VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...

Vesihuoltolaitoksille soveltuvia systemaattisia riskienhallintamenetelmiä on useita. Näistä muutamia
tunnettuja on kuvattu luvuissa 4.3.1–4.3.4. Lisäksi riskienhallintaan sisältyy varautuminen, jota
esitellään lyhyesti seuraavassa vesihuoltolaitoksen näkökulmasta (luku 4.3.5).
4.3.1 WSP
WHO:n talousvesien laadunvarmistamisen ohjeistuksen ytimenä on koko vesihuoltoketjun
systemaattinen riskien arviointi ja hallinta. Kokonaisvaltaista konseptia jalkautetaan käytäntöön ns.
vesiturvallisuussuunnitelmien muodossa eli englanninkieliseltä nimeltään Water Safety Plan (WSP).
30, 31
WSP:ssä keskitytään laadullisiin riskeihin eikä talousveden riittävyyttä tarkastella erikseen.
WSP-periaatteen mukaisesti talousveden laadun varmistaminen siirtyy valmiin veden tarkkailusta
koko ketjun laadunhallintaan. Tavoitteena on veden saastumisen ehkäisy alkulähteillä, veden
laatutavoitteiden saavuttaminen varmistamalla lika-aineiden riittävää vähentämistä/poistamista
veden käsittelyssä sekä veden likaantumisen estäminen säilytyksessä tai jakelussa.
Suunnitelman laadinnassa tarkastellaan koko järjestelmää raakaveden otosta kuluttajalle 31 . WHO:n
mukainen viitekehys turvallisen talousveden tuottamiseksi muodostuu terveysperusteisten
laatutavoitteiden asettamisesta, suunnitelman laadinnasta sekä riippumattomasta valvonnasta. WSP
pitää sisällään järjestelmän arvioimisen, toiminnallisen valvonnan sekä hallintajärjestelmät,
dokumentoinnin ja tiedonvälityksen. WHO:n mukaisen WSP:n laadinnan eri vaiheet on
havainnollistettu kuvassa 7.
30 WHO 2006
31 Bartram ym. 2009
16