VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kuten taulukosta 3 on nähtävissä, riskikartoituksesta tai riskiarvioinnista ei itsessään ole suurempaa<br />
hyötyä, ellei siitä saatuja oppeja viedä käytäntöön. On myös totta että riskienhallintaa tehdään myös<br />
ilman mittaavia järjestelmiä. Ero varsinaisen riskienhallintajärjestelmän ja esimerkiksi<br />
riskikartoituksen tulosten hyödyntämisessä kertaalleen on systematiikassa ja jatkuvuudessa sekä<br />
jatkuvan parantamisen periaatteen soveltamisessa turvallisuuden parantamiseen.<br />
6.2 Raakavesilähde ja muodostumisalue<br />
6.2.1 Riskikartoitus ja riskiarviointi<br />
Raakaveden muodostumisalueen riskien arviointi on vesihuoltolaitosten näkökulmasta hienoisesti<br />
heikompaa kuin veden käsittelyn ja jakelun. Järjestelmällisiä riskiarviointeja on toteutettu<br />
pohjavesialuekohtaisesti suoja-alueiksi ja suojelusuunnitelmien kohteiksi valituilla alueilla.<br />
Suojelusuunnitelmien toteuttamiseen kuuluu olennaisena osana riskiarvion toteuttaminen kyseiselle<br />
pohjavesialueelle. Myös suoja-alueiden muodostamisen yhteydessä tarkastellaan mahdollisia riskejä<br />
aiheuttavia toimintoja alueella. Suoja-alueiden ja suojelusuunnitelmien lisäksi raakaveden<br />
muodostumisalueiden riskejä on tarkasteltu joidenkin pohjavesilaitosten omissa arvioinneissa.<br />
Sekä pohjavedenottamoiden suoja-alueita että pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia on toteutettu<br />
kohteissa, jotka varmuudella ovat ainakin alueellisesti merkittäviä raakavedenoton kannalta. Suojaalueiden<br />
ja suojelusuunnitelmien kohteiden valinnassa ei nähtävästi ole tehty kansallisesti<br />
yhteneväistä valintakriteeristöä. Alueellisesti ympäristökeskukset ovat tunnistaneet ja arvioineet niin<br />
kutsuttuja riskipohjavesialueita, joilla ihmistoiminnasta johtuen tai pohjavesiesiintymän tilaa<br />
koskevan tiedon perusteella ei saavuteta määrällisesti tai laadullisesti hyvää tilaa. Tunnistaminen<br />
perustuu alueellisten ympäristökeskusten asiantuntija-arvioon.<br />
Riskiarvioiden toteuttaminen pohjavesialueella on pitkälti paikallisten toimijoiden (vesihuoltolaitos,<br />
kunta sekä osittain alueellinen ympäristökeskus) aktiivisuuden varassa. Kyselyyn vastanneista<br />
pohjavettä käyttävistä laitoksista 60 % koki arvioineensa raakaveden muodostumisalueeseen liittyviä<br />
riskejä hyvin tai erittäin hyvin. Merkittävä osa pohjavettä käyttävien laitosten raakavesilähteistä on<br />
siten vielä vailla huolellista riskiarviota. Pohjavesialueiden riskiarviointi koetaan myös mittavaksi<br />
edesottamukseksi. Yhteistyö alueen viranomaisten, erityisesti alueellisen ympäristökeskuksen ja<br />
toiminnanharjoittajien kanssa raakavesilähteiden riskien hallinnassa näyttäisi olevan perusedellytys<br />
näiden riskien kattavalle huomioimiselle.<br />
Pintavettä käyttävien vesihuoltolaitosten raakaveden muodostumisalueiden vedenlaadun<br />
suojelemiseksi ei ole olemassa vastaavia menetelmiä tai käytäntöjä kuin pohjaveden suoja-alueet ja<br />
suojelusuunnitelmat. Vesienhoitosuunnitelmissa tosin asiaa käsitellään riskikohteiden määrittelyn ja<br />
toiminnanharjoittajille ehdotettujen toimien kautta. Pääosin raakaveden suojelu pilaantumisriskeiltä<br />
perustuu normaaliin pintaveden laatua uhkaavien tekijöiden säätelyyn, kuten esimerkiksi<br />
maankäytön suunnitteluun sekä eritasoisiin ympäristölupien ja muun toiminnan harjoittamisen<br />
lupien myöntämiseen. Vettä ottavan vesihuoltolaitoksen ennakoiva riskiarviointi on työkalu, jonka<br />
antamien tulosten perusteella vesihuoltolaitos voi pyrkiä vaikuttamaan edellä mainittuihin<br />
maankäytön suunnittelun ja luvituksen käytäntöihin alueella. Pintavettä käyttävien laitosten osuus,<br />
jotka olivat toteuttaneet riskiarvion, oli kyselyn mukaan noin 65 %. Kaikista pintavettä käyttävistä<br />
37