Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

More documents

Recommendations

Info

SKTY:N HALLITUS tarvitse edes eristää. Lämpöhäviöllä pitkissä putkistoissa ei ole merkitystä, koska lämmintä vettä riittää loputtomiin. Verkostosta palaava lauhdevesi johdetaan suoraan mereen, koska paluuveden lämpöä ei tarvitse ottaa talteen. Halpa energia näkyy jokaisen ihmisen kukkarossa, sillä 200 neliöisen omakotitalon energiakustannukset Islannissa ovat 40– 50 euroa kuussa. Suomessa vastaava kustannus vesilaskun kanssa on helposti viisinkertainen. Halpa energia houkuttelee jalostustoimintaa Halpa energia houkuttelee alueelle paljon energiaa vaativaa jalostustoimintaa. Esimerkiksi alumiinin raakaaineena käytettävää bauksiittia tuodaan Islantiin laivalla mm. Australiasta. Islannissa se jalostetaan pienillä energiakustannuksilla alumiiniksi, joka viedään maailmanmarkkinoille teollisuuden käyttöön. Maaperä on kaikkein lämpöisintä Reykjanesin niemellä, missä maaperän lämpö saattaa nousta jopa 200 asteeseen parinsadan metrin syvyydessä. Tärkeimmät energiantuotantoalueet ovat Hengillin ja Svartsengenin alueet, joista jälkimmäisellä alueella sijaitsee myös tärkeä matkailukohde ”lämminvesiallas” Blue Lagoon. Altaan terveysvaikutukset tunnetaan ympäri maailmaa. Kuntatekniikan ekskursiolla tutustuttiin myös Blue Lagoonin terveysvaikutuksiin. Rakennusmateriaalit tuontitavaraa Islannin maaperä on lähes kokonaan kiveä ja laavaa, mutta vaativaan rakentamiseen kelpaavaa kiviainesta on vähän. Rikkonainen ja helposti hajoava kiviaines soveltuu esim. tienrakentamisessa muihin kerroksiin, muttei kovaa kulutusta kestäviin päällysteisiin. Vilkkaasti liikennöityjen teiden päällysteiden kiviaines tuodaan laivalla Norjasta. Monet muutkin rakennusmateriaalit on tuotava ulkomailta, mm. reunakiviä tuodaan Kiinasta. Puutavaraa islantilaiset saavat mm. Kanadasta ja USA:sta. ● Mika Räsänen Turun YT11-näyttelyn valmistelut etenevät – SKTY voitti YT-kilpailun YT11-näyttelytoimikunta kokoontui elokuussa, ja kävimme läpi asioita ensi vuoden toukokuussa järjestettävän näyttelyn tiimoilta. Kaikki menee totutun hyvin. Turussa on hyvä porukka hoitamassa asioita, ja VVY pitää näyttelytoimikunnan nyörit hyvin ja ryhdikkäästi kätösissään. Toimikunnan syksyisen kokouksen yhteydessä on perinteisesti ollut tapana viettää yhteistä iltaa ja samalla käydä leikkimielinen kilpailu. SKTY on kahta kertaa lukuun ottamatta tainnut voittaa kilpailut, jot- YT-kilpailun voittoa juhlimassa vas. Jaakko Rahja, Danne Långström ja Mika Rontu. ka käydään joka kerta eri lajeissa. Tämä vuosi ei tuonut muutosta tilanteeseen. Alun perin joukkueeseen kuului Raimo K. Saarinen ja Ari Kettunen, mutta Arin poismenon jälkeen ”minä itse” tulin yhdistyksemme toiseksi edustajaksi mukaan – ja hyvin se näköjään näinkin menee, kun kolme parasta oli SKTY, VVY ja Tieyhdistys – ja tässä järjestyksessä. ● Danne Långström Puheenjohtaja/Ordförande Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka PL 126, 15141 Lahti puh. (03) 814 2425, 050 63892 jorma.vaskelainen@lahti.fi 1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande Hannu Virtasalo Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. (09) 310 38806, 050 5591419 hannu.virtasalo@hel.fi 2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande Jouko Vehkakoski Espoon kaupungin tekninen keskus PL 41, 02070 Espoo puh. (09) 8162 5222, 050 5666030 jouko.vehkakoski@espoo.fi Muut jäsenet Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy, Insinöörirakentaminen PL 114, 00101 Helsinki puh. 020 719 2898, 040 8424804 tero.pyssysalo@skanska.fi Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki, tekninen toimiala PL 38, 53100 Lappeenranta puh. (05) 616 2433, 040 5215503 jussi.salo@lappeenranta.fi Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki, kaupunkisuunnitteluosasto PL 233, 40101 Jyväskylä puh. (014) 625 089, 040 7718867 leila.stromberg@jkl.fi Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki PL 487, 33101 Tampere puh. (03) 5656 6250, 040 5068600 milko.tietavainen@tampere.fi Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntatekniikka PL 233, 40101 Jyväskylä puh. (014) 266 5137, 050 5901032 tuula.smolander@jkl.fi Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos PL 335, 20101 Turku puh. (02) 262 4610, 0500 789301 kimmo.laula@turku.fi Boston och Reykjavik FKTF gjorde den ena av två studieturerna i år, till Reykjavik och Boston, den andra går av stapeln här i dagarna och har som special uppmärksamhet på arbetsplatser, och den går till Berlin. I Reykjavik blev vi mottagna av den isländska föreningens ordförande Erlendur Hjalmarsson, och med hans hjälp kom vi till att träffa såväl kommunförbundets direktör som Reykjaviks tekniska direktör. Bra, att ha förbindelser alltså. Första dagen i Boston åkte vi till stadshuset, och där emot oss var tekniska direktören, f.d. stadsingenjören, direktören för parkeringsverksamheten, underhållschefen + en hel bunt andra. De berättade åt oss om the Big Dig, vinterunderhållet och om deras avancerade parkeringssystem. Big Dig, parkeringssystemet i Boston o besöket i Reykjavik kommer att behandlas skilt i denna tidning – eller i tidningens nästa nummer. Likaså ordnades utfärder till MIT, Harvard och Cambridge, och det kommer också ut en artikel om detta i nästa nummer av tidningen. Förutom allt detta, så var där också den amerikanska och kanadensiska tekniska föreningarnas årskongress samt en jätte stor utställning. Den lokala avfallsföreningen hade också de sitt årsmöte på samma plats, och dessutom hade IFME sitt andra styrelsemöte för året där. YT11 i Åbo 2011 YT-utställningen och planeringen av denna går vidare. Både åboborna och gruppen inom VVY gör utomordentligt arbete för att allt skall lyckas, och det gör det nog säkert. Arbetsgruppen, där alltså också FKTF är med, hade ett möte angående allt detta, och alla var belåtna med arrangemangen. Från FKTF’s synpunkt sett måste man ju ta fram det, att alla år hålls det i samband med detta möte en leksam tävling oss arrangörer sinsemellan. Denna tävling har man haft (alltid olika grenar) i år och dar, och härtills har FKTF förlorat endast 2 gånger – det var inte fallet i år heller. Den dynamiska duon Raimo K. Saarinen och undertecknad vann – IGEN! ● Danne Långström kommunikationschef 34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
www.ukty.fi HALLIRAKENTAMISEN LAATU ei saa unohtua kilpailutusvimmassa Kilpailutus on tämän päivän maaginen sana kaikilla elämän alueilla, ei vähiten uimahalli- ja kylpyläalalla. Ovatkohan kilpailutus ja tehokkuus yhteiskunnan yleiseen ohjaukseen liittyviä ajan ilmiöitä Varmasti ne ovat hyviä asioita, kun niitä oikein käytettäisiin. Mutta välillä tuntuu, että järki on unohtunut niiden käytössä. Kaikki mahdolliset tilanteet ollaan nykyään valmiita kilpailuttamaan. On sitten kysymys suunnittelusta, valvonnasta, urakoinnista, siivouksesta, huollosta jne. Hyvin harvoin kilpailutetaan tietoa, taitoa ja laatua. Kuitenkin viimemainitut ovat kunnollisen lopputuloksen tekemisessä oleellisia argumentteja. Kilpailutuksessa olisi tärkeää vaatia, että tarjoaja pystyy näyttämään toteen erikoisosaamisensa kyseisessä työssä. Laatu on erityisesti uimahalli- ja kylpylärakentamisessa asia, jota pitää painottaa aina taloudellisia ratkaisuja tehtäessä. Päättäjän on helppo mennä halvimman ratkaisun taakse, näin hän ei tee muodollista virhettä. Laatu on kuitenkin se, jonka kanssa joudutaan laitoksen valmistuttua elämään vuosia – joko huonon tai hyvän laadun kanssa. Olen monesti aikaisemmin todennut, että suunnittelijoiden erikoisosaaminen on ollut heikkoa. Nyt haluan tarkastella rakentamisen laatua uimahallien ja kylpylöiden näkökulmasta. On luvattoman paljon esimerkkejä siitä, että suuretkaan rakennusliikkeet eivät uimahalli- ja kylpylätyömailla halua tai osaa kiinnittää huomiota työn lopputulokseen ja sen laatuun. Tärkein asia urakoitsijoille on, että viimeisen viivan alle jää riittävästi tuottoa. Ratkaisevaa on yrityksen – ylimmästä johdosta työntekijöihin – asenne rakentamisen laatuun. Jos esimerkiksi työnjohtoa ja työntekijöitä ei erikseen kouluteta erikoisosaamisen vaatimuksiin, tällöin myös lopputuloksen laatu jää arvailujen varaan. On muistettava, että uimahallien ja kylpylöiden rakentamisen osaaminen vaatii erikoisammattitaitoa. Rakennuttamisoppaassa hyviä vinkkejä laadun nostamiseksi ”Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen” -oppaassa (opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu nro 97) on paljon hyviä vinkkejä laadun nostamiseksi. Oppaan tulisi olla kaikilla urakoitsijoilla työmaalla, siitä löytyy ratkaisu moneen ongelmaan. Otan yhden esimerkin. Uimahalli- ja kylpylätyömaalla on aina pidettävä aloituskokouksen jälkeen työmaan laatukokous, jossa eri urakoitsijoiden työntekijät käyvät läpi tärkeitä työmaahan liittyviä erikoisasioita. Työntekijöille tulee aina kertoa käytettävät menettelyt ja työskentelytavat sekä miten tunnistaa ja eliminoida riskit ja kriittiset kohdat. Näistä on kerrottu oppaan kohdassa ”8.3 Työmaan laatukokous”. Työmaan laatukokous on rakennuttajan, suunnittelijoiden, valvojien, urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä yhteinen koulutustilaisuus, jossa käydään läpi tavoitteet ja pelin säännöt. Kerron yhden esimerkin laadusta. Eräässä hallissa tehtiin perusparannus. Altaan ympäristön tasanteet laatoitettiin uudelleen. Vanhassa lattiat oli malliesimerkin mukaisesti hyvin tehty, urakoitsija esitti omaa vaihtoehtoa, rakennuttaja hyväksyi tietämättömyyttään urakoitsijan esityksen ja lattioista tuli täydelliset fiaskot. Vesi seisoo lammikoina lattialla, jolloin syntyy hygieniaongelma. Nyt riidellään siitä, miten lattioista saadaan toimivat eli että vesi menisi lattiakaivoihin. Totuus on, että vain poistamalla tehdyt pinnat ja tekemällä ne uudestaan oikein kallistettuina saadaan lattioista toimivat. Erilaisia laatuun vaikuttavia tapauksia on paljon, joita ei kaikkia voi tässä tarkastella. Toivoisi kuitenkin, että urakoitsijat, jotka tarjoavat uimahalli- ja kylpylätöitä, laittaisivat henkilökuntansa erikoisoppiin ja panostaisivat laatuun. Se olisi kaikkien etu. Totean vain, että laadusta tulee sellaista, mitä toteutuksen heikoin lenkki tuottaa. Helmikuun päivien ohjelma valmisteilla Yhdistyksemme toiminta on lähtenyt syksyllä vauhdikkaasti käyntiin. Olemme parhaillaan tekemässä vuoden 2011 valtakunnallisten uimahalli- ja kylpyläpäivien ohjelmaa. Ohjelmasta näyttää tulevan hyvin mielenkiintoinen. Aiheita on paljon, mutta vaikeutena on pystyä valitsemaan käytettävään aikaan nähden mielenkiintoisimmat esitykset. Toivotaan ja uskotaan, että onnistutaan. Olethan laittanut kalenteriisi, että ensi vuoden valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät ovat 2.–4.2.2011 m/s Mariellalla Tukholman risteilyn muodossa. Laivalla nähdään! Laatua parantavaa syksyä kaikille! Tervehtien, ● Pertti Kärpänen puheenjohtaja Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty ■ Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä noin 100. Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli- ja kylpylätekniikkaan työnsä tai harrastuksensa perusteella perehtynyt henkilö. Alalla toimivat oikeuskelpoiset yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen kannatusjäseniksi. Yhteystiedot Internet: www.ukty.fi s-posti: ukty@ukty.fi Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kärpänen s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi puh. 0400 205 296 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kalle Kallio s-posti: kalle.kallio@ukty.fi puh. 0400 577 569 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010 35
Page 1 and 2: ALANSA YKKÖNEN 6 /2010 HSL:n Suvi
Page 3 and 4: SISÄLTÖ 6 / 2010 28. syyskuuta 2
Page 5 and 6: lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNII
Page 7 and 8: VESIHUOLTO aalta päättyy marrasku
Page 9 and 10: ahoitettu lainarahalla. Saimme kilp
Page 11 and 12: VESIHUOLTO Erkki Kallio TV 2:n Suom
Page 13 and 14: allisuuteen ja toiminnan hygieenisy
Page 15 and 16: VESIHUOLTO Kouvolan päivästä vau
Page 17 and 18: VESIHUOLTO noin miljoonan euron ymp
Page 19 and 20: LIIKENNE että länsimetroa tarvita
Page 21 and 22: koliikennetuesta HSL:lle on viisi m
Page 23 and 24: LIIKENNE Tunnelien ilmanvaihto ja h
Page 25 and 26: lopulla rjalan kärkihanke työmaan
Page 27 and 28: Liikenteen trendit Elämysten vuosi
Page 29 and 30: kaan energiatehokasta Hennaa YHDYSK
Page 31 and 32: Paavo Taipale Suomen kuntatekniikan
Page 33: Reykjavikin kaupungintalo Lämminve
Page 37 and 38: Tarjous joka saa lamput syttymään
Page 39 and 40: JÄTEHUOLTO uusiutuvan energian osu
Page 41 and 42: lisäsähkön tuotannossa erillises
Page 43 and 44: JÄTEHUOLTO mutta muutos on nyt alk
Page 45 and 46: JÄTEHUOLTO TAULUKKO 2. SUOMEN YHDY
Page 47 and 48: Henkilö(kohtaisia)autokokemuksia E
Page 49 and 50: tolaitosten ylläpitämän vesihuol
Page 51 and 52: TURUN MYLLYSILLAN rakennusurakoitsi
Page 53 and 54: Puupolttoaineilla päästöt pienev
Page 55 and 56: Älykäs lämpökaapeli ohjauksinee
Page 57 and 58: Tapahtumakalenteriin on poimittu ku
Page 59 and 60: Tarkat laitos ja kunta sääasemat,

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?