VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...

voivat aiheuttaa merkittäviä riskejä talousveden laadulle kyseisessä kiinteistössä ja
mahdollisesti laajemminkin verkostossa sekä esimerkiksi legionella-taudin riskin. Näiden
toteutusta valvotaan rakennusvalvonnan taholta rakentamisen yhteydessä, mutta käytön
aikaista valvontaa ei ole. Vanhojen kiinteistöjen osalta tilanne on pitkälti tuntematon ja
oletettavasti puutteellinen.
Riskien tunnistamisen lisäksi kiinteistön haltija voi tarkkailla omatoimisesti tai viranomaisten
pyynnöstä veden laatua mm. viemäreiden tarkkailu, veden laatuun liittyvien tekijöiden tarkkailu (haju,
maku jne.). Putkiston kunnon varmistaminen on tärkeää muun muassa hygieniariskien,
verkostovuotojen vähentämisen sekä jopa vesihuoltolaitoksen verkoston paineen säilyttämisen
vuoksi. Esimerkiksi Helsingissä hukkavesimäärä on suurehko ja ns. piilovuodoista jopa 50 % aiheutuu
tonttijohtovuodoista 52 .
5.4 WSP-kokemukset
Riskinarviointi ja -hallintamenetelmänä WSP on erittäin laaja ja melko uusi. Vuonna 2004 on julkaistu
raportti Suomen WSP-pilottiselvityksestä, jossa oli mukana kaksi vesihuoltolaitosta 53 . Näistä Urjalan
kunnan vesihuoltolaitos edusti pientä vesihuoltolaitosta ja Nokian kaupungin vesihuoltolaitos
keskisuurta. Pilottiselvityksessä keskityttiin talousvesijärjestelmän arvioimiseen, eikä WSP:n muita
osia (valvonta sekä hallintajärjestelmät ja dokumentointi) käyty läpi. Sittemmin WSP:n mukaisia
suunnitelmia on tehty Suomessa muutamilla muillakin vesihuoltolaitoksilla. Esimerkkinä tällaisesta
on Helsingin Vesi, jossa WSP:n mukainen käsikirja otettiin käyttöön vuonna 2007. Suurta
vesihuoltolaitosta edustavan Helsingin Veden kokemukset WSP:stä ovat positiivisia. Helsingin Veden
WSP:n mukaista toimintaa on esitelty tarkemmin kuvassa 12.
52 Suullinen tiedonanto, Juha Pitkänen, Helsingin vesi, 5.5.2009
53 Molarius 2005
31