />

muodostumisalueiden riskejä on tarkasteltu joidenkin pohjavesilaitosten omissa arvioinneissa.<br />

Sekä pohjavedenottamoiden suoja-alueita että pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia on toteutettu<br />

kohteissa, jotka varmuudella ovat ainakin alueellisesti merkittäviä raakavedenoton kannalta. Suojaalueiden<br />

ja suojelusuunnitelmien kohteiden valinnassa ei nähtävästi ole tehty kansallisesti<br />

yhteneväistä valintakriteeristöä. Alueellisesti ympäristökeskukset ovat tunnistaneet ja arvioineet niin<br />

kutsuttuja riskipohjavesialueita, joilla ihmistoiminnasta johtuen tai pohjavesiesiintymän tilaa<br />

koskevan tiedon perusteella ei saavuteta määrällisesti tai laadullisesti hyvää tilaa. Tunnistaminen<br />

perustuu alueellisten ympäristökeskusten asiantuntija-arvioon.<br />

Riskiarvioiden toteuttaminen pohjavesialueella on pitkälti paikallisten toimijoiden (vesihuoltolaitos,<br />

kunta sekä osittain alueellinen ympäristökeskus) aktiivisuuden varassa. Kyselyyn vastanneista<br />

pohjavettä käyttävistä laitoksista 60 % koki arvioineensa raakaveden muodostumisalueeseen liittyviä<br />

riskejä hyvin tai erittäin hyvin. Merkittävä osa pohjavettä käyttävien laitosten raakavesilähteistä on<br />

siten vielä vailla huolellista riskiarviota. Pohjavesialueiden riskiarviointi koetaan myös mittavaksi<br />

edesottamukseksi. Yhteistyö alueen viranomaisten, erityisesti alueellisen ympäristökeskuksen ja<br />

toiminnanharjoittajien kanssa raakavesilähteiden riskien hallinnassa näyttäisi olevan perusedellytys<br />

näiden riskien kattavalle huomioimiselle.<br />

Pintavettä käyttävien vesihuoltolaitosten raakaveden muodostumisalueiden vedenlaadun<br />

suojelemiseksi ei ole olemassa vastaavia menetelmiä tai käytäntöjä kuin pohjaveden suoja-alueet ja<br />

suojelusuunnitelmat. Vesienhoitosuunnitelmissa tosin asiaa käsitellään riskikohteiden määrittelyn ja<br />

toiminnanharjoittajille ehdotettujen toimien kautta. Pääosin raakaveden suojelu pilaantumisriskeiltä<br />

perustuu normaaliin pintaveden laatua uhkaavien tekijöiden säätelyyn, kuten esimerkiksi<br />

maankäytön suunnitteluun sekä eritasoisiin ympäristölupien ja muun toiminnan harjoittamisen<br />

lupien myöntämiseen. Vettä ottavan vesihuoltolaitoksen ennakoiva riskiarviointi on työkalu, jonka<br />

antamien tulosten perusteella vesihuoltolaitos voi pyrkiä vaikuttamaan edellä mainittuihin<br />

maankäytön suunnittelun ja luvituksen käytäntöihin alueella. Pintavettä käyttävien laitosten osuus,<br />

jotka olivat toteuttaneet riskiarvion, oli kyselyn mukaan noin 65 %. Kaikista pintavettä käyttävistä<br />

37

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!