Lahden keskustan liikenneselvitys - Lahti
Lahden keskustan liikenneselvitys - Lahti
Lahden keskustan liikenneselvitys - Lahti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Liikenneverkkovaihtoehdot<br />
Keskustan autoliikenteen verkkovaihtoehdot perustuvat työlle<br />
asetettuihin tavoitteisiin. Vaihtoehdot 1 ja 2 eroavat toisistaan<br />
<strong>keskustan</strong> kaakkoiskulman osalta. Vaihtoehdot on esitetty seuraavalla<br />
aukeamalla olevissa kuvissa 8 ja 9.<br />
Molemmissa vaihtoehdoissa <strong>keskustan</strong> ohi kulkeva liikenne<br />
ohjataan ydinkeskustaa reunustavalle kehälle (Hollolankatu–<strong>Lahden</strong>katu–Saimaankatu–Mannerheiminkatu).<br />
Kehän<br />
tavoitteena on välittää <strong>keskustan</strong> ohittavaa sekä sinne saapuvaa<br />
liikennettä. Kehällä tavoitenopeus on 40/50 km/h ja tavoitteena<br />
on lisäksi kehän riittävä sujuvuus. 40/50 km/h nopeusrajoitus<br />
riippuu maankäytön kytkeytymisestä. Kehän sisäpuolella olevan<br />
alueen liikenneverkon tavoitenopeustaso on enintään 30 km/h.<br />
Koska kehä on liian suuri välittämään yksin <strong>keskustan</strong> liikenteen,<br />
toimivat kehän sisällä alueellisina kokoojakatuina Harjukatu ja<br />
Kirkkokatu–Päijänteenkatu.<br />
Aleksanterinkatu muutetaan molemmissa vaihtoehdoissa<br />
kävelykaduksi välillä Rauhankatu-Vesijärvenkatu ja Vesijärvenkatu<br />
joukkoliikennepainotteiseksi. Molemmissa vaihtoehdoissa<br />
Vesijärvenkadun läpiajo on henkilöautoliikenteeltä kielletty<br />
bussiliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi.<br />
Ajo Kirkkokadulta itään Vesijärvenkadulle katkaistaan, jotta Kirkkokatua<br />
ei käytetä läpiajoreittinä <strong>Lahden</strong>kadulta Vesijärvenkadulle.<br />
Yhteys Rautatienkadulta Mannerheiminkadulle katkaistaan<br />
Rautatienkadun rauhoittamiseksi. Kauppakadulta <strong>Lahden</strong>kadulle<br />
ajo sallitaan ainoastaan busseille.<br />
Vaihtoehdossa VE1 <strong>keskustan</strong> kehä liittyy Mannerheiminkatuun<br />
Vuoksenkadulta. Vaihtoehdon VE1 alavaihtoehtoina tutkittiin<br />
tunneli- sekä tasovaihtoehtoa. Mannerheiminkadun ja Vuoksenkadun<br />
liittymätyyppeinä tutkittiin liikennevaloja sekä kiertoliittymää.<br />
Kiertoliittymä karsiutui vaihtoehdoista toimivuusongelmien<br />
vuoksi.<br />
Vaihtoehdossa 2 <strong>keskustan</strong> kehä liittyy Mannerheiminkatuun<br />
nykyjärjestelyin eli Loviisankadun rampin kautta. Harjukatu<br />
Vesijärvenkadun itäpuolella on osa kehää ja sen kapasiteettivaatimukset<br />
ovat suuremmat kuin vaihtoehdossa 1.<br />
Toimivuustarkastelut<br />
Liikenteen toimivuutta <strong>Lahden</strong> <strong>keskustan</strong> kehällä ja sen rajaaman<br />
alueen sisäpuolella tutkittiin liikenteen mikrosimulointiohjelma<br />
Paramicsilla. Paramics mallintaa yksittäiset ajoneuvot vuorovaikutuksessa<br />
toisiin ajoneuvoihin, infrastruktuuriin ja laitteisiin.<br />
Simuloinnit toteutettiin nykytilanteen ja ennustevuoden 2025<br />
iltahuipputuntien mukaisissa ennustetilanteissa.<br />
Joukkoliikennekaistat on kuvattu vähentämällä kaistamäärää<br />
Vesijärvenkadulla sekä Karjalankadulla.<br />
Liikennevalot mallinnettiin kiinteillä kiertoajoilla. Nykytilanteen<br />
ajoitusten määrittämisessä hyödynnettiin liikennevalojen<br />
ajoituskaavioita ja ennustevuoden tilanteessa ajoituksia sekä<br />
vaihejärjestyksiä tarkistettiin tarvittaessa. Liikenne-ennusteet ja<br />
toimivuustarkastelut on raportoitu erillisessä työraportissa.<br />
Liikenne-ennusteen pohjana käytettiin <strong>Lahden</strong> seudun liikennemallia,<br />
jonka on laatinut Strafica Oy (<strong>Lahden</strong> seudun liikennemalli,<br />
Strafica Oy). Nykytilan ennustetta tarkennettiin toimivuustarkasteluja<br />
varten <strong>Lahden</strong> <strong>keskustan</strong> osalta mm. uusilla osa-alueilla<br />
sekä korjaamalla alueiden liikennetuotokset vastaamaan asukas-,<br />
työpaikka- ja pysäköintipaikkamääriä.<br />
Verkkovaihtoehtojen toimivuus<br />
Verkkovaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset liikenteen<br />
sijoittumiseen:<br />
• Katujen katkaisemisten ja kaistamuutosten sekä hidastamistoimenpiteiden<br />
myötä liikenne siirtyy uusille reiteille<br />
sekä pohjois-eteläsuunnassa että itä-länsisuunnassa.<br />
• Osa <strong>keskustan</strong> ohitse Mannerheiminkatua itä-länsisuunnasta<br />
kulkevista ajoneuvoista siirtyy uudelle <strong>Lahden</strong> eteläiselle<br />
kehätielle kokonaan tarkastelualueen ulkopuolelle.<br />
• Vesijärvenkadun ja Kauppakadun pohjoispään henkilöautoliikenteen<br />
läpiajon estämisen ja kaistamuutosten myötä<br />
pohjois-eteläsuuntainen liikenne siirtyy <strong>keskustan</strong> länsipuolella<br />
<strong>Lahden</strong>kadulle/Hollolankadulle sekä itäpuolella<br />
Saimaankadulle.<br />
• Liikennemäärät lisääntyvät eniten Saimaankadulla, jossa<br />
on nykytilanteessa ylimääräistä kapasiteettia jäljellä. Loviisankadun<br />
ja Vesijärvenkadun liittymän liikennemäärä<br />
kasvaa.<br />
• Aleksanterinkadun muuttaminen kävelykaduksi, Hämeenkadun<br />
hidastaminen ja Kirkkokadun katkaiseminen siirtävät<br />
itä-länsisuuntaista liikennettä jäljelle jääville samansuuntaisille<br />
yhteyksille.<br />
• Päijänteenkadun liikennemäärä kasvaa selvästi muutosten<br />
myötä, mutta kasvu on kuitenkin varsin maltillinen, sillä<br />
samaan aikaan muodostuu myös toinen, suorempi läpiajoyhteys<br />
Vapaudenkadun kaksisuuntaistamisen myötä.<br />
• Sibeliuksenkadun ja Harjukadun muodostamalle kokoojakadulle<br />
siirtyy läpiajavaa liikennettä.<br />
• Vaihtoehtojen väliset erot ovat hyvin vähäiset muualla kuin<br />
<strong>keskustan</strong> kehän kaakkois- ja itäosassa.<br />
13
Change language