VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...

5.1.2 Pohjavesi
Pohjavesialueet luokitellaan kolmeen luokkaan niiden käyttömahdollisuuksien mukaan:
vedenhankintaa varten tärkeät (luokka I), vedenhankintaan soveltuvat (luokka II) sekä muut
pohjavesialueet (luokka III). Suomen pohjavesiesiintymät ovat suhteellisen pieniä eikä niiden sijainti
ole optimaalinen suuria yhdyskuntia ajatellen. Pohjaveden määrää onkin lisätty tekopohjaveden
avulla. Tekopohjaveden osuus on noin 10 % vesihuoltolaitosten jakaman veden määrästä. Turun ja
Tampereen tekopohjavesilaitosten valmistuttua tulee tekopohjaveden osuus nousemaan vajaaseen
30 %:in.
Pohjavesi on Suomessa yleensä hyvälaatuista, joskin tietyillä alueilla esiintyy haitallisia aineita (mm.
radon, fluori, rauta, mangaani). Pohjavesi on pintavettä huomattavasti vähemmän herkästi
likaantuvaa. Pohjavesilähteen saastuminen on erityisen merkittävä riski laitoksilla, joilla pohjavettä
johdetaan suoraan jakeluun. Esimerkiksi kesän 2008 runsaiden sateiden johdosta pintavesi pääsi
useilla pienemmillä vesihuoltolaitoksilla sekoittumaan pohjaveteen ilman riittävää suotautumista
maaperän läpi, mikä johti epäpuhtauksien pääsyyn raakaveteen.
Riskienhallinnan vastuut jakautuvat useiden toimijoiden kesken. Alueellisilla ympäristökeskuksilla ja
kunnilla on päävastuu pohjaveden tilaa mahdollisesti uhkaavien toimintojen valvonnasta. Haasteena
on moninainen toiminta pohjavesien muodostumisalueilla. Pohjaveden laatua uhkaavat erilaiset
ihmisten toiminnot kuten teiden suolaus, jätevesien maahan imeytys, maan otto sekä ojitukset.
Lisäksi mm. teollisuudesta tai muunlaisesta ammatin harjoittamisesta voi aiheutua vaaraa
pohjavesille (esim. öljyjen ja vaarallisten aineiden kuljetukset ja varastoinnit sekä niitä käyttävät
tehtaat ja laitokset, korjaamot ja huoltoasemat, eläinsuojat, puunkyllästämöt, hiekan- ja soranotto,
lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö maa- ja metsätaloudessa) 45 . Pohjaveden ottajien vastuulla
on varmistua raakaveden riittävästä laadusta.
Riskiarviointi: Vesihuoltolaitoksille tehdyn kyselyn mukaan pohjavettä käyttävistä laitoksista 23 % ei
ole tehnyt lainkaan riskiarviointia. Kaikista pohjavettä käyttävistä laitoksista noin 60 % koki kuitenkin
arvioineensa raakavedenmuodostumisalueeseen liittyviä riskejä hyvin tai erittäin hyvin. Pohjavettä
käyttävistä laitoksista noin 55 % oli mielestään huomioinut riskiarviossa raakavesilähteen
saastumisen kemiallisesti tai mikrobien takia hyvin tai erittäin hyvin.
Riskienhallintatoimet: Pohjavesialueiden pilaantumisen riskiä voidaan vähentää perustamalla
vesilain mahdollistamia suoja-alueita. Nämä vedenottamokohtaiset suoja-alueet ovat
ympäristölupaviranomaisen vahvistamia ja niiden tarkoituksen on turvata pohjaveden hyvä laatu
vedenottamon käyttöön. Suoja-alueiden perustamiseen liittyy erilaisia määräyksiä veden laadun
suojaamiseksi tai rajoituksia esim. maa-ainesten ottoon, teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon
sekä jätevesien johtamiseen 46 . Kaikkiaan suoja-alueita on kuitenkin perustettu melko vähän. Suomen
noin 6 600 pohjavesialueella sijaitsee yhteensä noin 2 000 pohjavedenottamoa, joista noin 230:lle (n.
45 www.ymparisto.fi-sivusto, pohjaveden laatu ja riskit, http://www.ymparisto.fi/default.aspcontentid=19325&lan=fi
(vierailtu 22.5.2009)
46 Gustafsson J. ym. 2006.
22