HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi: Sekä itä- HELSINGIN SEUDULLE – Entistä enemmän pyritään siihen, että liikenneverkko ja toisaalta maankäyttö ja asuminen ovat toisiinsa sitoutuneita, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. 18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
LIIKENNE että länsimetroa tarvitaan lisää raideliikennettä Helsingin seudun liikenteen (HSL) kulkuvälineillä matkustaa yli 300 miljoonaa ihmistä vuodessa. Silti pääkaupunkiseudun tiet ruuhkautuvat yksityisautoista. HSL:n pyrkimyksenä onkin lisätä raideliikennettä. ’Sormimaiseen’ rataverkkoon on suunnitteilla poikittaislinjoja – metroa ja kehärataa rakennetaan lisää. TEKSTI: Merja Kihl ja Ari Mononen KUVAT Ari Mononen Helsingin seudun liikenne (HSL) perustettiin 17.6.2009, ja se aloitti toimintansa 1.1.2010. HSL syntyi, kun osia Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta (YTV ) ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksesta (HKL) yhdistettiin. YTV:stä mukaan tuli liikenneosasto ja HKL:stä suunnitteluyksikkö, osa tiedotusta sekä matkalippujen tarkastus. HSL:llä on kuusi varsinaista jäsentä: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. Tavoitteena on saada myös kahdeksan kehyskuntaa mukaan. Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kanssa on tekeillä selvitys HSL:ään liittymisen vaikutuksista. Metroliikennettä länteen ja itään Aivan ongelmitta liikenteen laajennus ei suju. Kiistaa on siitä, mihin suuntaan uusia raiteita pitäisi rakentaa ensimmäiseksi. Helsinki, Vantaa ja Sipoo suunnittelevat Östersundomiin uutta 50 000–80 000 asukkaan taajamaa ja haluavat sinne itämetron. Espoo asettaa etusijalle kaupunkiradan ja länsimetron, joita pitäisi jatkaa jo olemassa oleviin keskuksiin. – Sekä itä- että länsimetroa tarvitaan. Kysymys on vain ajoituksesta ja siitä, milloin pystytään saamaan tarpeeksi rahoitusta kummallekin. Molemmat ovat ilman muuta tarpeellisia, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi vakuuttaa. – Kun lisätään metroliikennettä ja jatketaan kehärataa pääradan suuntaan, niin on syytä kehittää myös liityntäpysäköintiä ja liityntälinjastoa. Ihmisten on päästävä asemalle polkupyörällä tai kävellen, ja myös autoille on oltava riittävästi pysäköintipaikkoja asemien yhteydessä, Rihtniemi muistuttaa. Poikittaisliikennettä myös raiteille Myös ’sormimaisen’ rataverkoston poikittaisliikennettä tulisi Rihtniemen mukaan lisätä, koska siinä tulevaisuuden kasvupotentiaalit ovat suurimmat. – Poikittaisen joukkoliikenteen Jokeri-linja on ollut menestystarina. Jokeri-I on saanut suuren määrän matkustajia. Nykyisten bussien vuorovälejä ei voida kuitenkaan enää kovin paljon tihentää, joten tavoitteena on saada lisää uusia isoja kaksoisnivelbusseja, myöhemmin poikittaista raitiotieliikennettäkin. Raide-Jokeri on yksi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman eli HLJ:n hankkeista, joiden avulla bussien tilalle saataisiin jossakin vaiheessa raideliikennettä. Myös Jokeri-II on ollut suunnitteilla. – Linjaa varten pitäisi kaivaa pitkä tunneli Keskuspuiston alitse. Helsingin kaupungin talous on aika kovilla, joten voi olla, että hanke sen takia vähän viivästyy, Rihtniemi arvelee. Eheämpään yhdyskuntarakenteeseen Uuden HSL:n tehtäviin kuuluvat seudun joukkoliikenteen suunnittelu ja tilaaminen. Kuntayhtymä vastaa myös HLJ:n laatimisesta. HLJ 2011 määrittelee 14 kunnan – myös kahdeksan HSL:n ulkopuolisen kehyskunnan – yhteiset tavoitteet liikennejärjestelmän kehittämiselle: mitkä ovat keskeiset liikenneinvestoinnit alueella ja missä järjestyksessä. Tavoitteena on, että HLJ 2011 -luonnos lähtee lausunnoille lokakuun lopussa. HLJ-selvitys pohjautuu osittain keväällä 2010 valmistuneeseen maankäyttö- ja raideverkkoselvitykseen (MARA). Siinä on hahmoteltu 40 vuodeksi sellaisia kaavoituksen ja alueellisen raideverkoston kehittämisperiaatteita, joilla voidaan pitkällä aikavälillä eheyttää yhdyskuntarakennetta ja edistää kestävää kehitystä sekä liikkumismahdollisuuksia. – MARA on ihan perustavaa pohja-aineistoa HLJ-työssä, jota on tehty yhdessä maakuntakaavan laatijoiden kanssa, Rihtniemi korostaa. – Entistä enemmän pyritään siihen, että liikenneverkko ja toisaalta maankäyttö ja asuminen ovat toisiinsa sitoutuneita. Lisäksi ajoitus suunnitellaan sellaiseksi, että raideverkkoa rakennetaan sinne, mihin suunnilleen samaan aikaan on tulossa asutusta. Lausuntokierroksen jälkeen HSL tekee alkuvuodesta 2011 liikennejärjestelmäpäätöksen, jonka perusteella HSL ja kunnat tekevät aiesopimuksen valtion kanssa. Siinä valtiokin sitoutuu <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010 19
Change language