Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

ALANSA YKKÖNEN 

6 /2010 

HSL:n Suvi 

Rihtniemi haluaa 

lisää raideliikennettä 

Helsingin 

seudulle. sivu 18 

sivulla 36 

Bostonin keskustatunneli 

on USA:n 

suurin infrahanke sivu 22 

Orimattila rakentaa 

uuden kaupungin oikoradan 

varteen sivu 28 

Kaatopaikkakaasut 

energiaksi Ämmässuon 

voimalassa sivu 38 

YMPÄRISTÖ- 

TEKNIIKKAMESSUT 

6.–9.10.2010 

VIRALLINEN MESSU- 

LUETTELO KESKI- 

AUKEAMALLA 

Turun Seudun Veden Jyrki Valtonen 

ja sadan kilometrin putkiston pää 

sivu 6 

PITKÄ VEDENHAKU

SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi 

ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme 

osaamisemme ja kokemuksemme 

käyttöösi ja autamme sinua löytämään 

parhaimmat tekniset ratkaisut. 

Taustallamme ovat tunnetut 

merkkituotteet, joiden 

tuotekehitys on jatkuvaa 

ja systemaattista. 

 

 

 

 

 

 

Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! 

Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman 

suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa 

jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n 

asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin 

ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. 

Maahantuoja: 

Kysy lisää! 

SGN Tekniikka Oy 

Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa 

Puh. 030 650 50 

www.sgntekniikka.fi

SISÄLTÖ 

6 / 2010 

28. syyskuuta 

22 Liikenne sujuu vauhdilla viittä kaistaa 

pitkin Bostonin keskustatunnelissa. Valtaväylän 

siirto tunneliin maksoi 4,6 mrd. 

dollaria. Se on Yhdysvaltain historian 

suurin infraprojekti. 

28 Orimattilan tekninen johtaja Raimo Ikäheimonen 

valmistelee uutta Hennan kaupunkia 

oikoradan ja moottoritien varteen. 

38 Pohjoismaiden suurin kaatopaikkakaasuvoimala 

rakennettiin Espoon Ämmässuolle 

tiukkoja päästö- ja melurajoja noudattaen. 

52 Tulevaisuuden kestävä kunta -kilpailussa 

palkittujen hankkeiden edustajilla oli hymy 

herkässä Kuntamarkkinoilla 15.9. 

VESIHUOLTO 

Turun seutu saa vihdoin 

Virttaankankaan tekopohjavettä 6 

Vedenottohankkeen vastustajat 

pelkäävät ympäristökatastrofia 11 

Porvoossa harjoiteltiin veden 

säiliöjakelua kriisitilanteissa 12 

Puolustusvoimat puhdisti 

Porvoonjoesta juomavettä 14 

Vesiosuuskuntapäiviltä neuvoja 

hajajätevesiongelmiin 15 

LIIKENNE 

HSL:n Suvi Rihtniemi lisäisi raideliikennettä 

pääkaupunkiseudulla 18 

Boston siirsi keskustan valtaväylän 

tunneliin 22 

Joensuun kehätie on 

Pohjois-Karjalan kärkihake 24 

YHDYSKUNTA 

Orimattila synnyttää Hennan 

kaupunkia oikoradan varteen 28 

Hennan ideakilpailussa palkittiin 

hajautettu ja keskitetty ratkaisu 30 

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME 

Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 

UKTY 35 

Kuntien Putkimestarit 36 

JÄTEHUOLTO 

Ämmässuon voimala muuttaa 

kaatopaikkakaasun energiaksi 38 

Jätteenpoltto etenee – entä 

lainsäädäntö 42 

PALSTAT / KOLUMNIT 

Pääkirjoitus 5 

Rytilät/Pekka Rytilä: 

Liikenteen trendit 27 

Kolumni/Mette Granberg: 

Henkilö(kohtaisia)autokokemuksia 47 

Lukijoilta/Elisa Piesala, ETL: 

Talousveden elintarvikekäyttö 

selkeästi vesihuoltolakiin 48 

Uutisia 51 

Kuntainnovaatioita palkittiin 

Kuntamarkkinoilla 52 

Tuoteuutisia 55 

Henkilöuutisia 56 

Palveluja 58 

lehti.kuntatekniikka.fi 

Kuntatekniikka 6/2010 3

edellä! 

Niemisen Valimon laatusertifi oidut kansistot 

ovat kestäviä ja teknisesti turvallisia. 

Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta 

Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi 

Puh. 029 006 160 www.lining.fi 

Puh. 010 403 4600 www.niemisenvalimo.fi 

kedm.fi

lehti.kuntatekniikka.fi 

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI 

■ Energia 

■ Hankinnat 

■ Ilmastonmuutos 

■ Infra-IT 

■ Jätehuolto 

■ Kiinteistöt 

■ Kunnossapito 

■ Liikenne ja väylät 

■ Liikuntapaikat 

■ Maankäytön suunnittelu 

■ Maarakennus 

■ Rakentaminen 

■ Turvallisuus 

■ Uimahallit ja kylpylät 

■ Vesihuolto 

■ Viheralueet 

■ Ympäristö 


6 /2010 


on USA:n uuden kaupungin oiko- 


suurin infrahanke sivu 22 radan varteen sivu 28 

HSL:n Suvi 



Helsingin 

sivulla 36 





YMPÄRISTÖ- 


6.–9.10.2010 



AUKEAMALLA 


ja sadan kilometrin putkiston pää sivu 6 

PITKÄ VEDENHAKU 

Kannen kuva: Robert Seger 

TOIMITUS 

Toinen linja 14, 00530 Helsinki 

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi 

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi 

Päätoimittaja DI Paavo Taipale 

Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368 

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari 

Puh. 050 352 3155 

TOIMITUSNEUVOSTO 

Heikki Lonka 

Kirsi Rontu 

Juhani Sandström 

Sami Sillstén 

Paavo Taipale 

TILAUKSET 

KL-Kustannus Oy 

Puh. (09) 771 2442 

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi 

Vuodessa 8 numeroa 

Kestotilaus 70 € 

Vuosikerta 79 € 

Irtonumero 8,50 € 

ILMOITUKSET 

Suomen Business Viestintä Oy 

Marianne Lohilahti 

PL 356, 00101 Helsinki 

Puh. 040 708 6640 

marianne.lohilahti@netti.fi 

TYÖPAIKKAILMOITUKSET 

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi 

Hinta 3,65 €/palstamm 

SIVUNVALMISTUS 

Aste Helsinki Oy 

PAINOPAIKKA 

Forssan Kirjapaino Oy 

ISSN 1238-125X 

65. vuosikerta 

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT 

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry 

Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY 

PÄÄKIRJOITUS 

Paavo Taipale 

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi 

Kohti kestävää tulevaisuutta 

” 

Syyskuussa Kuntamarkkinoilla palkittiin kunnallisia organisaatioita ideoista, joilla 

tähdätään tulevaisuuden kestävään kuntaan. Tai tulevaisuudessa kestävään kuntaan. 

Siis kuntaan, joka kestää tulevaisuuden muutoksissa ja on kestävän kehityksen 

periaatteiden mukainen. Energian tuotantoon ja käyttöön liittyviä kilpailuehdotuksia 

oli paljon myös palkittujen joukossa. Päästöjen vähentäminen oli tavalla 

tai toisella tavoitteena jokseenkin kaikissa kilpailuehdotuksissa. 

Kuluneen oloinen käsite kestävä kehitys sisältää kolme osa-aluetta: ekologinen, 

taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Näistä ensimmäinen usein hallitsee 

keskusteluissa ja kannanotoissa. Matalasuhdanteissa myös taloudellinen kestävyys 

pääsee esille. Sosiaalisen kestävyyden osuus on keskustelussa useimmiten 

jäänyt marginaaliseksi ehkä siksi, että sen mittaaminen koetaan vaikeaksi. Sitä ei 

kuitenkaan tulisi unohtaa, sillä se vaikuttaa konkreettisesti ihmisen arkeen. 

Mitä on sosiaalinen kestävyys ja mitä sen huomioon ottaminen merkitsee esimerkiksi 

kuntatekniikan ratkaisuissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee 

verkkosivuillaan sosiaalisen kestävyyden yhteiskunnalliseksi toiminnaksi, jossa pyritään 

tasaamaan eroja eri väestöryhmien ja alueiden välisessä hyvinvoinnissa. 

Esimerkiksi liikennesuunnittelussa keskeisiä tekijöitä ovat eri ihmisryhmien tasa-arvo 

liikkumismahdollisuuksissa sekä liikenteen hyötyjen ja haittojen jakautumisessa. 

Tätä vasten voisi peilata vaikkapa liikenneviraston runkoverkkovalmistelua. 

Miten tulisi toimia sosiaalisesti kestävän ratkaisuun pääsemiseksi tilanteessa, 

jossa rahoitus ei vastaa tarpeita Vaikea kysymys, joka ansaitsee monipuolisen 

tarkastelun. 

Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan poikkitieteellisyyttä ja yhteistoimintaa, 

verkottumista ja innovaatioita. Tähän hyvän tilaisuuden tarjoaa Ympäristö, 

Yhdyskunta, Vesi&Viemäri, Jäte&Kierrätys 2010 -tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa 

6.–9. lokakuuta. Kuntatekniikka on tapahtuman päämediayhteistyökumppani. 

Tavataan siellä. 

Korkeapaineista sprinklauskeskustelua 

Suomessa tulipaloissa kuolee selvästi enemmän ihmisiä kuin muissa länsimaissa. 

Näin käy aktiivisesta valistuksesta ja palovaroittimien lakisääteisyydestä huolimatta. 

Pelastuslain uudistuksesta käydyssä keskustelussa on automaattisen palonsammutusjärjestelmän 

asentaminen kaikkiin hoito- ja hoivalaitoksiin nähty laajasti 

ensisijaisena keinona palokuolemien vähentämiseksi. 

Tulipaloissa on menetetty ihmishenkiä pääosin yksityisasunnoissa. Siihen ei 

laitosten kattavakaan sprinklaus auta. Samaan aikaan keskustellaan jopa kahdeksankerroksisten 

puukerrostalojen rakentamisesta ilman velvoitetta asentaa 

automaattinen palonsammutusjärjestelmä. On syytä pohtia, voidaanko vanhojen 

hoito- ja hoivalaitosten sprinklaustarve arvioida tapauskohtaisesti ja käyttää paloturvallisuuden 

lisäämiseen myös muita ehkä edullisempia keinoja. 

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 

7/2010 8.10. 2.11. Infra-IT ■ Vesihuolto 

8/2010 12.11. 9.12. Energia ■ Valaistus ■ Turvallisuus

Puolen vuosisadan vedenhakumatka Virttaankank 

Turun seudulle vihdoin 

Yhteensä yli 100 kilometrin 

putkien asennus oli elokuussa 

loppusuoralla. 

Halkaisijaltaan joko metrin tai 

1,2 metrin paksuiset putket 

kiinnitetään toisiinsa erikoismuhvilla. 

6 Kuntatekniikka 6/2010

VESIHUOLTO 

aalta päättyy marraskuussa 

TEKOPOHJAVETTÄ 

Turun seudulla vesihanoista 

pirskahtaa tämän vuoden 

lopulla ensimmäinen pisara 

Virttaankankaan tekopohjavettä. 

Se virtaa Suomen pisintä 

putkistoa pitkin. Myös 

ajallisesti vesihankkeen 

matka on ennätysluokkaa. 

TEKSTI Sari Järvinen 

KUVAT Robert Seger 

Neljän tonnin painoinen putki 

nousee ilmaan Halistenkoskella padotun 

joen pohjalla, kun kaivuri siirtää 

viimeisiä pätkiä noin 100 kilometrin 

linjastosta paikoilleen. Niissä yhdistyy 

Suomen pisin vesijohtolinja. 

– Putki kestää, vaikka ajaisi panssarivaunulla 

yli. Putket ovat pinnoitettua 

valurautaa, jotka on mitoitettu kestämään 

vähintään sata vuotta, Turun 

Seudun Veden toimitusjohtaja Jyrki 

Valtonen sanoo. 

Vetkuttelun 

Suomen ennätys 

Kestävyyttä vesihankkeen toteuttamisen 

kanssa on vaadittu myös tekijöiltä. 

Suunnittelu alkoi 1960-luvun alussa, 

kun todettiin, ettei turkulaisten talousvesi 

Aurajoesta riitä. 

– Vetkuttelussa tämä hanke lienee 

Suomen pisin. Porissa vastaavaa laitosta 

käynnistettäessä ei ollut tällaisia ongelmia. 

Täällä on ollut erikoisia vaiheita 

ja vääntöjä. 

Yksi niistä oli valitus putkista. Tarjouskilpailun 

hävinnyt valitti päätöksestä 

markkinaoikeuteen ja asian käsittelyn 

aikana töitä ei saanut jatkaa. Alkuperäinen 

päätös todettiin lopulta lainvoimaiseksi, 

mutta prosessi vei kolme 

vuotta. 

– Pahinta oli, että sinä aikana kustannustaso 

nousi. Lisäkuluja tuli noin 

40 miljoonaa euroa. Halisten nykyistä 

vesilaitosta jouduttiin ajamaan kolme 

vuotta kauemmin kuin kuviteltiin. Vallitsi 

epätietoisuus siitä, mitä seuraavaksi 

voidaan tehdä, Valtonen kertoo. 

Lama pelasti 

Pelastuksena TSV:lle tuli lama. Urakkaja 

materiaalihinnat laskivat ja korot pysyivät 

alhaalla. 

– Se säästi miljoonatolkulla rahaa. 

Pystyimme nipistämään noin 10 miljoonaa 

kuluista. Nykyinen noin 160 

miljoonan euron kustannusarvio on 

Kuntatekniikka 6/2010 

7

VESIHUOLTO 

Patoamisen ja kuivan kesän ansiosta Aurajoki mahtuu virtaamaan kahden putken läpi. 

– Tekopohjaveden laatu on lähes sama kuin pohjaveden 

laatu. Se on parempaa kuin yhdenkään kaupan 

hyllyllä myytävän pulloveden, Turun Seudun Veden 

toimitusjohtaja Jyrki Valtonen vakuuttaa. 

VIRTTAANKANKAAN 

TEKOPOHJAVESIHANKE 

■ Vuonna 2011 käyttökustannukset ovat noin 

0,18 euroa/vesikuutio. 

■ Harjun pohjavesikaivojen keskimääräinen kapasiteetti 

on 100 500 m 3 /d. 

■ Hankkeessa ovat osakkaina Lieto, Länsi-Turunmaa, 

Naantali, Raisio ja Turku. 

■ Viiden hehtaarin laitosrakennusalueella sijaitsevat 

esikäsitellyn veden vastaanottosäiliö ja puhdasvesisäiliö 

sekä jälkikäsittelyrakennus, johon voidaan tarvittaessa 

sijoittaa alkalointi ja desinfiointi. 

■ Imeytysaltaita on 19 ja imeytysalueita 7. 

Alueella on 12 pohjavesikaivoa. 


ahoitettu lainarahalla. Saimme 

kilpailutettua myös keskieurooppalaisia 

potentiaalisia 

lainanantajia, mutta laman 

myötä ne hävisivät. Nyt tarjoajia 

on taas tullut lisää, mutta 

hinnat ovat vielä korkeat, Jyrki 

Valtonen kertoo. 

Esikäsittely 

ennen harjua 

Kaikista vedenottohankkeen 

vaiheista on valitettu, jos se on 

ollut mahdollista. Eri oikeusasteet 

eivät juuri muuttaneet 

alkuperäisiä ratkaisuja. 

Poikkeuksena korkein 

hallinto-oikeus vaati hiekkasuodatuksen 

tehostamista 

kemiallisesti ennen kuin Kokemäenjoen 

vesi imeytetään 

harjuun. Huittisten Takkulaan 

rakennettiin kemiallisella 

kontaktisuodatuksella toimiva 

esikäsittelylaitos. 

– Jokivedestä otetaan kiintoaines 

kuten savipartikkelit 

pois, jotta vesi tulee kirkkaaksi, 

Valtonen sanoo. 

Kokemäenjoen virtauksesta 

Turun seudun noin 300 000 

janoista käyttävät 0,5 prosenttia. 

Vesi otetaan joesta lyhyellä 

avokanavalla raakavedenottamoon, 

josta se kulkee esikäsittelylaitokseen. 

Sieltä se jatkaa 

matkaansa varsinaiselle tekopohjavesilaitokselle 

Virttaankankaalle 

29,4 kilometrin pituista 

raakavesilinjaa pitkin. 

Uusi 3D-malli 

kertoo virtauksista 

Veden puhdistaminen maape- 

Jätä 

ja hanki järkevästi 

 

 

 

 

 

 

PYHÄJÄRVI VAIHTUI KOKEMÄENJOEKSI 

1960-luvun alku Lounais-Suomen vedenhankinnan 

selvittäminen alkaa. 

1969 Yleissuunnitelma valmistuu. 

1974 Turun Seudun Vesi Oy perustetaan, ja tehtäväksi tulee 

hankkia Turun seudulle vettä Säkylän Pyhäjärvestä. 

1975 Hakemus veden johtamisesta Pyhäjärvestä jätetään 

Länsi-Suomen vesioikeudelle. 

1985 Länsi-Suomen vesioikeus antaa luvan veden ottoon 

Pyhäjärvestä. 

1987 Kokeet ja tutkimukset tekopohjaveden muodostamiseksi 

alkavat. 

1993 Länsi-Suomen vesioikeudelta haetaan lupaa tekopohjaveden 

muodostamisesta Virttaankankaalla. Turun kaupunki ei 

myönnä takausta lainoille. Tekopohjaveden muodostamis- ja 

korvausveden johtamishankkeista luovutaan. 

1996 Selvitystyö muista Turun seudun vedenhankintavaihtoehdoista 

ja Kokemäenjoen veden käyttämisestä raakavetenä alkaa. 

1998 Pohjaveden ottamot ja siirtolinja Virttaankankaalla ja 

Oripäänkankaalla valmistuvat. Tutkimuksissa todetaan 

Kokemäenjoen veden soveltuvan raakavedeksi. 

2000 Tekopohjavesihankkeen suunnittelijat ehdottavat raakaveden 

ottamista Kokemäenjoesta ja imeyttämistä harjuun 

Virttaankankaalla. 

2001 Osakaskunnat allekirjoittavat sopimuksen tekopohjavesihankkeesta. 

Lupahakemus Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 

jätetään. 

2003 Osakaskunnat myöntävät takauksen lainoille. 

2004 Putkimateriaalien hankinnasta valitetaan markkinaoikeuteen, 

ja työt pysähtyvät toimeenpanokieltoon kolmeksi vuodeksi. 

2005 Ympäristölupavirasto antaa luvan hankkeelle. 

2007 Vaasan hallinto-oikeus antaa luvan hankkeelle. 

2008 Korkein hallinto-oikeus muuttaa lupaehtoja, mutta pääosin 

valitukset ja korvausvaatimukset hylätään. 

2010 KHO:n päätös: Tekopohjaveden imeytysaltaiden rakentaminen 

ei edellytä rakennus- tai toimenpidelupaa. 

Varaosapalvelumme toimii 24 h 

 

 

 

 

 


9

“Veden kulutuksen seuranta ja 

johtaminen verkostoihin on 

sataprosenttisesti automatisoitu. 

Ennustava tuntikulutusmalli 

laskee veden kulutuksen alueella 

ja säätää sen perusteella 

pumppaukset.” 

rässä ei ole uusi keksintö. Göteborgissa 

niin tehtiin jo 1800-luvun 

lopulla ja Suomessa TSV:n 

hanke on kahdeskymmeneskuudes. 

Etuna on järjestelmän yksinkertaisuus. 

– Luonnon tekopohjavesilaitoksia 

on ollut harjuissa tuhansia 

vuosia. Vaikka isot harjut näyttävät 

ulkoa päin kaikki samanlaisilta, 

niiden rakenne on monimutkainen. 

Tekopohjavesilaitoksen 

toiminnalle on oleellista, 

ettei imeytetty vesi virtaa väärään 

suuntaan. Sen varmistamiseksi 

harju on tutkittu erittäin 

tarkasti. 

Aiheesta on valmistunut viisi 

väitöskirjaa ja useita pienempiä 

tutkimuksia. Geologian tutkimuskeskuksessa 

selvitettiin veden 

isotooppirakenteita ja isotooppipitoisuuksien 

vaihteluja. Niihin 

pohjautuen kehitettiin menetelmä, 

jonka avulla näkee, mitä harjussa 

oleva vesi on ja mistä se on 

kotoisin. 

– Turun yliopistossa kehitettiin 

kolmiulotteinen maaperä- ja 

virtausmalli, joka pyörii yhtiön 

tietokoneella. Sen avulla näkee, 

miten vesi käyttäytyy ja kulkee. 

Sen avulla katsomme, mihin kohtaan 

maaperästä vettä imeytetään 

ja paljonko kaivoista sitä otetaan, 

Valtonen kertoo. 

Vanhimmat harjun pohjavesistä 

ovat noin viisikymmentä 

Asennuksen jälkeen putket puhdistetaan ja desinfioidaan. 

Jyrki Valtonen on tyytyväinen korkeimman hallinto-oikeuden heinäkuiseen 

päätökseen siitä, etteivät imeytysaltaat tarvinneet erillistä 

toimenpidelupaa tai suunnittelutarveratkaisua. 

vuotta vanhoja. Niissä havaittiin 

entisen Neuvostoliiton ydinkokeet, 

jotka näkyvät vedessä yhä 

MITÄ OPITTIIN 

■ Ensimmäinen hakemus oli 

liian yleispiirteinen. Lupien 

saaminen oli hankalaa. 

■ Poliittinen hyväksyntä hankittiin 

liian myöhään. 

■ Markkinaoikeus merkittävä 

haitta projektimuotoisten 

hankkeiden toteuttamiselle. 

■ Suositeltava 

toteutusjärjestys: 

1. Riittävän selvä yleis- ja 

toteutussuunnitelma 

2. Realistinen aikataulu 

3. Poliittinen hyväksyntä 

4. Harkittu, rajattu, toteuttamiskelpoinen 

ja ristiriidaton 

hankesuunnitelma 

5. Lupien käsittely ja 

toteutussuunnittelu 

samanaikaisesti 

olevina radioaktiivisina aineina 

kuten strontiumina. 

– Ne havaittiin erittäin tarkoissa 

laboratorioanalyyseissä. 

Pitoisuudet ovat niin pieniä, ettei 

niillä ole käytännön merkitystä. 

Lisäksi tämä pohjavesi liikkuu 

hitaasti. 

Täysin automatisoitu 

ketju 

Harjun vesivarastolla on kokoa 

hurjasti, sillä maan alle tulee noin 

28 miljoonaa kuutiota tekopohjavettä. 

Kun Kokemäenjoen vesi 

on puhdistunut maaperässä 

kolme kuukautta, se on valmis 

ohjattavaksi 346 kW:n turbiinin 

voimalla 70 kilometrin matkalle 

kohti Turkua. 

Talousvesilinjan päätepisteenä 

on Saramäen 66 800 kuutiometrin 

kalliosäiliö, joka vastaa seudun 

vuorokauden vedenottotarvetta. 

Säiliöstä vesi johdetaan Turun 

Halisten vesilaitoksen kautta 

Turun, Raision ja Naantalin jakeluverkostoihin 

sekä suoraan säiliöstä 

Turun pohjoisosan jakeluverkostoon. 


VESIHUOLTO 

Erkki Kallio 

TV 2:n SuomiExpressin Vuoden 2009 rumin luontokuva -kilpailun voitti Erkki Kallio kuvallaan, joka esittää säätöventtiilikaivon ympärille 

kaivettavaa allasryhmää Virttaankankaalla. 

– Veden kulutuksen seuranta 

ja johtaminen verkostoihin 

on sataprosenttisesti automatisoitu. 

Ennustava tuntikulutusmalli 

laskee veden kulutuksen 

alueella ja säätää sen perusteella 

pumppaukset. Keskusvalvomoa 

lukuun ottamatta laitokset 

ovat miehittämättä, Valtonen 

selvittää. 

H-hetki on 

marraskuussa 

Halistenkosken vanha laitos jää 

paikoilleen. Se otetaan käyttöön, 

jos uuden kanssa tulee mutkia 

matkaan. Rakennustyöt ovat jo 

niin pitkällä, että Valtonen uskoo 

ensimmäisten pisaroiden tekopohjavettä 

yltävän turkulaisten 

koteihin marraskuussa 2010. 

Käynnissä on yhä joitakin oikeusprosesseja, 

mutta toimitusjohtajan 

mukaan ne eivät voi 

enää hidastaa saati estää hankkeen 

toteutusta. 

– Tekopohjaveden laatu on lähes 

sama kuin pohjaveden laatu. 

Se on parempaa kuin yhdenkään 

kaupan hyllyllä myytävän pulloveden, 

Jyrki Valtonen sanoo. 

Vastustajat pelkäävät ympäristökatastofia 

■ Vedenottohankkeen vastustajia 

tutkimukset eivät ole vakuuttaneet. 

Kansalaisliike Pro 

Virttaankankaan puhemies 

Hannes Heikkilästä tutkimuksilla 

ja laskelmilla ei voida 

varmasti tietää, mitä pohjavedelle 

ja harjun maaperälle tapahtuu. 

Vaikka hiekkaan imeytys on 

vanha ja koettu menetelmä, 

kukaan ei ole aiemmin yrittänyt 

puhdistaa sillä jokivettä. 

Hämeestä virtaavaa Kokemäenjokea 

on soimattu pirkanmaalaisten 

viemäriksi. 

– Imeytysaltaat ovat kuin 

auton öljynsuodatin. Jos kukaan 

ei sitä koskaan vaihda, 

suodatin tukkeutuu. Virttaankangas 

toimii kaksi–kolme 

vuotta, koska ensin käytetään 

aito, syvä pohjavesi. Sitten tulee 

ongelmia, Heikkilä arvelee. 

– Turun kaupunginvaltuuston 

olisi paras viheltää hanke 

seis ja muuttaa se pintavesihankkeeksi, 

jossa jokivesi 

puhdistetaan Turun Halisten 

laitoksella. Ympäristökatastrofi 

harjualueella olisi peruuttamaton 

toimi, Hannes Heikkilä 

sanoo. 

Kiistat konkretisoituneet 

rakennusluvissa 

Hanke kiukuttaa myös maanomistajia. 

Uusia soranottolupia 

ei enää myönnetä. Aktiivisimmat, 

tuntemattomat vastustajat 

sabotoivat projektia 

kaatamalla öljyä imeytysaltaaseen 

vuonna 2009. 

Tekopohjavesilaitos sijaitsee 

Alastaron, Loimaan ja Oripään 

alueilla, esikäsittelylaitos 

Huittisissa. Kunnan päättäjät 

ja viranhaltijat ovat hankalassa 

välikädessä, sillä toisaalta 

ymmärretään Turun seudun 

vedenottotarve, toisaalta 

paikallisten vastustus. Kiistat 

ovat konkretisoituneet rakennusluvissa. 

– Luotamme siihen, että 

ympäristöluvan myöntäneet 

tietävät mitä tekevät. Olemme 

kohdelleet Turun Seudun Vettä 

kuten ketä tahansa muuta 

asiakasta. Heillä on oikeus 

saada rakennuslupa nykyisten 

lakien mukaan. Keskustelu on 

ollut värikästä, mutta nyt se 

tuntuu laantuneen, Huittisten 

kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa 

toteaa. 


11

Porvoon valmiusharjoituksessa huomio veden turv 

VEDEN SÄILIÖJAKELU avuksi 

Vesihuoltopooli, Porvoon 

vesi ja Hämeen 

Rykmentti järjestivät 

kesäkuussa yhteisen 

valmiusharjoituksen 

Porvoossa. Runsaan sadan 

osallistujan voimin 

simuloitiin talousveden 

säiliöjakelun järjestäminen 

pääosin Puolustusvoimien 

vedenjakeluja 

vedenkäsittelykalustoon 

tukeutuen. 

● Riina Liikanen 

Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö 

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ry 

– Kyseessä oli ainutlaatuinen 

harjoitus, jossa Puolustusvoimat 

osallistui omalla kalustollaan siviiliyhteiskunnan 

toiminnan tukemiseen, 

kapteeni Timo Mörsky 

Hämeen rykmentistä kertoo. 

Mörsky toi harjoitukseen henkilökunnan 

huoltopalvelulinjan 

aliupseerikurssin ja Puolustusvoimien 

vedenkäsittely- ja vedenjakelukalustoa. 

Veden jakelua ja jonotusta 

Porvoon keskustan tuntumassa 

sijaitseva Myllymäen kenttä toimi 

vedenjakeluharjoituksen näyttämönä. 

Harjoitukseen osallistui 

yli sata henkilöä – järjestäjäorganisaatioiden 

lisäksi paikallisia 

viranomaisia, Huoltovarmuuskeskuksen 

ja vesihuoltolaitosten 

henkilöstöä sekä Porvoon vapaapalokunnan 

ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun 

edustajia. 

Osallistujajoukon avulla harjoituksessa 

simuloitiin talousveden 

säiliöjakelu suurelle väkimäärälle. 

Harjoituksessa vertailtiin 

useiden erilaisten vesisäiliöiden 

ja jakelujärjestelyiden toimivuutta 

vedenjakelussa sekä jakelusäiliöiden 

täytön helppoutta. 

Jaettu vesi kuljetettiin Myllymäen 

kentälle Puolustusvoimien 

säiliöperävaunulla Porvoon veden 

Saksalan vesilaitokselta. 

Veden säiliöjakelun paikkaa 

valittaessa ja rakennettaessa on 

huomioitava vedenhakijoiden 

mahdollisimman jouheva liikkuminen 

niin autoilla paikan päälle 

kuin jalkaisin itse jakopaikalla sekä 

vedenhaun onnistuminen kaikissa 

sääolosuhteissa. 

Porvoossa todettiin, että jakopisteiden 

alla olleet puiset kuormalavat 

ehkäisivät tehokkaasti 

maan vettymisen ja kuraantumisen. 

Vedenjakelupisteen olosuhteet 

vaikuttavat merkittävästi 

myös jaetun veden laatuun. 

Talousveden turvallisuus 

varmistettava 

Harjoituksessa talousveden laadun 

valvonnasta vastannut Porvoon 

kaupungin terveydensuojelusuunnittelija 

Outi Lankia 

muistuttaa, että talousveden säiliöjakelussa 

on useita kriittisiä 

vaiheita. Veden laadun varmis- 

VESIHUOLTO- 

POOLI 

■ Vesihuoltopooli on vesihuoltoalan 

varautumista ohjaava 

yhteistoimintaelin, jota johtaa 

vesihuollon eri toimijoista 

koostuva poolitoimikunta. 

■ Poolin toiminta perustuu 

Huoltovarmuuskeskuksen, 

Suomen Kuntaliiton ja Vesi- ja 

viemärilaitosyhdistyksen väliseen 

sopimukseen. 

■ Vesihuoltopoolin toimisto sijaitsee 

Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksessä. 

tamiseksi on huomioitava kuljetus- 

ja jakelusäiliöiden, vesisäiliöiden 

täytössä käytettävien letkujen, 

jakeluhanojen, jakotukkien ja 

vedenhakuastioiden puhtaus sekä 

toiminnan hygieenisyys. 

– Harjoitus osoitti, että vedenjakelusäiliöiden 

sekä jakelussa 

käytettävien letkujen ja hanojen 

huolellinen puhdistus ja desinfiointi 

ennen vedenjakelun aloit- 


allisuuteen ja toiminnan hygieenisyyteen 

VESIHUOLTO 

kriisitilanteissa 

Johanna Castrén 

Tilaustyöyksikön päällikkö Sami Sillstén esittelee HSY Veden koottavaa 

ja sisäpussilla varustettua vesisäiliötä, vieressä Porvoon veden 

johtaja, vesihuoltopoolin puheenjohtaja Karl-Gustav Björkell. 

tamista on tärkeää, vaikka säiliöt 

olisivatkin olleet vain talousvesikäytössä, 

Lankia toteaa. 

Osaan Porvoossa käytetyistä 

vedenjakelusäiliöistä jätettiin vettä 

yöksi. Aamulla otetut näytteet 

paljastivat, että säiliöiden vedessä 

ollut vapaa kloori oli kulunut 

yön aikana täysin eikä pystynyt 

enää ylläpitämään veden hygieenistä 

turvallisuutta. 

Klooripitoisuuden 

nostamista harkittava 

Veden säiliöjakelua edellyttävissä 

tilanteissa olisikin syytä harkita 

Osmo Seppälä 

Kesäkuisessa harjoituksessa vedenhaku tilavalla Myllymäen kentällä 

sujui leppoisasti. Porvoon vedellä on peräkärryihin rakennettuja 

säiliöitä erityistilanteiden vedenjakelua varten. Kuormalavat jakelupisteen 

alla pitävät sen kuivana ja siistinä. 

veden klooripitoisuuden nostamista 

tavanomaisesta veden hygieenisen 

laadun varmistamiseksi. 

Tällaisessa tilanteessa on tärkeää 

tiedottaa veden käyttäjille, 

että tavanomaista korkeampi 

klooripitoisuus on todennäköisesti 

aistinvaraisesti havaittavissa, 

mutta se parantaa merkittävästi 

veden turvallisuutta. 

Vedenhakuun osallistuneita 

oli ohjeistettu ottamaan Myllymäen 

kentälle mukaan omat vesiastiat. 

Nämä astiat vaihtelivat 

vesikanistereista kannellisiin ämpäreihin 

ja virvoitusjuomapulloihin, 

mikä kuvaa hyvin sitä astioiden 

kirjoa, jolla todellisessakin tilanteessa 

vettä noudettaisiin. Pistokokein 

tehdyt analyysit todistivat, 

että kaikki astiat eivät olleet 

riittävän puhtaita. 

– Talousveden säiliöjakelupisteeseen 

olisi hyvä järjestää vedenhakuastioiden 

huuhtelupiste 

klooriliuoksella, koska poikkeustilanteessa 

astiaa ei voi kotona 

pestä ja vedenhakuun otettavat 

astiat voivat olla melkein mitä 

tahansa. Lisäksi tulisi kiinnittää 

huomiota käsihygieniaan ja järjestää 

vedenjakopaikalle myös 

käsien pesupaikka, Outi Lankia 

summaa harjoituksen opetuksia. 

Harjoittelu tärkeää 

tositilanteiden varalta 

Talousvesiverkoston saastuminen 

tai suuri putkirikko ovat tilanteita, 

joissa puhtaan talousveden jakelu 

joudutaan järjestämään tilapäisratkaisuin. 

Tehokas toiminta 

kriisitilanteessa edellyttää etukäteen 

mietittyjä toimintamalleja ja 

varautumista. 

Porvoon veden johtaja, vesihuoltopoolin 

puheenjohtaja 

Karl-Gustav Björkell pitää harjoitusta 

tärkeänä niin Porvoon 


13

veden kuin laajemminkin vesihuoltoalan 

kannalta. 

– Harjoituksen avulla saimme 

varautumissuunnittelumme tueksi 

kokeiltuihin toimintamalleihin 

perustuvaa tietoa varavedenjakelun 

järjestämisestä. Harjoitus 

muistutti myös siitä, ettei edes 

suunnitellussa tilanteessa kaikki 

toimi niin kuin on ajateltu. 

Hyvät toimintamallit 

kootaan oppaaseen 

Harjoituksesta tehtyjä havaintoja 

ja keskusteluja hyödynnetään 

varavedenjakelun järjestämistä 

käsittelevässä oppaassa, jonka 

vesihuoltopooli kokoaa. Vesihuoltolaitosten 

tueksi laadittava 

käytännönläheinen opas pyritään 

julkaisemaan sähköisenä 

vuoden loppuun mennessä. 

– Kaikkien vesihuoltolaitosten 

tulisi varautua järjestämään 

vaihtoehtoinen vedenjakelu omin 

voimavaroin vesihuollon tavanomaisissa 

häiriöissä, kuten verkostossa 

tapahtuvien korjaustöiden 

tai pienten putkirikkojen aikana. 

Tämä voi perustua laitosten 

omaan kalustoon, yhdessä naapurilaitosten 

kanssa hankittuun 

kalustoon tai sopimusperusteisesti 

käyttöön saatavaan kalustoon, 

Björkell muistuttaa. 

– Vakavammissa häiriöissä, 

joissa laitoksen omat voimavarat 

ja kalusto eivät riitä varavedenjakelun 

järjestämiseen, voidaan 

apua pyytää lähialueen muilta vesihuoltolaitoksilta 

ja kaupallisilta 

toimijoilta. 

Porvoon harjoituksessa testattiin 

tukeutumista Puolustusvoimien 

vedenjakelukalustoon virka-apuna. 

Karl-Gustav Björkellin 

mukaan siihen on perusteltua 

turvautua vain erityisen vakavissa 

vesihuollon erityistilanteissa, 

joissa mistään muualta ei saada 

riittävästi kalustoa tai apuvoimia 

tilanteen hoitoon. 

Johanna Castrén 

 

 

 

 

 

 

Kapteeni Timo Mörsky esittelee Puolustusvoimien vedenpuhdistuslaitteistoa, 

jolla Porvoonjoen vedestä saadaan juomakelpoista. 

Laitteiston kapasiteetti on 1 600 litraa tunnissa. 

Porvoonjoesta juomavettä 

■ Puolustusvoimien vedenpuhdistuslaitteistolla 

Porvoonjoen 

vedestä saatiin juomakelpoista 

kesäkuisessa valmiusharjoituksessa. 

Puolustusvoimien poikkeusolojen 

käyttöön tarkoitetulla 

laitteistolla voidaan puhdistaa 

makea pintavesi, merivesi sekä 

radioaktiivisesti, mikrobiologisesti 

tai kemiallisesti saastunut vesi 

juomakelpoiseksi. 

Vesihuollon erityistilanteissa 

vedenpuhdistuslaitteistoa voidaan 

hyödyntää, ellei lähiseudulla 

ole puhtaita vesilähteitä. 

– Vedenpuhdistuslaitteen toiminta 

perustuu käänteisosmoosin, 

jossa puhdistettava vesi ajetaan 

paineella tiiviiden puoliläpäisevien 

kalvojen läpi. Vedessä 

oleva sameus, mikrobit, virukset 

ja suolat pidättyvät kalvolle, 

josta vain vesimolekyylit pääsevät 

läpi. Puhdistetun veden turvallisuus 

varmistetaan vielä UVdesinfioinnilla 

ja kloorauksella, 

kapteeni Timo Mörsky kertoo. 


VESIHUOLTO 

Kouvolan päivästä vauhtia toimintaan 

Suomen ensimmäinen 

Vesiosuuskuntapäivä 

oli Kouvolassa elokuussa. 

Kouvolan Vesiosuuskunnat 

ry:n ja Suomen 

Vesihuolto-osuuskunnat 

ry:n tapahtumassa 

käsiteltiin laajasti 

osuuskuntien arkea. 

TEKSTI JA KUVAT Reijo Vaurula 

Maassamme on yli 1 400 

vesiosuuskuntaa, joissa on yli 

100 000 jäsentä. Vesiosuuskuntia 

tarvitaan vielä paljon lisää, ennen 

kuin loputkin haja-asutuksen 

kiinteistöt – arviolta 200 000 

– ovat järjestetyn jätevesihuollon 

piirissä 2014 mennessä. 

Vesiosuuskuntapäivään osallistui 

40 näytteilleasettajaa ja kävijöitä 

toista tuhatta. Ohjelmassa 

oli yleisöluentojen lisäksi työpajoja. 

Niissä käsiteltiin laajasti vesiosuuskuntien 

arkea: osuuskunnan 

perustamista, hallinnointia, 

taloutta ja kiinteistökohtaista vesihuoltoa. 

Vesihuoltoteko-palkinto 

Lauri Tarastille 

Kouvolassa luovutettiin ensimmäinen 

tunnustus työstä vesihuollon 

kehittämisessä. Suomen 

Vesihuolto-osuuskunnat ry:n palkinnon 

sai ministeri, oikeustieteen 

lisensiaatti Lauri Tarasti. 

Palkintoperustelujen mukaan 

Tarasti on ympäristöministeriön 

selvitysmiehenä 2009 edistänyt 

merkittävästi suomalaista vesihuoltoa. 

Tarasti on korostanut 

kohtuullisuutta kiinteistökohtaisissa 

vaatimuksissa, mikä suosii 

kestävään kokonaisratkaisuun 

pääsemistä. Konkreettisia ehdotuksia 

hän teki muun muassa viemäröintihankkeille 

myönnettävästä 

neljän vuoden lisäajasta ja 

kiinteistökohtaisen neuvonnan 

lisäämisestä. 

Valtiolta kaivataan 

selkeää satsausta 

– Hajajätevesiasetus kaipaa uuden 

poliittisen käsittelyn, Tarasti 

vaati Kouvolassa. 

Hänen mukaansa vesiosuuskuntia 

pitää perustaa lisää viemäriverkoston 

laajentamiseksi. 

Se vaatii valtiolta selkeää taloudellista 

satsausta. Nykytasolla 

voidaan tukea vuosittain lähes 

5 000 uuden kiinteistön liittämistä 

viemäriverkostoon, jolloin 

2014 mennessä saadaan liitettyä 

20 000 uutta kiinteistöä. 

– Kannatan avustusten reilua 

korotusta, sillä tutkimuksen mukaan 

vuonna 2008 oli vielä noin 

Kouvolan Vesiosuuskuntapäivä 

21.8. tarjosi runsaasti käytännön 

tietoa ja kokemuksia sekä 

tuote-esittelyjä. 

VESIOSUUSKUNTIEN määrä kasvussa 

90 000 kiinteistöä liitettävissä viemäriverkostoon, 

Tarasti sanoi. 

 

Kunnan kumppani 

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö 

Hannele Pokka arveli 

omassa puheenvuorossaan niukan 

linjan jatkuvan valtion rahoituksessa. 

Ympäristöministeriön 

budjetissa on viime vuosien 

 

 

Kaivot 

Pumppaamot 

Säiliöt 

Erottimet 

Putket 

 

 

 


15

VESIHUOLTO 

noin miljoonan euron ympäristönsuojeluraha 

suunnattu käytännössä yhteisviemäröintien 

avustamiseen. 

– Vesiosuuskunnat eivät kuitenkaan ole 

kunnallisten vesilaitosten kilpailijoita vaan 

tärkeitä yhteistyökumppaneita ja alueen vesihuollon 

jatke, Pokka muistutti. 

Pienpuhdistamojen laatu on herättänyt 

paljon keskustelua. Myös ministeriön kantaa 

on tivattu. 

– Pienpuhdistamonkin ostaja nauttii kuluttajansuojaa. 

Tuotteen valmistajalla on vastuu 

siitä, että laite toimii kunnolla, Pokka totesi 

ympäripyöreästi. 

Kärkevämmin kansliapäällikkö osoitti sanansa 

kuntien rakennusvalvonnalle. 

– Kuntien rakennusvalvonta on velvollinen 

antamaan apua ja ohjeita kiinteistönomistajille 

myös hajajätevesiasioissa. 

Valmisteilla olevan lainmuutoksen mukaan 

ns. mummonmökeille on tulossa helpotuksia, 

sillä 68 vuotta täyttäneet kiinteistön 

omistajat vapautetaan asetuksen toimeenpanosta 

pysyvästi ilman eri hakemusta. 

Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n toiminnanjohtaja 

Riitta Virtanen ja Kouvolan 

Vesiosuuskunnat ry:n puheenjohtaja Pertti 

Halsola ottavat pulloihinsa Kouvolan vettä. 

Kouvola suunnannäyttäjänä 

Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n puheenjohtaja 

Pertti Halsola toimi päivän tapahtumajohtajana 

ja oli tyytyväinen päivän antiin. 

– Ensimmäinen vesiosuuskuntapäivä onnistui 

hyvin, väkeä kävi toista tuhatta. Talouskin 

on tasapainossa, kiitos lukuisten näytteilleasettajien 

ja Leader-hankerahan, jota oli 

194 000 euron budjetista noin 70 prosenttia. 

– Kovan rahan ja talkootyön osuus on 15 

prosenttia kummankin. Talkootyötunteja kertyi 

arviolta, 3 000, Halsola arvelee. 

Ensimmäinen vesiosuuskuntapäivä oli pilottihanke, 

mutta jatkoa lienee tulossa joka 

vuosi. Päivän järjestelyistä vastuun kantanut 

Kouvolan Vesiosuuskunnat ry perustettiin alueelliseksi 

katto-organisaatioksi 1.4.2009. Jäsenosuuskuntia 

on 25, joissa on jäseniä 2 675. 

– Kun Kouvolan kaupunki perustettiin 

2009 alussa, oli luonnollista, että uuden Kouvolan 

alueen vesiosuuskunnat muodostavat 

yhden neuvotteluelimen kaupunkiin päin. 

Emme ole juurikaan tehneet jäsenhankintaa, 

mutta silti tähän alueelliseen yhdistykseen 

on jo liittynyt 75 prosenttia vesiosuuskunnista, 

Pertti Halsola kertoo. 

Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n sivuilta 

löytyy 33 vesipassikoulutuksen saaneen nimet 

ja yhteystiedot. Sivusto antaa myös vinkkejä 

työmaavalvojista sekä urakoitsijoista. Kouvolan 

alueella vesiosuuskuntia on syntynyt erityisesti 

vanhan Valkealan kunnan ja Anjalankosken 

alueilla. 

www.kouvolanvesiosuuskunnat.net 

www.vesiosuuskuntapaiva.info 

Sade- ja hulevedet hallintaan AQUATOP-kansistoilla 

AQUATOP -tuotesarja on suunniteltu 

erikseen tarkastus- ja sadevesikaivoon. 

Sadevesikansiston muotoilun ansiosta vesi 

ohjautuu ritiläkannen nieluihin. 

Vedenläpäisykyky on suuremman aukkopintaalan 

ansiosta 25-50 % parempi kuin perinteisissä 

sadevesiritilöissä. 

Tarkastuskaivon kansi on lukkiutuva ja siinä 

on tiivis nostokolo. Rakenne estää tehokkaasti 

sadevesien pääsyn verkostoon. 

Tule tutustumaan Aquatop-kansistoihin FinnBuildosastollemme 

6 f 39 Helsingin Messukeskukseen 6.-9.10.2010. 

Saint-Gobain Pipe Systems Oy 

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI • Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA 

Puh. 0207 424 600 • fax 0207 424 601 • E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com 

www.sgps.fi 


VESIHUOLTO 

noin miljoonan euron ympäristönsuojeluraha 

suunnattu käytännössä yhteisviemäröintien 

avustamiseen. 

– Vesiosuuskunnat eivät kuitenkaan ole 

kunnallisten vesilaitosten kilpailijoita vaan 

tärkeitä yhteistyökumppaneita ja alueen vesihuollon 

jatke, Pokka muistutti. 

Pienpuhdistamojen laatu on herättänyt 

paljon keskustelua. Myös ministeriön kantaa 

on tivattu. 

– Pienpuhdistamonkin ostaja nauttii kuluttajansuojaa. 

Tuotteen valmistajalla on vastuu 

siitä, että laite toimii kunnolla, Pokka totesi 

ympäripyöreästi. 

Kärkevämmin kansliapäällikkö osoitti sanansa 

kuntien rakennusvalvonnalle. 

– Kuntien rakennusvalvonta on velvollinen 

antamaan apua ja ohjeita kiinteistönomistajille 

myös hajajätevesiasioissa. 

Valmisteilla olevan lainmuutoksen mukaan 

ns. mummonmökeille on tulossa helpotuksia, 

sillä 68 vuotta täyttäneet kiinteistön 

omistajat vapautetaan asetuksen toimeenpanosta 

pysyvästi ilman eri hakemusta. 

Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n toiminnanjohtaja 

Riitta Virtanen ja Kouvolan 

Vesiosuuskunnat ry:n puheenjohtaja Pertti 

Halsola ottavat pulloihinsa Kouvolan vettä. 

Kouvola suunnannäyttäjänä 

Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n puheenjohtaja 

Pertti Halsola toimi päivän tapahtumajohtajana 

ja oli tyytyväinen päivän antiin. 

– Ensimmäinen vesiosuuskuntapäivä onnistui 

hyvin, väkeä kävi toista tuhatta. Talouskin 

on tasapainossa, kiitos lukuisten näytteilleasettajien 

ja Leader-hankerahan, jota oli 

194 000 euron budjetista noin 70 prosenttia. 

– Kovan rahan ja talkootyön osuus on 15 

prosenttia kummankin. Talkootyötunteja kertyi 

arviolta, 3 000, Halsola arvelee. 

Ensimmäinen vesiosuuskuntapäivä oli pilottihanke, 

mutta jatkoa lienee tulossa joka 

vuosi. Päivän järjestelyistä vastuun kantanut 

Kouvolan Vesiosuuskunnat ry perustettiin alueelliseksi 

katto-organisaatioksi 1.4.2009. Jäsenosuuskuntia 

on 25, joissa on jäseniä 2 675. 

– Kun Kouvolan kaupunki perustettiin 

2009 alussa, oli luonnollista, että uuden Kouvolan 

alueen vesiosuuskunnat muodostavat 

yhden neuvotteluelimen kaupunkiin päin. 

Emme ole juurikaan tehneet jäsenhankintaa, 

mutta silti tähän alueelliseen yhdistykseen 

on jo liittynyt 75 prosenttia vesiosuuskunnista, 

Pertti Halsola kertoo. 

Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n sivuilta 

löytyy 33 vesipassikoulutuksen saaneen nimet 

ja yhteystiedot. Sivusto antaa myös vinkkejä 

työmaavalvojista sekä urakoitsijoista. Kouvolan 

alueella vesiosuuskuntia on syntynyt erityisesti 

vanhan Valkealan kunnan ja Anjalankosken 

alueilla. 

www.kouvolanvesiosuuskunnat.net 

www.vesiosuuskuntapaiva.info 

Sade- ja hulevedet hallintaan AQUATOP-kansistoilla 

AQUATOP -tuotesarja on suunniteltu 

erikseen tarkastus- ja sadevesikaivoon. 

Sadevesikansiston muotoilun ansiosta vesi 

ohjautuu ritiläkannen nieluihin. 

Vedenläpäisykyky on suuremman aukkopintaalan 

ansiosta 25-50 % parempi kuin perinteisissä 

sadevesiritilöissä. 

Tarkastuskaivon kansi on lukkiutuva ja siinä 

on tiivis nostokolo. Rakenne estää tehokkaasti 

sadevesien pääsyn verkostoon. 

Tule tutustumaan Aquatop-kansistoihin FinnBuildosastollemme 

6 f 39 Helsingin Messukeskukseen 6.-9.10.2010. 

Saint-Gobain Pipe Systems Oy 

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI • Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA 

Puh. 0207 424 600 • fax 0207 424 601 • E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com 

www.sgps.fi 


HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi: Sekä itä- 

HELSINGIN SEUDULLE 

– Entistä enemmän pyritään siihen, että liikenneverkko ja toisaalta maankäyttö ja asuminen ovat toisiinsa sitoutuneita, HSL:n 

toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. 


LIIKENNE 

että länsimetroa tarvitaan 


Helsingin seudun liikenteen 

(HSL) kulkuvälineillä 

matkustaa yli 

300 miljoonaa ihmistä 

vuodessa. Silti pääkaupunkiseudun 

tiet ruuhkautuvat 

yksityisautoista. 

HSL:n pyrkimyksenä 

onkin lisätä raideliikennettä. 

’Sormimaiseen’ 

rataverkkoon on suunnitteilla 

poikittaislinjoja 

– metroa ja kehärataa 

rakennetaan lisää. 

TEKSTI: Merja Kihl ja Ari Mononen 

KUVAT Ari Mononen 

Helsingin seudun liikenne 

(HSL) perustettiin 17.6.2009, ja 

se aloitti toimintansa 1.1.2010. 

HSL syntyi, kun osia Pääkaupunkiseudun 

yhteistyövaltuuskunnasta 

(YTV ) ja Helsingin kaupungin 

liikennelaitoksesta (HKL) 

yhdistettiin. 

YTV:stä mukaan tuli liikenneosasto 

ja HKL:stä suunnitteluyksikkö, 

osa tiedotusta sekä matkalippujen 

tarkastus. HSL:llä on 

kuusi varsinaista jäsentä: Helsinki, 

Espoo, Vantaa, Kauniainen, 

Kerava ja Kirkkonummi. Tavoitteena 

on saada myös kahdeksan 

kehyskuntaa mukaan. Hyvinkään, 

Järvenpään, Mäntsälän, 

Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, 

Tuusulan ja Vihdin kanssa 

on tekeillä selvitys HSL:ään liittymisen 

vaikutuksista. 

Metroliikennettä 

länteen ja itään 

Aivan ongelmitta liikenteen laajennus 

ei suju. Kiistaa on siitä, 

mihin suuntaan uusia raiteita pitäisi 

rakentaa ensimmäiseksi. 

Helsinki, Vantaa ja Sipoo 

suunnittelevat Östersundomiin 

uutta 50 000–80 000 asukkaan 

taajamaa ja haluavat sinne itämetron. 

Espoo asettaa etusijalle 

kaupunkiradan ja länsimetron, 

joita pitäisi jatkaa jo olemassa 

oleviin keskuksiin. 

– Sekä itä- että länsimetroa 

tarvitaan. Kysymys on vain ajoituksesta 

ja siitä, milloin pystytään 

saamaan tarpeeksi rahoitusta 

kummallekin. Molemmat ovat 

ilman muuta tarpeellisia, HSL:n 

toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi 

vakuuttaa. 

– Kun lisätään metroliikennettä 

ja jatketaan kehärataa pääradan 

suuntaan, niin on syytä 

kehittää myös liityntäpysäköintiä 

ja liityntälinjastoa. Ihmisten 

on päästävä asemalle polkupyörällä 

tai kävellen, ja myös autoille 

on oltava riittävästi pysäköintipaikkoja 

asemien yhteydessä, 

Rihtniemi muistuttaa. 

Poikittaisliikennettä 

myös raiteille 

Myös ’sormimaisen’ rataverkoston 

poikittaisliikennettä tulisi 

Rihtniemen mukaan lisätä, koska 

siinä tulevaisuuden kasvupotentiaalit 

ovat suurimmat. 

– Poikittaisen joukkoliikenteen 

Jokeri-linja on ollut menestystarina. 

Jokeri-I on saanut suuren 

määrän matkustajia. Nykyisten 

bussien vuorovälejä ei voida 

kuitenkaan enää kovin paljon tihentää, 

joten tavoitteena on saada 

lisää uusia isoja kaksoisnivelbusseja, 

myöhemmin poikittaista 

raitiotieliikennettäkin. 

Raide-Jokeri on yksi Helsingin 

seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman 

eli HLJ:n hankkeista, 

joiden avulla bussien tilalle 

saataisiin jossakin vaiheessa 

raideliikennettä. Myös Jokeri-II 

on ollut suunnitteilla. 

– Linjaa varten pitäisi kaivaa 

pitkä tunneli Keskuspuiston alitse. 

Helsingin kaupungin talous 

on aika kovilla, joten voi olla, että 

hanke sen takia vähän viivästyy, 

Rihtniemi arvelee. 

Eheämpään yhdyskuntarakenteeseen 

Uuden HSL:n tehtäviin kuuluvat 

seudun joukkoliikenteen suunnittelu 

ja tilaaminen. Kuntayhtymä 

vastaa myös HLJ:n laatimisesta. 

HLJ 2011 määrittelee 14 kunnan 

– myös kahdeksan HSL:n ulkopuolisen 

kehyskunnan – yhteiset 

tavoitteet liikennejärjestelmän 

kehittämiselle: mitkä ovat keskeiset 

liikenneinvestoinnit alueella ja 

missä järjestyksessä. Tavoitteena 

on, että HLJ 2011 -luonnos lähtee 

lausunnoille lokakuun lopussa. 

HLJ-selvitys pohjautuu osittain 

keväällä 2010 valmistuneeseen 

maankäyttö- ja raideverkkoselvitykseen 

(MARA). Siinä on 

hahmoteltu 40 vuodeksi sellaisia 

kaavoituksen ja alueellisen raideverkoston 

kehittämisperiaatteita, 

joilla voidaan pitkällä aikavälillä 

eheyttää yhdyskuntarakennetta 

ja edistää kestävää kehitystä sekä 

liikkumismahdollisuuksia. 

– MARA on ihan perustavaa 

pohja-aineistoa HLJ-työssä, jota 

on tehty yhdessä maakuntakaavan 

laatijoiden kanssa, Rihtniemi 

korostaa. 

– Entistä enemmän pyritään 

siihen, että liikenneverkko ja toisaalta 

maankäyttö ja asuminen 

ovat toisiinsa sitoutuneita. Lisäksi 

ajoitus suunnitellaan sellaiseksi, 

että raideverkkoa rakennetaan 

sinne, mihin suunnilleen samaan 

aikaan on tulossa asutusta. 

Lausuntokierroksen jälkeen 

HSL tekee alkuvuodesta 2011 

liikennejärjestelmäpäätöksen, 

jonka perusteella HSL ja kunnat 

tekevät aiesopimuksen valtion 

kanssa. Siinä valtiokin sitoutuu 


19

SUVI RIHTNIEMI 

■ Synt. 8.4.1954 Helsingissä, isä Kokoomuksen entinen puheenjohtaja, 

kansanedustaja Juha Rihtniemi (1927–1971). 

■ Asuu Helsingin Töölössä, puoliso toimittaja Matti Niiranen. 

■ Diplomi-insinööri, joka opinnoissaan erikoistui maanmittaukseen. 

■ Työura: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimitusjohtaja 

1.9.2009–, sitä ennen 30 vuotta valtionhallinnossa mm. Maanmittauslaitoksen 

kehittämiskeskuksen vastuualuepäällikkönä, tutkijana 

VTT:n rakennustalouden laboratoriossa, maanmittausinsinöörinä Rauman 

maanmittaustoimistossa ja Uudenmaan maanmittauskonttorissa 

sekä maanmittaushallituksessa. 

■ Luottamustoimia: Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1982–2009, 

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 1995–2000, 1. varapuheenjohtaja 

2001–04, kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2007–09. Pääkaupunkiseudun 

neuvottelukunnan puheenjohtaja, Pääkaupungin yhteistyövaltuuskunta 

YTV:n hallituksen puheenjohtaja 2001–07. 

rahoittamaan hankkeita. 

– Rahoitus on keskeinen kysymys. 

Helsingin seudulle haluttaisiin 

paljon enemmän hankkeita 

kuin mihin realistinen rahoitustaso 

antaa mahdollisuuksia, Rihtniemi 

huokaa. 

Kiistaa kustannusten jaosta 

Kiistaa ei tule vain priorisoinnista 

vaan myös kustannusten jakamisesta. 

– HSL:n jäsenkuntien alueella 

joukkoliikenteen investointihankkeissa 

asianomainen kunta 

maksaa puolet kustannuksista 

itse, toinen puoli hoituu HSL:n 

kautta. HSL:n sisällä investoinnit 

jaetaan kuntien välillä eri liikennemuodoittain 

sen mukaan, paljonko 

eri kuntien asukkaat ovat 

käyttäneet joukkoliikennettä. 

Laskutusperusteet saadaan 

matkakorttijärjestelmästä, koska 

matkakortteihin on kirjattu matkustajien 

kuntalaisuustiedot. 

– Esimerkiksi länsimetron tapauksessa 

valtaosa HSL:n kautta 

kulkevistakin investointikustannuksista 

lankeaa varmaan Espoon 

maksettavaksi, koska valtaosa 

läntisen metrorataosuuden 

käyttäjistä on todennäköisesti espoolaisia, 

Rihtniemi ennakoi. 

Lipunhintoihin 

esitetään korotuksia 

Alkuvuodesta startanneen HSL:n 

talousarviota on Rihtniemen mukaan 

vaikea verrata aikaisempiin. 

– Esimerkiksi käytäntö, jonka 

mukaan puolet infrastruktuurin 

rakentamiskuluista laskutetaan 

kuntayhtymän kautta, on kokonaan 

uusi, hän perustelee. 

– HSL:n kokonaistalousarvioehdotus 

vuodelle 2011 on noin 

516 miljoonaa euroa, mutta lopullinen 

talousarvio katsotaan kuntien 

lausuntojen jälkeen. Helsingissä 

arviot ovat vielä pöydällä. 

Toimintamenoja arvioidaan 

kertyvän tänä vuonna yhteensä 

484,1 miljoonaa euroa. Operointikustannuksiksi 

arvioidaan 388,4 

miljoonaa euroa, mikä ylittäisi talousarvion 

noin 2,6 miljoonalla. 

Valtionosuus kaupunkien jouk- 


koliikennetuesta HSL:lle on viisi 

miljoonaa euroa. 

Matkustajamäärän väheneminen 

näyttää pysähtyneen. Vuoden 

lipputuloiksi arvioidaan suunnilleen 

talousarvion mukaiset 239,7 

miljoonaa euroa. 

– Lipputulojen osuus on lähes 

puolet kokonaistalousarviosta 

485 miljoonaa euroa. Loput katetaan 

kuntaosuuksilla ja valtionosuudella, 

Rihtniemi selittää. 

– Vuoden 2011 lipputuloennuste 

on 254 miljoonaa, koska 

HSL:n talousarvioon sisältyy lipunhintojen 

korotusehdotus. Siinä 

seutulippujen hintoja korotettaisiin 

keskimäärin neljä ja kausilippujen 

3,5 prosenttia. Myös 

kaupunkien sisäisten lippujen 

hinnat nousevat, mutta eri tavoin 

eri kaupungeissa. Helsingissä korotusesitys 

on 6,2 prosenttia. 

Hintojen korotuspaineita aiheuttavat 

Rihtniemen mukaan 

kohonneet polttoainehinnat ja 

palkat sekä se, että liikennettä on 

lisätty jonkin verran. 

Osavuosikatsauksen mukaan 

HSL-kuntayhtymän jäsenkunnat ja osuudet 

Kerava 3,3% 

(5,3 M) 

Kauniainen 

0,8 % (2 M) 

Vantaa 19 % 

(71,8 M) 

Espoo 23,4 % 

(95,8 M) 

Kirkkonummi 

3,5 % (5,6 M) 

Helsinki 50 % 

(300,5 M) 

Kuntien äänivalta HSL:n yhtymäkokouksessa jakautuu kuntien perusomistuksien 

suhteessa siten, että yhden kunnan ääniosuus voi olla enintään 50 

prosenttia. Kuntien maksuosuudet joukkoliikenteen kustannuksista lasketaan 

kuitenkin sen perusteella, miten paljon kuntalaiset ovat käyttäneet 

HSL:n linjoja. Vuoden 2010 kustannukset kunnittain (ennuste) ovat suluissa. 

Kustannuksista noin puolet katetaan lipputuloilla, puolet kuntaosuuksilla. 

henkilöstömenot ylittänevät talousarvion 

200 000 eurolla. 

Toisaalta kustannuksia on 

säästynyt esimerkiksi siksi, että 

VR:n talvikauden liikennöintiongelmat 

vähensivät lähijunien liikennöintiä. 

Niinpä HSL:n maksut 

VR:lle jäävät 1,2 miljoonaa 

euroa odotettua pienemmiksi. 

Kalusto asiakas- ja 

ympäristöystävälliseksi 

HSL kilpailuttaa noin viidenneksen 

liikenteestä vuosittain. Kilpailutuksen 

yhteydessä joukkoliikenteeseen 

saadaan uudenlaista 

kalustoa. 

– Tulevissa tarjouskilpailuissa 

uusiin busseihin vaaditaan kolme 

LIIKENNE 

lastenvaunupaikkaa. Niin ikään 

linja-autojen koot voivat hieman 

muuttua. Uudeksi vaihtoehdoksi 

tulee 12-metrinen telibussi, joka 

muualla Euroopassa on jo yleisin 

bussimalli. 

– Kalusto pyritään saamaan 

sellaiseksi, jota asiakkaat tarvitsevat 

ja joka toisaalta on kustannusten 

kannalta järkevää, Rihtniemi 

tiivistää. 

Kilpailutuksessa lisäpisteitä 

tulee ympäristöystävällisiksi katsottavien 

polttoaineiden käytöstä. 

Tämä voi lisätä maakaasu- ja 

hybridibussien määrää HSL:n 

linjoilla. 

– Johdinautoliikenteestä valmistuu 

selvitys syksyn aikana. 

Johdinautoja on kaavailtu kantakaupunkiin, 

missä niiden ympäristöystävällisyydestä 

olisi eniten 

hyötyä. Toisaalta johtimien asentaminen 

kaduille on myös kaupunkikuvallinen 

kysymys, joten 

näkemyksiä niin puolesta kuin 

vastaan varmaan esitetään, Suvi 

Rihtniemi sanoo. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


21

USA:n suurin infraprojekti maksoi 4,6 mrd. dollaria∞ 

BOSTONIN VALTAVÄYLÄ tunneliin 

Big Dig – tai virallisesti the 

Central Artery Tunnel Project – 

on Yhdysvaltain historian suurin 

infrastruktuuriprojekti. Bostonin 

keskeisen valtaväylän siirtäminen 

tunneliin maksoi 4,6 miljardia 

dollaria ilman rakentamisen 

aikaisia korkoja. Rakentamistyö 

aloitettiin 1991 ja saatiin päätökseen 

2006. 

● Urpo Vainio, kaupungininsinööri 

Vantaan kaupunki 

Bostonin itälaidan halki maanpinnan 

ylläpuolella kulki aikaisemmin 6-kaistainen 

valtatie I-93. Tie eristi keskusta-alueen rantaalueesta. 

Se oli myös pahoin ruuhkautunut. 

Liikenne oli kasvanut 75 000 ajoneuvosta/ 

vrk (1959) 190 000 ajoneuvoon/vrk vuoteen 

1990 mennessä. Lisäksi Loganin kansainvälisen 

lentokentän nopeasti kasvava liikenne 

joutui käyttämään tätä reittiä. 

Useita osahankkeita 

Hankeen suunnittelu alkoi virallisesti ympäristövaikutusten 

selvittämisellä 1983. Yhdysvaltain 

kongressi hyväksyi hankkeen rahoituksen 

1987, ja rakentaminen saattoi alkaa 

neljä vuotta myöhemmin. 

Työtä organisoimaan palkattiin työyhteenliittymä. 

Toteuttamiseen osallistui yli 

100 suunnittelutoimistoa ja noin 300 rakennusliikettä. 

Projekti koostuu useista osahankkeesta: 

■ 5,6 km pitkä valtatietunneli aikaisemmin 

Bostonin keskustan halki pohjois-etelä 

-suunnassa kulkeneen väylän alapuolella (I- 

93). Tunneli on nimetty Thomas P. O´Neill 

Juniorin mukaan. 

■ Loganin lentokentälle johtava meren alla 

kulkeva tunneli, joka liittyy I-93 -tiehen 


LIIKENNE 

Tunnelien ilmanvaihto ja huolto vaativat 

isoja rakennelmia. Taustalla Bostonin 

keskustan pilvenpiirtäjiä. 

Lentoasemalle johtavan tunnelin 

liittymäjärjestelyjä Word Trade Centerin 

kohdalla. 

häiritä liikennettä eikä vaarantaa maanpinnan 

yläpuolella kulkevan valtaväylän liikennettä. 

Siksi piti kehittää tekniikka, joka mahdollisti 

turvallisen rakentamisen vanhan tien alla ja 

toisaalta teki mahdolliseksi liikenteen joustavan 

siirtämisen uudelle väylälle. 

Tunnelin seinien rakentamiseen kehitettiin 

myös uusia innovaatioita. Tunnelin rakentamista 

tunkkaamalla käytettiin ensimmäistä 

kertaa Yhdysvalloissa tässä laajuudessa. 

Viisi kaistaa etelään valtatien 

I-93 tunnelissa. Kaksi 

kaistaa erkanee I-90 -tielle. 

ja johtaa I-90 -tien lentokentälle. Tämä kolmas 

lentokentälle vievä tunneli nimettiin Ted 

Williams -tunneliksi. Aikaisemmin toteutetut 

lentokenttätunnelit johtavat suoraan kaupungin 

keskustaan. 

■ Charles-joen yli johtava I-93 -tien silta, 

joka on saanut nimen Leonard P. Zakimin 

silta. 

■ Rose Kennedy Greenway -niminen puistoalue 

I-93 -valtatietunnelin päällä aikaisemman 

tien paikalla Bostonin keskustassa. 

Hankalia kohteita – uutta tekniikkaa 

Rakennustyössä riitti haasteita. Tunnelia rakennettiin 

Bostonin satama-altaan ja leveän 

Fort Point -kanavan alitse sekä valtatien alle. 

Eteläiselle rautatieasemalle johtavien seitsemän 

raiteen alitse ja metrotunnelin yli jouduttiin 

myös kaivautumaan. Tunnelia jouduttiin 

tekemään myös osaksi vanhalle täyttömaalle. 

Bostonhan on rakennettu hyvin suurelta osin 

jokeen ja merenlahteen täytetyille alueille. 

Rakentaminen ei saanut kohtuuttomasti 

Rose Kennedy Greenway on 

laaja puistovyöhyke valtatien 

päällä. 

Leonard P. Zakimin leveä vinoköysisilta johtaa 

I-93 -tien Charles-joen yli pohjoiseen. 

Tunnelin päälle korkeatasoinen 

puistovyöhyke 

Charles-joen sillan rakentaminen oli haaste 

varsinkin ympäristösyistä. Suunnittelu uskottiin 

sveitsiläiselle insinöörille Christian Mennille, 

joka ehdotti ratkaisuksi sulavalinjaista 

vinoköysisiltaa. Sillalla on kaksi alhaalta haarautuvaa 

pylonia. Se on levein vinoköysisilta 

maailmassa. 

Keskustan poikki kulkevan valtatien painaminen 

tunneliin vapautti maanpintaa muuhun 

käyttöön. Aluetta ei kuitenkaan käytetty 

liikerakentamiseen vaan ympäristön tilan 

kohentamiseen. Tunnelin päälle toteutettiin 

noin 12 ha:n laajuinen korkeatasoinen puistovyöhyke 

– the Rose Kennedy Greenway. Se 

käsittää istutuksia, kävelyteitä, suihkulähteitä 

ja taidetta. 

Myös muita ympäristön tilaa parantavia 

hankkeita kytkettiin projektiin, mm. lentoasemalle 

johdettiin tunneliin sijoitettu bussimetro. 

Alunperin oli tarkoitus yhdistää raiteilla 

Bostonin eteläinen ja pohjoinen rautatieasema, 

mutta hankkeesta jouduttiin luopumaan 

kustannussyistä. 

Big Dig on ollut kiistelty hanke sekä rakentamisen 

aikana että sen jälkeen. Toteuttamiskustannukset 

nousivat miltei kolminkertaisiksi 

alkuperäisestä arviosta. Toteuttajia syytettiin 

rakennusvirheistä ja taloudellisista väärinkäytöksistä. 

Kiistatonta lienee Big Digin myönteinen 

vaikutus liikenteen sujumiseen ja ympäristön 

tilaan Bostonin keskustassa. 

Artikkeli perustuu SKTY:n elokuussa 2010 tekemään 

matkaan Bostoniin ja siellä pidettyyn APWA:n kansainväliseen 

kongressiin. Tietoja Big Dig -hankkeesta on 

saatu erityisesti Robert Albeelta, joka toimi hankkeen 

teknisenä johtajana. 


23

LIIKENNE 

Maakunnan vilkkain liikenneväylä valmistuu 2012 

JOENSUUN KEHÄTIE on Pohjois-Ka 

Pielisjoen ylitse, Pekkalan nykyisen sillan eteläpuolelle rakennetaan 

toista ajorataa varten uusi kolmekaistainen 

450 metriä pitkä silta. 

Valokuvasovitus Pekkalan silloista/Hannu Nurmi 28.5.2010 

Joensuun kehätien rakentaminen 

alkoi maaliskuussa, 

ja hanke valmistuu 

2012 lopulla. Joensuun 

kaupungin kehätienä 

toimiva tiejakso välittää 

sekä pitkämatkaista 

että paikallista liikennettä. 

Pohjois-Karjalan vilkkain 

liikenneväylä sijaitsee kaupunkirakenteen 

sisällä ja 

on tärkeä kaupunginosien 

välinen liikenneyhteys. 

● Hannu Nurmi 

projektipäällikkö 

Liikennevirasto 

Joensuun kehätie parannetaan 

4-kaistaiseksi eritasoliittymin varustetuksi 

valtatieksi noin 6 kilometrin 

matkalta. Karjalankadun kohdalle 

rakennetaan uusi eritasoliittymä, 

ja nykyisiä eritasoliittymiä parannetaan. 

Hankkeen yhteydessä toteutetaan 

myös kehätiehen liittyviä 

Joensuun kaupungin kadunrakennuskohteita. 

Hankekokonaisuuden toteuttamiseen 

on budjetoitu valtion rahoitusta 

35 milj. euroa ja Joensuun kaupungin 

rahoitusta noin 4,5 milj. euroa. 

Hankkeen työllistävä vaikutus on yhteensä 

1 500 henkilötyövuotta, josta 

TYL Joensuun kehätie 

Käpykankaalla on kesäkuun alusta alkaen ollut käytössä suuri työn aikainen kiertoliittymä. Kiertoliittymän sisälle on parasta aikaa rakenteilla 

kaksi pitkää alikulkukäytävää ja kaistajärjestelyt liikennevaloineen. Liikenne kiertoliittymässä on toiminut hyvin. 


lopulla 

rjalan kärkihanke 

työmaan osuus on 500 henkilötyövuotta. 

Sujuvuus ja turvallisuus 

kaipaavat kohennusta 

Joensuun kehätien ensimmäinen 

vaihe rakennettiin 1980–1984. 

Kehätie rakennettiin silloin yksiajorataisena 

toiseen ajorataan 

varautuen niin, että osa silloista 

tehtiin kerralla riittävän pitkiksi 

tai suunnittelemalla risteyssillat 

jatkettaviksi. Liikenteellisesti 

poikkeavaksi ratkaisuksi jäi Karjalankadun 

tasoliittymä. 

Liikennemäärä kehätiellä on 

ensimmäisen vaiheen valmistumisen 

jälkeen kolminkertaistunut. 

Nykyinen liikennemäärä on 

14 000–22 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. 

Kehätien sujuvuuden 

ja turvallisuuden lisääntyessä liikennemäärän 

arvioidaan kasvavan 

noin 30 000 ajoneuvoon 

vuorokaudessa 2020 mennessä. 

Liikennemäärien kasvun 

myötä kehätien toimivuus on 

heikentynyt. Sinne on jouduttu 

asettamaan 60 km/h nopeusrajoitus 

2 kilometrin matkalle. Karjalankadun 

valo-ohjatussa liittymässä 

ja eritasoliittymien kiihdytyskaistattomilla 

rampeilla on 

jatkuvia toimivuusongelmia. 

Liikenneonnettomuuksia on 

1998–2007 tapahtunut yhteensä 

87, joista yksi onnettomuus on 

johtanut kuolemaan, 17 on johtanut 

loukkaantumiseen ja 69 

omaisuusvahinkoihin. Erityisesti 

Karjalankadun liittymässä tapahtuu 

paljon onnettomuuksia. 

Toinen ajorata ja 

eritasoliittymiä 

Kehätielle rakennetaan toinen 

ajorata välille Siilainen–Repokallio. 

Nopeusrajoitus on valmistumisen 

jälkeen 80 km/h, 

ja sujuvuuden ja turvallisuuden 

varmistamiseksi siellä kielletään 

hidas ja kevyt liikenne. 

Karjalankadun kohdalle rakennetaan 

uusi eritasoliittymä. 

Karjalankatu johdetaan kehätien 

ylitse, ja liittymään rakennetaan 

suorat rampit etelään päin. 

Nykyisiä neljää eritasoliittymää 

parannetaan. Käpykankaan 

ja Kettuvaarantien eritasoliittymissä 

nykyisiä risteyssiltoja jatketaan 

toista ajorataa varten ja 

rampit varustetaan liittymis- ja 

erkanemiskaistoilla. Utran ja 

Repokallion eritasoliittymiin 

rakennetaan uudet liittymis- ja 

erkanemiskaistat. 

Pielisjoen ylitse uusi silta 

Pielisjoen ylitse, Pekkalan nykyisen 

sillan eteläpuolelle rakennetaan 

toista ajorataa varten 

uusi kolmekaistainen 450 

metriä pitkä silta. Kolmas kaista 

on tarpeen lähekkäin olevien 

eritasoliittymien liittymis- ja 

erkanemiskaistojen vuoksi. Sekä 

uuteen että vanhaan siltaan tulee 

läpinäkyvä melukaide. 

Hankkeen yhteydessä rakennetaan 

kaikkiaan 23 uutta siltaa, 

korjataan 7 ja puretaan 6 vanhaa 

siltaa. Repokallion ja Nurmeksentien 

risteyssillat uusitaan kokonaan. 

Melusuojauksia rakennetaan 

lähes 5 kilometriä. 

Täysin uusia kevyen liikenteen 

yhteyksiä rakennetaan noin 

3 km, mm. kehätien länsipuolelle 

Karjalankadun ja Repokallion 

liittymän välille ja Ilomantsiin 

johtavan kantatien 74 varteen 

Repokallion ja Iiksenportin 

välille. 

Joensuun kaupungin kohteina 

rakennetaan mm. Karsikon 

kaupunginosaan kiertoliittymä 

ja kevyen liikenteen väylää Karjalankadulle. 

Turvallisuus paranee, 

melu ja päästöt vähenevät 

Kehätien rakentaminen kaksiajorataiseksi 

eritasoliittymin 

Tulevaisuudessa 

Suomikin voi 

näyttää erilaiselta 

Vain kalliossa muutokset ovat hitaita 

Olemme mukana Ympäristö, Yhdyskunta, 

Vesi & Viemäri, Jäte & Kierrätys 2010 

-messuilla 6.–9.10.2010. 

Tervetuloa tutustumaan loppusijoitukseen 

osastollemme 5a31. 


25

TYL Joensuun kehätie 

UUSIA NÄKÖKULMIA 

HUOMISELLE 

Kesän aikana on uusittu Nurmeksentien siltaa. Ajoneuvot ohjattiin 

kiertotielle, mutta kevyelle liikenteelle rakennettiin varasilta. 

RAMBOLL YMPÄRISTÖMESSUILLA 6.–8.10.2010 

Helsingin Messukeskuksessa 

Tule osastollamme 5B31 järjestettävään 

asiantuntijaseminaariin kuulemaan ja 

keskustelemaan ympäristömme suunnittelun 

tulevaisuuden ratkaisuista. 

Esitykset ovat ke-pe klo 9.30-12.00 ja 13.30-16.00. 

Katso tarkempi ohjelma: www.ramboll.fi / ajankohtaista 

/ messut ja tapahtumat / asiantuntijaseminaari 

Palveluja kunnille ja rakentajille 

Teemamme ympäristö- ja yhdyskunta-alan 

ammattimessuilla ovat: 

 

 

 

Tervetuloa messuosastollemme 5 C 51 

varustetuksi valtatieksi varmistaa 

kehätien toimivuuden ja parantaa 

niin kehätien kuin katuverkon 

liikenneturvallisuutta. 

Liikenneonnettomuuksien odotetaan 

puolittuvan. Vaikutus ulottuu 

myös katuverkolle, koska sujuva 

kehätie vähentää katuverkon 

liikennettä. 

Hankkeen myötä valtatien ja 

kaupungin katuverkon liikenne 

saadaan nykyistä paremmin erilleen. 

Kevyen liikenteen olosuhteet 

paranevat uusien kevyen liikenteen 

väylien ja alikulkukäytävien 

ansiosta. 

Melusuojausten ja liikenteen 

sujuvuuden paranemisen myötä 

liikenteen aiheuttamat melu- ja 

päästöhaitat vähenevät. 

ST-urakka Liikenneviraston 

johdolla 

Urakkakilpailu hankkeesta käytiin 

2007 valmistuneen tiesuunnitelman 

ja 2009 valmistuneen 

tiesuunnitelman täydennyssuunnitelman 

pohjalta. Urakkamuotona 

on pääosin suunnittele-toteuta 

-urakka (ST-urakka) niin, 

että Pekkalan sillan toteutus tapahtuu 

tilaajan laatiman rakennussuunnitelman 

mukaan. 

Tiehanke kilpailutettiin vuoden 

vaihteessa 2009–10. Urakan 

pääurakoitsijaksi valittiin Kesälahden 

Maansiirto Oy:n ja Destia 

Oy:n muodostama työyhteenliittymä 

TYL Joensuun kehätie. 

Liikennevirasto toimii rakennuttajana 

pääurakassa. Joensuun 

kaupungin kadun rakennuskohteet 

sisältyvät pääurakkaan erikseen 

hinnoiteltuina kohteina. 

Kaupungin edustaja osallistuu 

hankkeen työmaakokouksiin ja 

laadunvalvontaan omien kohteidensa 

osalta. Liikennevirasto laskuttaa 

kaupunkia sovitun vuotuisen 

maksuohjelman mukaan. 

Urakkatarjouspyyntö sisälsi 

melko paljon ehdollisia kohteita, 

mm. kaikki linjojen siirrot. Linjojen 

omistajat – mm. Joensuun Vesi 

– ovat tehneet erilliset sopimukset 

suoraan pääurakoitsijan kanssa. 

Työn aikaiset liikennejärjestelyt 

haasteena 

Rakentaminen tulee aiheuttamaan 

haittaa alueen tie- ja katuliikenteelle 

alentuneina nopeusrajoituksina 

ja työn aikaisina liikennejärjestelyinä. 

Haittojen vaikutuksia 

on pyritty vähentämään 

hyvällä ennakkosuunnittelulla, 

työn vaiheistuksella ja aktiivisella 

tiedottamisella. Urakan välitavoitteissa 

on korostunut kevyen 

liikenteen turvallisuus. 

Ensimmäisenä suurena rakennuskohteena 

kesän aikana on ollut 

Nurmeksentien sillan uusiminen. 

Tänä aikana ajoneuvoliikenne 

on ohjattu kiertotielle, mutta 

kevyttä liikennettä varten rakennettiin 

kehätien ylitse silta varasiltakalustoa 

käyttäen. 

Liikennejärjestelyiden toimivuuden 

kannalta vaativin kohde 

on siinä vaiheessa, kun Käpykankaalla 

jatketaan ja korjataan nykyisiä 

kehätien ylittäviä risteyssiltoja. 

Sillat uusitaan silta kerrallaan. 

Liikenteen toimivuuden 

varmistamiseksi kehätielle rakennetaan 

väliaikainen kiertoliittymä. 

Näin osa liikenteestä saadaan 

ohjattua kehätielle suoraan korjattavia 

siltoja ylittämättä. 


Liikenteen trendit 

Elämysten vuosisadan päästyä 

alkukymmenensä loppuun on 

hyvä katsoa, mikä meitä jatkossa 

odottaa eri liikennemuotojen käytössä. 

Henkilöliikenne kiinnostuu 

lähiympäristöstä 

Päivittäinen liikkumisemme on 

jo vuosikymmeniä pysytellyt runsaan 

tunnin aikabudjetissa ja erillisten 

matkojen luku kolmessa. Miten 

paljon siinä ajassa ehtii, riippuu 

systeemin nopeudesta. Tätä nykyä 

tyyppiarvona on noin 42 kilometriä 

vuorokaudessa eli lähes 15 kilometriä 

matkaa kohti. Keskituntinopeus 

on komeasti lähes 40 eli mopomenoa. 

Autolla toimitetaan leijonanosa 

matkanteosta, kolme neljännestä. 

Ennen hallitsi sahaaminen edes 

takaisin asunnon ja työpaikan väliä. 

Nyt ne matkat ovat jääneet viidenneksen 

tasolle, ja pääosa on vaeltelua 

vapaa-ajalla, ostoksilla, vieraisilla 

ja asioilla vallan muiden määräpaikkojen 

välillä. Asunto sentään 

pitää pintansa joko lähtö- tai määräpaikkana, 

jopa kasvattaakin merkitystään. 

Kotini on linnani ja päin 

vastoin. 

Jos liikennettä halutaan pitää jotenkin 

kurissa, pitää katsoa, missä 

asuu. Professori Pentti Murole 

valisti meitä jo kauan sitten, että 

muuttokuorma kannattaa lähettää 

sen sijaan, että itse pendelöisi kymmeniä 

kilometrejä päivittäin. Tiivis 

yhdyskunta ja tehokkaat joukkoliikenneyhteydet 

keskuspaikkojen välillä 

ratkaisevat tulevaisuuden matkustamisen. 

Lähiteema hallitsee ja 

tuo mukaan monipuolisemman valinnanvaran 

liikennemuotoihin. 

Hetivalmius 

logistiikan avainsana 

Logistiikan alalla meillä on menossa 

viides vallankumous, jossa orkesterin 

sooloja soittavat autot, lentokoneet, 

putket ja piuhat. Erikoisesti 

hetivalmiit vesi- ja kaasujohdot 

ovat aikamme sankareita. Virtausnopeus 

ei ole kovin suuri, kävelyvauhtia, 

mutta hyödyke tulee heti 

kun hanan avaa. 

Hetivalmiuden voi tuottaa myös 

puskuroimalla tarvittavat hyödykkeet 

sopivasti. Päivittäistavaraa ihminen 

tarvitsee 6 kiloa, josta jää 

jätettä kilo. Kyllä ansioäitien kädet 

venyvät, jos kolmellekin kantaa. 

Lähiruuasta ja muista ei-etäkuvioista 

puhutaan paljon, mutta villoja 

on vähemmän. Globaalit ketjut 

ovat välttämättömiä, koska banaani 

ei suostu kasvamaan muualla 

kuin lämpimässä. Lähipalstan 

viljelijä saa harvoin kunnollista tavaraa 

aariltaan, ainakin jos koettaa 

viljellä porkkanaa. joka on hyötykasveista 

vaativimpia. Ainoa varma 

kasvusto puskee eriasteisia rikkaruohoja, 

mutta ehkä niistäkin saa 

yrttijuomia. 

Hyödykkeitä on muuten vallan 

valtavasti. Rautakauppa Starkki 

mainostaa, että heillä on 100 000 

nimikettä myymälässä. ”Niillä pääsee 

alkuun.” 

Seitsemäs liikennemuotomme 

tiedonhallinta 

Nykyajassa toimii kuusi fyysisen liikenteen 

muotoa: vesiliikenne, lentoliikenne, 

kävely, pyöräily, autoilu 

Muu yksityinen 

1,7 km 

Kevyt liikenne 

2,1 km 

ja raideliikenne. Jokaisella on omat 

ominaiset tehtävänsä. Kokonaisuutta 

paimentaa jatkuvasti kehittyvä 

tiedonhallinta. 

Paikkatiedoista tärkein on satelliittinavigointi, 

josta on jo tullut 

enemmistölle kelpaava laji myös 

autoihin ja kävelykännykkään. Internet 

sisältää loisteliaita tietopankkeja, 

joissa on myös paljon 

matkojen suunnitteluun tarpeellista, 

jopa neuvonantajia. Tulevaisuudessa 

vilkkuu, että asunnolta poistuminen 

edellyttää lähtölupaa, kuten 

nykyisin lentoliikenne. Ilman sitä 

joutuu tungokseen, eikä Isoveli 

takaa onnellista perille pääsyä. 

Tietoyhteydet korvaavat lisääntyvästi 

paikalla oloa sitä mukaa, 

kun digitaalinäytöt kasvavat seinänkokoisiksi 

ja tapahtumapaikoilla 

on ruuhkaa kuin Duisburgissa. 

EU päätti kaukonäön digitalisoinnista 

jo 1990-luvulla. Silloinen 

talouskomissaari Martin Bangemann 

empi kauan, mutta päätti 

oikein. 

Verkkokauppakin tuntuu virkistyvän 

hiljakseen. Onhan toki joukko 

päivittäishyödykkeitä, kuten 

piimä ja pluttana, joiden itsenoutoon 

ei sisälly minkäänlaista markkinahupia. 

Yleiskuva liikkumisesta 2005 

Henkeä kohti laskettuna tehtiin 2,9 kotimaanmatkaa vuorokaudessa. 

Matkojen yhteispituus oli 42 km ja niihin käytettiin aikaa 1h 11 min. 

KOTIMAAN MATKASUORITE 42 KM/HENKILÖ/VRK 

Julkinen liikenne 6,1 km 

Muu vapaa-aika Työ 7,4 km 

11,8 km 

Henkilöauto 

32 km 

Mökki 

2,6 km 

Vierailu 8,7 km 

Lähde: Henkilöliikennetutkimus 2004–05, LVM ja WSP LT-Konsultit 

Pekka Rytilä on 

71-vuotias tekniikan 

lisensiaatti, joka toimii 

Liikennesuunnittelun 

Seuran puheenjohtajana 

ja Pöyry Finland Oy:n 

erityisasiantuntijana. 

Koulu, opiskelu 

1,6 km 

Työasia 3,9 km 

Ostos, asiointi 

5,8 km 


27

15 000 asukkaan Orimattila synnyttää 20 000 asuk 

UUSI KAUPUNKI nousee 

Kokonaisen kaupungin suunnittelu ennestään 

rakentamattomalle alueelle on harvinaista. Orimattilassa 

se toteutuu oikoradan ja moottoritien 

varteen, johon nousee ekotehokas Henna. 

TEKSTI JA KUVA Merja Åkerlind 

– Harva pääsee sähläämään 

uutta kaupunkia, tietää Orimattilan 

tekninen johtaja Raimo Ikäheimonen. 

Eläkepäiviensä kynnyksellä 

hän valmistelee Lahden 

oikoradan ja moottoritien varteen 

uutta 20 000 asukkaan taajamaa. 

– Tuttu mittakaava, kolme kilometriä 

sivu kuin aikanaan Sköldvikin 

öljynjalostamolla ja Rauman 

sellutehtaalla. Hennaan vain tulee 

enemmän yksittäisiä palasia, ja 

maisema on vaihtelevampi. 

Kaupungin ja yhteistyökumppanin 

SRV Yhtiöitten pyrkimyksenä 

on luoda ekotehokas mallikaupunki, 

jonka voisi hyödyntää suomalaisena 

vientituotteena. 

Alkukesästä ratkaistu arkkitehtikilpailu 

osoitti ideointitehtävän 

kiinnostavuuden. Vastauksia 

tuli yli 70, valtaosa postileimoista 

päätellen ulkomailta. Ykköspalkinnon 

jakoivat keskitetty ja hajautettu 

rakentamisratkaisu. 

– Tiivis ydinkeskusta aseman 

tienoille ja toisistaan poikkeavia 

pientalosaarekkeita kilometrin 

säteelle, yhdistää Ikäheimonen 

pääideat. 

Juna oli mennä ohi 

Ikäheimonen oli Laitilassa tottu- 


kaan energiatehokasta Hennaa 

YHDYSKUNTA 

oikoradan varteen 

nut hyödyntämään kasitien. Valmistellessaan 

Orimattilassa lausuntoa 

Uudenmaan maakuntakaavasta 

hän ihmetteli, ettei uusi 

kotikaupunki ollut osoittanut 

nelostien varteen mitään rakentamista. 

Soitto Päijät-Hämeen liittoon 

selvitti, että siellä virkamiehet olivat 

ihmetelleet tyhjää kohtaa jo 

pidempään. 

– Pohdimme, että kehityskäytävä 

syntyy Helsingistä Lahden ja 

Heinolan suuntaan siinä kuin Hämeenlinnan 

kautta Tampereellekin, 

muistelee aluesuunnittelupäällikkö 

Riitta Väänänen. 

Tuolloin ei vielä kukaan kuvi- 

tellut, että oikorata todella rakennetaan 

ja niin nopeasti. 

Oikoratahankkeen vetäjä Juha 

Kansonen antoi ratkaisevan 

vihjeen. Sivuutusraiteiden varaan 

Hennaan saisi aseman ja pistoraiteen 

teollisuudelle. Paikka oli 

kahden Päijät-Hämeessä ajatellun 

vaihtoehdon välissä. 

Ikäheimoselle tuli kiire tunkea 

Henna laajempiin suunnitelmiin. 

Kun Lahden suunnasta 

ilmeni vastustusta eikä konsulttikaan 

nähnyt hyväksi hajottaa 

yhdyskuntarakennetta radan 

varteen, Orimattila laittoi pystyyn 

yliseudullisen hankkeen Mäntsälän 

ja Kärkölän kanssa. Henna 

pääsi maininnaksi Lahden seudun 

rakennemalliin ja maakuntakaavaan. 

– Orimattilan poliitikot eivät 

kovasti vastustaneet. Hennan 

sijaintia ei aluksi edes tiedetty 

yleisesti, vaikka Iso-Henna, Vähä-Henna 

ja Kokki-Henna ovat 

vanhaa paikannimistöä. 

Henna rakennetaan junan varaan, 

Orimattilan tekninen johtaja 

Raimo Ikäheimonen sanoo. 

Hyvää onnea matkassa 

Vaikka Hennan kulkuyhteydet 

perustuvat pitkälti junaan, tarvitaan 

teitä. Ikäheimonen onnistui 

hankkimaan moottoritien liittymän 

Tuuliharjan levähdyspaikan 

kohdalle. 

Uusi yhdystie vie vanhalle nelostielle, 

kaava-alueen toiselle laidalle. 

Tulevan valtasuonen kohdalle 

sattui sopivasti tavallista leveämpi 

oikoradan alikulku. 

Maanomistajat ovat suhtautuneet 

suopeasti kaavoitukseen sekä 

maakauppoihin, onhan luvassa 

parempi hinta kuin moottoritien 

ja oikoradan pohjaksi menetetyistä 

maista. Orimattila on 

jo ostanut viisi hehtaaria tulevan 

aseman seutua ja 25 hehtaaria 

Tuuliharjan vaiheilta. 

Jos Raimo Ikäheimonen saisi 

pyytää lisää suosiota Hennalle, 

hän siirtäisi Rautarouvan eli 

Imatra-Turku -voimalinjan, joka 

rajoittaa suunnitelmia. 

– Rautarouva on menossa remonttiin. 

Fingridiltä anellaan 

vielä mahdollisuutta siirtää linja 

kilometri jompaankumpaan 

suuntaan. 

Kaveri ilman kilpailutusta 

Orimattilan virkamiehille valkeni 

jo muutama vuosi sitten, ettei 

kaupungilla ole rahkeita rakentaa 

itseään suurempaa satelliittia 

yksikseen. Yhteistyökumppaniksi 

valikoitui SRV Yhtiöt, kun maakunnan 

omat rakennusliikkeet 

eivät olleet valmiita aluerakentamiseen. 

– Porvoon kollegoilta tuli vihje 

onnistuneesta Kuninkaanportti-yhteistyöstä. 

Tilanne oli vähän 

kuin eukkoa valitessa. Millä sen 

kilpailutat 

Ikäheimosen mukaan kilpailutuksen 

puolesta tuli mielipide ensi 

kerran vasta silloin, kun kehittämistyölle 

haettiin rahoitusta. 

– Kunta saa myydä kelle tahansa, 

kunhan ei kauppaa alihintaan! 

Otamme aikanaan kaupungin 

kulut huomioon myydessämme 

rakennuspaikat SRV:lle. 

Yhteisöllisyyttä tyhjyyteen 

Raimo Ikäheimonen on havainnut 

hankkeen isoksi kumppanillekin. 

Ideoita on haettu arkkitehtikilpailun 

lisäksi tutkimushankkeista 

ja seminaareista. 

Tarvitaanko kaukolämpöverkkoa, 

kun tehdään nolla- tai plusenergiataloja 

Löytyisikö sopivan 

kokoisia tuulimyllyjä tai yhteistä 

maalämpöä Tulisiko Hennaan 

laittaa omistusasuntojen lisäksi 

asumisoikeus- ja vuokraratkaisuja 

Riittäisikö yksi tehokas toimintakeskus 

lähelle asemaa sen 

sijaan, että rakennettaisiin erilliset 

tilat päivähoidolle, koululle, 

ORIMATTILAN 

HENNA 

■ Henna sijaitsee Lahden oikoradan 

ja moottoritien vieressä, 

noin 20 km Lahdesta etelään ja 

15 km Orimattilan keskustasta 

länteen. 

■ Junamatka Helsinkiin kestää 

arviolta 45 minuuttia. 

■ Hennaan kaavaillaan taajamaa 

10 000–20 000 asukkaalle 

ja 5 000 työpaikalle. Orimattilassa 

on asukkaita noin 

15 000. 

■ Vaihtelevassa metsä- ja peltomaastossa 

asutaan nyt noin 

kymmentä taloa. 

■ Orimattila ja SRV solmivat 

alueen kehittämisestä yhteistyösopimuksen 

2007. 

■ Yleiskaava on määrä saada 

valmiiksi tänä vuonna. 

■ Tuuliharjan tienoille laaditaan 

jo asemakaavaa. Rakentaminen 

alkaa mahdollisesti jo 

2011 levähdysalueen muuttamisella 

liikenneasemaksi, onhan 

vesihuolto niillä vaiheilla 

valmiina. 

■ Koko Hennan synnytys kestää 

15–20 vuotta. 


29

YHDYSKUNTA 

Hennan ideakilpailun ykkössijalle kaksi ehdotusta 

Arkkitehti Oy Rajaniemi ja Liidea 

Oy:n ehdotus ”2km 2 ” 

■ Orimattilan kaupunki järjesti 

tammi-maaliskuussa SRV Yhtiöiden 

kanssa kansainvälisen 

ideakilpailun, jossa Hennan 

alue oli pilottikohteena. Yli 70 

ehdotuksesta palkintolautakunta 

nosti kaksi ehdotusta jaetulle 

ensimmäiselle sijalle. 

Arkkitehti Oy Rajaniemi 

ja Liidea Oy:n ehdotuksessa 

”2km 2 ” kaupunki sijoittuu 

kävelyetäisyydelle asemasta. 

Omaleimainen identiteetti perustuu 

keskiaikaisten kaupunkien 

linnoitukseen. Suurehko 

korttelikoko on edullinen. 

Arkkitehtitoimisto AJAK:n 

ehdotuksessa ”Neljän sukupolven 

kaupunki” melko laajalle 

levittäytyvä kaupunki perustuu 

korostetun solumaiseen jäsentelyyn. 

Ehdotuksen vahvuuksia 

ovat pientalovaltaisuus, liikenneratkaisut 

ja maantasopysäköinnin 

käyttömahdollisuus. 

Solumainen rakenne on edullinen 

vaiheittain rakentamisen 

kannalta ja tukee asumisen 

yhteisöllisyyttä. 

Kolmannelle sijalle nousi 

WSP Finland Oy:n ehdotus 

”loikka”. 

www.srv.fi/kiinteistokehittaminen/aluekehitys/into 

Arkkitehtitoimisto AJAK:n ehdotus 

”Neljän sukupolven kaupunki” 

seurakunnalle ja yhdistyksille 

Ikäheimonen näkee todelliseksi 

haasteeksi yhteisöllisyyden, 

kun Hennan imagoa ei voi 

rakentaa historian varaan ja kun 

asukkaiden kuvitellaan muuttavan 

enimmäkseen eri puolilta 

pääkaupunkiseutua. 

Jotta junantuomia saataisiin, 

tarvitaan Z-juna ja kunnon liityntäliikenne 

alusta lähtien. Siitä 

kahden vuoden sisällä pitäisi 

Hennan saavuttaa tuhannen 

asukkaan raja, jotta olisi kylliksi 

kysyntää kaupalle ja kunnallisille 

lähipalveluille. 

Ekotehokkaan pienkaupungin 

mallia on määrä monistaa myöhemmin 

ainakin Venäjälle, missä 

radanvarsia riittää. 

Yksi kone, monta työtä 

• Auraus 

• Hiekoitus 

• Harjaus 

• Kadunpesu 

• Ruohonleikkaus 

• Massojen siirto ja tasaus 

• Lehtien keräys 

• Jyrsintä 

• Kaivaminen 

 

Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kunnille ja seurakunnille 

- kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Avant 700-sarja haastaa 

tasavertaisesti perinteiset kiinteistönhoitokoneet tehollaan ja 

suorituskyvyllään, mutta huomattavasti edullisempaan hintaan. 

Pienemmät 200- ja 400-sarjan koneet ovat oivia talonmiehen alupulaisia. 

Avantilla on kiinteistönhoidossa töitä ympärivuoden. 

Ylötie 1 

33470 YLÖJÄRVI 

Puh. (03) 347 8800 

Hinnat alkaen 12.165 € sis. alv 

www.avanttecno.com 


Paavo Taipale 

Suomen kuntatekniikan 

yhdistys 

PL 51, 

00131 Helsinki, 

puh. (09) 693 3384 

www.kuntatekniikka.fi 

Finlands kommuntekniska 

förening 

Box 51, 

00131 Helsingfors, 

tel. (09) 693 3384 


IFME-kongressissa Melbournessa syyskuussa 2009 Suomella ja SKTY:llä oli syytä riemuun. 

Jorma Vaskelainen (kolmas oikealta) valittiin IFME:n puheenjohtajaksi, ja Suomi sai järjestettäväkseen 

IFME:n maailmankongressin Helsingissä 2012. 

PUHEENJOHTAJUUS PUOLIVÄLISSÄ 

TOIMIHENKILÖT 

Taidan olla yhdistyksen puheenjohtajuudessa 

suunnilleen 

järjestöstä (International Federation 

of Municipal Engineering). 

ym. ovat sujuneet erittäin hyvin. 

On ollut myös suuri ilo tu- 

Toiminnanjohtaja/ 

Verksamhetsledare 

Jyrki Meronen 

Järvenpään kaupunki, tekninen toimi 

PL 41, 04401 Järvenpää 

puh. 050 550 2146 

jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi 

Talouspäällikkö/Ekonomichef 

Kyösti Oasmaa 

Helsingin kaupunki, TasKe, 

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki 

puh. 050 376 7414 

kyosti.oasmaa@hel.fi 

Yhteyspäällikkö/Kommunikationschef 

Dan-Henrik ”Danne” Långström 

HKR, Katu- ja puisto-osasto 


puh. 050 462 7300 

dan-henrik.langstrom@hel.fi 

Kokousmestari/Konferensmästare 

Jyrki Vättö 

HKR, Katu- ja puisto-osasto 


puh. 050 559 1435 

jyrki.vatto@hel.fi 

SKTY:n julkaisujen myynti 

Yliopistokirjakaupan 

Otaniemen myymälä 

Otakaari 1 F, 02150 Espoo 

(TKK:n päärakennuksen aula) 

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 

Tiedekirja 

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki 

(Säätytalon vieressä) 

puh. (09) 635 177 

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa 

Kari Haapaniemi 

puh. 050 380 1022 

kari.haapaniemi@hel.fi 

puolivälissä. Kokemuksia on kertynyt, 

kiirettä on välillä pitänyt, 

mutta homma on ollut todella 

mielenkiintoista. Tässä tehtävässä 

on entisestään vahvistunut 

käsitys, että SKTY:n jäsenkunta 

on yhteiskunnan sujuvan 

toiminnan kannalta ratkaisevissa 

tehtävissä. Tätä ei vaan aina 

kunnissamme tunnusteta ainakaan 

talousarvioita tehtäessä. 

Paljon on meillä vielä lobbaustyötä 

edessä. 

Parit Kuntatekniikan päivät 

olen ollut nyt vetämässä, ja ne 

ovat olleet todella mukavia tilaisuuksia 

– näin puheenjohtajankin 

roolista katsottuna. Olemme 

sopineet, että toisen päivän luentojen 

vetovastuu on varapuheenjohtajilla, 

joten olen sitten 

toisena päivänä ehtinyt paremmin 

jutella kollegojen kanssa. 

Joka toinen vuosi pidetty Yhdyskuntatekniikan 

näyttely ja päivät 

niiden yhteydessä ovat olleet erityisen 

hyviä verkottumispaikkoja, 

kun mukana on laaja kirjo eri 

alojen ihmisiä. 

Kansainvälisyys 

vahvasti mukana 

Puheenjohtajakauteeni liittyy 

vahvasti kansainvälinen yhteistoiminta, 

kun Suomella on vetovastuu 

myös kansainvälisestä 

Täytyy myöntää, että oman 

ajankäytön kanssa on välillä tekemistä. 

Työnantajani on onneksi 

ollut ymmärtäväinen, oma organisaationi 

sopeutuvainen ja sijaisuudet 

ovat toimineet hyvin. 

Mielenkiintoista on ollut se, 

että kontakteja tulee vuorokauden 

ympäri. Aikavyöhykkeet aiheuttavat 

sen, että joku on aina 

hereillä jossain päin maailmaa 

ja haluaa kommentoida tai 

kysellä jotain. Nämä yhdistyshommat 

ovat näköjään kautta 

maailman vähän talkootyyppisiä, 

kun ihmiset vastailevat kotoaan 

myöhään illalla viinilasin 

äärestä tai aamulla ennen töihin 

lähtöä. Onhan meillä tosin jäsenmaita, 

joissa SKTY:tä vastaavia 

yhdistyksiä hoidetaan suurehkon 

kokopäivätoimisen henkilöstön 

turvin. Pohjoismainenkin 

yhteistyö on ollut antoisaa, 

ja olen saanut hyviä ystäviä sitäkin 

kautta. 

Kokeneet toimihenkilöt 

arvokas tuki 

Puheenjohtajuuttani on helpottanut 

hyvin paljon se, että meillä 

on yhdistyksessä erittäin kokenut 

ja työteliäs toimihenkilöporukka, 

jonka kanssa on kivaa 

tehdä töitä. Kaikki päivien valmistelut, 

kokoukset, edustukset 

tustua mahtaviin hallituksen jäseniin 

ja pohtia heidän kanssaan 

yhdistyksen tulevaisuutta 

ja oman alamme asioiden edistämistä 

ja profiilin nostamista. 

Yhdistyksen hallitus vaihtuu hieman 

vuosittain, kun erovuoroisten 

tilalle tulee uusia jäseniä ja 

hallitustyöskentely saa taas uutta 

ajattelua ja ideoita. Hyvä järjestelmä. 

IFME:n maailmankongressi 

2012 hyvässä vauhdissa 

Kansainvälisen järjestön IFME:n 

suurtapahtuman, 2012 maailmankongressin 

valmistelut ovat 

hyvässä vauhdissa. Olemme ottaneet 

siihen kumppaniksi ja riskiä 

jakamaan Rakennusinsinööriliiton, 

joka on kokenut kansainvälisten 

tapahtumien järjestäjä. 

Suomi, Helsinki ja tapahtumaan 

kytketyt Tukholman ja Tallinnan 

vierailut ovat herättäneet 

jo ennakkoon suurta kiinnostusta 

maailmalla. Uskon, että 

saamme varsin suuren kansainvälisen 

yleisön tulemaan Suomeen. 

Kesään 2012 loppuukin 

sitten Suomen puheenjohtajuus 

IFME:ssä ja Uuden-Seelannan 

alkaa. 

● Jorma Vaskelainen 


31

Boston Skyline 

Bostonilaiset viihtyvät puistoissa. 

SKTY:n elokuinen opintomatka kulki Islannin kautta Yhdysvaltoihin 

BOSTONIN KONGRESSI MAHTAVA KOKEMUS 

SKTY järjesti elokuussa opintomatkan 

Yhdysvaltain ja Kanadan 

yhdistysten vuosikongressiin. Jotta 

olisimme saaneet mahdollisimman 

edullisen ja sisältörikkaan matkan, 

poikkesimme matkan varrella Islantiin 

ja sieltä jatkoimme Bostoniin. 

Reykjavikissa isäntänämme oli 

paikallisen yhdistyksen puheenjohtaja. 

Hän tutustutti meidät niin 

Reykjavikin kaupungin kuin paikallisen 

kuntaliitonkin toimintaan. 

Bostonissa ennen kongressin alkamista 

kävimme tutustumassa kaupungin 

Big Dig -hankkeeseen (ks. 

Urpo Vainion juttu s. 22–23), parkkeerausjärjestelmiin, 

talvikunnossapitoon 

yms. Oppaina meillä oli Bostonin 

kaupungin tekninen johtaja, entinen 

kaupungininsinööri, kunnossa- 

Bostonin isännät: entinen kaupungininsinööri, 

kunnossapitopäällikkö, 

tekninen johtaja ja 

parkkeerausyksikön johtaja. 

APWA:n ja CPWA:n kongressin slogan ”Public Works Revolution” 

näkyi myös avajaisseremonioissa, joista on video osoitteessa 

sites.apwa.net/congress/2010. 

pitopäällikkö, parkkeerausyksikön 

johtaja ja liuta muita virkamiehiä... Ei 

siis mikään huono konklaavi. 

Näistä aiheista on juttuja tässä ja 

tulevissa lehdissämme – mutta olihan 

siellä muutakin. Olavi Tikka oli 

järjestänyt hienot tutustumiskäynnit 

Cambridgeen, 

MIT:n ja Harvardiin 

(näistäkin tarkempaa 

juttu myöhemmin). 

Mahtava kokemus 

oli myös APWA:n (American 

Public Work Association) 

ja CPWA:n 

(Canadian Public Work Association) 

kongressi ja näyttely sekä jätehuollon 

vastaavat tilaisuudet. Bostonin 

kongressissa osanottajia oli noin 

9 000. Kaikki (onneksi) eivät olleet 

samaan aikaan paikalla. Erilaisia sessioita 

oli jatkuvasti meneillään kymmeniä, 

joten ei väkimäärästä haittaa 

ollut. Pikkuisen eroaa SKTY:n 

300+ osallistujaan, mutta pienihän 

on kaunista. 

IFME:n hallituskin 

kokoontui Bostonissa 

Myös IFME:n hallitus piti kokouksensa 

Bostonissa. Puheenjohtajamme 

oli valitettavasti estynyt tulemaan, 

mutta Uuden-Seelannin 

viime kokouksessa valittu (IFME:n) 

varapuheenjohtaja hoiti kokouksen 

(ei tietenkään yhtä hyvin kuin Jorma) 

ansiokkaasti. 

Kotisivuasioissa päästiin vihdoinkin 

eteenpäin. Annettiin tasan kolme 

kuukautta aikaa Italian yhdistykselle 

hoitaa asia tai sitten avataan 

kokonaan uudet sivut. Vuoden loppuun 

mennessä asia siis selvinnee. 

Muita asioita olivat mm. tulevaisuuden 

strategiat, rahatilanne, Helsinki 

2012. USA:n yhdistys antoi myös lupauksensa 

liittyä virallisesti mukaan 

IFME:en, ja siihen pyrkii Islantikin – 

ehkä keväällä Norjassa, jolloin hallitus 

seuraavaksi kokoontuu. 

Kongressin päätteksi sain vielä 

kunnian IFME:n ja SKTY:n puolesta 

kiittää isäntiä (ainoana ”ulkopuolisena”) 

puheella, jonka yhteydessä oli 

oiva tilaisuus toivottaa ihmiset tervetulleiksi 

Helsinkiin 2012. Lahjana 

meillä oli Aalto-maljakoita, ja tämä 

oli kytkös suoraan Design Capitaliin, 

jota myös pääsin mainostamaan. 

Mielenkiintoinen ja antoisa reissu 

siis. Pyrin jatkossakin järjestämään 

näitä kansallisten vuosikokousten 

yhteyteen. 

● Danne Långström 

yhteyspäällikkö 

IFME-kokouksen edustajia: 2 x Australia, Israel, Etelä-Afrikka... 

…ja Kanada, Britannia sekä Uusi-Seelanti. 


Reykjavikin kaupungintalo 

Lämminvesiallas Blue Lagoon 

Lämmin vesi ja höyry johdetaan lähes suoraan maaperästä kaukolämpöverkostoon 

ISLANTI ON EDULLISEN ENERGIAN MAA 

Islannissa energiantuotanto 

on edullista ja helppoa. Lähes 

kaikki lämmitysenergia 

tuotetaan maaja vesilämmöllä. 

Vettäkin – kuumaa 

ja kylmää – riittää kaikille, 

ja se on ilmaista. Rakennusmateriaalit 

sen sijaan 

ovat tuontitavaraa kiviainesta 

myöten. 

Kuntatekniikan yhdistyksen elokuisella 

opintomatkalla Bostoniin 

tehtiin välilasku Islantiin, jossa vietettiin 

yksi vuorokausi tiiviin tutustumisohjelman 

merkeissä. Illalla tavattiin 

Islannin kuntatekniikan ammattilaisia 

ja vaihdettiin tärkeimmät kuulumiset 

tuoreeltaan. Aamulla kuultiin 

paikallisen kuntaliiton johtajia ja 

Reykjavikin teknistä johtoa. Ennen 

lentokentälle siirtymistä tutustuttiin 

vielä Reykjavikin kaupunkiin. 

Islannin asuttajat 

Norjalaiset ja irlantilaiset purjehtivat 

Islantiin 870–930 jKr. ja totesivat jo 

silloin tämän meren keskellä olevan 

100 000 km 2 saaren todella karuksi 

ja jäätikköiseksi. Jostain syystä karu 

saari kuitenkin kiinnosti uudisasukkaita, 

ja sinne jäätiin pysyvästi. 

Islannin asuttajien jälkeläiset perustivat 

eräänlaisen ”vapaavaltion” 

ja Pohjolan ensimmäisen parlamentin, 

jonka peruja on Islannin nykyinenkin 

hallintojärjestelmä. Karua 

maisemaa katsoessa moni ihmettelee, 

miksi sinne jäätiin. Osasyynä 

saattoi olla tyytymättömyys Norjan 

silloiseen kuninkaaseen tai sitten 

hyvät kalavedet ja suuret manttaalit. 

Suhteellisen turvallisella ilmastolla 

ja lämpöisillä lähteilläkin lienee ollut 

oma vaikutuksensa. 

Tulta ja jäätä 

Islanti sijaitsee Euroopan ja Pohjois- 

Amerikan mannerlaattojen liitoskohdassa. 

Tämän vuoksi maankuori 

on paikoin vain muutaman kilometrin 

paksuinen. Islannissa onkin maan 

kokoon nähden paljon tulivuoria ja 

kuumia lähteitä. Islannissa on useita 

jäätiköitä, joista tunnetuin on Euroopan 

suurin jäätikkö Vatnajökull. 

Se peittää alleen yli 8 prosenttia Islannin 

pinta-alasta. 

Maaperästä saatavaa halpaa 

energiaa hyödynnetään menestyksekkäästi 

rakennuksissa ja teollisuudessa. 

Tuliperäinen ja maanjäristysherkkä 

maaperä aiheuttaa tietysti 

myös ongelmia. Viime keväänä tapahtuneen 

tulivuorenpurkauksen 

seuraukset näkyivät mm. lentoliikenteen 

häiriöinä koko Euroopassa. 

Kuntien ja valtion 

vastuunjako 

taloudesta 

Islannissa kuntien vastuulla 

ovat koulutus, 

sosiaalipalvelut ja pääosa 

infrasta, mm. satamat, 

sähkö, vesi ja jätehuolto 

tavalla tai toisella. 

Sen sijaan terveydenhuollon järjestämisvastuu 

on valtiolla. Kunti- 

en rahoista noin 47 prosenttia kuluu 

koulutukseen – infran suunnitteluun 

ja rakentamiseen noin 14 prosenttia. 

Reykjavikissä tuota rahapottia 

ovat jakamassa tienrakennus-, 

puisto-, satama-, palo-, urheilu- ja 

kadunhoito-osastot. Puolet kustannuksista 

katetaan verovaroilla ja loput 

erilaisilla vuokrilla, käyttömaksuilla, 

palveluiden myynnillä jne. 

Kahden viime vuoden aikana 

infraan käytettävä rahoitus on vähentynyt 

merkittävästi Islannin talousvaikeuksien 

vuoksi. Rakennushankkeita 

on jouduttu lykkäämään 

ja kunnossapidon tasoa alentamaan. 

Teknisen osaston tilaajaorganisaatiota 

esim. Reykjavikissä on pienennetty 

noin 250 henkilöön. Tämä 

on toteutettu ulkoistamalla ja yhtiöittämällä 

toimintoja. 

Kylmää ja 

kuumaa pohjavettä 

Suomeen verrattuna Islannin pohjavesivarannot 

ovat varsin erilaiset. 

Vettä riittää kaikille – niin kylmää 

kuin kuumaakin. Islannin pohjavesistä 

30 prosenttia on kylmää ja 70 

kuumaa. Se on kuitenkin jakaantunut 

niin, että kaikilla asutuilla alueilla 

on saatavilla molempia. 

Kotitalouksien käyttämää vettä 

ei mitata kiinteistökohtaisesti, koska 

vesi on ilmaista. Oikeastaan vesimaksu 

on osa kiinteistöveroa, eikä 

kulutusmäärällä ole siihen vaikutusta. 

Käytetystä vedestä poistetaan 

vain kiintoaines, jonka jälkeen 

se johdetaan suoraan mereen syvänteen 

reunalla. 

Edullista energiaa 

maaperästä 

Islannin tuliperäinen ja lämmin maaperä 

mahdollistavat edullisen ja helpon 

energiantuotannon. Lähes 

kaikki lämmitysenergia tuotetaan 

geotermisen energian avulla maaja 

vesilämmöllä. Pääosa Islannin rakennuksista 

lämmitetään kaukolämmöllä. 

Maaperästä saatava lämmin 

vesi ja höyry voidaan johtaa lähes 

suoraan kaukolämpöverkostoon 

ja edelleen rakennuksiin. Maanpinnalla 

kulkevia kaukolämpöputkia ei 

Reykjavikin kuntaliitossa vas. Olavi Tikka, Helsinki, Urpo Vainio, 

Vantaa, Kari Ström, Jyväskylä, Pekka Isoniemi, Helsinki, Pekka Virkamäki, 

Vantaa ja Islannin yhdistyksen pj. Erlendur Hjalmarsson. 


33

SKTY:N HALLITUS 

tarvitse edes eristää. Lämpöhäviöllä 

pitkissä putkistoissa ei ole merkitystä, 

koska lämmintä vettä riittää loputtomiin. 

Verkostosta palaava lauhdevesi 

johdetaan suoraan mereen, koska 

paluuveden lämpöä ei tarvitse 

ottaa talteen. Halpa energia näkyy 

jokaisen ihmisen kukkarossa, sillä 

200 neliöisen omakotitalon energiakustannukset 

Islannissa ovat 40– 

50 euroa kuussa. Suomessa vastaava 

kustannus vesilaskun kanssa on 

helposti viisinkertainen. 

Halpa energia houkuttelee 

jalostustoimintaa 

Halpa energia houkuttelee alueelle 

paljon energiaa vaativaa jalostustoimintaa. 

Esimerkiksi alumiinin raakaaineena 

käytettävää bauksiittia tuodaan 

Islantiin laivalla mm. Australiasta. 

Islannissa se jalostetaan pienillä 

energiakustannuksilla alumiiniksi, 

joka viedään maailmanmarkkinoille 

teollisuuden käyttöön. 

Maaperä on kaikkein lämpöisintä 

Reykjanesin niemellä, missä 

maaperän lämpö saattaa nousta jopa 

200 asteeseen parinsadan metrin 

syvyydessä. Tärkeimmät energiantuotantoalueet 

ovat Hengillin 

ja Svartsengenin alueet, joista jälkimmäisellä 

alueella sijaitsee myös 

tärkeä matkailukohde ”lämminvesiallas” 

Blue Lagoon. Altaan terveysvaikutukset 

tunnetaan ympäri 

maailmaa. Kuntatekniikan ekskursiolla 

tutustuttiin myös Blue Lagoonin 

terveysvaikutuksiin. 

Rakennusmateriaalit 

tuontitavaraa 

Islannin maaperä on lähes kokonaan 

kiveä ja laavaa, mutta vaativaan 

rakentamiseen kelpaavaa kiviainesta 

on vähän. Rikkonainen ja 

helposti hajoava kiviaines soveltuu 

esim. tienrakentamisessa muihin 

kerroksiin, muttei kovaa kulutusta 

kestäviin päällysteisiin. 

Vilkkaasti liikennöityjen teiden 

päällysteiden kiviaines tuodaan laivalla 

Norjasta. Monet muutkin rakennusmateriaalit 

on tuotava ulkomailta, 

mm. reunakiviä tuodaan Kiinasta. 

Puutavaraa islantilaiset saavat 

mm. Kanadasta ja USA:sta. 

● Mika Räsänen 

Turun YT11-näyttelyn valmistelut etenevät – SKTY voitti YT-kilpailun 

YT11-näyttelytoimikunta kokoontui 

elokuussa, ja kävimme 

läpi asioita ensi vuoden toukokuussa 

järjestettävän näyttelyn 

tiimoilta. Kaikki menee totutun 

hyvin. Turussa on hyvä porukka 

hoitamassa asioita, ja VVY pitää 

näyttelytoimikunnan nyörit 

hyvin ja ryhdikkäästi kätösissään. 

Toimikunnan syksyisen kokouksen 

yhteydessä on perinteisesti 

ollut tapana viettää 

yhteistä iltaa ja samalla käydä 

leikkimielinen kilpailu. SKTY on 

kahta kertaa lukuun ottamatta 

tainnut voittaa kilpailut, jot- 

YT-kilpailun voittoa juhlimassa vas. 

Jaakko Rahja, Danne Långström ja 

Mika Rontu. 

ka käydään joka kerta eri lajeissa. 

Tämä vuosi ei tuonut 

muutosta tilanteeseen. 

Alun perin joukkueeseen 

kuului Raimo K. Saarinen 

ja Ari Kettunen, mutta 

Arin poismenon jälkeen 

”minä itse” tulin yhdistyksemme 

toiseksi edustajaksi 

mukaan – ja hyvin se näköjään 

näinkin menee, kun 

kolme parasta oli SKTY, VVY 

ja Tieyhdistys – ja tässä järjestyksessä. 


Puheenjohtaja/Ordförande 

Jorma Vaskelainen 

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka 

PL 126, 15141 Lahti 

puh. (03) 814 2425, 050 63892 

jorma.vaskelainen@lahti.fi 

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande 

Hannu Virtasalo 

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu 


puh. (09) 310 38806, 050 5591419 

hannu.virtasalo@hel.fi 

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande 

Jouko Vehkakoski 

Espoon kaupungin tekninen keskus 

PL 41, 02070 Espoo 

puh. (09) 8162 5222, 050 5666030 

jouko.vehkakoski@espoo.fi 

Muut jäsenet 

Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy, 

Insinöörirakentaminen 

PL 114, 00101 Helsinki 

puh. 020 719 2898, 040 8424804 

tero.pyssysalo@skanska.fi 

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki, 

tekninen toimiala 

PL 38, 53100 Lappeenranta 

puh. (05) 616 2433, 040 5215503 

jussi.salo@lappeenranta.fi 

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki, 

kaupunkisuunnitteluosasto 

PL 233, 40101 Jyväskylä 

puh. (014) 625 089, 040 7718867 

leila.stromberg@jkl.fi 

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki 

PL 487, 33101 Tampere 

puh. (03) 5656 6250, 040 5068600 

milko.tietavainen@tampere.fi 

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki, 

yhdyskuntatekniikka 

PL 233, 40101 Jyväskylä 

puh. (014) 266 5137, 050 5901032 

tuula.smolander@jkl.fi 

Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos 

PL 335, 20101 Turku 

puh. (02) 262 4610, 0500 789301 

kimmo.laula@turku.fi 

Boston och Reykjavik 

FKTF gjorde den ena av två studieturerna 

i år, till Reykjavik och 

Boston, den andra går av stapeln 

här i dagarna och har som 

special uppmärksamhet på arbetsplatser, 

och den går till Berlin. 

I Reykjavik blev vi mottagna 

av den isländska föreningens 

ordförande Erlendur Hjalmarsson, 

och med hans hjälp 

kom vi till att träffa såväl kommunförbundets 

direktör som 

Reykjaviks tekniska direktör. 

Bra, att ha förbindelser alltså. 

Första dagen i Boston åkte 

vi till stadshuset, och där emot 

oss var tekniska direktören, f.d. 

stadsingenjören, direktören för 

parkeringsverksamheten, underhållschefen 

+ en hel bunt 

andra. De berättade åt oss om 

the Big Dig, vinterunderhållet 

och om deras avancerade parkeringssystem. 

Big Dig, parkeringssystemet 

i Boston o besöket i Reykjavik 

kommer att behandlas 

skilt i denna tidning – eller i tidningens 

nästa nummer. Likaså 

ordnades utfärder till MIT, Harvard 

och Cambridge, och det 

kommer också ut en artikel om 

detta i nästa nummer av tidningen. 

Förutom allt detta, så var 

där också den amerikanska och 

kanadensiska tekniska föreningarnas 

årskongress samt en 

jätte stor utställning. Den lokala 

avfallsföreningen hade också 

de sitt årsmöte på samma 

plats, och dessutom hade 

IFME sitt andra styrelsemöte för 

året där. 

YT11 i Åbo 2011 

YT-utställningen och planeringen 

av denna går vidare. Både 

åboborna och gruppen inom 

VVY gör utomordentligt arbete 

för att allt skall lyckas, och det 

gör det nog säkert. 

Arbetsgruppen, där alltså 

också FKTF är med, hade ett 

möte angående allt detta, och 

alla var belåtna med arrangemangen. 

Från FKTF’s synpunkt 

sett måste man ju ta fram det, 

att alla år hålls det i samband 

med detta möte en leksam tävling 

oss arrangörer sinsemellan. 

Denna tävling har man haft 

(alltid olika grenar) i år och dar, 

och härtills har FKTF förlorat 

endast 2 gånger – det var inte 

fallet i år heller. Den dynamiska 

duon Raimo K. Saarinen och 

undertecknad vann – IGEN! 


kommunikationschef 


www.ukty.fi 

HALLIRAKENTAMISEN 

LAATU ei saa unohtua 

kilpailutusvimmassa 

Kilpailutus on tämän päivän maaginen sana kaikilla 

elämän alueilla, ei vähiten uimahalli- ja kylpyläalalla. 

Ovatkohan kilpailutus ja tehokkuus yhteiskunnan 

yleiseen ohjaukseen liittyviä ajan ilmiöitä 

Varmasti ne ovat hyviä asioita, kun niitä oikein 

käytettäisiin. Mutta välillä tuntuu, että järki on 

unohtunut niiden käytössä. 

Kaikki mahdolliset tilanteet ollaan nykyään valmiita 

kilpailuttamaan. On sitten kysymys suunnittelusta, 

valvonnasta, urakoinnista, siivouksesta, 

huollosta jne. Hyvin harvoin kilpailutetaan tietoa, 

taitoa ja laatua. Kuitenkin viimemainitut ovat kunnollisen 

lopputuloksen tekemisessä oleellisia argumentteja. 

Kilpailutuksessa olisi tärkeää vaatia, että 

tarjoaja pystyy näyttämään toteen erikoisosaamisensa 

kyseisessä työssä. 

Laatu on erityisesti uimahalli- ja kylpylärakentamisessa 

asia, jota pitää painottaa aina taloudellisia 

ratkaisuja tehtäessä. Päättäjän on helppo mennä 

halvimman ratkaisun taakse, näin hän ei tee 

muodollista virhettä. Laatu on kuitenkin se, jonka 

kanssa joudutaan laitoksen valmistuttua elämään 

vuosia – joko huonon tai hyvän laadun kanssa. 

Olen monesti aikaisemmin todennut, että 

suunnittelijoiden erikoisosaaminen on ollut heikkoa. 

Nyt haluan tarkastella rakentamisen laatua 

uimahallien ja kylpylöiden näkökulmasta. On luvattoman 

paljon esimerkkejä siitä, että suuretkaan 

rakennusliikkeet eivät uimahalli- ja kylpylätyömailla 

halua tai osaa kiinnittää huomiota työn lopputulokseen 

ja sen laatuun. Tärkein asia urakoitsijoille 

on, että viimeisen viivan alle jää riittävästi tuottoa. 

Ratkaisevaa on yrityksen – ylimmästä johdosta 

työntekijöihin – asenne rakentamisen laatuun. 

Jos esimerkiksi työnjohtoa ja työntekijöitä ei erikseen 

kouluteta erikoisosaamisen vaatimuksiin, tällöin 

myös lopputuloksen laatu jää arvailujen varaan. 

On muistettava, että uimahallien ja kylpylöiden 

rakentamisen osaaminen vaatii erikoisammattitaitoa. 

Rakennuttamisoppaassa hyviä vinkkejä 

laadun nostamiseksi 

”Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen” 

-oppaassa (opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu 

nro 97) on paljon hyviä vinkkejä laadun nostamiseksi. 

Oppaan tulisi olla kaikilla urakoitsijoilla 

työmaalla, siitä löytyy ratkaisu moneen ongelmaan. 

Otan yhden esimerkin. Uimahalli- ja kylpylätyömaalla 

on aina pidettävä aloituskokouksen 

jälkeen työmaan laatukokous, jossa eri urakoitsijoiden 

työntekijät käyvät läpi tärkeitä työmaahan 

liittyviä erikoisasioita. Työntekijöille tulee aina kertoa 

käytettävät menettelyt ja työskentelytavat sekä 

miten tunnistaa ja eliminoida riskit ja kriittiset 

kohdat. Näistä on kerrottu oppaan kohdassa ”8.3 

Työmaan laatukokous”. Työmaan laatukokous on 

rakennuttajan, suunnittelijoiden, valvojien, urakoitsijoiden 

ja heidän työntekijöidensä yhteinen 

koulutustilaisuus, jossa käydään läpi tavoitteet ja 

pelin säännöt. 

Kerron yhden esimerkin laadusta. Eräässä hallissa 

tehtiin perusparannus. Altaan ympäristön tasanteet 

laatoitettiin uudelleen. Vanhassa lattiat oli 

malliesimerkin mukaisesti hyvin tehty, urakoitsija 

esitti omaa vaihtoehtoa, rakennuttaja hyväksyi tietämättömyyttään 

urakoitsijan esityksen ja lattioista 

tuli täydelliset fiaskot. Vesi seisoo lammikoina lattialla, 

jolloin syntyy hygieniaongelma. Nyt riidellään 

siitä, miten lattioista saadaan toimivat eli että vesi 

menisi lattiakaivoihin. Totuus on, että vain poistamalla 

tehdyt pinnat ja tekemällä ne uudestaan oikein 

kallistettuina saadaan lattioista toimivat. 

Erilaisia laatuun vaikuttavia tapauksia on paljon, 

joita ei kaikkia voi tässä tarkastella. Toivoisi 

kuitenkin, että urakoitsijat, jotka tarjoavat uimahalli- 

ja kylpylätöitä, laittaisivat henkilökuntansa 

erikoisoppiin ja panostaisivat laatuun. Se olisi kaikkien 

etu. Totean vain, että laadusta tulee sellaista, 

mitä toteutuksen heikoin lenkki tuottaa. 

Helmikuun päivien ohjelma valmisteilla 

Yhdistyksemme toiminta on lähtenyt syksyllä 

vauhdikkaasti käyntiin. Olemme parhaillaan tekemässä 

vuoden 2011 valtakunnallisten uimahalli- 

ja kylpyläpäivien ohjelmaa. Ohjelmasta näyttää 

tulevan hyvin mielenkiintoinen. Aiheita on paljon, 

mutta vaikeutena on pystyä valitsemaan käytettävään 

aikaan nähden mielenkiintoisimmat esitykset. 

Toivotaan ja uskotaan, että onnistutaan. Olethan 

laittanut kalenteriisi, että ensi vuoden valtakunnalliset 

uimahalli- ja kylpyläpäivät ovat 

2.–4.2.2011 m/s Mariellalla Tukholman risteilyn 

muodossa. Laivalla nähdään! 

Laatua parantavaa syksyä kaikille! 

Tervehtien, 

● Pertti Kärpänen 

puheenjohtaja 

Uimahalli- ja kylpylätekninen 

yhdistys Ukty 

■ Yhdistyksen tarkoituksena on 

kehittää ja ylläpitää Suomen 

uimaloiden, uimahallien ja 

kylpylöiden toiminnallista ja 

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. 

Yhdistyksen 

tärkeimpiä toimintamuotoja 

ovat vuosittaisen koulutus- ja 

keskustelutilaisuuden (Uimahalli- 

ja kylpyläpäivät) järjestäminen, 

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- 

ja koulutustilaisuudet 

sekä hallituksen työskentely. 

Yhdistyksessä on jäseniä noin 

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä 

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan 

työnsä tai harrastuksensa perusteella 

perehtynyt henkilö. 

Alalla toimivat oikeuskelpoiset 

yhteisöt voivat liittyä 

yhdistyksen kannatusjäseniksi. 

Yhteystiedot 

Internet: www.ukty.fi 

s-posti: ukty@ukty.fi 

Yhdistyksen puheenjohtaja 

Pertti Kärpänen 

s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi 

puh. 0400 205 296 

Yhdistyksen varapuheenjohtaja 

Kalle Kallio 

s-posti: kalle.kallio@ukty.fi 

puh. 0400 577 569 


35

TERVETULOA alamme 

tärkeimpään tapahtumaan 

Kuntien Putkimestarit 

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM) 

on perustettu 1975 suomalaisten 

vesihuoltolaitosten vesi- ja 

viemäriverkostojen suunnittelu-, 

rakentamis-, rakennuttamis-, 

ylläpito- ja hankintatoiminnoista 

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan 

ja ammattitaidon kehittämiseksi. 

Varsinaisia jäseniä 

on noin 300. Kannattajajäsenistö 

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä, 

joita on noin 80. 

Yhteystiedot: 

Puheenjohtaja Sami Sillstén, 

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi 

puh. 050 466 9114 

Sihteeri, s-posti: 

anders.ostrom@turku.fi 

www.kuntienputkimestarit.fi 

Alamme tärkein tapahtuma on jälleen ovella – 

Kuntien Putkimestarit ry:n koulutuspäivät! Tänä 

vuonna koulutuspäivät järjestetään 13.–15. lokakuuta 

Vaasan Rantasipi Tropiclandiassa. Oheisen 

ohjelman merkeissä tapaamme Vaasassa. 

Valitettavasti aikatauluihin ei ole mahtunut 

kaikkia alaamme ja toimintaamme vaikuttavia asioita, 

mutta tapamme mukaan keskustelemme niistä 

kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Yhdistyksemme 

tulevaisuus on yksi tärkeimmistä asioista – mitä 

te haluatte yhdistykseltä Yhteisö on aina jäsenistönsä 

summa. Jos sitä KPM ei ole, suuntaa on 

muutettava, mutta te määräätte kurssin! 

Miten muutokset vaikuttavat toimintaamme 

Viime vuoden Turun koulutuspäivillä kuulimme, 

miten EU-tasolla on tapahtumassa muutoksia vesihuollon 

odotusten ja vaatimusten osalta. Samaan 

aikaan myös kansallisella tasolla tapahtuu. Uutta 

vesihuoltolakia ollaan valmistelemassa ja vesihuollon 

valvontavastuun siirtoa virastolta toiselle suunnitellaan. 

Lainsäädäntö- ja valvontatasolla määritellään 

toimintamme peruslinjat eli ne vaikuttavat meidän 

kaikkien toimissa. Mutta vaikuttavatko ne oikealla 

tavalla 

Jäsenistömme kattaa koko Suomen ja ammattitaitomme 

koko vesihuoltoalan usean vuosikymmenen 

ajalta. Meillä on näkemystä, kokemusta ja ammattitaitoa 

olla mukana määrittelemässä vesihuollon 

kehitystä tulevaisuudessa ja se on tehtävämme. 

Vai onko Te määräätte kurssin! 

Tervetuloa Vaasaan keskustelemaan! 

● Sami Sillstén 

yhdistyksen puheenjohtaja 

Kuntien Putkimestarien KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT 13.–15.10.2010 Vaasassa Hotelli Rantasipi Tropiclandiassa 

OHJELMA 

Keskiviikko 13.10.2010 

14.00-15.00 Tutustumiskäynti Påtin uudella 

jätevedenpuhdistamolla 

Bussi lähtee hotellin pääoven edestä 

klo 13.30, paluu noin klo 15.30 

16.00-18.00 Pienoisnäyttelyn avajaiset ja näyttelyyn 

tutustuminen 

Torstai 14.10.2010 

08.00-09.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit torstaina 

saapuville 

09.00-09.15 Koulutuspäivien avaus ja päivien ohjelman 

esittely 

 

Sami Sillstén, yhdistyksen 

puheenjohtaja 

09.15-09.25 Vaasan kaupungin tervehdys 

 

Timo Martonen, Vaasan kaupungin 

teknisen toimen apulaiskaupunginjohtaja 

09.25-09.45 Vaasan Veden esittely ja 

tulevaisuuden näkymiä 

 

Pertti Reinikainen, Vaasan Vesi, 

toimitusjohtaja 

10.10-10.20 KPM ry:n vesihuollon 

keskustelufoorumin käyttö 

 

Anders Öström, Turun vesilaitos, 

vesihuoltoinsinööri ja KPM ry:n sihteeri 

10.20-10.50 Kuntaliitoksen vaikutus 

vesilaitostoimintaan 

 

Kari Kuosmanen, verkostopäällikkö, 

Kuopion Vesi 

10.50-11.30 Vesihuollon koulutustarve: mitä nyt 

tarjolla ja mitä tulevaisuudessa tarvitaan 

 

Kalle Rajantie, tekn. lis., yliopettaja, 

Hämeen ammattikorkeakoulu 

11.30-12.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 

12.30-13.00 Case Kaivokatu – mitä tapahtui 

Helsingissä marraskuussa 2009 

 

Sami Sillstén, HSY Vesi, yksikön päällikkö 

ja KPM ry:n puheenjohtaja 

13.00-13.25 Verkoston saneerausvelan hallintamenetelmiä 

 

Jukka Sandelin, vesihuoltoinsinööri, 

Akaan kunta 

13.25-13.50 Xpipe ja Webmap, käyttäjän demo-esitys 

 

Pekka Lång, HSY Vesi, putkimestari 

13.50-14.15 Stellanet ja KeyAqua, käyttäjän 

demo-esitys 

 

Tiina Niemi, tarkastusinsinööri, 

Keravan Vesihuolto 

14.15-14.35 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen 

14.35-15.00 Laitetoimittajien puheenvuorot 

 

 

heidän tuotteidensa esittelyjä 

15.00-15.30 SEMINAARIKESKUSTELU PÄIVÄN AIHEISTA 

 

 

vesihuollon osaajia 

o Kalle Rajantie 

 

 

pienten toimijoiden tarpeet ja suurten 

kokemukset 

o Jukka Sandelin ja Sami Sillstén 

 

 

käyttäjien tarpeet 

o Anders Öström ja Timo Kattilamäki 

16.10– Yhdistyksen syyskokous 

18.00– Näyttelyyn tutustuminen ja 

puhe kannattajajäsenille 

20.00– Illallinen, veljesilta, 

yhdistyksen viirien jako 

Perjantai 15.10.2010 

7.30– Aamiainen 

9.00-10.00 Oppitunti johtamisesta ja johtajuudesta 

 

Mato Valtonen 

10.00– Päivien päätössanat 

 

Sami Sillstén, yhdistyksen 

puheenjohtaja 


Tarjous joka saa lamput syttymään! 

EU-direktiivi kieltää elohopealamppujen valmistuksen 

ja ne poistuvat markkinoilta vuoden 2015 

aikana. Siis nyt on aika toimia. 

Onneksi hyvät ideat eivät ole kalliita: ota yhteys 

Elteliin niin teemme kokonaistarjouksen, joka 

näyttää tietä valoisampaan tulevaisuuteen! 

Lisävaloa asiaan: 

antti.ruohoniemi 

@eltelnetworks.com 

puh. 020 411 4433 

Luvassa on myös tuntuvia energiansäästöjä sekä 

reipas askel kohti hiilijalanjälkenne merkittävää 

pienentämistä. 

Eltel Networks on maamme johtava infranet-palveluyritys, joka on 

erikoistunut sähkö- ja televerkkojen suunnitteluun, rakentamiseen 

ja ylläpitoon. Kunnille ja kaupungeille tarjoamme myös valaistusjärjestelmien 

suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja huollon 

kustannustehokkaana kokonaisratkaisuna. 

www.eltelnetworks.fi

Espoon Ämmässuon voimalaitos lisää merkittävästi 

KAATOPAIKKAKAASUSTA 

Kaasuvoimala käyttää sekä vanhalta jo suljetulta kaatopaikalta että uudelta kaatopaikalta kerättyä kaasua. Voimalan suuren 

koon vuoksi sille asetettiin erittäin tiukat päästö- ja melurajat. 


JÄTEHUOLTO 

uusiutuvan energian osuutta pääkaupunkiseudulla 

Ympäristöhaitasta 

energiaa 

Kaatopaikkakaasu koostuu pääosin 

metaanista, joka on voimakas 

kasvihuonekaasu. Lisäksi se 

sisältää muita haitallisia komsähköä 

ja lämpöä 

HSY/Suomen Ilmakuva Oy 

Pohjoismaiden suurin 

kaasuvoimala pystyy 

hyödyntämään lähes 

kaiken Ämmässuon 

kaatopaikalta kerätyn 

kaasun ja tuottamaan 

siitä noin 17 MW sähköä 

ja 8 MW lämpöä. 

Ensi vuonna valmistuu 

voimalan toinen vaihe, 

minkä jälkeen voimalan 

savukaasujen energia 

hyödynnetään lisäsähkön 

tuotannossa. 

● Jukka Salmela 

projektipäällikkö, HSY Jätehuolto 

HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut 

-kuntayhtymä 

operoi Ämmässuolla Espoossa 

pääkaupunkiseudun ainoaa toimivaa 

ja Pohjoismaiden suurinta 

jätteenkäsittelykeskusta ja kaatopaikkaa. 

Jätteen hajotessa kaatopaikalla 

muodostuu merkittävä 

määrä ympäristölle haitallista 

kaatopaikkakaasua, jonka täysimittaiseen 

hyödyntämiseen energiantuotannossa 

HSY on sitoutunut 

omassa strategiassaan. 

Ämmässuon kaatopaikkakaasua 

hyödyntävä kaasuvoimala 

otettiin käyttöön toukokuussa 

2010. Voimalaitos muodostaa 

oheislaitteineen yhden 

kehittyneimmistä kaatopaikkakaasun 

hyötykäyttöjärjestelmistä 

maailmassa. Voimala kykenee 

hyödyntämään lähes kaiken 

Ämmässuon kaatopaikalla kerätyn 

kaatopaikkakaasun ja tuottamaan 

siitä noin 17 MW sähköä 

ja 8 MW lämpöä. 

Kaasuvoimala on myös Ämmässuon 

nykyaikaisen jätteenkäsittelykeskuksen 

hermokeskus. 

Sen kautta hallitaan laajan 

alueen jätteenkäsittelytoimintoja 

aina tuloportin kulunvalvonnasta 

jätteen hajoamisprosessien 

monitorointiin saakka. Voimalalle 

on sen erityisluonteesta johtuen 

asetettu niin prosessi- kuin 

rakennusteknisesti erittäin korkeat 

laatuvaatimukset Nämä tavoitteet 

myös saavutettiin kiitos 

eri osapuolten saumattoman yhteistyön, 

korkealaatuisen suunnittelun 

ja toteutuksen. 

Hanke on saanut tunnustusta 

myös valtioneuvoston tasolta, 

sillä työ- ja elinkeinoministeriö 

myönsi hankkeelle 3,4 miljoonaa 

euroa energiatukea. 

HSY/Kai Widell 

Voimalassa pyörii neljä MWM TCG2032 V16 -kaasumoottoria, jotka ovat suurimpia yksittäisiä kaatopaikkakaasua 

käyttäviä moottoreita maailmassa. 


39

JÄTEHUOLTO 

ponentteja kuten rikkivetyä ja silikaatteja. 

Perinteisesti kaatopaikoilta 

kerätty kaasu on poltettu 

soihtupolttimissa, koska kaasun 

hyödyntäminen ei ole kannattanut 

teknisesti tai taloudellisesti. 

Kaasun sisältämät epäpuhtaudet 

asettivat erityisvaatimuksia 

myös Ämmässuon kaasuvoimalan 

hyödyntämisjärjestelmille, 

joten laitokseen on liitetty jatkuvatoiminen 

puhdistusjärjestelmä 

ensimmäisenä Suomessa. Puhdistus 

ehkäisee moottorin likaantumista 

ja vähentää huoltotarvetta. 

Se saattaa jopa puolittaa vuotuisen 

voiteluöljynkulutuksen. 

Voimalaan valittiin neljä 

MWM TCG2032 V16 -kaasumoottoria, 

jotka ovat suurimpia 

yksittäistä kaatopaikkakaasua 

käyttäviä kaasumoottoreita 

maailmassa. 

Valitun tekniikan ansiosta laitoksen 

hyötysuhde pysyy korkeana 

myös osatehoilla silloin, kun 

kaasun tuotantomäärä vaihtelee. 

Voimalaitos tuottaa vuodessa 

HSY/Kai Widell 

Etualalla kaasunpuhdistusjärjestelmä, jolla kaasusta poistetaan epäpuhtauksia ennen moottoreille 

johtamista. 

sähköä noin 120 gigawattituntia, 

mikä vastaa jopa 7 000 sähkölämmitteisen 

omakotitalon vuotuista 

lämmitysenergian tarvetta. 

Jätelämmöt 

hyötykäyttöön 

Viranomaiset asettivat kaasuvoimalalle 

tiukat ympäristölupaehdot, 

mikä toi rakennuttajalle ja 

urakoitsijoille erityisiä haasteita. 

Suuren koon vuoksi voimalalle 

asetettiin erittäin tiukat päästöja 

melurajat, joten prosessin ja rakenteiden 

suunnitteluun ja mallintamiseen 

on käytetty tavanomaista 

enemmän resursseja. 

Ympäristölupa edellyttää 

myös, että sähköntuotannossa 

syntyvä lämpö hyödynnetään 

mahdollisuuksien mukaan. Voimalan 

savukaasujen energia otetaan 

talteen lämmönvaihtimissa 

ja kerätty lämpö hyödynnetään 

Vesihuoltoalan ammattitutkinto 

Koulutukset alkaneet Helsingissä ja Kuopiossa 16.9.2010. Muutama opiskelija mahtuu vielä 

mukaan. Ilmoittautumiset: www.sykli.fi, info@sykli.fi tai Inke Laajava, puh. 050 449 5388 

Kohderyhmänä vesihuollon ammattilaiset, mm. verkostoasentajat ja prosessinhoitajat. Koulutuksen 

tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet suorittaa vesihuoltoalan ammattitutkinto näytöin. 

Opiskelu tapahtuu työn ohessa. Koulutus kestää noin 18 kk ja siihen sisältyy lähiopetuspäiviä 1-2 

päivän jaksoissa yhteensä noin 14 päivää riippuen opiskelijan tarpeista. Koulutuksessa opiskellaan 

pakolliset osat yhdessä, jonka jälkeen opiskelija valitsee yhden valinnaisen osan, joko veden 

hankinta ja puhdistus, jäteveden käsittely tai vesihuoltoverkostot. Opiskelijalta peritään tutkintomaksu 

50,50 € sekä materiaalimaksu 400 €. 

Lisätietoja: Kouluttaja Riikka Elo, puh. 040 572 2786, www.sykli.fi 

Vesihuollon alalletulokoulutus (URA-tunnus 624913) 

Aloitus 28.10.2010 HELSINGISSÄ. Koulutuksen kesto on 6 kk ja se sisältää työharjoittelua ja 

teoriaopiskelua. Kohderyhmänä työttömät vesihuoltoalasta kiinnostuneet alle 25-vuotiaat tai 

alanvaihtajat. 

Kyse on Uudenmaan ELY-keskuksen/ TE-toimiston hankkimasta työvoimapoliittisesta 

aikuiskoulutuksesta, jonne voi hakeutua TE-toimistoissa tai www.mol.fi 

Lisätietoja: Kouluttaja Timo Tolonen, puh. 0400 378 000 

Ympäristöalan ammattimessut 

6. - 9.10.2010 Helsingin Messukeskuksessa 

Tervetuloa osastollemme 

5a37 

40 

Kuntatekniikka 6/2010

lisäsähkön tuotannossa erillisessä 

ORC-prosessissa (Organic 

Rankine Cycle). ORC-prosessin 

avulla savukaasujen lämmöstä 

voidaan tuottaa 1,5 MW lisäsähkötehoa, 

mikä korottaa voimalan 

sähköntuotannon hyötysuhteen 

jopa 45 prosenttiin. Tämä 

ns. toinen vaihe valmistuu 

vuonna 2011. 

Moottoreiden jäähdytysvedet 

ohjataan HSY:n operoimaan 

alueelliseen kaukolämpöjärjestelmään 

ja hyödynnetään joko 

prosessilämpönä tai tilojen lämmitykseen. 

Pelkästään jätelämmöstä 

tuotettu sähkö ja lämpö 

tekee Ämmässuosta energiaomavaraisen. 

Näin se vapauttaa 

voimalan tuottaman sähkön 

myytäväksi suoraan valtakunnan 

kantaverkkoon. Tätä varten 

alueelle on rakennettu oma 

110 kV verkkoyhteys. 

Toimintojen valvonta 

keskitetty 

Kaasuvoimalassa on korkealaatuinen 

prosessivalvomo, josta 

käsin valvotaan ja ohjataan 

koko jätteenkäsittelykeskuksen 

toimintaa. Tilaan on mm. yhdistetty 

laajan alueen vesienhallinta, 

kaasunkeräys- sekä palo- ja 

pelastusjärjestelmien keskusvalvomot. 

Erityishuomiota on kiinnitetty 

eri toimintojen yhteensovittamiseen. 

Yksi käyttäjä kykenee 

yhdellä silmäyksellä saamaan 

kattavan käsityksen alueen 

prosessien tilasta ja siten tekemään 

tarvittavia säätötoimia 

reaaliajassa. 

Valvomossa on myös tehokkaat 

etäkäyttöyhteydet ilta- 

ja viikonloppupäivystyksiä 

varten. Voimalaitoksen järjestelmien 

suunnittelu ja säätäminen 

kaatopaikkakaasulle on 

edellyttänyt voimalaitosteknologian 

ja prosessiautomaation erityisosaamista. 

Haasteellinen voimala 

valmistui aikataulussa 

Arkkitehtonisesti näyttävä ja 

haasteellinen voimalaitos valmistui 

aikataulussa. Hankkeen 

toteuttajille projekti oli monella 

tapaa haastava. Rakentamisen 

kanssa samanaikaisesti suoritetut 

mittavat laite- ja putkistoasennukset 

olivat pulmallisia 

ja vaativat paljon yhteensovittamista. 

Rajoitetussa tilassa töitä oli 

pakko limittää. Ainoastaan 

erittäin tiivis yhteistyö tilaajan, 

suunnittelijoiden, valvojien ja 

kaikkien toteuttajien kesken 

mahdollisti eri osaurakoiden 

valmistumisen aikataulussa. 

Voimalarakennuksen suunnittelua 

ja toteutusta vaikeuttivat 

kovat vaatimukset äänieristykselle, 

jotka isojen lasiseinien 

oli täytettävä – ulkoseinän 

ja ovien lisäksi. Myös ulkoseinien 

suomurakenne vaati tekijöiltä 

ja suunnittelijoilta erityistä 

ammattitaitoa. 

Rinnan voimalan kanssa valmistuivat 

kaukolämpö- ja sähköverkkotyöt. 

Rakennusten 

massiiviosissa on rakentamiseen 

käytetty betonia, joka on koko 

elinkaaren aikaisilta ympäristökuormituksiltaan 

erittäin hyvä 

materiaali. Työmaalla pidettiin 

koko toteutuksen ajan yllä korkeaa 

työturvallisuustasoa. 

Onnistunut hanke 

Ämmässuon kaasuvoimala on 

onnistunut hanke. Se lisää merkittävästi 

uusiutuvan energian 

osuutta pääkaupunkiseudun 

sähköntuotannossa. Näin laitos 

edesauttaa saavuttamaan 

uusiutuvien energiamuotojen 

hyödyntämiselle asetettuja 

kansallisia ja kansainvälisiä tavoitteita. 

Hankkeen avulla saavutetaan 

pääkaupunkiseudun miljoonaa 

asukasta palvelevan 

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen 

energiaomavaraisuus. 

Lisäksi sähkönmyynnistä 

saatavilla tuloilla osaltaan vähennetään 

paineita jätemaksujen 

korotukselle. 

Valituissa ratkaisuissa käytettiin 

uusinta teknologiaa ja 

insinööriosaamista sekä sovellettiin 

korkeita laatu- ja työturvallisuusvaatimuksia. 

 

www.hsy.fi 


41

Suomen jätehuolto on jäljessä muista Pohjoismaista, 

JÄTTEENPOLTTO etenee – 

Yhdyskuntajätehuoltomme poikkeaa olennaisesti muista EU-maista. 

Suomessa tämä yhteiskunnallinen palvelu on suurelta osin jätetty markkinoiden 

hoidettavaksi, aluksi kuljetusten osalta ns. sopimusperusteisen 

jätteenkuljetuksen muodossa, sittemmin vähä vähältä yhä laajemmin. 

Energiahyödyntäminen kehittyy Suomessa nyt nopeasti uusien investointien 

ansiosta. Kotimaiset kokonaishyödyntämis- ja kaatopaikkatavoitteet 

saavutetaan näillä näkymin helposti, samoin EU:n kaatopaikkatavoitteet. 

Muista Pohjoismaista ollaan kuitenkin selvästi jäljessä. 

● Esko Meloni, DI 

Rosk’n Roll Oy Ab:n hallituksen 

varapuheenjohtaja/puheenjohtaja 

2002–10 

Suomen ensimmäinen koko 

maata koskeva jätehuoltolaki säädettiin 

1978. Hallituksen lakiehdotuksen 

perusteluissa 1975 lähdettiin 

siitä eurooppalaisesta periaatteesta, 

että jätehuolto jätteiden 

kuljetus mukaan lukien on 

kunnallinen palvelu, jonka kunta 

hoitaa asukkaidensa hyväksi. 

Lopulliseen 1.4.1979 voimaan astuneeseen 

jätehuoltolakiin tehtiin 

kuitenkin muutoksia, ja jätteen 

kuljetukset voitiin hoitaa keskitetysti 

kunnan järjestäminä tai 

sopimusperusteisesti. 

Kunnan järjestämä kuljetus: 

kunta hoitaa jätteen kuljetuksen 

ja loppukäsittelyn. 

Kuljetusyrittäjä(t) valitaan kilpailuttamalla. 

Sopimusperusteisessa kuljetusjärjestelmässä 

jätteen tuottaja 

tekee sopimuksen suoraan 

kuljetusyrittäjän kanssa, ja yrittäjä 

toimittaa jätteen käsittelyyn. 

Ekokem Oy Ab 

Hajautettu järjestelmä 

ainutlaatuinen Euroopassa 

Hajautettu kuljetusjärjestelmä on 

Euroopassa ainutlaatuinen, Suomen 

lisäksi se on käytössä tiettävästi 

vain Bulgariassa ja Puolassa. 

Kaikissa muissa EU-maissa jätehuolto 

ymmärretään yksiselitteisesti 

julkiseksi palveluksi, jonka 

viranomainen eli kunta hoitaa. 

Käytännössä vuoden 1979 jätehuoltolaki 

merkitsi vallitsevan 

tilanteen legitimoimista. Eräissä 

suurissa kaupungeissa kunta 

hoiti jätekuljetukset keskitetysti, 

kun taas maalaiskunnissa asukas 

itse sopi jätteidensä kuljetuksesta 

kaatopaikalle. Kunnista ylivoimainen 

enemmistö siis hoiti jätekuljetukset 

sopimusperusteisesti. 

Keskitetty jätteiden kulje- 

Ekokemin jätevoimalan 

bunkkeri. 


JÄTEHUOLTO 

mutta muutos on nyt alkanut 

entä lainsäädäntö 

tus on sittemmin vähitellen voittanut 

alaa – monessa kunnassa 

vasta pitkien riitojen jälkeen. 

Tämän päivän tilanne on fifty– 

sixty: enemmistö kunnista hoitaa 

kuljetukset sopimusperäisesti, 

kun taas enemmistö asukkaista 

on keskitetysti kilpailutetun kuljetuksen 

piirissä. 

Jätehuoltolakia – vuodesta 

1994 lähtien jätelakia – on vuosien 

saatossa täydennetty ja uudistettu 

useasti, viimeksi kesäkuussa 

2007. Nyt on meneillään 

lain kokonaisuudistus. Lopullista 

lakiehdotusta eduskunnalle odotetaan 

syksyllä 2010 ja uutta lakia 

2011. Ennakkotietojen mukaan 

uusi jätelaki säilyttää sopimusperusteisen 

kuljetuksen. Tosin 

nimi on vaihtunut, nyt puhutaan 

”jätteen haltijan järjestämästä 

jätteenkuljetuksesta”. 

Taistelu kuljetuksista – 

taistelu omistuksesta 

Taistelu kuljetuksista jatkuu edelleen 

ja on levinnyt koskemaan koko 

yhdyskuntajätehuoltoa. Yksityinen 

jäteala kyseenalaistaa kunnallisten 

toimijoiden oikeuden 

”monopolistiseen” jätteidenhallintaan 

ja haluaa saada mahdollisimman 

suuren osan jätteistä markkinoille 

kilpailtavaksi. Tavoitteena 

on tilanne, jossa markkinavoimat 

hallitsevat kaikkea, mikä suinkin 

voidaan hyödyntää. 

Kunnallisille laitoksille jätetään 

rippeet, se osa jätteistä, josta 

ei enää mitään irti saada tai joka 

sijaitsee niin hankalasti, että sopimusperäisen 

toimijan ei kannata 

sopimusvelvoitteitaan hoitaa. Viimeksi 

mainitusta saatiin oiva esimerkki, 

kun yksityinen jäteyhtiö 

yksipuolisella ilmoituksella irtisanoi 

jätteenkuljetussopimuksensa 

Multian kunnassa 2009. 

Vuonna 2007 tehdyllä lainmuutoksella 

”määriteltiin tarkemmin” 

kuntien määräysvallassa 

oleva yhdyskuntajäte. Samassa 

yhteydessä ”tarkennettiin 

pelisääntöjä”. Käytännössä kyse 

oli siitä, että palvelutoimialoilla, 

esim. kaupoissa ja hotelleissa, 

syntyvä yhdyskuntajäte siirrettiin 

pois kunnallisen jätehuollon 

vastuulta vapaille markkinoille. 

Markkinoille siirtyvä määrä on 

noin kolmannes Suomen yhdyskuntajätteen 

määrästä. Nyt valmisteilla 

oleva laki ei muuta 2007 

tehdyn lainmuutoksen periaatteita, 

mutta pyrkii tarkentamaan 

julkisen ja yksityisen jätehuollon 

vastuualueita. 

Vuoden 2007 lainmuutoksen 

perusteluissa todetaan mm. : 

Jätehuoltokustannukset 

nousevat niin kotitalouksien kuin 

palvelutoimialojen osalta. 

Jäteveron tuotto laskee. 

(Luonnollisesti myös kunnallisten 

jäteorganisaatioiden tulot laskevat, 

mutta tätä ei mainita.) 

Yksityisen jätehuoltobisneksen 

tulot kasvavat. (Tämä sanotaan 

varmuuden vuoksi neljään 

kertaan.) 

Esitetyillä muutoksilla ei ole 

varsinaisesti ympäristövaikutuksia. 

(Siitä huolimatta, että autokuljetuksia 

lisätään tuntuvasti.) 

Nämä perustelut kuvaavat 

herkällä tavalla niitä periaattei- 

Ekokem Oy Ab 

ta, joilla tämän päivän Suomessa 

tehdään ympäristölainsäädäntöä. 

Viimeisellä väitteellä – esitetyillä 

muutoksilla ei ole varsinaisesti 

ympäristövaikutuksia – ei 

ole mitään tekemistä tosiasioiden 

kanssa. 

Kun 10 kunnan ja 130 000 

asukkaan Rosk’n Roll -alue läntisellä 

Uudellamaalla siirtyi sopimusperusteisesta 

keskitetysti kilpailutettuun 

kuljetukseen, säästettiin 

200 000 vuotuista kuljetuskilometriä 

ja niiden ympäristövaikutukset. 

Lainmuutoksella 

rinnakkaiskuljetuksia selvästi lisättiin. 

Lisää rinnakkaiskuljetuksia 

näyttää olevan luvassa uuden 

jätelain myötä, ainakin pakkausten 

osalta. 

Jätteenpoltolla 

huono maine 

Suomen ensimmäinen yhdyskuntajätteen 

polttoon tarkoitettu 

laitos käynnistyi Helsingin Kyläsaaressa 

1961 ja seuraava starttasi 

Turussa 1975. Sen jälkeen alkoivat 

vaikeudet. Kyläsaaren laitos 

oli varustettu täysin riittämättömällä 

savukaasujen käsittelyllä, 

ja se jouduttiin massiivisen kansalaisprotestin 

vuoksi sulkemaan 

1983. Turun laitos puolestaan jatkoi 

toimintaansa ja oli 2007 asti 

Suomen ainoa yhdyskuntajätteelle 

tarkoitettu jätteenpolttolaitos. 

”Kyläsaari-syndrooman” vaikutuksesta 

seurasi noin 10 vuoden 

tauko, jonka aikana jätteenpolttoa 

ei virallisesti uskallettu 

edes mainita mahdollisena jätteenkäsittelymenetelmänä 

Suomessa. 

Jotain kuitenkin tapahtui: 

1990-luvun alussa alettiin selvittää 

mahdollisuutta erottaa jätteestä 

polttoainetta, joka soveltuisi 

poltettavaksi – lähinnä puunjalostusteollisuuden 

– leijupetikattiloissa. 

Tulokset olivat rohkaisevia, ja 

Jätekuorman tyhjennystä 

Ekokemin jätevoimalassa. 


43

ennen pitkää Suomessa poltettiin 

teollisuuden ja sähköntuottajien 

kattiloissa rinnakkaispolttona 

vuosittain lähes 500 000 tonnia 

kierrätyspolttoainetta. Kierrätyspolttoainetta 

käyttäviä kattiloita 

oli useita kymmeniä, ja polttomäärät 

vaihtelivat muutamasta 

tuhannesta kymmeniin tuhansiin 

tonneihin vuodessa. 

TAULUKKO 1. MASSA- JA RINNAKKAISPOLTON OMINAISUUKSIA 

Parametri Rinnakkaispoltto Massapoltto 

Polttoaine Esilajiteltu jäte (”vain paras palaa”) Esilajiteltu jäte (”kaikki palaa”) 

Polttotapa 

Rinnakkaispoltto olemassaolevassa leijukerroskattilassa 

Arinapoltto erillisessä jätevoimalassa 

Investointi Pieni (vain valvonta- ja puhdistuslaitteita) Suuri (uusi voimala, tehokas savukaasujen 

käsittely) 

Vaikutusaste *) 60 % jätteestä saadaan polttoon 100 % jätteestä saadaan polttoon 

Energiantuotanto *) 70 % jätteen kokonaisenergiasisällöstä 80 % jätteen kokonaisenergiasisällöstä 

Savukaasujen puhdistusvaatimukset 

EU-direktiivi lopetti 

rinnakkaispolton 2006 

EU:n jätteenpolttodirektiivi 

2000/76/EC asettaa kaikille jätettä 

polttaville laitoksille samat 

erittäin kireät vaatimukset poltto-olosuhteiden 

ja päästöjen 

suhteen. Vaatimukset astuivat 

voimaan 1.1.2006. Tämän seurauksena 

jätteen rinnakkaispoltto 

Suomessa loppui kuin seinään. 

2006 poltettiin enää 168 000 tonnia 

ja 2007 236 000 tonnia. 

Nyt poltto on vähitellen elpymässä. 

Useat voimantuottajat, 

mm. kaikki suuret puunjalostajat, 

ovat varustaneet osan laitoksistaan 

direktiivin vaatimusten 

mukaisiksi. 

Samaan aikaan kun rinnakkaispoltto 

eteni 2000-luvun 

alussa, heräsi Suomessa uudestaan 

keskustelu varsinaisesta sekajätteen 

poltosta eli ns. massapoltosta 

jätevoimaloissa. Useita 

projekteja on pantu vireille viime 

vuosina. Asiasta on käyty ja 

Löysät (normaalit voimakattiloiden 

vaatimukset) 

käydään edelleen kiivasta debattia 

lähinnä ympäristöjärjestöjen 

ja jätehuoltoihmisten välillä. Järjestöjen 

vastustus on hidastanut, 

mutta ei ole kokonaan pystynyt 

estämään polttolaitosten rakentamista. 

Ympäristöjärjestöt ovat saaneet 

tukea yllättävältä taholta, 

yksityisiltä ympäristöyrityksiltä 

Tiukat (jätteenpolton vaatimukset) 

Savukaasupäästöt Suuret Pienet 

Kiinteä jäte *) 

50 % alkuperäisestä jätteestä (lajittelurejekti, 

pohjakuona & kaasunpuhdistuspöly) 

10–25 % alkuperäisestä jätteestä (pohjakuona 

& kaasunpuhdistuspöly) 

*) Vaikutusaste, energiantuotanto (lämpö, sähkö + kaukolämpö) ja kiinteän jätteen määrä laskettu olettaen, että 

molemmissa menetelmissä polttoaineen valmistus aloitetaan samasta yhdyskuntajätemäärästä. 

Lähde: Matti Vattulainen, Ekokem Oy Ab, 2009. 

– jopa siinä määrin, että on alettu 

puhua mustavihreästä koalitiosta. 

Ympäristöyritysten yllättävä 

”ympäristömyönteisyys” on 

helppo ymmärtää: kaikki se jäte, 

joka menee jätevoimaloihin, on 

yritysten erilaisten jalostustoimien 

ulottumattomissa. 

Jätevoimaloiden rakentaminen 

on lähtenyt käyntiin 2000-lu- 

Monta tapaa hankkia standardeja 

Kuntatekniikan ammattilainen - Standardeilla varmistetaan 

tuotteiden yhteensopivuus ja laatu, lisätään turvallisuutta 

sekä edistetään kestävää kehitystä. 

Oletpa sitten vastuussa työn teettämisestä, toteutuksesta 

tai valvot työn laatua, voit hankkia oman alasi standardit 

SFS:stä. 

Standardeja saa perinteisesti paperilla tai pdf-tiedostona. 

Niitä voi ostaa yhden kerrallaan tai tehdä kestotilauksen 

- myös ONLINE-palveluna. 

Kysy lisää. Kerromme mielellämme vaihtoehtoisista 

tavoista hankkia standardeja! 

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 

Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki 

Puh. 09 149 9331, faksi 09 146 4914 

Internet www.sfs.fi, sähköposti sales@sfs.fi 


JÄTEHUOLTO 

TAULUKKO 2. SUOMEN YHDYSKUNTAJÄTEMÄÄRÄT JA KÄSITTELY 2006–08 

Vuosi Kokonaisjätemäärä Kierrätys Rinnakkaispoltto Jätevoimala Kaatopaikka 

1000 t % 1000 t % 1000 t % 1000 t % 1000 t % 

2006 2 566 100 839 33 168 7 54 2 1 504 59 

2007 2 675 100 953 36 236 9 74 3 1 411 53 

2008 2 768 100 884 32 347 13 131 5 1 406 51 

Taulukosta puuttuvat vuoden 2009 tilastot, jotka eivät ole vieläkään käytettävissä. 

vun puolivälin jälkeen. 2007 lopulla 

käynnistyi Riihimäellä ongelmajäteyhtiö 

Ekokemin sekajätettä 

polttava jätevoimala ja 

vuodenvaihteessa 2008–09 vastaava 

laitos Kotkassa. Useita muita 

projekteja on vireillä, tärkeimpänä 

pääkaupunkiseudulle tuleva 

noin 320 000 tonnin laitos, jonka 

rakentamisen on määrä alkaa 

ensi vuonna. 

Muita jo käynnissä olevia tai 

päätettyjä projekteja ovat mm. 

Westenergy Vaasassa, Oulun 

Energian jätevoimalaprojekti, 

Ekokem II sekä Tammervoima 

Tampereella. Muitakin on tulossa. 

Kaikkiaan voidaan arvioida, 

että Suomen jätteenpolttokapasiteetti 

(massapoltto + rinnakkaispoltto) 

tulee lähimmän viiden 

vuoden sisällä nousemaan 

ainakin 1–1,5 miljoonaan tonniin 

vuodessa. 

Massapoltto vai 

rinnakkaispoltto 

Massa- ja rinnakkaispoltto eroavat 

oleellisilta osiltaan toisistaan. 

Molemmat hyödyntävät esilajiteltua 

jätettä mutta toimivat lajittelun 

vastakkaisissa päissä. 

Rinnakkaispoltto, jota voitaisiin 

kutsua eräänlaiseksi rusinat 

pullasta -jätteenpoltoksi, vaatii 

polttoaineeksi jalostettua jätettä 

kuten pahvia, puuta ja muovia ja 

kilpailee materiaalikierrätyksen 

kanssa samoista jätteistä. 

Massapoltto puolestaan pystyy 

käsittelemään periaatteessa 

kaiken yhdyskuntajätteen, mutta 

käytännössä polttaa sitä, mitä 

esilajittelussa jää jäljelle, kun 

kierrätyskelpoiset osat ensin otetaan 

pois. 

Rinnakkaispolton vaatima investointi 

on kevyt. Koska poltto tapahtuu 

teollisuuden tai energiayhtiöiden 

olemassa olevissa leijupetikattiloissa, 

tarvitaan ainoastaan 

jätteenpolttoasetuksen vaatimat 

päästöjen monitorointi- ja jossain 

määrin tehostetut puhdistusjärjestelmät. 

Massapolton investointi on 

raskas, vähintään 100 miljoonaa 

euroa, sillä tarvitaan kokonainen 

arinakattilaan perustuva voimala 

sekä erittäin perusteellinen savukaasujen 

käsittely. 

Menetelmien ominaisuuksia 

on käsitelty tarkemmin taulukossa 

1. 

Sama vastakkainasettelu 

kuin kuljetuksessa 

Jätteenpoltossa vallitsee aivan sama 

vastakkainasettelu julkisten 

ja yksityisten toimijoiden välillä 

kuin jätteiden kuljetuksessakin. 

Julkiset toimijat kannattavat 

syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen 

energiahyödyntämistä 

jätevoimalassa: ympäristöpäästöt 

ovat pienemmät, lajittelu tehostuu, 

koko sekajäteongelma voidaan 

hoitaa, mutta tarvitaan isot 

investoinnit. 

Yksityiset puolestaan kannattavat 

rinnakkaispolttoa olemassaolevissa 

laitoksissa: ei tarvita 

suuria investointeja, lopputulos 

on kohtuullisen hyvä ja päästään 

tekemään bisnestä. Suomalaiseen 

kilpailutilanteeseen on kiinnittänyt 

huomiota mm. Suomen 

ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta 

jokin aika sitten tutkinut 

Kirkkaasti parempi 

Puhdasta vettä lähes 50 vuotta! 

Käänteisosmoosilaitteet 

UV-sterilisaattorit 

teollisuussuodattimet 

kotitaloussuodattimet 

uima-allassuodattimet 

kemikaalit 

Separtec Oy 

Varppeenkatu 28 21200 RAISIO puh. (02) 436 7300, fax (02) 436 7355 www.hoh.fi 


45

Antti-matonpesualtaat 

ja -mattomankelit 

Puhdasta mukavuutta 

matonpesuun. 

- moduulimitoitus, altaiden määrää 

helppo lisätä 

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään 

- oikea ergonomia 

Koskentie 89, 25340 KANUNKI 

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777 

project@antti-teollisuus.fi 

www.antti-teollisuus.fi 

VAAHTOLASI 

Kierrätyslasista 

ympäristöystävällistä 

rakennusmateriaalia 

Uusioaines Oy aloittaa vaahtolasin tuotannon 

tämän vuoden lopulla. 

Vaahtolasi on eristemateriaali, joka sopii erinomaisesti 

tie- ja talorakentamiseen. 

Kevyt ja kestävä murskemainen tuote, joka estää 

tehokkaasti roudan tunkeutumisen maahan. 

KYSY LISÄÄ p. (03) 4243 100 

Lasin luonto on kierto! 

www.uusioaines.com 

Kysy lisätietoja 

ja pyydä tarjous! 

“Muutos Suomen jätehuollossa 

on nyt alkanut.” 

OECD:n arviointiryhmä, joka 

raportissaan lempeän sarkastisesti 

esittää seuraavan suosituksen: 

”…muodostetaan yksimielinen 

käsitys jätteenpoltosta 

sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.” 

Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet 2016 

Käsittelymenetelmä Käsittely 

2006, % 

Käsittely 

2016, % 

Kompostointi & mädätys 7 20 

Materiaalikierrätys 25 30 

Poltto 9 30 

Kaatopaikoitus 59 20 

Yhteensä 100 100 

Suomi lisäämässä 

hyötykäyttöä 

Yhdyskuntajätettä syntyi 2006 

Suomessa 2 566 000 t (490 kg/ 

asukas), 3,3 prosenttia enemmän 

kuin 2005. Jätteestä 2/3 

muodostui kotitalouksissa. Jätteestä 

hyödynnettiin materiana 

(paperi, lasi, metalli, ym.) 

839 000 t ja energiana (rinnakkaispoltto 

& jätevoimala) 

222 000 t. Kokonaishyödyntämisaste 

oli 41 prosenttia. 

Kaatopaikalle vietiin 1 504 000 

t (59 %) sekajätettä. Kierrätyksen 

tehostumisen, uusien jätevoimaloiden 

sekä rinnakkaispolton 

elpymisen vaikutuksesta 

hyötykäytön osuus on nopeasti 

nousemassa ja kaatopaikoituksen 

laskemassa: 2008 kokonaishyödyntämisaste 

oli jo 50 prosenttia. 

Erityisesti energiakäyttö 

etenee nopeasti (ks. taulukko 

2 s. 45). 

Suomen tavoitteena on luonnollisesti 

ripeästi edelleen lisätä 

hyödyntämisastetta ja vähentää 

kaatopaikalle menevän jätteen, 

erityisesti biohajoavan jätteen, 

määrää. Maassa on 10.4.2008 

hyväksytty valtioneuvoston valtakunnallinen 

jätesuunnitelma 

vuoteen 2016. Suunnitelman 

mukaan 2016 yhdyskuntajätettä 

oletetaan muodostuvan suurin 

piirtein saman verran kuin 

2006. Jätteestä hyödynnetään 

biologisesti ja materiaalina yhteensä 

50, energiana 30 ja viedään 

kaatopaikalle 20 prosenttia 

(ks. jakauma alla). 

Suomen tavoitteet 

vaatimattomia 

Tavoitteet ovat hyvin samanlaiset 

kuin 2003 laaditussa biojätestrategiaehdotuksessa 

vuodelle 

2010, vain tavoitevuosi 

on siirtynyt eteenpäin. Biojätestrategian 

tavoitteet eivät toteutuneet. 

Nyt vaikuttaa siltä, 

että uudella suunnitelmalla on 

kaikki edellytykset toteutua ainakin 

energiakäytön ja kaatopaikoituksen 

osalta. Kokonaishyödyntämisaste 

80 prosenttia 

2016 on täysin mahdollinen, 

tosin energiantuotannon 

osuus nousee huomattavasti 

suuremmaksi kuin suunnitelmassa 

kaavaillaan. 

Muihin Pohjoismaihin verrattuna 

Suomen tavoitteet ovat 

vaatimattomat. EU:n kaatopaikkavaatimukset 

kyllä täytetään, 

mutta muuten ollaan 

vuosikausia jäljessä. Tanskassa 

ja Ruotsissa biojätteiden vieminen 

kaatopaikalle on ollut kiellettyä 

jo muutaman vuoden 

ajan, ja Norjassakin kielto on 

astunut voimaan 2009 alussa. 

Ruotsin 2009 tilastojen mukaan 

maan lähes 4,5 miljoonasta 

yhdyskuntajätetonnista kaatopaikalle 

ajettiin enää 1,4 prosenttia. 

Energiana hyödynnettiin 

48,4 prosenttia ja 49,2 prosenttia 

kierrätettiin materiaalina 

tai biologisesti. Loppu (1 %) 

oli ongelmajätettä. 

Muutos Suomen jätehuollossa 

on nyt alkanut, ja edistymisvauhti 

on kova. Biohajoavan 

jätteen kaatopaikkakieltoa 

uumoillaan Suomeen 2015. Ne 

jäteyhtiöt, jotka voivat ohjata 

jätteensä 

energiantuotantoon, 

ovat tavoitteiden 

toteuttamisessa 

etulyöntiasemassa. 

 


Henkilö(kohtaisia)autokokemuksia 

Eräänä tavallistakin tavallisempana 

maanantaiaamuna viitisen 

vuotta sitten olin bussissa matkalla 

töihin. Katselin ohi ajavia henkilöautoja, 

joissa lähes kaikissa tuntui 

olevan yksi ihminen. Bussikaistan 

viereiselle kaistalle ajoi hopeanharmaa 

henkilöauto. Käänsin pääni 

pois, ennen kuin verkkokalvoilleni 

piirtynyt kuva oli saavuttanut tajuntani. 

Kun lopulta käsitin, mitä 

olin nähnyt, oli pakko katsoa uudestaan. 

Hieraisin silmiäni vielä kerran, 

mutta totta se oli: viereisellä kaistalla 

yksin ajavan mieskuljettajan housujen 

vetoketju oli auki. Hänelle oli 

lisäksi ilmiselvästi tullut aamulla kiire, 

sillä kalsareiden laittamiseen ei 

ollut jäänyt aikaa. Ja kuin pisteenä 

iin päälle herran tiedätte-kyllämikä 

oli juhlakunnossa – ja erittäin 

näkyvillä. Koska itse istuin bussissa 

miestä ylempänä, näin hänet vain 

vatsasta alaspäin ja hänen kasvonsa 

jäivät peittoon. Samalla tasolla 

hänen vieressään ajavat henkilöautonkuljettajat 

taas eivät nähneet 

kuin miehen ylävartalon, joten rajoitetun 

ekshibitionismin harjoittaminen 

oli turvallista, vaikkakin outoa 

ja jokseenkin häiritsevää. 

 

Autoiluun liittyy muutama muukin 

unohtumaton muisto. Äitini 

ajoi autokoulun odottaessaan minua. 

Vaikka siitä en luonnollisesti 

mitään muista, olen aina saanut 

unen helposti autossa. Kun vanhin 

siskoni hermostui passiiviseen istumiseen 

ja keskimmäinen siskoni 

voi pahoin, niin minä nukahdin. 

Auto ei lapsuudessani kuulunut arkipäivään, 

vaan sillä mentiin lähinnä 

mökille ja muille pitkille matkoille. 

Auto oli turvallinen paikka: koko 

viisihenkinen perheemme lähekkäin, 

samassa pienessä tilassa. 

Ensimmäinen autoiluun liittyvä 

ahdistava muistoni on 1980-luvun 

alusta. Lemmikkikissamme Kalle 

oli karannut kotoa, ja löysimme 

hänet parin korttelin päästä kuolleena, 

yliajettuna. Kallen vasen silmä 

roikkui poskella melkein kuin 

isona kyyneleenä, tyhjän silmäkuopan 

alla. 

 

Autokouluun menin jo 17-vuotiaana, 

kuten suurin osa ystävistänikin. 

Autokoulu oli kallis. Sen vuoksi 

en juuri ottanut ylimääräisiä ajotunteja, 

vaikka olisin niitä sekä tarvinnut 

että halunnut. Sain kortin ensimmäisellä 

yrittämällä, ja siitä alkoi 

omatoiminen ajamisharjoitteluni. 

Sitä ei tosin olisi tapahtunut ilman 

äitini painostusta. Minä kun pelkäsin 

kuollakseni, että tapan jonkin 

tai jonkun: koiran, kissan, siilin tai 

mikä pahinta, ihmisen. 

Kun ystäväni saivat kinuta vanhemmiltaan 

autoa lainaksi, niin minun 

äitini pakotti minut ajamaan. 

Hän oli sitä mieltä, että kun ajokortti 

kerran oli hankittu, piti sitä 

oppia hyödyntämään, jottei se jäisi 

kalliiksi henkilöllisyystodistukseksi. 

Painostuksen tuloksena totuin 

ajamiseen ja aloin jopa nauttia siitä. 

Onneksi opiskeluaikainen köyhyys 

pelasti minut peruuttamattomalta 

autoriippuvuudelta. 

 

Olen ollut mukana kolarissakin. 

Isäni työskenteli 1990-luvulla joitakin 

vuosia Pakistanin pääkaupungissa 

Islamabadissa, jossa olin käymässä. 

Olimme autossa pysähtyneenä 

punaisissa valoissa, kun samaan 

risteykseen ajoi kaksi muuta 

autoa, toinen punaista ja toinen 

keltaista päin. Punaisia päin ajaneella 

oli iso maastoauto, joka törmäsi 

jälkivihreillä kulkeneeseen ja 

ajautui siitä meidän automme kylkeen. 

Kaikki tapahtui parissa sekunnissa. 

Näen silti vieläkin maastoauton 

valot ja sen tulevan suoraan 

kohti. 

Isku oli melkoinen. Automme 

pomppasi törmäyksen voimasta 

useita metrejä, jalkakäytävän reunakiven 

yli. Pahiten vaurioitui kuljettajan 

puoli, ikkunat menivät säpäleiksi 

ja ovi tuli sisään. Oli suoranainen 

ihme, että kolarissa ei kellekään 

meistä kolmen auton matkustajasta 

käynyt juuri mitään. Niskoja 

naksahteli, saimme lasista naarmuja 

ja törmäyksen voimasta aiheutuneita 

mustelmia, mutta muilta fyysisiltä 

vammoilta säästyimme. 

 

Auto on hyödyllinen väline, joka 

säilyttänee jossain muodossa 

asemansa pitkään. Uskon kuitenkin, 

että autoilu tulee kallistumaan 

ja hankaloitumaan. Ilmastonmuutos 

aiheuttaa paineita, mutta vaikka 

sen uhka jätettäisiin huomiotta, 

loppuu kaupungeista tila ja ehkä 

halukin ehtymättömien autovirtojen 

majoittamiseen. Teiden rakentaminen 

ratkaisee harvoin liikenneongelmia, 

mutta lisää kustannuksia 

uusien ylläpidettävien väylien 

myötä. 

Poliitikkojen ja virkamiesten tehtävänä 

on pitää huolta siitä, että 

ihmiset voivat tehdä ympäristöllisesti 

ja taloudellisesti kestäviä asumisvalintoja. 

Autoilun tarvetta tulee 

vähentää esimerkiksi tiiviin yhdyskuntarakenteen 

avulla. Myös 

muita kilpailukykyisiä kulkumuotoja 

tarvitaan. 

Helppoa autoilun vähentämiseen 

houkuttelu ei kuitenkaan tule olemaan. 

Sillä kuten viiden vuoden takainen 

työmatkakokemuksenikin 

osoittaa, joidenkin mielestä autoilun 

suomat vapaudet ilmiselvästi 

vaan ovat liian innostavia. 

Mette Granberg 

on 34-vuotias liikennetekniikan 

DI, joka 

työskentelee liikennesuunnittelijana 

HSL 

Helsingin seudun 

liikenteessä. 

. 


47

ETL: TALOUSVEDEN ELINTARVIKEKÄYTTÖ 

SELKEÄSTI VESIHUOLTOLAKIIN 

Elintarviketeollisuusliiton 

mukaan talousveden elintarvikekäyttö 

tulisi ottaa 

selkeästi vesihuoltolain 

piiriin. Uuden lain valmistelussa 

elinkeinoelämää ei 

ole kuultu, ja sopimustilanteissa 

yritysten neuvotteluasema 

monopoliasemassa 

olevan talousveden toimittajan 

kanssa vaihtelee kunnittain. 

Ellei vesihuoltolain 

piiriin kuuluta, niin epävarmuus 

sekä veden toimittamisesta 

että toimitusehdoista 

jatkuu. 

Talousvesi on keskeinen elintarvikkeiden 

raaka-aine. Talousveden 

hyvä laatu, puhtaus ja luotettava 

saatavuus ovat kriittisiä elintarvikeyrityksen 

toiminnalle toimialasta 

riippumatta. Tuotteessa tarvittavan 

veden määrään nähden 

elintarviketeollisuus käyttää vettä 

monikertaisia määriä puhdistukseen 

sekä prosesseissa esimerkiksi 

höyrynä ja jäähdytysvetenä. Vettä 

tarvitaan lisäksi henkilökunnan 

hygienian ylläpitämisessä. 

Pääsääntöisesti vesihuolto toimii 

Suomessa hyvin. Jos vettä ei 

tule tai sen laatu ei täytä vaatimuksia, 

toiminta elintarvikeyrityksessä 

yleensä pysähtyy. Jos vedessä 

on mikrobiologisia ongelmia 

eikä niistä saada nopeasti tietoa 

tuotantoon, ongelma voi riskituotteiden 

mukana siirtyä kuluttajille. 

Tuotetyypistä riippuen riski 

voi levitä nopeasti, esim. tuoretuotteiden 

mukana jopa vuorokaudessa 

kuluttajille asti eli nopeammin 

kuin mikrobiologisten 

testien tulokset laboratoriossa valmistuvat. 

48 Kuntatekniikka 6/2010 

Elintarvikekäyttö selvästi 

lain piiriin 

Vesihuoltolain muutosta on valmisteltu 

pitkään, ja muutosehdotus 

on nyt lausunnolla. Elintarvikekäytön 

ja elintarvikeyritysten 

kuuluminen lain soveltamisalaan 

on ollut kiistanalaista. Elintarviketeollisuusliitto 

on esittänyt elintarvikekäytön 

ottamista selvästi soveltamisalueen 

piiriin, mutta esitystä 

ei ole otettu huomioon uuden 

lain valmistelussa. 

Vesihuoltolain nykyinen soveltamisala 

on konkretisoitunut elintarvikeyrityksille 

mm. hitaana tiedottamisena 

ongelmatilanteissa. 

Yritykset ovat voineet kuulla viranomaisten 

antaman veden keittokehotuksen 

vasta yleisölle tarkoitetusta 

alueradion tiedotteesta. 

Suositeltu toimenpide-ehdotus 

– veden keittäminen – ei yleensä 

ole mahdollinen elintarvikeyrityksessä 

vaan toiminta joudutaan 

keskeyttämään. 

Toinen tilanne, jossa lain soveltamisalan 

ulkopuolelle jääminen 

konkretisoituu elintarvikeyrityksissä, 

on virheellisen toimituksen aiheuttaman 

taloudellisen vahingon 

korvaaminen (kontaminoituneet 

tuotteet, tuotantokatkokset, takaisinvedot 

ym.). Vesilaitos ei ole 

ollut vahingonkorvausvelvollinen, 

ellei siitä ole erikseen mainittu veden 

toimitussopimuksessa, koska 

talousveden käyttö elintarvikeyrityksissä 

ei kuulu vesihuoltolain soveltamisalaan. 

Hyviä käytännön 

toimenpiteitä on jo tehty 

Jos elintarvikeyritys on kunnallisesti 

merkittävä työnantaja ja vesilaitos 

yhteistyöhaluinen, on vesihuoltoa 

kehitetty eräissä kunnissa 

erittäin hyvin yritysten toiveet 

huomioiden. Muutamat vesilaitokset 

ovat jo asentaneet elintarvikeyrityksen 

syöttövesiputkeen 

jatkuvatoimisia pH- tai sameusmittareita 

(lakisääteinen laatuseuranta 

on harvaa 2 vko–2 kk 

välein) indikoimaan muutoksia 

veden laadussa. Elintarvikeyritykseen 

on vedetty myös vaihtoehtoinen 

vedensyöttöputki kunnan 

toimesta toisesta vesilähteestä 

häiriöttömän toiminnan mahdollistamiseksi. 

Valveutuneet elintarvikeyritykset 

ovat hankkineet vedenpuhdistuslaitteita 

oman toiminnan turvaamiseksi. 

Elintarvikeyritysten 

käytössä on mm. jatkuvatoimisia 

suodattimia, UV-puhdistuslaitteita 

ja sisäisten putkien kloorausmahdollisuus. 

Vaihtoehtoisten vesilähteiden 

käyttöön on elintarvikeyrityksissä 

varauduttu esim. kunnostamalla 

vanhoja kaivoja tai asentamalla 

vastaanottoputki tankkiautolla 

toimitettavalle vedelle. 

Vesiepidemian laajentumisen 

estäminen paikallisesta ongelmasta 

alueelliseksi tai valtakunnalliseksi 

elintarvikejakelun kautta on 

tärkeää. Haasteena on saada vesilaitos 

tiedostamaan asiakasyrityksen 

omaan toimintaan liittyvät 

riskit ja niiden vaikuttavuus eli 

muutkin riskitekijät kuin mahdollisesta 

takaisinvirtauksesta tai virheellisestä 

kytkennästä vesilaitokselle 

aiheutuvat riskit. 

Ilman vesihuoltolain velvoitetta 

yhteistyön kehittyminen on yksittäisten 

henkilöiden aktiivisen toiminnan 

varassa. Lain uudistumisen 

myötä elintarviketurvallisuusnäkökulma 

toivottavasti huomioidaan 

selkeästi myös vesipassikoulutuksessa. 

Vesihuolto kolmen 

ministeriön alaisuudessa 

Ympäristöministeriö ja maaja 

metsätalousministeriön yleinen 

osasto vastavat vesilaista (luonnonvedet), 

ympäristönsuojelulaista, 

maankäyttö- ja rakennuslaista 

sekä vesihuoltolaista (talousvesi). 

Sosiaali- ja terveysministeriö 

vastaa terveydensuojelulaista sekä 

vesihuoltolain asutuksen ja kiinteistöjen 

talousveden saannista ja 

talousveden laatuvaatimuksista. 

Maa- ja metsätalousministeriön 

elintarvike- ja terveysosasto vastaa 

elintarvikelaista ja pakatun veden 

laatuvaatimuksista. Talousvesi 

muuttuu elintarvikkeeksi, kun 

se tulee hanasta ja käytetään elintarvikkeena 

tai pullotetaan myytäväksi 

juomaksi. Kotona hanasta 

juotava vesi on talousvettä. 

Elintarviketeollisuusliitto suhtautuu 

myönteisesti uuteen lakiehdotukseen, 

jolla talousveden valvonnan 

ohjaus siirretään Valviran alaisuudesta 

Eviran alaisuuteen. 

Poimintoja muista talousvettä 

ohjaavista säädöksistä: 

Euroopan neuvoston direktiivi 

83/98/EY on otsikoitu suomeksi 

direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun 

veden laadusta ja siihen 

on sisällytetty myös elintarviketeollisuudessa 

käytettävä vesi. Tästä 

direktiivistä käytetään puhekielessä 

usein tahattomastikin nimeä 

”juomavesidirektiivi”, joka suotta 

rajaa elintarvikekäytön soveltamisalueen 

ulkopuolelle. Direktiivin 

mukaan talousveden laadun on 

oltava vaatimusten mukaista siinä 

kohdassa, jossa sitä otetaan hanoista 

tai käytetään elintarvikkeita 

tuottavassa yrityksessä. 

Kansallinen MMM:n vesihuoltolaki 

119/2001 viittaa 3 pykälän 

talousveden määritelmissä 

STM:n terveydensuojelulakiin 

(763/1994), joka määrittelee talousveden 

seuraavasti: 

Talousvedellä tarkoitetaan 

(luonnon kivennäisvettä ja lääkinnällisiin 

tarkoituksiin käytettävää 

vettä lukuun ottamatta) 

– kaikkea vettä, joka on tarkoitettu 

juomavedeksi, ruoan valmistukseen 

tai muihin kotitaloustarkoituksiin 

– kaikkea vettä, jota elintarvikealan 

yrityksissä käytetään elintarvikkeiden 

valmistukseen, jalostukseen, 

säilytykseen ja markkinoille 

saattamiseen (lisäys tehty 

19.5.2000/441). 

Em. säädösten mukaan voidaan 

tulkita, että veden elintarvikekäyttö 

ja elintarvikealan yrityksien 

tulisi kuulua vesihuoltolain 

piiriin. 

Elintarvikekäyttö on 

juomavettä suurempaa 

Elintarviketeollisuusliiton selvityksen 

mukaan yli 85 prosenttia elintarvikeyrityksistä 

kuuluu vesihuol-

tolaitosten ylläpitämän vesihuollon 

piiriin. Muutos omien vesilähteiden 

käytöstä yhteiskunnan vesihuollon 

käyttäjäksi on tapahtunut 

parinkymmenen viime vuoden 

aikana. Elintarviketeollisuus 

käyttää yhteensä yli 16 miljoonaa 

kuutiota talousvettä vuosittain. 

Tämä on noin kolme kertaa 

enemmän kuin Suomen väestön 

juomaveden teoreettinen tarve 

(5,2 milj. hlöä x 2–3 litraa x 365 

päivää = noin 4–5 milj. m³ / v). 

Elintarvikelainsäädäntö edellyttää, 

että elintarviketeollisuudessa 

myös muun kuin tuotteeseen jäävän 

veden tulee täyttää talousveden 

vaatimukset. Tämä jää usein 

huomiotta laskettaessa vain vesihuoltolain 

piiriin kuuluvan asutuksen 

juomaveden ja elintarvikekäytössä 

tarvittavan talousveden 

määrää. Vuosittain käytetyn talousveden 

kokonaismäärästä juomavesi 

ja elintarvikkeiden valmistuksessa 

kotitalouksissa sekä elintarvikeyrityksissä 

yhteensä käytetty 

talousvesi – arviolta noin 21 

milj. m³ / v – ovat vain muutama 

prosentti talousveden kokonaisvolyymistä, 

mutta merkittävä väestön 

hyvinvoinnin ja elintarviketurvallisuuden 

kannalta. 

Vesihuollon kehittäminen 

yhteinen tavoite 

Vesihuoltolaitoksilla on Suomessa 

laajat vesivarat käytössään sekä 

erinomainen alan osaaminen. 

Niiden kehittäminen on elintarviketeollisuudenkin 

etujen mukaista. 

Alueen elintarviketeollisuus olisi 

tunnustettava asujaimistoon 

rinnastettavaksi veden käyttäjäksi. 

Päällekkäisiä vesijärjestelmiä ei 

kannata rakentaa. Talousvesiputkiston 

uusimisella voidaan ennaltaehkäistä 

putkistorikoista johtuvia 

epidemioita. Se on välttämätön investointi 

tulevaisuuteen. 

Nykyinen vesihuoltolaki ei ole 

selvästi luonut vesilaitoksille velvoitetta 

myös alueen elintarvikeyritysten 

veden saannin ja toimitettavan 

veden laadun turvaamisesta. 

Veden hankinta on kuitenkin 

yleensä toteutettu yritysten ja 

vesilaitosten kanssa yhteistyössä. 

Elintarviketeollisuuden kannalta 

on tärkeää hyvä yhteistyö vesihuoltolaitosten 

kuten muidenkin 

raaka-ainetoimittajien kanssa. 

Kaikkien osapuolien etu on pienemmän 

riskin menetelmä eli häiriötilanteessa 

nopea tiedottaminen, 

tarvittaessa ennakoiden hallittu 

elintarviketuotannon keskeytys 

ja/tai siirtyminen varavesilähteiden 

käyttöön elintarvikeyrityksen 

sisäisten putkistojen ollessa 

vielä puhtaita. Yhteisenä tavoitteena 

tulee olla kaupallisesti kohtuullinen, 

häiriötön talousveden 

toimitus, turvalliset elintarvikkeet 

kuluttajille sekä nopea tiedonkulku 

ja riskien minimointi yritysten 

välillä ongelmatilanteissa. 

Elisa Piesala 

toimialapäällikkö 

Elintarviketeollisuusliitto ry 

■ Kuntatekniikan toimitus 

ottaa mielihyvin tälle 

palstalle lukijoidensa 

mielipiteitä, palautetta, 

keskustelunherätyksiä tai 

pohdintoja ajankohtaisista 

ja ajattomista aiheista. 

toimitus@kuntatekniikka.fi 


49

Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma 

Yhdyskuntatekniikka 2011 

Turun Messu- ja Kongressikeskus 

18.–20.5.2011 

Koko ala yhdessä näyttelyssä. 

www.yhdyskuntatekniikka.fi

TURUN 

MYLLYSILLAN 

rakennusurakoitsija 

on valittu 

● Turun uuden Myllysillan rakennusurakoitsijaksi 

on valittu Insinööritoimisto 

Seppo Rantala Oy. 

Urakoitsija valittiin avoimella menettelyllä. 

Urakkatarjouksia jätettiin 

määräaikaan mennessä viisi. 

Tarjoukset pisteytettiin painotettuna 

siten, että urakan kokonaishinnalla 

oli 70 prosentin painoarvo 

ja urakka-ajan pituudella 

30 prosentin. 

Voittaneen tarjouksen urakkahinta 

on noin 5,4 miljoonaa 

euroa. Hinta sisältää sillan raken- 

Havainnekuva WSP Finland Oy 

Uuden Myllysillan kannen muoto muistuttaa lentokoneen siipeä. Päällysrakenteen teräspalkit 

ovat säänkestävää terästä. ’Myllyn Teräksen’ pääsuunnittelija on WSP:n Sami Niemelä. 

tamisen sekä siihen liittyvät katutyöt. 

Rakennustyöt alkavat lokakuussa, 

ja urakka valmistuu 

vuoden kuluttua syyskuussa. 

Turun kaupunginhallitus valitsi 

kesäkuussa uudeksi Myllysillaksi 

WSP Finland Oy:n suunnitteleman 

”Myllyn teräs” -sillan. 

Silta on kolmiaukkoinen, ja sen 

jännevälit ovat 27+36+27 metriä. 

Sillan välituet perustetaan 

porapaaluilla kallion varaan. 

Se on liittorakenteinen jatkuva 

palkkisilta. Siltakannen hyötyleveys 

on 20 metriä. 

Tuulivoimakaavoitus 

sujuvammaksi 

lakimuutoksella 

● Hallitus esittää maankäyttö- ja 

rakennuslakiin muutoksia, joilla 

tuulivoimakaavoitusta sujuvoitettaisiin 

ja rantarakentamisen toimivaltaa 

siirrettäisiin ELY-keskuksilta 

kunnille. 

Lakiehdotuksen mukaan tuulivoiman 

rakentamislupa voitaisiin 

vastedes myöntää suoraan yleiskaavan 

perusteella. Yleiskaavassa tulisi 

tällöin kiinnittää erityistä huomiota 

tuulivoimarakentamisen maisemaja 

ympäristövaikutuksiin. 

Rantarakentamisessa kunnan viranomainen 

ratkaisisi poikkeusluvan 

kaavoittamattomalla alueella, 

kun kyseessä on olemassa olevan 

asuinrakennuksen korvaaminen tai 

laajentaminen. ELY-keskus ratkaisisi 

edelleen poikkeusluvan, joka merkitsee 

kokonaan uuden rakennuspaikan 

ottamista käyttöön. 

Fortum mukaan 

Pohjois-Ruotsin jättimaatuulipuistoon 

● Fortum hankkii 40 prosenttia 

Blaikenin tuulivoimahankkeesta, 

jossa toisena omistajana on ruotsalainen 

Skellefteå Kraft. Kumppaneiden 

yhteisyritys Blaiken Vind AB 

suunnittelee aloittavansa tuulipuiston 

rakentamisen Blaikenin alueelle 

Pohjois-Ruotsiin. 

Tuulipuistoon on suunnitteilla 

100 tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho 

nousee 250 megawattiin. Blaikenista 

on tulossa yksi suurimmista 

maalle rakennetuista tuulipuistoista 

Euroopassa. Sen 600–720 megawattitunnin 

arvioitu vuosituotanto 

vastaa 150 000 kotitalouden vuotuista 

sähkönkulutusta. 

Työt aloitetaan 2011, ja puiston 

on tarkoitus valmistua 2015. Kokonaisinvestointi 

hankkeen aikana on 

enintään 400 miljoonaa euroa. 

Lahden seudun 

kunnat tiivistävät 

vesiyhteistyötään 

● Lahti Aqua Oy laajentaa johtokartta- 

ja kunnossapitojärjestelmänsä 

seudulliseksi tämän ja ensi 

vuoden aikana. Yhtiö sekä Orimattilan, 

Nastolan ja Kärkölän kunnat 

ovat päättäneet vesihuoltoverkostojen 

johtokartta- ja kunnossapitojärjestelmän 

toteuttamisesta. Hollolassa 

seudullinen järjestelmä otettiin 

käyttöön jo 2008. 

Lahti Aqua Oy:llä on vastuullaan 

noin 2 000 km:n verkosto. Sopimuksen 

tehneiden kuntien vesihuoltoverkoston 

yhteispituus on 

noin 1 000 km. 

Tallinnan jätevesilaitos 

investoi 

typenpoistoon 

● Aquaflow Oy toimittaa Tallinnan 

Vedelle Biostyr®-suodattimen tehostamaan 

typenpoistoa Paljassaaren 

jätevedenpuhdistamolla. Laitos 

on tarkoitus ottaa käyttöön heinäkuussa 

2011. 

Toimitus sisältää jälkidenitrifikaatiosuodattimen 

prosessisuunnittelun, 

päälaitteet, 

asennusvalvonnan ja käyttöönoton. 

Ensi vaiheessa suodattimella 

käsitellään noin 60 

prosenttia jätevedestä. Tallinnan 

jälkidenitrifikaatiosuodatin 

vähentää merkittävästi Itämereen 

tulevaa typpikuormaa, 

noin 300 tn typpeä/vuosi. Tämä 

on noin kolmasosa siitä 

Itämeren typpikuormasta, jonka 

Viro on sitoutunut vähentämään 

Helcomin suositusten 

mukaisesti 2016 mennessä. 

Ympäristörakentamisen tuotteet 

Eg- Trading Oy 

Kivikorit 

Viherkatot 

Maakennot 

Eroosiomatot 

Maakatekankaat 

www.eg-trading.fi 

p. 09 298 9924 


51

Joensuu, Jyväskylä, Itä-Uudenmaan Jätehuolto ja Turku innovaatiokilpailun kärkeä 

TULEVAISUUDEN KESTÄVÄ KUNTA hyödyntää jätteensä 

Jätteiden ja puhdistetun jäteveden 

energiahyötykäyttö oli punaisena 

lankana useissa 

Tulevaisuuden kestävä kunta 

-kilpailun kärkiehdotuksissa. 

Tekesin ja Kuntaliiton yhteistyökumppaneidensa 

kanssa järjestämän 

kilpailun voittajat julkistettiin 

Kuntamarkkinoilla Helsingissä 

15.9. 

TEKSTIT Paavo Taipale 

KUVAT Heli Sorjonen 

● Kilpailussa haettiin kunnista 

kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen 

hillinnän kannalta hyviä 

ideoita, joista olisi mahdollista 

jalostaa Tekes-rahoitteinen kehittämishanke. 

Kahdenkymmenen 

ehdotuksen joukosta valikoitui 

neljä hankeideaa palkittaviksi. 

– Monesti toimivat ja kestävät 

uudet toimintamallit ja ideat syntyvät 

käytännön tasolla. Tarvitaan 

tapoja rohkaista ihmisiä tuomaan 

esille uusia ideoitaan, sanoi kilpailun 

kunniakirjat jakanut hallintoja 

kuntaministeri Tapani Tölli. 

Puhdistetun jäteveden 

lämpö talteen 

Joensuussa valmistellaan Penttilänrannan 

entisen saha-alueen 

käyttöönottoa asuin- ja liikerakentamiseen. 

Palkitussa hankeideassa 

esitetään noin 200 000 

kerrosneliömetrin asuinalueen läheisyydessä 

sijaitsevan puhdistamon 

tuottaman puhdistetun jäteveden 

lämmön hyödyntämistä 

asuntojen lämmityksessä joko 

keskitettynä tai hajautettuna lämpöpumppuratkaisuna. 

– Olemme rakentamassa kokonaan 

uutta kaupunginosaa ja 

pääsemme alusta lähtien vaikuttamaan 

rakennushankkeiden ohjaukseen. 

Jäteveden lämmön hyödyntäminen 

osoittautui eri lämmitystapavaihtoehdoista 

mielenkiintoisimmaksi, 

kertoi Joensuun tekninen 

johtaja Anu Näätänen. 

Penttilänrannan laitos olisi 

selvästi pienempi kuin Suomessa 

tähän asti rakennetut jäteveden 

lämpöä hyödyntävät laitokset. 

Uutta on myös liiketoiminnan 

yhteistyömallin kehittäminen. 

Penttilänrannan lämmitysratkaisuja 

on esitelty Kuntatekniikassa 

4/2010, s. 42. 

Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli luovutti kunniakirjat innovaatiokilpailussa 

palkituille. Vuorossa Itä-Uudenmaan Jätehuolto 

Oy:n ajojärjestelijä Marina Bäcklund-Kuikka. 

Palkittujen hankeideoiden taustaorganisaatioiden edustajat, 

vas. tekninen johtaja Anu Näätänen Joensuusta, ajojärjestelijä 

Marina Bäcklund-Kuikka Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:stä 

Turun ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen ja yleiskaavapäällikkö 

Leena Rossi Jyväskylästä. 

Yhdyskuntakehitystä 

seurataan ”reaaliajassa” 

Jyväskylässä on kehitetty maankäytön 

suunnittelutyökalua 

Kymppi®-ohjelmaa, jolla on pyritty 

varmistamaan ajantasainen 

yhdyskuntakehityksen seuranta. 

Tuloksena on ainutlaatuinen ratkaisu 

kuntien yleisimpään ongelmaan, 

maankäytön, asumisen, 

liikenteen ja palveluiden 

yhteensovittamiseen siten, että 

palvelut ovat saavutettavissa ja 

taloudellisesti hallittavissa. 

– Vaikka tonttituotannon ja 

palvelutuotannon yhteensovittamisen 

yhtälö on vaikea, innovaatiomme 

kesti myös kuntien 

yhdistymisen ja palvelee nyt 

130 000 asukkaan Jyväskylää, 

yleiskaavapäällikkö Leena Rossi 

vakuutti. 

Rossin mukaan kytkennän 

palveluprosesseihin ja niiden 

tiloihin on oltava kunnossa. 

Kumppaneina ovat päivähoito, 

opetustoimi ja tilapalvelu. Innovatiivisuus 

toimintatavassa liittyy 

paikkatiedon käyttöön ihmisten 

välisen yhteistyön ja päätöksenteon 

tukena. 

– Haluamme, että asuinalueiden 

rakentamispäätökset ja 

investoinnit palvelutoimipisteisiin 

tai niiden harmilliset lakkautukset 

olisivat yhteisesti perusteltuja. 

Yhteistyötä helpottavat 

varsin yksinkertaiset verkkoselainpohjaiset 

ratkaisut. 

Ehdotuksessa uutta on paikkatiedon 

aiempaa parempi hyödyntäminen. 

Idean kehittämiseen 

osallistuvat kaupungin 

kaavoitusosaston lisäksi Tampereen 

teknillinen yliopisto ja 

ohjelmistotoimittaja. 

– Solmimme tiiviimpiä yhteyksiä 

myös muihin kaupunkeihin. 

Teemme jo yhteistyötä Oulun 

ja Vantaan kanssa. Saamme 

myös käyttöömme kehittyneempää 

paikkatietoteknologiaa 

ja jaamme verkossa enemmän 

tietoa toimintatavastamme, 

Rossi kertoi. 

Monilokeroauto punnitsee 

kotitalousjätteet 

Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy 

toi kilpailuun idean monilokeroastiasta 

kotitalousjätteille. Astiasta 

jätteet tyhjennetään jätemäärät 

punnitsevaan monilokeroautoon. 

Idean kehittäminen 

toimivaksi järjestelmäksi edistäisi 

kierrätystä erityisesti pientaloalueilla. 

Ehdotuksen uutuusarvo on 

kahden teknologian, monilokerokeräyksen 

ja painoon perustuvan 

jätemaksun yhdistämisessä 

ja jätekustannusten aiempaa 

paremmassa kohdentumisessa. 

Punnitukseen ja todellisiin 

määriin perustuvalla laskutuksella 

on mahdollista muuttaa 

ihmisten käyttäytymistä ja siten 

vaikuttaa jätemäärien vähentämiseen. 

Useamman jätelajin ke- 


Puupolttoaineilla päästöt pienevät, hakelämmitys säästää ja työllistää 

MIKKELI JA HIRVENSALMI uusiutuvan energian kärkikuntia 

Kuntamarkkinoilla palkittiin myös 

uusiutuvan energian kuntia: 

Mikkeli käytön lisäämisestä ja 

Hirvensalmi lämmitysratkaisuista. 

● Suomen Yrittäjät järjesti yhdessä 

Energiateollisuus ry:n, Kuntaliiton, 

MTK:n, työvoima- ja elinkeinoministeriön 

ja ympäristöministeriön kanssa 

Uusiutuvan energian kunta 2010 

-kilpailun. Tarkoituksena oli edistää 

uusiutuvan energian käyttöä ja löytää 

hyviä esimerkkejä kunnista. 

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 

esitteli palkintojenjakotilaisuudessa 

hallituksen uusiutuvan 

energian tukipakettia, jonka tavoitteena 

on nostaa energiapuun käyttö 

noin viidestä miljoonasta kiintokuutiosta 

noin 13 miljoonaan. Uu- 

Ministeri Mauri Pekkarinen haluaa 

vauhtia tuulivoimahankkeiden 

lupaprosesseihin. 

Hirvensalmen kunnanjohtaja 

Seppo Ruhanen: Hakelämpö on 

kannattavaa. 

siutuvan energian tuki talousarviossa 

noussee ensi vuoden runsaasta 

200 miljoonasta eurosta lähes 350 

miljoonaan 2020 mennessä. 

Pekkarisen mielestä kunnat ovat 

tärkeitä toimijoita uusiutuvan energian 

käytön edistämisessä. 

– Kunnassa toisensa jälkeen 

tuntuu nyt tulevan tuulivoimahankkeissa 

vastaan kaavallisia ongelmia 

ja valituksia. Jos jokin on 

minua masentanut, niin tämä on, 

Pekkarinen puuskahti. 

Mikkelin kaupunginjohtaja 

Kimmo Mikander: Muut kunnat 

mukaan uusiutuvan tielle. 

Mikkelissä pienet 

lämmityspäästöt 

Mikkeli sai kehuja esimerkillisenä uusiutuvan 

energian käyttäjänä. Palkitsemisen 

perusteina olivat myös 

lämmityksestä aiheutuvien asukaskohtaisten 

CO 2 

-päästöjen pienuus, 

korkea kaukolämmön liittymisaste, 

polttoaineen hankinnan työllisyysvaikutukset 

metsäenergia-alan yrityksille 

sekä turpeen osuuden vähentäminen 

energiantuotannossa. 

– Mikkeli aloitti kaukolämmön 

jakelun 1958. Liittymisaste on nyt 

90 prosenttia. 1990-luvulta asti 

olemme lisänneet puupolttoaineen 

käyttöä. Asukasta kohti lasketut 

hiilidioksidipäästöt ovat puolet 

valtakunnan keskimääräisestä tasosta. 

Jos kaikki kunnat hoitaisivat 

energia-asiat Mikkelin tavoin, pääs- 

töjen vähentämistavoitteet olisi jo 

saavutettu, kehaisi Mikkelin kaupunginjohtaja 

Kimmo Mikander. 

Hirvensalmi siirtyi 

hakkeeseen 

Hirvensalmi palkittiin kunnan kaikkien 

kiinteistöjen siirtymisestä kevytöljylämmityksestä 

hakkeeseen. 

Johdonmukaisen hankkeen hyviä 

puolia ovat järkevät investointiratkaisut, 

vuotuiset kustannussäästöt, 

paikkakunnalle jäävät tulot, erillisten 

lämpökeskusten kauko-ohjaus 

ja tehonsäätö sekä erillisverkostot 

lämpöhäviöiden ja pumppausten 

pienentämiseksi. Kehuja sai myös 

lämpölaitosten suuri uusiutuvan 

energian osuus (noin 95 %). 

– Ensimmäinen hakelämpökeskus 

päätettiin rakentaa 2002. Nyt 

kuntakeskusta lämmittää kolme 

yhden megawatin lämpökeskusta. 

Näin vältyttiin siirtohäviöiltä rakenteeltaan 

pitkänomaisessa keskustaajamassa. 

Hirvensalmelta ei 

enää voi bongata lämmitysöljyrekkaa, 

Hirvensalmen kunnanjohtaja 

Seppo Ruhanen totesi. 

– Useista muista laitoksista poiketen 

pystymme ajamaan lämpölaitoksiamme 

hakkeella myös silloin, 

kun lämmöntarve on vähäinen. Siirtyminen 

hakkeeseen on ollut onnistunut 

ratkaisu, ja 2002 aloitetut 

investoinnit ovat maksaneet itsensä 

takaisin tämän vuoden loppuun 

mennessä, Ruhanen kertoi. 

rääminen yhdellä käynnillä vähentää 

myös pakokaasupäästöjä. 

– Punnitukseen perustuvaa laskutusta 

ja eri jätejakeiden samanaikaista 

keräystä ei ole aiemmin yhdistetty. 

Teknisenä haasteena onkin 

eri jätelajien punnituksen oikeellisuus, 

arvioi Itä-Uudenmaan Jätehuolto 

Oy:n ajojärjestelijä Marina 

Bäcklund-Kuikka. 

Yhtiö hakee myös uutta yhteistyötä 

palvelujen kehittämisessä 

punnituskalustovalmistajien, kuljetusyrittäjien 

sekä astia- ja ajoneuvovalmistajien 

kanssa. 

Turusta liikennebiokaasun 

edelläkävijä 

Turun kaupunki tavoittelee palkitussa 

kilpailuehdotuksessaan paikallista 

toimintamallia, jossa yhdistetään 

orgaanisten jätteiden käsittely, 

biokaasun liikennekäyttö 

seudullisessa joukkoliikenteessä ja 

muussa raskaassa liikenteessä sekä 

uusiutuvan lannoitteen tuotanto ja 

kestävä viljely. 

Idean mukaisella toimintatavalla 

voidaan pienentää liikenteen, 

jätteenkäsittelyn ja maatalouden 

päästöjä sekä parantaa alueellisten 

materiaalivirtojen hallintaa. Paikallinen 

biokaasun tuotanto tukee 

myös seudun taloutta. 

– Haemme hankkeella suoraa 

ilmastohyötyä, joka tukisi Turun 

ilmasto-ohjelmaa. Tavoitteena 

on noin 10 000 tonnin CO 2 

-päästöjen 

vähenemä vuositasolla, sanoi 

Turun ympäristötoimenjohtaja 

Mikko Jokinen. 

Jokisen mukaan alueen biokaasutuotantoa 

on lisättävä nykyisestä 

ja kaasulle on rakennettava puhdistuslaitteisto. 

Olennaista on saada 

kehitetyksi luotettava biokaasun 

toimitusjärjestelmä. Tavoitteena 

on saada Turun joukkoliikenne 

biokaasukalustolla toimivaksi vuodesta 

2015 eteenpäin. 

Turun idea olisi ensimmäinen 

isompi liikennebiokaasuhanke Suomessa. 

Toimintamallin haasteena 

on kumppanuusverkoston intressien 

ja eri toimintojen yhdistäminen. 

Hankkeessa ovat mukana Turun 

kaupunki, Turun Seudun Jätehuolto 

Oy, Turun Seudun Puhdistamo 

Oy, Åbo Akademi, Biovakka 

Suomi Oy, Veho Group Oy Ab ja 

Gasum Oy. Konsepti on monistettavissa 

muillekin kaupunkiseuduille, 

jos vastaava kumppanuusverkosto 

on seudullisesti koottavissa. 


53

Ylöjärven koulutuskeskus koostuu kolmikerroksisesta koulurakennuksesta ja sen yhteyteen tulevasta liikuntasalista sekä näiden 

viereen rakennettavasta konehallista. 

KOULUTUSKESKUS ON YLÖJÄRVEN HISTORIAN SUURIN RAKENNUSHANKE 

● Keväällä 2012 valmistuvan, 

noin tuhannen oppilaan koulutuskeskuksen 

rakennustyöt ovat 

käynnistyneet Ylöjärven keskustassa. 

Hankkeen kustannusarvio 

on 20 miljoonaa euroa. Kyseessä 

on Ylöjärven historian suurin julkinen 

rakennushanke. 

Koulutuskeskus rakennetaan 

rautatieaseman ja Vaasantien väliseen 

kolmioon urheilutalon läheisyyteen. 

Elo-syyskuussa tontilla 

tehtiin maanrakennustöitä, lokakuussa 

päästään perustuksiin. 

– Koulurakennuksen runkotyöt 

alkavat marras-joulukuun 

vaihteessa ja kestävät kevääseen. 

Runkovaihe työllistää 20–30 ammattilaista, 

sisätyövaiheessa väkimäärä 

on jo noin sata, kertoo 

Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy 

pääurakoitsijan edustaja, tuotanto- 

ja laskentapäällikkö Jouni 

Walden Visura Oy:stä. 

Rakentamisessa noudatetaan 

Terve talo -kriteereitä. Tällä halutaan 

varmistaa, ettei koulu kärsi 

kosteusongelmista tai huonosta 

sisäilmasta. 

Koulutuskeskukseen tulevat 

lukio, ammattiopisto, aikuiskoulutusta 

sekä yrityshautomo. Ensimmäiset 

opiskelijat aloittavat 

syksyllä 2012. 

Koulutuskeskuksen rakennuttaja 

on Kiinteistö Oy Ylöjärven 

koulutuskeskus, jonka omistavat 

puoliksi Ylöjärven kaupunki 

ja Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä 

PIRKO. 

Tukea uusiutuvalla 

lämmittäville 

● Hallitus esittää, että ensi vuoden 

alusta alkaen uusiutuvaa 

energiaa hyödyntävien lämmitystapojen 

käyttöönottoa avustettaisiin 

enintään 20 prosentin 

osuudella. Ensi vuoden budjetissa 

on 30 miljoonaa euroa uusiutuvaa 

energiaa hyödyntävien 

lämmitysjärjestelmien käyttöönoton 

tukemiseen. 

Tuki kohdistetaan asuinrakennusten 

päälämmitysjärjestelmänä 

käytettävien maalämpö- 

ja ilmavesilämpöpumppujen 

käyttöönottoon sekä pellettilämmitykseen 

ja muihin puuperäisiin 

polttoaineisiin siirtymiseen 

sähkö- ja öljylämmitteisiä taloja 

saneerattaessa. Tukea ei myönnetä 

uudisrakentamiseen. 

Tutkimushanke 

kosteusongelmien 

ehkäisemiseksi 

● Suomessa on käynnistynyt 

laaja hanke, jossa tutkitaan ilmastonmuutoksen 

ja lisäeristämisen 

rakennuksille aiheuttamia 

mahdollisia riskejä. Tavoitteena 

on ehkäistä kosteusongelmia 

ja löytää laadukkaita ja turvallisia 

tapoja energiatehokkaampien 

rakenteiden toteuttamiseksi. 

FRAME-tutkimushankkeesta 

saadaan tuloksia 2011 lopussa. 

Hankkeessa ovat mukana 

Tampereen teknillinen yliopisto, 

Teknillinen korkeakoulu ja Ilmatieteen 

laitos. Tilaajina ja päärahoittajina 

ovat ympäristöministeriö, 

Tekes sekä rakennusteollisuuden 

etujärjestöjä. 

www.rakennusteollisuus.fi/frame 

Lämpökaivojen 

poraamiseen 

normitus 

● Lämpökaivojen rakentamiseen 

kaivataan normeja ja valvontaa. 

Suomen kaivonporausurakoitsijat 

ry:n etujärjestö Poratek 

ehdottaa, että viranomaiset 

aloittaisivat asian valmistelun. 

Poratek on määritellyt kriteerit 

lämpökaivoille jo 10 vuotta 

sitten. Yhdessä Suomen Ympäristökeskuksen 

kanssa on syntynyt 

mm. opas lämpökaivojen laadukkaasta 

rakentamistavasta. 

Passiivisaneerauskilpailu 

ratkaistu 

● Innova kerrostalon passiivisaneeraus 

-kilpailun voittajaksi 

on valittu Riihimäen Kotikulma 

Oy talo 10. Kilpailun tuomaristoon 

kuuluivat Paroc Oy Ab:n, 

ARA:n, Lammin Ikkuna Oy:n ja 

Enervent Oy:n edustus. Kilpailua 

on rahoittanut Sitra. VTT toteuttaa 

kohteen seurantamittaukset. 

Passiivisaneeraus antaa mahdollisuuden 

toistettavien ratkaisujen 

käyttöön kokonaisten 

asuinalueiden energiakorjauksissa. 

Kustannusvaikutukset ovat 

myös merkittävät. 

Riihimäen Kotikulma Oy talo 10 voitti Innova kerrostalon 

passiivisaneeraus -kilpailun. 

– Passiivisaneerauksella voidaan 

pienentää kerrostalon 

energiankulutuksen kuluja kymmenillä 

tuhansilla euroilla vuodessa, 

VTT:n erikoistutkija Ilpo 

Kouhia sanoo. 

Tärkeä kriteeri voittajakohteen 

valinnassa oli se, että passiivisaneeraus 

voidaan toteuttaa 

teollisesti esivalmistetulla ratkaisulla. 

ARA:n intressissä on edistää 

rahoituksen turvin energiatehokkaita 

korjausrakentamisen 

hankkeita ja samalla varmistaa, 

että uusia rakentamisen malleja 

voidaan soveltaa kohtuuhintaiseen 

tuotantoon. 

Taloyhtiö arvioi passiivisaneerauksen 

vaikutukset 1975 rakennetun 

kiinteistön asumismukavuuteen 

ja asumiskustannuksiin 

merkittäviksi. Korjaustoimenpiteiden 

myötä rakennuksen vaipan 

rakenteet tiivistyvät ja lämmönläpäisy 

pienenee. 

www.paroc.fi/innova 


Älykäs lämpökaapeli ohjauksineen 

toimii talon alapohjassa 

täysin automaattisesti 

kuivattaen sitä jopa 50 vuoden 

ajan. 

Olosuhdevahti 

torjuu hometta 

● Talojen homeongelmat 

liittyvät usein alapohjan 

kosteuteen. Jos vapaa 

tuuletus halutaan säilyttää, 

voidaan alapohjaan 

kiinnittää älykäs lämpökaapeli, 

Olosuhdevahti. 

Se estää homeen synnyn eikä 

vaadi huoltoa kuten puhallin 

tai ilmankuivain. 

Oy Hedtec Ab:n maahantuoman 

Olosuhdevahdin 

ydin on älykäs ohjausyksikkö, 

jolle on opetettu tunnettujen 

homelajien kasvuolot 

ja kehitysvaiheet. Ohjausyksikkö 

mittaa tarkasti 

tilan lämpötilaa, ilmankosteutta 

ja aikaa. Ilma pidetään 

kuivana lämpökaapelin 

ajoittaisella käytöllä, jolloin 

homeen syntyminen estyy. 

www.hedtec.fi 

www.olosuhdevahti.fi 

Titano/x on valmistajan mukaan kevyempi ja vahvempi 

kuin tavallinen betonikattotiili. 

KATTOTIILI PUHDISTAA ILMAA 

● Monier tuo markkinoille 

ilmansaasteita puhdistavan 

kattotiilen Titano/x:n. 

Titano/x on kevyt betonikattotiili, 

jonka pinta suojaa tehokkaasti 

kattotiiltä UV-sä- 

teilyltä ja happamilta sateilta 

ja pitää pinnan puhtaana 

levästä ja sammalista. Sen lisäksi 

se pilkkoo ilmaan mm. 

autojen pakokaasuista joutuvaa 

typpioksidia sateen 

mukana pois huuhtoutuvaksi 

suolaksi. 

Titano/x-kattotiilillä rakennettu 

200 m 2 :n katto 

pilkkoo yhtä paljon typpioksidia 

kuin tavallinen auto 

tuottaa 17 300 kilometrin 

matkalla. 

Titano/x-katon valmistus 

Suomessa pääsee vauhtiin 

ensi vuoden alussa Monierin 

Orimattilan tehtaalla. 

www.monier.fi 

Juha Nurminen 

Paraisten Kirjalansalmen sillan valaistuksen 

teho saatiin kaksinkertaistettua 

ledeillä. Se on nyt sama 

kuin maantieosuudella ennen siltaa. 

Sillan valaistusteho 

tuplaantui ledeillä 

● Kirjalansalmen silta Paraisilla on 

haastava valaistuskohde vaihtelevien 

sääolojen ja raskaan liikenteen aiheuttaman 

tärinän takia. Sillalla ajaa jopa 

toista sataa raskasta ajoneuvoa päivittäin. 

Ledeihin siirtyminen kaksinkertaisti 

valaistuksen tehon ja vei liikenteen 

turvallisuuden uudelle tasolle. 

Ratkaisuksi löytyi Philipsin eW Graze 

Powercode -korostusvalonheittimet, 

joiden etuna on hyvin kapea valokeila. 

Näiden avulla korkeallakin sijaitsevat 

vaijerit saatiin valaistua kokonaisuudessaan. 

Huolto on kohtuullisen vaivatonta 

ja riittävän harvasyklistä. 

Aurinko kuivaa 

rossipohjat 

● Lietso-aurinkoilmalämmitin 

tuulettaa ja kuivattaa mm. 

omakotitalojen tuulettuvat 

alapohjat eli rossipohjat. 

Laite asennetaan rakennuksen 

eteläseinustalle ja ilmakanava 

johdetaan alapohjaan 

yhden tuuletusaukon 

kautta. Muut tuuletusaukot 

toimivat poistoaukkoina. 

Lietson koko pinta kerää 

auringon säteilyenergiaa, jonka 

teho on noin 1 000 W/m 2 

Lietso-aurinkoilmalämmittimen toimintaperiaate 

kohtisuoralle pinnalle. Säteily 

lämmittää ilman Lietson sisällä, 

ja sisäänrakennettu aurinkopaneeli 

tuottaa sähkön puhaltimelle, 

joka puhaltaa lämpimän 

ilman alapohjaan. Lämpimällä 

ilmalla tuulettaminen 

poistaa tehokkaasti kosteutta, 

jolloin kosteusvaurioiden riski 

pienenee. 

www.lietso.fi 

Ultraäänimittalaite 

kunnossapitoon 

● SDT International on tuonut 

markkinoille kannettavan 

SDT270 ultraäänimittalaitteen, 

jolla voidaan mitata mm. lämpötilaa, 

kierrosnopeutta, kaasuvuotoja, 

värähtelyä RMS-ai- 

katasossa tai tehdä 

FFT-spektri. 

Laitteeseen voidaan 

asettaa hälytysrajat, 

ja tiedot voidaan 

tallentaa SQLtietokantaan 

tai mittalaitteen 

muistiin. 

Mittalaite toimii 

yli 20 kHz taajuudella 

ja muuttaa sen ihmiskorvalle 

sopivaksi 

kuulokkeiden kautta. Ultraääni löytää 

vikakohteet yli 115 dB:n taustamelusta. 

Mittalaitteeseen voidaan luoda mittausreitit, 

mikä helpottaa huomattavasti 

mittaamista. SDT270 soveltuu ennakoivan 

kunnossapidon mittauksiin 

tai tutkimuskäyttöön. 

www.hantekno.com 


55

FCG Finnish 

Consulting 

Group Oy 

Lassi 

Nurmi 

 

 

 

Olli Repo 

 

 

 

 

 

Jyrki Laitinen 

 

 

 

 

Mikko Kurvi 

 

 

 

 

 

Mikko 

Alilonttinen 

Tomi Lyly 

 

 

 

WSP Finland Oy 

Jyväskylän 

kaupunki 

Anne Sandelin 

 

 

 

Timo 

Koiviston 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rejlers Oy 

Veijo Pitkäniemi 

 

 

 

 

Ramboll 

Finland Oy 

Pete Ahonen 

 

 

 

Jetro Matilainen 

 

 

 

Eva Persson-Puurula 

 

 

 

 

 

 

Petri Tuormala 

 

 

 

Jakob Kjellman 

 

Päivi Ahonen 

 

 

 

 

Merja 

Matero 

 

 

 

 

Erkki Heikkinen 

 

 

 

MMT Riikka Otsamo 

 

 

 

 

Esa Renko 

 

 

 

Anri Linden 

 

 

 

Mikko Pulli 

 

 

Jari Niskanen 

 

 

NCC Roads Oy 

Jyri Salonen 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Coor Service 

Management 

Ulf Wretskog 

 

 

 

 

 

 

 

Ekokem Oy Ab 

 

 

Vesa 

Mäenpää 

Teemu Koskinen 

 

 

 

 

 

Ville Relander 

 

 

 

 

 

Jukka Silvola 

 

 

 

 

Antti Alakopsa 

 

 

56 

Kuntatekniikka 6/2010

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä 

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia 

vuosina 2010 ja 2011 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. 

Ins. (AMK) Jukka Valkonen 

on nimitetty suunnittelijaksi 

Sisä-Suomen 

Infra-yksikköön toimipaikkanaan 

Jyväskylä. 

Rakennusmestari Juha 

Viitanen on nimitetty 

projektipäälliköksi 

Vesihuolto-yksikköön toimipaikkanaan 

Helsinki. 

DI Ruut-Maaria Mattson 

on nimitetty suunnittelijaksi 

Tampereen Infrayksikössä. 

Tekla Oyj 

Infra & Energy -liiketoiminta-alueella 

on nimitetty 

seuraavat henkilöt: 

Software Specialist 

-tehtävään Helena 

Lampèn, 

Project Manager -tehtävään 

Tuija Rinne, 

Testing Engineer -tehtävään 

Henrik Kumlander, 

Consultant -tehtävään 

Kari Toivonen ja 

Marketing Designer 

-tehtävään Terhi Wallin. 

Building & Construction 

-liiketoiminta-alueella 

on nimitetty seuraavat 

henkilöt: 

Installations Packaging 

Engineer -tehtävään Ville 

Heinonen, 

Project Manager -tehtävään 

Tuomo Mäntylä, 

Testing Engineer -tehtävään 

Kanae Kubota, 

Senior Software Engineer 

-tehtävään Sandor 

Hadas, 

Software Engineer -tehtävään 

Yrjö Peussa, 

Alexander Mendelson, 

Simon Allaeys ja 

Usability Specialist -tehtävään 

Justiina Vuori. 

Support/Information 

Management -yksikössä 

on nimitetty IT-Specialist 

-tehtävään Kimmo Kostekivi. 

S.G. Nieminen Oy 

SGN Group 

Jussi Heikkinen on nimitetty 

toimitusjohtajaksi. 

Heikkinen toimi aiemmin 

yhtiön varatoimitusjohtajana. 

Timo Rinkinen on nimitetty 

lannoitteet -tuoteryhmän 

myyntipäälliköksi. 

Päivi Hänninen on 

nimitetty lannoitteet 

-tuoteryhmän tuotepäälliköksi. 

Ylivieskan 

kaupunki 

Ylivieskan kaupunginjohtajaksi 

on valittu DI 

Terho Ojanperä Kauhavan 

kaupungin kehitysjohtajan 

tehtävistä. 

2010 

FinnBuild-messut 

6.–9.10.2010 Helsinki 

www.finnbuild.fi 

Ympäristö, Yhdyskunta, 

Vesi & Viemäri, Jäte & 

Kierrätys 2010 

6.–9.10.2010 Helsinki 

www.ymparistotekniikkamessut.fi 

Väylät ja liikenne 

13.–14.10.2010 Jyväskylä 

www.tieyhdistys.fi 

ENERGIAFORUM10 

ENERGIA 10 -messut 

25.–28.10.2010 Tampere 

www.energiaforum.com 

www.energiamessut.fi 

Infrastruktuurin tuottamisen 

johtaminen (INFRA RAPS9) 

25.10.2010–20.5.2011 (6x2 pv) 

Helsinki 

www.kiinko.fi 

Yksityistiepäivät 

26.–27.10.2010 Helsinki- 

Tallinna-Helsinki 

www.fcg.fi 

Lautakuntapäivät 

28.–30.10.2010 Helsinki- 

Tukholma-Helsinki 

www.fcg.fi 

Paikkatietomarkkinat 

2.–3.11.2010 Helsinki 

www.paikkatietoikkuna.fi 

Rakennusvalvontapäivät 

3.–5.11.2010 Helsinki- 

Tallinna-Helsinki 

www.fcg.fi 

Hulevesipäivä 

9.11.2010 Helsinki 

www.fcg.fi 

Teknisen hallinnon päivät 

16.–17.11.2010 Vantaa 

www.fcg.fi 

Kuntien toimitilapäivät 

1.–3.12.2010 Hki-Tukholma-Hki 

www.fcg.fi 

2011 

Uimahalli- ja kylpyläpäivät 

2.–4.2.2011 m/s Mariella 

www.ukty.fi 

Sportec 2011 

24.–25.3.2011 Tampere 

www.sportec.fi 

VETO – Vesihuollon 

johtaminen ja kehittäminen 

28.4.2011–16.3.2012 (7x2 pv) 

Tampere 

www.tut.fi/edutech 

Yhdyskuntatekniikka 

YT11-näyttely 

18.–20.5.2011 Turku 

www.yhdyskuntatekniikka.fi 

Stone+tec 

22.–25.6.2011 Nürnberg 

www.stone-tec.com 

Loma-asuntomessut 

27.6.–10.7.2011 Mäntyharju 

www.asuntomessut.fi 

Asuntomessut 

15.7.–14.8.2011 Kokkola 

www.asuntomessut.fi 

Kuntamarkkinat 

14.–15.9.2011 Helsinki 

www.kuntamarkkinat.fi 

UrbanTec 

24.–27.10.2011 Köln 

www.urbantec.de 

YT11 Turussa 

YT11 järjestetään 18.– 

20.5.2011 Turun Messu- ja 

Kongressikeskuksessa. 

Tapahtumaan odotetaan 

yli 7 000 kävijää. 

Näyttelyn yhteydessä 

on maksuttomia luentoja 

ja tietoiskuja, aiheina 

”Yhdyskuntatekniikan ylläpidon 

vuosikymmen” ja 

”Haja-asutuksen yhdyskuntatekniset 

palvelut”. 

YT11-näyttelyn toteuttajia 

ovat Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, 

Infra ry, Suomen 

kuntatekniikan yhdistys, 

Suomen Tieyhdistys 

sekä Jätelaitosyhdistys. 

www.yhdyskuntatekniikka.fi 

www.turunmessukeskus.fi 

tapahtumakalenteri 

Kuntatekniikka 6/2010 57

Vihreällä teknologialla kohti 

tuottoisampaa huomista 

CAVIA – Kavitaatio yksikkö 

Lisää biokaasua! 

Vähemmän jäännöslietettä! 

Soveltuu sekä suunniteltaviin että 

olemassa oleviin mädätysprosesseihin! 

Lännen Alituspalvelu Oy 

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella 

www.lannenalitus.com 

Työntöporausta American Augers 72-1200NG 

koneella, DN1600 asennus. 

ALITUSPORAUKSET 

kaikilla menetelmillä 

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm 

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon 

asennuspituudet jopa 1000 m 

Honkapuistontie 95, 28430 Pori 

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928 

email: lannenalitus@lannenalitus.com 

Sadevesikaivojen 

tyhjennykset huippuvehkeillä 

ympäri Suomen. 

Ota yhteyttä! 

Puh. 0400 - 371 337 

www.efroll.fi 

 

 

DEWACO Oy 

www.dewaco.fi sales@dewaco.fi 

Tehokasta 

täsmänäkyvyyttä 

Ilmoitus PALVELUJAsivuillamme 

tuo tulosta. 

Ota yhteys Marianne 

Lohilahteen, puh. 040 708 6640 

marianne.lohilahti@netti.fi 

 

Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun 

tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä 

tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme 

otamme aina ympäristön vahvasti huomioon. 

Pöyry Finland Oy 

Puh. 010 3311 

 

 

 

 

 

 

 

www.poyry.fi 

KunFo tietää! 


on yhteinen verkostomme, 

josta löydät mm. 

tuoreimmat tapahtumat, 

rekryfoorumin, matkapalveluja 

ja kuvapankin. 

YHDYSKUNTATEKNIIKAN 

ASIANTUNTIJA 

Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI 

Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850 

Lohjan toimisto, Nummentie 71 A, 

faksi (019) 31274 

www.finnmap-infra.fi 


6 /2010 

HSL:n Suvi 



Helsingin 



on USA:n uuden kaupungin oiko- 


suurin infrahanke sivu 22 radan varteen sivu 28 

sivulla 36 





ja sadan kilometrin putkiston pää 

YMPÄRISTÖ- 


6.–9.10.2010 



AUKEAMALLA 

sivu 6 

PITKÄ VEDENHAKU 

Tilaa Kuntatekniikka! 

2010 

Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi 

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana 

kestotilauksena 70 euroa. Saat kaupan päälle 

syyskuussa 2010 ilmestyneen Vesihuollon 

osto-oppaan. 

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus 

(8 numeroa) maksaa 79 euroa, irtonumero 

8,50 euroa. 

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen voi hoitaa kätevimmin os. 

http://lehti.kuntatekniikka.fi 

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. (09) 771 2442. 


Tarkat 

laitos ja kunta 

sääasemat, 

ukkostutkaimet, 

tuulimittarit. 

FCG – Hyvän elämän tekijät 

Y m p ä r i s t ö t e k n i i k a n 

a s i a n t u n t i j a p a l v e l u t 

pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu, 

kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset 

kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset 

Suunnittelemme hyvää 

infrastruktuuria, ympäristöä 

ja yhdyskuntaa 

www.fcg.fi 

p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi 

Liikuntapaikkarakentamisen konsultit 

Liikuntapaikkarakentamiseen keskittyvää 

konsultointi- ja valvontapalvelua. 

Hankekartoitukset ,kuntoarviot ja hankesuunnitelmat. 

Avustamme suunnittelun järjestämisessä, ohjauksessa ja 

suunnitelmien arvioimisessa. 

P. 040 544 3998 www.liikuntapaikkarakentaminen.fi 

 

 

 

 

 

VESIHUOLTOPALVELUA 

 

 

 

 

 


59

Tampere 

26.–28.10.2010 

Ti 26.10. klo 9 - 17 

Ke 27.10. klo 9 - 17 

To 28.10. klo 9 - 16 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ENERGIA 10 -MESSUT JÄRJESTÄÄ: 

YHTEISTYÖSSÄ: 

Energiafoorumi ry 

VIRALLINEN ENERGIA 10 

-MESSUJULKAISU: 

MUUT MEDIAYHTEISTYÖ- 

KUMPPANIT: 

 

 

www.expomark.fi 

www.energiafoorumi.fi 

www.promaint.net

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?