VIRIKE – VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA ...

Riskinhallintatoimilla vähennetään riskitasoa. Riskit, joita ei ole suojatoimilla eliminoitu ja joiden
realisoitumiseen varaudutaan erinäisin suunnitelmin, kutsutaan jäännösriskeiksi.
Riskitietoisuus viittaa toimijan tai toimijajoukon käsitykseen riskien olemassaolosta ja ymmärrykseen
siitä, mitä riski tarkoittaa käytännössä. Usein riskitietoisuus viittaa myös toimijan halukkuuteen
hyväksyä se, että toiminnasta nousee riskejä ja että niiden hallintaa voidaan aina parantaa.
Varautuminen tarkoittaa kaikkia niitä toimia, joilla varaudutaan jäännösriskien sekä
odottamattomien riskien realisoitumiseen, ja jonka tarkoituksena on luoda ja ylläpitää organisaation
riittävä valmius normaaliolojen erityis- ja häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen varalta.
Normaaliolojen häiriötilanne, myös tunnettu nimellä normaaliolojen erityistilanne, on
poikkeuksellinen tapahtuma, jossa toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa valtionjohdon on
ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin tilanteesta selviämiseksi. Näitä voi olla tulvat, rankkasateet,
epidemia tai esimerkiksi pitkäaikainen sähkökatkos 10 .
Valmiussuunnittelu tarkoittaa normaalioloissa tapahtuvaa varautumisen suunnittelua, johon ovat
valmiuslain nojalla velvoitettuja valtiolliset toimijat (mm. valtioneuvosto, viranomaiset, valtionyhtiöt)
sekä kunnat. Nykyisin poikkeusoloihin keskittyvän valmiuslain mukaisen valmiussuunnittelun rinnalla
painotetaan jatkuvuussuunnittelua, jolla pyritään varmistamaan toiminnan jatkuvuus myös
normaaliolojen häiriötilanteissa.
3 Lainsäädäntö ja toimijoiden vastuut
3.1 Nykylainsäädäntö
Vesihuoltolaitosten toimintaa säädellään kansallisesti erilaisten säädösten avulla. Näiden lisäksi
voidaan antaa erillisiä tarkentavia ohjeita. Talousveden toimittamiseen liittyvää lainsäädäntöä ja
ohjeistusta on käsitelty kattavasti mm. Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Vesihuollon
erityistilanteet ja niihin varautuminen 11 . Keskeisimmät vesihuoltoa ja erityistilanteita koskevat
säännökset Suomessa on esitetty kuvassa 5. Kuvassa säännökset on kohdennettu kolmeen eri
toiminta-alueeseen ja toimijatyyppiin: 1. raakavesilähde; 2. vesihuoltolaitos (ml. jakelujärjestelmä) ja
3. kuluttaja (ml. kiinteistöt). Jako vastaa hankkeen rajauksissa esitettyä vesihuollon
kokonaisjärjestelmän osa-aluejaottelua, sillä vesihuoltolaitoksen vastuulle on katsottu kuuluvan
veden käsittely sekä veden jakelu.
10 ks. mm. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia.
11 Vikman ja Arosilta 2006.
8