VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...

11 %) on perustettu suoja-alue 47 . Pohjavesien suojelusuunnitelmat ovatkin muodostuneet
yleisemmäksi pohjavesien suojelukäytännöksi.
Pohjavesien suojelusuunnitelma on asiantuntijoiden laatima selvitys ja ohje, jonka avulla pyritään
turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti
muita maankäyttömuotoja. Huomattavaa on, että pohjavesien suojelusuunnitelmat eivät perustu
mihinkään lakiin. Niitä onkin kritisoitu siitä, että niiden laatimiskriteerit, sisältövaatimukset,
laatimismenettely ja oikeusvaikutukset ovat epäselvät 48 . Tämän vuoksi ne ovat ongelmallisia
erityisesti maanomistajien oikeusaseman kannalta.
Pohjavesialueen suojelusuunnitelma sisältää yleensä seuraavat pääkohdat:
1. Hydrogeologiset selvitykset ja tutkimukset
2. Vedenottamo- ja suoja-alueiden määrittely
3. Riskitekijöiden kartoitus ja riskinarviointi
4. Toimenpidesuositukset riskien vähentämiseksi
5. Toimenpiteet vahinkotapauksissa
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman toteutuksessa alueellisten ympäristökeskusten, kuntien,
vesihuoltolaitosten ja muiden vedenottajien sekä alueen toiminnanharjoittajien kiinteä
yhteistoiminta on erityisen tärkeää. Suojelusuunnitelmat pyritään huomioimaan maankäytön
suunnittelussa sekä esimerkiksi erilaisia pohjaveden muodostumisaluetta koskevia lupahakemuksia ja
ilmoituksia koskevassa viranomaiskäsittelyssä.
Rintala ja kumppanit 49 tutkivat pohjavesien suojelusuunnitelmia selvityksessään. He totesivat, että
suojelusuunnitelmien sisältö ja laajuus vaihtelivat huomattavasti pohjavesialueen, suunnitelman
tilaajien ja laatijan mukaan. Osa suunnitelmista oli tiedoiltaan vanhentuneita. He havaitsivat myös,
että viime aikoina yleistyneen käytännön mukaan suojelusuunnitelma käsittää kaikki kunnan
pohjavesialueet tai mahdollisesti useamman kunnan pohjavesialueet. Suojelusuunnitelmia on
ensisijaisesti laadittu I-luokan pohjavesialueille, jotka ovat yhteisvedenhankintakäytössä. Tapauksissa,
joissa suunnitelma on tehty kaikille kunnan pohjavesialueille tai yhtenäiselle harjujaksolle, on usein
myös II- ja III-luokan pohjavesialueet otettu mukaan.
Taulukossa 1 on esitetty pohjavesien suojelusuunnitelmien nykytilan avainluvut. Ensimmäisen luokan
pohjavesialuille on luonnollisesti tehty eniten suojelusuunnitelmia (30 % alueista katettu).
Ympäristöhallinnon alustavasti määrittelemästä noin 560 riskipohjavesialueesta on
suojelusuunnitelma tehty 320 alueelle (n. 57 %) 50 .
47 Orvonmaa 2008.
48 Hallituksen esitys Eduskunnalle vesilainsäädännön uudistamiseksi 28.1.2009
49 Rintala ym. 2007
50 Rintala ym. 2007.
23