VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...

lääninhallitukset, kuntien terveydensuojeluviranomaiset) tehtävänä on valvoa ja ohjata
vesihuoltolaitosten toimittaman veden laatua ja riittävyyttä. Maa- ja metsätalousministeriön ja sen
alaisen hallinnon (mm. alueelliset ympäristökeskukset) tehtävänä on valvoa vesihuollon järjestämistä
sekä tukea sen toteutusta.
Kiinteistöjen omistajat tai haltijat, tapauksesta riippuen, vastaavat kiinteistönsä vesilaitteiden
asianmukaisuudesta. Heidän vastuullaan on kiinteistöjen vesilaitteiden toimivuuden ja kunnon
varmistaminen siten, että vesihuoltolaitoksen toimittama vesi saapuu kuluttajalle asti
hyvälaatuisena, ja siten, että kiinteistöjen vesilaitteiden toimivuudesta tai kunnosta ei koidu riskejä
vesihuoltoverkostolle. Osa-alueen riskienhallinnan keskeisenä ohjaavana asiakirjana on kiinteistöjen
vesilaitteistoja koskevat rakentamismääräykset. Näiden toteutumista uudisrakentamisen ja
korjausten yhteydessä, silloin kun rakennuslupa on haettu, valvoo kunnallinen rakennusvalvonta.
Tältä osin ohjaavana viranomaisena toimii ympäristöministeriö. Käytön aikaista valvontaa ei ole
muutoin kuin ongelmatapauksissa, jolloin terveydensuojeluviranomainen puuttuu asiaan. Sosiaali- ja
terveysministeriö ohjaa toimintaa tältä osin.
4 Vesihuoltoalan riskienhallinnan menetelmiä
Tässä kappaleessa esitellään vesihuoltolaitosten käyttämiä tai heidän käytettävissään olevia
riskienhallinnan menetelmiä. Menetelmät voidaan jakaa riskikartoituksiin (mitä voi tapahtua),
riskiarviointeihin (mitä tapahtumasta seuraa) sekä kokonaisvaltaisiin riskienhallintamenetelmiin
(miten hallitsemme riskejämme). Seuraavassa on tarkasteltu lähemmin erilaisia haavoittuvuuden
tunnistamisen (riskikartoituksen), riskiarvioinnin ja kokonaisvaltaisia riskienhallinnan menetelmiä.
4.1 Haavoittuvuuden tunnistamisen menetelmiä (riskikartoitus)
Haavoittuvuuden tunnistaminen on riskienhallinnan ensimmäinen askel, jossa riskejä kartoitetaan,
mutta riskin suuruutta tai todennäköisyyksiä ei arvioida. Systemaattista riskien tunnistamista
tehdään usein erilaisten tarkastelulistojen pohjalta. Näitä on Suomessa kehitetty ainakin muutamia
juuri vesihuoltolaitoksille. Esimerkiksi SYKE:n julkaisemassa raportissa ”Pienten pohjavesilaitosten
ylläpito ja valvonta” on listattu vesihuollon riskejä sekä toimenpiteitä niiden ennaltaehkäisyyn ja
hallintaan. Riskit on lajiteltu luonnonilmiöihin, teknisiin vaaroihin ja sosiaalisiin tekijöihin. 25 Kun
käytetään tarkistuslistaa, ei oteta kantaa mahdollisten uhkatilanteiden seurausten vakavuuteen tai
todennäköisyyksiin. Riskienhallinnan aloittamiseen tarkistuslistan avulla ei tarvita paljoa resursseja. 26
25 Isomäki ym. 2006
26 Vikman ja Arosilta 2006
13