Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ALANSA YKKÖNEN<br />
6 /2010<br />
HSL:n Suvi<br />
Rihtniemi haluaa<br />
lisää raideliikennettä<br />
Helsingin<br />
seudulle. sivu 18<br />
sivulla 36<br />
Bostonin keskustatunneli<br />
on USA:n<br />
suurin infrahanke sivu 22<br />
Orimattila rakentaa<br />
uuden kaupungin oikoradan<br />
varteen sivu 28<br />
Kaatopaikkakaasut<br />
energiaksi Ämmässuon<br />
voimalassa sivu 38<br />
YMPÄRISTÖ-<br />
TEKNIIKKAMESSUT<br />
6.–9.10.2010<br />
VIRALLINEN MESSU-<br />
LUETTELO KESKI-<br />
AUKEAMALLA<br />
Turun Seudun Veden Jyrki Valtonen<br />
ja sadan kilometrin putkiston pää<br />
sivu 6<br />
PITKÄ VEDENHAKU
SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi<br />
ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme<br />
osaamisemme ja kokemuksemme<br />
käyttöösi ja autamme sinua löytämään<br />
parhaimmat tekniset ratkaisut.<br />
Taustallamme ovat tunnetut<br />
merkkituotteet, joiden<br />
tuotekehitys on jatkuvaa<br />
ja systemaattista.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen!<br />
Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman<br />
suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa<br />
jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n<br />
asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin<br />
ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti.<br />
Maahantuoja:<br />
Kysy lisää!<br />
SGN Tekniikka Oy<br />
Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa<br />
Puh. 030 650 50<br />
www.sgntekniikka.fi
SISÄLTÖ<br />
6 / 2010<br />
28. syyskuuta<br />
22 Liikenne sujuu vauhdilla viittä kaistaa<br />
pitkin Bostonin keskustatunnelissa. Valtaväylän<br />
siirto tunneliin maksoi 4,6 mrd.<br />
dollaria. Se on Yhdysvaltain historian<br />
suurin infraprojekti.<br />
28 Orimattilan tekninen johtaja Raimo Ikäheimonen<br />
valmistelee uutta Hennan kaupunkia<br />
oikoradan ja moottoritien varteen.<br />
38 Pohjoismaiden suurin kaatopaikkakaasuvoimala<br />
rakennettiin Espoon Ämmässuolle<br />
tiukkoja päästö- ja melurajoja noudattaen.<br />
52 Tulevaisuuden kestävä kunta -kilpailussa<br />
palkittujen hankkeiden edustajilla oli hymy<br />
herkässä Kuntamarkkinoilla 15.9.<br />
VESIHUOLTO<br />
Turun seutu saa vihdoin<br />
Virttaankankaan tekopohjavettä 6<br />
Vedenottohankkeen vastustajat<br />
pelkäävät ympäristökatastrofia 11<br />
Porvoossa harjoiteltiin veden<br />
säiliöjakelua kriisitilanteissa 12<br />
Puolustusvoimat puhdisti<br />
Porvoonjoesta juomavettä 14<br />
Vesiosuuskuntapäiviltä neuvoja<br />
hajajätevesiongelmiin 15<br />
LIIKENNE<br />
HSL:n Suvi Rihtniemi lisäisi raideliikennettä<br />
pääkaupunkiseudulla 18<br />
Boston siirsi keskustan valtaväylän<br />
tunneliin 22<br />
Joensuun kehätie on<br />
Pohjois-Karjalan kärkihake 24<br />
YHDYSKUNTA<br />
Orimattila synnyttää Hennan<br />
kaupunkia oikoradan varteen 28<br />
Hennan ideakilpailussa palkittiin<br />
hajautettu ja keskitetty ratkaisu 30<br />
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />
Suomen kuntatekniikan yhdistys 31<br />
UKTY 35<br />
Kuntien Putkimestarit 36<br />
JÄTEHUOLTO<br />
Ämmässuon voimala muuttaa<br />
kaatopaikkakaasun energiaksi 38<br />
Jätteenpoltto etenee – entä<br />
lainsäädäntö 42<br />
PALSTAT / KOLUMNIT<br />
Pääkirjoitus 5<br />
Rytilät/Pekka Rytilä:<br />
Liikenteen trendit 27<br />
Kolumni/Mette Granberg:<br />
Henkilö(kohtaisia)autokokemuksia 47<br />
Lukijoilta/Elisa Piesala, ETL:<br />
Talousveden elintarvikekäyttö<br />
selkeästi vesihuoltolakiin 48<br />
Uutisia 51<br />
Kuntainnovaatioita palkittiin<br />
Kuntamarkkinoilla 52<br />
Tuoteuutisia 55<br />
Henkilöuutisia 56<br />
Palveluja 58<br />
lehti.kuntatekniikka.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010 3
edellä!<br />
Niemisen Valimon laatusertifi oidut kansistot<br />
ovat kestäviä ja teknisesti turvallisia.<br />
Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta<br />
Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi<br />
Puh. 029 006 160 www.lining.fi<br />
Puh. 010 403 4600 www.niemisenvalimo.fi<br />
kedm.fi
lehti.kuntatekniikka.fi<br />
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />
■ Energia<br />
■ Hankinnat<br />
■ Ilmastonmuutos<br />
■ Infra-IT<br />
■ Jätehuolto<br />
■ Kiinteistöt<br />
■ Kunnossapito<br />
■ Liikenne ja väylät<br />
■ Liikuntapaikat<br />
■ Maankäytön suunnittelu<br />
■ Maarakennus<br />
■ Rakentaminen<br />
■ Turvallisuus<br />
■ Uimahallit ja kylpylät<br />
■ Vesihuolto<br />
■ Viheralueet<br />
■ Ympäristö<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
6 /2010<br />
Bostonin keskustatunneli<br />
on USA:n uuden kaupungin oiko-<br />
Orimattila rakentaa<br />
suurin infrahanke sivu 22 radan varteen sivu 28<br />
HSL:n Suvi<br />
Rihtniemi haluaa<br />
lisää raideliikennettä<br />
Helsingin<br />
sivulla 36<br />
seudulle. sivu 18<br />
Kaatopaikkakaasut<br />
energiaksi Ämmässuon<br />
voimalassa sivu 38<br />
YMPÄRISTÖ-<br />
TEKNIIKKAMESSUT<br />
6.–9.10.2010<br />
VIRALLINEN MESSU-<br />
LUETTELO KESKI-<br />
AUKEAMALLA<br />
Turun Seudun Veden Jyrki Valtonen<br />
ja sadan kilometrin putkiston pää sivu 6<br />
PITKÄ VEDENHAKU<br />
Kannen kuva: Robert Seger<br />
TOIMITUS<br />
Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />
Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368<br />
Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />
Puh. 050 352 3155<br />
TOIMITUSNEUVOSTO<br />
Heikki Lonka<br />
Kirsi Rontu<br />
Juhani Sandström<br />
Sami Sillstén<br />
Paavo Taipale<br />
TILAUKSET<br />
KL-Kustannus Oy<br />
Puh. (09) 771 2442<br />
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />
Vuodessa 8 numeroa<br />
Kestotilaus 70 €<br />
Vuosikerta 79 €<br />
Irtonumero 8,50 €<br />
ILMOITUKSET<br />
Suomen Business Viestintä Oy<br />
Marianne Lohilahti<br />
PL 356, 00101 Helsinki<br />
Puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi<br />
TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
Hinta 3,65 €/palstamm<br />
SIVUNVALMISTUS<br />
Aste Helsinki Oy<br />
PAINOPAIKKA<br />
Forssan Kirjapaino Oy<br />
ISSN 1238-125X<br />
65. vuosikerta<br />
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry<br />
Suomen <strong>Kuntatekniikka</strong> kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Paavo Taipale<br />
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi<br />
Kohti kestävää tulevaisuutta<br />
”<br />
Syyskuussa Kuntamarkkinoilla palkittiin kunnallisia organisaatioita ideoista, joilla<br />
tähdätään tulevaisuuden kestävään kuntaan. Tai tulevaisuudessa kestävään kuntaan.<br />
Siis kuntaan, joka kestää tulevaisuuden muutoksissa ja on kestävän kehityksen<br />
periaatteiden mukainen. Energian tuotantoon ja käyttöön liittyviä kilpailuehdotuksia<br />
oli paljon myös palkittujen joukossa. Päästöjen vähentäminen oli tavalla<br />
tai toisella tavoitteena jokseenkin kaikissa kilpailuehdotuksissa.<br />
Kuluneen oloinen käsite kestävä kehitys sisältää kolme osa-aluetta: ekologinen,<br />
taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Näistä ensimmäinen usein hallitsee<br />
keskusteluissa ja kannanotoissa. Matalasuhdanteissa myös taloudellinen kestävyys<br />
pääsee esille. Sosiaalisen kestävyyden osuus on keskustelussa useimmiten<br />
jäänyt marginaaliseksi ehkä siksi, että sen mittaaminen koetaan vaikeaksi. Sitä ei<br />
kuitenkaan tulisi unohtaa, sillä se vaikuttaa konkreettisesti ihmisen arkeen.<br />
Mitä on sosiaalinen kestävyys ja mitä sen huomioon ottaminen merkitsee esimerkiksi<br />
kuntatekniikan ratkaisuissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee<br />
verkkosivuillaan sosiaalisen kestävyyden yhteiskunnalliseksi toiminnaksi, jossa pyritään<br />
tasaamaan eroja eri väestöryhmien ja alueiden välisessä hyvinvoinnissa.<br />
Esimerkiksi liikennesuunnittelussa keskeisiä tekijöitä ovat eri ihmisryhmien tasa-arvo<br />
liikkumismahdollisuuksissa sekä liikenteen hyötyjen ja haittojen jakautumisessa.<br />
Tätä vasten voisi peilata vaikkapa liikenneviraston runkoverkkovalmistelua.<br />
Miten tulisi toimia sosiaalisesti kestävän ratkaisuun pääsemiseksi tilanteessa,<br />
jossa rahoitus ei vastaa tarpeita Vaikea kysymys, joka ansaitsee monipuolisen<br />
tarkastelun.<br />
Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan poikkitieteellisyyttä ja yhteistoimintaa,<br />
verkottumista ja innovaatioita. Tähän hyvän tilaisuuden tarjoaa Ympäristö,<br />
Yhdyskunta, Vesi&Viemäri, Jäte&Kierrätys 2010 -tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa<br />
6.–9. lokakuuta. <strong>Kuntatekniikka</strong> on tapahtuman päämediayhteistyökumppani.<br />
Tavataan siellä.<br />
Korkeapaineista sprinklauskeskustelua<br />
Suomessa tulipaloissa kuolee selvästi enemmän ihmisiä kuin muissa länsimaissa.<br />
Näin käy aktiivisesta valistuksesta ja palovaroittimien lakisääteisyydestä huolimatta.<br />
Pelastuslain uudistuksesta käydyssä keskustelussa on automaattisen palonsammutusjärjestelmän<br />
asentaminen kaikkiin hoito- ja hoivalaitoksiin nähty laajasti<br />
ensisijaisena keinona palokuolemien vähentämiseksi.<br />
Tulipaloissa on menetetty ihmishenkiä pääosin yksityisasunnoissa. Siihen ei<br />
laitosten kattavakaan sprinklaus auta. Samaan aikaan keskustellaan jopa kahdeksankerroksisten<br />
puukerrostalojen rakentamisesta ilman velvoitetta asentaa<br />
automaattinen palonsammutusjärjestelmä. On syytä pohtia, voidaanko vanhojen<br />
hoito- ja hoivalaitosten sprinklaustarve arvioida tapauskohtaisesti ja käyttää paloturvallisuuden<br />
lisäämiseen myös muita ehkä edullisempia keinoja.<br />
Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT<br />
7/2010 8.10. 2.11. Infra-IT ■ Vesihuolto<br />
8/2010 12.11. 9.12. Energia ■ Valaistus ■ Turvallisuus
Puolen vuosisadan vedenhakumatka Virttaankank<br />
Turun seudulle vihdoin<br />
Yhteensä yli 100 kilometrin<br />
putkien asennus oli elokuussa<br />
loppusuoralla.<br />
Halkaisijaltaan joko metrin tai<br />
1,2 metrin paksuiset putket<br />
kiinnitetään toisiinsa erikoismuhvilla.<br />
6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
VESIHUOLTO<br />
aalta päättyy marraskuussa<br />
TEKOPOHJAVETTÄ<br />
Turun seudulla vesihanoista<br />
pirskahtaa tämän vuoden<br />
lopulla ensimmäinen pisara<br />
Virttaankankaan tekopohjavettä.<br />
Se virtaa Suomen pisintä<br />
putkistoa pitkin. Myös<br />
ajallisesti vesihankkeen<br />
matka on ennätysluokkaa.<br />
TEKSTI Sari Järvinen<br />
KUVAT Robert Seger<br />
Neljän tonnin painoinen putki<br />
nousee ilmaan Halistenkoskella padotun<br />
joen pohjalla, kun kaivuri siirtää<br />
viimeisiä pätkiä noin 100 kilometrin<br />
linjastosta paikoilleen. Niissä yhdistyy<br />
Suomen pisin vesijohtolinja.<br />
– Putki kestää, vaikka ajaisi panssarivaunulla<br />
yli. Putket ovat pinnoitettua<br />
valurautaa, jotka on mitoitettu kestämään<br />
vähintään sata vuotta, Turun<br />
Seudun Veden toimitusjohtaja Jyrki<br />
Valtonen sanoo.<br />
Vetkuttelun<br />
Suomen ennätys<br />
Kestävyyttä vesihankkeen toteuttamisen<br />
kanssa on vaadittu myös tekijöiltä.<br />
Suunnittelu alkoi 1960-luvun alussa,<br />
kun todettiin, ettei turkulaisten talousvesi<br />
Aurajoesta riitä.<br />
– Vetkuttelussa tämä hanke lienee<br />
Suomen pisin. Porissa vastaavaa laitosta<br />
käynnistettäessä ei ollut tällaisia ongelmia.<br />
Täällä on ollut erikoisia vaiheita<br />
ja vääntöjä.<br />
Yksi niistä oli valitus putkista. Tarjouskilpailun<br />
hävinnyt valitti päätöksestä<br />
markkinaoikeuteen ja asian käsittelyn<br />
aikana töitä ei saanut jatkaa. Alkuperäinen<br />
päätös todettiin lopulta lainvoimaiseksi,<br />
mutta prosessi vei kolme<br />
vuotta.<br />
– Pahinta oli, että sinä aikana kustannustaso<br />
nousi. Lisäkuluja tuli noin<br />
40 miljoonaa euroa. Halisten nykyistä<br />
vesilaitosta jouduttiin ajamaan kolme<br />
vuotta kauemmin kuin kuviteltiin. Vallitsi<br />
epätietoisuus siitä, mitä seuraavaksi<br />
voidaan tehdä, Valtonen kertoo.<br />
Lama pelasti<br />
Pelastuksena TSV:lle tuli lama. Urakkaja<br />
materiaalihinnat laskivat ja korot pysyivät<br />
alhaalla.<br />
– Se säästi miljoonatolkulla rahaa.<br />
Pystyimme nipistämään noin 10 miljoonaa<br />
kuluista. Nykyinen noin 160<br />
miljoonan euron kustannusarvio on<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
7
VESIHUOLTO<br />
Patoamisen ja kuivan kesän ansiosta Aurajoki mahtuu virtaamaan kahden putken läpi.<br />
– Tekopohjaveden laatu on lähes sama kuin pohjaveden<br />
laatu. Se on parempaa kuin yhdenkään kaupan<br />
hyllyllä myytävän pulloveden, Turun Seudun Veden<br />
toimitusjohtaja Jyrki Valtonen vakuuttaa.<br />
VIRTTAANKANKAAN<br />
TEKOPOHJAVESIHANKE<br />
■ Vuonna 2011 käyttökustannukset ovat noin<br />
0,18 euroa/vesikuutio.<br />
■ Harjun pohjavesikaivojen keskimääräinen kapasiteetti<br />
on 100 500 m 3 /d.<br />
■ Hankkeessa ovat osakkaina Lieto, Länsi-Turunmaa,<br />
Naantali, Raisio ja Turku.<br />
■ Viiden hehtaarin laitosrakennusalueella sijaitsevat<br />
esikäsitellyn veden vastaanottosäiliö ja puhdasvesisäiliö<br />
sekä jälkikäsittelyrakennus, johon voidaan tarvittaessa<br />
sijoittaa alkalointi ja desinfiointi.<br />
■ Imeytysaltaita on 19 ja imeytysalueita 7.<br />
Alueella on 12 pohjavesikaivoa.<br />
8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
ahoitettu lainarahalla. Saimme<br />
kilpailutettua myös keskieurooppalaisia<br />
potentiaalisia<br />
lainanantajia, mutta laman<br />
myötä ne hävisivät. Nyt tarjoajia<br />
on taas tullut lisää, mutta<br />
hinnat ovat vielä korkeat, Jyrki<br />
Valtonen kertoo.<br />
Esikäsittely<br />
ennen harjua<br />
Kaikista vedenottohankkeen<br />
vaiheista on valitettu, jos se on<br />
ollut mahdollista. Eri oikeusasteet<br />
eivät juuri muuttaneet<br />
alkuperäisiä ratkaisuja.<br />
Poikkeuksena korkein<br />
hallinto-oikeus vaati hiekkasuodatuksen<br />
tehostamista<br />
kemiallisesti ennen kuin Kokemäenjoen<br />
vesi imeytetään<br />
harjuun. Huittisten Takkulaan<br />
rakennettiin kemiallisella<br />
kontaktisuodatuksella toimiva<br />
esikäsittelylaitos.<br />
– Jokivedestä otetaan kiintoaines<br />
kuten savipartikkelit<br />
pois, jotta vesi tulee kirkkaaksi,<br />
Valtonen sanoo.<br />
Kokemäenjoen virtauksesta<br />
Turun seudun noin 300 000<br />
janoista käyttävät 0,5 prosenttia.<br />
Vesi otetaan joesta lyhyellä<br />
avokanavalla raakavedenottamoon,<br />
josta se kulkee esikäsittelylaitokseen.<br />
Sieltä se jatkaa<br />
matkaansa varsinaiselle tekopohjavesilaitokselle<br />
Virttaankankaalle<br />
29,4 kilometrin pituista<br />
raakavesilinjaa pitkin.<br />
Uusi 3D-malli<br />
kertoo virtauksista<br />
Veden puhdistaminen maape-<br />
Jätä<br />
ja hanki järkevästi<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
PYHÄJÄRVI VAIHTUI KOKEMÄENJOEKSI<br />
1960-luvun alku Lounais-Suomen vedenhankinnan<br />
selvittäminen alkaa.<br />
1969 Yleissuunnitelma valmistuu.<br />
1974 Turun Seudun Vesi Oy perustetaan, ja tehtäväksi tulee<br />
hankkia Turun seudulle vettä Säkylän Pyhäjärvestä.<br />
1975 Hakemus veden johtamisesta Pyhäjärvestä jätetään<br />
Länsi-Suomen vesioikeudelle.<br />
1985 Länsi-Suomen vesioikeus antaa luvan veden ottoon<br />
Pyhäjärvestä.<br />
1987 Kokeet ja tutkimukset tekopohjaveden muodostamiseksi<br />
alkavat.<br />
1993 Länsi-Suomen vesioikeudelta haetaan lupaa tekopohjaveden<br />
muodostamisesta Virttaankankaalla. Turun kaupunki ei<br />
myönnä takausta lainoille. Tekopohjaveden muodostamis- ja<br />
korvausveden johtamishankkeista luovutaan.<br />
1996 Selvitystyö muista Turun seudun vedenhankintavaihtoehdoista<br />
ja Kokemäenjoen veden käyttämisestä raakavetenä alkaa.<br />
1998 Pohjaveden ottamot ja siirtolinja Virttaankankaalla ja<br />
Oripäänkankaalla valmistuvat. Tutkimuksissa todetaan<br />
Kokemäenjoen veden soveltuvan raakavedeksi.<br />
2000 Tekopohjavesihankkeen suunnittelijat ehdottavat raakaveden<br />
ottamista Kokemäenjoesta ja imeyttämistä harjuun<br />
Virttaankankaalla.<br />
2001 Osakaskunnat allekirjoittavat sopimuksen tekopohjavesihankkeesta.<br />
Lupahakemus Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon<br />
jätetään.<br />
2003 Osakaskunnat myöntävät takauksen lainoille.<br />
2004 Putkimateriaalien hankinnasta valitetaan markkinaoikeuteen,<br />
ja työt pysähtyvät toimeenpanokieltoon kolmeksi vuodeksi.<br />
2005 Ympäristölupavirasto antaa luvan hankkeelle.<br />
2007 Vaasan hallinto-oikeus antaa luvan hankkeelle.<br />
2008 Korkein hallinto-oikeus muuttaa lupaehtoja, mutta pääosin<br />
valitukset ja korvausvaatimukset hylätään.<br />
2010 KHO:n päätös: Tekopohjaveden imeytysaltaiden rakentaminen<br />
ei edellytä rakennus- tai toimenpidelupaa.<br />
Varaosapalvelumme toimii 24 h<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
9
“Veden kulutuksen seuranta ja<br />
johtaminen verkostoihin on<br />
sataprosenttisesti automatisoitu.<br />
Ennustava tuntikulutusmalli<br />
laskee veden kulutuksen alueella<br />
ja säätää sen perusteella<br />
pumppaukset.”<br />
rässä ei ole uusi keksintö. Göteborgissa<br />
niin tehtiin jo 1800-luvun<br />
lopulla ja Suomessa TSV:n<br />
hanke on kahdeskymmeneskuudes.<br />
Etuna on järjestelmän yksinkertaisuus.<br />
– Luonnon tekopohjavesilaitoksia<br />
on ollut harjuissa tuhansia<br />
vuosia. Vaikka isot harjut näyttävät<br />
ulkoa päin kaikki samanlaisilta,<br />
niiden rakenne on monimutkainen.<br />
Tekopohjavesilaitoksen<br />
toiminnalle on oleellista,<br />
ettei imeytetty vesi virtaa väärään<br />
suuntaan. Sen varmistamiseksi<br />
harju on tutkittu erittäin<br />
tarkasti.<br />
Aiheesta on valmistunut viisi<br />
väitöskirjaa ja useita pienempiä<br />
tutkimuksia. Geologian tutkimuskeskuksessa<br />
selvitettiin veden<br />
isotooppirakenteita ja isotooppipitoisuuksien<br />
vaihteluja. Niihin<br />
pohjautuen kehitettiin menetelmä,<br />
jonka avulla näkee, mitä harjussa<br />
oleva vesi on ja mistä se on<br />
kotoisin.<br />
– Turun yliopistossa kehitettiin<br />
kolmiulotteinen maaperä- ja<br />
virtausmalli, joka pyörii yhtiön<br />
tietokoneella. Sen avulla näkee,<br />
miten vesi käyttäytyy ja kulkee.<br />
Sen avulla katsomme, mihin kohtaan<br />
maaperästä vettä imeytetään<br />
ja paljonko kaivoista sitä otetaan,<br />
Valtonen kertoo.<br />
Vanhimmat harjun pohjavesistä<br />
ovat noin viisikymmentä<br />
Asennuksen jälkeen putket puhdistetaan ja desinfioidaan.<br />
Jyrki Valtonen on tyytyväinen korkeimman hallinto-oikeuden heinäkuiseen<br />
päätökseen siitä, etteivät imeytysaltaat tarvinneet erillistä<br />
toimenpidelupaa tai suunnittelutarveratkaisua.<br />
vuotta vanhoja. Niissä havaittiin<br />
entisen Neuvostoliiton ydinkokeet,<br />
jotka näkyvät vedessä yhä<br />
MITÄ OPITTIIN<br />
■ Ensimmäinen hakemus oli<br />
liian yleispiirteinen. Lupien<br />
saaminen oli hankalaa.<br />
■ Poliittinen hyväksyntä hankittiin<br />
liian myöhään.<br />
■ Markkinaoikeus merkittävä<br />
haitta projektimuotoisten<br />
hankkeiden toteuttamiselle.<br />
■ Suositeltava<br />
toteutusjärjestys:<br />
1. Riittävän selvä yleis- ja<br />
toteutussuunnitelma<br />
2. Realistinen aikataulu<br />
3. Poliittinen hyväksyntä<br />
4. Harkittu, rajattu, toteuttamiskelpoinen<br />
ja ristiriidaton<br />
hankesuunnitelma<br />
5. Lupien käsittely ja<br />
toteutussuunnittelu<br />
samanaikaisesti<br />
olevina radioaktiivisina aineina<br />
kuten strontiumina.<br />
– Ne havaittiin erittäin tarkoissa<br />
laboratorioanalyyseissä.<br />
Pitoisuudet ovat niin pieniä, ettei<br />
niillä ole käytännön merkitystä.<br />
Lisäksi tämä pohjavesi liikkuu<br />
hitaasti.<br />
Täysin automatisoitu<br />
ketju<br />
Harjun vesivarastolla on kokoa<br />
hurjasti, sillä maan alle tulee noin<br />
28 miljoonaa kuutiota tekopohjavettä.<br />
Kun Kokemäenjoen vesi<br />
on puhdistunut maaperässä<br />
kolme kuukautta, se on valmis<br />
ohjattavaksi 346 kW:n turbiinin<br />
voimalla 70 kilometrin matkalle<br />
kohti Turkua.<br />
Talousvesilinjan päätepisteenä<br />
on Saramäen 66 800 kuutiometrin<br />
kalliosäiliö, joka vastaa seudun<br />
vuorokauden vedenottotarvetta.<br />
Säiliöstä vesi johdetaan Turun<br />
Halisten vesilaitoksen kautta<br />
Turun, Raision ja Naantalin jakeluverkostoihin<br />
sekä suoraan säiliöstä<br />
Turun pohjoisosan jakeluverkostoon.<br />
10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
VESIHUOLTO<br />
Erkki Kallio<br />
TV 2:n SuomiExpressin Vuoden 2009 rumin luontokuva -kilpailun voitti Erkki Kallio kuvallaan, joka esittää säätöventtiilikaivon ympärille<br />
kaivettavaa allasryhmää Virttaankankaalla.<br />
– Veden kulutuksen seuranta<br />
ja johtaminen verkostoihin<br />
on sataprosenttisesti automatisoitu.<br />
Ennustava tuntikulutusmalli<br />
laskee veden kulutuksen<br />
alueella ja säätää sen perusteella<br />
pumppaukset. Keskusvalvomoa<br />
lukuun ottamatta laitokset<br />
ovat miehittämättä, Valtonen<br />
selvittää.<br />
H-hetki on<br />
marraskuussa<br />
Halistenkosken vanha laitos jää<br />
paikoilleen. Se otetaan käyttöön,<br />
jos uuden kanssa tulee mutkia<br />
matkaan. Rakennustyöt ovat jo<br />
niin pitkällä, että Valtonen uskoo<br />
ensimmäisten pisaroiden tekopohjavettä<br />
yltävän turkulaisten<br />
koteihin marraskuussa 2010.<br />
Käynnissä on yhä joitakin oikeusprosesseja,<br />
mutta toimitusjohtajan<br />
mukaan ne eivät voi<br />
enää hidastaa saati estää hankkeen<br />
toteutusta.<br />
– Tekopohjaveden laatu on lähes<br />
sama kuin pohjaveden laatu.<br />
Se on parempaa kuin yhdenkään<br />
kaupan hyllyllä myytävän pulloveden,<br />
Jyrki Valtonen sanoo. <br />
Vastustajat pelkäävät ympäristökatastofia<br />
■ Vedenottohankkeen vastustajia<br />
tutkimukset eivät ole vakuuttaneet.<br />
Kansalaisliike Pro<br />
Virttaankankaan puhemies<br />
Hannes Heikkilästä tutkimuksilla<br />
ja laskelmilla ei voida<br />
varmasti tietää, mitä pohjavedelle<br />
ja harjun maaperälle tapahtuu.<br />
Vaikka hiekkaan imeytys on<br />
vanha ja koettu menetelmä,<br />
kukaan ei ole aiemmin yrittänyt<br />
puhdistaa sillä jokivettä.<br />
Hämeestä virtaavaa Kokemäenjokea<br />
on soimattu pirkanmaalaisten<br />
viemäriksi.<br />
– Imeytysaltaat ovat kuin<br />
auton öljynsuodatin. Jos kukaan<br />
ei sitä koskaan vaihda,<br />
suodatin tukkeutuu. Virttaankangas<br />
toimii kaksi–kolme<br />
vuotta, koska ensin käytetään<br />
aito, syvä pohjavesi. Sitten tulee<br />
ongelmia, Heikkilä arvelee.<br />
– Turun kaupunginvaltuuston<br />
olisi paras viheltää hanke<br />
seis ja muuttaa se pintavesihankkeeksi,<br />
jossa jokivesi<br />
puhdistetaan Turun Halisten<br />
laitoksella. Ympäristökatastrofi<br />
harjualueella olisi peruuttamaton<br />
toimi, Hannes Heikkilä<br />
sanoo.<br />
Kiistat konkretisoituneet<br />
rakennusluvissa<br />
Hanke kiukuttaa myös maanomistajia.<br />
Uusia soranottolupia<br />
ei enää myönnetä. Aktiivisimmat,<br />
tuntemattomat vastustajat<br />
sabotoivat projektia<br />
kaatamalla öljyä imeytysaltaaseen<br />
vuonna 2009.<br />
Tekopohjavesilaitos sijaitsee<br />
Alastaron, Loimaan ja Oripään<br />
alueilla, esikäsittelylaitos<br />
Huittisissa. Kunnan päättäjät<br />
ja viranhaltijat ovat hankalassa<br />
välikädessä, sillä toisaalta<br />
ymmärretään Turun seudun<br />
vedenottotarve, toisaalta<br />
paikallisten vastustus. Kiistat<br />
ovat konkretisoituneet rakennusluvissa.<br />
– Luotamme siihen, että<br />
ympäristöluvan myöntäneet<br />
tietävät mitä tekevät. Olemme<br />
kohdelleet Turun Seudun Vettä<br />
kuten ketä tahansa muuta<br />
asiakasta. Heillä on oikeus<br />
saada rakennuslupa nykyisten<br />
lakien mukaan. Keskustelu on<br />
ollut värikästä, mutta nyt se<br />
tuntuu laantuneen, Huittisten<br />
kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa<br />
toteaa.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
11
Porvoon valmiusharjoituksessa huomio veden turv<br />
VEDEN SÄILIÖJAKELU avuksi<br />
Vesihuoltopooli, Porvoon<br />
vesi ja Hämeen<br />
Rykmentti järjestivät<br />
kesäkuussa yhteisen<br />
valmiusharjoituksen<br />
Porvoossa. Runsaan sadan<br />
osallistujan voimin<br />
simuloitiin talousveden<br />
säiliöjakelun järjestäminen<br />
pääosin Puolustusvoimien<br />
vedenjakeluja<br />
vedenkäsittelykalustoon<br />
tukeutuen.<br />
● Riina Liikanen<br />
Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö<br />
Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ry<br />
– Kyseessä oli ainutlaatuinen<br />
harjoitus, jossa Puolustusvoimat<br />
osallistui omalla kalustollaan siviiliyhteiskunnan<br />
toiminnan tukemiseen,<br />
kapteeni Timo Mörsky<br />
Hämeen rykmentistä kertoo.<br />
Mörsky toi harjoitukseen henkilökunnan<br />
huoltopalvelulinjan<br />
aliupseerikurssin ja Puolustusvoimien<br />
vedenkäsittely- ja vedenjakelukalustoa.<br />
Veden jakelua ja jonotusta<br />
Porvoon keskustan tuntumassa<br />
sijaitseva Myllymäen kenttä toimi<br />
vedenjakeluharjoituksen näyttämönä.<br />
Harjoitukseen osallistui<br />
yli sata henkilöä – järjestäjäorganisaatioiden<br />
lisäksi paikallisia<br />
viranomaisia, Huoltovarmuuskeskuksen<br />
ja vesihuoltolaitosten<br />
henkilöstöä sekä Porvoon vapaapalokunnan<br />
ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun<br />
edustajia.<br />
Osallistujajoukon avulla harjoituksessa<br />
simuloitiin talousveden<br />
säiliöjakelu suurelle väkimäärälle.<br />
Harjoituksessa vertailtiin<br />
useiden erilaisten vesisäiliöiden<br />
ja jakelujärjestelyiden toimivuutta<br />
vedenjakelussa sekä jakelusäiliöiden<br />
täytön helppoutta.<br />
Jaettu vesi kuljetettiin Myllymäen<br />
kentälle Puolustusvoimien<br />
säiliöperävaunulla Porvoon veden<br />
Saksalan vesilaitokselta.<br />
Veden säiliöjakelun paikkaa<br />
valittaessa ja rakennettaessa on<br />
huomioitava vedenhakijoiden<br />
mahdollisimman jouheva liikkuminen<br />
niin autoilla paikan päälle<br />
kuin jalkaisin itse jakopaikalla sekä<br />
vedenhaun onnistuminen kaikissa<br />
sääolosuhteissa.<br />
Porvoossa todettiin, että jakopisteiden<br />
alla olleet puiset kuormalavat<br />
ehkäisivät tehokkaasti<br />
maan vettymisen ja kuraantumisen.<br />
Vedenjakelupisteen olosuhteet<br />
vaikuttavat merkittävästi<br />
myös jaetun veden laatuun.<br />
Talousveden turvallisuus<br />
varmistettava<br />
Harjoituksessa talousveden laadun<br />
valvonnasta vastannut Porvoon<br />
kaupungin terveydensuojelusuunnittelija<br />
Outi Lankia<br />
muistuttaa, että talousveden säiliöjakelussa<br />
on useita kriittisiä<br />
vaiheita. Veden laadun varmis-<br />
VESIHUOLTO-<br />
POOLI<br />
■ Vesihuoltopooli on vesihuoltoalan<br />
varautumista ohjaava<br />
yhteistoimintaelin, jota johtaa<br />
vesihuollon eri toimijoista<br />
koostuva poolitoimikunta.<br />
■ Poolin toiminta perustuu<br />
Huoltovarmuuskeskuksen,<br />
Suomen Kuntaliiton ja Vesi- ja<br />
viemärilaitosyhdistyksen väliseen<br />
sopimukseen.<br />
■ Vesihuoltopoolin toimisto sijaitsee<br />
Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksessä.<br />
tamiseksi on huomioitava kuljetus-<br />
ja jakelusäiliöiden, vesisäiliöiden<br />
täytössä käytettävien letkujen,<br />
jakeluhanojen, jakotukkien ja<br />
vedenhakuastioiden puhtaus sekä<br />
toiminnan hygieenisyys.<br />
– Harjoitus osoitti, että vedenjakelusäiliöiden<br />
sekä jakelussa<br />
käytettävien letkujen ja hanojen<br />
huolellinen puhdistus ja desinfiointi<br />
ennen vedenjakelun aloit-<br />
12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
allisuuteen ja toiminnan hygieenisyyteen<br />
VESIHUOLTO<br />
kriisitilanteissa<br />
Johanna Castrén<br />
Tilaustyöyksikön päällikkö Sami Sillstén esittelee HSY Veden koottavaa<br />
ja sisäpussilla varustettua vesisäiliötä, vieressä Porvoon veden<br />
johtaja, vesihuoltopoolin puheenjohtaja Karl-Gustav Björkell.<br />
tamista on tärkeää, vaikka säiliöt<br />
olisivatkin olleet vain talousvesikäytössä,<br />
Lankia toteaa.<br />
Osaan Porvoossa käytetyistä<br />
vedenjakelusäiliöistä jätettiin vettä<br />
yöksi. Aamulla otetut näytteet<br />
paljastivat, että säiliöiden vedessä<br />
ollut vapaa kloori oli kulunut<br />
yön aikana täysin eikä pystynyt<br />
enää ylläpitämään veden hygieenistä<br />
turvallisuutta.<br />
Klooripitoisuuden<br />
nostamista harkittava<br />
Veden säiliöjakelua edellyttävissä<br />
tilanteissa olisikin syytä harkita<br />
Osmo Seppälä<br />
Kesäkuisessa harjoituksessa vedenhaku tilavalla Myllymäen kentällä<br />
sujui leppoisasti. Porvoon vedellä on peräkärryihin rakennettuja<br />
säiliöitä erityistilanteiden vedenjakelua varten. Kuormalavat jakelupisteen<br />
alla pitävät sen kuivana ja siistinä.<br />
veden klooripitoisuuden nostamista<br />
tavanomaisesta veden hygieenisen<br />
laadun varmistamiseksi.<br />
Tällaisessa tilanteessa on tärkeää<br />
tiedottaa veden käyttäjille,<br />
että tavanomaista korkeampi<br />
klooripitoisuus on todennäköisesti<br />
aistinvaraisesti havaittavissa,<br />
mutta se parantaa merkittävästi<br />
veden turvallisuutta.<br />
Vedenhakuun osallistuneita<br />
oli ohjeistettu ottamaan Myllymäen<br />
kentälle mukaan omat vesiastiat.<br />
Nämä astiat vaihtelivat<br />
vesikanistereista kannellisiin ämpäreihin<br />
ja virvoitusjuomapulloihin,<br />
mikä kuvaa hyvin sitä astioiden<br />
kirjoa, jolla todellisessakin tilanteessa<br />
vettä noudettaisiin. Pistokokein<br />
tehdyt analyysit todistivat,<br />
että kaikki astiat eivät olleet<br />
riittävän puhtaita.<br />
– Talousveden säiliöjakelupisteeseen<br />
olisi hyvä järjestää vedenhakuastioiden<br />
huuhtelupiste<br />
klooriliuoksella, koska poikkeustilanteessa<br />
astiaa ei voi kotona<br />
pestä ja vedenhakuun otettavat<br />
astiat voivat olla melkein mitä<br />
tahansa. Lisäksi tulisi kiinnittää<br />
huomiota käsihygieniaan ja järjestää<br />
vedenjakopaikalle myös<br />
käsien pesupaikka, Outi Lankia<br />
summaa harjoituksen opetuksia.<br />
Harjoittelu tärkeää<br />
tositilanteiden varalta<br />
Talousvesiverkoston saastuminen<br />
tai suuri putkirikko ovat tilanteita,<br />
joissa puhtaan talousveden jakelu<br />
joudutaan järjestämään tilapäisratkaisuin.<br />
Tehokas toiminta<br />
kriisitilanteessa edellyttää etukäteen<br />
mietittyjä toimintamalleja ja<br />
varautumista.<br />
Porvoon veden johtaja, vesihuoltopoolin<br />
puheenjohtaja<br />
Karl-Gustav Björkell pitää harjoitusta<br />
tärkeänä niin Porvoon<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
13
veden kuin laajemminkin vesihuoltoalan<br />
kannalta.<br />
– Harjoituksen avulla saimme<br />
varautumissuunnittelumme tueksi<br />
kokeiltuihin toimintamalleihin<br />
perustuvaa tietoa varavedenjakelun<br />
järjestämisestä. Harjoitus<br />
muistutti myös siitä, ettei edes<br />
suunnitellussa tilanteessa kaikki<br />
toimi niin kuin on ajateltu.<br />
Hyvät toimintamallit<br />
kootaan oppaaseen<br />
Harjoituksesta tehtyjä havaintoja<br />
ja keskusteluja hyödynnetään<br />
varavedenjakelun järjestämistä<br />
käsittelevässä oppaassa, jonka<br />
vesihuoltopooli kokoaa. Vesihuoltolaitosten<br />
tueksi laadittava<br />
käytännönläheinen opas pyritään<br />
julkaisemaan sähköisenä<br />
vuoden loppuun mennessä.<br />
– Kaikkien vesihuoltolaitosten<br />
tulisi varautua järjestämään<br />
vaihtoehtoinen vedenjakelu omin<br />
voimavaroin vesihuollon tavanomaisissa<br />
häiriöissä, kuten verkostossa<br />
tapahtuvien korjaustöiden<br />
tai pienten putkirikkojen aikana.<br />
Tämä voi perustua laitosten<br />
omaan kalustoon, yhdessä naapurilaitosten<br />
kanssa hankittuun<br />
kalustoon tai sopimusperusteisesti<br />
käyttöön saatavaan kalustoon,<br />
Björkell muistuttaa.<br />
– Vakavammissa häiriöissä,<br />
joissa laitoksen omat voimavarat<br />
ja kalusto eivät riitä varavedenjakelun<br />
järjestämiseen, voidaan<br />
apua pyytää lähialueen muilta vesihuoltolaitoksilta<br />
ja kaupallisilta<br />
toimijoilta.<br />
Porvoon harjoituksessa testattiin<br />
tukeutumista Puolustusvoimien<br />
vedenjakelukalustoon virka-apuna.<br />
Karl-Gustav Björkellin<br />
mukaan siihen on perusteltua<br />
turvautua vain erityisen vakavissa<br />
vesihuollon erityistilanteissa,<br />
joissa mistään muualta ei saada<br />
riittävästi kalustoa tai apuvoimia<br />
tilanteen hoitoon. <br />
Johanna Castrén<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Kapteeni Timo Mörsky esittelee Puolustusvoimien vedenpuhdistuslaitteistoa,<br />
jolla Porvoonjoen vedestä saadaan juomakelpoista.<br />
Laitteiston kapasiteetti on 1 600 litraa tunnissa.<br />
Porvoonjoesta juomavettä<br />
■ Puolustusvoimien vedenpuhdistuslaitteistolla<br />
Porvoonjoen<br />
vedestä saatiin juomakelpoista<br />
kesäkuisessa valmiusharjoituksessa.<br />
Puolustusvoimien poikkeusolojen<br />
käyttöön tarkoitetulla<br />
laitteistolla voidaan puhdistaa<br />
makea pintavesi, merivesi sekä<br />
radioaktiivisesti, mikrobiologisesti<br />
tai kemiallisesti saastunut vesi<br />
juomakelpoiseksi.<br />
Vesihuollon erityistilanteissa<br />
vedenpuhdistuslaitteistoa voidaan<br />
hyödyntää, ellei lähiseudulla<br />
ole puhtaita vesilähteitä.<br />
– Vedenpuhdistuslaitteen toiminta<br />
perustuu käänteisosmoosin,<br />
jossa puhdistettava vesi ajetaan<br />
paineella tiiviiden puoliläpäisevien<br />
kalvojen läpi. Vedessä<br />
oleva sameus, mikrobit, virukset<br />
ja suolat pidättyvät kalvolle,<br />
josta vain vesimolekyylit pääsevät<br />
läpi. Puhdistetun veden turvallisuus<br />
varmistetaan vielä UVdesinfioinnilla<br />
ja kloorauksella,<br />
kapteeni Timo Mörsky kertoo.<br />
14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
VESIHUOLTO<br />
Kouvolan päivästä vauhtia toimintaan<br />
Suomen ensimmäinen<br />
Vesiosuuskuntapäivä<br />
oli Kouvolassa elokuussa.<br />
Kouvolan Vesiosuuskunnat<br />
ry:n ja Suomen<br />
Vesihuolto-osuuskunnat<br />
ry:n tapahtumassa<br />
käsiteltiin laajasti<br />
osuuskuntien arkea.<br />
TEKSTI JA KUVAT Reijo Vaurula<br />
Maassamme on yli 1 400<br />
vesiosuuskuntaa, joissa on yli<br />
100 000 jäsentä. Vesiosuuskuntia<br />
tarvitaan vielä paljon lisää, ennen<br />
kuin loputkin haja-asutuksen<br />
kiinteistöt – arviolta 200 000<br />
– ovat järjestetyn jätevesihuollon<br />
piirissä 2014 mennessä.<br />
Vesiosuuskuntapäivään osallistui<br />
40 näytteilleasettajaa ja kävijöitä<br />
toista tuhatta. Ohjelmassa<br />
oli yleisöluentojen lisäksi työpajoja.<br />
Niissä käsiteltiin laajasti vesiosuuskuntien<br />
arkea: osuuskunnan<br />
perustamista, hallinnointia,<br />
taloutta ja kiinteistökohtaista vesihuoltoa.<br />
Vesihuoltoteko-palkinto<br />
Lauri Tarastille<br />
Kouvolassa luovutettiin ensimmäinen<br />
tunnustus työstä vesihuollon<br />
kehittämisessä. Suomen<br />
Vesihuolto-osuuskunnat ry:n palkinnon<br />
sai ministeri, oikeustieteen<br />
lisensiaatti Lauri Tarasti.<br />
Palkintoperustelujen mukaan<br />
Tarasti on ympäristöministeriön<br />
selvitysmiehenä 2009 edistänyt<br />
merkittävästi suomalaista vesihuoltoa.<br />
Tarasti on korostanut<br />
kohtuullisuutta kiinteistökohtaisissa<br />
vaatimuksissa, mikä suosii<br />
kestävään kokonaisratkaisuun<br />
pääsemistä. Konkreettisia ehdotuksia<br />
hän teki muun muassa viemäröintihankkeille<br />
myönnettävästä<br />
neljän vuoden lisäajasta ja<br />
kiinteistökohtaisen neuvonnan<br />
lisäämisestä.<br />
Valtiolta kaivataan<br />
selkeää satsausta<br />
– Hajajätevesiasetus kaipaa uuden<br />
poliittisen käsittelyn, Tarasti<br />
vaati Kouvolassa.<br />
Hänen mukaansa vesiosuuskuntia<br />
pitää perustaa lisää viemäriverkoston<br />
laajentamiseksi.<br />
Se vaatii valtiolta selkeää taloudellista<br />
satsausta. Nykytasolla<br />
voidaan tukea vuosittain lähes<br />
5 000 uuden kiinteistön liittämistä<br />
viemäriverkostoon, jolloin<br />
2014 mennessä saadaan liitettyä<br />
20 000 uutta kiinteistöä.<br />
– Kannatan avustusten reilua<br />
korotusta, sillä tutkimuksen mukaan<br />
vuonna 2008 oli vielä noin<br />
Kouvolan Vesiosuuskuntapäivä<br />
21.8. tarjosi runsaasti käytännön<br />
tietoa ja kokemuksia sekä<br />
tuote-esittelyjä.<br />
VESIOSUUSKUNTIEN määrä kasvussa<br />
90 000 kiinteistöä liitettävissä viemäriverkostoon,<br />
Tarasti sanoi.<br />
<br />
Kunnan kumppani<br />
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö<br />
Hannele Pokka arveli<br />
omassa puheenvuorossaan niukan<br />
linjan jatkuvan valtion rahoituksessa.<br />
Ympäristöministeriön<br />
budjetissa on viime vuosien<br />
<br />
<br />
Kaivot<br />
Pumppaamot<br />
Säiliöt<br />
Erottimet<br />
Putket<br />
<br />
<br />
<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
15
VESIHUOLTO<br />
noin miljoonan euron ympäristönsuojeluraha<br />
suunnattu käytännössä yhteisviemäröintien<br />
avustamiseen.<br />
– Vesiosuuskunnat eivät kuitenkaan ole<br />
kunnallisten vesilaitosten kilpailijoita vaan<br />
tärkeitä yhteistyökumppaneita ja alueen vesihuollon<br />
jatke, Pokka muistutti.<br />
Pienpuhdistamojen laatu on herättänyt<br />
paljon keskustelua. Myös ministeriön kantaa<br />
on tivattu.<br />
– Pienpuhdistamonkin ostaja nauttii kuluttajansuojaa.<br />
Tuotteen valmistajalla on vastuu<br />
siitä, että laite toimii kunnolla, Pokka totesi<br />
ympäripyöreästi.<br />
Kärkevämmin kansliapäällikkö osoitti sanansa<br />
kuntien rakennusvalvonnalle.<br />
– Kuntien rakennusvalvonta on velvollinen<br />
antamaan apua ja ohjeita kiinteistönomistajille<br />
myös hajajätevesiasioissa.<br />
Valmisteilla olevan lainmuutoksen mukaan<br />
ns. mummonmökeille on tulossa helpotuksia,<br />
sillä 68 vuotta täyttäneet kiinteistön<br />
omistajat vapautetaan asetuksen toimeenpanosta<br />
pysyvästi ilman eri hakemusta.<br />
Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n toiminnanjohtaja<br />
Riitta Virtanen ja Kouvolan<br />
Vesiosuuskunnat ry:n puheenjohtaja Pertti<br />
Halsola ottavat pulloihinsa Kouvolan vettä.<br />
Kouvola suunnannäyttäjänä<br />
Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n puheenjohtaja<br />
Pertti Halsola toimi päivän tapahtumajohtajana<br />
ja oli tyytyväinen päivän antiin.<br />
– Ensimmäinen vesiosuuskuntapäivä onnistui<br />
hyvin, väkeä kävi toista tuhatta. Talouskin<br />
on tasapainossa, kiitos lukuisten näytteilleasettajien<br />
ja Leader-hankerahan, jota oli<br />
194 000 euron budjetista noin 70 prosenttia.<br />
– Kovan rahan ja talkootyön osuus on 15<br />
prosenttia kummankin. Talkootyötunteja kertyi<br />
arviolta, 3 000, Halsola arvelee.<br />
Ensimmäinen vesiosuuskuntapäivä oli pilottihanke,<br />
mutta jatkoa lienee tulossa joka<br />
vuosi. Päivän järjestelyistä vastuun kantanut<br />
Kouvolan Vesiosuuskunnat ry perustettiin alueelliseksi<br />
katto-organisaatioksi 1.4.2009. Jäsenosuuskuntia<br />
on 25, joissa on jäseniä 2 675.<br />
– Kun Kouvolan kaupunki perustettiin<br />
2009 alussa, oli luonnollista, että uuden Kouvolan<br />
alueen vesiosuuskunnat muodostavat<br />
yhden neuvotteluelimen kaupunkiin päin.<br />
Emme ole juurikaan tehneet jäsenhankintaa,<br />
mutta silti tähän alueelliseen yhdistykseen<br />
on jo liittynyt 75 prosenttia vesiosuuskunnista,<br />
Pertti Halsola kertoo.<br />
Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n sivuilta<br />
löytyy 33 vesipassikoulutuksen saaneen nimet<br />
ja yhteystiedot. Sivusto antaa myös vinkkejä<br />
työmaavalvojista sekä urakoitsijoista. Kouvolan<br />
alueella vesiosuuskuntia on syntynyt erityisesti<br />
vanhan Valkealan kunnan ja Anjalankosken<br />
alueilla. <br />
www.kouvolanvesiosuuskunnat.net<br />
www.vesiosuuskuntapaiva.info<br />
Sade- ja hulevedet hallintaan AQUATOP-kansistoilla<br />
AQUATOP -tuotesarja on suunniteltu<br />
erikseen tarkastus- ja sadevesikaivoon.<br />
Sadevesikansiston muotoilun ansiosta vesi<br />
ohjautuu ritiläkannen nieluihin.<br />
Vedenläpäisykyky on suuremman aukkopintaalan<br />
ansiosta 25-50 % parempi kuin perinteisissä<br />
sadevesiritilöissä.<br />
Tarkastuskaivon kansi on lukkiutuva ja siinä<br />
on tiivis nostokolo. Rakenne estää tehokkaasti<br />
sadevesien pääsyn verkostoon.<br />
Tule tutustumaan Aquatop-kansistoihin FinnBuildosastollemme<br />
6 f 39 Helsingin Messukeskukseen 6.-9.10.2010.<br />
Saint-Gobain Pipe Systems Oy<br />
Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI • Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA<br />
Puh. 0207 424 600 • fax 0207 424 601 • E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com<br />
www.sgps.fi<br />
16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
VESIHUOLTO<br />
noin miljoonan euron ympäristönsuojeluraha<br />
suunnattu käytännössä yhteisviemäröintien<br />
avustamiseen.<br />
– Vesiosuuskunnat eivät kuitenkaan ole<br />
kunnallisten vesilaitosten kilpailijoita vaan<br />
tärkeitä yhteistyökumppaneita ja alueen vesihuollon<br />
jatke, Pokka muistutti.<br />
Pienpuhdistamojen laatu on herättänyt<br />
paljon keskustelua. Myös ministeriön kantaa<br />
on tivattu.<br />
– Pienpuhdistamonkin ostaja nauttii kuluttajansuojaa.<br />
Tuotteen valmistajalla on vastuu<br />
siitä, että laite toimii kunnolla, Pokka totesi<br />
ympäripyöreästi.<br />
Kärkevämmin kansliapäällikkö osoitti sanansa<br />
kuntien rakennusvalvonnalle.<br />
– Kuntien rakennusvalvonta on velvollinen<br />
antamaan apua ja ohjeita kiinteistönomistajille<br />
myös hajajätevesiasioissa.<br />
Valmisteilla olevan lainmuutoksen mukaan<br />
ns. mummonmökeille on tulossa helpotuksia,<br />
sillä 68 vuotta täyttäneet kiinteistön<br />
omistajat vapautetaan asetuksen toimeenpanosta<br />
pysyvästi ilman eri hakemusta.<br />
Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n toiminnanjohtaja<br />
Riitta Virtanen ja Kouvolan<br />
Vesiosuuskunnat ry:n puheenjohtaja Pertti<br />
Halsola ottavat pulloihinsa Kouvolan vettä.<br />
Kouvola suunnannäyttäjänä<br />
Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n puheenjohtaja<br />
Pertti Halsola toimi päivän tapahtumajohtajana<br />
ja oli tyytyväinen päivän antiin.<br />
– Ensimmäinen vesiosuuskuntapäivä onnistui<br />
hyvin, väkeä kävi toista tuhatta. Talouskin<br />
on tasapainossa, kiitos lukuisten näytteilleasettajien<br />
ja Leader-hankerahan, jota oli<br />
194 000 euron budjetista noin 70 prosenttia.<br />
– Kovan rahan ja talkootyön osuus on 15<br />
prosenttia kummankin. Talkootyötunteja kertyi<br />
arviolta, 3 000, Halsola arvelee.<br />
Ensimmäinen vesiosuuskuntapäivä oli pilottihanke,<br />
mutta jatkoa lienee tulossa joka<br />
vuosi. Päivän järjestelyistä vastuun kantanut<br />
Kouvolan Vesiosuuskunnat ry perustettiin alueelliseksi<br />
katto-organisaatioksi 1.4.2009. Jäsenosuuskuntia<br />
on 25, joissa on jäseniä 2 675.<br />
– Kun Kouvolan kaupunki perustettiin<br />
2009 alussa, oli luonnollista, että uuden Kouvolan<br />
alueen vesiosuuskunnat muodostavat<br />
yhden neuvotteluelimen kaupunkiin päin.<br />
Emme ole juurikaan tehneet jäsenhankintaa,<br />
mutta silti tähän alueelliseen yhdistykseen<br />
on jo liittynyt 75 prosenttia vesiosuuskunnista,<br />
Pertti Halsola kertoo.<br />
Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n sivuilta<br />
löytyy 33 vesipassikoulutuksen saaneen nimet<br />
ja yhteystiedot. Sivusto antaa myös vinkkejä<br />
työmaavalvojista sekä urakoitsijoista. Kouvolan<br />
alueella vesiosuuskuntia on syntynyt erityisesti<br />
vanhan Valkealan kunnan ja Anjalankosken<br />
alueilla. <br />
www.kouvolanvesiosuuskunnat.net<br />
www.vesiosuuskuntapaiva.info<br />
Sade- ja hulevedet hallintaan AQUATOP-kansistoilla<br />
AQUATOP -tuotesarja on suunniteltu<br />
erikseen tarkastus- ja sadevesikaivoon.<br />
Sadevesikansiston muotoilun ansiosta vesi<br />
ohjautuu ritiläkannen nieluihin.<br />
Vedenläpäisykyky on suuremman aukkopintaalan<br />
ansiosta 25-50 % parempi kuin perinteisissä<br />
sadevesiritilöissä.<br />
Tarkastuskaivon kansi on lukkiutuva ja siinä<br />
on tiivis nostokolo. Rakenne estää tehokkaasti<br />
sadevesien pääsyn verkostoon.<br />
Tule tutustumaan Aquatop-kansistoihin FinnBuildosastollemme<br />
6 f 39 Helsingin Messukeskukseen 6.-9.10.2010.<br />
Saint-Gobain Pipe Systems Oy<br />
Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI • Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA<br />
Puh. 0207 424 600 • fax 0207 424 601 • E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com<br />
www.sgps.fi<br />
16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi: Sekä itä-<br />
HELSINGIN SEUDULLE<br />
– Entistä enemmän pyritään siihen, että liikenneverkko ja toisaalta maankäyttö ja asuminen ovat toisiinsa sitoutuneita, HSL:n<br />
toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo.<br />
18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
LIIKENNE<br />
että länsimetroa tarvitaan<br />
lisää raideliikennettä<br />
Helsingin seudun liikenteen<br />
(HSL) kulkuvälineillä<br />
matkustaa yli<br />
300 miljoonaa ihmistä<br />
vuodessa. Silti pääkaupunkiseudun<br />
tiet ruuhkautuvat<br />
yksityisautoista.<br />
HSL:n pyrkimyksenä<br />
onkin lisätä raideliikennettä.<br />
’Sormimaiseen’<br />
rataverkkoon on suunnitteilla<br />
poikittaislinjoja<br />
– metroa ja kehärataa<br />
rakennetaan lisää.<br />
TEKSTI: Merja Kihl ja Ari Mononen<br />
KUVAT Ari Mononen<br />
Helsingin seudun liikenne<br />
(HSL) perustettiin 17.6.2009, ja<br />
se aloitti toimintansa 1.1.2010.<br />
HSL syntyi, kun osia Pääkaupunkiseudun<br />
yhteistyövaltuuskunnasta<br />
(YTV ) ja Helsingin kaupungin<br />
liikennelaitoksesta (HKL)<br />
yhdistettiin.<br />
YTV:stä mukaan tuli liikenneosasto<br />
ja HKL:stä suunnitteluyksikkö,<br />
osa tiedotusta sekä matkalippujen<br />
tarkastus. HSL:llä on<br />
kuusi varsinaista jäsentä: Helsinki,<br />
Espoo, Vantaa, Kauniainen,<br />
Kerava ja Kirkkonummi. Tavoitteena<br />
on saada myös kahdeksan<br />
kehyskuntaa mukaan. Hyvinkään,<br />
Järvenpään, Mäntsälän,<br />
Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon,<br />
Tuusulan ja Vihdin kanssa<br />
on tekeillä selvitys HSL:ään liittymisen<br />
vaikutuksista.<br />
Metroliikennettä<br />
länteen ja itään<br />
Aivan ongelmitta liikenteen laajennus<br />
ei suju. Kiistaa on siitä,<br />
mihin suuntaan uusia raiteita pitäisi<br />
rakentaa ensimmäiseksi.<br />
Helsinki, Vantaa ja Sipoo<br />
suunnittelevat Östersundomiin<br />
uutta 50 000–80 000 asukkaan<br />
taajamaa ja haluavat sinne itämetron.<br />
Espoo asettaa etusijalle<br />
kaupunkiradan ja länsimetron,<br />
joita pitäisi jatkaa jo olemassa<br />
oleviin keskuksiin.<br />
– Sekä itä- että länsimetroa<br />
tarvitaan. Kysymys on vain ajoituksesta<br />
ja siitä, milloin pystytään<br />
saamaan tarpeeksi rahoitusta<br />
kummallekin. Molemmat ovat<br />
ilman muuta tarpeellisia, HSL:n<br />
toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi<br />
vakuuttaa.<br />
– Kun lisätään metroliikennettä<br />
ja jatketaan kehärataa pääradan<br />
suuntaan, niin on syytä<br />
kehittää myös liityntäpysäköintiä<br />
ja liityntälinjastoa. Ihmisten<br />
on päästävä asemalle polkupyörällä<br />
tai kävellen, ja myös autoille<br />
on oltava riittävästi pysäköintipaikkoja<br />
asemien yhteydessä,<br />
Rihtniemi muistuttaa.<br />
Poikittaisliikennettä<br />
myös raiteille<br />
Myös ’sormimaisen’ rataverkoston<br />
poikittaisliikennettä tulisi<br />
Rihtniemen mukaan lisätä, koska<br />
siinä tulevaisuuden kasvupotentiaalit<br />
ovat suurimmat.<br />
– Poikittaisen joukkoliikenteen<br />
Jokeri-linja on ollut menestystarina.<br />
Jokeri-I on saanut suuren<br />
määrän matkustajia. Nykyisten<br />
bussien vuorovälejä ei voida<br />
kuitenkaan enää kovin paljon tihentää,<br />
joten tavoitteena on saada<br />
lisää uusia isoja kaksoisnivelbusseja,<br />
myöhemmin poikittaista<br />
raitiotieliikennettäkin.<br />
Raide-Jokeri on yksi Helsingin<br />
seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman<br />
eli HLJ:n hankkeista,<br />
joiden avulla bussien tilalle<br />
saataisiin jossakin vaiheessa<br />
raideliikennettä. Myös Jokeri-II<br />
on ollut suunnitteilla.<br />
– Linjaa varten pitäisi kaivaa<br />
pitkä tunneli Keskuspuiston alitse.<br />
Helsingin kaupungin talous<br />
on aika kovilla, joten voi olla, että<br />
hanke sen takia vähän viivästyy,<br />
Rihtniemi arvelee.<br />
Eheämpään yhdyskuntarakenteeseen<br />
Uuden HSL:n tehtäviin kuuluvat<br />
seudun joukkoliikenteen suunnittelu<br />
ja tilaaminen. Kuntayhtymä<br />
vastaa myös HLJ:n laatimisesta.<br />
HLJ 2011 määrittelee 14 kunnan<br />
– myös kahdeksan HSL:n ulkopuolisen<br />
kehyskunnan – yhteiset<br />
tavoitteet liikennejärjestelmän<br />
kehittämiselle: mitkä ovat keskeiset<br />
liikenneinvestoinnit alueella ja<br />
missä järjestyksessä. Tavoitteena<br />
on, että HLJ 2011 -luonnos lähtee<br />
lausunnoille lokakuun lopussa.<br />
HLJ-selvitys pohjautuu osittain<br />
keväällä 2010 valmistuneeseen<br />
maankäyttö- ja raideverkkoselvitykseen<br />
(MARA). Siinä on<br />
hahmoteltu 40 vuodeksi sellaisia<br />
kaavoituksen ja alueellisen raideverkoston<br />
kehittämisperiaatteita,<br />
joilla voidaan pitkällä aikavälillä<br />
eheyttää yhdyskuntarakennetta<br />
ja edistää kestävää kehitystä sekä<br />
liikkumismahdollisuuksia.<br />
– MARA on ihan perustavaa<br />
pohja-aineistoa HLJ-työssä, jota<br />
on tehty yhdessä maakuntakaavan<br />
laatijoiden kanssa, Rihtniemi<br />
korostaa.<br />
– Entistä enemmän pyritään<br />
siihen, että liikenneverkko ja toisaalta<br />
maankäyttö ja asuminen<br />
ovat toisiinsa sitoutuneita. Lisäksi<br />
ajoitus suunnitellaan sellaiseksi,<br />
että raideverkkoa rakennetaan<br />
sinne, mihin suunnilleen samaan<br />
aikaan on tulossa asutusta.<br />
Lausuntokierroksen jälkeen<br />
HSL tekee alkuvuodesta 2011<br />
liikennejärjestelmäpäätöksen,<br />
jonka perusteella HSL ja kunnat<br />
tekevät aiesopimuksen valtion<br />
kanssa. Siinä valtiokin sitoutuu<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
19
SUVI RIHTNIEMI<br />
■ Synt. 8.4.1954 Helsingissä, isä Kokoomuksen entinen puheenjohtaja,<br />
kansanedustaja Juha Rihtniemi (1927–1971).<br />
■ Asuu Helsingin Töölössä, puoliso toimittaja Matti Niiranen.<br />
■ Diplomi-insinööri, joka opinnoissaan erikoistui maanmittaukseen.<br />
■ Työura: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimitusjohtaja<br />
1.9.2009–, sitä ennen 30 vuotta valtionhallinnossa mm. Maanmittauslaitoksen<br />
kehittämiskeskuksen vastuualuepäällikkönä, tutkijana<br />
VTT:n rakennustalouden laboratoriossa, maanmittausinsinöörinä Rauman<br />
maanmittaustoimistossa ja Uudenmaan maanmittauskonttorissa<br />
sekä maanmittaushallituksessa.<br />
■ Luottamustoimia: Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1982–2009,<br />
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 1995–2000, 1. varapuheenjohtaja<br />
2001–04, kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2007–09. Pääkaupunkiseudun<br />
neuvottelukunnan puheenjohtaja, Pääkaupungin yhteistyövaltuuskunta<br />
YTV:n hallituksen puheenjohtaja 2001–07.<br />
rahoittamaan hankkeita.<br />
– Rahoitus on keskeinen kysymys.<br />
Helsingin seudulle haluttaisiin<br />
paljon enemmän hankkeita<br />
kuin mihin realistinen rahoitustaso<br />
antaa mahdollisuuksia, Rihtniemi<br />
huokaa.<br />
Kiistaa kustannusten jaosta<br />
Kiistaa ei tule vain priorisoinnista<br />
vaan myös kustannusten jakamisesta.<br />
– HSL:n jäsenkuntien alueella<br />
joukkoliikenteen investointihankkeissa<br />
asianomainen kunta<br />
maksaa puolet kustannuksista<br />
itse, toinen puoli hoituu HSL:n<br />
kautta. HSL:n sisällä investoinnit<br />
jaetaan kuntien välillä eri liikennemuodoittain<br />
sen mukaan, paljonko<br />
eri kuntien asukkaat ovat<br />
käyttäneet joukkoliikennettä.<br />
Laskutusperusteet saadaan<br />
matkakorttijärjestelmästä, koska<br />
matkakortteihin on kirjattu matkustajien<br />
kuntalaisuustiedot.<br />
– Esimerkiksi länsimetron tapauksessa<br />
valtaosa HSL:n kautta<br />
kulkevistakin investointikustannuksista<br />
lankeaa varmaan Espoon<br />
maksettavaksi, koska valtaosa<br />
läntisen metrorataosuuden<br />
käyttäjistä on todennäköisesti espoolaisia,<br />
Rihtniemi ennakoi.<br />
Lipunhintoihin<br />
esitetään korotuksia<br />
Alkuvuodesta startanneen HSL:n<br />
talousarviota on Rihtniemen mukaan<br />
vaikea verrata aikaisempiin.<br />
– Esimerkiksi käytäntö, jonka<br />
mukaan puolet infrastruktuurin<br />
rakentamiskuluista laskutetaan<br />
kuntayhtymän kautta, on kokonaan<br />
uusi, hän perustelee.<br />
– HSL:n kokonaistalousarvioehdotus<br />
vuodelle 2011 on noin<br />
516 miljoonaa euroa, mutta lopullinen<br />
talousarvio katsotaan kuntien<br />
lausuntojen jälkeen. Helsingissä<br />
arviot ovat vielä pöydällä.<br />
Toimintamenoja arvioidaan<br />
kertyvän tänä vuonna yhteensä<br />
484,1 miljoonaa euroa. Operointikustannuksiksi<br />
arvioidaan 388,4<br />
miljoonaa euroa, mikä ylittäisi talousarvion<br />
noin 2,6 miljoonalla.<br />
Valtionosuus kaupunkien jouk-<br />
20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
koliikennetuesta HSL:lle on viisi<br />
miljoonaa euroa.<br />
Matkustajamäärän väheneminen<br />
näyttää pysähtyneen. Vuoden<br />
lipputuloiksi arvioidaan suunnilleen<br />
talousarvion mukaiset 239,7<br />
miljoonaa euroa.<br />
– Lipputulojen osuus on lähes<br />
puolet kokonaistalousarviosta<br />
485 miljoonaa euroa. Loput katetaan<br />
kuntaosuuksilla ja valtionosuudella,<br />
Rihtniemi selittää.<br />
– Vuoden 2011 lipputuloennuste<br />
on 254 miljoonaa, koska<br />
HSL:n talousarvioon sisältyy lipunhintojen<br />
korotusehdotus. Siinä<br />
seutulippujen hintoja korotettaisiin<br />
keskimäärin neljä ja kausilippujen<br />
3,5 prosenttia. Myös<br />
kaupunkien sisäisten lippujen<br />
hinnat nousevat, mutta eri tavoin<br />
eri kaupungeissa. Helsingissä korotusesitys<br />
on 6,2 prosenttia.<br />
Hintojen korotuspaineita aiheuttavat<br />
Rihtniemen mukaan<br />
kohonneet polttoainehinnat ja<br />
palkat sekä se, että liikennettä on<br />
lisätty jonkin verran.<br />
Osavuosikatsauksen mukaan<br />
HSL-kuntayhtymän jäsenkunnat ja osuudet<br />
Kerava 3,3%<br />
(5,3 M)<br />
Kauniainen<br />
0,8 % (2 M)<br />
Vantaa 19 %<br />
(71,8 M)<br />
Espoo 23,4 %<br />
(95,8 M)<br />
Kirkkonummi<br />
3,5 % (5,6 M)<br />
Helsinki 50 %<br />
(300,5 M)<br />
Kuntien äänivalta HSL:n yhtymäkokouksessa jakautuu kuntien perusomistuksien<br />
suhteessa siten, että yhden kunnan ääniosuus voi olla enintään 50<br />
prosenttia. Kuntien maksuosuudet joukkoliikenteen kustannuksista lasketaan<br />
kuitenkin sen perusteella, miten paljon kuntalaiset ovat käyttäneet<br />
HSL:n linjoja. Vuoden 2010 kustannukset kunnittain (ennuste) ovat suluissa.<br />
Kustannuksista noin puolet katetaan lipputuloilla, puolet kuntaosuuksilla.<br />
henkilöstömenot ylittänevät talousarvion<br />
200 000 eurolla.<br />
Toisaalta kustannuksia on<br />
säästynyt esimerkiksi siksi, että<br />
VR:n talvikauden liikennöintiongelmat<br />
vähensivät lähijunien liikennöintiä.<br />
Niinpä HSL:n maksut<br />
VR:lle jäävät 1,2 miljoonaa<br />
euroa odotettua pienemmiksi.<br />
Kalusto asiakas- ja<br />
ympäristöystävälliseksi<br />
HSL kilpailuttaa noin viidenneksen<br />
liikenteestä vuosittain. Kilpailutuksen<br />
yhteydessä joukkoliikenteeseen<br />
saadaan uudenlaista<br />
kalustoa.<br />
– Tulevissa tarjouskilpailuissa<br />
uusiin busseihin vaaditaan kolme<br />
LIIKENNE<br />
lastenvaunupaikkaa. Niin ikään<br />
linja-autojen koot voivat hieman<br />
muuttua. Uudeksi vaihtoehdoksi<br />
tulee 12-metrinen telibussi, joka<br />
muualla Euroopassa on jo yleisin<br />
bussimalli.<br />
– Kalusto pyritään saamaan<br />
sellaiseksi, jota asiakkaat tarvitsevat<br />
ja joka toisaalta on kustannusten<br />
kannalta järkevää, Rihtniemi<br />
tiivistää.<br />
Kilpailutuksessa lisäpisteitä<br />
tulee ympäristöystävällisiksi katsottavien<br />
polttoaineiden käytöstä.<br />
Tämä voi lisätä maakaasu- ja<br />
hybridibussien määrää HSL:n<br />
linjoilla.<br />
– Johdinautoliikenteestä valmistuu<br />
selvitys syksyn aikana.<br />
Johdinautoja on kaavailtu kantakaupunkiin,<br />
missä niiden ympäristöystävällisyydestä<br />
olisi eniten<br />
hyötyä. Toisaalta johtimien asentaminen<br />
kaduille on myös kaupunkikuvallinen<br />
kysymys, joten<br />
näkemyksiä niin puolesta kuin<br />
vastaan varmaan esitetään, Suvi<br />
Rihtniemi sanoo. <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
21
USA:n suurin infraprojekti maksoi 4,6 mrd. dollaria∞<br />
BOSTONIN VALTAVÄYLÄ tunneliin<br />
Big Dig – tai virallisesti the<br />
Central Artery Tunnel Project –<br />
on Yhdysvaltain historian suurin<br />
infrastruktuuriprojekti. Bostonin<br />
keskeisen valtaväylän siirtäminen<br />
tunneliin maksoi 4,6 miljardia<br />
dollaria ilman rakentamisen<br />
aikaisia korkoja. Rakentamistyö<br />
aloitettiin 1991 ja saatiin päätökseen<br />
2006.<br />
● Urpo Vainio, kaupungininsinööri<br />
Vantaan kaupunki<br />
Bostonin itälaidan halki maanpinnan<br />
ylläpuolella kulki aikaisemmin 6-kaistainen<br />
valtatie I-93. Tie eristi keskusta-alueen rantaalueesta.<br />
Se oli myös pahoin ruuhkautunut.<br />
Liikenne oli kasvanut 75 000 ajoneuvosta/<br />
vrk (1959) 190 000 ajoneuvoon/vrk vuoteen<br />
1990 mennessä. Lisäksi Loganin kansainvälisen<br />
lentokentän nopeasti kasvava liikenne<br />
joutui käyttämään tätä reittiä.<br />
Useita osahankkeita<br />
Hankeen suunnittelu alkoi virallisesti ympäristövaikutusten<br />
selvittämisellä 1983. Yhdysvaltain<br />
kongressi hyväksyi hankkeen rahoituksen<br />
1987, ja rakentaminen saattoi alkaa<br />
neljä vuotta myöhemmin.<br />
Työtä organisoimaan palkattiin työyhteenliittymä.<br />
Toteuttamiseen osallistui yli<br />
100 suunnittelutoimistoa ja noin 300 rakennusliikettä.<br />
Projekti koostuu useista osahankkeesta:<br />
■ 5,6 km pitkä valtatietunneli aikaisemmin<br />
Bostonin keskustan halki pohjois-etelä<br />
-suunnassa kulkeneen väylän alapuolella (I-<br />
93). Tunneli on nimetty Thomas P. O´Neill<br />
Juniorin mukaan.<br />
■ Loganin lentokentälle johtava meren alla<br />
kulkeva tunneli, joka liittyy I-93 -tiehen<br />
22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
LIIKENNE<br />
Tunnelien ilmanvaihto ja huolto vaativat<br />
isoja rakennelmia. Taustalla Bostonin<br />
keskustan pilvenpiirtäjiä.<br />
Lentoasemalle johtavan tunnelin<br />
liittymäjärjestelyjä Word Trade Centerin<br />
kohdalla.<br />
häiritä liikennettä eikä vaarantaa maanpinnan<br />
yläpuolella kulkevan valtaväylän liikennettä.<br />
Siksi piti kehittää tekniikka, joka mahdollisti<br />
turvallisen rakentamisen vanhan tien alla ja<br />
toisaalta teki mahdolliseksi liikenteen joustavan<br />
siirtämisen uudelle väylälle.<br />
Tunnelin seinien rakentamiseen kehitettiin<br />
myös uusia innovaatioita. Tunnelin rakentamista<br />
tunkkaamalla käytettiin ensimmäistä<br />
kertaa Yhdysvalloissa tässä laajuudessa.<br />
Viisi kaistaa etelään valtatien<br />
I-93 tunnelissa. Kaksi<br />
kaistaa erkanee I-90 -tielle.<br />
ja johtaa I-90 -tien lentokentälle. Tämä kolmas<br />
lentokentälle vievä tunneli nimettiin Ted<br />
Williams -tunneliksi. Aikaisemmin toteutetut<br />
lentokenttätunnelit johtavat suoraan kaupungin<br />
keskustaan.<br />
■ Charles-joen yli johtava I-93 -tien silta,<br />
joka on saanut nimen Leonard P. Zakimin<br />
silta.<br />
■ Rose Kennedy Greenway -niminen puistoalue<br />
I-93 -valtatietunnelin päällä aikaisemman<br />
tien paikalla Bostonin keskustassa.<br />
Hankalia kohteita – uutta tekniikkaa<br />
Rakennustyössä riitti haasteita. Tunnelia rakennettiin<br />
Bostonin satama-altaan ja leveän<br />
Fort Point -kanavan alitse sekä valtatien alle.<br />
Eteläiselle rautatieasemalle johtavien seitsemän<br />
raiteen alitse ja metrotunnelin yli jouduttiin<br />
myös kaivautumaan. Tunnelia jouduttiin<br />
tekemään myös osaksi vanhalle täyttömaalle.<br />
Bostonhan on rakennettu hyvin suurelta osin<br />
jokeen ja merenlahteen täytetyille alueille.<br />
Rakentaminen ei saanut kohtuuttomasti<br />
Rose Kennedy Greenway on<br />
laaja puistovyöhyke valtatien<br />
päällä.<br />
Leonard P. Zakimin leveä vinoköysisilta johtaa<br />
I-93 -tien Charles-joen yli pohjoiseen.<br />
Tunnelin päälle korkeatasoinen<br />
puistovyöhyke<br />
Charles-joen sillan rakentaminen oli haaste<br />
varsinkin ympäristösyistä. Suunnittelu uskottiin<br />
sveitsiläiselle insinöörille Christian Mennille,<br />
joka ehdotti ratkaisuksi sulavalinjaista<br />
vinoköysisiltaa. Sillalla on kaksi alhaalta haarautuvaa<br />
pylonia. Se on levein vinoköysisilta<br />
maailmassa.<br />
Keskustan poikki kulkevan valtatien painaminen<br />
tunneliin vapautti maanpintaa muuhun<br />
käyttöön. Aluetta ei kuitenkaan käytetty<br />
liikerakentamiseen vaan ympäristön tilan<br />
kohentamiseen. Tunnelin päälle toteutettiin<br />
noin 12 ha:n laajuinen korkeatasoinen puistovyöhyke<br />
– the Rose Kennedy Greenway. Se<br />
käsittää istutuksia, kävelyteitä, suihkulähteitä<br />
ja taidetta.<br />
Myös muita ympäristön tilaa parantavia<br />
hankkeita kytkettiin projektiin, mm. lentoasemalle<br />
johdettiin tunneliin sijoitettu bussimetro.<br />
Alunperin oli tarkoitus yhdistää raiteilla<br />
Bostonin eteläinen ja pohjoinen rautatieasema,<br />
mutta hankkeesta jouduttiin luopumaan<br />
kustannussyistä.<br />
Big Dig on ollut kiistelty hanke sekä rakentamisen<br />
aikana että sen jälkeen. Toteuttamiskustannukset<br />
nousivat miltei kolminkertaisiksi<br />
alkuperäisestä arviosta. Toteuttajia syytettiin<br />
rakennusvirheistä ja taloudellisista väärinkäytöksistä.<br />
Kiistatonta lienee Big Digin myönteinen<br />
vaikutus liikenteen sujumiseen ja ympäristön<br />
tilaan Bostonin keskustassa. <br />
Artikkeli perustuu SKTY:n elokuussa 2010 tekemään<br />
matkaan Bostoniin ja siellä pidettyyn APWA:n kansainväliseen<br />
kongressiin. Tietoja Big Dig -hankkeesta on<br />
saatu erityisesti Robert Albeelta, joka toimi hankkeen<br />
teknisenä johtajana.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
23
LIIKENNE<br />
Maakunnan vilkkain liikenneväylä valmistuu 2012<br />
JOENSUUN KEHÄTIE on Pohjois-Ka<br />
Pielisjoen ylitse, Pekkalan nykyisen sillan eteläpuolelle rakennetaan<br />
toista ajorataa varten uusi kolmekaistainen<br />
450 metriä pitkä silta.<br />
Valokuvasovitus Pekkalan silloista/Hannu Nurmi 28.5.2010<br />
Joensuun kehätien rakentaminen<br />
alkoi maaliskuussa,<br />
ja hanke valmistuu<br />
2012 lopulla. Joensuun<br />
kaupungin kehätienä<br />
toimiva tiejakso välittää<br />
sekä pitkämatkaista<br />
että paikallista liikennettä.<br />
Pohjois-Karjalan vilkkain<br />
liikenneväylä sijaitsee kaupunkirakenteen<br />
sisällä ja<br />
on tärkeä kaupunginosien<br />
välinen liikenneyhteys.<br />
● Hannu Nurmi<br />
projektipäällikkö<br />
Liikennevirasto<br />
Joensuun kehätie parannetaan<br />
4-kaistaiseksi eritasoliittymin varustetuksi<br />
valtatieksi noin 6 kilometrin<br />
matkalta. Karjalankadun kohdalle<br />
rakennetaan uusi eritasoliittymä,<br />
ja nykyisiä eritasoliittymiä parannetaan.<br />
Hankkeen yhteydessä toteutetaan<br />
myös kehätiehen liittyviä<br />
Joensuun kaupungin kadunrakennuskohteita.<br />
Hankekokonaisuuden toteuttamiseen<br />
on budjetoitu valtion rahoitusta<br />
35 milj. euroa ja Joensuun kaupungin<br />
rahoitusta noin 4,5 milj. euroa.<br />
Hankkeen työllistävä vaikutus on yhteensä<br />
1 500 henkilötyövuotta, josta<br />
TYL Joensuun kehätie<br />
Käpykankaalla on kesäkuun alusta alkaen ollut käytössä suuri työn aikainen kiertoliittymä. Kiertoliittymän sisälle on parasta aikaa rakenteilla<br />
kaksi pitkää alikulkukäytävää ja kaistajärjestelyt liikennevaloineen. Liikenne kiertoliittymässä on toiminut hyvin.<br />
24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
lopulla<br />
rjalan kärkihanke<br />
työmaan osuus on 500 henkilötyövuotta.<br />
Sujuvuus ja turvallisuus<br />
kaipaavat kohennusta<br />
Joensuun kehätien ensimmäinen<br />
vaihe rakennettiin 1980–1984.<br />
Kehätie rakennettiin silloin yksiajorataisena<br />
toiseen ajorataan<br />
varautuen niin, että osa silloista<br />
tehtiin kerralla riittävän pitkiksi<br />
tai suunnittelemalla risteyssillat<br />
jatkettaviksi. Liikenteellisesti<br />
poikkeavaksi ratkaisuksi jäi Karjalankadun<br />
tasoliittymä.<br />
Liikennemäärä kehätiellä on<br />
ensimmäisen vaiheen valmistumisen<br />
jälkeen kolminkertaistunut.<br />
Nykyinen liikennemäärä on<br />
14 000–22 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.<br />
Kehätien sujuvuuden<br />
ja turvallisuuden lisääntyessä liikennemäärän<br />
arvioidaan kasvavan<br />
noin 30 000 ajoneuvoon<br />
vuorokaudessa 2020 mennessä.<br />
Liikennemäärien kasvun<br />
myötä kehätien toimivuus on<br />
heikentynyt. Sinne on jouduttu<br />
asettamaan 60 km/h nopeusrajoitus<br />
2 kilometrin matkalle. Karjalankadun<br />
valo-ohjatussa liittymässä<br />
ja eritasoliittymien kiihdytyskaistattomilla<br />
rampeilla on<br />
jatkuvia toimivuusongelmia.<br />
Liikenneonnettomuuksia on<br />
1998–2007 tapahtunut yhteensä<br />
87, joista yksi onnettomuus on<br />
johtanut kuolemaan, 17 on johtanut<br />
loukkaantumiseen ja 69<br />
omaisuusvahinkoihin. Erityisesti<br />
Karjalankadun liittymässä tapahtuu<br />
paljon onnettomuuksia.<br />
Toinen ajorata ja<br />
eritasoliittymiä<br />
Kehätielle rakennetaan toinen<br />
ajorata välille Siilainen–Repokallio.<br />
Nopeusrajoitus on valmistumisen<br />
jälkeen 80 km/h,<br />
ja sujuvuuden ja turvallisuuden<br />
varmistamiseksi siellä kielletään<br />
hidas ja kevyt liikenne.<br />
Karjalankadun kohdalle rakennetaan<br />
uusi eritasoliittymä.<br />
Karjalankatu johdetaan kehätien<br />
ylitse, ja liittymään rakennetaan<br />
suorat rampit etelään päin.<br />
Nykyisiä neljää eritasoliittymää<br />
parannetaan. Käpykankaan<br />
ja Kettuvaarantien eritasoliittymissä<br />
nykyisiä risteyssiltoja jatketaan<br />
toista ajorataa varten ja<br />
rampit varustetaan liittymis- ja<br />
erkanemiskaistoilla. Utran ja<br />
Repokallion eritasoliittymiin<br />
rakennetaan uudet liittymis- ja<br />
erkanemiskaistat.<br />
Pielisjoen ylitse uusi silta<br />
Pielisjoen ylitse, Pekkalan nykyisen<br />
sillan eteläpuolelle rakennetaan<br />
toista ajorataa varten<br />
uusi kolmekaistainen 450<br />
metriä pitkä silta. Kolmas kaista<br />
on tarpeen lähekkäin olevien<br />
eritasoliittymien liittymis- ja<br />
erkanemiskaistojen vuoksi. Sekä<br />
uuteen että vanhaan siltaan tulee<br />
läpinäkyvä melukaide.<br />
Hankkeen yhteydessä rakennetaan<br />
kaikkiaan 23 uutta siltaa,<br />
korjataan 7 ja puretaan 6 vanhaa<br />
siltaa. Repokallion ja Nurmeksentien<br />
risteyssillat uusitaan kokonaan.<br />
Melusuojauksia rakennetaan<br />
lähes 5 kilometriä.<br />
Täysin uusia kevyen liikenteen<br />
yhteyksiä rakennetaan noin<br />
3 km, mm. kehätien länsipuolelle<br />
Karjalankadun ja Repokallion<br />
liittymän välille ja Ilomantsiin<br />
johtavan kantatien 74 varteen<br />
Repokallion ja Iiksenportin<br />
välille.<br />
Joensuun kaupungin kohteina<br />
rakennetaan mm. Karsikon<br />
kaupunginosaan kiertoliittymä<br />
ja kevyen liikenteen väylää Karjalankadulle.<br />
Turvallisuus paranee,<br />
melu ja päästöt vähenevät<br />
Kehätien rakentaminen kaksiajorataiseksi<br />
eritasoliittymin<br />
Tulevaisuudessa<br />
Suomikin voi<br />
näyttää erilaiselta<br />
Vain kalliossa muutokset ovat hitaita<br />
Olemme mukana Ympäristö, Yhdyskunta,<br />
Vesi & Viemäri, Jäte & Kierrätys 2010<br />
-messuilla 6.–9.10.2010.<br />
Tervetuloa tutustumaan loppusijoitukseen<br />
osastollemme 5a31.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
25
TYL Joensuun kehätie<br />
UUSIA NÄKÖKULMIA<br />
HUOMISELLE<br />
Kesän aikana on uusittu Nurmeksentien siltaa. Ajoneuvot ohjattiin<br />
kiertotielle, mutta kevyelle liikenteelle rakennettiin varasilta.<br />
RAMBOLL YMPÄRISTÖMESSUILLA 6.–8.10.2010<br />
Helsingin Messukeskuksessa<br />
Tule osastollamme 5B31 järjestettävään<br />
asiantuntijaseminaariin kuulemaan ja<br />
keskustelemaan ympäristömme suunnittelun<br />
tulevaisuuden ratkaisuista.<br />
Esitykset ovat ke-pe klo 9.30-12.00 ja 13.30-16.00.<br />
Katso tarkempi ohjelma: www.ramboll.fi / ajankohtaista<br />
/ messut ja tapahtumat / asiantuntijaseminaari<br />
Palveluja kunnille ja rakentajille<br />
Teemamme ympäristö- ja yhdyskunta-alan<br />
ammattimessuilla ovat:<br />
<br />
<br />
<br />
Tervetuloa messuosastollemme 5 C 51<br />
varustetuksi valtatieksi varmistaa<br />
kehätien toimivuuden ja parantaa<br />
niin kehätien kuin katuverkon<br />
liikenneturvallisuutta.<br />
Liikenneonnettomuuksien odotetaan<br />
puolittuvan. Vaikutus ulottuu<br />
myös katuverkolle, koska sujuva<br />
kehätie vähentää katuverkon<br />
liikennettä.<br />
Hankkeen myötä valtatien ja<br />
kaupungin katuverkon liikenne<br />
saadaan nykyistä paremmin erilleen.<br />
Kevyen liikenteen olosuhteet<br />
paranevat uusien kevyen liikenteen<br />
väylien ja alikulkukäytävien<br />
ansiosta.<br />
Melusuojausten ja liikenteen<br />
sujuvuuden paranemisen myötä<br />
liikenteen aiheuttamat melu- ja<br />
päästöhaitat vähenevät.<br />
ST-urakka Liikenneviraston<br />
johdolla<br />
Urakkakilpailu hankkeesta käytiin<br />
2007 valmistuneen tiesuunnitelman<br />
ja 2009 valmistuneen<br />
tiesuunnitelman täydennyssuunnitelman<br />
pohjalta. Urakkamuotona<br />
on pääosin suunnittele-toteuta<br />
-urakka (ST-urakka) niin,<br />
että Pekkalan sillan toteutus tapahtuu<br />
tilaajan laatiman rakennussuunnitelman<br />
mukaan.<br />
Tiehanke kilpailutettiin vuoden<br />
vaihteessa 2009–10. Urakan<br />
pääurakoitsijaksi valittiin Kesälahden<br />
Maansiirto Oy:n ja Destia<br />
Oy:n muodostama työyhteenliittymä<br />
TYL Joensuun kehätie.<br />
Liikennevirasto toimii rakennuttajana<br />
pääurakassa. Joensuun<br />
kaupungin kadun rakennuskohteet<br />
sisältyvät pääurakkaan erikseen<br />
hinnoiteltuina kohteina.<br />
Kaupungin edustaja osallistuu<br />
hankkeen työmaakokouksiin ja<br />
laadunvalvontaan omien kohteidensa<br />
osalta. Liikennevirasto laskuttaa<br />
kaupunkia sovitun vuotuisen<br />
maksuohjelman mukaan.<br />
Urakkatarjouspyyntö sisälsi<br />
melko paljon ehdollisia kohteita,<br />
mm. kaikki linjojen siirrot. Linjojen<br />
omistajat – mm. Joensuun Vesi<br />
– ovat tehneet erilliset sopimukset<br />
suoraan pääurakoitsijan kanssa.<br />
Työn aikaiset liikennejärjestelyt<br />
haasteena<br />
Rakentaminen tulee aiheuttamaan<br />
haittaa alueen tie- ja katuliikenteelle<br />
alentuneina nopeusrajoituksina<br />
ja työn aikaisina liikennejärjestelyinä.<br />
Haittojen vaikutuksia<br />
on pyritty vähentämään<br />
hyvällä ennakkosuunnittelulla,<br />
työn vaiheistuksella ja aktiivisella<br />
tiedottamisella. Urakan välitavoitteissa<br />
on korostunut kevyen<br />
liikenteen turvallisuus.<br />
Ensimmäisenä suurena rakennuskohteena<br />
kesän aikana on ollut<br />
Nurmeksentien sillan uusiminen.<br />
Tänä aikana ajoneuvoliikenne<br />
on ohjattu kiertotielle, mutta<br />
kevyttä liikennettä varten rakennettiin<br />
kehätien ylitse silta varasiltakalustoa<br />
käyttäen.<br />
Liikennejärjestelyiden toimivuuden<br />
kannalta vaativin kohde<br />
on siinä vaiheessa, kun Käpykankaalla<br />
jatketaan ja korjataan nykyisiä<br />
kehätien ylittäviä risteyssiltoja.<br />
Sillat uusitaan silta kerrallaan.<br />
Liikenteen toimivuuden<br />
varmistamiseksi kehätielle rakennetaan<br />
väliaikainen kiertoliittymä.<br />
Näin osa liikenteestä saadaan<br />
ohjattua kehätielle suoraan korjattavia<br />
siltoja ylittämättä. <br />
26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
Liikenteen trendit<br />
Elämysten vuosisadan päästyä<br />
alkukymmenensä loppuun on<br />
hyvä katsoa, mikä meitä jatkossa<br />
odottaa eri liikennemuotojen käytössä.<br />
Henkilöliikenne kiinnostuu<br />
lähiympäristöstä<br />
Päivittäinen liikkumisemme on<br />
jo vuosikymmeniä pysytellyt runsaan<br />
tunnin aikabudjetissa ja erillisten<br />
matkojen luku kolmessa. Miten<br />
paljon siinä ajassa ehtii, riippuu<br />
systeemin nopeudesta. Tätä nykyä<br />
tyyppiarvona on noin 42 kilometriä<br />
vuorokaudessa eli lähes 15 kilometriä<br />
matkaa kohti. Keskituntinopeus<br />
on komeasti lähes 40 eli mopomenoa.<br />
Autolla toimitetaan leijonanosa<br />
matkanteosta, kolme neljännestä.<br />
Ennen hallitsi sahaaminen edes<br />
takaisin asunnon ja työpaikan väliä.<br />
Nyt ne matkat ovat jääneet viidenneksen<br />
tasolle, ja pääosa on vaeltelua<br />
vapaa-ajalla, ostoksilla, vieraisilla<br />
ja asioilla vallan muiden määräpaikkojen<br />
välillä. Asunto sentään<br />
pitää pintansa joko lähtö- tai määräpaikkana,<br />
jopa kasvattaakin merkitystään.<br />
Kotini on linnani ja päin<br />
vastoin.<br />
Jos liikennettä halutaan pitää jotenkin<br />
kurissa, pitää katsoa, missä<br />
asuu. Professori Pentti Murole<br />
valisti meitä jo kauan sitten, että<br />
muuttokuorma kannattaa lähettää<br />
sen sijaan, että itse pendelöisi kymmeniä<br />
kilometrejä päivittäin. Tiivis<br />
yhdyskunta ja tehokkaat joukkoliikenneyhteydet<br />
keskuspaikkojen välillä<br />
ratkaisevat tulevaisuuden matkustamisen.<br />
Lähiteema hallitsee ja<br />
tuo mukaan monipuolisemman valinnanvaran<br />
liikennemuotoihin.<br />
Hetivalmius<br />
logistiikan avainsana<br />
Logistiikan alalla meillä on menossa<br />
viides vallankumous, jossa orkesterin<br />
sooloja soittavat autot, lentokoneet,<br />
putket ja piuhat. Erikoisesti<br />
hetivalmiit vesi- ja kaasujohdot<br />
ovat aikamme sankareita. Virtausnopeus<br />
ei ole kovin suuri, kävelyvauhtia,<br />
mutta hyödyke tulee heti<br />
kun hanan avaa.<br />
Hetivalmiuden voi tuottaa myös<br />
puskuroimalla tarvittavat hyödykkeet<br />
sopivasti. Päivittäistavaraa ihminen<br />
tarvitsee 6 kiloa, josta jää<br />
jätettä kilo. Kyllä ansioäitien kädet<br />
venyvät, jos kolmellekin kantaa.<br />
Lähiruuasta ja muista ei-etäkuvioista<br />
puhutaan paljon, mutta villoja<br />
on vähemmän. Globaalit ketjut<br />
ovat välttämättömiä, koska banaani<br />
ei suostu kasvamaan muualla<br />
kuin lämpimässä. Lähipalstan<br />
viljelijä saa harvoin kunnollista tavaraa<br />
aariltaan, ainakin jos koettaa<br />
viljellä porkkanaa. joka on hyötykasveista<br />
vaativimpia. Ainoa varma<br />
kasvusto puskee eriasteisia rikkaruohoja,<br />
mutta ehkä niistäkin saa<br />
yrttijuomia.<br />
Hyödykkeitä on muuten vallan<br />
valtavasti. Rautakauppa Starkki<br />
mainostaa, että heillä on 100 000<br />
nimikettä myymälässä. ”Niillä pääsee<br />
alkuun.”<br />
Seitsemäs liikennemuotomme<br />
tiedonhallinta<br />
Nykyajassa toimii kuusi fyysisen liikenteen<br />
muotoa: vesiliikenne, lentoliikenne,<br />
kävely, pyöräily, autoilu<br />
Muu yksityinen<br />
1,7 km<br />
Kevyt liikenne<br />
2,1 km<br />
ja raideliikenne. Jokaisella on omat<br />
ominaiset tehtävänsä. Kokonaisuutta<br />
paimentaa jatkuvasti kehittyvä<br />
tiedonhallinta.<br />
Paikkatiedoista tärkein on satelliittinavigointi,<br />
josta on jo tullut<br />
enemmistölle kelpaava laji myös<br />
autoihin ja kävelykännykkään. Internet<br />
sisältää loisteliaita tietopankkeja,<br />
joissa on myös paljon<br />
matkojen suunnitteluun tarpeellista,<br />
jopa neuvonantajia. Tulevaisuudessa<br />
vilkkuu, että asunnolta poistuminen<br />
edellyttää lähtölupaa, kuten<br />
nykyisin lentoliikenne. Ilman sitä<br />
joutuu tungokseen, eikä Isoveli<br />
takaa onnellista perille pääsyä.<br />
Tietoyhteydet korvaavat lisääntyvästi<br />
paikalla oloa sitä mukaa,<br />
kun digitaalinäytöt kasvavat seinänkokoisiksi<br />
ja tapahtumapaikoilla<br />
on ruuhkaa kuin Duisburgissa.<br />
EU päätti kaukonäön digitalisoinnista<br />
jo 1990-luvulla. Silloinen<br />
talouskomissaari Martin Bangemann<br />
empi kauan, mutta päätti<br />
oikein.<br />
Verkkokauppakin tuntuu virkistyvän<br />
hiljakseen. Onhan toki joukko<br />
päivittäishyödykkeitä, kuten<br />
piimä ja pluttana, joiden itsenoutoon<br />
ei sisälly minkäänlaista markkinahupia.<br />
Yleiskuva liikkumisesta 2005<br />
Henkeä kohti laskettuna tehtiin 2,9 kotimaanmatkaa vuorokaudessa.<br />
Matkojen yhteispituus oli 42 km ja niihin käytettiin aikaa 1h 11 min.<br />
KOTIMAAN MATKASUORITE 42 KM/HENKILÖ/VRK<br />
Julkinen liikenne 6,1 km<br />
Muu vapaa-aika Työ 7,4 km<br />
11,8 km<br />
Henkilöauto<br />
32 km<br />
Mökki<br />
2,6 km<br />
Vierailu 8,7 km<br />
Lähde: Henkilöliikennetutkimus 2004–05, LVM ja WSP LT-Konsultit<br />
Pekka Rytilä on<br />
71-vuotias tekniikan<br />
lisensiaatti, joka toimii<br />
Liikennesuunnittelun<br />
Seuran puheenjohtajana<br />
ja Pöyry Finland Oy:n<br />
erityisasiantuntijana.<br />
Koulu, opiskelu<br />
1,6 km<br />
Työasia 3,9 km<br />
Ostos, asiointi<br />
5,8 km<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
27
15 000 asukkaan Orimattila synnyttää 20 000 asuk<br />
UUSI KAUPUNKI nousee<br />
Kokonaisen kaupungin suunnittelu ennestään<br />
rakentamattomalle alueelle on harvinaista. Orimattilassa<br />
se toteutuu oikoradan ja moottoritien<br />
varteen, johon nousee ekotehokas Henna.<br />
TEKSTI JA KUVA Merja Åkerlind<br />
– Harva pääsee sähläämään<br />
uutta kaupunkia, tietää Orimattilan<br />
tekninen johtaja Raimo Ikäheimonen.<br />
Eläkepäiviensä kynnyksellä<br />
hän valmistelee Lahden<br />
oikoradan ja moottoritien varteen<br />
uutta 20 000 asukkaan taajamaa.<br />
– Tuttu mittakaava, kolme kilometriä<br />
sivu kuin aikanaan Sköldvikin<br />
öljynjalostamolla ja Rauman<br />
sellutehtaalla. Hennaan vain tulee<br />
enemmän yksittäisiä palasia, ja<br />
maisema on vaihtelevampi.<br />
Kaupungin ja yhteistyökumppanin<br />
SRV Yhtiöitten pyrkimyksenä<br />
on luoda ekotehokas mallikaupunki,<br />
jonka voisi hyödyntää suomalaisena<br />
vientituotteena.<br />
Alkukesästä ratkaistu arkkitehtikilpailu<br />
osoitti ideointitehtävän<br />
kiinnostavuuden. Vastauksia<br />
tuli yli 70, valtaosa postileimoista<br />
päätellen ulkomailta. Ykköspalkinnon<br />
jakoivat keskitetty ja hajautettu<br />
rakentamisratkaisu.<br />
– Tiivis ydinkeskusta aseman<br />
tienoille ja toisistaan poikkeavia<br />
pientalosaarekkeita kilometrin<br />
säteelle, yhdistää Ikäheimonen<br />
pääideat.<br />
Juna oli mennä ohi<br />
Ikäheimonen oli Laitilassa tottu-<br />
28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
kaan energiatehokasta Hennaa<br />
YHDYSKUNTA<br />
oikoradan varteen<br />
nut hyödyntämään kasitien. Valmistellessaan<br />
Orimattilassa lausuntoa<br />
Uudenmaan maakuntakaavasta<br />
hän ihmetteli, ettei uusi<br />
kotikaupunki ollut osoittanut<br />
nelostien varteen mitään rakentamista.<br />
Soitto Päijät-Hämeen liittoon<br />
selvitti, että siellä virkamiehet olivat<br />
ihmetelleet tyhjää kohtaa jo<br />
pidempään.<br />
– Pohdimme, että kehityskäytävä<br />
syntyy Helsingistä Lahden ja<br />
Heinolan suuntaan siinä kuin Hämeenlinnan<br />
kautta Tampereellekin,<br />
muistelee aluesuunnittelupäällikkö<br />
Riitta Väänänen.<br />
Tuolloin ei vielä kukaan kuvi-<br />
tellut, että oikorata todella rakennetaan<br />
ja niin nopeasti.<br />
Oikoratahankkeen vetäjä Juha<br />
Kansonen antoi ratkaisevan<br />
vihjeen. Sivuutusraiteiden varaan<br />
Hennaan saisi aseman ja pistoraiteen<br />
teollisuudelle. Paikka oli<br />
kahden Päijät-Hämeessä ajatellun<br />
vaihtoehdon välissä.<br />
Ikäheimoselle tuli kiire tunkea<br />
Henna laajempiin suunnitelmiin.<br />
Kun Lahden suunnasta<br />
ilmeni vastustusta eikä konsulttikaan<br />
nähnyt hyväksi hajottaa<br />
yhdyskuntarakennetta radan<br />
varteen, Orimattila laittoi pystyyn<br />
yliseudullisen hankkeen Mäntsälän<br />
ja Kärkölän kanssa. Henna<br />
pääsi maininnaksi Lahden seudun<br />
rakennemalliin ja maakuntakaavaan.<br />
– Orimattilan poliitikot eivät<br />
kovasti vastustaneet. Hennan<br />
sijaintia ei aluksi edes tiedetty<br />
yleisesti, vaikka Iso-Henna, Vähä-Henna<br />
ja Kokki-Henna ovat<br />
vanhaa paikannimistöä.<br />
Henna rakennetaan junan varaan,<br />
Orimattilan tekninen johtaja<br />
Raimo Ikäheimonen sanoo.<br />
Hyvää onnea matkassa<br />
Vaikka Hennan kulkuyhteydet<br />
perustuvat pitkälti junaan, tarvitaan<br />
teitä. Ikäheimonen onnistui<br />
hankkimaan moottoritien liittymän<br />
Tuuliharjan levähdyspaikan<br />
kohdalle.<br />
Uusi yhdystie vie vanhalle nelostielle,<br />
kaava-alueen toiselle laidalle.<br />
Tulevan valtasuonen kohdalle<br />
sattui sopivasti tavallista leveämpi<br />
oikoradan alikulku.<br />
Maanomistajat ovat suhtautuneet<br />
suopeasti kaavoitukseen sekä<br />
maakauppoihin, onhan luvassa<br />
parempi hinta kuin moottoritien<br />
ja oikoradan pohjaksi menetetyistä<br />
maista. Orimattila on<br />
jo ostanut viisi hehtaaria tulevan<br />
aseman seutua ja 25 hehtaaria<br />
Tuuliharjan vaiheilta.<br />
Jos Raimo Ikäheimonen saisi<br />
pyytää lisää suosiota Hennalle,<br />
hän siirtäisi Rautarouvan eli<br />
Imatra-Turku -voimalinjan, joka<br />
rajoittaa suunnitelmia.<br />
– Rautarouva on menossa remonttiin.<br />
Fingridiltä anellaan<br />
vielä mahdollisuutta siirtää linja<br />
kilometri jompaankumpaan<br />
suuntaan.<br />
Kaveri ilman kilpailutusta<br />
Orimattilan virkamiehille valkeni<br />
jo muutama vuosi sitten, ettei<br />
kaupungilla ole rahkeita rakentaa<br />
itseään suurempaa satelliittia<br />
yksikseen. Yhteistyökumppaniksi<br />
valikoitui SRV Yhtiöt, kun maakunnan<br />
omat rakennusliikkeet<br />
eivät olleet valmiita aluerakentamiseen.<br />
– Porvoon kollegoilta tuli vihje<br />
onnistuneesta Kuninkaanportti-yhteistyöstä.<br />
Tilanne oli vähän<br />
kuin eukkoa valitessa. Millä sen<br />
kilpailutat<br />
Ikäheimosen mukaan kilpailutuksen<br />
puolesta tuli mielipide ensi<br />
kerran vasta silloin, kun kehittämistyölle<br />
haettiin rahoitusta.<br />
– Kunta saa myydä kelle tahansa,<br />
kunhan ei kauppaa alihintaan!<br />
Otamme aikanaan kaupungin<br />
kulut huomioon myydessämme<br />
rakennuspaikat SRV:lle.<br />
Yhteisöllisyyttä tyhjyyteen<br />
Raimo Ikäheimonen on havainnut<br />
hankkeen isoksi kumppanillekin.<br />
Ideoita on haettu arkkitehtikilpailun<br />
lisäksi tutkimushankkeista<br />
ja seminaareista.<br />
Tarvitaanko kaukolämpöverkkoa,<br />
kun tehdään nolla- tai plusenergiataloja<br />
Löytyisikö sopivan<br />
kokoisia tuulimyllyjä tai yhteistä<br />
maalämpöä Tulisiko Hennaan<br />
laittaa omistusasuntojen lisäksi<br />
asumisoikeus- ja vuokraratkaisuja<br />
Riittäisikö yksi tehokas toimintakeskus<br />
lähelle asemaa sen<br />
sijaan, että rakennettaisiin erilliset<br />
tilat päivähoidolle, koululle,<br />
ORIMATTILAN<br />
HENNA<br />
■ Henna sijaitsee Lahden oikoradan<br />
ja moottoritien vieressä,<br />
noin 20 km Lahdesta etelään ja<br />
15 km Orimattilan keskustasta<br />
länteen.<br />
■ Junamatka Helsinkiin kestää<br />
arviolta 45 minuuttia.<br />
■ Hennaan kaavaillaan taajamaa<br />
10 000–20 000 asukkaalle<br />
ja 5 000 työpaikalle. Orimattilassa<br />
on asukkaita noin<br />
15 000.<br />
■ Vaihtelevassa metsä- ja peltomaastossa<br />
asutaan nyt noin<br />
kymmentä taloa.<br />
■ Orimattila ja SRV solmivat<br />
alueen kehittämisestä yhteistyösopimuksen<br />
2007.<br />
■ Yleiskaava on määrä saada<br />
valmiiksi tänä vuonna.<br />
■ Tuuliharjan tienoille laaditaan<br />
jo asemakaavaa. Rakentaminen<br />
alkaa mahdollisesti jo<br />
2011 levähdysalueen muuttamisella<br />
liikenneasemaksi, onhan<br />
vesihuolto niillä vaiheilla<br />
valmiina.<br />
■ Koko Hennan synnytys kestää<br />
15–20 vuotta.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
29
YHDYSKUNTA<br />
Hennan ideakilpailun ykkössijalle kaksi ehdotusta<br />
Arkkitehti Oy Rajaniemi ja Liidea<br />
Oy:n ehdotus ”2km 2 ”<br />
■ Orimattilan kaupunki järjesti<br />
tammi-maaliskuussa SRV Yhtiöiden<br />
kanssa kansainvälisen<br />
ideakilpailun, jossa Hennan<br />
alue oli pilottikohteena. Yli 70<br />
ehdotuksesta palkintolautakunta<br />
nosti kaksi ehdotusta jaetulle<br />
ensimmäiselle sijalle.<br />
Arkkitehti Oy Rajaniemi<br />
ja Liidea Oy:n ehdotuksessa<br />
”2km 2 ” kaupunki sijoittuu<br />
kävelyetäisyydelle asemasta.<br />
Omaleimainen identiteetti perustuu<br />
keskiaikaisten kaupunkien<br />
linnoitukseen. Suurehko<br />
korttelikoko on edullinen.<br />
Arkkitehtitoimisto AJAK:n<br />
ehdotuksessa ”Neljän sukupolven<br />
kaupunki” melko laajalle<br />
levittäytyvä kaupunki perustuu<br />
korostetun solumaiseen jäsentelyyn.<br />
Ehdotuksen vahvuuksia<br />
ovat pientalovaltaisuus, liikenneratkaisut<br />
ja maantasopysäköinnin<br />
käyttömahdollisuus.<br />
Solumainen rakenne on edullinen<br />
vaiheittain rakentamisen<br />
kannalta ja tukee asumisen<br />
yhteisöllisyyttä.<br />
Kolmannelle sijalle nousi<br />
WSP Finland Oy:n ehdotus<br />
”loikka”.<br />
www.srv.fi/kiinteistokehittaminen/aluekehitys/into<br />
Arkkitehtitoimisto AJAK:n ehdotus<br />
”Neljän sukupolven kaupunki”<br />
seurakunnalle ja yhdistyksille<br />
Ikäheimonen näkee todelliseksi<br />
haasteeksi yhteisöllisyyden,<br />
kun Hennan imagoa ei voi<br />
rakentaa historian varaan ja kun<br />
asukkaiden kuvitellaan muuttavan<br />
enimmäkseen eri puolilta<br />
pääkaupunkiseutua.<br />
Jotta junantuomia saataisiin,<br />
tarvitaan Z-juna ja kunnon liityntäliikenne<br />
alusta lähtien. Siitä<br />
kahden vuoden sisällä pitäisi<br />
Hennan saavuttaa tuhannen<br />
asukkaan raja, jotta olisi kylliksi<br />
kysyntää kaupalle ja kunnallisille<br />
lähipalveluille.<br />
Ekotehokkaan pienkaupungin<br />
mallia on määrä monistaa myöhemmin<br />
ainakin Venäjälle, missä<br />
radanvarsia riittää. <br />
Yksi kone, monta työtä<br />
• Auraus<br />
• Hiekoitus<br />
• Harjaus<br />
• Kadunpesu<br />
• Ruohonleikkaus<br />
• Massojen siirto ja tasaus<br />
• Lehtien keräys<br />
• Jyrsintä<br />
• Kaivaminen<br />
<br />
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kunnille ja seurakunnille<br />
- kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Avant 700-sarja haastaa<br />
tasavertaisesti perinteiset kiinteistönhoitokoneet tehollaan ja<br />
suorituskyvyllään, mutta huomattavasti edullisempaan hintaan.<br />
Pienemmät 200- ja 400-sarjan koneet ovat oivia talonmiehen alupulaisia.<br />
Avantilla on kiinteistönhoidossa töitä ympärivuoden.<br />
Ylötie 1<br />
33470 YLÖJÄRVI<br />
Puh. (03) 347 8800<br />
Hinnat alkaen 12.165 € sis. alv<br />
www.avanttecno.com<br />
30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
Paavo Taipale<br />
Suomen kuntatekniikan<br />
yhdistys<br />
PL 51,<br />
00131 Helsinki,<br />
puh. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
Finlands kommuntekniska<br />
förening<br />
Box 51,<br />
00131 Helsingfors,<br />
tel. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
IFME-kongressissa Melbournessa syyskuussa 2009 Suomella ja SKTY:llä oli syytä riemuun.<br />
Jorma Vaskelainen (kolmas oikealta) valittiin IFME:n puheenjohtajaksi, ja Suomi sai järjestettäväkseen<br />
IFME:n maailmankongressin Helsingissä 2012.<br />
PUHEENJOHTAJUUS PUOLIVÄLISSÄ<br />
TOIMIHENKILÖT<br />
Taidan olla yhdistyksen puheenjohtajuudessa<br />
suunnilleen<br />
järjestöstä (International Federation<br />
of Municipal Engineering).<br />
ym. ovat sujuneet erittäin hyvin.<br />
On ollut myös suuri ilo tu-<br />
Toiminnanjohtaja/<br />
Verksamhetsledare<br />
Jyrki Meronen<br />
Järvenpään kaupunki, tekninen toimi<br />
PL 41, 04401 Järvenpää<br />
puh. 050 550 2146<br />
jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi<br />
Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />
Kyösti Oasmaa<br />
Helsingin kaupunki, TasKe,<br />
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 050 376 7414<br />
kyosti.oasmaa@hel.fi<br />
Yhteyspäällikkö/Kommunikationschef<br />
Dan-Henrik ”Danne” Långström<br />
HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 050 462 7300<br />
dan-henrik.langstrom@hel.fi<br />
Kokousmestari/Konferensmästare<br />
Jyrki Vättö<br />
HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 050 559 1435<br />
jyrki.vatto@hel.fi<br />
SKTY:n julkaisujen myynti<br />
Yliopistokirjakaupan<br />
Otaniemen myymälä<br />
Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />
(TKK:n päärakennuksen aula)<br />
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />
Tiedekirja<br />
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />
(Säätytalon vieressä)<br />
puh. (09) 635 177<br />
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />
Kari Haapaniemi<br />
puh. 050 380 1022<br />
kari.haapaniemi@hel.fi<br />
puolivälissä. Kokemuksia on kertynyt,<br />
kiirettä on välillä pitänyt,<br />
mutta homma on ollut todella<br />
mielenkiintoista. Tässä tehtävässä<br />
on entisestään vahvistunut<br />
käsitys, että SKTY:n jäsenkunta<br />
on yhteiskunnan sujuvan<br />
toiminnan kannalta ratkaisevissa<br />
tehtävissä. Tätä ei vaan aina<br />
kunnissamme tunnusteta ainakaan<br />
talousarvioita tehtäessä.<br />
Paljon on meillä vielä lobbaustyötä<br />
edessä.<br />
Parit Kuntatekniikan päivät<br />
olen ollut nyt vetämässä, ja ne<br />
ovat olleet todella mukavia tilaisuuksia<br />
– näin puheenjohtajankin<br />
roolista katsottuna. Olemme<br />
sopineet, että toisen päivän luentojen<br />
vetovastuu on varapuheenjohtajilla,<br />
joten olen sitten<br />
toisena päivänä ehtinyt paremmin<br />
jutella kollegojen kanssa.<br />
Joka toinen vuosi pidetty Yhdyskuntatekniikan<br />
näyttely ja päivät<br />
niiden yhteydessä ovat olleet erityisen<br />
hyviä verkottumispaikkoja,<br />
kun mukana on laaja kirjo eri<br />
alojen ihmisiä.<br />
Kansainvälisyys<br />
vahvasti mukana<br />
Puheenjohtajakauteeni liittyy<br />
vahvasti kansainvälinen yhteistoiminta,<br />
kun Suomella on vetovastuu<br />
myös kansainvälisestä<br />
Täytyy myöntää, että oman<br />
ajankäytön kanssa on välillä tekemistä.<br />
Työnantajani on onneksi<br />
ollut ymmärtäväinen, oma organisaationi<br />
sopeutuvainen ja sijaisuudet<br />
ovat toimineet hyvin.<br />
Mielenkiintoista on ollut se,<br />
että kontakteja tulee vuorokauden<br />
ympäri. Aikavyöhykkeet aiheuttavat<br />
sen, että joku on aina<br />
hereillä jossain päin maailmaa<br />
ja haluaa kommentoida tai<br />
kysellä jotain. Nämä yhdistyshommat<br />
ovat näköjään kautta<br />
maailman vähän talkootyyppisiä,<br />
kun ihmiset vastailevat kotoaan<br />
myöhään illalla viinilasin<br />
äärestä tai aamulla ennen töihin<br />
lähtöä. Onhan meillä tosin jäsenmaita,<br />
joissa SKTY:tä vastaavia<br />
yhdistyksiä hoidetaan suurehkon<br />
kokopäivätoimisen henkilöstön<br />
turvin. Pohjoismainenkin<br />
yhteistyö on ollut antoisaa,<br />
ja olen saanut hyviä ystäviä sitäkin<br />
kautta.<br />
Kokeneet toimihenkilöt<br />
arvokas tuki<br />
Puheenjohtajuuttani on helpottanut<br />
hyvin paljon se, että meillä<br />
on yhdistyksessä erittäin kokenut<br />
ja työteliäs toimihenkilöporukka,<br />
jonka kanssa on kivaa<br />
tehdä töitä. Kaikki päivien valmistelut,<br />
kokoukset, edustukset<br />
tustua mahtaviin hallituksen jäseniin<br />
ja pohtia heidän kanssaan<br />
yhdistyksen tulevaisuutta<br />
ja oman alamme asioiden edistämistä<br />
ja profiilin nostamista.<br />
Yhdistyksen hallitus vaihtuu hieman<br />
vuosittain, kun erovuoroisten<br />
tilalle tulee uusia jäseniä ja<br />
hallitustyöskentely saa taas uutta<br />
ajattelua ja ideoita. Hyvä järjestelmä.<br />
IFME:n maailmankongressi<br />
2012 hyvässä vauhdissa<br />
Kansainvälisen järjestön IFME:n<br />
suurtapahtuman, 2012 maailmankongressin<br />
valmistelut ovat<br />
hyvässä vauhdissa. Olemme ottaneet<br />
siihen kumppaniksi ja riskiä<br />
jakamaan Rakennusinsinööriliiton,<br />
joka on kokenut kansainvälisten<br />
tapahtumien järjestäjä.<br />
Suomi, Helsinki ja tapahtumaan<br />
kytketyt Tukholman ja Tallinnan<br />
vierailut ovat herättäneet<br />
jo ennakkoon suurta kiinnostusta<br />
maailmalla. Uskon, että<br />
saamme varsin suuren kansainvälisen<br />
yleisön tulemaan Suomeen.<br />
Kesään 2012 loppuukin<br />
sitten Suomen puheenjohtajuus<br />
IFME:ssä ja Uuden-Seelannan<br />
alkaa.<br />
● Jorma Vaskelainen<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
31
Boston Skyline<br />
Bostonilaiset viihtyvät puistoissa.<br />
SKTY:n elokuinen opintomatka kulki Islannin kautta Yhdysvaltoihin<br />
BOSTONIN KONGRESSI MAHTAVA KOKEMUS<br />
SKTY järjesti elokuussa opintomatkan<br />
Yhdysvaltain ja Kanadan<br />
yhdistysten vuosikongressiin. Jotta<br />
olisimme saaneet mahdollisimman<br />
edullisen ja sisältörikkaan matkan,<br />
poikkesimme matkan varrella Islantiin<br />
ja sieltä jatkoimme Bostoniin.<br />
Reykjavikissa isäntänämme oli<br />
paikallisen yhdistyksen puheenjohtaja.<br />
Hän tutustutti meidät niin<br />
Reykjavikin kaupungin kuin paikallisen<br />
kuntaliitonkin toimintaan.<br />
Bostonissa ennen kongressin alkamista<br />
kävimme tutustumassa kaupungin<br />
Big Dig -hankkeeseen (ks.<br />
Urpo Vainion juttu s. 22–23), parkkeerausjärjestelmiin,<br />
talvikunnossapitoon<br />
yms. Oppaina meillä oli Bostonin<br />
kaupungin tekninen johtaja, entinen<br />
kaupungininsinööri, kunnossa-<br />
Bostonin isännät: entinen kaupungininsinööri,<br />
kunnossapitopäällikkö,<br />
tekninen johtaja ja<br />
parkkeerausyksikön johtaja.<br />
APWA:n ja CPWA:n kongressin slogan ”Public Works Revolution”<br />
näkyi myös avajaisseremonioissa, joista on video osoitteessa<br />
sites.apwa.net/congress/2010.<br />
pitopäällikkö, parkkeerausyksikön<br />
johtaja ja liuta muita virkamiehiä... Ei<br />
siis mikään huono konklaavi.<br />
Näistä aiheista on juttuja tässä ja<br />
tulevissa lehdissämme – mutta olihan<br />
siellä muutakin. Olavi Tikka oli<br />
järjestänyt hienot tutustumiskäynnit<br />
Cambridgeen,<br />
MIT:n ja Harvardiin<br />
(näistäkin tarkempaa<br />
juttu myöhemmin).<br />
Mahtava kokemus<br />
oli myös APWA:n (American<br />
Public Work Association)<br />
ja CPWA:n<br />
(Canadian Public Work Association)<br />
kongressi ja näyttely sekä jätehuollon<br />
vastaavat tilaisuudet. Bostonin<br />
kongressissa osanottajia oli noin<br />
9 000. Kaikki (onneksi) eivät olleet<br />
samaan aikaan paikalla. Erilaisia sessioita<br />
oli jatkuvasti meneillään kymmeniä,<br />
joten ei väkimäärästä haittaa<br />
ollut. Pikkuisen eroaa SKTY:n<br />
300+ osallistujaan, mutta pienihän<br />
on kaunista.<br />
IFME:n hallituskin<br />
kokoontui Bostonissa<br />
Myös IFME:n hallitus piti kokouksensa<br />
Bostonissa. Puheenjohtajamme<br />
oli valitettavasti estynyt tulemaan,<br />
mutta Uuden-Seelannin<br />
viime kokouksessa valittu (IFME:n)<br />
varapuheenjohtaja hoiti kokouksen<br />
(ei tietenkään yhtä hyvin kuin Jorma)<br />
ansiokkaasti.<br />
Kotisivuasioissa päästiin vihdoinkin<br />
eteenpäin. Annettiin tasan kolme<br />
kuukautta aikaa Italian yhdistykselle<br />
hoitaa asia tai sitten avataan<br />
kokonaan uudet sivut. Vuoden loppuun<br />
mennessä asia siis selvinnee.<br />
Muita asioita olivat mm. tulevaisuuden<br />
strategiat, rahatilanne, Helsinki<br />
2012. USA:n yhdistys antoi myös lupauksensa<br />
liittyä virallisesti mukaan<br />
IFME:en, ja siihen pyrkii Islantikin –<br />
ehkä keväällä Norjassa, jolloin hallitus<br />
seuraavaksi kokoontuu.<br />
Kongressin päätteksi sain vielä<br />
kunnian IFME:n ja SKTY:n puolesta<br />
kiittää isäntiä (ainoana ”ulkopuolisena”)<br />
puheella, jonka yhteydessä oli<br />
oiva tilaisuus toivottaa ihmiset tervetulleiksi<br />
Helsinkiin 2012. Lahjana<br />
meillä oli Aalto-maljakoita, ja tämä<br />
oli kytkös suoraan Design Capitaliin,<br />
jota myös pääsin mainostamaan.<br />
Mielenkiintoinen ja antoisa reissu<br />
siis. Pyrin jatkossakin järjestämään<br />
näitä kansallisten vuosikokousten<br />
yhteyteen.<br />
● Danne Långström<br />
yhteyspäällikkö<br />
IFME-kokouksen edustajia: 2 x Australia, Israel, Etelä-Afrikka...<br />
…ja Kanada, Britannia sekä Uusi-Seelanti.<br />
32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
Reykjavikin kaupungintalo<br />
Lämminvesiallas Blue Lagoon<br />
Lämmin vesi ja höyry johdetaan lähes suoraan maaperästä kaukolämpöverkostoon<br />
ISLANTI ON EDULLISEN ENERGIAN MAA<br />
Islannissa energiantuotanto<br />
on edullista ja helppoa. Lähes<br />
kaikki lämmitysenergia<br />
tuotetaan maa- ja vesilämmöllä.<br />
Vettäkin – kuumaa<br />
ja kylmää – riittää kaikille,<br />
ja se on ilmaista. Rakennusmateriaalit<br />
sen sijaan<br />
ovat tuontitavaraa kiviainesta<br />
myöten.<br />
Kuntatekniikan yhdistyksen elokuisella<br />
opintomatkalla Bostoniin<br />
tehtiin välilasku Islantiin, jossa vietettiin<br />
yksi vuorokausi tiiviin tutustumisohjelman<br />
merkeissä. Illalla tavattiin<br />
Islannin kuntatekniikan ammattilaisia<br />
ja vaihdettiin tärkeimmät kuulumiset<br />
tuoreeltaan. Aamulla kuultiin<br />
paikallisen kuntaliiton johtajia ja<br />
Reykjavikin teknistä johtoa. Ennen<br />
lentokentälle siirtymistä tutustuttiin<br />
vielä Reykjavikin kaupunkiin.<br />
Islannin asuttajat<br />
Norjalaiset ja irlantilaiset purjehtivat<br />
Islantiin 870–930 jKr. ja totesivat jo<br />
silloin tämän meren keskellä olevan<br />
100 000 km 2 saaren todella karuksi<br />
ja jäätikköiseksi. Jostain syystä karu<br />
saari kuitenkin kiinnosti uudisasukkaita,<br />
ja sinne jäätiin pysyvästi.<br />
Islannin asuttajien jälkeläiset perustivat<br />
eräänlaisen ”vapaavaltion”<br />
ja Pohjolan ensimmäisen parlamentin,<br />
jonka peruja on Islannin nykyinenkin<br />
hallintojärjestelmä. Karua<br />
maisemaa katsoessa moni ihmettelee,<br />
miksi sinne jäätiin. Osasyynä<br />
saattoi olla tyytymättömyys Norjan<br />
silloiseen kuninkaaseen tai sitten<br />
hyvät kalavedet ja suuret manttaalit.<br />
Suhteellisen turvallisella ilmastolla<br />
ja lämpöisillä lähteilläkin lienee ollut<br />
oma vaikutuksensa.<br />
Tulta ja jäätä<br />
Islanti sijaitsee Euroopan ja Pohjois-<br />
Amerikan mannerlaattojen liitoskohdassa.<br />
Tämän vuoksi maankuori<br />
on paikoin vain muutaman kilometrin<br />
paksuinen. Islannissa onkin maan<br />
kokoon nähden paljon tulivuoria ja<br />
kuumia lähteitä. Islannissa on useita<br />
jäätiköitä, joista tunnetuin on Euroopan<br />
suurin jäätikkö Vatnajökull.<br />
Se peittää alleen yli 8 prosenttia Islannin<br />
pinta-alasta.<br />
Maaperästä saatavaa halpaa<br />
energiaa hyödynnetään menestyksekkäästi<br />
rakennuksissa ja teollisuudessa.<br />
Tuliperäinen ja maanjäristysherkkä<br />
maaperä aiheuttaa tietysti<br />
myös ongelmia. Viime keväänä tapahtuneen<br />
tulivuorenpurkauksen<br />
seuraukset näkyivät mm. lentoliikenteen<br />
häiriöinä koko Euroopassa.<br />
Kuntien ja valtion<br />
vastuunjako<br />
taloudesta<br />
Islannissa kuntien vastuulla<br />
ovat koulutus,<br />
sosiaalipalvelut ja pääosa<br />
infrasta, mm. satamat,<br />
sähkö, vesi ja jätehuolto<br />
tavalla tai toisella.<br />
Sen sijaan terveydenhuollon järjestämisvastuu<br />
on valtiolla. Kunti-<br />
en rahoista noin 47 prosenttia kuluu<br />
koulutukseen – infran suunnitteluun<br />
ja rakentamiseen noin 14 prosenttia.<br />
Reykjavikissä tuota rahapottia<br />
ovat jakamassa tienrakennus-,<br />
puisto-, satama-, palo-, urheilu- ja<br />
kadunhoito-osastot. Puolet kustannuksista<br />
katetaan verovaroilla ja loput<br />
erilaisilla vuokrilla, käyttömaksuilla,<br />
palveluiden myynnillä jne.<br />
Kahden viime vuoden aikana<br />
infraan käytettävä rahoitus on vähentynyt<br />
merkittävästi Islannin talousvaikeuksien<br />
vuoksi. Rakennushankkeita<br />
on jouduttu lykkäämään<br />
ja kunnossapidon tasoa alentamaan.<br />
Teknisen osaston tilaajaorganisaatiota<br />
esim. Reykjavikissä on pienennetty<br />
noin 250 henkilöön. Tämä<br />
on toteutettu ulkoistamalla ja yhtiöittämällä<br />
toimintoja.<br />
Kylmää ja<br />
kuumaa pohjavettä<br />
Suomeen verrattuna Islannin pohjavesivarannot<br />
ovat varsin erilaiset.<br />
Vettä riittää kaikille – niin kylmää<br />
kuin kuumaakin. Islannin pohjavesistä<br />
30 prosenttia on kylmää ja 70<br />
kuumaa. Se on kuitenkin jakaantunut<br />
niin, että kaikilla asutuilla alueilla<br />
on saatavilla molempia.<br />
Kotitalouksien käyttämää vettä<br />
ei mitata kiinteistökohtaisesti, koska<br />
vesi on ilmaista. Oikeastaan vesimaksu<br />
on osa kiinteistöveroa, eikä<br />
kulutusmäärällä ole siihen vaikutusta.<br />
Käytetystä vedestä poistetaan<br />
vain kiintoaines, jonka jälkeen<br />
se johdetaan suoraan mereen syvänteen<br />
reunalla.<br />
Edullista energiaa<br />
maaperästä<br />
Islannin tuliperäinen ja lämmin maaperä<br />
mahdollistavat edullisen ja helpon<br />
energiantuotannon. Lähes<br />
kaikki lämmitysenergia tuotetaan<br />
geotermisen energian avulla maaja<br />
vesilämmöllä. Pääosa Islannin rakennuksista<br />
lämmitetään kaukolämmöllä.<br />
Maaperästä saatava lämmin<br />
vesi ja höyry voidaan johtaa lähes<br />
suoraan kaukolämpöverkostoon<br />
ja edelleen rakennuksiin. Maanpinnalla<br />
kulkevia kaukolämpöputkia ei<br />
Reykjavikin kuntaliitossa vas. Olavi Tikka, Helsinki, Urpo Vainio,<br />
Vantaa, Kari Ström, Jyväskylä, Pekka Isoniemi, Helsinki, Pekka Virkamäki,<br />
Vantaa ja Islannin yhdistyksen pj. Erlendur Hjalmarsson.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
33
SKTY:N HALLITUS<br />
tarvitse edes eristää. Lämpöhäviöllä<br />
pitkissä putkistoissa ei ole merkitystä,<br />
koska lämmintä vettä riittää loputtomiin.<br />
Verkostosta palaava lauhdevesi<br />
johdetaan suoraan mereen, koska<br />
paluuveden lämpöä ei tarvitse<br />
ottaa talteen. Halpa energia näkyy<br />
jokaisen ihmisen kukkarossa, sillä<br />
200 neliöisen omakotitalon energiakustannukset<br />
Islannissa ovat 40–<br />
50 euroa kuussa. Suomessa vastaava<br />
kustannus vesilaskun kanssa on<br />
helposti viisinkertainen.<br />
Halpa energia houkuttelee<br />
jalostustoimintaa<br />
Halpa energia houkuttelee alueelle<br />
paljon energiaa vaativaa jalostustoimintaa.<br />
Esimerkiksi alumiinin raakaaineena<br />
käytettävää bauksiittia tuodaan<br />
Islantiin laivalla mm. Australiasta.<br />
Islannissa se jalostetaan pienillä<br />
energiakustannuksilla alumiiniksi,<br />
joka viedään maailmanmarkkinoille<br />
teollisuuden käyttöön.<br />
Maaperä on kaikkein lämpöisintä<br />
Reykjanesin niemellä, missä<br />
maaperän lämpö saattaa nousta jopa<br />
200 asteeseen parinsadan metrin<br />
syvyydessä. Tärkeimmät energiantuotantoalueet<br />
ovat Hengillin<br />
ja Svartsengenin alueet, joista jälkimmäisellä<br />
alueella sijaitsee myös<br />
tärkeä matkailukohde ”lämminvesiallas”<br />
Blue Lagoon. Altaan terveysvaikutukset<br />
tunnetaan ympäri<br />
maailmaa. Kuntatekniikan ekskursiolla<br />
tutustuttiin myös Blue Lagoonin<br />
terveysvaikutuksiin.<br />
Rakennusmateriaalit<br />
tuontitavaraa<br />
Islannin maaperä on lähes kokonaan<br />
kiveä ja laavaa, mutta vaativaan<br />
rakentamiseen kelpaavaa kiviainesta<br />
on vähän. Rikkonainen ja<br />
helposti hajoava kiviaines soveltuu<br />
esim. tienrakentamisessa muihin<br />
kerroksiin, muttei kovaa kulutusta<br />
kestäviin päällysteisiin.<br />
Vilkkaasti liikennöityjen teiden<br />
päällysteiden kiviaines tuodaan laivalla<br />
Norjasta. Monet muutkin rakennusmateriaalit<br />
on tuotava ulkomailta,<br />
mm. reunakiviä tuodaan Kiinasta.<br />
Puutavaraa islantilaiset saavat<br />
mm. Kanadasta ja USA:sta.<br />
● Mika Räsänen<br />
Turun YT11-näyttelyn valmistelut etenevät – SKTY voitti YT-kilpailun<br />
YT11-näyttelytoimikunta kokoontui<br />
elokuussa, ja kävimme<br />
läpi asioita ensi vuoden toukokuussa<br />
järjestettävän näyttelyn<br />
tiimoilta. Kaikki menee totutun<br />
hyvin. Turussa on hyvä porukka<br />
hoitamassa asioita, ja VVY pitää<br />
näyttelytoimikunnan nyörit<br />
hyvin ja ryhdikkäästi kätösissään.<br />
Toimikunnan syksyisen kokouksen<br />
yhteydessä on perinteisesti<br />
ollut tapana viettää<br />
yhteistä iltaa ja samalla käydä<br />
leikkimielinen kilpailu. SKTY on<br />
kahta kertaa lukuun ottamatta<br />
tainnut voittaa kilpailut, jot-<br />
YT-kilpailun voittoa juhlimassa vas.<br />
Jaakko Rahja, Danne Långström ja<br />
Mika Rontu.<br />
ka käydään joka kerta eri lajeissa.<br />
Tämä vuosi ei tuonut<br />
muutosta tilanteeseen.<br />
Alun perin joukkueeseen<br />
kuului Raimo K. Saarinen<br />
ja Ari Kettunen, mutta<br />
Arin poismenon jälkeen<br />
”minä itse” tulin yhdistyksemme<br />
toiseksi edustajaksi<br />
mukaan – ja hyvin se näköjään<br />
näinkin menee, kun<br />
kolme parasta oli SKTY, VVY<br />
ja Tieyhdistys – ja tässä järjestyksessä.<br />
● Danne Långström<br />
Puheenjohtaja/Ordförande<br />
Jorma Vaskelainen<br />
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka<br />
PL 126, 15141 Lahti<br />
puh. (03) 814 2425, 050 63892<br />
jorma.vaskelainen@lahti.fi<br />
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />
Hannu Virtasalo<br />
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu<br />
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. (09) 310 38806, 050 5591419<br />
hannu.virtasalo@hel.fi<br />
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />
Jouko Vehkakoski<br />
Espoon kaupungin tekninen keskus<br />
PL 41, 02070 Espoo<br />
puh. (09) 8162 5222, 050 5666030<br />
jouko.vehkakoski@espoo.fi<br />
Muut jäsenet<br />
Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,<br />
Insinöörirakentaminen<br />
PL 114, 00101 Helsinki<br />
puh. 020 719 2898, 040 8424804<br />
tero.pyssysalo@skanska.fi<br />
Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,<br />
tekninen toimiala<br />
PL 38, 53100 Lappeenranta<br />
puh. (05) 616 2433, 040 5215503<br />
jussi.salo@lappeenranta.fi<br />
Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,<br />
kaupunkisuunnitteluosasto<br />
PL 233, 40101 Jyväskylä<br />
puh. (014) 625 089, 040 7718867<br />
leila.stromberg@jkl.fi<br />
Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki<br />
PL 487, 33101 Tampere<br />
puh. (03) 5656 6250, 040 5068600<br />
milko.tietavainen@tampere.fi<br />
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,<br />
yhdyskuntatekniikka<br />
PL 233, 40101 Jyväskylä<br />
puh. (014) 266 5137, 050 5901032<br />
tuula.smolander@jkl.fi<br />
Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos<br />
PL 335, 20101 Turku<br />
puh. (02) 262 4610, 0500 789301<br />
kimmo.laula@turku.fi<br />
Boston och Reykjavik<br />
FKTF gjorde den ena av två studieturerna<br />
i år, till Reykjavik och<br />
Boston, den andra går av stapeln<br />
här i dagarna och har som<br />
special uppmärksamhet på arbetsplatser,<br />
och den går till Berlin.<br />
I Reykjavik blev vi mottagna<br />
av den isländska föreningens<br />
ordförande Erlendur Hjalmarsson,<br />
och med hans hjälp<br />
kom vi till att träffa såväl kommunförbundets<br />
direktör som<br />
Reykjaviks tekniska direktör.<br />
Bra, att ha förbindelser alltså.<br />
Första dagen i Boston åkte<br />
vi till stadshuset, och där emot<br />
oss var tekniska direktören, f.d.<br />
stadsingenjören, direktören för<br />
parkeringsverksamheten, underhållschefen<br />
+ en hel bunt<br />
andra. De berättade åt oss om<br />
the Big Dig, vinterunderhållet<br />
och om deras avancerade parkeringssystem.<br />
Big Dig, parkeringssystemet<br />
i Boston o besöket i Reykjavik<br />
kommer att behandlas<br />
skilt i denna tidning – eller i tidningens<br />
nästa nummer. Likaså<br />
ordnades utfärder till MIT, Harvard<br />
och Cambridge, och det<br />
kommer också ut en artikel om<br />
detta i nästa nummer av tidningen.<br />
Förutom allt detta, så var<br />
där också den amerikanska och<br />
kanadensiska tekniska föreningarnas<br />
årskongress samt en<br />
jätte stor utställning. Den lokala<br />
avfallsföreningen hade också<br />
de sitt årsmöte på samma<br />
plats, och dessutom hade<br />
IFME sitt andra styrelsemöte för<br />
året där.<br />
YT11 i Åbo 2011<br />
YT-utställningen och planeringen<br />
av denna går vidare. Både<br />
åboborna och gruppen inom<br />
VVY gör utomordentligt arbete<br />
för att allt skall lyckas, och det<br />
gör det nog säkert.<br />
Arbetsgruppen, där alltså<br />
också FKTF är med, hade ett<br />
möte angående allt detta, och<br />
alla var belåtna med arrangemangen.<br />
Från FKTF’s synpunkt<br />
sett måste man ju ta fram det,<br />
att alla år hålls det i samband<br />
med detta möte en leksam tävling<br />
oss arrangörer sinsemellan.<br />
Denna tävling har man haft<br />
(alltid olika grenar) i år och dar,<br />
och härtills har FKTF förlorat<br />
endast 2 gånger – det var inte<br />
fallet i år heller. Den dynamiska<br />
duon Raimo K. Saarinen och<br />
undertecknad vann – IGEN!<br />
● Danne Långström<br />
kommunikationschef<br />
34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
www.ukty.fi<br />
HALLIRAKENTAMISEN<br />
LAATU ei saa unohtua<br />
kilpailutusvimmassa<br />
Kilpailutus on tämän päivän maaginen sana kaikilla<br />
elämän alueilla, ei vähiten uimahalli- ja kylpyläalalla.<br />
Ovatkohan kilpailutus ja tehokkuus yhteiskunnan<br />
yleiseen ohjaukseen liittyviä ajan ilmiöitä<br />
Varmasti ne ovat hyviä asioita, kun niitä oikein<br />
käytettäisiin. Mutta välillä tuntuu, että järki on<br />
unohtunut niiden käytössä.<br />
Kaikki mahdolliset tilanteet ollaan nykyään valmiita<br />
kilpailuttamaan. On sitten kysymys suunnittelusta,<br />
valvonnasta, urakoinnista, siivouksesta,<br />
huollosta jne. Hyvin harvoin kilpailutetaan tietoa,<br />
taitoa ja laatua. Kuitenkin viimemainitut ovat kunnollisen<br />
lopputuloksen tekemisessä oleellisia argumentteja.<br />
Kilpailutuksessa olisi tärkeää vaatia, että<br />
tarjoaja pystyy näyttämään toteen erikoisosaamisensa<br />
kyseisessä työssä.<br />
Laatu on erityisesti uimahalli- ja kylpylärakentamisessa<br />
asia, jota pitää painottaa aina taloudellisia<br />
ratkaisuja tehtäessä. Päättäjän on helppo mennä<br />
halvimman ratkaisun taakse, näin hän ei tee<br />
muodollista virhettä. Laatu on kuitenkin se, jonka<br />
kanssa joudutaan laitoksen valmistuttua elämään<br />
vuosia – joko huonon tai hyvän laadun kanssa.<br />
Olen monesti aikaisemmin todennut, että<br />
suunnittelijoiden erikoisosaaminen on ollut heikkoa.<br />
Nyt haluan tarkastella rakentamisen laatua<br />
uimahallien ja kylpylöiden näkökulmasta. On luvattoman<br />
paljon esimerkkejä siitä, että suuretkaan<br />
rakennusliikkeet eivät uimahalli- ja kylpylätyömailla<br />
halua tai osaa kiinnittää huomiota työn lopputulokseen<br />
ja sen laatuun. Tärkein asia urakoitsijoille<br />
on, että viimeisen viivan alle jää riittävästi tuottoa.<br />
Ratkaisevaa on yrityksen – ylimmästä johdosta<br />
työntekijöihin – asenne rakentamisen laatuun.<br />
Jos esimerkiksi työnjohtoa ja työntekijöitä ei erikseen<br />
kouluteta erikoisosaamisen vaatimuksiin, tällöin<br />
myös lopputuloksen laatu jää arvailujen varaan.<br />
On muistettava, että uimahallien ja kylpylöiden<br />
rakentamisen osaaminen vaatii erikoisammattitaitoa.<br />
Rakennuttamisoppaassa hyviä vinkkejä<br />
laadun nostamiseksi<br />
”Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen”<br />
-oppaassa (opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu<br />
nro 97) on paljon hyviä vinkkejä laadun nostamiseksi.<br />
Oppaan tulisi olla kaikilla urakoitsijoilla<br />
työmaalla, siitä löytyy ratkaisu moneen ongelmaan.<br />
Otan yhden esimerkin. Uimahalli- ja kylpylätyömaalla<br />
on aina pidettävä aloituskokouksen<br />
jälkeen työmaan laatukokous, jossa eri urakoitsijoiden<br />
työntekijät käyvät läpi tärkeitä työmaahan<br />
liittyviä erikoisasioita. Työntekijöille tulee aina kertoa<br />
käytettävät menettelyt ja työskentelytavat sekä<br />
miten tunnistaa ja eliminoida riskit ja kriittiset<br />
kohdat. Näistä on kerrottu oppaan kohdassa ”8.3<br />
Työmaan laatukokous”. Työmaan laatukokous on<br />
rakennuttajan, suunnittelijoiden, valvojien, urakoitsijoiden<br />
ja heidän työntekijöidensä yhteinen<br />
koulutustilaisuus, jossa käydään läpi tavoitteet ja<br />
pelin säännöt.<br />
Kerron yhden esimerkin laadusta. Eräässä hallissa<br />
tehtiin perusparannus. Altaan ympäristön tasanteet<br />
laatoitettiin uudelleen. Vanhassa lattiat oli<br />
malliesimerkin mukaisesti hyvin tehty, urakoitsija<br />
esitti omaa vaihtoehtoa, rakennuttaja hyväksyi tietämättömyyttään<br />
urakoitsijan esityksen ja lattioista<br />
tuli täydelliset fiaskot. Vesi seisoo lammikoina lattialla,<br />
jolloin syntyy hygieniaongelma. Nyt riidellään<br />
siitä, miten lattioista saadaan toimivat eli että vesi<br />
menisi lattiakaivoihin. Totuus on, että vain poistamalla<br />
tehdyt pinnat ja tekemällä ne uudestaan oikein<br />
kallistettuina saadaan lattioista toimivat.<br />
Erilaisia laatuun vaikuttavia tapauksia on paljon,<br />
joita ei kaikkia voi tässä tarkastella. Toivoisi<br />
kuitenkin, että urakoitsijat, jotka tarjoavat uimahalli-<br />
ja kylpylätöitä, laittaisivat henkilökuntansa<br />
erikoisoppiin ja panostaisivat laatuun. Se olisi kaikkien<br />
etu. Totean vain, että laadusta tulee sellaista,<br />
mitä toteutuksen heikoin lenkki tuottaa.<br />
Helmikuun päivien ohjelma valmisteilla<br />
Yhdistyksemme toiminta on lähtenyt syksyllä<br />
vauhdikkaasti käyntiin. Olemme parhaillaan tekemässä<br />
vuoden 2011 valtakunnallisten uimahalli-<br />
ja kylpyläpäivien ohjelmaa. Ohjelmasta näyttää<br />
tulevan hyvin mielenkiintoinen. Aiheita on paljon,<br />
mutta vaikeutena on pystyä valitsemaan käytettävään<br />
aikaan nähden mielenkiintoisimmat esitykset.<br />
Toivotaan ja uskotaan, että onnistutaan. Olethan<br />
laittanut kalenteriisi, että ensi vuoden valtakunnalliset<br />
uimahalli- ja kylpyläpäivät ovat<br />
2.–4.2.2011 m/s Mariellalla Tukholman risteilyn<br />
muodossa. Laivalla nähdään!<br />
Laatua parantavaa syksyä kaikille!<br />
Tervehtien,<br />
● Pertti Kärpänen<br />
puheenjohtaja<br />
Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />
yhdistys Ukty<br />
■ Yhdistyksen tarkoituksena on<br />
kehittää ja ylläpitää Suomen<br />
uimaloiden, uimahallien ja<br />
kylpylöiden toiminnallista ja<br />
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />
Yhdistyksen<br />
tärkeimpiä toimintamuotoja<br />
ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />
keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />
ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />
jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />
ja koulutustilaisuudet<br />
sekä hallituksen työskentely.<br />
Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />
100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />
uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />
työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />
perehtynyt henkilö.<br />
Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />
yhteisöt voivat liittyä<br />
yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />
Yhteystiedot<br />
Internet: www.ukty.fi<br />
s-posti: ukty@ukty.fi<br />
Yhdistyksen puheenjohtaja<br />
Pertti Kärpänen<br />
s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi<br />
puh. 0400 205 296<br />
Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />
Kalle Kallio<br />
s-posti: kalle.kallio@ukty.fi<br />
puh. 0400 577 569<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
35
TERVETULOA alamme<br />
tärkeimpään tapahtumaan<br />
Kuntien Putkimestarit<br />
■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />
on perustettu 1975 suomalaisten<br />
vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />
viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />
rakentamis-, rakennuttamis-,<br />
ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />
vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan<br />
ja ammattitaidon kehittämiseksi.<br />
Varsinaisia jäseniä<br />
on noin 300. Kannattajajäsenistö<br />
koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,<br />
joita on noin 80.<br />
Yhteystiedot:<br />
Puheenjohtaja Sami Sillstén,<br />
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi<br />
puh. 050 466 9114<br />
Sihteeri, s-posti:<br />
anders.ostrom@turku.fi<br />
www.kuntienputkimestarit.fi<br />
Alamme tärkein tapahtuma on jälleen ovella –<br />
Kuntien Putkimestarit ry:n koulutuspäivät! Tänä<br />
vuonna koulutuspäivät järjestetään 13.–15. lokakuuta<br />
Vaasan Rantasipi Tropiclandiassa. Oheisen<br />
ohjelman merkeissä tapaamme Vaasassa.<br />
Valitettavasti aikatauluihin ei ole mahtunut<br />
kaikkia alaamme ja toimintaamme vaikuttavia asioita,<br />
mutta tapamme mukaan keskustelemme niistä<br />
kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Yhdistyksemme<br />
tulevaisuus on yksi tärkeimmistä asioista – mitä<br />
te haluatte yhdistykseltä Yhteisö on aina jäsenistönsä<br />
summa. Jos sitä KPM ei ole, suuntaa on<br />
muutettava, mutta te määräätte kurssin!<br />
Miten muutokset vaikuttavat toimintaamme<br />
Viime vuoden Turun koulutuspäivillä kuulimme,<br />
miten EU-tasolla on tapahtumassa muutoksia vesihuollon<br />
odotusten ja vaatimusten osalta. Samaan<br />
aikaan myös kansallisella tasolla tapahtuu. Uutta<br />
vesihuoltolakia ollaan valmistelemassa ja vesihuollon<br />
valvontavastuun siirtoa virastolta toiselle suunnitellaan.<br />
Lainsäädäntö- ja valvontatasolla määritellään<br />
toimintamme peruslinjat eli ne vaikuttavat meidän<br />
kaikkien toimissa. Mutta vaikuttavatko ne oikealla<br />
tavalla<br />
Jäsenistömme kattaa koko Suomen ja ammattitaitomme<br />
koko vesihuoltoalan usean vuosikymmenen<br />
ajalta. Meillä on näkemystä, kokemusta ja ammattitaitoa<br />
olla mukana määrittelemässä vesihuollon<br />
kehitystä tulevaisuudessa ja se on tehtävämme.<br />
Vai onko Te määräätte kurssin!<br />
Tervetuloa Vaasaan keskustelemaan!<br />
● Sami Sillstén<br />
yhdistyksen puheenjohtaja<br />
Kuntien Putkimestarien KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT 13.–15.10.2010 Vaasassa Hotelli Rantasipi Tropiclandiassa<br />
OHJELMA<br />
Keskiviikko 13.10.2010<br />
14.00-15.00 Tutustumiskäynti Påtin uudella<br />
jätevedenpuhdistamolla<br />
Bussi lähtee hotellin pääoven edestä<br />
klo 13.30, paluu noin klo 15.30<br />
16.00-18.00 Pienoisnäyttelyn avajaiset ja näyttelyyn<br />
tutustuminen<br />
Torstai 14.10.2010<br />
08.00-09.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit torstaina<br />
saapuville<br />
09.00-09.15 Koulutuspäivien avaus ja päivien ohjelman<br />
esittely<br />
<br />
Sami Sillstén, yhdistyksen<br />
puheenjohtaja<br />
09.15-09.25 Vaasan kaupungin tervehdys<br />
<br />
Timo Martonen, Vaasan kaupungin<br />
teknisen toimen apulaiskaupunginjohtaja<br />
09.25-09.45 Vaasan Veden esittely ja<br />
tulevaisuuden näkymiä<br />
<br />
Pertti Reinikainen, Vaasan Vesi,<br />
toimitusjohtaja<br />
10.10-10.20 KPM ry:n vesihuollon<br />
keskustelufoorumin käyttö<br />
<br />
Anders Öström, Turun vesilaitos,<br />
vesihuoltoinsinööri ja KPM ry:n sihteeri<br />
10.20-10.50 Kuntaliitoksen vaikutus<br />
vesilaitostoimintaan<br />
<br />
Kari Kuosmanen, verkostopäällikkö,<br />
Kuopion Vesi<br />
10.50-11.30 Vesihuollon koulutustarve: mitä nyt<br />
tarjolla ja mitä tulevaisuudessa tarvitaan<br />
<br />
Kalle Rajantie, tekn. lis., yliopettaja,<br />
Hämeen ammattikorkeakoulu<br />
11.30-12.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen<br />
12.30-13.00 Case Kaivokatu – mitä tapahtui<br />
Helsingissä marraskuussa 2009<br />
<br />
Sami Sillstén, HSY Vesi, yksikön päällikkö<br />
ja KPM ry:n puheenjohtaja<br />
13.00-13.25 Verkoston saneerausvelan hallintamenetelmiä<br />
<br />
Jukka Sandelin, vesihuoltoinsinööri,<br />
Akaan kunta<br />
13.25-13.50 Xpipe ja Webmap, käyttäjän demo-esitys<br />
<br />
Pekka Lång, HSY Vesi, putkimestari<br />
13.50-14.15 Stellanet ja KeyAqua, käyttäjän<br />
demo-esitys<br />
<br />
Tiina Niemi, tarkastusinsinööri,<br />
Keravan Vesihuolto<br />
14.15-14.35 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen<br />
14.35-15.00 Laitetoimittajien puheenvuorot<br />
<br />
<br />
heidän tuotteidensa esittelyjä<br />
15.00-15.30 SEMINAARIKESKUSTELU PÄIVÄN AIHEISTA<br />
<br />
<br />
vesihuollon osaajia<br />
o Kalle Rajantie<br />
<br />
<br />
pienten toimijoiden tarpeet ja suurten<br />
kokemukset<br />
o Jukka Sandelin ja Sami Sillstén<br />
<br />
<br />
käyttäjien tarpeet<br />
o Anders Öström ja Timo Kattilamäki<br />
16.10– Yhdistyksen syyskokous<br />
18.00– Näyttelyyn tutustuminen ja<br />
puhe kannattajajäsenille<br />
20.00– Illallinen, veljesilta,<br />
yhdistyksen viirien jako<br />
Perjantai 15.10.2010<br />
7.30– Aamiainen<br />
9.00-10.00 Oppitunti johtamisesta ja johtajuudesta<br />
<br />
Mato Valtonen<br />
10.00– Päivien päätössanat<br />
<br />
Sami Sillstén, yhdistyksen<br />
puheenjohtaja<br />
36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
Tarjous joka saa lamput syttymään!<br />
EU-direktiivi kieltää elohopealamppujen valmistuksen<br />
ja ne poistuvat markkinoilta vuoden 2015<br />
aikana. Siis nyt on aika toimia.<br />
Onneksi hyvät ideat eivät ole kalliita: ota yhteys<br />
Elteliin niin teemme kokonaistarjouksen, joka<br />
näyttää tietä valoisampaan tulevaisuuteen!<br />
Lisävaloa asiaan:<br />
antti.ruohoniemi<br />
@eltelnetworks.com<br />
puh. 020 411 4433<br />
Luvassa on myös tuntuvia energiansäästöjä sekä<br />
reipas askel kohti hiilijalanjälkenne merkittävää<br />
pienentämistä.<br />
Eltel Networks on maamme johtava infranet-palveluyritys, joka on<br />
erikoistunut sähkö- ja televerkkojen suunnitteluun, rakentamiseen<br />
ja ylläpitoon. Kunnille ja kaupungeille tarjoamme myös valaistusjärjestelmien<br />
suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja huollon<br />
kustannustehokkaana kokonaisratkaisuna.<br />
www.eltelnetworks.fi
Espoon Ämmässuon voimalaitos lisää merkittävästi<br />
KAATOPAIKKAKAASUSTA<br />
Kaasuvoimala käyttää sekä vanhalta jo suljetulta kaatopaikalta että uudelta kaatopaikalta kerättyä kaasua. Voimalan suuren<br />
koon vuoksi sille asetettiin erittäin tiukat päästö- ja melurajat.<br />
38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
JÄTEHUOLTO<br />
uusiutuvan energian osuutta pääkaupunkiseudulla<br />
Ympäristöhaitasta<br />
energiaa<br />
Kaatopaikkakaasu koostuu pääosin<br />
metaanista, joka on voimakas<br />
kasvihuonekaasu. Lisäksi se<br />
sisältää muita haitallisia komsähköä<br />
ja lämpöä<br />
HSY/Suomen Ilmakuva Oy<br />
Pohjoismaiden suurin<br />
kaasuvoimala pystyy<br />
hyödyntämään lähes<br />
kaiken Ämmässuon<br />
kaatopaikalta kerätyn<br />
kaasun ja tuottamaan<br />
siitä noin 17 MW sähköä<br />
ja 8 MW lämpöä.<br />
Ensi vuonna valmistuu<br />
voimalan toinen vaihe,<br />
minkä jälkeen voimalan<br />
savukaasujen energia<br />
hyödynnetään lisäsähkön<br />
tuotannossa.<br />
● Jukka Salmela<br />
projektipäällikkö, HSY Jätehuolto<br />
HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut<br />
-kuntayhtymä<br />
operoi Ämmässuolla Espoossa<br />
pääkaupunkiseudun ainoaa toimivaa<br />
ja Pohjoismaiden suurinta<br />
jätteenkäsittelykeskusta ja kaatopaikkaa.<br />
Jätteen hajotessa kaatopaikalla<br />
muodostuu merkittävä<br />
määrä ympäristölle haitallista<br />
kaatopaikkakaasua, jonka täysimittaiseen<br />
hyödyntämiseen energiantuotannossa<br />
HSY on sitoutunut<br />
omassa strategiassaan.<br />
Ämmässuon kaatopaikkakaasua<br />
hyödyntävä kaasuvoimala<br />
otettiin käyttöön toukokuussa<br />
2010. Voimalaitos muodostaa<br />
oheislaitteineen yhden<br />
kehittyneimmistä kaatopaikkakaasun<br />
hyötykäyttöjärjestelmistä<br />
maailmassa. Voimala kykenee<br />
hyödyntämään lähes kaiken<br />
Ämmässuon kaatopaikalla kerätyn<br />
kaatopaikkakaasun ja tuottamaan<br />
siitä noin 17 MW sähköä<br />
ja 8 MW lämpöä.<br />
Kaasuvoimala on myös Ämmässuon<br />
nykyaikaisen jätteenkäsittelykeskuksen<br />
hermokeskus.<br />
Sen kautta hallitaan laajan<br />
alueen jätteenkäsittelytoimintoja<br />
aina tuloportin kulunvalvonnasta<br />
jätteen hajoamisprosessien<br />
monitorointiin saakka. Voimalalle<br />
on sen erityisluonteesta johtuen<br />
asetettu niin prosessi- kuin<br />
rakennusteknisesti erittäin korkeat<br />
laatuvaatimukset Nämä tavoitteet<br />
myös saavutettiin kiitos<br />
eri osapuolten saumattoman yhteistyön,<br />
korkealaatuisen suunnittelun<br />
ja toteutuksen.<br />
Hanke on saanut tunnustusta<br />
myös valtioneuvoston tasolta,<br />
sillä työ- ja elinkeinoministeriö<br />
myönsi hankkeelle 3,4 miljoonaa<br />
euroa energiatukea.<br />
HSY/Kai Widell<br />
Voimalassa pyörii neljä MWM TCG2032 V16 -kaasumoottoria, jotka ovat suurimpia yksittäisiä kaatopaikkakaasua<br />
käyttäviä moottoreita maailmassa.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
39
JÄTEHUOLTO<br />
ponentteja kuten rikkivetyä ja silikaatteja.<br />
Perinteisesti kaatopaikoilta<br />
kerätty kaasu on poltettu<br />
soihtupolttimissa, koska kaasun<br />
hyödyntäminen ei ole kannattanut<br />
teknisesti tai taloudellisesti.<br />
Kaasun sisältämät epäpuhtaudet<br />
asettivat erityisvaatimuksia<br />
myös Ämmässuon kaasuvoimalan<br />
hyödyntämisjärjestelmille,<br />
joten laitokseen on liitetty jatkuvatoiminen<br />
puhdistusjärjestelmä<br />
ensimmäisenä Suomessa. Puhdistus<br />
ehkäisee moottorin likaantumista<br />
ja vähentää huoltotarvetta.<br />
Se saattaa jopa puolittaa vuotuisen<br />
voiteluöljynkulutuksen.<br />
Voimalaan valittiin neljä<br />
MWM TCG2032 V16 -kaasumoottoria,<br />
jotka ovat suurimpia<br />
yksittäistä kaatopaikkakaasua<br />
käyttäviä kaasumoottoreita<br />
maailmassa.<br />
Valitun tekniikan ansiosta laitoksen<br />
hyötysuhde pysyy korkeana<br />
myös osatehoilla silloin, kun<br />
kaasun tuotantomäärä vaihtelee.<br />
Voimalaitos tuottaa vuodessa<br />
HSY/Kai Widell<br />
Etualalla kaasunpuhdistusjärjestelmä, jolla kaasusta poistetaan epäpuhtauksia ennen moottoreille<br />
johtamista.<br />
sähköä noin 120 gigawattituntia,<br />
mikä vastaa jopa 7 000 sähkölämmitteisen<br />
omakotitalon vuotuista<br />
lämmitysenergian tarvetta.<br />
Jätelämmöt<br />
hyötykäyttöön<br />
Viranomaiset asettivat kaasuvoimalalle<br />
tiukat ympäristölupaehdot,<br />
mikä toi rakennuttajalle ja<br />
urakoitsijoille erityisiä haasteita.<br />
Suuren koon vuoksi voimalalle<br />
asetettiin erittäin tiukat päästöja<br />
melurajat, joten prosessin ja rakenteiden<br />
suunnitteluun ja mallintamiseen<br />
on käytetty tavanomaista<br />
enemmän resursseja.<br />
Ympäristölupa edellyttää<br />
myös, että sähköntuotannossa<br />
syntyvä lämpö hyödynnetään<br />
mahdollisuuksien mukaan. Voimalan<br />
savukaasujen energia otetaan<br />
talteen lämmönvaihtimissa<br />
ja kerätty lämpö hyödynnetään<br />
Vesihuoltoalan ammattitutkinto<br />
Koulutukset alkaneet Helsingissä ja Kuopiossa 16.9.2010. Muutama opiskelija mahtuu vielä<br />
mukaan. Ilmoittautumiset: www.sykli.fi, info@sykli.fi tai Inke Laajava, puh. 050 449 5388<br />
Kohderyhmänä vesihuollon ammattilaiset, mm. verkostoasentajat ja prosessinhoitajat. Koulutuksen<br />
tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet suorittaa vesihuoltoalan ammattitutkinto näytöin.<br />
Opiskelu tapahtuu työn ohessa. Koulutus kestää noin 18 kk ja siihen sisältyy lähiopetuspäiviä 1-2<br />
päivän jaksoissa yhteensä noin 14 päivää riippuen opiskelijan tarpeista. Koulutuksessa opiskellaan<br />
pakolliset osat yhdessä, jonka jälkeen opiskelija valitsee yhden valinnaisen osan, joko veden<br />
hankinta ja puhdistus, jäteveden käsittely tai vesihuoltoverkostot. Opiskelijalta peritään tutkintomaksu<br />
50,50 € sekä materiaalimaksu 400 €.<br />
Lisätietoja: Kouluttaja Riikka Elo, puh. 040 572 2786, www.sykli.fi<br />
Vesihuollon alalletulokoulutus (URA-tunnus 624913)<br />
Aloitus 28.10.2010 HELSINGISSÄ. Koulutuksen kesto on 6 kk ja se sisältää työharjoittelua ja<br />
teoriaopiskelua. Kohderyhmänä työttömät vesihuoltoalasta kiinnostuneet alle 25-vuotiaat tai<br />
alanvaihtajat.<br />
Kyse on Uudenmaan ELY-keskuksen/ TE-toimiston hankkimasta työvoimapoliittisesta<br />
aikuiskoulutuksesta, jonne voi hakeutua TE-toimistoissa tai www.mol.fi<br />
Lisätietoja: Kouluttaja Timo Tolonen, puh. 0400 378 000<br />
Ympäristöalan ammattimessut<br />
6. - 9.10.2010 Helsingin Messukeskuksessa<br />
Tervetuloa osastollemme<br />
5a37<br />
40<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
lisäsähkön tuotannossa erillisessä<br />
ORC-prosessissa (Organic<br />
Rankine Cycle). ORC-prosessin<br />
avulla savukaasujen lämmöstä<br />
voidaan tuottaa 1,5 MW lisäsähkötehoa,<br />
mikä korottaa voimalan<br />
sähköntuotannon hyötysuhteen<br />
jopa 45 prosenttiin. Tämä<br />
ns. toinen vaihe valmistuu<br />
vuonna 2011.<br />
Moottoreiden jäähdytysvedet<br />
ohjataan HSY:n operoimaan<br />
alueelliseen kaukolämpöjärjestelmään<br />
ja hyödynnetään joko<br />
prosessilämpönä tai tilojen lämmitykseen.<br />
Pelkästään jätelämmöstä<br />
tuotettu sähkö ja lämpö<br />
tekee Ämmässuosta energiaomavaraisen.<br />
Näin se vapauttaa<br />
voimalan tuottaman sähkön<br />
myytäväksi suoraan valtakunnan<br />
kantaverkkoon. Tätä varten<br />
alueelle on rakennettu oma<br />
110 kV verkkoyhteys.<br />
Toimintojen valvonta<br />
keskitetty<br />
Kaasuvoimalassa on korkealaatuinen<br />
prosessivalvomo, josta<br />
käsin valvotaan ja ohjataan<br />
koko jätteenkäsittelykeskuksen<br />
toimintaa. Tilaan on mm. yhdistetty<br />
laajan alueen vesienhallinta,<br />
kaasunkeräys- sekä palo- ja<br />
pelastusjärjestelmien keskusvalvomot.<br />
Erityishuomiota on kiinnitetty<br />
eri toimintojen yhteensovittamiseen.<br />
Yksi käyttäjä kykenee<br />
yhdellä silmäyksellä saamaan<br />
kattavan käsityksen alueen<br />
prosessien tilasta ja siten tekemään<br />
tarvittavia säätötoimia<br />
reaaliajassa.<br />
Valvomossa on myös tehokkaat<br />
etäkäyttöyhteydet ilta-<br />
ja viikonloppupäivystyksiä<br />
varten. Voimalaitoksen järjestelmien<br />
suunnittelu ja säätäminen<br />
kaatopaikkakaasulle on<br />
edellyttänyt voimalaitosteknologian<br />
ja prosessiautomaation erityisosaamista.<br />
Haasteellinen voimala<br />
valmistui aikataulussa<br />
Arkkitehtonisesti näyttävä ja<br />
haasteellinen voimalaitos valmistui<br />
aikataulussa. Hankkeen<br />
toteuttajille projekti oli monella<br />
tapaa haastava. Rakentamisen<br />
kanssa samanaikaisesti suoritetut<br />
mittavat laite- ja putkistoasennukset<br />
olivat pulmallisia<br />
ja vaativat paljon yhteensovittamista.<br />
Rajoitetussa tilassa töitä oli<br />
pakko limittää. Ainoastaan<br />
erittäin tiivis yhteistyö tilaajan,<br />
suunnittelijoiden, valvojien ja<br />
kaikkien toteuttajien kesken<br />
mahdollisti eri osaurakoiden<br />
valmistumisen aikataulussa.<br />
Voimalarakennuksen suunnittelua<br />
ja toteutusta vaikeuttivat<br />
kovat vaatimukset äänieristykselle,<br />
jotka isojen lasiseinien<br />
oli täytettävä – ulkoseinän<br />
ja ovien lisäksi. Myös ulkoseinien<br />
suomurakenne vaati tekijöiltä<br />
ja suunnittelijoilta erityistä<br />
ammattitaitoa.<br />
Rinnan voimalan kanssa valmistuivat<br />
kaukolämpö- ja sähköverkkotyöt.<br />
Rakennusten<br />
massiiviosissa on rakentamiseen<br />
käytetty betonia, joka on koko<br />
elinkaaren aikaisilta ympäristökuormituksiltaan<br />
erittäin hyvä<br />
materiaali. Työmaalla pidettiin<br />
koko toteutuksen ajan yllä korkeaa<br />
työturvallisuustasoa.<br />
Onnistunut hanke<br />
Ämmässuon kaasuvoimala on<br />
onnistunut hanke. Se lisää merkittävästi<br />
uusiutuvan energian<br />
osuutta pääkaupunkiseudun<br />
sähköntuotannossa. Näin laitos<br />
edesauttaa saavuttamaan<br />
uusiutuvien energiamuotojen<br />
hyödyntämiselle asetettuja<br />
kansallisia ja kansainvälisiä tavoitteita.<br />
Hankkeen avulla saavutetaan<br />
pääkaupunkiseudun miljoonaa<br />
asukasta palvelevan<br />
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen<br />
energiaomavaraisuus.<br />
Lisäksi sähkönmyynnistä<br />
saatavilla tuloilla osaltaan vähennetään<br />
paineita jätemaksujen<br />
korotukselle.<br />
Valituissa ratkaisuissa käytettiin<br />
uusinta teknologiaa ja<br />
insinööriosaamista sekä sovellettiin<br />
korkeita laatu- ja työturvallisuusvaatimuksia.<br />
<br />
www.hsy.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
41
Suomen jätehuolto on jäljessä muista Pohjoismaista,<br />
JÄTTEENPOLTTO etenee –<br />
Yhdyskuntajätehuoltomme poikkeaa olennaisesti muista EU-maista.<br />
Suomessa tämä yhteiskunnallinen palvelu on suurelta osin jätetty markkinoiden<br />
hoidettavaksi, aluksi kuljetusten osalta ns. sopimusperusteisen<br />
jätteenkuljetuksen muodossa, sittemmin vähä vähältä yhä laajemmin.<br />
Energiahyödyntäminen kehittyy Suomessa nyt nopeasti uusien investointien<br />
ansiosta. Kotimaiset kokonaishyödyntämis- ja kaatopaikkatavoitteet<br />
saavutetaan näillä näkymin helposti, samoin EU:n kaatopaikkatavoitteet.<br />
Muista Pohjoismaista ollaan kuitenkin selvästi jäljessä.<br />
● Esko Meloni, DI<br />
Rosk’n Roll Oy Ab:n hallituksen<br />
varapuheenjohtaja/puheenjohtaja<br />
2002–10<br />
Suomen ensimmäinen koko<br />
maata koskeva jätehuoltolaki säädettiin<br />
1978. Hallituksen lakiehdotuksen<br />
perusteluissa 1975 lähdettiin<br />
siitä eurooppalaisesta periaatteesta,<br />
että jätehuolto jätteiden<br />
kuljetus mukaan lukien on<br />
kunnallinen palvelu, jonka kunta<br />
hoitaa asukkaidensa hyväksi.<br />
Lopulliseen 1.4.1979 voimaan astuneeseen<br />
jätehuoltolakiin tehtiin<br />
kuitenkin muutoksia, ja jätteen<br />
kuljetukset voitiin hoitaa keskitetysti<br />
kunnan järjestäminä tai<br />
sopimusperusteisesti.<br />
Kunnan järjestämä kuljetus:<br />
kunta hoitaa jätteen kuljetuksen<br />
ja loppukäsittelyn.<br />
Kuljetusyrittäjä(t) valitaan kilpailuttamalla.<br />
Sopimusperusteisessa kuljetusjärjestelmässä<br />
jätteen tuottaja<br />
tekee sopimuksen suoraan<br />
kuljetusyrittäjän kanssa, ja yrittäjä<br />
toimittaa jätteen käsittelyyn.<br />
Ekokem Oy Ab<br />
Hajautettu järjestelmä<br />
ainutlaatuinen Euroopassa<br />
Hajautettu kuljetusjärjestelmä on<br />
Euroopassa ainutlaatuinen, Suomen<br />
lisäksi se on käytössä tiettävästi<br />
vain Bulgariassa ja Puolassa.<br />
Kaikissa muissa EU-maissa jätehuolto<br />
ymmärretään yksiselitteisesti<br />
julkiseksi palveluksi, jonka<br />
viranomainen eli kunta hoitaa.<br />
Käytännössä vuoden 1979 jätehuoltolaki<br />
merkitsi vallitsevan<br />
tilanteen legitimoimista. Eräissä<br />
suurissa kaupungeissa kunta<br />
hoiti jätekuljetukset keskitetysti,<br />
kun taas maalaiskunnissa asukas<br />
itse sopi jätteidensä kuljetuksesta<br />
kaatopaikalle. Kunnista ylivoimainen<br />
enemmistö siis hoiti jätekuljetukset<br />
sopimusperusteisesti.<br />
Keskitetty jätteiden kulje-<br />
Ekokemin jätevoimalan<br />
bunkkeri.<br />
42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
JÄTEHUOLTO<br />
mutta muutos on nyt alkanut<br />
entä lainsäädäntö<br />
tus on sittemmin vähitellen voittanut<br />
alaa – monessa kunnassa<br />
vasta pitkien riitojen jälkeen.<br />
Tämän päivän tilanne on fifty–<br />
sixty: enemmistö kunnista hoitaa<br />
kuljetukset sopimusperäisesti,<br />
kun taas enemmistö asukkaista<br />
on keskitetysti kilpailutetun kuljetuksen<br />
piirissä.<br />
Jätehuoltolakia – vuodesta<br />
1994 lähtien jätelakia – on vuosien<br />
saatossa täydennetty ja uudistettu<br />
useasti, viimeksi kesäkuussa<br />
2007. Nyt on meneillään<br />
lain kokonaisuudistus. Lopullista<br />
lakiehdotusta eduskunnalle odotetaan<br />
syksyllä 2010 ja uutta lakia<br />
2011. Ennakkotietojen mukaan<br />
uusi jätelaki säilyttää sopimusperusteisen<br />
kuljetuksen. Tosin<br />
nimi on vaihtunut, nyt puhutaan<br />
”jätteen haltijan järjestämästä<br />
jätteenkuljetuksesta”.<br />
Taistelu kuljetuksista –<br />
taistelu omistuksesta<br />
Taistelu kuljetuksista jatkuu edelleen<br />
ja on levinnyt koskemaan koko<br />
yhdyskuntajätehuoltoa. Yksityinen<br />
jäteala kyseenalaistaa kunnallisten<br />
toimijoiden oikeuden<br />
”monopolistiseen” jätteidenhallintaan<br />
ja haluaa saada mahdollisimman<br />
suuren osan jätteistä markkinoille<br />
kilpailtavaksi. Tavoitteena<br />
on tilanne, jossa markkinavoimat<br />
hallitsevat kaikkea, mikä suinkin<br />
voidaan hyödyntää.<br />
Kunnallisille laitoksille jätetään<br />
rippeet, se osa jätteistä, josta<br />
ei enää mitään irti saada tai joka<br />
sijaitsee niin hankalasti, että sopimusperäisen<br />
toimijan ei kannata<br />
sopimusvelvoitteitaan hoitaa. Viimeksi<br />
mainitusta saatiin oiva esimerkki,<br />
kun yksityinen jäteyhtiö<br />
yksipuolisella ilmoituksella irtisanoi<br />
jätteenkuljetussopimuksensa<br />
Multian kunnassa 2009.<br />
Vuonna 2007 tehdyllä lainmuutoksella<br />
”määriteltiin tarkemmin”<br />
kuntien määräysvallassa<br />
oleva yhdyskuntajäte. Samassa<br />
yhteydessä ”tarkennettiin<br />
pelisääntöjä”. Käytännössä kyse<br />
oli siitä, että palvelutoimialoilla,<br />
esim. kaupoissa ja hotelleissa,<br />
syntyvä yhdyskuntajäte siirrettiin<br />
pois kunnallisen jätehuollon<br />
vastuulta vapaille markkinoille.<br />
Markkinoille siirtyvä määrä on<br />
noin kolmannes Suomen yhdyskuntajätteen<br />
määrästä. Nyt valmisteilla<br />
oleva laki ei muuta 2007<br />
tehdyn lainmuutoksen periaatteita,<br />
mutta pyrkii tarkentamaan<br />
julkisen ja yksityisen jätehuollon<br />
vastuualueita.<br />
Vuoden 2007 lainmuutoksen<br />
perusteluissa todetaan mm. :<br />
Jätehuoltokustannukset<br />
nousevat niin kotitalouksien kuin<br />
palvelutoimialojen osalta.<br />
Jäteveron tuotto laskee.<br />
(Luonnollisesti myös kunnallisten<br />
jäteorganisaatioiden tulot laskevat,<br />
mutta tätä ei mainita.)<br />
Yksityisen jätehuoltobisneksen<br />
tulot kasvavat. (Tämä sanotaan<br />
varmuuden vuoksi neljään<br />
kertaan.)<br />
Esitetyillä muutoksilla ei ole<br />
varsinaisesti ympäristövaikutuksia.<br />
(Siitä huolimatta, että autokuljetuksia<br />
lisätään tuntuvasti.)<br />
Nämä perustelut kuvaavat<br />
herkällä tavalla niitä periaattei-<br />
Ekokem Oy Ab<br />
ta, joilla tämän päivän Suomessa<br />
tehdään ympäristölainsäädäntöä.<br />
Viimeisellä väitteellä – esitetyillä<br />
muutoksilla ei ole varsinaisesti<br />
ympäristövaikutuksia – ei<br />
ole mitään tekemistä tosiasioiden<br />
kanssa.<br />
Kun 10 kunnan ja 130 000<br />
asukkaan Rosk’n Roll -alue läntisellä<br />
Uudellamaalla siirtyi sopimusperusteisesta<br />
keskitetysti kilpailutettuun<br />
kuljetukseen, säästettiin<br />
200 000 vuotuista kuljetuskilometriä<br />
ja niiden ympäristövaikutukset.<br />
Lainmuutoksella<br />
rinnakkaiskuljetuksia selvästi lisättiin.<br />
Lisää rinnakkaiskuljetuksia<br />
näyttää olevan luvassa uuden<br />
jätelain myötä, ainakin pakkausten<br />
osalta.<br />
Jätteenpoltolla<br />
huono maine<br />
Suomen ensimmäinen yhdyskuntajätteen<br />
polttoon tarkoitettu<br />
laitos käynnistyi Helsingin Kyläsaaressa<br />
1961 ja seuraava starttasi<br />
Turussa 1975. Sen jälkeen alkoivat<br />
vaikeudet. Kyläsaaren laitos<br />
oli varustettu täysin riittämättömällä<br />
savukaasujen käsittelyllä,<br />
ja se jouduttiin massiivisen kansalaisprotestin<br />
vuoksi sulkemaan<br />
1983. Turun laitos puolestaan jatkoi<br />
toimintaansa ja oli 2007 asti<br />
Suomen ainoa yhdyskuntajätteelle<br />
tarkoitettu jätteenpolttolaitos.<br />
”Kyläsaari-syndrooman” vaikutuksesta<br />
seurasi noin 10 vuoden<br />
tauko, jonka aikana jätteenpolttoa<br />
ei virallisesti uskallettu<br />
edes mainita mahdollisena jätteenkäsittelymenetelmänä<br />
Suomessa.<br />
Jotain kuitenkin tapahtui:<br />
1990-luvun alussa alettiin selvittää<br />
mahdollisuutta erottaa jätteestä<br />
polttoainetta, joka soveltuisi<br />
poltettavaksi – lähinnä puunjalostusteollisuuden<br />
– leijupetikattiloissa.<br />
Tulokset olivat rohkaisevia, ja<br />
Jätekuorman tyhjennystä<br />
Ekokemin jätevoimalassa.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
43
ennen pitkää Suomessa poltettiin<br />
teollisuuden ja sähköntuottajien<br />
kattiloissa rinnakkaispolttona<br />
vuosittain lähes 500 000 tonnia<br />
kierrätyspolttoainetta. Kierrätyspolttoainetta<br />
käyttäviä kattiloita<br />
oli useita kymmeniä, ja polttomäärät<br />
vaihtelivat muutamasta<br />
tuhannesta kymmeniin tuhansiin<br />
tonneihin vuodessa.<br />
TAULUKKO 1. MASSA- JA RINNAKKAISPOLTON OMINAISUUKSIA<br />
Parametri Rinnakkaispoltto Massapoltto<br />
Polttoaine Esilajiteltu jäte (”vain paras palaa”) Esilajiteltu jäte (”kaikki palaa”)<br />
Polttotapa<br />
Rinnakkaispoltto olemassaolevassa leijukerroskattilassa<br />
Arinapoltto erillisessä jätevoimalassa<br />
Investointi Pieni (vain valvonta- ja puhdistuslaitteita) Suuri (uusi voimala, tehokas savukaasujen<br />
käsittely)<br />
Vaikutusaste *) 60 % jätteestä saadaan polttoon 100 % jätteestä saadaan polttoon<br />
Energiantuotanto *) 70 % jätteen kokonaisenergiasisällöstä 80 % jätteen kokonaisenergiasisällöstä<br />
Savukaasujen puhdistusvaatimukset<br />
EU-direktiivi lopetti<br />
rinnakkaispolton 2006<br />
EU:n jätteenpolttodirektiivi<br />
2000/76/EC asettaa kaikille jätettä<br />
polttaville laitoksille samat<br />
erittäin kireät vaatimukset poltto-olosuhteiden<br />
ja päästöjen<br />
suhteen. Vaatimukset astuivat<br />
voimaan 1.1.2006. Tämän seurauksena<br />
jätteen rinnakkaispoltto<br />
Suomessa loppui kuin seinään.<br />
2006 poltettiin enää 168 000 tonnia<br />
ja 2007 236 000 tonnia.<br />
Nyt poltto on vähitellen elpymässä.<br />
Useat voimantuottajat,<br />
mm. kaikki suuret puunjalostajat,<br />
ovat varustaneet osan laitoksistaan<br />
direktiivin vaatimusten<br />
mukaisiksi.<br />
Samaan aikaan kun rinnakkaispoltto<br />
eteni 2000-luvun<br />
alussa, heräsi Suomessa uudestaan<br />
keskustelu varsinaisesta sekajätteen<br />
poltosta eli ns. massapoltosta<br />
jätevoimaloissa. Useita<br />
projekteja on pantu vireille viime<br />
vuosina. Asiasta on käyty ja<br />
Löysät (normaalit voimakattiloiden<br />
vaatimukset)<br />
käydään edelleen kiivasta debattia<br />
lähinnä ympäristöjärjestöjen<br />
ja jätehuoltoihmisten välillä. Järjestöjen<br />
vastustus on hidastanut,<br />
mutta ei ole kokonaan pystynyt<br />
estämään polttolaitosten rakentamista.<br />
Ympäristöjärjestöt ovat saaneet<br />
tukea yllättävältä taholta,<br />
yksityisiltä ympäristöyrityksiltä<br />
Tiukat (jätteenpolton vaatimukset)<br />
Savukaasupäästöt Suuret Pienet<br />
Kiinteä jäte *)<br />
50 % alkuperäisestä jätteestä (lajittelurejekti,<br />
pohjakuona & kaasunpuhdistuspöly)<br />
10–25 % alkuperäisestä jätteestä (pohjakuona<br />
& kaasunpuhdistuspöly)<br />
*) Vaikutusaste, energiantuotanto (lämpö, sähkö + kaukolämpö) ja kiinteän jätteen määrä laskettu olettaen, että<br />
molemmissa menetelmissä polttoaineen valmistus aloitetaan samasta yhdyskuntajätemäärästä.<br />
Lähde: Matti Vattulainen, Ekokem Oy Ab, 2009.<br />
– jopa siinä määrin, että on alettu<br />
puhua mustavihreästä koalitiosta.<br />
Ympäristöyritysten yllättävä<br />
”ympäristömyönteisyys” on<br />
helppo ymmärtää: kaikki se jäte,<br />
joka menee jätevoimaloihin, on<br />
yritysten erilaisten jalostustoimien<br />
ulottumattomissa.<br />
Jätevoimaloiden rakentaminen<br />
on lähtenyt käyntiin 2000-lu-<br />
Monta tapaa hankkia standardeja<br />
Kuntatekniikan ammattilainen - Standardeilla varmistetaan<br />
tuotteiden yhteensopivuus ja laatu, lisätään turvallisuutta<br />
sekä edistetään kestävää kehitystä.<br />
Oletpa sitten vastuussa työn teettämisestä, toteutuksesta<br />
tai valvot työn laatua, voit hankkia oman alasi standardit<br />
SFS:stä.<br />
Standardeja saa perinteisesti paperilla tai <strong>pdf</strong>-tiedostona.<br />
Niitä voi ostaa yhden kerrallaan tai tehdä kestotilauksen<br />
- myös ONLINE-palveluna.<br />
Kysy lisää. Kerromme mielellämme vaihtoehtoisista<br />
tavoista hankkia standardeja!<br />
SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY<br />
Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki<br />
Puh. 09 149 9331, faksi 09 146 4914<br />
Internet www.sfs.fi, sähköposti sales@sfs.fi<br />
44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
JÄTEHUOLTO<br />
TAULUKKO 2. SUOMEN YHDYSKUNTAJÄTEMÄÄRÄT JA KÄSITTELY 2006–08<br />
Vuosi Kokonaisjätemäärä Kierrätys Rinnakkaispoltto Jätevoimala Kaatopaikka<br />
1000 t % 1000 t % 1000 t % 1000 t % 1000 t %<br />
2006 2 566 100 839 33 168 7 54 2 1 504 59<br />
2007 2 675 100 953 36 236 9 74 3 1 411 53<br />
2008 2 768 100 884 32 347 13 131 5 1 406 51<br />
Taulukosta puuttuvat vuoden 2009 tilastot, jotka eivät ole vieläkään käytettävissä.<br />
vun puolivälin jälkeen. 2007 lopulla<br />
käynnistyi Riihimäellä ongelmajäteyhtiö<br />
Ekokemin sekajätettä<br />
polttava jätevoimala ja<br />
vuodenvaihteessa 2008–09 vastaava<br />
laitos Kotkassa. Useita muita<br />
projekteja on vireillä, tärkeimpänä<br />
pääkaupunkiseudulle tuleva<br />
noin 320 000 tonnin laitos, jonka<br />
rakentamisen on määrä alkaa<br />
ensi vuonna.<br />
Muita jo käynnissä olevia tai<br />
päätettyjä projekteja ovat mm.<br />
Westenergy Vaasassa, Oulun<br />
Energian jätevoimalaprojekti,<br />
Ekokem II sekä Tammervoima<br />
Tampereella. Muitakin on tulossa.<br />
Kaikkiaan voidaan arvioida,<br />
että Suomen jätteenpolttokapasiteetti<br />
(massapoltto + rinnakkaispoltto)<br />
tulee lähimmän viiden<br />
vuoden sisällä nousemaan<br />
ainakin 1–1,5 miljoonaan tonniin<br />
vuodessa.<br />
Massapoltto vai<br />
rinnakkaispoltto<br />
Massa- ja rinnakkaispoltto eroavat<br />
oleellisilta osiltaan toisistaan.<br />
Molemmat hyödyntävät esilajiteltua<br />
jätettä mutta toimivat lajittelun<br />
vastakkaisissa päissä.<br />
Rinnakkaispoltto, jota voitaisiin<br />
kutsua eräänlaiseksi rusinat<br />
pullasta -jätteenpoltoksi, vaatii<br />
polttoaineeksi jalostettua jätettä<br />
kuten pahvia, puuta ja muovia ja<br />
kilpailee materiaalikierrätyksen<br />
kanssa samoista jätteistä.<br />
Massapoltto puolestaan pystyy<br />
käsittelemään periaatteessa<br />
kaiken yhdyskuntajätteen, mutta<br />
käytännössä polttaa sitä, mitä<br />
esilajittelussa jää jäljelle, kun<br />
kierrätyskelpoiset osat ensin otetaan<br />
pois.<br />
Rinnakkaispolton vaatima investointi<br />
on kevyt. Koska poltto tapahtuu<br />
teollisuuden tai energiayhtiöiden<br />
olemassa olevissa leijupetikattiloissa,<br />
tarvitaan ainoastaan<br />
jätteenpolttoasetuksen vaatimat<br />
päästöjen monitorointi- ja jossain<br />
määrin tehostetut puhdistusjärjestelmät.<br />
Massapolton investointi on<br />
raskas, vähintään 100 miljoonaa<br />
euroa, sillä tarvitaan kokonainen<br />
arinakattilaan perustuva voimala<br />
sekä erittäin perusteellinen savukaasujen<br />
käsittely.<br />
Menetelmien ominaisuuksia<br />
on käsitelty tarkemmin taulukossa<br />
1.<br />
Sama vastakkainasettelu<br />
kuin kuljetuksessa<br />
Jätteenpoltossa vallitsee aivan sama<br />
vastakkainasettelu julkisten<br />
ja yksityisten toimijoiden välillä<br />
kuin jätteiden kuljetuksessakin.<br />
Julkiset toimijat kannattavat<br />
syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen<br />
energiahyödyntämistä<br />
jätevoimalassa: ympäristöpäästöt<br />
ovat pienemmät, lajittelu tehostuu,<br />
koko sekajäteongelma voidaan<br />
hoitaa, mutta tarvitaan isot<br />
investoinnit.<br />
Yksityiset puolestaan kannattavat<br />
rinnakkaispolttoa olemassaolevissa<br />
laitoksissa: ei tarvita<br />
suuria investointeja, lopputulos<br />
on kohtuullisen hyvä ja päästään<br />
tekemään bisnestä. Suomalaiseen<br />
kilpailutilanteeseen on kiinnittänyt<br />
huomiota mm. Suomen<br />
ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta<br />
jokin aika sitten tutkinut<br />
Kirkkaasti parempi<br />
Puhdasta vettä lähes 50 vuotta!<br />
Käänteisosmoosilaitteet<br />
UV-sterilisaattorit<br />
teollisuussuodattimet<br />
kotitaloussuodattimet<br />
uima-allassuodattimet<br />
kemikaalit<br />
Separtec Oy<br />
Varppeenkatu 28 21200 RAISIO puh. (02) 436 7300, fax (02) 436 7355 www.hoh.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
45
Antti-matonpesualtaat<br />
ja -mattomankelit<br />
Puhdasta mukavuutta<br />
matonpesuun.<br />
- moduulimitoitus, altaiden määrää<br />
helppo lisätä<br />
- liitetään suoraan viemärijärjestelmään<br />
- oikea ergonomia<br />
Koskentie 89, 25340 KANUNKI<br />
puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777<br />
project@antti-teollisuus.fi<br />
www.antti-teollisuus.fi<br />
VAAHTOLASI<br />
Kierrätyslasista<br />
ympäristöystävällistä<br />
rakennusmateriaalia<br />
Uusioaines Oy aloittaa vaahtolasin tuotannon<br />
tämän vuoden lopulla.<br />
Vaahtolasi on eristemateriaali, joka sopii erinomaisesti<br />
tie- ja talorakentamiseen.<br />
Kevyt ja kestävä murskemainen tuote, joka estää<br />
tehokkaasti roudan tunkeutumisen maahan.<br />
KYSY LISÄÄ p. (03) 4243 100<br />
Lasin luonto on kierto!<br />
www.uusioaines.com<br />
Kysy lisätietoja<br />
ja pyydä tarjous!<br />
“Muutos Suomen jätehuollossa<br />
on nyt alkanut.”<br />
OECD:n arviointiryhmä, joka<br />
raportissaan lempeän sarkastisesti<br />
esittää seuraavan suosituksen:<br />
”…muodostetaan yksimielinen<br />
käsitys jätteenpoltosta<br />
sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.”<br />
Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet 2016<br />
Käsittelymenetelmä Käsittely<br />
2006, %<br />
Käsittely<br />
2016, %<br />
Kompostointi & mädätys 7 20<br />
Materiaalikierrätys 25 30<br />
Poltto 9 30<br />
Kaatopaikoitus 59 20<br />
Yhteensä 100 100<br />
Suomi lisäämässä<br />
hyötykäyttöä<br />
Yhdyskuntajätettä syntyi 2006<br />
Suomessa 2 566 000 t (490 kg/<br />
asukas), 3,3 prosenttia enemmän<br />
kuin 2005. Jätteestä 2/3<br />
muodostui kotitalouksissa. Jätteestä<br />
hyödynnettiin materiana<br />
(paperi, lasi, metalli, ym.)<br />
839 000 t ja energiana (rinnakkaispoltto<br />
& jätevoimala)<br />
222 000 t. Kokonaishyödyntämisaste<br />
oli 41 prosenttia.<br />
Kaatopaikalle vietiin 1 504 000<br />
t (59 %) sekajätettä. Kierrätyksen<br />
tehostumisen, uusien jätevoimaloiden<br />
sekä rinnakkaispolton<br />
elpymisen vaikutuksesta<br />
hyötykäytön osuus on nopeasti<br />
nousemassa ja kaatopaikoituksen<br />
laskemassa: 2008 kokonaishyödyntämisaste<br />
oli jo 50 prosenttia.<br />
Erityisesti energiakäyttö<br />
etenee nopeasti (ks. taulukko<br />
2 s. 45).<br />
Suomen tavoitteena on luonnollisesti<br />
ripeästi edelleen lisätä<br />
hyödyntämisastetta ja vähentää<br />
kaatopaikalle menevän jätteen,<br />
erityisesti biohajoavan jätteen,<br />
määrää. Maassa on 10.4.2008<br />
hyväksytty valtioneuvoston valtakunnallinen<br />
jätesuunnitelma<br />
vuoteen 2016. Suunnitelman<br />
mukaan 2016 yhdyskuntajätettä<br />
oletetaan muodostuvan suurin<br />
piirtein saman verran kuin<br />
2006. Jätteestä hyödynnetään<br />
biologisesti ja materiaalina yhteensä<br />
50, energiana 30 ja viedään<br />
kaatopaikalle 20 prosenttia<br />
(ks. jakauma alla).<br />
Suomen tavoitteet<br />
vaatimattomia<br />
Tavoitteet ovat hyvin samanlaiset<br />
kuin 2003 laaditussa biojätestrategiaehdotuksessa<br />
vuodelle<br />
2010, vain tavoitevuosi<br />
on siirtynyt eteenpäin. Biojätestrategian<br />
tavoitteet eivät toteutuneet.<br />
Nyt vaikuttaa siltä,<br />
että uudella suunnitelmalla on<br />
kaikki edellytykset toteutua ainakin<br />
energiakäytön ja kaatopaikoituksen<br />
osalta. Kokonaishyödyntämisaste<br />
80 prosenttia<br />
2016 on täysin mahdollinen,<br />
tosin energiantuotannon<br />
osuus nousee huomattavasti<br />
suuremmaksi kuin suunnitelmassa<br />
kaavaillaan.<br />
Muihin Pohjoismaihin verrattuna<br />
Suomen tavoitteet ovat<br />
vaatimattomat. EU:n kaatopaikkavaatimukset<br />
kyllä täytetään,<br />
mutta muuten ollaan<br />
vuosikausia jäljessä. Tanskassa<br />
ja Ruotsissa biojätteiden vieminen<br />
kaatopaikalle on ollut kiellettyä<br />
jo muutaman vuoden<br />
ajan, ja Norjassakin kielto on<br />
astunut voimaan 2009 alussa.<br />
Ruotsin 2009 tilastojen mukaan<br />
maan lähes 4,5 miljoonasta<br />
yhdyskuntajätetonnista kaatopaikalle<br />
ajettiin enää 1,4 prosenttia.<br />
Energiana hyödynnettiin<br />
48,4 prosenttia ja 49,2 prosenttia<br />
kierrätettiin materiaalina<br />
tai biologisesti. Loppu (1 %)<br />
oli ongelmajätettä.<br />
Muutos Suomen jätehuollossa<br />
on nyt alkanut, ja edistymisvauhti<br />
on kova. Biohajoavan<br />
jätteen kaatopaikkakieltoa<br />
uumoillaan Suomeen 2015. Ne<br />
jäteyhtiöt, jotka voivat ohjata<br />
jätteensä<br />
energiantuotantoon,<br />
ovat tavoitteiden<br />
toteuttamisessa<br />
etulyöntiasemassa.<br />
<br />
46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
Henkilö(kohtaisia)autokokemuksia<br />
Eräänä tavallistakin tavallisempana<br />
maanantaiaamuna viitisen<br />
vuotta sitten olin bussissa matkalla<br />
töihin. Katselin ohi ajavia henkilöautoja,<br />
joissa lähes kaikissa tuntui<br />
olevan yksi ihminen. Bussikaistan<br />
viereiselle kaistalle ajoi hopeanharmaa<br />
henkilöauto. Käänsin pääni<br />
pois, ennen kuin verkkokalvoilleni<br />
piirtynyt kuva oli saavuttanut tajuntani.<br />
Kun lopulta käsitin, mitä<br />
olin nähnyt, oli pakko katsoa uudestaan.<br />
Hieraisin silmiäni vielä kerran,<br />
mutta totta se oli: viereisellä kaistalla<br />
yksin ajavan mieskuljettajan housujen<br />
vetoketju oli auki. Hänelle oli<br />
lisäksi ilmiselvästi tullut aamulla kiire,<br />
sillä kalsareiden laittamiseen ei<br />
ollut jäänyt aikaa. Ja kuin pisteenä<br />
iin päälle herran tiedätte-kyllämikä<br />
oli juhlakunnossa – ja erittäin<br />
näkyvillä. Koska itse istuin bussissa<br />
miestä ylempänä, näin hänet vain<br />
vatsasta alaspäin ja hänen kasvonsa<br />
jäivät peittoon. Samalla tasolla<br />
hänen vieressään ajavat henkilöautonkuljettajat<br />
taas eivät nähneet<br />
kuin miehen ylävartalon, joten rajoitetun<br />
ekshibitionismin harjoittaminen<br />
oli turvallista, vaikkakin outoa<br />
ja jokseenkin häiritsevää.<br />
<br />
Autoiluun liittyy muutama muukin<br />
unohtumaton muisto. Äitini<br />
ajoi autokoulun odottaessaan minua.<br />
Vaikka siitä en luonnollisesti<br />
mitään muista, olen aina saanut<br />
unen helposti autossa. Kun vanhin<br />
siskoni hermostui passiiviseen istumiseen<br />
ja keskimmäinen siskoni<br />
voi pahoin, niin minä nukahdin.<br />
Auto ei lapsuudessani kuulunut arkipäivään,<br />
vaan sillä mentiin lähinnä<br />
mökille ja muille pitkille matkoille.<br />
Auto oli turvallinen paikka: koko<br />
viisihenkinen perheemme lähekkäin,<br />
samassa pienessä tilassa.<br />
Ensimmäinen autoiluun liittyvä<br />
ahdistava muistoni on 1980-luvun<br />
alusta. Lemmikkikissamme Kalle<br />
oli karannut kotoa, ja löysimme<br />
hänet parin korttelin päästä kuolleena,<br />
yliajettuna. Kallen vasen silmä<br />
roikkui poskella melkein kuin<br />
isona kyyneleenä, tyhjän silmäkuopan<br />
alla.<br />
<br />
Autokouluun menin jo 17-vuotiaana,<br />
kuten suurin osa ystävistänikin.<br />
Autokoulu oli kallis. Sen vuoksi<br />
en juuri ottanut ylimääräisiä ajotunteja,<br />
vaikka olisin niitä sekä tarvinnut<br />
että halunnut. Sain kortin ensimmäisellä<br />
yrittämällä, ja siitä alkoi<br />
omatoiminen ajamisharjoitteluni.<br />
Sitä ei tosin olisi tapahtunut ilman<br />
äitini painostusta. Minä kun pelkäsin<br />
kuollakseni, että tapan jonkin<br />
tai jonkun: koiran, kissan, siilin tai<br />
mikä pahinta, ihmisen.<br />
Kun ystäväni saivat kinuta vanhemmiltaan<br />
autoa lainaksi, niin minun<br />
äitini pakotti minut ajamaan.<br />
Hän oli sitä mieltä, että kun ajokortti<br />
kerran oli hankittu, piti sitä<br />
oppia hyödyntämään, jottei se jäisi<br />
kalliiksi henkilöllisyystodistukseksi.<br />
Painostuksen tuloksena totuin<br />
ajamiseen ja aloin jopa nauttia siitä.<br />
Onneksi opiskeluaikainen köyhyys<br />
pelasti minut peruuttamattomalta<br />
autoriippuvuudelta.<br />
<br />
Olen ollut mukana kolarissakin.<br />
Isäni työskenteli 1990-luvulla joitakin<br />
vuosia Pakistanin pääkaupungissa<br />
Islamabadissa, jossa olin käymässä.<br />
Olimme autossa pysähtyneenä<br />
punaisissa valoissa, kun samaan<br />
risteykseen ajoi kaksi muuta<br />
autoa, toinen punaista ja toinen<br />
keltaista päin. Punaisia päin ajaneella<br />
oli iso maastoauto, joka törmäsi<br />
jälkivihreillä kulkeneeseen ja<br />
ajautui siitä meidän automme kylkeen.<br />
Kaikki tapahtui parissa sekunnissa.<br />
Näen silti vieläkin maastoauton<br />
valot ja sen tulevan suoraan<br />
kohti.<br />
Isku oli melkoinen. Automme<br />
pomppasi törmäyksen voimasta<br />
useita metrejä, jalkakäytävän reunakiven<br />
yli. Pahiten vaurioitui kuljettajan<br />
puoli, ikkunat menivät säpäleiksi<br />
ja ovi tuli sisään. Oli suoranainen<br />
ihme, että kolarissa ei kellekään<br />
meistä kolmen auton matkustajasta<br />
käynyt juuri mitään. Niskoja<br />
naksahteli, saimme lasista naarmuja<br />
ja törmäyksen voimasta aiheutuneita<br />
mustelmia, mutta muilta fyysisiltä<br />
vammoilta säästyimme.<br />
<br />
Auto on hyödyllinen väline, joka<br />
säilyttänee jossain muodossa<br />
asemansa pitkään. Uskon kuitenkin,<br />
että autoilu tulee kallistumaan<br />
ja hankaloitumaan. Ilmastonmuutos<br />
aiheuttaa paineita, mutta vaikka<br />
sen uhka jätettäisiin huomiotta,<br />
loppuu kaupungeista tila ja ehkä<br />
halukin ehtymättömien autovirtojen<br />
majoittamiseen. Teiden rakentaminen<br />
ratkaisee harvoin liikenneongelmia,<br />
mutta lisää kustannuksia<br />
uusien ylläpidettävien väylien<br />
myötä.<br />
Poliitikkojen ja virkamiesten tehtävänä<br />
on pitää huolta siitä, että<br />
ihmiset voivat tehdä ympäristöllisesti<br />
ja taloudellisesti kestäviä asumisvalintoja.<br />
Autoilun tarvetta tulee<br />
vähentää esimerkiksi tiiviin yhdyskuntarakenteen<br />
avulla. Myös<br />
muita kilpailukykyisiä kulkumuotoja<br />
tarvitaan.<br />
Helppoa autoilun vähentämiseen<br />
houkuttelu ei kuitenkaan tule olemaan.<br />
Sillä kuten viiden vuoden takainen<br />
työmatkakokemuksenikin<br />
osoittaa, joidenkin mielestä autoilun<br />
suomat vapaudet ilmiselvästi<br />
vaan ovat liian innostavia.<br />
Mette Granberg<br />
on 34-vuotias liikennetekniikan<br />
DI, joka<br />
työskentelee liikennesuunnittelijana<br />
HSL<br />
Helsingin seudun<br />
liikenteessä.<br />
.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
47
ETL: TALOUSVEDEN ELINTARVIKEKÄYTTÖ<br />
SELKEÄSTI VESIHUOLTOLAKIIN<br />
Elintarviketeollisuusliiton<br />
mukaan talousveden elintarvikekäyttö<br />
tulisi ottaa<br />
selkeästi vesihuoltolain<br />
piiriin. Uuden lain valmistelussa<br />
elinkeinoelämää ei<br />
ole kuultu, ja sopimustilanteissa<br />
yritysten neuvotteluasema<br />
monopoliasemassa<br />
olevan talousveden toimittajan<br />
kanssa vaihtelee kunnittain.<br />
Ellei vesihuoltolain<br />
piiriin kuuluta, niin epävarmuus<br />
sekä veden toimittamisesta<br />
että toimitusehdoista<br />
jatkuu.<br />
Talousvesi on keskeinen elintarvikkeiden<br />
raaka-aine. Talousveden<br />
hyvä laatu, puhtaus ja luotettava<br />
saatavuus ovat kriittisiä elintarvikeyrityksen<br />
toiminnalle toimialasta<br />
riippumatta. Tuotteessa tarvittavan<br />
veden määrään nähden<br />
elintarviketeollisuus käyttää vettä<br />
monikertaisia määriä puhdistukseen<br />
sekä prosesseissa esimerkiksi<br />
höyrynä ja jäähdytysvetenä. Vettä<br />
tarvitaan lisäksi henkilökunnan<br />
hygienian ylläpitämisessä.<br />
Pääsääntöisesti vesihuolto toimii<br />
Suomessa hyvin. Jos vettä ei<br />
tule tai sen laatu ei täytä vaatimuksia,<br />
toiminta elintarvikeyrityksessä<br />
yleensä pysähtyy. Jos vedessä<br />
on mikrobiologisia ongelmia<br />
eikä niistä saada nopeasti tietoa<br />
tuotantoon, ongelma voi riskituotteiden<br />
mukana siirtyä kuluttajille.<br />
Tuotetyypistä riippuen riski<br />
voi levitä nopeasti, esim. tuoretuotteiden<br />
mukana jopa vuorokaudessa<br />
kuluttajille asti eli nopeammin<br />
kuin mikrobiologisten<br />
testien tulokset laboratoriossa valmistuvat.<br />
48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
Elintarvikekäyttö selvästi<br />
lain piiriin<br />
Vesihuoltolain muutosta on valmisteltu<br />
pitkään, ja muutosehdotus<br />
on nyt lausunnolla. Elintarvikekäytön<br />
ja elintarvikeyritysten<br />
kuuluminen lain soveltamisalaan<br />
on ollut kiistanalaista. Elintarviketeollisuusliitto<br />
on esittänyt elintarvikekäytön<br />
ottamista selvästi soveltamisalueen<br />
piiriin, mutta esitystä<br />
ei ole otettu huomioon uuden<br />
lain valmistelussa.<br />
Vesihuoltolain nykyinen soveltamisala<br />
on konkretisoitunut elintarvikeyrityksille<br />
mm. hitaana tiedottamisena<br />
ongelmatilanteissa.<br />
Yritykset ovat voineet kuulla viranomaisten<br />
antaman veden keittokehotuksen<br />
vasta yleisölle tarkoitetusta<br />
alueradion tiedotteesta.<br />
Suositeltu toimenpide-ehdotus<br />
– veden keittäminen – ei yleensä<br />
ole mahdollinen elintarvikeyrityksessä<br />
vaan toiminta joudutaan<br />
keskeyttämään.<br />
Toinen tilanne, jossa lain soveltamisalan<br />
ulkopuolelle jääminen<br />
konkretisoituu elintarvikeyrityksissä,<br />
on virheellisen toimituksen aiheuttaman<br />
taloudellisen vahingon<br />
korvaaminen (kontaminoituneet<br />
tuotteet, tuotantokatkokset, takaisinvedot<br />
ym.). Vesilaitos ei ole<br />
ollut vahingonkorvausvelvollinen,<br />
ellei siitä ole erikseen mainittu veden<br />
toimitussopimuksessa, koska<br />
talousveden käyttö elintarvikeyrityksissä<br />
ei kuulu vesihuoltolain soveltamisalaan.<br />
Hyviä käytännön<br />
toimenpiteitä on jo tehty<br />
Jos elintarvikeyritys on kunnallisesti<br />
merkittävä työnantaja ja vesilaitos<br />
yhteistyöhaluinen, on vesihuoltoa<br />
kehitetty eräissä kunnissa<br />
erittäin hyvin yritysten toiveet<br />
huomioiden. Muutamat vesilaitokset<br />
ovat jo asentaneet elintarvikeyrityksen<br />
syöttövesiputkeen<br />
jatkuvatoimisia pH- tai sameusmittareita<br />
(lakisääteinen laatuseuranta<br />
on harvaa 2 vko–2 kk<br />
välein) indikoimaan muutoksia<br />
veden laadussa. Elintarvikeyritykseen<br />
on vedetty myös vaihtoehtoinen<br />
vedensyöttöputki kunnan<br />
toimesta toisesta vesilähteestä<br />
häiriöttömän toiminnan mahdollistamiseksi.<br />
Valveutuneet elintarvikeyritykset<br />
ovat hankkineet vedenpuhdistuslaitteita<br />
oman toiminnan turvaamiseksi.<br />
Elintarvikeyritysten<br />
käytössä on mm. jatkuvatoimisia<br />
suodattimia, UV-puhdistuslaitteita<br />
ja sisäisten putkien kloorausmahdollisuus.<br />
Vaihtoehtoisten vesilähteiden<br />
käyttöön on elintarvikeyrityksissä<br />
varauduttu esim. kunnostamalla<br />
vanhoja kaivoja tai asentamalla<br />
vastaanottoputki tankkiautolla<br />
toimitettavalle vedelle.<br />
Vesiepidemian laajentumisen<br />
estäminen paikallisesta ongelmasta<br />
alueelliseksi tai valtakunnalliseksi<br />
elintarvikejakelun kautta on<br />
tärkeää. Haasteena on saada vesilaitos<br />
tiedostamaan asiakasyrityksen<br />
omaan toimintaan liittyvät<br />
riskit ja niiden vaikuttavuus eli<br />
muutkin riskitekijät kuin mahdollisesta<br />
takaisinvirtauksesta tai virheellisestä<br />
kytkennästä vesilaitokselle<br />
aiheutuvat riskit.<br />
Ilman vesihuoltolain velvoitetta<br />
yhteistyön kehittyminen on yksittäisten<br />
henkilöiden aktiivisen toiminnan<br />
varassa. Lain uudistumisen<br />
myötä elintarviketurvallisuusnäkökulma<br />
toivottavasti huomioidaan<br />
selkeästi myös vesipassikoulutuksessa.<br />
Vesihuolto kolmen<br />
ministeriön alaisuudessa<br />
Ympäristöministeriö ja maa- ja<br />
metsätalousministeriön yleinen<br />
osasto vastavat vesilaista (luonnonvedet),<br />
ympäristönsuojelulaista,<br />
maankäyttö- ja rakennuslaista<br />
sekä vesihuoltolaista (talousvesi).<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö<br />
vastaa terveydensuojelulaista sekä<br />
vesihuoltolain asutuksen ja kiinteistöjen<br />
talousveden saannista ja<br />
talousveden laatuvaatimuksista.<br />
Maa- ja metsätalousministeriön<br />
elintarvike- ja terveysosasto vastaa<br />
elintarvikelaista ja pakatun veden<br />
laatuvaatimuksista. Talousvesi<br />
muuttuu elintarvikkeeksi, kun<br />
se tulee hanasta ja käytetään elintarvikkeena<br />
tai pullotetaan myytäväksi<br />
juomaksi. Kotona hanasta<br />
juotava vesi on talousvettä.<br />
Elintarviketeollisuusliitto suhtautuu<br />
myönteisesti uuteen lakiehdotukseen,<br />
jolla talousveden valvonnan<br />
ohjaus siirretään Valviran alaisuudesta<br />
Eviran alaisuuteen.<br />
Poimintoja muista talousvettä<br />
ohjaavista säädöksistä:<br />
Euroopan neuvoston direktiivi<br />
83/98/EY on otsikoitu suomeksi<br />
direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun<br />
veden laadusta ja siihen<br />
on sisällytetty myös elintarviketeollisuudessa<br />
käytettävä vesi. Tästä<br />
direktiivistä käytetään puhekielessä<br />
usein tahattomastikin nimeä<br />
”juomavesidirektiivi”, joka suotta<br />
rajaa elintarvikekäytön soveltamisalueen<br />
ulkopuolelle. Direktiivin<br />
mukaan talousveden laadun on<br />
oltava vaatimusten mukaista siinä<br />
kohdassa, jossa sitä otetaan hanoista<br />
tai käytetään elintarvikkeita<br />
tuottavassa yrityksessä.<br />
Kansallinen MMM:n vesihuoltolaki<br />
119/2001 viittaa 3 pykälän<br />
talousveden määritelmissä<br />
STM:n terveydensuojelulakiin<br />
(763/1994), joka määrittelee talousveden<br />
seuraavasti:<br />
Talousvedellä tarkoitetaan<br />
(luonnon kivennäisvettä ja lääkinnällisiin<br />
tarkoituksiin käytettävää<br />
vettä lukuun ottamatta)<br />
– kaikkea vettä, joka on tarkoitettu<br />
juomavedeksi, ruoan valmistukseen<br />
tai muihin kotitaloustarkoituksiin<br />
– kaikkea vettä, jota elintarvikealan<br />
yrityksissä käytetään elintarvikkeiden<br />
valmistukseen, jalostukseen,<br />
säilytykseen ja markkinoille<br />
saattamiseen (lisäys tehty<br />
19.5.2000/441).<br />
Em. säädösten mukaan voidaan<br />
tulkita, että veden elintarvikekäyttö<br />
ja elintarvikealan yrityksien<br />
tulisi kuulua vesihuoltolain<br />
piiriin.<br />
Elintarvikekäyttö on<br />
juomavettä suurempaa<br />
Elintarviketeollisuusliiton selvityksen<br />
mukaan yli 85 prosenttia elintarvikeyrityksistä<br />
kuuluu vesihuol-
tolaitosten ylläpitämän vesihuollon<br />
piiriin. Muutos omien vesilähteiden<br />
käytöstä yhteiskunnan vesihuollon<br />
käyttäjäksi on tapahtunut<br />
parinkymmenen viime vuoden<br />
aikana. Elintarviketeollisuus<br />
käyttää yhteensä yli 16 miljoonaa<br />
kuutiota talousvettä vuosittain.<br />
Tämä on noin kolme kertaa<br />
enemmän kuin Suomen väestön<br />
juomaveden teoreettinen tarve<br />
(5,2 milj. hlöä x 2–3 litraa x 365<br />
päivää = noin 4–5 milj. m³ / v).<br />
Elintarvikelainsäädäntö edellyttää,<br />
että elintarviketeollisuudessa<br />
myös muun kuin tuotteeseen jäävän<br />
veden tulee täyttää talousveden<br />
vaatimukset. Tämä jää usein<br />
huomiotta laskettaessa vain vesihuoltolain<br />
piiriin kuuluvan asutuksen<br />
juomaveden ja elintarvikekäytössä<br />
tarvittavan talousveden<br />
määrää. Vuosittain käytetyn talousveden<br />
kokonaismäärästä juomavesi<br />
ja elintarvikkeiden valmistuksessa<br />
kotitalouksissa sekä elintarvikeyrityksissä<br />
yhteensä käytetty<br />
talousvesi – arviolta noin 21<br />
milj. m³ / v – ovat vain muutama<br />
prosentti talousveden kokonaisvolyymistä,<br />
mutta merkittävä väestön<br />
hyvinvoinnin ja elintarviketurvallisuuden<br />
kannalta.<br />
Vesihuollon kehittäminen<br />
yhteinen tavoite<br />
Vesihuoltolaitoksilla on Suomessa<br />
laajat vesivarat käytössään sekä<br />
erinomainen alan osaaminen.<br />
Niiden kehittäminen on elintarviketeollisuudenkin<br />
etujen mukaista.<br />
Alueen elintarviketeollisuus olisi<br />
tunnustettava asujaimistoon<br />
rinnastettavaksi veden käyttäjäksi.<br />
Päällekkäisiä vesijärjestelmiä ei<br />
kannata rakentaa. Talousvesiputkiston<br />
uusimisella voidaan ennaltaehkäistä<br />
putkistorikoista johtuvia<br />
epidemioita. Se on välttämätön investointi<br />
tulevaisuuteen.<br />
Nykyinen vesihuoltolaki ei ole<br />
selvästi luonut vesilaitoksille velvoitetta<br />
myös alueen elintarvikeyritysten<br />
veden saannin ja toimitettavan<br />
veden laadun turvaamisesta.<br />
Veden hankinta on kuitenkin<br />
yleensä toteutettu yritysten ja<br />
vesilaitosten kanssa yhteistyössä.<br />
Elintarviketeollisuuden kannalta<br />
on tärkeää hyvä yhteistyö vesihuoltolaitosten<br />
kuten muidenkin<br />
raaka-ainetoimittajien kanssa.<br />
Kaikkien osapuolien etu on pienemmän<br />
riskin menetelmä eli häiriötilanteessa<br />
nopea tiedottaminen,<br />
tarvittaessa ennakoiden hallittu<br />
elintarviketuotannon keskeytys<br />
ja/tai siirtyminen varavesilähteiden<br />
käyttöön elintarvikeyrityksen<br />
sisäisten putkistojen ollessa<br />
vielä puhtaita. Yhteisenä tavoitteena<br />
tulee olla kaupallisesti kohtuullinen,<br />
häiriötön talousveden<br />
toimitus, turvalliset elintarvikkeet<br />
kuluttajille sekä nopea tiedonkulku<br />
ja riskien minimointi yritysten<br />
välillä ongelmatilanteissa.<br />
Elisa Piesala<br />
toimialapäällikkö<br />
Elintarviketeollisuusliitto ry<br />
■ Kuntatekniikan toimitus<br />
ottaa mielihyvin tälle<br />
palstalle lukijoidensa<br />
mielipiteitä, palautetta,<br />
keskustelunherätyksiä tai<br />
pohdintoja ajankohtaisista<br />
ja ajattomista aiheista.<br />
toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
49
Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma<br />
Yhdyskuntatekniikka 2011<br />
Turun Messu- ja Kongressikeskus<br />
18.–20.5.2011<br />
Koko ala yhdessä näyttelyssä.<br />
www.yhdyskuntatekniikka.fi
TURUN<br />
MYLLYSILLAN<br />
rakennusurakoitsija<br />
on valittu<br />
● Turun uuden Myllysillan rakennusurakoitsijaksi<br />
on valittu Insinööritoimisto<br />
Seppo Rantala Oy.<br />
Urakoitsija valittiin avoimella menettelyllä.<br />
Urakkatarjouksia jätettiin<br />
määräaikaan mennessä viisi.<br />
Tarjoukset pisteytettiin painotettuna<br />
siten, että urakan kokonaishinnalla<br />
oli 70 prosentin painoarvo<br />
ja urakka-ajan pituudella<br />
30 prosentin.<br />
Voittaneen tarjouksen urakkahinta<br />
on noin 5,4 miljoonaa<br />
euroa. Hinta sisältää sillan raken-<br />
Havainnekuva WSP Finland Oy<br />
Uuden Myllysillan kannen muoto muistuttaa lentokoneen siipeä. Päällysrakenteen teräspalkit<br />
ovat säänkestävää terästä. ’Myllyn Teräksen’ pääsuunnittelija on WSP:n Sami Niemelä.<br />
tamisen sekä siihen liittyvät katutyöt.<br />
Rakennustyöt alkavat lokakuussa,<br />
ja urakka valmistuu<br />
vuoden kuluttua syyskuussa.<br />
Turun kaupunginhallitus valitsi<br />
kesäkuussa uudeksi Myllysillaksi<br />
WSP Finland Oy:n suunnitteleman<br />
”Myllyn teräs” -sillan.<br />
Silta on kolmiaukkoinen, ja sen<br />
jännevälit ovat 27+36+27 metriä.<br />
Sillan välituet perustetaan<br />
porapaaluilla kallion varaan.<br />
Se on liittorakenteinen jatkuva<br />
palkkisilta. Siltakannen hyötyleveys<br />
on 20 metriä.<br />
Tuulivoimakaavoitus<br />
sujuvammaksi<br />
lakimuutoksella<br />
● Hallitus esittää maankäyttö- ja<br />
rakennuslakiin muutoksia, joilla<br />
tuulivoimakaavoitusta sujuvoitettaisiin<br />
ja rantarakentamisen toimivaltaa<br />
siirrettäisiin ELY-keskuksilta<br />
kunnille.<br />
Lakiehdotuksen mukaan tuulivoiman<br />
rakentamislupa voitaisiin<br />
vastedes myöntää suoraan yleiskaavan<br />
perusteella. Yleiskaavassa tulisi<br />
tällöin kiinnittää erityistä huomiota<br />
tuulivoimarakentamisen maisemaja<br />
ympäristövaikutuksiin.<br />
Rantarakentamisessa kunnan viranomainen<br />
ratkaisisi poikkeusluvan<br />
kaavoittamattomalla alueella,<br />
kun kyseessä on olemassa olevan<br />
asuinrakennuksen korvaaminen tai<br />
laajentaminen. ELY-keskus ratkaisisi<br />
edelleen poikkeusluvan, joka merkitsee<br />
kokonaan uuden rakennuspaikan<br />
ottamista käyttöön.<br />
Fortum mukaan<br />
Pohjois-Ruotsin jättimaatuulipuistoon<br />
● Fortum hankkii 40 prosenttia<br />
Blaikenin tuulivoimahankkeesta,<br />
jossa toisena omistajana on ruotsalainen<br />
Skellefteå Kraft. Kumppaneiden<br />
yhteisyritys Blaiken Vind AB<br />
suunnittelee aloittavansa tuulipuiston<br />
rakentamisen Blaikenin alueelle<br />
Pohjois-Ruotsiin.<br />
Tuulipuistoon on suunnitteilla<br />
100 tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho<br />
nousee 250 megawattiin. Blaikenista<br />
on tulossa yksi suurimmista<br />
maalle rakennetuista tuulipuistoista<br />
Euroopassa. Sen 600–720 megawattitunnin<br />
arvioitu vuosituotanto<br />
vastaa 150 000 kotitalouden vuotuista<br />
sähkönkulutusta.<br />
Työt aloitetaan 2011, ja puiston<br />
on tarkoitus valmistua 2015. Kokonaisinvestointi<br />
hankkeen aikana on<br />
enintään 400 miljoonaa euroa.<br />
Lahden seudun<br />
kunnat tiivistävät<br />
vesiyhteistyötään<br />
● Lahti Aqua Oy laajentaa johtokartta-<br />
ja kunnossapitojärjestelmänsä<br />
seudulliseksi tämän ja ensi<br />
vuoden aikana. Yhtiö sekä Orimattilan,<br />
Nastolan ja Kärkölän kunnat<br />
ovat päättäneet vesihuoltoverkostojen<br />
johtokartta- ja kunnossapitojärjestelmän<br />
toteuttamisesta. Hollolassa<br />
seudullinen järjestelmä otettiin<br />
käyttöön jo 2008.<br />
Lahti Aqua Oy:llä on vastuullaan<br />
noin 2 000 km:n verkosto. Sopimuksen<br />
tehneiden kuntien vesihuoltoverkoston<br />
yhteispituus on<br />
noin 1 000 km.<br />
Tallinnan jätevesilaitos<br />
investoi<br />
typenpoistoon<br />
● Aquaflow Oy toimittaa Tallinnan<br />
Vedelle Biostyr®-suodattimen tehostamaan<br />
typenpoistoa Paljassaaren<br />
jätevedenpuhdistamolla. Laitos<br />
on tarkoitus ottaa käyttöön heinäkuussa<br />
2011.<br />
Toimitus sisältää jälkidenitrifikaatiosuodattimen<br />
prosessisuunnittelun,<br />
päälaitteet,<br />
asennusvalvonnan ja käyttöönoton.<br />
Ensi vaiheessa suodattimella<br />
käsitellään noin 60<br />
prosenttia jätevedestä. Tallinnan<br />
jälkidenitrifikaatiosuodatin<br />
vähentää merkittävästi Itämereen<br />
tulevaa typpikuormaa,<br />
noin 300 tn typpeä/vuosi. Tämä<br />
on noin kolmasosa siitä<br />
Itämeren typpikuormasta, jonka<br />
Viro on sitoutunut vähentämään<br />
Helcomin suositusten<br />
mukaisesti 2016 mennessä.<br />
Ympäristörakentamisen tuotteet<br />
Eg- Trading Oy<br />
Kivikorit<br />
Viherkatot<br />
Maakennot<br />
Eroosiomatot<br />
Maakatekankaat<br />
www.eg-trading.fi<br />
p. 09 298 9924<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
51
Joensuu, Jyväskylä, Itä-Uudenmaan Jätehuolto ja Turku innovaatiokilpailun kärkeä<br />
TULEVAISUUDEN KESTÄVÄ KUNTA hyödyntää jätteensä<br />
Jätteiden ja puhdistetun jäteveden<br />
energiahyötykäyttö oli punaisena<br />
lankana useissa<br />
Tulevaisuuden kestävä kunta<br />
-kilpailun kärkiehdotuksissa.<br />
Tekesin ja Kuntaliiton yhteistyökumppaneidensa<br />
kanssa järjestämän<br />
kilpailun voittajat julkistettiin<br />
Kuntamarkkinoilla Helsingissä<br />
15.9.<br />
TEKSTIT Paavo Taipale<br />
KUVAT Heli Sorjonen<br />
● Kilpailussa haettiin kunnista<br />
kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen<br />
hillinnän kannalta hyviä<br />
ideoita, joista olisi mahdollista<br />
jalostaa Tekes-rahoitteinen kehittämishanke.<br />
Kahdenkymmenen<br />
ehdotuksen joukosta valikoitui<br />
neljä hankeideaa palkittaviksi.<br />
– Monesti toimivat ja kestävät<br />
uudet toimintamallit ja ideat syntyvät<br />
käytännön tasolla. Tarvitaan<br />
tapoja rohkaista ihmisiä tuomaan<br />
esille uusia ideoitaan, sanoi kilpailun<br />
kunniakirjat jakanut hallintoja<br />
kuntaministeri Tapani Tölli.<br />
Puhdistetun jäteveden<br />
lämpö talteen<br />
Joensuussa valmistellaan Penttilänrannan<br />
entisen saha-alueen<br />
käyttöönottoa asuin- ja liikerakentamiseen.<br />
Palkitussa hankeideassa<br />
esitetään noin 200 000<br />
kerrosneliömetrin asuinalueen läheisyydessä<br />
sijaitsevan puhdistamon<br />
tuottaman puhdistetun jäteveden<br />
lämmön hyödyntämistä<br />
asuntojen lämmityksessä joko<br />
keskitettynä tai hajautettuna lämpöpumppuratkaisuna.<br />
– Olemme rakentamassa kokonaan<br />
uutta kaupunginosaa ja<br />
pääsemme alusta lähtien vaikuttamaan<br />
rakennushankkeiden ohjaukseen.<br />
Jäteveden lämmön hyödyntäminen<br />
osoittautui eri lämmitystapavaihtoehdoista<br />
mielenkiintoisimmaksi,<br />
kertoi Joensuun tekninen<br />
johtaja Anu Näätänen.<br />
Penttilänrannan laitos olisi<br />
selvästi pienempi kuin Suomessa<br />
tähän asti rakennetut jäteveden<br />
lämpöä hyödyntävät laitokset.<br />
Uutta on myös liiketoiminnan<br />
yhteistyömallin kehittäminen.<br />
Penttilänrannan lämmitysratkaisuja<br />
on esitelty Kuntatekniikassa<br />
4/2010, s. 42.<br />
Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli luovutti kunniakirjat innovaatiokilpailussa<br />
palkituille. Vuorossa Itä-Uudenmaan Jätehuolto<br />
Oy:n ajojärjestelijä Marina Bäcklund-Kuikka.<br />
Palkittujen hankeideoiden taustaorganisaatioiden edustajat,<br />
vas. tekninen johtaja Anu Näätänen Joensuusta, ajojärjestelijä<br />
Marina Bäcklund-Kuikka Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:stä<br />
Turun ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen ja yleiskaavapäällikkö<br />
Leena Rossi Jyväskylästä.<br />
Yhdyskuntakehitystä<br />
seurataan ”reaaliajassa”<br />
Jyväskylässä on kehitetty maankäytön<br />
suunnittelutyökalua<br />
Kymppi®-ohjelmaa, jolla on pyritty<br />
varmistamaan ajantasainen<br />
yhdyskuntakehityksen seuranta.<br />
Tuloksena on ainutlaatuinen ratkaisu<br />
kuntien yleisimpään ongelmaan,<br />
maankäytön, asumisen,<br />
liikenteen ja palveluiden<br />
yhteensovittamiseen siten, että<br />
palvelut ovat saavutettavissa ja<br />
taloudellisesti hallittavissa.<br />
– Vaikka tonttituotannon ja<br />
palvelutuotannon yhteensovittamisen<br />
yhtälö on vaikea, innovaatiomme<br />
kesti myös kuntien<br />
yhdistymisen ja palvelee nyt<br />
130 000 asukkaan Jyväskylää,<br />
yleiskaavapäällikkö Leena Rossi<br />
vakuutti.<br />
Rossin mukaan kytkennän<br />
palveluprosesseihin ja niiden<br />
tiloihin on oltava kunnossa.<br />
Kumppaneina ovat päivähoito,<br />
opetustoimi ja tilapalvelu. Innovatiivisuus<br />
toimintatavassa liittyy<br />
paikkatiedon käyttöön ihmisten<br />
välisen yhteistyön ja päätöksenteon<br />
tukena.<br />
– Haluamme, että asuinalueiden<br />
rakentamispäätökset ja<br />
investoinnit palvelutoimipisteisiin<br />
tai niiden harmilliset lakkautukset<br />
olisivat yhteisesti perusteltuja.<br />
Yhteistyötä helpottavat<br />
varsin yksinkertaiset verkkoselainpohjaiset<br />
ratkaisut.<br />
Ehdotuksessa uutta on paikkatiedon<br />
aiempaa parempi hyödyntäminen.<br />
Idean kehittämiseen<br />
osallistuvat kaupungin<br />
kaavoitusosaston lisäksi Tampereen<br />
teknillinen yliopisto ja<br />
ohjelmistotoimittaja.<br />
– Solmimme tiiviimpiä yhteyksiä<br />
myös muihin kaupunkeihin.<br />
Teemme jo yhteistyötä Oulun<br />
ja Vantaan kanssa. Saamme<br />
myös käyttöömme kehittyneempää<br />
paikkatietoteknologiaa<br />
ja jaamme verkossa enemmän<br />
tietoa toimintatavastamme,<br />
Rossi kertoi.<br />
Monilokeroauto punnitsee<br />
kotitalousjätteet<br />
Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy<br />
toi kilpailuun idean monilokeroastiasta<br />
kotitalousjätteille. Astiasta<br />
jätteet tyhjennetään jätemäärät<br />
punnitsevaan monilokeroautoon.<br />
Idean kehittäminen<br />
toimivaksi järjestelmäksi edistäisi<br />
kierrätystä erityisesti pientaloalueilla.<br />
Ehdotuksen uutuusarvo on<br />
kahden teknologian, monilokerokeräyksen<br />
ja painoon perustuvan<br />
jätemaksun yhdistämisessä<br />
ja jätekustannusten aiempaa<br />
paremmassa kohdentumisessa.<br />
Punnitukseen ja todellisiin<br />
määriin perustuvalla laskutuksella<br />
on mahdollista muuttaa<br />
ihmisten käyttäytymistä ja siten<br />
vaikuttaa jätemäärien vähentämiseen.<br />
Useamman jätelajin ke-<br />
52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
Puupolttoaineilla päästöt pienevät, hakelämmitys säästää ja työllistää<br />
MIKKELI JA HIRVENSALMI uusiutuvan energian kärkikuntia<br />
Kuntamarkkinoilla palkittiin myös<br />
uusiutuvan energian kuntia:<br />
Mikkeli käytön lisäämisestä ja<br />
Hirvensalmi lämmitysratkaisuista.<br />
● Suomen Yrittäjät järjesti yhdessä<br />
Energiateollisuus ry:n, Kuntaliiton,<br />
MTK:n, työvoima- ja elinkeinoministeriön<br />
ja ympäristöministeriön kanssa<br />
Uusiutuvan energian kunta 2010<br />
-kilpailun. Tarkoituksena oli edistää<br />
uusiutuvan energian käyttöä ja löytää<br />
hyviä esimerkkejä kunnista.<br />
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen<br />
esitteli palkintojenjakotilaisuudessa<br />
hallituksen uusiutuvan<br />
energian tukipakettia, jonka tavoitteena<br />
on nostaa energiapuun käyttö<br />
noin viidestä miljoonasta kiintokuutiosta<br />
noin 13 miljoonaan. Uu-<br />
Ministeri Mauri Pekkarinen haluaa<br />
vauhtia tuulivoimahankkeiden<br />
lupaprosesseihin.<br />
Hirvensalmen kunnanjohtaja<br />
Seppo Ruhanen: Hakelämpö on<br />
kannattavaa.<br />
siutuvan energian tuki talousarviossa<br />
noussee ensi vuoden runsaasta<br />
200 miljoonasta eurosta lähes 350<br />
miljoonaan 2020 mennessä.<br />
Pekkarisen mielestä kunnat ovat<br />
tärkeitä toimijoita uusiutuvan energian<br />
käytön edistämisessä.<br />
– Kunnassa toisensa jälkeen<br />
tuntuu nyt tulevan tuulivoimahankkeissa<br />
vastaan kaavallisia ongelmia<br />
ja valituksia. Jos jokin on<br />
minua masentanut, niin tämä on,<br />
Pekkarinen puuskahti.<br />
Mikkelin kaupunginjohtaja<br />
Kimmo Mikander: Muut kunnat<br />
mukaan uusiutuvan tielle.<br />
Mikkelissä pienet<br />
lämmityspäästöt<br />
Mikkeli sai kehuja esimerkillisenä uusiutuvan<br />
energian käyttäjänä. Palkitsemisen<br />
perusteina olivat myös<br />
lämmityksestä aiheutuvien asukaskohtaisten<br />
CO 2<br />
-päästöjen pienuus,<br />
korkea kaukolämmön liittymisaste,<br />
polttoaineen hankinnan työllisyysvaikutukset<br />
metsäenergia-alan yrityksille<br />
sekä turpeen osuuden vähentäminen<br />
energiantuotannossa.<br />
– Mikkeli aloitti kaukolämmön<br />
jakelun 1958. Liittymisaste on nyt<br />
90 prosenttia. 1990-luvulta asti<br />
olemme lisänneet puupolttoaineen<br />
käyttöä. Asukasta kohti lasketut<br />
hiilidioksidipäästöt ovat puolet<br />
valtakunnan keskimääräisestä tasosta.<br />
Jos kaikki kunnat hoitaisivat<br />
energia-asiat Mikkelin tavoin, pääs-<br />
töjen vähentämistavoitteet olisi jo<br />
saavutettu, kehaisi Mikkelin kaupunginjohtaja<br />
Kimmo Mikander.<br />
Hirvensalmi siirtyi<br />
hakkeeseen<br />
Hirvensalmi palkittiin kunnan kaikkien<br />
kiinteistöjen siirtymisestä kevytöljylämmityksestä<br />
hakkeeseen.<br />
Johdonmukaisen hankkeen hyviä<br />
puolia ovat järkevät investointiratkaisut,<br />
vuotuiset kustannussäästöt,<br />
paikkakunnalle jäävät tulot, erillisten<br />
lämpökeskusten kauko-ohjaus<br />
ja tehonsäätö sekä erillisverkostot<br />
lämpöhäviöiden ja pumppausten<br />
pienentämiseksi. Kehuja sai myös<br />
lämpölaitosten suuri uusiutuvan<br />
energian osuus (noin 95 %).<br />
– Ensimmäinen hakelämpökeskus<br />
päätettiin rakentaa 2002. Nyt<br />
kuntakeskusta lämmittää kolme<br />
yhden megawatin lämpökeskusta.<br />
Näin vältyttiin siirtohäviöiltä rakenteeltaan<br />
pitkänomaisessa keskustaajamassa.<br />
Hirvensalmelta ei<br />
enää voi bongata lämmitysöljyrekkaa,<br />
Hirvensalmen kunnanjohtaja<br />
Seppo Ruhanen totesi.<br />
– Useista muista laitoksista poiketen<br />
pystymme ajamaan lämpölaitoksiamme<br />
hakkeella myös silloin,<br />
kun lämmöntarve on vähäinen. Siirtyminen<br />
hakkeeseen on ollut onnistunut<br />
ratkaisu, ja 2002 aloitetut<br />
investoinnit ovat maksaneet itsensä<br />
takaisin tämän vuoden loppuun<br />
mennessä, Ruhanen kertoi.<br />
rääminen yhdellä käynnillä vähentää<br />
myös pakokaasupäästöjä.<br />
– Punnitukseen perustuvaa laskutusta<br />
ja eri jätejakeiden samanaikaista<br />
keräystä ei ole aiemmin yhdistetty.<br />
Teknisenä haasteena onkin<br />
eri jätelajien punnituksen oikeellisuus,<br />
arvioi Itä-Uudenmaan Jätehuolto<br />
Oy:n ajojärjestelijä Marina<br />
Bäcklund-Kuikka.<br />
Yhtiö hakee myös uutta yhteistyötä<br />
palvelujen kehittämisessä<br />
punnituskalustovalmistajien, kuljetusyrittäjien<br />
sekä astia- ja ajoneuvovalmistajien<br />
kanssa.<br />
Turusta liikennebiokaasun<br />
edelläkävijä<br />
Turun kaupunki tavoittelee palkitussa<br />
kilpailuehdotuksessaan paikallista<br />
toimintamallia, jossa yhdistetään<br />
orgaanisten jätteiden käsittely,<br />
biokaasun liikennekäyttö<br />
seudullisessa joukkoliikenteessä ja<br />
muussa raskaassa liikenteessä sekä<br />
uusiutuvan lannoitteen tuotanto ja<br />
kestävä viljely.<br />
Idean mukaisella toimintatavalla<br />
voidaan pienentää liikenteen,<br />
jätteenkäsittelyn ja maatalouden<br />
päästöjä sekä parantaa alueellisten<br />
materiaalivirtojen hallintaa. Paikallinen<br />
biokaasun tuotanto tukee<br />
myös seudun taloutta.<br />
– Haemme hankkeella suoraa<br />
ilmastohyötyä, joka tukisi Turun<br />
ilmasto-ohjelmaa. Tavoitteena<br />
on noin 10 000 tonnin CO 2<br />
-päästöjen<br />
vähenemä vuositasolla, sanoi<br />
Turun ympäristötoimenjohtaja<br />
Mikko Jokinen.<br />
Jokisen mukaan alueen biokaasutuotantoa<br />
on lisättävä nykyisestä<br />
ja kaasulle on rakennettava puhdistuslaitteisto.<br />
Olennaista on saada<br />
kehitetyksi luotettava biokaasun<br />
toimitusjärjestelmä. Tavoitteena<br />
on saada Turun joukkoliikenne<br />
biokaasukalustolla toimivaksi vuodesta<br />
2015 eteenpäin.<br />
Turun idea olisi ensimmäinen<br />
isompi liikennebiokaasuhanke Suomessa.<br />
Toimintamallin haasteena<br />
on kumppanuusverkoston intressien<br />
ja eri toimintojen yhdistäminen.<br />
Hankkeessa ovat mukana Turun<br />
kaupunki, Turun Seudun Jätehuolto<br />
Oy, Turun Seudun Puhdistamo<br />
Oy, Åbo Akademi, Biovakka<br />
Suomi Oy, Veho Group Oy Ab ja<br />
Gasum Oy. Konsepti on monistettavissa<br />
muillekin kaupunkiseuduille,<br />
jos vastaava kumppanuusverkosto<br />
on seudullisesti koottavissa.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
53
Ylöjärven koulutuskeskus koostuu kolmikerroksisesta koulurakennuksesta ja sen yhteyteen tulevasta liikuntasalista sekä näiden<br />
viereen rakennettavasta konehallista.<br />
KOULUTUSKESKUS ON YLÖJÄRVEN HISTORIAN SUURIN RAKENNUSHANKE<br />
● Keväällä 2012 valmistuvan,<br />
noin tuhannen oppilaan koulutuskeskuksen<br />
rakennustyöt ovat<br />
käynnistyneet Ylöjärven keskustassa.<br />
Hankkeen kustannusarvio<br />
on 20 miljoonaa euroa. Kyseessä<br />
on Ylöjärven historian suurin julkinen<br />
rakennushanke.<br />
Koulutuskeskus rakennetaan<br />
rautatieaseman ja Vaasantien väliseen<br />
kolmioon urheilutalon läheisyyteen.<br />
Elo-syyskuussa tontilla<br />
tehtiin maanrakennustöitä, lokakuussa<br />
päästään perustuksiin.<br />
– Koulurakennuksen runkotyöt<br />
alkavat marras-joulukuun<br />
vaihteessa ja kestävät kevääseen.<br />
Runkovaihe työllistää 20–30 ammattilaista,<br />
sisätyövaiheessa väkimäärä<br />
on jo noin sata, kertoo<br />
Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy<br />
pääurakoitsijan edustaja, tuotanto-<br />
ja laskentapäällikkö Jouni<br />
Walden Visura Oy:stä.<br />
Rakentamisessa noudatetaan<br />
Terve talo -kriteereitä. Tällä halutaan<br />
varmistaa, ettei koulu kärsi<br />
kosteusongelmista tai huonosta<br />
sisäilmasta.<br />
Koulutuskeskukseen tulevat<br />
lukio, ammattiopisto, aikuiskoulutusta<br />
sekä yrityshautomo. Ensimmäiset<br />
opiskelijat aloittavat<br />
syksyllä 2012.<br />
Koulutuskeskuksen rakennuttaja<br />
on Kiinteistö Oy Ylöjärven<br />
koulutuskeskus, jonka omistavat<br />
puoliksi Ylöjärven kaupunki<br />
ja Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä<br />
PIRKO.<br />
Tukea uusiutuvalla<br />
lämmittäville<br />
● Hallitus esittää, että ensi vuoden<br />
alusta alkaen uusiutuvaa<br />
energiaa hyödyntävien lämmitystapojen<br />
käyttöönottoa avustettaisiin<br />
enintään 20 prosentin<br />
osuudella. Ensi vuoden budjetissa<br />
on 30 miljoonaa euroa uusiutuvaa<br />
energiaa hyödyntävien<br />
lämmitysjärjestelmien käyttöönoton<br />
tukemiseen.<br />
Tuki kohdistetaan asuinrakennusten<br />
päälämmitysjärjestelmänä<br />
käytettävien maalämpö-<br />
ja ilmavesilämpöpumppujen<br />
käyttöönottoon sekä pellettilämmitykseen<br />
ja muihin puuperäisiin<br />
polttoaineisiin siirtymiseen<br />
sähkö- ja öljylämmitteisiä taloja<br />
saneerattaessa. Tukea ei myönnetä<br />
uudisrakentamiseen.<br />
Tutkimushanke<br />
kosteusongelmien<br />
ehkäisemiseksi<br />
● Suomessa on käynnistynyt<br />
laaja hanke, jossa tutkitaan ilmastonmuutoksen<br />
ja lisäeristämisen<br />
rakennuksille aiheuttamia<br />
mahdollisia riskejä. Tavoitteena<br />
on ehkäistä kosteusongelmia<br />
ja löytää laadukkaita ja turvallisia<br />
tapoja energiatehokkaampien<br />
rakenteiden toteuttamiseksi.<br />
FRAME-tutkimushankkeesta<br />
saadaan tuloksia 2011 lopussa.<br />
Hankkeessa ovat mukana<br />
Tampereen teknillinen yliopisto,<br />
Teknillinen korkeakoulu ja Ilmatieteen<br />
laitos. Tilaajina ja päärahoittajina<br />
ovat ympäristöministeriö,<br />
Tekes sekä rakennusteollisuuden<br />
etujärjestöjä.<br />
www.rakennusteollisuus.fi/frame<br />
Lämpökaivojen<br />
poraamiseen<br />
normitus<br />
● Lämpökaivojen rakentamiseen<br />
kaivataan normeja ja valvontaa.<br />
Suomen kaivonporausurakoitsijat<br />
ry:n etujärjestö Poratek<br />
ehdottaa, että viranomaiset<br />
aloittaisivat asian valmistelun.<br />
Poratek on määritellyt kriteerit<br />
lämpökaivoille jo 10 vuotta<br />
sitten. Yhdessä Suomen Ympäristökeskuksen<br />
kanssa on syntynyt<br />
mm. opas lämpökaivojen laadukkaasta<br />
rakentamistavasta.<br />
Passiivisaneerauskilpailu<br />
ratkaistu<br />
● Innova kerrostalon passiivisaneeraus<br />
-kilpailun voittajaksi<br />
on valittu Riihimäen Kotikulma<br />
Oy talo 10. Kilpailun tuomaristoon<br />
kuuluivat Paroc Oy Ab:n,<br />
ARA:n, Lammin Ikkuna Oy:n ja<br />
Enervent Oy:n edustus. Kilpailua<br />
on rahoittanut Sitra. VTT toteuttaa<br />
kohteen seurantamittaukset.<br />
Passiivisaneeraus antaa mahdollisuuden<br />
toistettavien ratkaisujen<br />
käyttöön kokonaisten<br />
asuinalueiden energiakorjauksissa.<br />
Kustannusvaikutukset ovat<br />
myös merkittävät.<br />
Riihimäen Kotikulma Oy talo 10 voitti Innova kerrostalon<br />
passiivisaneeraus -kilpailun.<br />
– Passiivisaneerauksella voidaan<br />
pienentää kerrostalon<br />
energiankulutuksen kuluja kymmenillä<br />
tuhansilla euroilla vuodessa,<br />
VTT:n erikoistutkija Ilpo<br />
Kouhia sanoo.<br />
Tärkeä kriteeri voittajakohteen<br />
valinnassa oli se, että passiivisaneeraus<br />
voidaan toteuttaa<br />
teollisesti esivalmistetulla ratkaisulla.<br />
ARA:n intressissä on edistää<br />
rahoituksen turvin energiatehokkaita<br />
korjausrakentamisen<br />
hankkeita ja samalla varmistaa,<br />
että uusia rakentamisen malleja<br />
voidaan soveltaa kohtuuhintaiseen<br />
tuotantoon.<br />
Taloyhtiö arvioi passiivisaneerauksen<br />
vaikutukset 1975 rakennetun<br />
kiinteistön asumismukavuuteen<br />
ja asumiskustannuksiin<br />
merkittäviksi. Korjaustoimenpiteiden<br />
myötä rakennuksen vaipan<br />
rakenteet tiivistyvät ja lämmönläpäisy<br />
pienenee.<br />
www.paroc.fi/innova<br />
54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
Älykäs lämpökaapeli ohjauksineen<br />
toimii talon alapohjassa<br />
täysin automaattisesti<br />
kuivattaen sitä jopa 50 vuoden<br />
ajan.<br />
Olosuhdevahti<br />
torjuu hometta<br />
● Talojen homeongelmat<br />
liittyvät usein alapohjan<br />
kosteuteen. Jos vapaa<br />
tuuletus halutaan säilyttää,<br />
voidaan alapohjaan<br />
kiinnittää älykäs lämpökaapeli,<br />
Olosuhdevahti.<br />
Se estää homeen synnyn eikä<br />
vaadi huoltoa kuten puhallin<br />
tai ilmankuivain.<br />
Oy Hedtec Ab:n maahantuoman<br />
Olosuhdevahdin<br />
ydin on älykäs ohjausyksikkö,<br />
jolle on opetettu tunnettujen<br />
homelajien kasvuolot<br />
ja kehitysvaiheet. Ohjausyksikkö<br />
mittaa tarkasti<br />
tilan lämpötilaa, ilmankosteutta<br />
ja aikaa. Ilma pidetään<br />
kuivana lämpökaapelin<br />
ajoittaisella käytöllä, jolloin<br />
homeen syntyminen estyy.<br />
www.hedtec.fi<br />
www.olosuhdevahti.fi<br />
Titano/x on valmistajan mukaan kevyempi ja vahvempi<br />
kuin tavallinen betonikattotiili.<br />
KATTOTIILI PUHDISTAA ILMAA<br />
● Monier tuo markkinoille<br />
ilmansaasteita puhdistavan<br />
kattotiilen Titano/x:n.<br />
Titano/x on kevyt betonikattotiili,<br />
jonka pinta suojaa tehokkaasti<br />
kattotiiltä UV-sä-<br />
teilyltä ja happamilta sateilta<br />
ja pitää pinnan puhtaana<br />
levästä ja sammalista. Sen lisäksi<br />
se pilkkoo ilmaan mm.<br />
autojen pakokaasuista joutuvaa<br />
typpioksidia sateen<br />
mukana pois huuhtoutuvaksi<br />
suolaksi.<br />
Titano/x-kattotiilillä rakennettu<br />
200 m 2 :n katto<br />
pilkkoo yhtä paljon typpioksidia<br />
kuin tavallinen auto<br />
tuottaa 17 300 kilometrin<br />
matkalla.<br />
Titano/x-katon valmistus<br />
Suomessa pääsee vauhtiin<br />
ensi vuoden alussa Monierin<br />
Orimattilan tehtaalla.<br />
www.monier.fi<br />
Juha Nurminen<br />
Paraisten Kirjalansalmen sillan valaistuksen<br />
teho saatiin kaksinkertaistettua<br />
ledeillä. Se on nyt sama<br />
kuin maantieosuudella ennen siltaa.<br />
Sillan valaistusteho<br />
tuplaantui ledeillä<br />
● Kirjalansalmen silta Paraisilla on<br />
haastava valaistuskohde vaihtelevien<br />
sääolojen ja raskaan liikenteen aiheuttaman<br />
tärinän takia. Sillalla ajaa jopa<br />
toista sataa raskasta ajoneuvoa päivittäin.<br />
Ledeihin siirtyminen kaksinkertaisti<br />
valaistuksen tehon ja vei liikenteen<br />
turvallisuuden uudelle tasolle.<br />
Ratkaisuksi löytyi Philipsin eW Graze<br />
Powercode -korostusvalonheittimet,<br />
joiden etuna on hyvin kapea valokeila.<br />
Näiden avulla korkeallakin sijaitsevat<br />
vaijerit saatiin valaistua kokonaisuudessaan.<br />
Huolto on kohtuullisen vaivatonta<br />
ja riittävän harvasyklistä.<br />
Aurinko kuivaa<br />
rossipohjat<br />
● Lietso-aurinkoilmalämmitin<br />
tuulettaa ja kuivattaa mm.<br />
omakotitalojen tuulettuvat<br />
alapohjat eli rossipohjat.<br />
Laite asennetaan rakennuksen<br />
eteläseinustalle ja ilmakanava<br />
johdetaan alapohjaan<br />
yhden tuuletusaukon<br />
kautta. Muut tuuletusaukot<br />
toimivat poistoaukkoina.<br />
Lietson koko pinta kerää<br />
auringon säteilyenergiaa, jonka<br />
teho on noin 1 000 W/m 2<br />
Lietso-aurinkoilmalämmittimen toimintaperiaate<br />
kohtisuoralle pinnalle. Säteily<br />
lämmittää ilman Lietson sisällä,<br />
ja sisäänrakennettu aurinkopaneeli<br />
tuottaa sähkön puhaltimelle,<br />
joka puhaltaa lämpimän<br />
ilman alapohjaan. Lämpimällä<br />
ilmalla tuulettaminen<br />
poistaa tehokkaasti kosteutta,<br />
jolloin kosteusvaurioiden riski<br />
pienenee.<br />
www.lietso.fi<br />
Ultraäänimittalaite<br />
kunnossapitoon<br />
● SDT International on tuonut<br />
markkinoille kannettavan<br />
SDT270 ultraäänimittalaitteen,<br />
jolla voidaan mitata mm. lämpötilaa,<br />
kierrosnopeutta, kaasuvuotoja,<br />
värähtelyä RMS-ai-<br />
katasossa tai tehdä<br />
FFT-spektri.<br />
Laitteeseen voidaan<br />
asettaa hälytysrajat,<br />
ja tiedot voidaan<br />
tallentaa SQLtietokantaan<br />
tai mittalaitteen<br />
muistiin.<br />
Mittalaite toimii<br />
yli 20 kHz taajuudella<br />
ja muuttaa sen ihmiskorvalle<br />
sopivaksi<br />
kuulokkeiden kautta. Ultraääni löytää<br />
vikakohteet yli 115 dB:n taustamelusta.<br />
Mittalaitteeseen voidaan luoda mittausreitit,<br />
mikä helpottaa huomattavasti<br />
mittaamista. SDT270 soveltuu ennakoivan<br />
kunnossapidon mittauksiin<br />
tai tutkimuskäyttöön.<br />
www.hantekno.com<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
55
FCG Finnish<br />
Consulting<br />
Group Oy<br />
Lassi<br />
Nurmi<br />
<br />
<br />
<br />
Olli Repo <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Jyrki Laitinen<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Mikko Kurvi<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Mikko<br />
Alilonttinen<br />
Tomi Lyly<br />
<br />
<br />
<br />
WSP Finland Oy<br />
Jyväskylän<br />
kaupunki<br />
Anne Sandelin<br />
<br />
<br />
<br />
Timo<br />
Koiviston<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Rejlers Oy<br />
Veijo Pitkäniemi<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Ramboll<br />
Finland Oy<br />
Pete Ahonen<br />
<br />
<br />
<br />
Jetro Matilainen<br />
<br />
<br />
<br />
Eva Persson-Puurula<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Petri Tuormala<br />
<br />
<br />
<br />
Jakob Kjellman<br />
<br />
Päivi Ahonen<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Merja<br />
Matero <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Erkki Heikkinen<br />
<br />
<br />
<br />
MMT Riikka Otsamo<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Esa Renko <br />
<br />
<br />
<br />
Anri Linden<br />
<br />
<br />
<br />
Mikko Pulli<br />
<br />
<br />
Jari Niskanen<br />
<br />
<br />
NCC Roads Oy<br />
Jyri Salonen<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Coor Service<br />
Management<br />
Ulf Wretskog<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Ekokem Oy Ab<br />
<br />
<br />
Vesa<br />
Mäenpää<br />
Teemu Koskinen<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Ville Relander<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Jukka Silvola <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Antti Alakopsa<br />
<br />
<br />
56<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />
vuosina 2010 ja 2011 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />
Ins. (AMK) Jukka Valkonen<br />
on nimitetty suunnittelijaksi<br />
Sisä-Suomen<br />
Infra-yksikköön toimipaikkanaan<br />
Jyväskylä.<br />
Rakennusmestari Juha<br />
Viitanen on nimitetty<br />
projektipäälliköksi<br />
Vesihuolto-yksikköön toimipaikkanaan<br />
Helsinki.<br />
DI Ruut-Maaria Mattson<br />
on nimitetty suunnittelijaksi<br />
Tampereen Infrayksikössä.<br />
Tekla Oyj<br />
Infra & Energy -liiketoiminta-alueella<br />
on nimitetty<br />
seuraavat henkilöt:<br />
Software Specialist<br />
-tehtävään Helena<br />
Lampèn,<br />
Project Manager -tehtävään<br />
Tuija Rinne,<br />
Testing Engineer -tehtävään<br />
Henrik Kumlander,<br />
Consultant -tehtävään<br />
Kari Toivonen ja<br />
Marketing Designer<br />
-tehtävään Terhi Wallin.<br />
Building & Construction<br />
-liiketoiminta-alueella<br />
on nimitetty seuraavat<br />
henkilöt:<br />
Installations Packaging<br />
Engineer -tehtävään Ville<br />
Heinonen,<br />
Project Manager -tehtävään<br />
Tuomo Mäntylä,<br />
Testing Engineer -tehtävään<br />
Kanae Kubota,<br />
Senior Software Engineer<br />
-tehtävään Sandor<br />
Hadas,<br />
Software Engineer -tehtävään<br />
Yrjö Peussa,<br />
Alexander Mendelson,<br />
Simon Allaeys ja<br />
Usability Specialist -tehtävään<br />
Justiina Vuori.<br />
Support/Information<br />
Management -yksikössä<br />
on nimitetty IT-Specialist<br />
-tehtävään Kimmo Kostekivi.<br />
S.G. Nieminen Oy<br />
SGN Group<br />
Jussi Heikkinen on nimitetty<br />
toimitusjohtajaksi.<br />
Heikkinen toimi aiemmin<br />
yhtiön varatoimitusjohtajana.<br />
Timo Rinkinen on nimitetty<br />
lannoitteet -tuoteryhmän<br />
myyntipäälliköksi.<br />
Päivi Hänninen on<br />
nimitetty lannoitteet<br />
-tuoteryhmän tuotepäälliköksi.<br />
Ylivieskan<br />
kaupunki<br />
Ylivieskan kaupunginjohtajaksi<br />
on valittu DI<br />
Terho Ojanperä Kauhavan<br />
kaupungin kehitysjohtajan<br />
tehtävistä.<br />
2010<br />
FinnBuild-messut<br />
6.–9.10.2010 Helsinki<br />
www.finnbuild.fi<br />
Ympäristö, Yhdyskunta,<br />
Vesi & Viemäri, Jäte &<br />
Kierrätys 2010<br />
6.–9.10.2010 Helsinki<br />
www.ymparistotekniikkamessut.fi<br />
Väylät ja liikenne<br />
13.–14.10.2010 Jyväskylä<br />
www.tieyhdistys.fi<br />
ENERGIAFORUM10<br />
ENERGIA 10 -messut<br />
25.–28.10.2010 Tampere<br />
www.energiaforum.com<br />
www.energiamessut.fi<br />
Infrastruktuurin tuottamisen<br />
johtaminen (INFRA RAPS9)<br />
25.10.2010–20.5.2011 (6x2 pv)<br />
Helsinki<br />
www.kiinko.fi<br />
Yksityistiepäivät<br />
26.–27.10.2010 Helsinki-<br />
Tallinna-Helsinki<br />
www.fcg.fi<br />
Lautakuntapäivät<br />
28.–30.10.2010 Helsinki-<br />
Tukholma-Helsinki<br />
www.fcg.fi<br />
Paikkatietomarkkinat<br />
2.–3.11.2010 Helsinki<br />
www.paikkatietoikkuna.fi<br />
Rakennusvalvontapäivät<br />
3.–5.11.2010 Helsinki-<br />
Tallinna-Helsinki<br />
www.fcg.fi<br />
Hulevesipäivä<br />
9.11.2010 Helsinki<br />
www.fcg.fi<br />
Teknisen hallinnon päivät<br />
16.–17.11.2010 Vantaa<br />
www.fcg.fi<br />
Kuntien toimitilapäivät<br />
1.–3.12.2010 Hki-Tukholma-Hki<br />
www.fcg.fi<br />
2011<br />
Uimahalli- ja kylpyläpäivät<br />
2.–4.2.2011 m/s Mariella<br />
www.ukty.fi<br />
Sportec 2011<br />
24.–25.3.2011 Tampere<br />
www.sportec.fi<br />
VETO – Vesihuollon<br />
johtaminen ja kehittäminen<br />
28.4.2011–16.3.2012 (7x2 pv)<br />
Tampere<br />
www.tut.fi/edutech<br />
Yhdyskuntatekniikka<br />
YT11-näyttely<br />
18.–20.5.2011 Turku<br />
www.yhdyskuntatekniikka.fi<br />
Stone+tec<br />
22.–25.6.2011 Nürnberg<br />
www.stone-tec.com<br />
Loma-asuntomessut<br />
27.6.–10.7.2011 Mäntyharju<br />
www.asuntomessut.fi<br />
Asuntomessut<br />
15.7.–14.8.2011 Kokkola<br />
www.asuntomessut.fi<br />
Kuntamarkkinat<br />
14.–15.9.2011 Helsinki<br />
www.kuntamarkkinat.fi<br />
UrbanTec<br />
24.–27.10.2011 Köln<br />
www.urbantec.de<br />
YT11 Turussa<br />
YT11 järjestetään 18.–<br />
20.5.2011 Turun Messu- ja<br />
Kongressikeskuksessa.<br />
Tapahtumaan odotetaan<br />
yli 7 000 kävijää.<br />
Näyttelyn yhteydessä<br />
on maksuttomia luentoja<br />
ja tietoiskuja, aiheina<br />
”Yhdyskuntatekniikan ylläpidon<br />
vuosikymmen” ja<br />
”Haja-asutuksen yhdyskuntatekniset<br />
palvelut”.<br />
YT11-näyttelyn toteuttajia<br />
ovat Vesi- ja viemärilaitosyhdistys,<br />
Infra ry, Suomen<br />
kuntatekniikan yhdistys,<br />
Suomen Tieyhdistys<br />
sekä Jätelaitosyhdistys.<br />
www.yhdyskuntatekniikka.fi<br />
www.turunmessukeskus.fi<br />
tapahtumakalenteri<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010 57
Vihreällä teknologialla kohti<br />
tuottoisampaa huomista<br />
CAVIA – Kavitaatio yksikkö<br />
Lisää biokaasua!<br />
Vähemmän jäännöslietettä!<br />
Soveltuu sekä suunniteltaviin että<br />
olemassa oleviin mädätysprosesseihin!<br />
Lännen Alituspalvelu Oy<br />
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella<br />
www.lannenalitus.com<br />
Työntöporausta American Augers 72-1200NG<br />
koneella, DN1600 asennus.<br />
ALITUSPORAUKSET<br />
kaikilla menetelmillä<br />
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm<br />
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon<br />
asennuspituudet jopa 1000 m<br />
Honkapuistontie 95, 28430 Pori<br />
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928<br />
email: lannenalitus@lannenalitus.com<br />
Sadevesikaivojen<br />
tyhjennykset huippuvehkeillä<br />
ympäri Suomen.<br />
Ota yhteyttä!<br />
Puh. 0400 - 371 337<br />
www.efroll.fi<br />
<br />
<br />
DEWACO Oy<br />
www.dewaco.fi sales@dewaco.fi<br />
Tehokasta<br />
täsmänäkyvyyttä<br />
Ilmoitus PALVELUJAsivuillamme<br />
tuo tulosta.<br />
Ota yhteys Marianne<br />
Lohilahteen, puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi<br />
<br />
Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun<br />
tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä<br />
tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme<br />
otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.<br />
Pöyry Finland Oy<br />
Puh. 010 3311<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
www.poyry.fi<br />
KunFo tietää!<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
on yhteinen verkostomme,<br />
josta löydät mm.<br />
tuoreimmat tapahtumat,<br />
rekryfoorumin, matkapalveluja<br />
ja kuvapankin.<br />
YHDYSKUNTATEKNIIKAN<br />
ASIANTUNTIJA<br />
Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI<br />
Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850<br />
Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,<br />
faksi (019) 31274<br />
www.finnmap-infra.fi<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
6 /2010<br />
HSL:n Suvi<br />
Rihtniemi haluaa<br />
lisää raideliikennettä<br />
Helsingin<br />
seudulle. sivu 18<br />
Bostonin keskustatunneli<br />
on USA:n uuden kaupungin oiko-<br />
Orimattila rakentaa<br />
suurin infrahanke sivu 22 radan varteen sivu 28<br />
sivulla 36<br />
Kaatopaikkakaasut<br />
energiaksi Ämmässuon<br />
voimalassa sivu 38<br />
Turun Seudun Veden Jyrki Valtonen<br />
ja sadan kilometrin putkiston pää<br />
YMPÄRISTÖ-<br />
TEKNIIKKAMESSUT<br />
6.–9.10.2010<br />
VIRALLINEN MESSU-<br />
LUETTELO KESKI-<br />
AUKEAMALLA<br />
sivu 6<br />
PITKÄ VEDENHAKU<br />
Tilaa <strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />
2010<br />
Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana<br />
kestotilauksena 70 euroa. Saat kaupan päälle<br />
syyskuussa 2010 ilmestyneen Vesihuollon<br />
osto-oppaan.<br />
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />
(8 numeroa) maksaa 79 euroa, irtonumero<br />
8,50 euroa.<br />
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen voi hoitaa kätevimmin os.<br />
http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. (09) 771 2442.<br />
58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010
Tarkat<br />
laitos ja kunta<br />
sääasemat,<br />
ukkostutkaimet,<br />
tuulimittarit.<br />
FCG – Hyvän elämän tekijät<br />
Y m p ä r i s t ö t e k n i i k a n<br />
a s i a n t u n t i j a p a l v e l u t<br />
pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,<br />
kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset<br />
kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset<br />
Suunnittelemme hyvää<br />
infrastruktuuria, ympäristöä<br />
ja yhdyskuntaa<br />
www.fcg.fi<br />
p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi<br />
Liikuntapaikkarakentamisen konsultit<br />
Liikuntapaikkarakentamiseen keskittyvää<br />
konsultointi- ja valvontapalvelua.<br />
Hankekartoitukset ,kuntoarviot ja hankesuunnitelmat.<br />
Avustamme suunnittelun järjestämisessä, ohjauksessa ja<br />
suunnitelmien arvioimisessa.<br />
P. 040 544 3998 www.liikuntapaikkarakentaminen.fi<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
VESIHUOLTOPALVELUA<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2010<br />
59
Tampere<br />
26.–28.10.2010<br />
Ti 26.10. klo 9 - 17<br />
Ke 27.10. klo 9 - 17<br />
To 28.10. klo 9 - 16<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
ENERGIA 10 -MESSUT JÄRJESTÄÄ:<br />
YHTEISTYÖSSÄ:<br />
Energiafoorumi ry<br />
VIRALLINEN ENERGIA 10<br />
-MESSUJULKAISU:<br />
MUUT MEDIAYHTEISTYÖ-<br />
KUMPPANIT:<br />
<br />
<br />
www.expomark.fi<br />
www.energiafoorumi.fi<br />
www.promaint.net